KUNTOTUTKIMUS Kotikallio Väyryläntie 9 Toukokuu 2015

Transkriptio

1 KUNTOTUTKIMUS Väyryläntie 9 Toukokuu 2015

2 2 KUNTO- TUTKIMUS Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ Tutkimuksen taustaa, tavoite ja rajaus 3 2. TEHDYT HAVAINNOT, MITTAUKSET JA TULOKSET Alapohjarakenteet Ulkoseinä- ja perusmuurirakenteet Väliseinärakenteet Yläpohjarakenteet Paine-eromittaukset Sisäilman olosuhteet Muut havainnot, mittaukset ja näytetulokset YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Alapohjarakenteet Ulkoseinä- ja perusmuurirakenteet Väliseinärakenteet Yläpohjarakenteet Paine-eromittaukset Sisäilman olosuhteet Muut havainnot, mittaukset ja näytteet 23

3 3 KUNTO- TUTKIMUS YLEISTÄ Kohde: Tilaaja: Tutkijat: Väyryläntie JUUKA Juuan kunta, tekniset palvelut Ari Koivuselkä Poikolantie JUUKA - Jussi Mutikainen, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy - Joni Sorjonen, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy - Jani Alen, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy - Kaisa Myller, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy - Arto Rantanen, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy Tutkimusajankohta: Käytetyt laitteet: Liittyvät asiakirjat: - Vaisala HMI 41 näyttölaite, HMP 42 ja HMP 44 mittapäät - Vaisala HMI 40S näyttölaite ja HMP 110 mittapäät - Tramex Moisture Encounter- pintakosteudenosoitin - Tramex Moisture Meter- puunkosteusmittari - Trotec T660- pintakosteudenosoitin - Trotec T3000- näyttölaite ja puun kosteudenmittari ja TS 660 SDI- pintakosteudenosoitin - Tinytag paine-erologgerit ja Produal paine-eromittarit - SKC personal air, malli Kuntokartoitus, , Kaprakan Sisäilmakeskus - Kuntotutkimus, , Kaprakan Sisäilmakeskus - Lausunto, , Kaprakan Sisäilmakeskus - Sisäilmakysely, 3/2007, Työterveyshuolto - Lausunto, , Insinööritoimisto RaComp Oy - Sisäilmakysely, 3/2014, Työterveyshuolto 1.1. Tutkimuksen taustaa, tavoite ja rajaus Kohde on vuonna 1991 rakennettu yksikerroksinen hoivakotirakennus. Rakennukseen on suoritettu korjaustoimenpiteitä esim. ulkoseinärakenteiden alaosiin ja rakennuksen ulkopuolista kosteuden hallintaa on parannettu. Kesällä 2007 on suoritettu kuitukorjauksia konehuoneen 3 palvelualueella. Korjausten laajuudesta ja korjaus ajankohdasta ei ole varmuutta. Käyttäjät ovat havainneet hajuhaittaa rakennuksen eri osissa ja kokeneet rakennuksen ilmanvaihdon puutteelliseksi. Fysioterapiassa ja kirjastossa on aistittu tunkkaisuutta. Sisäilmakyselyn perusteella käyttäjät ovat kokeneet huonoon sisäilmaan viittaavia oireita.

4 4 KUNTO- TUTKIMUS Nyt tehdyn kuntotutkimuksen tavoite oli saada tietoa olemassa olevista rakenteista, rakenteiden kunnosta ja mahdollisten vaurioiden sekä ilmanvaihdon vaikutuksesta rakennuksen sisäilmanlaatuun. Tutkimukset rajattiin pääasiassa n yleisten tilojen, fysioterapian, Piirongin, Kuukkelin ja Marikodin alueelle. Miikkulan alueella tutkittiin yläpohjarakenteet ja aistinvarainen pintapuolinen katselmus. Vesikateteen kuntoa arvioitiin ullakkotiloista yläpohjarakenteiden tutkimuksen yhteydessä. Tutkimukset suoritettiin korjaussuunnittelun tueksi. Tutkimukset suoritti Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy. 2. TEHDYT HAVAINNOT, MITTAUKSET JA TULOKSET Rakenteiden kuntoa arvioitiin aistinvaraisesti, kosteusmittauksin sekä mikrobiologisten materiaalinäytteiden avulla. Sisäilmanlaatua tarkasteltiin kuitu- ja VOC- näytteiden avulla sekä rakennusfysikaalisin mittauksin. Tehdyt tutkimukset ja niissä todetut havainnot sekä mittaustulokset on esitetty tutkimusselostuksessa seuraavasti: Alapohjarakenteet Ulkoseinä- ja perusmuurirakenteet Väliseinärakenteet Yläpohjarakenteet Paine-ero mittaukset Muut havainnot o VOC- näytteet o Pölynäytteet (kuitu) On huomautettava, että aistinvaraiset havainnot olemassa olevista rakenteista on tehty paikoin pienien rakenneavausten ja porareikien kautta, jolloin täysin tarkkaa kuvaa rakenteesta tai sen kunnosta ei välttämättä voida esittää. Kohteessa tehdyt mittaukset ovat ainoastaan hetkellisiä mittauksia ja kertovat ainoastaan tutkimuksien aikana vallinneet olosuhteet. Pitkäaikaista olosuhteiden seurantamittausta ei tämän tutkimuksen yhteydessä suoritettu. Rakenteista kerättyjen mikrobiologisten materiaalinäytteiden näytteenottopisteet on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksissa P1. VOC- näytteiden ja kuitunäytteiden näytteenottopisteet on esitetty paikannuspiirroksessa P2. Materiaali-, VOC- ja kuitunäytteiden tarkat analyysit on esitetty liitteenä olevissa analyysivastauksissa. Paineeromittausten mittauspisteet on esitetty liitteenä olevissa paikannuspiirroksissa P3 ja P4. Paine-eromittaus tulokset on esitetty liitteenä olevissa paine-erokuvaajissa. Pintakosteuskartoituksen tulokset ja viiltomittauspisteet on esitetty paikannuspiirroksessa P5. Paikannus piirustuksessa P6 on esitetty yläpohjarakenteista tehdyt havainnot. Kosteusmittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa Alapohjarakenteet Alapohjarakenteiden tutkimusten tarkoituksena oli selvittää alapohjan rakennetyyppejä sekä vallitsevia kosteusolosuhteita. Rakennuksen alapohjarakenteet on toteutettu alapuo-

5 5 KUNTO- TUTKIMUS lelta lämmöneristettynä betonilaattana, jonka lämmöneristepaksuus on reuna-alueella 100 mm ja keskialueella 50 mm. Alapohjarakenteita tutkittiin porareikien kautta. Tutkimuksissa havaittu alapohjarakenne on seuraavanlainen: Piirros 1. Tutkimuksissa havaittu alapohjarakennetyyppi. HUOM! Piirros on viitteellinen! Alapohjan pintamateriaalit vaihtelevat rakennuksen eri alueilla. Asukas- ja toimistohuoneet sekä märkätilat on pinnoitettu pääasiassa muovimatolla. Yleisissä tiloissa lattiapinnoitteena on mosaiikkiparkettia, kivilaattaa, muovimattoa ja korkkilaattaa. Fysioterapian toimistoissa ja hoitohuoneissa lattiapinnoitteena on korkkilaatta. Fysioterapian muissa tiloissa lattiapinnoitteena on käytetty muovimattoa. Lattiapinnoitteet ovat pääasiassa alkuperäisiä. n keittiön ruuanjakelulinjaston alta havaittiin merkkejä kosteusvauriosta. Mosaiikkiparketti on irronnut alapohjan betonilaatan pinnasta ja parketin alapinnasta havaittiin mikrobiperäinen hajuhaitta. Kosteusvaurioituminen on aiheutunut jakelulinjaston vesihauteen hanan unohduttua auki vesihaudetta täytettäessä. Vaurioalue rajautuu pääosinjakelulinjaston ja keittiön väliseinän rajaamalla alueelle. Tilassa 1109 (liinavaatevarasto) ja 1013 (WC) muovimatto on irti alapohjan betonilaatasta ja mattojen alta havaittiin mikrobiperäinen haju. Korkkilaatta pinnoitteisilla alueilla havaittiin tunkkainen haju. Hajuhaitan lähde on todennäköisesti lievästä kosteusrasituksesta kärsivät korkkilaatat. Alapohjarakenteen kosteusjakaumaa tutkittiin pintakosteuskartoituksen, viiltomittausten ja rakennekosteusmittausten avulla. Rakennekosteusmittaukset suoritettiin rakenneavausten yhteydessä alapohjarakenteiden eristetilasta ja alustäytöstä sekä erillisistä rakennekosteusmittauspisteistä, joista kartoitettiin rakenteen kosteusjakauma. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin poikkeavia pintakosteuden arvoja. Pintakosteuspoikkeamat keskittyvät pääasiassa märkätilojen läheisyyteen, muovimattopinnoitetuille alueille sekä tulisijojen ympäristöön. Askarteluhuoneen ulkoseinän vierestä todettiin poikkeavia pintakosteudenarvoja. Korkeimmat pintakosteudenarvot mitattiin märkätiloista ja niiden välittömästä läheisyydestä, mikä viittaa puutteelliseen vedeneristykseen. Tulisijojen läheisyydessä havaitut pintakosteuspoikkeamat johtuvat todennäköisesti erilaisesta alapohjarakenteesta (vahvistettu laatta). Muovimattoalueiden ja tulisijojen ympäristön pintakosteuspoikkeamat viittaavat maaperän aiheuttamaan kosteusrasitukseen. Viiltomittauksissa havaittiin poikkeavia kosteuden arvoja pääasiassa märkätiloista ja liinavaatevarastosta Märkätilojen kosteuspoikkeamat johtuvat todennäköisesti tilojen käytöstä aiheutuvasta painovoimaisesta vedestä. Liinavaatevaraston kosteuspoikkeamat johtuvat todennäköisesti tilaa ympäröivien märkätilojen vedeneristeen puutteellisuudesta, mikä on mahdollistanut kosteuden siirtymisen märkätilojen puolelta alapohjan betonilaatan kautta. Rakennekosteusmittauksien avulla todettiin paikoin poikkeavia kosteudenarvoja niin rakennuksen reuna- kuin keskialueella. Rakennekosteusmittausten perusteella alapohjan poikkeavakosteus johtuu maaperän aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Alustäyttö oli tutkituilla alueilla hienojakoista hiekkaa ja mittausten perusteella paikoin kapillaarialueella. Alustäyttöhiekkaa ei voida pitää kapillaarista kosteuden nousua katkaisevana kerroksena.

6 6 KUNTO- TUTKIMUS Korkkilaattapinnoitteisilta alueilta kerättiin kolme (3) materiaalimikrobinäytettä. Yhdestä näytteestä todettiin heikko viite vauriosta. Kuva 1. Piirongin keittiön jakelulinjaston alla on merkkejä kosteusvauriosta. Kuva 2. Piirongin keittiön jakelulinjaston alla oleva mosaiikki parketti on irti betonilaatasta. Kuva 3. Korkkilaattapinnoite

7 7 KUNTO- TUTKIMUS Ulkoseinä- ja perusmuurirakenteet Rakennuksen ulkoseinä- ja perusmuurirakenteita tutkittiin pääasiassa rakenneavauksien kautta. Tutkimuksissa havaitut ulkoseinärakenteet olivat seuraavan laisia: Piirros 2. Ulkoseinä- ja perusmuurirakenne tutkimuspisteissä TP1, TP6, TP7, TP8 ja TP10. HUOM! Piirros on viitteellinen! Piirros 3. Ulkoseinä- ja perusmuurirakenne tutkimuspisteissä TP2 ja TP5. HUOM! Piirros on viitteellinen!

8 8 KUNTO- TUTKIMUS Piirros 4. Ulkoseinä- ja perusmuurirakenne tutkimuspisteessä TP3. HUOM! Piirros on viitteellinen! Piirros 5. Ulkoseinä- ja perusmuurirakenne tutkimuspisteessä TP4. HUOM! Piirros on viitteellinen! Piirros 6. Ulkoseinä- ja perusmuurirakenne tutkimuspisteessä TP9. HUOM! Piirros on viitteellinen!

9 9 KUNTO- TUTKIMUS Perusmuuri on toteutettu betonisella perusmuurielementillä, joka on lämmöneristetty 50 mm vahvuisella polystyreenilevyllä. Ulkoseinä on pääosin puurunkoinen, mineraalivillalla lämmöneristetty, ulkopuolelta tiilellä ja sisäpuolelta levyverhottu rakenne. Höyrynsulku on rakenteessa sisäverhouksen ja rungon välissä. Ulkoseinän mineraalivillalämmöneristeen vahvuus vaihtelee mm välillä. Ulkoseinärakenteet on toteutettu osittain tuulettumattomana. Perusmuurin sisäpinnoilla havaittiin kosteusrasituksesta indikoivaa kalkkihärmää. Mineraalivillalämmöneriste on paikoin tarttunut kiinni tuulensuojalevyä vasten oleviin puurakenteisiin, mikä viittaa ulkopuoliseen kosteusrasitukseen. Sokkelin lämmöneristekerroksesta ei todettu poikkeavaa kosteutta mittaushetkellä. Ulkoseinän alaosat on toteutettu pääosin ns. valesokkelirakenteena, joka on korotettu kaikilla tutkituilla alueilla kevytsoraharkolla siten, että alajuoksu sijaitsee lattiapinnan tasossa. Tutkimuspisteessä 4 alajuoksu on betonianturan päällä lattiapinnan tasossa. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella perusmuurielementin ja kevytsoraharkon välissä oleva polystyreenilämmöneriste on asennettu virheellisesti ja polystyreenilevyjen välejä ei ole tiivistetty. Höyrynsulkua ei ole tiivistetty/ teipattu ulkoseinärakenteiden alaosissa. Virheellisestä polystyreenilevyjen asennuksesta ja höyrynsulun teippaamatta jättämisestä johtuen rakenteeseen syntyy kylmäsiltoja ja konvektiovirtauksia, jotka jäähdyttävät ulkoseinärakenteen alaosat ja aiheuttavat sisäilman kosteuden tiivistymisen höyrynsulkumuovin ja sisäverhouslevyn väliin, mikä on aiheuttanut sisäverhouslevyn mikrobivaurioitumisen. Sisäverhouslevyn vaurio havaittiin tutkimuspisteissä TP5 TP7. Ulkoseinän puurakenteissa havaittiin paikoin näkyvää mikrobikasvustoa. Fysioterapian tutkimuspisteessä 2 todettiin räystäskourun/rännin vuoto, joka on aiheuttanut ylimääräistä kosteusrasitusta ulkoseinärakenteelle. Tuulensuojalevy on paikoin kiinni ulkokuoressa, jolloin viistosade voi kastella ulkoseinän lämmöneristeet. Tuulensuojalevyn ulkopinnalla havaittiin näkyvää mikrobikasvustoa. Ulkoseinärakenteen eristetilasta ei havaittu poikkeavaa kosteutta mittaushetkellä. Ulkoseinärakenteista kerättiin yhteensä 21 kappaletta materiaalinäytteitä mikrobiologista määritystä varten. Kerätyöstä näytteistä kahdeksasta (8) havaittiin viitteitä vauriosta. Vauriot keskittyvät pääasiassa ulkoseinän alaosiin. Kuva 4. TP2. Mineraalivilla on tarttunut kiinni puurakenteisiin.

10 10 KUNTO- TUTKIMUS Kuva 5. TP2. sisäverhouslevyn kiinnitysnaula on ruostunut. Kuva 6. TP4. Höyrynsulku on teipattu pakkausteipillä. Kuva 7. TP4. Pystyrungossa on vesijälkiä ja naula on ruostunut.

11 11 KUNTO- TUTKIMUS Kuva 8. TP5. Tuulensuojalevy on kiinni sokkelissa ja polystyreeni eristettä ei ole asennettu tiiviisti. Kuva 9. TP6. Sisäverhouslevyn sisäpinnalla on näkyvää kasvustoa. Kuva 10. TP6. Sisäverhouslevyn pinnalla on vesijälkiä ja näkyvää kasvustoa.

12 12 KUNTO- TUTKIMUS Väliseinärakenteet Rakennuksen väliseinärakenteita tutkittiin rakenneavausten ja porareikien kautta. Tutkimuksissa havaitut väliseinärakenteet olivat seuraavan laisia: Piirros 7. Puurakenteinen väliseinä. todettu ainoastaan fysioterapiasta TP3. HUOM! Piirros on viitteellinen! Piirros 8. Tiilirakenteinen väliseinä. HUOM! Piirros on viitteellinen! Rakennuksen väliseinät ovat pääasiassa kevytrakenteisia puurunkoisia väliseiniä tai tiili väliseiniä. Väliseinät lähtevät alapohjan betonilaatan päältä. Tutkimuksissa ei todettu kantavia väliseinälinjoja. Fysioterapian voimistelutilan ja käytävän väliseinään tehdystä rakenneavauksesta havaittiin bitumihuopakaistan ja betonilaatan välistä sahanpurua ja muita epäpuhtauksia, jotka ovat vaurioituneet maaperän kosteusrasituksen vaikutuksesta. Vauriot voivat heikentää sisäilmanlaatua. Fysioterapiassa väliseinien alajuoksut ovat betonilaattaan upotettuja, mikä mahdollistaa seinien alaosan vaurioitumisen maaperänkosteusrasituksen vaikutuksesta (kapillaarinen kosteuden nousu ja diffuusio). Väliseinärakenteista kerättiin yhteensä 2 kappaletta materiaalinäytteitä mikrobiologista määritystä varten. Molemmista kerätyistä näytteistä todettiin viitteitä vauriosta. Vauriot keskittyvät väliseinän alaosiin

13 13 KUNTO- TUTKIMUS Kuva 11. TP3. Alajuoksun ja bitumihuovan välissä on purua joka on paikoin kostunut. Kuva 12. TP3. Bitumihuovan ja betonilaatan välissä on purua joka on paikoin kostunut ja tarttunut kiinni bitumihuopaan Yläpohjarakenteet Rakennuksen yläpohjarakenteita ja vesikatetta tutkittiin aistinvaraisesti yläpohjan eristetilan kautta ja vesikatteelta käsin. Yläpohja on toteutettu puisilla kattokannakkeilla. Yläpohjarakenne on lämmöneristetty pääosin puhallusvillalla. Puhallusvillan alle on asennettu alumiini pinnoitettu 50 mm levyvillakerros. Kokonais eristepaksuus vaihtelee mm välillä. Vesikatteen aistinvaraisessa tarkastelussa todettiin kaksi erilaista katetyyppiä. Viistoilla osilla vesikatteena on konesaumattupelti ja tasakatto-osilla on huopakate. Konesaumatun peltikaton maalipinta oli monin paikoin huonokuntoinen, mutta katteessa ei havaittu reikiä tai epätiiveyskohtia. Kaikilla huopakate osilla todettiin kattokaivojen tukkeutuneen kaivojen ympärille kerääntyneestä lietteestä. Kattokaivojen ympärillä oli lammikoitunut vettä tutkimushetkellä. Kattokaivojen lietteitä poistettiin osittain, jotta vesi pääsi valumaan alas.

14 14 KUNTO- TUTKIMUS Yläpohjarakenteiden tuuletus on puutteellista etenkin yläpohjan matalilla osilla. Yläpohjatilassa havaittiin vesijälkiä, tuiskulunta sekä läpivientien alueella ilmavuotojälkiä. Höyrynsulun läpiviennit todettiin epätiiviiksi rakennuksen kaikilla osilla. Höyrynsulun epätiiveys mahdollistaa sisäilmankosteuden pääsyn yläpohjarakenteisiin ja voi aiheuttaa heikosta tuulettuvuudesta johtuen kosteusvaurioita. Yläpohjatilassa havaitut vesijäljet johtuvat todennäköisesti tuiskulumen aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Yläpohjatilassa on lämmöneristämättömiä/puutteellisesti lämmöneristettyjä ilmanvaihtokanavia ja viemärintuuletusputkia, joiden pintaan voi kondensoitua kosteutta, joka voi vaurioittaa rakenteita. Yläpohjarakenteen havainnot on esitetty paikannuspiirroksessa P6. Kuva 13. Tuuletus luukku Miikkulan yläpohjassa. Kuva 14. Julkisivun tuuletusraot on peitetty muovilla Miikkulan yläpohjassa.

15 15 KUNTO- TUTKIMUS Kuva 15. IV-konehuoneen seinässä on vesijälkiä Miikkulan yläpohjassa. Kuva 16. Tuiskulunta Miikkulan yläpohjassa. Kuva 17. Epätiivis läpivienti Miikkulan yläpohjassa.

16 16 KUNTO- TUTKIMUS Kuva 18. Vesijälkiä seinässä Piirongin yläpohjassa. Kuva 19. Kosteusjälkiä Piirongin yläpohjassa. Kuva 20. Lapetuuletus on heikkoa n ruokasalin yläpohjassa.

17 17 KUNTO- TUTKIMUS Kuva 21. Lämmöneristämätön viemärintuuletusputki n yläpohjassa. Kuva 22. Epätiivis läpivienti ja betoniholvi Kuukkelin yläpohjassa. Kuva 23. Marikodin ja Kuukkelin välinen palo-osasto on puutteellinen.

18 18 KUNTO- TUTKIMUS Kuva 24. Näkyvää kasvustoa Fysioterapian yläpohjassa. Kuva 25. Konesaumatun peltikatteen pinnoite on huonossa kunnossa. Kuva 26. Tasakatto-osilla kattokaivot ovat tukossa.

19 19 KUNTO- TUTKIMUS Paine-eromittaukset Rakennuksen painesuhteita sisäilman ja ulkoilman välillä mitattiin kahdestatoista (12) mittauspisteestä. Mittauspisteet jakautuvat rakennuksen kaikkiin tutkittuihin osiin. Mittaukset suoritettiin helmi-maaliskuussa Mittausjaksojen pituudet vaihtelivat 2 4 vuorokautta. Kaikki mittausjaksot eivät sisällä viikonloppua. Mittaustulosten perusteella rakennuksen kaikki tilat ovat noin 2-4 Pa alipaineisia lukuun ottamatta osastonhoitajanhuonetta, pääkeittiötä ja Eetulaa. Osastonhoitajanhuoneessa ja pääkeittiössä paine-ero vaihtelee +2 Pa ja-2 Pa välillä. Eetula oli keskimäärin 12 Pa alipaineinen mittausjakson aikana. Mittaustulokset on esitetty liitteenä olevissa paineeromittauskuvaajissa Sisäilman olosuhteet Sisäilman olosuhdemittauksien perusteella sisäilma todettiin kaikilla tutkitulla alueilla lämpimäksi ja kuivaksi. Ilman suhteellinen kosteus oli mittausten perusteella RH% ja lämpötila C o astetta. Varastoista rakennettujen toimistohuoneiden ilmanvaihto on käyttäjien mukaan riittämätöntä. Sisäilman kosteus vaikuttaa esimerkiksi ihmisen hikoiluun ja hengitykseen. Liiallinen ilman kosteus voi edistää pölypunkkien esiintymistä ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, mikä puolestaan lisää mikrobikasvun riskiä. Kuiva ilma hidastaa hengitysteiden värekarvojen liikettä ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tällöin limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee. Pieni ilman kosteus lisää myös staattisen sähkön muodostumista. Asunnon ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Huoneilman kostuttamista tulee aina välttää. Jos kuitenkin kostutetaan ilman kostuttimella, on ilman suhteellista kosteutta seurattava luotettavalla kosteusmittarilla./1/ 2.7. Muut havainnot, mittaukset ja näytetulokset VOC-näytteet Sisäilman sisältämien haitallisten orgaanisten yhdisteiden (Volatile Organic Compound) pitoisuutta mitattiin fysioterapiasta ja kirjastosta. Tiloissa oli tutkimushetkellä havaittavissa tunkkainen haju. Näytteenottotilat valittiin korkkilaattapinnoitteisilta alueilta. Näytteet kerättiin suoraan sisäilmasta sekä kupunäytteellä kohdistetusti lattiapinnoitteesta. Kupunäytteellä pyrittiin arvioimaan lattiamateriaalin osuutta mahdollisiin sisäilman päästöihin. Näytteenottopisteet on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksessa P2. Taulukossa 1. on esitetty TVOC- pitoisuus ja huomioitavat yhdisteryhmät/yhdisteet. Liitteenä olevassa analyysivastauksessa on esitetty analyysin tarkat tulokset yksittäisine yhdisteineen.

20 20 KUNTO- TUTKIMUS Tila TVOC µg/m 3 Yhdisteet/ yhdisteryhmät Kirjasto (ilma) 10 Ei huomioitavaa Kirjasto (kupu) 40 Yksiarvoiset alkoholit ja Aldehydit Fysioterapia (ilma) <10 Ei huomioitavaa Fysioterapia (kupu) 30 Yksiarvoiset alkoholit ja Aldehydit Taulukko 1. TVOC- pitoisuus (µg/m 3 ) sekä huomioitavat yhdisteet Sisäilmastoasetuksessa on mainittu ilmasta mitatuksi toimenpideraja-arvoksi TVOC 400 µg/m 3. Työterveyslaitos on havaittu, että yksittäisten yhdisteiden vaikutus, sekä niiden summavaikutus voi aiheuttaa ärsytysoireita, vaikka TVOC olisikin alle viitearvon. Yksittäisistä yhdisteistä huomioitavia ovat Trimetyyli, Pentaalidiodi, Di-isobutyraatti, 2- etyyli-1-heksanoli ja naftaleeni joiden toimenpideraja-arvot ovat 10 µg/m 3 ja Naftaleeni ei saa ylittää hajukynnystä. Lisäksi Styreenin toimenpideraja on 40 µg/m 3. Näytteenottotiloissa aistitun tunkkaisen hajun lähde on todennäköisesti korkkilaattapinnoite, josta todettiin molemmissa näytteenottipisteissä aldehydejä. Teolliset mineraalivillakuidut Tiloista 1158 Ruokailu, 1127 Voimistelu ja 1319 TV-huone kerättiin 6 kappaletta geeliteippinäytteitä, joista 3 kerättiin tuloilmakanavan päätelaitteesta ja 3 tilojen tasopinnoilta. Analyysivastauksen mukaan kaikki kerätyt geeliteippinäytteet ovat tavanomaisia. Tilasta 1020 Aula havaittiin alakaton yläpuolelta lämmöneristettyjä lämmityskierto- tai käyttövesiputkia, joiden mineraalivillaiset lämmöneristeet ovat suojaamattomia. Lämmöneristeistä irtoavat mineraalivillakuidut voivat heikentää tilan sisäilmanlaatua. Näytteenottopisteet on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksessa P2. 3. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Tutkituissa rakenteissa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita materiaalinäyttein, kosteusmittauksin ja aistinvaraisesti. Vauriot voivat heikentää rakennuksen sisäilman laatua. Epäpuhtaudet voivat kulkeutua vaurioituneista rakenteista korvausilman mukana sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskohtien (epätiiviit läpiviennit, rakenteiden liitokset, höyrynsulun liitokset, ym.) kautta paine-erojen vaihdellessa. Rakennuksessa materiaalinäyttein ja mittauksin todettujen sekä aistinvaraisesti havaittujen vaurioiden vuoksi kohteessa suositellaan suoritettavan korjaustoimenpiteitä vaurioiden poistamiseksi ja uudelleen vaurioitumisen estämiseksi. Suositellut jatkotoimenpiteet perustuvat raportissa mainittuihin havaintoihin, mittaus- ja näytetuloksiin sekä niiden johtopäätöksiin. Korjauslaajuutta on tarvittaessa tarkennettava jatkotutkimuksin ja/tai korjaustöiden yhteydessä. Tässä raportissa esitetyt jatkotoimenpiteet eivät toimi yksityiskohtaisena korjaussuunnitelmana. Jatkotoimenpiteissä esitetään periaatteelliset ratkaisut vaurioiden syyn poistamiseksi ja korjaussuunnittelun käynnistämiseksi. Jatkotoimenpiteet on kirjoitettu kursiivilla.

21 21 KUNTO- TUTKIMUS Alapohjarakenteet Alapohjarakenteissa havaittiin pintakosteuspoikkeamia, jotka johtuvat todennäköisesti pesuvesien ja maaperänkosteuden aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Alustäyttömaa on kapillaarista ja rakenteessa ei ole diffuusiota katkaisevaa kerrosta. Muovimatot ovat pääosin alkuperäisiä, jolloin ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Muovimattopinnoite on paikoin irti ja maton alta havaittiin paikon mikrobiperäistä hajuhaittaa. Keittiön jakelulinjaston alla olevasta mosaiikki parketista todettiin mikrobivaurio aistinvaraisesti. Korkkilaatalla pinnoitetuilla alueilla todettiin tunkkainen haju. Korkkilaatoista todettiin mikrobivaurioita. Jatkotoimenpiteet Märkätilojen vesieristeet tulee uusia, jotta pesuvedet eivät pääse aiheuttamaan läheisiin tiloihin ylimääräistä kosteusrasitusta. Alkuperäiset muovimattopinnoitteet on suositeltavaa uusia, koska niiden tekninen käyttöikä alkaa olla lopussa. Alueet joissa muovimattopinnoite on irti, tulee pinnoittaa esim. klinkkerilaatalla. Keittiön jakelulinjaston alue tulee pinnoitta paremmin kosteutta kestävällä materiaalilla kuten klinkkerilaatalla. Korkkilaattapinnoitteet tulee poistaa ja tiloihin asentaa uusi vaihtoehtoinen lattiapinnoite (kirjasto ja fysioterapia). Korjaustoimenpiteitä vaativat alueet ovat merkattu paikannuspiirrokseen P5 punaisella rasteroinnilla. Lisäksi lattiapinnoitteen korjaustoimenpiteitä tulee suorittaa liinavaatevarastoon 1109 ja Miikkulan WC tilaan Lattiapinnoitteita valitessa tulee ottaa huomioon maaperän kosteuden aiheuttama kosteusrasitus ja lattiapinnoitteen soveltuminen tilan käyttötarkoitukseen Ulkoseinä- ja perusmuurirakenteet Ulkoseinärakenteissa havaittiin kosteus ja mikrobivaurioita aistinvaraisesti sekä materiaalimikrobinäytteiden avulla. Vauriot rajautuvat pääasiassa ulkoseinärakenteen alaosiin. Ulkoseinän alaosien vauriot johtuvat sokkelin polystyreenieristeen ja höyrynsulun virheellisestä asennuksesta. Tutkimuspisteessä 4 ja 9 vauriot johtuvat ulkoseinien alaosien heikosta tuulettuvuudesta sekä sade- ja sulamisvesien aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Fysioterapian seinärakenteen yläosiin on aiheutunut vaurioita räystäskourun vuodosta. Jatkotoimenpiteet Ulkoseinärakenteet tulee korjata koko tutkimusalueelta rakennusfysikaalisesti toimivaksi rakenteeksi. Virheellisesti asennetut polystyreenilevyt tulee asentaa tiiviisti ja vaurioituneet rakenteet tulee uusia ikkunan alareunan tasoon. Räystäskourun vuodosta fysioterapian ulkoseinään aiheutunut vaurio tulee korjata ja uudelleen vaurioituminen tulee estää. Erityisesti on huomioitava höyrynsulun tiivistys rakenteiden korjauksen yhteydessä Väliseinärakenteet Fysioterapian puurakenteisen väliseinien alaosista todettiin mikrobivaurioita aistinvaraisesti ja materiaalimikrobinäytteiden avulla. Väliseinärakenteen alaosat ovat vaurioituneet maaperänkosteuden aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Väliseinien alla havaittiin vaurioitunutta orgaanista jätettä.

22 22 KUNTO- TUTKIMUS Jatkotoimenpiteet Fysioterapian puurakenteisen alaosat tulee purkaa lattiapinnasta n. 500 mm korkeuteen ja jäävä betonilaatta tulee puhdistaa mekaanisesti sekä desinfioida. Uusi väliseinärakenne tulee toteuttaa siten, ettei vaurioituminen pääse uusiutumaan. Yläpohjarakenteen tuenta tarve tulee selvittää ennen purkutöiden aloittamista Yläpohjarakenteet Yläpohjarakenteissa havaittiin aistinvaraisesti lämmöneristämättömiä ilmanvaihtokanavia ja viemärin tuuletusputkia, näkyvää mikrobikasvustoa, vesijälkiä sekä tuiskulunta (havainnot merkitty alueittain paikannupiirrokseen P6). Höyrynsulku läpivientien kohdalta todettiin epätiiviiksi koko rakennuksen alalla. Ullakkotilan tuulettuminen todettiin paikoin heikoksi matalilla lapealueilla ( ja Piironki). Yläpohjan vauriot ovat aiheutuneet todennäköisesti sisäilman kosteuden tiivistymisestä rakenteen kylmiin pintoihin ja tuiskulumen aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Yläpohjarakenteen lämmöneristekerros on vähäinen (noin puolet)suhteessa nykyisin voimassa oleviin määräyksiin. Konesaumattujen peltikatteiden pinnat ovat huonokuntoiset ja tasakatto-osioilla kattokaivot ovat tukkiutuneet. Jatkotoimenpiteet Yläpohjarakenteen tuulettuvuutta tulee parantaa matalilla lapealueilla ( ja Piironki). Höyrynsulun läpiviennit ja liitokset tulee tiivistää.. Lämmöneristämättömät tai puutteellisesti lämmöneristetyt ilmanvaihtokanavat ja viemärintuuletusputket on lämmöneristettävä. Tuiskulumen pääsy yläpohjatilaan tulee estää.. Vaurioituneet lämmöneristeet tulee vaihtaa uusiin riittävän laajalta alueelta vaurioalueilla. Mikrobiovaurioituneet rakenteet tulee puhdistaa mekaanisesti ja desinfioida. Yläpohjan lisälämmöneristämistä tulee harkita alueilla joissa lisälämmöneristäminen voidaan toteuttaa tuuletusta estämättä. Konesaumattu peltikate tulee pinnoittaa uudestaan, jotta se ei ruostu. Kattokaivot tulee avata ja niiden puhtaus tulee tarkistaa 2-4 kertaa vuodessa etenkin keväisin ja syksyisin, jottei vesi pääse lammikoitumaan ja mahdollisesti vaurioittamaan rakenteita Paine-eromittaukset Rakennus todettiin mittausten perusteella alipaineiseksi. Eetulan hoitajien toimistossa alipaine oli verrattain suuri suhteessa rakennuksen muihin osiin suoritettuihin mittauksiin. Jatkotoimenpiteet Eetulan hoitajien toimistoon tulee järjestää lisää korvausilmaa esim. oviventtiilillä, jotta huoneen painesuhde saadaan muun rakennuksen kanssa samalle tasolle.

23 23 KUNTO- TUTKIMUS Sisäilman olosuhteet Sisäilman olosuhdemittauksien perusteella sisäilma todettiin kaikilla tutkitulla alueilla kuivaksi. Ilman suhteellinen kosteus oli mittausten perusteella <20 RH%. Varastoista rakennettujen toimistohuoneiden ilmanvaihto on käyttäjien mukaan riittämätöntä. Jatkotoimenpiteet Sisäilman suhteellista kosteutta voidaan hallita pitämällä sisäilman lämpötilaa C o asteessa esim. ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän avulla. Varastoista tehtyjen toimistojen ilmamäärät ja korvausilmansaanti tulee tarkastaa rakennuksen kaikilla osilla. Jos ilmamääriä ei saada kasvatettua. toimistojen henkilömäärät ja mitoitus tulee tarkastaa kaikissa toimistoissa ja tarvittaessa toimistojen määrä, kokoa tai henkilömäärää tulee muuttaa siten, että ilmanvaihto on riittävää Muut havainnot, mittaukset ja näytteet Ilmasta kerättyjen VOC-näytteiden yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) ja yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat tavanomaisia. Kohdistetuille näytteille ei ole annettu toimenpiderajoja. Tutkituissa tiloissa teollisten mineraalivillakuitujen määrä tuloilmakanavissa ja tasopinnoilla oli tavanomainen. Jatkotoimenpiteet Sisäilmanäytteiden perusteella tiloissa ei ole tarvetta suorittaa toimenpiteitä.

24 24 KUNTO- TUTKIMUS Joensuussa Jussi Mutikainen, sisäilmatutkija Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy Lähteet: Joni Sorjonen, tutkimuspäällikkö RI Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy /1/ Asumisterveysohje, , 2.1 Sisäilman kosteus Liitteet: 1. Paikannuspiirros P1 P6 2. Analyysivastaus MB ( ) 3. Analyysivastaus MB ( ) 4. Analyysivastaus A ja B ( ) 5. Analyysivastaus ( ) 6. Paine-erokuvaajat 12 kpl 7. Kosteusmittauspöytäkirja

25 PR3 TP8 TP TP Selite ( ): 1 Materiaalinäyte - Ei viitettä vauriosta TP7 15 PR4 Materiaalinäyte - Heikko viite vauriosta 1 Materiaalinäyte - Viittaa vaurioon/ Vahva viite vauriosta 1 TP Näkyvää kasvustoa sisäverhouslevyn alaosassa 14 PR2 TP Selite ( ): 1 Materiaalinäyte - Ei viitettä vauriosta 3 Materiaalinäyte - Heikko viite vauriosta 1 Materiaalinäyte - Viittaa vaurioon/ Vahva viite vauriosta 1 Selite ( ): PR4 Porareikä (väliseinien tutkimuspisteet) TP PR1 TP TP TP1 1 2 KOHDE Väyryläntie JUUKA PIIRROS P1 TEKIJÄ JS SISÄLTÖ Paikannuspiirros, 1.krs Tutkimus- ja näytteenottopisteet

26 VOC-näyte ilma tavanomainen VOC-näyte ilma poikkeava VOC-näyte kohdennettu tavanomainen VOC-näyte kohdennettu poikkeava Geeliteipit KOHDE Väyryläntie JUUKA PIIRROS P2 TEKIJÄ JM SISÄLTÖ Paikannuspiirros, 1.krs Sisäilmanäytteet

27 15 Pa 15 Pa Alipaine (paine-ero) Ylipaine (paine-ero) 3 Pa 2 Pa 3 Pa 2 Pa 3 Pa 3 Pa 3 Pa 1 Pa 3 Pa 3 Pa 2 Pa KOHDE Väyryläntie JUUKA PIIRROS P3 TEKIJÄ JM SISÄLTÖ Paikannuspiirros, 1.krs Paine-eromittaukset

28 15 Pa 15 Pa Alipaine (paine-ero) Ylipaine (paine-ero) 12 Pa KOHDE Väyryläntie JUUKA PIIRROS P4 TEKIJÄ JM SISÄLTÖ Paikannuspiirros, 1.krs Paine-eromittaukset

29 Tilaan ei pääsyä tutkimushetkellä Kuiva Alueella on kosteustuottoa Vaatii korjaustoimenpiteitä Viiltomittauspiste KOHDE Väyryläntie JUUKA PIIRROS P5 TEKIJÄ JM SISÄLTÖ Paikannuspiirros, 1.krs Pintakosteuskartoitus ja viillot

30 Lämmöneristämätön viemärin tuuletusputki Vesijälkiä Tuuletusrakojen edessä muovitus Epätiivis läpivienti Lämmöneristämätön viemärin tuuletusputki Tuuletusputket huonosti eristetty, Ilmavuotojälkiä Tuiskulumen estäviä lautoja uupui Vesijälkiä pystyosalla Tuiskulunta lappeiden liitoskohdassa, rako Ikkunoiden alla pystyosalla vesijälkiä Tuiskulunta Kalteva pinta, puhallusvillat valuneet Ei pääsyä Aukko yläpohjasta seinän väliin Puutteellisesti eristetty IV-putki ja viemärin tuuletusputki KOHDE Väyryläntie JUUKA Vesijälkiä tai tuiskulunta PIIRROS P6 TEKIJÄ JM SISÄLTÖ Yläpohja Havaintojen paikannus

31

32

33

34

35

36

37

38 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy Jani Alen Länsikatu JOENSUU VOC-analyysi ilmanäytteestä Asiakasviite: 1837 Analyysin kuvaus: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet; ATD-GC-MS, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita, Hanna Hovi Analysointimenetelmä Näytteet on kerätty Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen ja analysoitu kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta kyseiset aineet mukaan lukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Yksittäisiä yhdisteitä on kvantitoitu 1-40 kpl tai niin monta, että vähintään 2/3 TVOC-alueen piikkien yhteispinta-alasta on selvitetty. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden kokonaispitoisuus tolueeniekvivalenttina ja TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Tulokset (µg/m³) perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun ilmamäärään/keräysaikaan. Analyysimenetelmän mittausepävarmuus ilman näytteenottoa (luottamusväli 95 %) on aktiivinäytteille 9-59 % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 19 %. Passiivinäytteille mittausepävarmuus on vastaavasti % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 24 %. Tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden, samoin usein myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat edellä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen, ollen keskimäärin 4 ng/näyte eli 0,4 µg/m³ 10 dm³:n aktiiviselle tai 15 vrk:n passiiviselle näytteelle. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

39 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: 1837 Mittauskohde: Kirjasto (ilma) Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 6,99 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Tetradekaani 0,4 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,4 µg/m³ Tolueeni 0,4 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 1 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 0,5 µg/m³ ALDEHYDIT Dekanaali 3 µg/m³ Nonanaali 2 µg/m³ Oktanaali 0,4 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 0,7 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,8 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 10 µg/m³ Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

40 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: 1837 Mittauskohde: FT (ilma) Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 7,78 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,7 µg/m³ Ksyleenit (p,m) 0,4 µg/m³ Tolueeni 0,8 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET a-pineeni 0,8 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 0,4 µg/m³ 2-Etyyli-1-heksanoli 0,4 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 0,5 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,5 µg/m³ Dekanaali 2 µg/m³ Nonanaali 1 µg/m³ Oktanaali 0,4 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 0,8 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) <10 µg/m³ Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

41 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Työterveyslaitos Asiakasratkaisut on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristön kehittämispalvelut Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

42 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy Jani Alen Länsikatu JOENSUU VOC-analyysi suunnatusta ilmanäytteestä Asiakasviite: 1837 Analyysin kuvaus: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet; ATD-GC-MS, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita, Hanna Hovi Analysointimenetelmä Näytteet on kerätty Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen ja analysoitu kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta kyseiset aineet mukaan lukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Yksittäisiä yhdisteitä on kvantitoitu 1-40 kpl tai niin monta, että vähintään 2/3 TVOC-alueen piikkien yhteispinta-alasta on selvitetty. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden kokonaispitoisuus tolueeniekvivalenttina ja TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Tulokset (µg/m³) perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun ilmamäärään/keräysaikaan. Analyysimenetelmän mittausepävarmuus ilman näytteenottoa (luottamusväli 95 %) on aktiivinäytteille 9-59 % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 19 %. Passiivinäytteille mittausepävarmuus on vastaavasti % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 24 %. Tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden, samoin usein myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat edellä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen, ollen keskimäärin 4 ng/näyte eli 0,4 µg/m³ 10 dm³:n aktiiviselle tai 15 vrk:n passiiviselle näytteelle. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

43 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: 1837 Mittauskohde: Kirjasto (kupu) Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,95 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Sykloheksaani 3 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,5 µg/m³ Etyylibentseeni 0,4 µg/m³ Ksyleenit (p,m) 0,4 µg/m³ Tolueeni 0,9 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³ 2-Etyyli-1-heksanoli 11 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 0,7 µg/m³ ALDEHYDIT Dekanaali 5 µg/m³ Heksanaali 4 µg/m³ Nonanaali 7 µg/m³ Oktanaali 2 µg/m³ Pentanaali 0,6 µg/m³ KETONIT 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 8 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 2 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,9 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 40 µg/m³ Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

44 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: 1837 Mittauskohde: FT (kupu) Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 9,37 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,4 µg/m³ Ksyleenit (p,m) 0,5 µg/m³ Tolueeni 1 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Geranyyliasetoni** 2 µg/m³ 3-Kareeni 0,4 µg/m³ Limoneeni 0,5 µg/m³ a-pineeni 1 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 5 µg/m³ 2-Etyyli-1-heksanoli 4 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 0,9 µg/m³ FENOLIT Fenoli 1 µg/m³ ALDEHYDIT Dekanaali 4 µg/m³ Heksanaali 2 µg/m³ Nonanaali 4 µg/m³ Oktanaali 1 µg/m³ Pentanaali 0,5 µg/m³ KETONIT 3-Heptanoni** 1 µg/m³ 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 4 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 1 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT Etyyliasetaatti 0,7 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 30 µg/m³ Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

45 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Työterveyslaitos Asiakasratkaisut on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristön kehittämispalvelut Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

46 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy Jussi Mutikainen Länsikatu JOENSUU Teollisten mineraalikuitujen pitoisuus teippinäytteessä Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Teollisten mineraalikuitujen määritys valomikroskoopilla Outi Grönroos Analysointimenetelmä Geeliteipille kerätystä laskeumanäytteestä laskettiin valomikroskooppia käyttäen yli 20 µm pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohti. Kuitujen lukumäärälle pinnoilla ei ole virallisia ohjearvoja. Työterveyslaitoksen suosittelema viitearvo teollisten mineraalikuitujen kahden viikon laskeumalle on 0,2 kuitua/cm². Jos viitearvo ylittyy, tulee selvittää kuitulähteet ja ryhtyä toimenpiteisiin kuitukertymän pienentämiseksi. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla rikkoontuneiden tai pinnoittamattomien kuitumateriaalien korjaaminen tai poistaminen, ilmanvaihtokanavien puhdistaminen ja siivouksen tehostaminen. Toimistorakennusten tuloilmakanavien pinnoilla teollisten mineraalikuitujen keskimääräinen pitoisuus on Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelumittausaineistoissa ollut kuitua/cm². Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

47 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Tulokset CK Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Aine: teolliset mineraalikuidut (>20 µm) Mittauskohde Tulos Yksikkö 1. Tila 1158, Ruokailu, kaapin päältä <0,1 kpl/cm² 2. Tila 1158, Ruokailu, IV-tulo, päätelaite 2,6 kpl/cm² 3. Tila 1127, Voimistelu, mukiteline päältä <0,1 kpl/cm² 4. Tila 1127, Voimist., IV-tulo päätelaite 0,3 kpl/cm² 5. Tila 1319, TV-huone, kaapin päältä <0,1 kpl/cm² 6. Tila 1319, TV-h., IV-tulo päätelaite 6,7 kpl/cm² Työympäristön kehittämispalvelut Esa Vanhala tutkija Helsinki Outi Grönroos laborantti Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

48 Y:\RaComp\ASIAKKAAT\Juuan kunta\\kuntotutkimukset 2015\_Eetula tsto.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 3 maalis maalis maalis 2015

49 C:\Users\SRTP\Desktop\_fysioterapia tsto.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) :00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 19 helmi helmi helmi helmi helmi 2015

50 C:\Users\SRTP\Desktop\ 2_Keittiö.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 26 helmi helmi helmi maalis maalis 2015

51 C:\Users\SRTP\Desktop\_Kirjasto.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 24 helmi helmi 2015

52 Y:\RaComp\ASIAKKAAT\Juuan kunta\\kuntotutkimukset 2015\_Kuukkeli potilashuone.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 3 maalis maalis maalis 2015

53 Y:\RaComp\ASIAKKAAT\Juuan kunta\\kuntotutkimukset 2015\_Kuukkeli tsto.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 3 maalis maalis maalis 2015

54 C:\Users\SRTP\Desktop\_marikoti aula.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 24 helmi helmi 2015

55 C:\Users\SRTP\Desktop\_Marikoti tsto.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) :00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 19 helmi helmi helmi helmi helmi 2015

56 C:\Users\SRTP\Desktop\_Miikkula peräaula keittiö.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 24 helmi helmi 2015

57 C:\Users\SRTP\Desktop\_Miikkula tsto.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) :00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 15:00 21:00 03:00 09:00 19 helmi helmi helmi helmi helmi 2015

58 C:\Users\SRTP\Desktop\ 1_OHH huone.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 26 helmi helmi helmi maalis maalis 2015

59 C:\Users\SRTP\Desktop\_Tupa.ttd Paine-ero Paine-ero (Pa) 26 helmi helmi helmi maalis maalis 2015

60 Tilaaja: Juuan kunta/tekniset palvelut Mittausmenetelmä: Rakennekosteusmittaus Tutkimuskohde: Anturi: Tunnus: Kalibroitu: HMP110 A-D toukokuu 2015 HM44 1 huhtikuu 2015 HM44 2 toukokuu 2015 Mittauksen tekijä: SRTP Oy Rakenteen parametrit Abs g/m 3 Huom Sisäilman parametrit Mittausajankohta Piste Anturi Mittauskohta, materiaali, syvyys RH % T C Pa Abs g/m 3 RH % T o C Pa TP1 1 US, Lämmöneristekerros, LP-100 mm 56,0 8, ,7 16,6 21, , TP1 1 US, Lämmöneristekerros, LP-0 mm 52,0 9, ,7 16,6 21, , TP1 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP+50 mm 86,6 7, ,2 16,6 21, , TP1 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP+50 mm 36,3 14, ,4 16,6 21, , TP1 1 AP, Lämmöneristekerros, LP-100 mm 64,5 11, ,7 16,6 21, , TP1 1 AP, Lämmöneristekerros, LP-170 mm 88,2 9, ,0 16,6 21, , TP2 1 US, Lämmöneristekerros, ikkunan yläpuolelta 47,7 7, ,8 16,6 21, , TP2 1 US, Lämmöneristekerros, LP mm 58,1 2, ,3 16,6 21, , TP2 1 US, Lämmöneristekerros, LP -0 mm 63,2 2, ,6 16,6 21, , TP4 1 US, Lämmöneristekerros, LP -200 mm 73,6 8, ,1 16,6 21, , TP5 1 US, Lämmöneristekerros, LP -200 mm 50,0 5, ,4 16,6 21, , TP5 1 US, Lämmöneristekerros, LP +100 mm 30,0 12, ,2 16,6 21, , TP6 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP +50 mm 30,0 11, ,1 16,6 21, , TP6 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP -200 mm 60,0 7, ,7 16,6 21, , TP6 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP +100 mm 60,0 1, ,1 16,6 21, , TP7 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP +400 mm 35,0 17, ,1 16,6 21, , TP7 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP +50 mm ,3 16,6 21, ,2 Länsikatu 15 Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy etunimi.sukunimi@srtp.fi JOENSUU Y

61 Tilaaja: Juuan kunta/tekniset palvelut Mittausmenetelmä: Rakennekosteusmittaus Tutkimuskohde: Anturi: Tunnus: Kalibroitu: HMP110 A-D toukokuu 2015 HM42 1 huhtikuu 2015 HM42 2 toukokuu 2015 Mittauksen tekijä: SRTP Oy Rakenteen parametrit Abs g/m 3 Huom Sisäilman parametrit Mittausajankohta Piste Anturi Mittauskohta, materiaali, syvyys RH % T C Pa Abs g/m 3 RH % T o C Pa TP7 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP -200 mm 65,0 10, ,1 16,6 21, , TP7 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP +100 mm 55,0 13, ,3 16,6 21, , TP8 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP +400 mm 25,0 25, ,7 14,2 25, , TP8 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP +50 mm 45,0 18, ,9 14,2 25, , TP8 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP -200 mm 70,0 9, ,2 14,2 25, , TP8 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP +100 mm 80,0 16, ,9 14,2 25, , TP9 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP -100 mm 40,0 19, ,5 14,2 25, , TP9 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP -0 mm 30,0 19, ,9 14,2 25, , TP9 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP +400 mm 30,0 20, ,2 14,2 25, , TP10 1 US, Lämmöneristekerros, sisäpinta, LP +50 mm 36,0 16, ,0 18,9 18, , TP10 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP +300 mm 54,9 8, ,8 18,9 18, , TP10 1 US, Lämmöneristekerros, ulkopinta, LP +50 mm 61,9 7, ,0 18,9 18, , TP10 1 US,harkon alla oleva hiekka, ulkopinta, LP +50 mm 77,8 11, ,9 18,9 18, , PR2 1 Tila 1109, Sosiaalitila, AP, alustäyttö, keskialue 94,2 20, ,5 50,1 22, , PR3 1 Tila 1189, Liinavaatevarasto, AP, alustäyttö, keskialue 97,3 18, ,8 50,1 22, , PR4 1 Tila 1305, Siivouskomero, AP, alustäyttö, keskialue 97,3 19, ,7 50,1 22, ,1 Länsikatu 15 Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy etunimi.sukunimi@srtp.fi JOENSUU Y