Luku 12. Yllätysvieraita Rautionkylässä. Muokattu viimeksi Albert Edelfelt 1887 Jäppilänniemessä ja kirkonmäellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 12. Yllätysvieraita Rautionkylässä. Muokattu viimeksi 11.5.13. Albert Edelfelt 1887 Jäppilänniemessä ja kirkonmäellä"

Transkriptio

1 Luku 12. Yllätysvieraita Rautionkylässä Muokattu viimeksi Albert Edelfelt 1887 Jäppilänniemessä ja kirkonmäellä Albert Edelfelt Adolf Hitler 1942 Tuntemattoman sotilaan kuvaukset 1955 Unikeonpäivän myrsky 1957 Ruokolahden Elvi-leijona 1992 Flamingo 1994 Rekkaparkki 2008 Kesällä 1887 Albert Edelfelt palasi Pariisista Suomeen ja teki matkan maan itäosiin, mm. Ruokolahdelle. Matkan jälkeen syntyi tunnettu maalaus Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Akseli Gallen-Kallela oli neuvonut maalarikollegansa Saimaan rannoille ja Ruokolahdelle, missä ei kuitenkaan ollut ennalta selvää matkakohdetta. Tavoitteena oli löytää alkuperäistä karjalaista kansaa. Kyselemällä hänet ohjattiin Immalanjärvelle Jäppilänniemeen Haapsiin Elli Jäppisen luo, minne hän saapui Elli Jäppinen oli laajalti tunnettu ja arvostettu hieroja, ja hänen luonaan Albert Edelfelt majoittui kolmen kesäisen viikon ajan. Edelfelt halusi tutustua paikkakuntaan ja löytää hyviä tyyppejä maalausten malleiksi. Elli lähti opastamaan taiteilijaa, näyttämään mitä mahdollisuuksia seutu tarjoaisi kuvataiteelliselta kannalta. Edelfelt kuvaa: Kesäyö, kuulas ja kirkas, teki retkemme erityisen viehättäväksi ja minuun vaikutti suuresti maiseman ainoalaatuinen melankolinen kauneus. Suomalaiset kylät on rakennettu toisin kuin esimerkiksi ranskalaiset ja venäläiset, joissa tie on keskellä. Täällä on jokainen maalaistalo keskellä omia maitaan, niin että saimme kulkea useita virstoja päästäksemme naapuriin. --- Tässä syrjäisessä kylässä, kaukana eurooppalaisista vaikutteista, pidetään yllä vielä vanhoja tapoja, samoin kuin vanhaa pukuakin kunniassa. Edelfeltin kuvaus ruokolahtelaisista ja paikallisesta muodista jatkuu: Ruokolahden puku on epäilemättä iloisin ja maalauksellisin kaikista kansallispuvuista. Musta, punaisella reunustettu hame, puna-valkoinen esiliina, valkea, punaisella kirjottu pusero ja suuri pääliina, joka on taitavasti laskostettu ja kiinnitetty ilman neulan ja langan pistoa, antaa tälle puvulle hiukan etelämaisen, italialaisen ulkonäön. Onnettomuudeksi nykyajan nuoret naiset ovat painettujen huivien ja loistavien ja kamalien värien sokaisemina alkaneet hylkiä tätä erittäin tyylikästä pääliinaa. Kulkukauppiaat hyötyvät kenties vähän tästä muutoksesta mutta maalauksellisuus kärsii. Edelfelt kuvaa matkakertomuksessaan kirkkomatkaa Jäppilänniemestä Ruokolahden kirkolle näin: Kaikki lähtivät kirkkoon, ja minä iloitsin suuresti ajatuksesta päästä mukaan kirkkomatkalle. Kylän asukkaan kokoontuivat ensiksi järven rantaan. Suuri vene, jota pidettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten, työnnettiin vesille ja 20 soutajaa asettui paikoilleen. Meitä oli kaikkiaan 60. Naiset viimeistelivät pukeutumistaan, ja muutamat vanhat naiset auttoivat nuorempia laskostamaan ja järjestämään pääliinojaan, mikä onkin mitä vaikein tehtävä, itse en oppinut sitä suorittamaan lukuisista oppitunneista huolimatta. Pian oli järvi* soudettu, ja me ylitimme 80 Fahrenheitin lämmössä jalan noin virstan levyisen kannaksen, joka erotti meidät Saimaasta. Siellä odotti meitä toinen, entistä suurempi vene. Se oli niin ravistunut ja rakoja täynnä, että minusta näytti, että olimme vaarassa hukkua mikä pikkuseikka ei huolettanut matkatovereitani lainkaan, sillä ensiksikin jokainen oli riisunut kenkänsä

2 ja sukkansa, ja toiseksi he sanoivat että ennättäisimme hyvin kirkolle ennen kuin veneeseen olisi tullut niin paljon vettä, että hukkuisimme. Huom! * järvi = Immalanjärvi. Jäppilänniemeläiset soutivat kirkkomatkallaan ensin Immalanjärven yli Rautionkylän rantaan, tiettävästi nykyiselle kaupungin uimarannalle, mistä käveltiin Kaukopään rantaan Saimaalle ja jatkettiin toisella veneellä Ruokolahden kirkolle. Kirkkoveneistä on otettu valokuva, tosin yli 30 vuotta Edelfeltin käynnin jälkeen. Rautionkylän talojen väki on varmasti tavannut taiteilija Edelfeltin kirkkomatkallaan. Lähteenä Sulo Siitonen: Ruokolahti Kotiseutulukemisto. Ruokolahti-Seura Albert Edelfeltin matkakirje on julkaistu Harpens New Monthly Magazinessa helmikuussa TÄHÄN KUVA kirkkoveneet Adolf Hitler 1942 Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä (Teksti Sakari Tossavainen) Kotiseutumme sai olla suuren tapahtuman pitopaikkana. Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim täytti tuona päivänä 75 vuotta. Itse hän ei olisi halunnut silloin juhlallisuuksia, koska hänen johtamansa armeijan sotilaat olivat rintamalla. Tasavallan presidentti Ryti ja kenraali Airo kuitenkin päättivät järjestää hänelle juhlat, joiden pitopaikaksi paljastui Kaukopään tehtaan ratapiha ja sinne Rönkän asemalta johtanut tehdasraide. Päämajan juhlajuna lähti laaditun salaisen asiakirjan mukaan klo Mikkelin asemalta paikkaan X, joka oli Kaukopäässä Saimaan rannalla. Junassa oli mukana 22 henkilöä ja se saapui Kaukopäähän hyvissä ajoin ennen juhlien alkua aamulla Samalle ratapihalle saapui hieman myöhemmin myös Helsingistä lähtenyt tasavallan presidentin ja valtioneuvoston juhlajuna, jossa oli myös 22 henkilöä. Marsalkka ja presidentti saivat muutamaa tuntia ennen päämajanjunan lähtöä Saksasta viestin, että valtakunnankansleri Adolf Hitler saapuisi henkilökohtaisesti paikalle onnittelukäynnille. Juhlallisuuksiin osallistui noin 70 vierasta ja alueelle oli tehty mittavat suojaustoimet. Immolaan oli lisätty hävittäjiä ja Vuoksenniskan pelloille tuli ilmatorjuntapatteri. Varsinainen juhla-alue suljettiin kaikelta liikenteeltä täysin kiväärivartiomiehin. Osa juhlavieraista saapui paikalle autokuljetuksena ja myöskin lentäen. Lentäen saapuivat mm.klo kenraali Seidel, kello kenraali Stumpf, kello Saksan pohjoisten joukkojen komentaja kenraali Dietel Narvikista ja viimeksi klo laskeutui Hitler suoralla lennolla Rastenburgista Saksasta Immolaan. Lentäjänä koneessa oli Hans Baur, joka joutui vuonna 1945 Neuvostoliittoon vankeuteen 10 vuodeksi. Hän selvisi sieltä elävänä ja kävi vuonna 1985 hirvijahdissa Joutsenon Korvenkylässä, kenenkään tietämättä hänen menneisyyttään. Kun hirvenahkoja vietiin parkittavaksi Puntalaan, niin oli Baursamassa autossa ja näki tienviitan Immola. vuonna 1942 hän luuli lentäneensä Hitlerin päämajakaupunki Mikkeliin, kuten hän kertoo muistelmissaan. Hän kysyi onko Suomessa toinenkin Immola, mutta kun käytiin lentokentällä, niin hän sanoi laskeutuneensa juuri tänne.

3 Ryti maamme päämiehenä kävi Saksan päämiestä Hitleriä vastassa Immolan lentokentällä ja ohjasi hänet juhlapaikalle Saimaan rantaan. Autot kulkivat ulos Immolan pääportista halki Rautionkylän, ohi koulun ja ratuatien alitse kohti paikkaa,jossa nykyisin on Kolmen Ristin Kirkko, ja siitä Kaukopään saunarantaan. Kansan suussa tuo Saimaaseen pistävä niemi oli saunaniemi, mutta sen virallinen nimi oli Ristniemi. Tuolla alueella vietettiin juhlallisuudet, joita vihollinen ei mitenkään häirinnyt. Sotamarsalkka sai arvonimen Suomen Marsalkka ja 4.6. päivää alettiin viettää puolustusvoimien lippupäivänä. Kello lähti Hitlerin kone paluumatkalle Saksaan ja tuntia myöhemmin marsalkan juna kohti Mikkeliä muistorikas juhlapäivä kotiseudullamme oli onnellisesti ohi. Me näimme Hitlerin! Ossi Kontiainen (s. 1935): Minäkin näin sen Hitlerin koneen, mutta en käynyt kentällä katsomassa. Sen mie näin kun ne tulivat saunarannasta. En muista montako mustaa autoa niitä oli, mutta se oli nykyisen Kolmenristin kirkon kulmassa, missä Niskapietiläntie tie silloin kulki. Oltiin metikössä katsomassa. Ei tiennyt missä niistä se Aatu istui. Ensio Salmela: Mörkökän perillä kun asuttiin, niin aina oltiin päivät Immolan lentokentän laitamilla. Oltiin silloinkin siellä kun lentokone tuli, ja olen nähnyt Hitlerin kun se tuli koneesta ulos. Raija Kiljunen (s Netti): Erittäin hyvin muistan kevään Sinä keväänä perunoille oli jätetty navetan takaa alkavat sarat. Nopsa-ruuna veti aatraa ja Aukusti-pappa ohjasti. Näin tehtiin vako. Kun perunat oli pistetty vaon päästä päähän ne peitettiin. Takaisin tullessa taas uusi vako ja siihen perunat. Työmme pysäytti äkkiä hirveä ääni. Rauhallinen ruunakin pillastui, nousi kahdelle jalalle. Me naisväki heittäydyimme maahan. Ylitsemme lensi lukuisa saksalainen lentolaivue hyvin matalalla mäntyjen latvoja hipoen. Hakaristit näkyivät tosi suurina. Koneet olivat laskeutumassa n. kilometrin päässä olevalle Immolan lentokentälle. Vaikka olimmekin tottuneet koneiden ja hävittäjien ääniin, tämä oli epätavallista. Mietimme, mitä sillä jättikoneella tuotiin. Pelottikin. Pitääkö taas lähteä evakkoon? Jatkoimme perunan kylvöä. Raijan näkemät koneet olivat ilmeisesti niitä, jotka historiantietojen mukaan toivat aamupäivän kuluessa tulleita korkeita saksalaisia upseereita. Voitto Javanainen (s. 1937) Olin 5-vuotias kun pihamme viereisessä mäntymetsässä, meidän päivittäisellä leikkialueellamme, liikuskeli epätavallisen paljon sotilaita. En muista, vetivätkö he ehkä jotakin puhelinkaapelia alueelle vai mistä oli kyse, mutta me saimme kuitenkin kehotuksen pysytellä pois metsästä seuraavan päivän aikana. Kun 4.6. koitti, kaikki olivat jotenkin tohkeissaan. Lapsetkin vaistosivat, että jotakin poikkeavaa oli tapahtumassa. Itse en päivän tapahtumien kaikkia yksityiskohtia muista, vaikka olinkin mukana koko päivän. Minua hieman vanhempi seinänaapurini Pertti Pulkkinen muistaa paremmin ja hänellä on ollut myös tilaisuus myöhemmin toimia tapahtumista kirjoittaneen Cingiz Safiullan avustajana. Pertti Pulkkisen kertoman mukaan aamulla 4.6. saapui kaksi junaa, ensin noin klo 8 Mannerheimin juna Mikkelistä ja sitten noin klo 9 Rytin juna Helsingistä. Molemmissa junissa oli myös muita vieraita ja molemmissa oli myös ilmatorjuntatykkivaunut. Jo aikaisemmin paikalle oli tullut ns.

4 suojajuna, jossa oli paikalle komennettuja vartiomiehiä. Yhden juna peräpää näkyi pihastamme ratapenkan reunasta ja muistan, että sitä tarkkailtiin ja seurattiin pitkin päivää. Illalla ensin poistui Mannerheimin juna noin klo 19.30, Rytin juna noin klo ja viimeisenä ns. suojajuna. Eniten itseäni on ihmetyttänyt se, että ihmiset tuntuivat hyvin pian tietävän mistä on kyse. Tiedettiin, että kyseessä on Mannerheimin juna ja, mikä hämmästyttävintä, tiedettiin että vieraana oli Hitler. Puskaradio oli toiminut tosi tehokkaasti. Junalle ajoi Immolan suunnasta Saimaanhovin tien kautta hieno keltainen henkilöauto. Luulimme sitä Hitlerin autoksi mutta jälkeenpäin olen lukenut, että Hitler vietiin junalle ja takaisin nykyisen Vuoksenniskan kirkon kohdalta lähtevän oikotien kautta. Kun junat ajoivat pihamme ohi, vilkutimme niille innokkaasti. Kyllä niistä meille myös vilkutettiin takaisin. Erkki Ihanainen (s. 1937) Vasta sodan jälkeen minulle selvisi, että 4. kesäkuuta 1942 olin ollut todistamassa, kun Hitler käväisi Rautionkylässä. Meillä oli tapana kytätä tienvarressa Kaukopään koulun alapuolella ohi ajavia autoja. Tuona päivänä tiellä liikkui enemmän ja hienompia autoja kuin koskaan olimme nähneet. Sittemmin selvisi, että kukapa muu kuin Adolf Hitler siinä matkasi Immolan lentokentältä Tienhaaraan marsalkka Mannerheimin 75-vuotisjuhliin ja sieltä takaisin lentokentälle. Kun kerroin tästä myöhemmin päämajamuseon naisoppaalle Mikkelissä, kysyi hän, josko saisi koskettaa minua sormellaan. Edvin Laine filmiryhmineen 1955 Tuntematon sotilas -elokuvan kuvaukset Lähteet Kalevi Kalemaa: Edvin Laine Sisulla ja tunteella. WSOY 2003 Helsinki. Timo Hirvonen: Koko kansan Tuntematon. Suuri suomalainen sotaelokuva Tuntematon sotilas 50 vuotta Alfamer Kustannus Oy. Tallinna Pertti Viinanen: Luottamusmies. Imatra Veikko Pohjolan muistot Immolan poikien suulliset muistot (Hirvonen, Koko kansan tuntematon s. 40) Kesällä 1955 kuvattiin elokuva Tuntematon sotilas Väinö Linnan suuren suosion saaneen kirjan pohjalta. Ohjaajana oli Edvin Laine. Pääosa kuvauksista tehtiin Sipoossa, mutta elokuvan suuret juoksuhauta- ja taistelukohtaukset tehtiin Immolan lentokentällä, missä oli valmiit sodanaikaiset juoksuhaudat käytettävissä. Yksi syy kuvausten tekemiseen Immolassa oli se, että aluksi Puolustusministeriö kielsi puolustusvoimien aseiden luovuttamisen elokuvan tekijöiden käyttöön. Edvin Laine kääntyi sitten tuttavansa sisäministeri Väinö Leskisen puoleen. Leskinen järjesti elokuvalle aseistuksen käyttöön Rajavartiolaitokselta, joka oli asettunut Immolaan. Rajavartiosto antoi lainaksi myös suuren aseauton ja asealiupseerin. Joka aamu, kun kuvaukset alkoivat, vaunu ajoi paikalle. Kuittausta vastaan sai jokainen näyttelijä, joka asetta tarvitsi, aseen aamulla, ja illalla se piti luovuttaa takaisin ja sen kunto tarkistettiin.

5 Riitta Uosukainen kertoo samassa kirjassa (s. 87) Filmi tuli läheiseksi siksikin, että siitä filmattiin osia Immolassa. Varuskunnassamme on vieläkin Antti Rokan työmaa. MISSÄ? Kalevi Kalemaa: Edvin Laine Sisulla ja tunteella. WSOY 2003 Helsinki. - Kalemaa mainitsee samasta asiasta kuin Hirvonen, elokuvan aseistusta ei saatu puolustusvoimilta vaan rajavartiostolta. Niskavuori taistelee -elokuvan kuvaukset 1957 (s. 260) Edvin Laine ohjasi kesällä 1957 viimeisen Niskavuori-elokuvansa Niskavuori taistelee. Joissakin arvosteluissa kiiteltiin Lainetta siitä, että hän oli liittänyt filmiin sodanaikaisia taistelukohtauksia, joista rajuimmat kuvattiin taas Immolassa. Kuvausryhmän tuloa edeltävänä päivänä Kaakkois- Suomessa oli ankara pyörremyrsky käynyt omaa sotaansa ja metsä oli kuin valtavan tykistökeskityksen jäljiltä, lavastamatta valmis sodan näyttämöksi. Rautionkyläläisten kokemuksia Tuntemattoman sotilaan kuvausryhmästä Pertti Viinanen Kesällä 1955 tuli uusia kokemuksia elämääni. Legendaarista elokuvaa Tuntematonta sotilasta kuvattiin Immolan lentokentän maastossa. Vapaa-aikamme kului usean viikon ajan seuraten miten elokuvaa tehdään. Näimme muun muassa tykistökeskityskohtauksia ja haavoittumisia poteroissa, Äänisen aaltojen pulloon ottoa lentokentän päässä olevasta Niemilammesta sekä Tauno Palon komentokorsun tienoot. Lammen rannalla olevaa korsua käytettiin myöhemmin siviilioloissa erinomaisena rantasaunana. Oli todella jännittävää ja mielenkiintoista nähdä monia kotimaisia valkokankaan tähtiä ihan tavallisiakin asioita puhuvina ihmisinä. Erityisesti meitä hämmästytti lavastus- ja kuvaustekniikan tulos lopullisessa elokuvassa. Eräskin kohtaus kuvattiin ison hiekkakuopan reunalta, ja elokuvassa se näytti aivan pieneltä poterolta. Sotilaiden muuntuminen hetkessä rooliinsa, tavallisesta ihmisen käytöksestä ja puheista, oli ihmeellistä. Ohjaaja Edvin Laineen tilannetajua kuvaa eräs tapaus. Oli ollut kova tykistökeskityksen kuvaus. Puissa olevat räjähdyspanokset katkoivat puita. Maassa olleilla panoksilla saatiin ilmaan sankasti soraa ja pölyusvaa. Sotilaiden haavoittumiskohtaus oli juuri kuvattu, kun Laine havaitsi pölyn läpi tulevat auringonsäteet. Kaikki sivuun ja kamera kohti aurinkoa, kuului ohjaajan nopea käsky. Näin syntyi aivan upea päätöskuva lopulliseen elokuvaan. Katsoimme myöhemmin mielenkiinnolla valkokankaalta Immolassa kuvattujen otosten filmille tallentuneet osat ja niiden liittymisen hienosti muuhun elokuvan kokonaisuuteen. Oli siinä nuorukaisilla ihmettelemistä, miten elokuvaa tehtiin ja miten muuttuneen mielikuvan valmis elokuva loi. Ensio Salmela, Ossi Kontiaisen ja Teuvo Pääkkösen haastattelunauhalta:

6 Monikaan ei muista, että Niemilammen rannassa oli sauna ja uintilaiturit, väli oli 20m. Se sauna kunnostettiin silloin kun Tuntematonta sotilasta filmattiin. Se kunnostettiin korsuksi, joka oli pataljoonan komentokorsu. Siinä korsussa Rokka sanoi majurille että hää ei rupea polkuloihis kiviä laittamaan. Se oli hyvännäköinen korsu, harmi että se on purettu pois. Se olisi vieläkin nähtävyys. Niemilammen läpi kulki ennen vanhaan rata. Filmaajasysteemit olivat siinä radalla, ja pikkuisen Niemilammen rannassa tuli sotaporukka ja joivat siellä Äänisen aaltoja. Tuntematon sotilas on kuvattu osittain Niemilammen rannassa. Meistä pojista oli hauskaa, kun Honkajoki käveli jousipyssy selässä ja hauskuutti yleisöä. Veikko Pohjola Koulu alkoi olla lopuillaan alkukesästä 1955, kun saimme veljeni kanssa kuulla äidiltämme, että kesällä Kaukopään koululle tulee majoittumaan Suomen Filmiteollisuus Oy filmiryhmä, kun Immolan lentokentän maastossa alkaa Tuntemattoman Sotilaan filmaukset. Äitini oli kuullut asian kun kävi koulunjohtaja Mäkelän perheen asunnolla tekemässä suursiivousta. Se uutinen sai meidät kavereiden kanssa valppaiksi seurata tilanteen kehitystä, olihan edellisenä syksynä ilmestynyt Väinö Linnan kirja Tuntematon Sotilas. Meille jo tuttu kirja luettuna ja kuultuna niissä lukemattomissa keskusteluissa, joita naapurin miehet ja isämme kävivät vierailullaan toistensa luona ja me kymmenvuotiaat pojat kuulolla. Hallitsihan sodan tapahtumat viisikymmentä luvulla vanhempiemme ja naapuriemme keskustelua paljonkin. Sodan kokemukset, tapahtumat, evakkotaipaleet ja kodin menetykset niin materiaaliset kun läheistenkin osalta ne tulivat kuulluksi päivittäin. Toki ne toivat myös leikkeihimme ikäisteni kanssa vaikutteita, niinpä viihdyimmekin paljon Rajavartioston varusmiesten koulutusta seuraamassa, niin sulkeisia kuin maastoharjoituksiakin. Muutenkin sotaleikit olivat meitä kiinnostavia. Osasimme myös odottaa mitä Tuntemattoman Sotilaan filmaukset merkitsevät lentokentän maastossa, pauketta ja katkenneita puita. Vaikka koulun alueella oleskelu muualla kun urheilukentällä oli kielletty kiinnosti asia meitä niin että seurasimme koulun tapahtumia innolla. Niinpä koululle ilmestyikin kesän aikana tuntematonta porukkaa ja heitä varjostanut poikajoukko alkoi tehdä tuttavuutta Veikko Sinisalon, Pentti Siimeksen, Tarmo Mannin, Reino Tolvasen, Kosti Klemelän ym. näyttelijöiden kanssa. Myös ohjaaja Edvin Laine ja muita tuotannon työntekijöitä tuli tutuksi sen ajan kuluessa, kun he koululla viipyivät. Monen näyttelijän ääni oli jo tuttu joko radiosta tai joistakin elokuvista, jotka olivat sallittuja sen ikäisille kun mekin olimme. Olimmehan käyneet jo jonkin verran elokuvissa rajavartiolaitoksen elokuvateatterissa ja Bio Vuoksessa Vuoksenniskalla, jossa olimme valkokankaalla näyttelijöitä nähneet. Lisäksi kiinnostusta lisäsivät näyttelijöiden puhekielen murteet. Kainuun, Pohjanmaan, Turun seudun, Hämeen, Savon, Karjalan kannaksen, Satakunnan murteita ja lisäksi Helsingin slangia oli siinä hauskaa kuunnella. Ehkä he meille nappuloille, joskus ylikorostivatkin murteita puhuessaan jolla saivat meidät aina riehaantumaan. Näyttelijät olivat majoitettu koulun luokkiin, joissa oli patjoja lattialla. Joskus saimme heiltä luvan käydä myös luokissa heidän kanssaan höpöttelemässä ja niinpä saimme aina tietää missä päin seuraavan päivän filmaukset tapahtuvat. Oli mielenkiintoista seurata myös heidän rooliharjoituksia seuraavan päivän filmauksiin. Menivätpä käynnit joskus varsin riehakkaiksi tyynysodan muodossa, vaikka näyttelijät siihen innostuivat myös useasti saimme Edvin Laineelta porttikiellon koulun

7 tiloihin. Sen jälkeen seurasimme ulkona heidän touhujaan koululla, jolloin saimme myös tietoa seuraavan päivän tapahtumista. Filmauksia seuraamassa olimme lentokentän itäpuolella ampumaradan tien varressa ja Niemilammen ympäristössä, jossa sijaitsi mm. korsu. Edvin Laine suhtautui joskus meihin poikiin kielteisesti ja komensi pois paikalta ja olihan katselijajoukko joskus aika suuri sekä lähellä olo vaarallista, kun filmausten aikana räjähdyksissä lensi kiviä kauaskin ympäristöön. Esim. elokuvan kohtaus, jossa Koskela ryömii katkenneiden puiden ali ja heittää kasapanoksen vihollisen konekivääri pesäkkeeseen, oli kymmenvuotiaan silmin melko karskia katsottavaa, mutta pois ei malttanut lähteä. Jatkuvasti piti jostain kautta hiipiä näköetäisyydelle. Mieleeni on jäänyt myös tapahtuma, kun näyttelijät olivat lähdössä koululta Vuoksenniskalle syömään Peugeot merkkisellä autolla, jota ajoi Åke Lindman. Kyydissä olivat ainakin Veikko Sinisalo, Reino Tolvanen ja Heikki Savolainen. He istuivat autossa koulun Niskapietiläntien puoleisella pihatiellä, kun menimme veljeni Jussin ja Ahveniston Unton kanssa heidän luokseen juttelemaan ja ihmettelemään mitä he siinä seisovat. Kertoivat odottavansa Mannia ja kuuntelevansa jotain maaottelua kun autoradio kuuluu vain siinä kohdassa ja huonosti siinäkin. Heidän kanssaan jutellessa otin vahingossa auton radioantennista kiinni, jolloin radio rupesi kuulumaan aivan selkeäsi, kun toimin maajohtona. Siinäpä sitten seisoimme vajaan tunnin ja pidimme vuoroin antennista kiinni. Maaottelun loputtua Lindman antoi minulle viisimarkkasen poikien kanssa yhteisesti käytettäväksi ja lähtivät syömään. Elokuvausryhmän saapuminen Immolaan oli suuri tapaus. Edvin Laine antoi poikien olla maastossa seuraamassa kuvauksia. Kuvauksen aikana ei saanut puhua sen jälkeen kun ohjaaja Laine kuulutti torveen, että kuvaus alkaa. Jos puhui ääneen, sai lähdöt. Niemilammen rannalla oli vanha lentäjien sauna, se oli elokuvassa komentajien korsu Tapiola. Niemilammella kuvattiin myös kohtaus, jossa Hietanen koukkasi Äänisen vettä. Kerran Armolan tiellä oli filmaus. Kun kaikilla näyttelijöillä oli puhtaat ja uudet kamppeet, komensi Laine väen linjaautoon ja Niemilampeen. Tarmo Manni hyppäsi ripaskaa pölyisellä tiellä. Kuvausten tykistökeskitykset olivat valtavaa pauketta, kun puita meni poikki. Räjäytykset toteutettiin hienosti. Kuvausporukka oli välillä Jukajärvellä ja Virmutjoella ja Kontiorannalla. Elokuvan Immolassa näytettyyn ensi-iltaan eivät kakarat päässeet, monet kävivät katsomassa kuvan Biovuoksessa. Elokuvaan Tuntematon sotilas pääsin tutustumaan vasta kun ikäni oli 14 vuotta Vuoksenniskalla elokuvateatteri Bio Vuoksessa. Ikärajahan elokuvaan tuolloin oli 15 vuotta. Olin 70 luvulla mukana TSL;n Imatran opintojärjestön hallituksessa ja järjestimme Veikko Sinisalon esittämänä lausunto illan, Lauri Viidan Betonimylläri Mansikkalan koululla. Kävin hänet autolla hakemassa Imatran asemalta ja vein Hotelli Väärääntaloon majoittumaan, jolloin hän pyysi minua oppaaksi ennen näytöstä Imatrankoskeen ja sen ympäristöön tutustumaan. Kierroksen jälkeen istuimme koskipuistossa jonkin aikaa ennen kun lähdimme koululle. Tällöin kerroin edellä kuvatun tapahtuman, jonka Veikko sitten muistikin. Keskustelimme myös Tuntemattoman Sotilaan filmauksesta Immolassa ja Kaukopään koulusta. Voitto Javanainen

8 Kesästä 1955 tulevat mieleen tapahtumat Edvin Laineen ohjaaman "Tuntematon sotilas"-elokuvan kuvausten tiimoilta. Näyttelijöiden ja muun kuvausväen ruokailut olivat joinakin päivinä Kaukopään koululla. Ei niissä ruokailuhetkissä muuten mitään erikoista olisi ollut, mutta mukana sattui olemaan myös näyttelijä Tarmo Manni. Hän oli tunnetusti värikäs persoona, jonka läsnä ollessa usein tapahtui kaikenlaista yllättävää. Satuin kerran paikalle kun runsaasti kuvausväkeä seisoskeli koulun ala-aulassa toiseen kerrokseen vievien portaiden alapäässä. Pitkän käytävän toisessa päässä ikkunalaudalla istuskeli yksi koulun siivoojista, rva Hilja Monola, odottaen omaa työvuoroaan ruokailijoiden lähdettyä. Äkkiä Tarmo Manni huomasi hänet, käveli arvokkaan rauhallisesti käytävän toiseen päähän hänen eteensä, pysähtyi ja kääntyi kasvotusten. Sitten Tarmo Manni polvistui ns. puolipolviasentoon, pani toisen kämmenensä sydämensä päälle ja hyvin arvokkaasti, tunteella esitti jonkinlaisen kosintarunon rva Monolalle. Lopetettuaan Tarmo Manni nousi ylös, kumarsi syvään, kääntyi ja asteli arvokkaasti takaisin muiden luo. Muistan vieläkin elävästi rva Monolan yllätyksestä hämmentyneen ilmeen. Kävin katsomassa "Tuntemattoman sotilaan" kuvauksia mm. Immolan lentokentän reunassa olevan Niemilammen rannalla. Kuvausten seuraaminen oli todella mielenkiintoista koska koko ajan tapahtui kaikenlaisia sähläyksiä ja kommelluksia joiden takia ohjaaja Edvin Laine joutui keskeyttämään meneillään olevan kuvauksen. Laineen persoonallinen tapa pysäyttää kuvaus oli hyvin tehokas. Koko metsä raikui kun hän kesken tiivistunnelmaisen kuvauksen karjaisi: "PERKELE". Taatusti jokainen kamera ja koko tilanne pysähtyi. Joskus kuvaus keskeytyi muutenkin. Hupaisimmin näin tapahtui kun kuvattiin kohtausta jossa Vanhalaa esittävän näyttelijä Leo Riutun piti ottaa Niemilammesta "Vähän Äänisen aaltoja" pulloon. Juuri kun hän kumartui ottamaan vettä, hänen saappaansa kärki jäi ilmeisesti puun juureen kiinni ja näyttelijä sukelsi täysissä varustuksissa suoraan Niemilammen pohjamutiin. Yritti vielä kirota kaatuessaan, mutta voimasana kirjaimellisesti hukkui kesken kaiken. Näyttelijöiden omat kaitafilmikamerat ilmestyivät nopeasti esiin Leo Riutun kömpiessä vedestä hilpeän tunnelman vallitessa. Kuvauksissa sotilaita näyttelevät Viipurilaisen Osakunnan opiskelijat sukeltelivat lammen pohjaan jääneet varusteet ylös. Vaatteiden vaihdon jälkeen oltiin taas ottamassa "Äänisen" aaltoja kun Leo Riuttu keskeytti kuvauksen itse, sanoen: "Hetkinen, enkös minä ole naimisissa oleva mies. Pitäisikö minulla olla sormus sormessa? Näkyykö se kuvassa?". Hänen näyttelemänsä Vanhala oli kirjan mukaan naimisissa. Riuttu kyseli lähellä olleilta sormusta lainaksi. Kun sormusta ei heti tuntunut löytyvän, niin isäni, jonka kanssa olin paikalla, nosti kätensä ja tarjosi omaa sormustaan. Se oli Riutulle liian suuri mutta hän lupasi yrittää pitää sormeaan hieman koukussa varmuuden vuoksi. Kohtaus saatiin sitten hyvin kuvatuksi - melkein loppuun asti. Kameraa käännettiin kohtauksen lopuksi hitaasti kohti metsää kun taas kuului tuttu "PxxxxxE!. Vapaavuorossa olleet "sotilaat" istuivat kannon ympärillä kortilla läheisellä kumpareella ja olisivat tulleet filmille ilman keskeytystä. Laine antoi äänensä raikua antaessaan pojille kärjistettyä palautetta: "Kyllä silloin kuvassa ollaan kun ei tarvitse mutta ketään ei löydy kun tarvitaan." Kun kiitoradan toisella puolella kuvattiin kohtausta jossa suomalaiset ylittävät vanhan valtakunnanrajan, "sotilaat" saivat kyllä liikuntaa roppakaupalla kun kohtausta otettiin uusiksi kerta toisensa perään. Jokaisen otoksen välissä miehet joutuivat palaamaan takaisin lähtöasemiinsa rajan "Suomen puolelle".

9 Niemilammellakin Tarmo Mannilla oli oma show koko ajan käynnissä silloin kun ei ollut työtehtävissä. Näin pari kertaa kun hän hyppäsi kannon tai kiven päälle, otti teatraalisen asennon ja alkoi esittää metsän puille ilmeikkäästi milloin mitäkin. Seuraava teksti on jäänyt mieleeni: "Kiinan keisari ratsastaa, hevonen pystyyn kapsahtaa. Kiinan keisari putoaa. Mistäs kiina nyt keisarin saa?" Esityksen jälkeen arvokkaat kumarrukset. Kaikki tämä aivan totisella naamalla kuin missä tahansa näyttämöllä.

10 Unikeonpäivän myrsky 1957 Lauantaina klo helteisen kesäpäivän ollessa kääntymässä kohti iltaa yllätti Rautionkylän ja Immolan ympäristöineen voimakas pyörremyrsky, jota nykyisin kai kutsuttaisiin trombiksi. Myrsky tuli Immalanjärven yli valtavalla nopeudella. Tuhoalue oli kymmenisen kilometriä pitkä ja noin 2,5 km leveä. Kuin sodan runtelemina seisovat nyt Huhtasenkylän, Rautionkylän, Kaukopään, Tienhaaranmäen ja Vuoksenniskan ennen niin komeat hongikkokankaat, puut makaavat juuret törröllään pitkin pituuttaan tai ovat vaivaisiksi vääntyneitä, sähköjä ei kulje alueen asuntoihin, sillä pylväät makaavat pirstoutuneina teillä ja teiden varsilla lankojensa muodostamassa vyyhdissä. Puhelinyhteyksiä ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Näin kuvasi Ylä-Vuoksi lehti myrskyn jälkiä tuoreeltaan. Aikalaisten kuvaukset tuoreeltaan lehtiin painettuna sekä vuosikymmenten jälkeen muisteltuna todistavat pelottavasta kokemuksesta, vaikka myrsky kesti kaikkiaan noin 10 minuuttia, ja pahimmat hetket ehkä vain kolme-neljä minuuttia. Myrsky tuli yllättävän nopeasti Immalanjärveltä päin mustana patsaana. Kun ukonilma näytti lähestyvän, nousin panemaan ikkunoita kiinni. Tuulen voima oli niin kova että ikkunoiden sulkemisessa oli tekeminen. Järven suunnassa näky oli sykähdyttävä: Koko järvi oli kuin imeytynyt yhteen mustaan vesipatsaaseen, joka lähestyi Immolan suuntaan hirvittävällä voimalla. Myrskyn lähestyessä rantaa se taivutti ensimmäiset puut, jotka aluksi näyttivät vain taipuvan. Mutta sitten katkesivat ensimmäiset puut ja tuokion hengähdystauon jälkeen nousi vasta varsinainen myrsky maihin. Se löi kaiken matalaksi, armotta kumoon tai poikki vahvimmatkin puut. (tämä kuvaus Ylävuoksesta ) Rautionkylässä olivat lapset tavalliseen tapaan leikkikentällä keinumassa ja pelailemassa. Immalanjärven takaa nousi hurjalla vauhdilla iso musta pilvi, joka ei voinut jäädä huomaamatta. Samalla jo Immalasta näytti nousevan valtava, sienen muotoinen patsas ylös. Lapset eivät jääneet pohtimaan mikä se on, vaan jokainen juoksi kotiinsa minkä kintuistaan pääsi. Eräät veljekset tuuli tavoitti 200 metrin matkalla kotiin, kotiovelle päästyä saatiin ovi auki, mutta poikien yhteisetkään voimat eivät riittäneet oven sulkemiseen. Onneksi isä oli kotona ja tuli avuksi. Ulkona oli mahdoton kohina ja vinkuna ja pimeys. Yläkerrasta hajosi ikkuna, jonka isä sai peitettyä leivinlaudalla, ettei sisään tullut kovin runsaasti vettä. Myrskyn hiljennyttyä hyvin nopeasti mentiin varovasti ulos katselemaan mitä oli tapahtunut. Naapuruston pojat kiersivät yhdessä lähitienoita ihmettelemässä. Puita oli nurin, teitä tukossa ja kaikenlaista irtotavaraa oli lennellyt pitkiä matkoja ja pudonnut mikä mihinkin. Ihmiset olivat hätääntyneitä, mutta toisaalta helpottuneita kun ei kuitenkaan ihan mahdottomia sattunut. (uutisvuoksi 2007) Ikäviäkin seurauksia myrsky aiheutti: Immolanjärvellä hukkui 5 henkilöä, joista 3 oli samassa veneessä. Miehet olivat istuneet ongella Käkösenluodon luona. Yhtäkkiä puhjennut rajuilma nosti laineet, jotka täyttivät veneen vedellä. Nuorin miehistä lähti uimaan rantaan, muut jäivät veneen luokse pitäen veneen laidoista kiinni. Uimari pelastui Jäppilänniemen rantaan uituaan 2 km jopa puolentoista metrin aallokossa. Toisella venekunnalla oli parempi tuuri. Myrsky sieppasi mukaansa toisen veneen, jossa oli isä ja poika niinikään ongella. Tuuli lennätti veneen kuivalle maalle, matkan päähän rannalta. Isä piti tiukasti kiinni airoista ja poika veneen laidoista. Kuka sattui olemaan missäkin myrskyn alkaessa Voitto Javanainen (20 v)

11 Oli lauantai-ilta heinä-elokuun vaihteessa Vanhempani olivat maalla ja veljeni oli lähtenyt aikaisemmin illansuussa veneellä parin kaverinsa kanssa telttailemaan Jäppilänniemeen. Olin armeijasta sunnuntailomalla kotona koululla. Helteisen päivän päätteeksi noin klo käynnistyi kuin napin painalluksesta kaikkien alueella olleiden ikuisesti muistama rajumyrsky. Olin juuri porraskäytävässä menossa asuntoomme kun se alkoi. Korvani menivät äkkiä lukkoon ja rakennus tärisi aivan kuin juna olisi ajanut seinän vieritse. Sisään rynnätessäni vastaani lensi vettä, rakeita ja kaikenlaista roskaa olohuoneesta, jonka pieni tuuletusikkuna oli vain vajaat 10 cm raollaan suoraan Immolanjärvelle päin. Sain painaa tosissani, että sain ikkunan kiinni. Myrskyn paine ritisytti isoja ikkunaruutuja ja pelkäsin, että ne pettävät millä hetkellä tahansa. Järven puoleisesta ikkunasta ei nähnyt mitään ulos joten ryntäsin Niskapietiläntien puoleiseen ikkunaan, joka oli suojan puolella. Näky oli uskomaton. Maanpinta näytti nopeasti virtaavalta kuohuvalta koskelta. Sormenpään kokoiset rakeet, vesi ja kaikki irrallinen roina syöksyivät maan pinnassa hurjalla nopeudella. Samalla näin kun koulun ja rautatien välissä komea männikkö, nykyisen päiväkodin paikalla, lakosi muutamassa sekunnissa. Puut menivät nurin kuin heinänkorret, jotkut juurineen, jotkut katketen. Juuri ennen kaatumistaan tai katkeamistaan jokainen puu teki erikoisen näköisen pyörähdysliikkeen. Rytinää kesti muutaman minuutin jonka jälkeen tilanne rauhoittui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Menin ulos katsomaan tuhoja. Seinän vierellä nurkkauksissa oli kasapäin rakeita ja roskia. Seassa oli kuolleita ja kuolevia pikkulintuja. Kadulta tuli pihaan nainen taluttaen polkupyörää. Hän oli jonkinlaisessa shokissa ja vapisi vieläkin kovasti. Hänen kasvonsa ja varsinkin kämmenselkämyksensä olivat täynnä pahkuroita kuin ruoskinnan jäljiltä, iho oli paikoitellen rikki. Vähän rauhoituttuaan hän kertoi olleensa Niskapietiläntien rinteessä nousemassa koulun mäelle Vuoksenniskan suunnasta. Kun myrsky puhkesi, se tempaisi hänet pyörineen mukaansa. Pyörä lensi kolisten metsään mutta hänen onnistui tarrata kaksin käsin kiinni tien reunassa olevasta puhelin- tai sähkötolpasta. Hän kertoi olleensa kuin lippu salossa, jalat eivät pysyneet maassa mutta onneksi käsien ote piti. Kun hän kertoi tämän, tajusin miksi kämmenselkämykset olivat niin kurjassa kunnossa rakeiden ja ilmeisesti myös soran iskujen jäljiltä. Myrsky oli heittänyt kaikki koulun katolla olleet painavat kattoluukut Niskapietiläntien ja rautatien väliseen metsään ja muotoillut peltikaton järven puoleisen reunan tiheille aaltokuvioille. Tapahtuman jälkeen aloin pelätä, että telttailemaan lähteneen veljeni seurueelle on saattanut käydä huonosti. Järvellä näkyi tyhjiä veneitä ja muistin, että poikien oli ollut tarkoitus lähteä rannasta klo 18. Päätin lähteä Huhtasenkylään naapurini, opettaja E. Jääskeläisen, huvilalle. Tiesin, että heillä on moottorivene. Lähes koko matka Rautionkylästä Huhtasenkylään piti kulkea metsässä, koska maantie oli noin kolme metriä korkean, katkenneiden puiden, katkenneiden sähkö- ja puhelintolppien sekä sähkö- ja puhelinjohtojen muodostaman ryteikön peitossa. Metsässä puut olivat kaatuneet siistimmin joten siellä oli helpompi kulkea. Löysimme telttailijat Jäppilänniemen länsirannalta elossa ja hyvässä kunnossa. Olivat päässeet lähtemään aikaisemmin ja ehtineet turvaan ennen myrskyä, eivätkä tahtoneet millään uskoa millainen myllerrys niinkin lähellä heitä oli ollut. Jäppilänniemen toisella puolella myrsky oli vaatinut ainoat ihmisuhrinsa. 2 tai 3 ihmistä hukkui siellä heidän veneensä jouduttua myrskyn kouriin.

12 Seppo Skyttä (14 v) Olin silloin 14- vuotias. Olin tuona lauantai- iltapäivänä Imatran kaupungin Immolan uimalaitoksella kavereiden kanssa uimassa. Uimalaitokselle olin melonut edellisenä vuonna rakentamallani tasapohjaisella, kaksipaikkaisella joka pojan vanerikanootilla. Tuo lauantaipäivä oli hyvin aurinkoinen ja hyvin lämmin. Myöhemmin iltapäivällä alkoi itäiselle taivaalle kertyä pikkuhiljaa pilviä, jotka iltapäivän lopussa muuttuivat sinisen mustaksi pilvirintamaksi. Tällöin katsoin parhaaksi lähteä kiireesti melomaan takaisin kotirantaan, joka oli Ukonniemen etelärannalla olevassa poukamassa. Kuitenkin lähestyvän pilvirintaman uhkaamana meloin lähempänä olevaan Rautionkadun rantaan, johon vedin kanootin maalle ja juoksin tuhatta ja sataa kotiin Piiparinkujalle. Ehdin juuri kotiin, kun ensimmäinen tosi voimakas tuulenpuuska iski talon seiniin ja ikkunoihin. Kyllä lievästi sanottuna pelotti taloa piiskaavat sadekuurot. Samanaikaisesti sadekuurojen kanssa tulivat Kuittisen sisarukset jakamaan meille Helsingin Sanomia. Sanomat jaettiin silloin talon ovessa olevaan postiluukkuun. Meillä oli rakennuksessa ns. avoveranta. Postitytöt jäivät avoverannalle sateen suojaan. Kun huomasin heidät kuistilla, pyysin heidät sisälle, jossa sitten yhdessä pelättiin päällä olevan myrskyn menoa. Myrsky kesti Rautiossa ehkä noin varttitunnin, jonka jälkeen ilma vähitellen rauhoittui. Kun katselimme kotitaloni portailta etelään, niin pellon takana olevan metsäisen saarakkeen kaikki puut olivat hävinneet, kaatuneet. Ja kun menimme Piiparinkujaa ylöspäin, niin leikkikentällä oli puita pitkin pituuttaan. Muutama kaarelle vääntynyt runko oli jäänyt pystyyn. Talojen kattoja ei myrkyssä vaurioitunut, kiitos rintamamiestalon rakentajille. Muutaman talon haassa oleva ikkuna pääsi irti ja lasi meni rikki. Kun me kylän pojat uteliaisuuttamme lähdimme tutkimusmatkalle Vuoksenniskalle, niin kyllä luonnonvoimia ihmeteltiin. Seuratalon mäen kaikki puut olivat nurin. Ja kun paluumatkalla ajoimme Kaukopään kankaan kautta, niin koko kankaan puusto oli maassa pitkin pituuttaan, samaan suuntaa kaatuneina. Polkupyörällä oli tosi hidasta kulkea maantielle kaatuneiden puurunkojen yli. Vanhempani olivat silloin äidin siskon luona vierailulla Parikkalassa. Ja kun STT:n iltauutisissa oli kerrottu Immolan myrskystä ja vesillä kadonneista, niin isäni tuli sunnuntaiaamuna ensimmäisellä junalla Parikkasta Immolaan, ja sieltä kävellen kotimökille tarkastamaan, onko poika vielä elävien kirjoissa. Kyllä oli. Ei meillä silloin ollut puhelinyhteyksiä. Lähteet: Ylä-Vuoksi ja Uutisvuoksi Kirjoitetut kuvaukset: Voitto Javanainen Seppo Skyttä Suullinen muistitieto paikallisten kokemuksista

13 Ruokolahden leijona 1992 Kesällä 1992 juhannuksen jälkeen valtakunnan uutiseksi nousi Ruokolahdella nähty leijona. Leijonan näki metsänleimausta tekemässä ollut metsätyönjohtaja, joka ilmoitti havainnostaan poliisille. Uutisen julkaisi ensimmäisenä Ylä-Vuoksi 25. kesäkuuta, ja pian sen jälkeen leijonasta kerrottiin kaikissa maanosissa, siitä puhuttiin radiossa ja kirjoitettiin sanoma- ja aikakauslehdissä palstamillimetreittäin. Leijonauutisesta tuli mahtava mainoskampanja Ruokolahden kunnalle. Toimittajien Elviksi nimeämästä naarasleijonasta tehtiin havaintoja myös Immolan alueella, ja sen jälkiä mittailtiin ja kuvattiin mm. Huhtasenkylän pururadalla. Maa- ja metsätalousministeriöstä tuli virkaapupyyntö Rajavartiostolle Immolaan: luontoon kuulumaton eläin piti etsiä ja poistaa päiviltä. Kapteeni Antti Väisänen nimettiin tiedottajaksi tapauksessa, ja tämän jälkeen Huhtasenkylässä asuva Antti onkin tunnettu leijonakapteenina. Leijonahysteria nousi Rautionkylässäkin, kun radion valtakunnallisissa uutisissa sanottiin, että lasten ei tule antaa leikkiä ulkona pihoilla Immolan, Raution ja Huhtasen alueilla. Eräässäkin perheessä tuli kiire saada isä ja lapset turvaan Immolan uimarannalta ja keksiä sisäleikkejä kuumana kesäpäivänä. Näkö- ja kuulohavaintoja leijonasta tehtiin huhujen mukaan Rautionkylän keskustan liepeiltä sekä Immalanjärven läheisyydessä, kaikki silminnäkijät eivät ilmoittautuneet viranomaisille tai tulleet julkisuuteen. Tuona kesänä jäi monilta mustikat metsään leinojavaaran takia pelko oli todellista! Leijona ei kuitenkaan aiheuttanut yhtään konkreettista vaaratilannetta, eikä sitä saatu koskaan kiinni. Se vietti alueella ainakin pari kuukautta, jahti ja uutisointi jatkuivat syksyyn saakka. Antti Väisäsen mukaan vielä elokuun lopulla leijonasta tehtiin pari silminnäkijähavaintoa. Ruokolahden leijona nousee edelleen keskusteluun aika ajoin. Lopulta leijonan oletetaan palanneen itärajan taakse, mistä se todennäköisesti oli tullutkin. Edelleen jotkut epäilevät oliko koko leijonaa olemassakaan. Kuva: HS:n leike leijonan liikkeistä Tietolähteet: Ylä-Vuoksi Helsingin sanomat Muistitiedot Flamingo1994 Flamingo Immalanjärvellä! Kuulostaa aprillipilalta, mutta totta se on. Haikaralintuihin kuuluvia flamingoja elää maapallolla viisi lajia, Euroopan flamingo (Phoenicopterus ruber) on levinnyt Etelä-Eurooppaan. Keski- Euroopassakin havaitut flamingot ovat yleensä eläintarhoista karanneita yksilöitä. Luonnossa flamingot elävät matalien soiden tai murtovesien äärellä. Ravintona flamingoilla ovat pienemmät vesieläimet ja plankton, joita ne siivilöivät tarkoitukseen kehittyneellä erikoisenmuotoisella nokallaan. Suomessa on tehty alle 20 havaintoa flamingoista sadan vuoden aikana. Etelä-Karjalan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa flamingohavainto tehtiin syyskuussa Vanha flamingoyksilö, eurooppalaista alalajia roseus viihtyi Immalanjärvellä Jäkärän rannassa Kuva Tiedot: Riikka Auvinen ja Jonna Halko, Uutisvuoksi

Luku 12. Yllätysvieraita Rautionkylässä Muokattu viimeksi 29.6.13

Luku 12. Yllätysvieraita Rautionkylässä Muokattu viimeksi 29.6.13 Luku 12. Yllätysvieraita Rautionkylässä Muokattu viimeksi 29.6.13 Aloitussivun teksti Rautionkylän on toiminut näyttämönä monille ainutlaatuisille tapahtumille ja houkutellut erikoisia vieraita. Tapahtumat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014 MERIHEVOSTEN SAARI Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari MUISTILIITTO 2014 www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto Oppaan tekemistä on tukenut Raha-automaattiyhdistys Tekstit

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot