RAKENTAMISTAPAOHJEET Haikan suojelukaava 33:006. Asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan päiväys:
|
|
- Helinä Parviainen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAKENTAMISTAPAOHJEET Haikan suojelukaava 33:006 Asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan päiväys: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS
2 1 JOHDANTO Tämä asiakirja on tarkoitettu Haikan suojelukaava-alueelle rakentaville ja alueen tarkempaa maankäyttöä suunnitteleville. Lisäksi ohjeet toimivat Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan apuna rakentamisen ohjauksessa. Rakentamistapaohjeita tulee noudattaa rakennusluvan saamiseksi, koska ohjeet on sidottu Haikan suojelukaavaan kaavamääräyksellä. Rakentamistapaohjeilla pyritään tukemaan Haikan kulttuuriympäristön säilymistä. Ohjeissa annetaan neuvoja ja määräyksiä sekä korjaus- että uudisrakentamiseen. Rakentamistapaohjeissa on käytetty pitkälti pohjana diplomityötä, Säynätsalon Haikka, säilyttävän asemakaavan periaatteet, Jokela Taru Teknillinen korkeakoulu. Yhteystiedot Puhelin: Palvelupiste Hannikainen (014) Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus Jyväskylän kaupunki PL Jyväskylä 2
3 2 OPASTUSTA KORJAUS-, TÄYDENNYS- JA UUDISRAKENTAMISEEN Vanhaan miljööseen tehtävään täydennys- ja korjausrakentamiseen on nykyisin saatavilla monipuolista ohjausta. Viranomaisiin kannattaa olla yhteydessä jo hankkeen alkuvaiheessa. Neuvovia tahoja ovat esimerkiksi Keski-Suomen museo ja Museovirasto. Museovirasto on julkaissut sarjan korjauskortteja Museoviraston korjauskortisto ohjeistaa mm. seuraavissa korjaustoimenpiteissä: Lämmöneristyksen parantaminen, ulkolaudoituksen korjaus, huopakaton korjaus, peltikaton korjaus ja maalaaminen, tiilikaton korjaus, ikkunoiden korjaus ja ovien korjaus, kuistin korjaus, kosteiden tilojen rakentaminen, keittomaali, öljymaali, tulisijat, puukaupunkien pihat ja aidat, hirsitalon rungon korjaus, pinkopahvi ja pientalon perustusten korjaus. kokonaisuudeksi, johon kuuluu myös kuvia täydentäviä ja selventäviä tekstiosioita. Kuvasto esittelee kattavasti eri rakennusosiin ja - materiaaleihin liittyviä korjaustyötapoja ja restaurointiperiaatteita sekä tarjoaa käytännön neuvoja niin ammattilaisille kuin omatoimikorjaajillekin. Kuvasto löytyy myös Museoviraston Internet-sivuilta. Sivuilta löytyy myös lista vanhoista rakennusoppaista. Lisäksi Suomessa on jo useampia korjausrakentamiseen erikoistuneita tahoja, jotka myyvät vanhoja rakennusosia ja järjestävät kursseja vanhojen rakennusosien korjaamiseksi (esim. ). Myös on julkaistu perinnerakentamisen ammattilaisten rekistereitä. 1 kuva; Perinteinen asuinrakennus Haikassa. Restaurointikuvasto puolestaan on Museoviraston korjauskortistoa täydentävä korjausrakentamisen ja restauroinnin tietopaketti. Kuvaston aineisto on järjestetty rakennusosittain helposti selattavaksi 3
4 3 RAKENTAMISTA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET 4
5 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 4.1 RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN Ennen rakennuksen laajentamista on syytä tutkia, voiko olevia tiloja uudelleen järjestellä, ottaa ullakon, kellarin tai vanhan talousrakennuksen käyttöön tai rakentaa uuden talousrakennuksen. Laajennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. saisi merkittävästi muuttaa vanhan rakennuksen mittasuhteita. Mikäli vanhaa asuinrakennusta halutaan kuitenkin laajentaa, on suositeltavaa, että laajennuksessa käytettävät materiaalit, värit, kattokaltevuus ja muotomaailma ovat samat kuin muussa rakennuksessa. Laajennusosa suositellaan sijoitettavan joko kokonaan pihan puolelle tai jatkamalla rakennusta päädystä Laajentaminen ullakolle tai kellariin Vanhan asuinrakennuksen laajentamisessa on harkittava, miten lisätilaa saadaan aikaan. Luontevimmin lisätilaa saadaan yleensä ullakolle tai mahdolliseen kellariin. Asuinalan laajentaminen ullakolle tai mahdolliseen kellariin on paras vaihtoehto, koska tällöin rakennuksen alkuperäiset suhteet säilyvät. 2 kuva; Esimerkkejä asuinrakennuksen laajentamisvaihtoehdoista. Ullakolle laajennettaessa tulisi valon saanti hoitaa joko päädyistä tai pitkän sivun pienistä ikkunoista. Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia kerrosalaan laskettavia tiloja suositellaan sijoitettavan ullakolle Laajentaminen erilliseen piharakennukseen Toinen mahdollisuus laajentaa asuintoimintoja on rakentaa erillinen piharakennus tai sijoittaa toimintojen olevaan piharakennukseen tai sen yhteyteen laajennusosalla. Myös tässä tapauksessa päärakennus säilyy entisellään. Perinteisesti asumista palvelevat toiminnot on sijoitettu useampaan erilliseen rakennukseen. Esimerkiksi pihasauna on jo tyypillinen haikkalainen perinne, minkä jatkamista suositellaan, mikäli laajentamisen tavoitteena on märkätilojen rakentaminen. Saunatilojen sijoittaminen vanhaan rakennukseen tuo mukanaan merkittäviä kosteusteknisiä riskejä talon rakenteisiin, joten niiden rakentamista ei ensisijaisesti suositella päärakennukseen. Piharakennukseen on mahdollista sijoittaa myös korkeintaan 20 m2 muuta asuintilaa Päärakennuksen laajentaminen Kolmas vaihtoehto on laajentaa itse päärakennusta. Laajennusosan suunnittelu on erittäin vaativa tehtävä, sillä lisärakentaminen ei 5
6 4.2 TONTIN KÄSITTELY Rakennusten sijoittuminen tontille Haikan tonteille on ominaista, että asuinrakennus on sijoitettu lähelle katualueen rajaa ja kadun ja rakennuksen väliin on jätetty kapea istutettava vyöhyke. Piharakennukset ovat lähes poikkeuksetta tontin takareunoilla ja usein naapuripihojen piharakennukset on ryhmitelty yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä rakennustapa on luonut alueelle avoimia näkymiä, joita täydentää kesäaikaan runsaat puu- ja pensasistutukset. Asemakaavassa suurin osa tonteista on jaettu kahteen erilliseen rakennusalaan. Päärakennuksen yhteydessä oleva rakennusala on osoitettu vanhan rakennuksen laajentamista varten. Piharakennuksen rakennusala on merkitty kaavaan t-kirjaimella. Rakennusalojen ulkopuolelle ei saa rakentaa. huomioitava rakennusjärjestyksen ja asemakaavan etäisyysvaatimukset. Määräysten tulkinnoista on syytä aina neuvotella rakennusvalvonta- ja paloviranomaisen kanssa Autosäilytys Autopaikkavaatimus on 2 ap/asunto AO/s ja AL/s tonteilla ja 1 ap/70 liike-, toimisto- ja työtilojen kerrosalaneliömetirä kohti. Pientalotonteilla saa rakentaa katetun maanpäällisen autosuojan enintään kahdelle autolle rinnakkain ja tällöin autopaikoista toisen tulee olla umpinainen talli, toisen katos. Kahta autotallia tai katosta ei saa rakentaa vierekkäin. 3 kuva; Näkymä kadulta haikkalaiselle tontille Rakentaminen pohjavesialueella Haikka sijaitsee pohjavesialueella. Täydennysrakennettaessa ja laajennettaessa on huomioitava rakennusjärjestyksen vaatimukset rakentamisesta pohjavesialueilla. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Määräysten tulkinnoista on syytä aina neuvotella rakennusvalvontaviranomaisen kanssa Rakennusten etäisyydet Haikassa on piharakennukset tyypillisesti rakennettu lähelle toisiaan. Täydennysrakennettaessa ja laajennettaessa on huomioitava rakentamismääräyskokoelman asettamat asuintilojen pääikkunoiden vähimmäisetäisyydet ja paloturvallisuusvaatimukset. Lisäksi on 6
7 4.3 RAKENNUSTEN MITAT JA MUOTO Mittasuhteet ja koko Päärakennus Haikan perinteiset pientalot ovat kooltaan pieniä. Päärakennukset ovat muodoltaan yksinkertaisia, noppamaisia, suorakulmaisia, pelkistyneitä ja rakennuksen koristelua on vältetty. Kattomuotona on usein harjakatto. Kuistit ovat pääsääntöisesti aumakattoisia, mutta myös harjakattoisia kuisteja esiintyy. Vanhat asuinrakennukset ovat yleensä puolitoistakerroksisia ja ylemmän kerroksen ikkunat ovat päädyissä. Pitkällä julkisivulla on usein ullakkovarastojen pienet ikkunat. Jotta Haikan alueelle ominainen mittakaava ja näkymät säilyvät, rakennusten ulkomitat eivät saa olla liian suuria. Rakennusten pituuden ja leveyden suhde on alkuperäisissä päärakennuksissa noin 4/5. Uudisrakennuksen tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Piharakennus Piharakennus on päärakennusta pienempi ja luonteeltaan vaatimattomampi. Piharakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon päärakennuksen arkkitehtuuri. Piharakennuksessa voi sijaita esimerkiksi sauna, pesu- ja pukutiloineen, autotalli tai katos, työ- ja harrastetiloja, varasto tai 20 m2 asuintilaa. Piharakennuksia voi olla perinteiseen tapaan tontilla useita, joka tuo pihapiiriin rytmiä ja mielenkiintoisia tiloja. Vanhoissa piharakennuksissa kerroksia on yksi tai kaksi. Uusien piharakennusten kerroskorkeus tulee olla yksi. Rakennuksen runkosyvyys saa olla korkeintaan 6 metriä. Piharakennuksen kattomuotona tulee olla harjakatto. 5 kuva; Esimerkki Haikkaan sopivista piharakennuksista. Uudisrakennuksen ulkomitat saavat olla korkeintaan n. 8X12 metriä. Kortteleissa 1, 2, 3, 4 (tontit 1-6 ja 8), 5 ja korttelin 3 tontilla 2 kerrosluku on 1/2k I u2/3, korttelin 3 tontilla 1 II, korttelissa 6 1/2r II u 2/3 ja korttelin 4 tontilla 7 ½ k II u 1/2. Päärakennuksen ulkomitoista voi vähäisesti poiketa katosten ja kuistien osalta, mikäli niiden katsotaan soveltuvan vanhaan miljööseen. 4 kuva; Esimerkkejä uudisrakennuksista Haikkaan. 7
8 4.4 JULKISIVUT Vanhojen asuinrakennusten ja pihapiirien korjausrakentamisessa tulee välttää liian raskaita rakenteita tai ulkonäköä muuttavia (huonontavia) toimenpiteitä kuten alkuperäisten ulkoverhouksen tai ikkunoiden uusimista. Myös sisätilojen muutosten yhteydessä tulisi aina miettiä, vaikuttavatko ne huonontavasti tärkeisiin julkisivuihin. Rakennusten julkisivujen alkuperäinen jäsentely tulisi säilyttää ja mahdollisesti palauttaa korjauksissa. värisiä rakennuksia on, mutta yhteistä lähes kaikille on rauhallinen värimaailma. Sekä puu- että kivijulkisivujen sävyn tulee olla lämmin, puhtaita ja kylmiä perusvärejä esimerkiksi valkoista tai sinistä ei sallita. Rappaus tulee olla vaalea. Puujulkisivut tulee maalata peittomaalilla ja kuultomaalattua puuta ei sallita. Ohessa on esitetty esimerkkejä Haikassa käytetyistä julkisivuväreistä. Nurkka- sekä ikkunaja ovilistoitukset maalataan valkoisiksi. Julkisivujen yleisilmeen tulee olla selkeä ja kuistimaisia rakennusosia lukuun ottamatta melko umpinainen. Rakennuksissa on suhteellisen vähän yksityiskohtia ja rakennusosien kuten ikkunoiden ja räystäspäätyjen voimakasta koristelua tuleekin välttää. Eräiden nykyaikaisten tyyppitalomallistojen suosima koristeellinen uusvanha tyyli on alueelle vieras. Uudisrakentamisen ei tarvitse olla historiallista tyyliä jäljittelevää, vaan sopiva ratkaisu on mahdollista löytää myös nykyarkkitehtuurin keinoin Julkisivumateriaalit Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Puuta jäljitteleviä metalliohutlevyjä, muovia ja terästä ei saa käyttää. Rappausta saa korjaustoimenpiteissä käyttää niissä rakennuksissa, joihin on peruskorjauksen yhteydessä vaihdettu tiilivuoraus. Entuudestaan rapatut julkisivut rapataan yksivärisiksi. Julkisivua ei saa jakaa erisuuntaisiin tai värisiin laudoituskenttiin. Poikkeuksen muodostaa rakennuksen päätyjen kolmio, jossa voidaan käyttää pystylaudoitusta muun laudoituksen ollessa vaakasuuntaista. Tätä laudoitustapaa on käytetty useissa alkuperäisissä vuoraustyypeissä Haikassa. Julkisivuissa tulee säilyttää Haikan alueelle tyypillinen ilme. Jos se on vuorattu aiemmin levyillä tai muulla ympäristöön sopimattomalla materiaalilla, suositellaan korjausrakentamisen yhteydessä palautettavan julkisivut alkuperäiseen asuunsa. Eräissä rakennuksissa käytetty alkuperäinen levy-pystyrimaverhoilu tulisi kuitenkin säilyttää tai uusittaessa käyttää vastaavanlaista Julkisivujen väritys Haikan rakennusten värimaailma on yksinkertainen. Puurakennukset on pääosin maalattu punaisiksi tai keltaisiksi. Myös muun Ikkunat ja ovet Haikan alueen ikkunat ovat suorakulmaisia ja suhteellisen pieniä. Alkuperäisenä säilyneissä ikkunoissa esiintyy erilaisia ruutujaotuksia ja listoituksia, mutta yleisilme on selkeä ja vähäeleinen. Ikkunoiden uusimistyön yhteydessä ikkunamalli suositellaan palautettavan rakentamisajankohdan mukaiseen malliin. Perinteinen ikkunapuite on materiaaliltaan peittomaalattua puuta, jota tulee käyttää myös uudisrakentamisessa. Ikkunan uloin lasi suositellaan sijoitettavan julkisivulaudoituksen kanssa samaan pintaan, jotta rakennuksen ilme säilyisi kevyenä. Näin ollen, mahdollista ulkopuolista lisälämmöneristämistä, tulee välttää. Vanhat ulko-ovet ovat myös puupintaisia ja peittomaalattuja. Ne ovat usein paneeliovia ja niiden yläosassa on kenttiin jaettu lasitus. Myös uusien ulko-ovien tulee olla puupintaisia ja peittomaalattuja. Mikäli peruskorjauksessa ulkooven paikka vaihtuu, suositellaan vanha ovi jätettävän paikallaan, jotta se muistuttaisi rakennuksen historiallisesta kerrostumasta. 8
9 4.4.4 Kattomuodot ja katemateriaalit Haikan asuinrakennusten kattomuoto on harja- eli satulakatto. Tämän lisäksi kuisteissa on usein aumakatto. Myös uudisrakentamisessa katon muodon tulee olla harjakatto ja kaltevuuden 1:1,5 1:2. Talousrakennusten kattokaltevuus voi olla loivempi. Monivärisyys kuuluu Haikan kattomaailmaan. Katteen värinä voidaan käyttää Haikassa käytettyä vihreätä, lämmintä punaista, harmaata tai tumman ruskeaa. Mikäli ullakkorakentamisen myötä ei sisätiloihin saada tarpeeksi valoa joko rakennusten päädyistä tai harjan alta, voidaan rakentaa kattoikkuna. Kattoikkunoiden tulee kuitenkin olla mahdollisimman yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen. Suositeltavia loivaan kattoon ovat lapeikkunat tai vaakasuuntainen matala kattoikkuna ja jyrkkään pystysuuntainen kattolyhty. 7 Kuva; Kattoikkunatyyppejä. Katemateriaalin tulee olla konesaumattu peltikate, muu sileä pelti, tiili tai tumma kolmiorimoitettu huopa. Voimakkaasti profiloituja peltejä ja palahuopia ei tule käyttää. Perinteinen räystästyyppi on alapuolelta avoin. Alapuolelta rakolaudoitettu tuulettuva umpiräystäs ei sovi Haikan kohteiisiin. Uudisrakennuksiin ei tule rakentaa koteloituja räystäistä. 6 Kuva; Koteloituja päätyräystäitä ei sallita Haikkaan Parvekkeet, kuistit ja kattoikkunat Alun alkaen Haikan asuinrakennusten kuistit on tehty yleensä avokuisteina. Rakennukset olivat ulkonäöltään yksinkertaisia, mutta kuistin listat ja kaiteet tehtiin hienovaraisesti koristeellisina. Uudisrakentamisessa kuistin tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia eikä siihen saa tehdä ulokkeita. Parvekkeet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alueen rakennusten alkuperäiseen luonteeseen kuulumattomia. Niiden raskas toteutus rikkoo usein rakennuksen kauniit mittasuhteet. Julkisivuille suositellaan rakennettavan pieniä, enintään 1x2 metriä, ulkonevia tuuletusparvekkeita tai ranskalaisia parvekkeita. Rakennusmassasta sisäänvedetyt suuret ja avoimet rakennusmassan levyiset parvekkeet ovat kiellettyjä. Myös kuistin päälle voidaan rakentaa parveke, mutta rakennelma ei saa olla liian suuri suhteessa päärakennukseen. 9
10 5 TONTTIALUEIDEN KÄSITTELYPERIAATTEET 5.1 Piha-alueet Haikan pihoille on yhteistä niiden yhä varsin laajassa mitassa oleva hyötypuutarhan käyttö. Tonteilla on omenapuita, marjapensaita ja yleensä myös kasvimaa. Nurmialueet on pidetty siisteinä. Paikan identiteetin kannalta on jatkossakin tärkeää, että pihat pidetään avonaisina, hoidettuina ja puutarhamaisina Aidat Valtaosa tonteista on nykyisin rajattu kadun puolelta pensasaidalla. Pensasaidat voivat olla leikattuja tai vapaasti kasvavia lajeja. Pensasaitojen kasvisuosituksia: Leikattavat pensasaidat: siperianhernepensas ja aitaorapihlaja Vapaasti kasvavat pensasaidat: pihasyreeni, idänvirpiangervo, juhannusruusu Mikäli kadun puoleinen tontin raja halutaan rajata rakenteellisella aidalla, alueelle sopivat parhaiten yksinkertaiset valkoiseksi peittomaalatut puusäleaidat, joiden korkeus tulee olla välillä 0,8-1,2 metriä. Vanha verkkoaita sallitaan vain pensasaidan yhteydessä eikä uusia verkkoaitoja tule rakentaa. Nykyisellään tonttien välisiä rajoja ei ole useimmiten rajattu pensas- ja rakenteellisilla aidoilla. Avoimien näkymien säilyttämisen turvaamiseksi tonttien välisten raja-aitojen, mikäli sellaisia halutaan tehdä, tulee olla matalia, noin 0,8 m. 8 Kuva; Haikkaan suositeltavia aitatyyppejä. Säleaita ei saa olla liian umpinainen Katokset ja muut piharakenteet Katokset tulee mahdollisuuksien mukaan liittää kiinteästi olemassa oleviin rakenteisiin, esimerkiksi talousrakennukseen. Isot erilliset katetut rakennelmat eivät ole suotavia. Alueella on suositeltavaa käyttää paikalla tehtyjä ratkaisuja. Muoviset jäteastiat ja kompostorit tulisi sijoittaa puisiin aitauksiin. Olemassa olevat vanhat rakenteet, kuten kaivot ja maakellarit pyritään säilyttämään Pihojen pintamateriaalit Haikan pihat ovat perinteisesti olleet hiekka- tai sorapintaisia hyötypihoja. Pihaa korjattaessa uudet pinnoitteet suositellaan tehtäväksi rakentamisajankohdalle tyypillisistä materiaaleista. Kovia, vettä läpäisemättömia pintoja, erityisesti asfalttia tai betonikiviä ei suositella käytettävän. Pihojen pinnoittamisessa tulisi käyttää vaatimattomia ja vettä läpäiseviä pintoja (hieno soramurske tai kivituhka). 6 YLEISTEN ALUEIDEN KÄSITTELYPERIAATTEET 6.1 Ajoradan ja tontin välinen katualue Tämän alueen leveys vaihtelee noin metrin välillä. Tontin omistajalle kuuluu katualueen hoitovelvollisuus 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Jotta katualueet pysyvät siisteinä ja hoidettuina, tulisi katujen reuna-alueita hoitaa säännöllisesti. 6.2 Tiestö Haikan luonteen takia tiestö, pysäköintipaikat ja ajoväylät tulisi pitää päällystämättömänä ja vettä läpäisevänä. 9 Kuva; Haikkalainen katukuva Kasvillisuus Uusilla kasvillisuus- ja istutusvalinnoilla vaikutetaan oleellisesti pihapiirin viehätykseen. Istutustyylin ja kasvilajien olisi hyvä olla perinteisiä ja alueelle luontaisia kasveja (ikkunan alle syreeni- tai ruusupensaita, köynnöstä kuistin laidoille, marjapensaita, raparperia ja kesäkukkia). Monia hyötykasveja voidaan käyttää myös koristekasvien tapaan. 10
Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.
Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,
NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET
1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut
m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta
RAKENTAMISTAPAOHJEET
LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:
OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET
Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA
SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET
Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon
RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.
YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa
Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET
SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat
VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat
AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 12.6.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 Rakentamistapaohjeen
Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje
Liite 6 Bilaga 6 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohje Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet
Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli
ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET
ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava
KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.
1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)
69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:
KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115
22.10.2007 ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 104 (osa), 110-115 i 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI 2 3 ASEMAKAAVAN TIETOJA 3 3.1 Kaavan rakenne
1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.
ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA
(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 770, 7705, 7707, 7708 8..06 7708 7 6 8 5 9 7707 6 5 5 7705 770 Havainnekuva alueesta.. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta
RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue.
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa
1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01 3 m kaava-alueen
KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.
KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT
Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,
A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille
UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)
UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu
AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 11.5.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 LUONNOS Täydennykset
JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE
RAKENTAMISTAPAOHJE JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 9.6.2014 Ilmari Mattila RAKENTAMISTAPAOHJE HARJMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 Sijaintikartta LUONNONLÄHEISTÄ
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,
IITTI Kirkonkylä SORRONNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJE 12.9.2011. K 35 korjattu 3.11.2011 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 1. RAKENTAMISOHJEEN TARKOITUS Sorronniemen
SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160
SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet
http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm
Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa
PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET
INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut
RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:
1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle
RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12
1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE
GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN
Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935
95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:
MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006
MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT
TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET
Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet
430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.
430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn
PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO
PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin
ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA
1(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 7709, 7711, 7712, 7713, 7714, 7715 ja 7716 24.9.2015 Havainnekuva alueesta. 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle
PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727
KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen
KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283
Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283 rakentamistapaohjeet Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 12.9.2012 Lisätiedot: Jukka Latokylä, p. 588 4810 Pasi Aromäki, p. 588 4805 Jani Laasanen, p. 588 4806
KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE
KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy
RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto
RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
LUONNOS R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T NISULA MÄKI-MATIN SUOJELUKAAVA KAAVATUNNUS 06:097
LUONNOS R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T NISULA MÄKI-MATIN SUOJELUKAAVA KAAVATUNNUS 06:097 KAAVAN PÄIVÄYS 05.03.2015 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN PÄIVÄYS 23.3.2016 06:097 / NISULA MÄKI-MATIN SUOJELUKAAVA
Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos
Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA
http://nurxcity/webmap/content/result.htm
Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään
1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.021 Lähivirkistysalue, jolla puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten,
RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT
RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.
KAUNISNURMEN PIENTALOALUE
1 KAUNISNURMEN PIENTALOALUE Rakentamistapaohjeet KOUVOLAN KAUPUNKI 2005 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU Kaava 158:2 Nro 0020003 2 KAUNISNURMEN PIENTALOALUE Rakentamistapaohjeet 1. YLEISTÄ Kouvolassa
1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.
0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen
Keljonkankaan keskusta
Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu
Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA
Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin
Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty
Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje