lehti omaishoitajille ja läheisille Lomanvietto omaishoitoperheissä Monikulttuurisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lehti omaishoitajille ja läheisille Lomanvietto omaishoitoperheissä Monikulttuurisuus"

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Lomanvietto omaishoitoperheissä Monikulttuurisuus

2 Lähellä kansi: Välillä omaishoitotaipaleelle osuu iloisia juhlahetkiä. Lue juttu Tujusen perheestä sivuilta Jos Sirkka kaatuu, on ylösnouseminen niin kivuliasta, että häntä on mahdotonta nostaa ilman apuvälineitä ylös. Olen kehittänyt tällaisen nostopaarin, jolla selviämme, Veikko Vahtera esittelee. 33 sisältö Pääkirjoitus... 3 Äiti, vaimo, nainen ja omaishoitaja... 4 Joustot helpottaisivat eämää... 6 Helpotusta ja apuvälineitä autoiluun!... 8 En tahtoisi luopua kesäpaikasta Lähellä uutisia Elämyksiä, ystäviä ja hevosia Räätälöityjä majoituspalveluja omaishoitajille Ilmiöitä Näkökulmia kansainvälisyyteen Rajoja ylittämässä Tästä en luovu Kansallisaarre numero Ajan kohtaista Annelin ajatuksia Lähellä asioita ajassa Elämä jatkuu sairaudesta huolimatta nurkan takana Lakimies LÄHELLÄ lääkäri lähelläsi Svensk resumé Paikallisyhdistykset Auto on siistissä kunnossa. Tavarat löytyvät omilta paikoiltaan. Toimitusjohtaja Vesa Sydänmaa tietää inva-autoista ja apuvälineistä.

3 Turvallista tulevaisuutta Pääkirjoitus Siitä on kaksi vuotta, kun tein elämäni upeimman Välimeren ympärikierroksen italialaisella loistoristeilijällä Costa Concordialla. Matkustajia oli 4000 eri puolilta Eurooppaa. En muista, että laivalla olisi mitenkään kiinnitetty huomiota turvallisuuskysymyksiin. Kaikki oli viimeisen päälle hienoa. Tuli tunne, että täällä eletään kuin viimeistä päivää. Matka oli ikimuistoinen. Nyt tuo samainen laiva makaa haaksirikkoutuneena Giglion saaren edustalla Titanicin kohtalon kokeneena. Jos olisimme olleet mukana tuolla kohtalokkaalla risteilyllä, emme varmaankaan olisi selviytyneet. Puolisoni on liikuntaesteinen ja hyttimme sijaitsi suuren repeämän kohdalla. Se pani ajattelemaan, miten pienestä kaikki voi olla kiinni. Meidän risteilyämme luotsasi onneksi eri kapteeni. Hänelle ei tullut mieleen poiketa väylältä karikkoiselle reitille laivaa esittelemään. Elämme aikoja, jolloin valtiolaivassammekin on uusi kapteeni. Myös kuntarakenne on suuressa murroksessa. Koko Euroopassa on suuria taloushuolia, jotka heijastuvat meihin jokaiseen. Mistä saamme jatkossa tarvitsemamme palvelut, olemmeko turvassa hädän hetkellä? Kohdistamme suuria odotuksia valtion päämieheen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ja koko euroalueen selviytyminen ovat tärkeitä kysymyksiä. Meitä vielä lähempänä on kuitenkin kotipiirimme ja kotikuntamme. Monille on avoin kysymys, mikä se kotikunta jatkossa on ja miten palvelut järjestyvät. Nyt on kunnallisvaalivuosi. Lokakuu on kohta käsillä. Tärkeämpää kuin ehkä koskaan ennen on löytää sellaisia kuntapäättäjiä, jotka luotsaavat kuntalaivaamme turvallisesti siten, että omaishoitajien palvelut ovat saavutettavissa läheltä ja ihmisläheisesti. Ennen kuntavaaleja kuitenkin valmistaudumme tulevaan kesään. Jokainen kesäinen hetki antaa meille energiaa tulevaa varten. Tässä lehdessä pohdimme kesänvieton ratkaisuja. Omaishoitajuus tuo elämään lisämausteen, joka vaikuttaa kaikkeen. Ratkaisuja kannattaa pohtia, mökkihaaveista ei tarvitse luopua ja kesää voi viettää monin tavoin, kunhan reitti on selvä ja suunnitelmat on tehty siten, että kaikki, minkä voi ennalta suunnitella, on varmistettu. Nyt on aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Olemme mukana kampanjoimassa omaishoidon näkyvyydessä ja tietouden lisäämisessä. Monilla paikallisyhdistyksillämme on omassa toiminnassa otettu huomioon muualta muuttaneet ja monet ovat myös mukana hankkeissa, joissa osaamistamme viedään muihin maihin. Sukupolvien välistä solidaarisuutta on jättää jälkipolville lähiympäristö ja maailma, jossa jokaisen on hyvä ja turvallinen elää. Se lähtee meistä itsestämme, lähipiiristämme, kuntapäättäjistä ja kaikista niistä tarttumapinnoista, joista arkemme koostuu. Olin sukulaisen 90-vuotissyntymäpäivillä. Sukupolvien välinen ketju oli konkreettisesti läsnä. Nuorin vieras oli 1,5 vuotias. Paikalla oli mieskuoro, jonka laulajat olivat päivänsankarin ikätovereita. Yksikään silmä ei jäänyt kostumatta, kun ikämiehet kajauttivat komesti Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon: Lapset ja lastemme lapset, Teidän nyt vuoronne on. Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, Muistakaa, heille kallis ol maa. Kertokaa lasten lapsille lauluin, Himmetä ei muistot koskaan saa! Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Merja Salanko-Vuorela Tiedotuskoordinaattori: Juha Viitanen Toimitussihteeri: Juha Viitanen Toimitusneuvosto: Pirkko Jyväkorpi, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Merja Salanko-Vuorela, Marianne Lind, Juha Viitanen Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANNEN kuva: PÄÄKUVA: Jani Tujunen. lähellä 2/2012 3

4 Teksti: Sirpa Määttä Kuva: Jani Tujunen Äiti, vaimo, nainen ja omaishoitaja Heidi Tujusen, 34, perheeseen kuuluvat aviomies sekä neljä lasta. Toisella kaksostyttärellä todettiin vakava sairaus heti syntymän jälkeen. Sairaus on vaikuttanut koko perheeseen. Heidi itse, hänen miehensä sekä heidän vanhin poikansa ovat kaikki sairastuneet masennukseen. Toimintaterapeuttina työskentelevä Heidi tunnistaa itsessään auttamisen tarpeen ja halun huolehtia muista. Hän on pienestä pitäen ottanut roolikseen auttajan. - Olen ollut se kuuntelija, ystävä, jonka olkapäähän voi nojata ja jolle murheet purkaa. Olen nauttinut siitä roolista. Vaikka ala-asteelta lähtien haaveilinkin kirjailijan ammatista, auttamisen halu kasvoi yläasteella ja lukion jälkeen päädyin toimintaterapeutin koulutukseen. Minulla oli vahva halu Vielä kerran kun saisi olla onnellinen tässä elämässä. Nauraa suunpielet korvissa vailla surua katseessa.uittaa varpaita laiturilla ja nauttia kesätuulen lempeästä kosketuksesta kasvoilla, ilman kyyneleiden virtaa poskilla. Pysähtyä hetkeksi, kuuntelemaan, ja huomata, että sydän ei ole enää murtumassa surun taakan alle. Onko se liikaa toivottu, mahdoton asia pyydetty? Heidi Tujunen kirjassaan Kyllä minä sinua rakastan, Nordbooks 2011 auttaa ihmisiä, etenkin hyvin vaikeasti vammaisia lapsia. Halua ottaa hiukan sitä hätää toisten hartioilta pois, Heidi toteaa. Äitiys on ollut Heidille tärkeää siitä saakka, kun ensimmäinen lapsi syntyi yhdeksän vuotta sitten. Parin vuoden päästä syntyi toinen lapsi ja lasten ehdoilla eläminen vei sivuun omat tarpeet ja oman itsenkin. Kaksosten syntymän jälkeen tämä rooli on saanut vielä syvemmän merkityksen ja sitonut äidin lapsiinsa entistä enemmän toisen kaksosen vakavan sairauden vuoksi. - Minulle syntyikin yllättäen kaksoset, joista toinen olikin hyvin vakavasti sairas. Jouduin tilanteeseen, jossa minulla ei ollutkaan minkäänlaisia vastauksia, jossa minä en pystynyt asiaan mitenkään vaikuttamaan. Pieni tyttöni sylissäni lopetti hengittämisen yhä uudelleen ja olin tilanteessa, jossa minä en pystynyt häntä parantamaan. Sain puhelun kirurgilta, että vauvalle on laitettu trakeostooma ja hän on ainakin vuoden sairaalassa. Taas tilanne, jonka edessä olin täysin avuton. Putosin polvilleni, itkin ja huusin apua. Minusta oli tullut autettava, Heidi kertoo ja jatkaa - Pieni tyttöni oli vakavasti sairas, pieni poikani syvästi masentunut. Enkä minä, äiti, nainen, voinut asialle mitään! Minä itse masennuin syvästi ja jouduin myöntämään, että minä tarvitsen nyt itse apua. En selvinnytkään auttajana, en edes ehjin nahoin. Se on ollut suuri elämänkoulu ja minulle tekee edelleenkin tiukkaa myöntää, että minä olen se, joka tarvitsee nyt apua. Kyllä minä sinua rakastan Heidi on kirjoittanut kirjan, Kyllä minä sinua rakastan. Kirjan kirjoittaminen on ollut terapeuttista ja Heidi kirjoitti sen reilussa kuukaudessa eli käytännössä yötä päivää. - Kerron kirjassani kaksostyttärieni vaikeasta elämänalusta, väsymisestä, arkielämän kriiseistä, perheen selviytymisestä byrokratian ja sairaalakierteen keskellä. Kuinka paljon on pakko jaksaa ja kuinka kauan, ennen kuin kukaan tulee apuun? Heidi kertoo näiden vuosien aikana kokeneensa, kuulleensa ja nähneensä monenlaista kipua. - Olen nähnyt, miten paljon voi pieneen vastasyntyneeseen koskea, miten kovilla voi pieni keho olla. Olen kokenut, miltä tuntuu, kun sielu menee sirpaleiksi, kun sydämeen sattuu niin paljon, että hengitys meinaa salpaantua. Olen kuullut monet itkut, monet tuskan huudot. Olen tuntenut lapseni kivun, kun hän on itkenyt äänetöntä. Olen lohduttanut isosiskoa, kun hän on itkenyt ikäväänsä ja paijannut lohduttaen isoveljeä. Kunpa lapsillani olisi edes hiukan vähemmän kipuja tulevaisuudessa, kunpa niihin tuleviin auttaisi Batman- tai Hello Kitty -laastari. Kunpa ne kivut olisivat sellaisia, että äidin puhallus veisi ne mennessään! Naisena - heikko ja vahva - Myös minäkuvani on muuttunut vartalonkuvani myötä. Ennen lapsia, koko lapsuuden ja nuoruuden, olin hyvin hoikka. Kun sitten sain lapsia ja vaikeudet alkoivat kasautua, alkoivat myös kilot lisääntyä. Nyt olen reilusti ylipainoinen nainen. Yritän ajatella, että ki- 4 lähellä 2/2012

5 Heidi tunnistaa, että roolin vaihtuminen auttajasta autettavaksi on ollut suuri asia naisena ja äitinä olemisessa. lot korreloivat niitä vaikeuksia, joiden edessä olen ollut ja olen edelleen. Että minäkin olen se nainen, joka turvautuu tiukan paikan tullen suklaalevyyn. Ja siltikin, se on suuri nautintoni päivisin, jos saan rauhassa juoda kupin teetä ja nauttia muutaman suklaapalan. Sen jälkeen jaksan taas eri tavalla lasten hätää ja itkua, taistella byrokratian kanssa ja käydä armotonta paperisotaa, Heidi pohtii. Naisena hän tuntee myös kasvaneensa viime vuosien ja kokemuksien myötä. - En olisi ikinä voinut kuvitella, että minä vastustaisin joskus lääkäreitä. Että minä uskaltaisin sanoa poikkipuolisen sanan heille. Tai että minä lähettelisin sähköpostia ministeriöön asti vain siksi, että me saisimme kotiin apua. Mutta toisaalta toivoisin, ettei minun tarvitsisi enää taistella, että saisin olla vaan ja nauttia elämästäni perheeni kanssa. lähellä 2/2012 5

6 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Teksti ja kuva: Pirkko Jyväkorpi Joustot helpottaisivat elämää Suomessakin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työssäkäyvien omaishoitajien asemaan ja heitä tukeviin työelämän käytäntöihin ja palveluihin. On tärkeää, että työpaikoilla otetaan nykyistä avoimemmin esille omaisiaan hoivaavien työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeita. Kaisa Kauppinen ja Outi Jolanki raportoivat työn sekä omaisja läheishoivan yhdistämisestä että työssä jatkamisen ajatuksista. Heidän tekemänsä tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat vuotta täyttäneet palkansaajat. Heistä runsas viidennes (22 %) huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai muusta läheisestä. Hoivaajista 95 on miehiä ja 152 naisia. Hoivaavien miesten keskiarvoikä on 52 vuotta ja naisten 53. Taustatekijöiden osalta hoivaavat naiset ja miehet poikkeavat toisistaan sosioekonomisen aseman suhteen. Naiset ovat usein alempia toimihenkilöitä ja miehet ovat usein työntekijäasemassa. Hoivaajista reilu neljännes on kahden hoivavaihteen puristuksessa. Kahden hoivat loukussa olevien elämänvaihetta kuvataan sandwiched eli kahden hoivan loukku -elämänvaiheeksi. Tällöin hoivaajalla on autettavanaan eri sukupolveen kuuluvia omaisia tai läheisiä. Tutkimukseen osallistuneista selvä enemmistö (74 %) huolehtii omaisestaan vähintään kerran viikossa tai useammin. Avun ja huolenpidon useuden - Liian moni on kahden hoivan loukussa. Työpaikoilla pitäisi ottaa käyttöön järjestelyjä, joiden avulla työn ja omaishoivan vaatimuksia voidaan yhteen sovittaa, tähdentää dosentti, vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen. (Kuva: Pirkko Jyväkorpi) suhteen hoivaavissa miehissä ja naisissa ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja. Naiset huolehtivat miehiä useammin taloustöistä ja hoidettavan fyysisestä hyvinvoinnista, kuten pukeutumisesta, pesemisestä ja lääkkeiden antamisesta. Miehet huolehtivat korjaus-, rakennusja pihatöistä. Naiset ja miehet kyyditsevät hoivattaviaan, käyvät kaupassa ja asioilla suurin piirtein saman verran. 6 lähellä 2/2012

7 Perhehoiva lisääntynee Perhepiirissä jaetun hoivan ja avun merkitys lisääntynee tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja julkisten hoivapalveluiden muutosten vuoksi. Keski-ikäisten omais- ja läheishoivaajien elämäntilanteissa voi tulla useinkin ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisestä. Työstä voidaan jäädä pois, mikäli taloudellinen tilanne sallii ja että hoivasta saa riittävää rahallista korvausta. Hoitotyön jälkeen työhön palaamista pidetään vaihtoehtona. Raportin mukaan ansiotyönsä ohella omaista tai puolisen vanhemmista huolehtivat vuotiaat palkansaajat, jotka kokevat terveydentilansa huonona ja jotka eivät ole innostuneita työstään, ovat taipuvaisia ajattelemaan ennenaikaiselle eläkkeelle lähtemistä. Ajatukset ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisestä eivät nousseet mistään yksittäisestä tekijästä vaan työhön, hoivan luonteeseen ja omaan terveyteen liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen selittää. Työstään innostuneilla on harvemmin eläkkeelle lähtemisen ajatuksia, kuin niillä, jotka ovat työstään vähemmän innostuneita. Työssäkäyvät omaisiaan ja läheisiään hoivaajat arvostavat ansiotyön merkitystä niin toimeentulon kuin työn sisällön ja työn sosiaalisten suhteiden vuoksi. Tärkeä eläkepäätöksiin vaikuttava asia on elämäntilanne. Noin viidennes työssäkäyvistä huolehtii omaisestaan tai läheisestään tämän korkean iän tai sairauden vuoksi. Hoivatyö oman työn ohessa kuormittaa ja lisää halua siirtyä eläkkeelle. Kaisa Kauppinen korostaa, että vanhojen ihmisten hoidon tarve voi olla äkillinen ja ennakoimaton, joten tilanteeseen joustavasti reagoiva järjestelmä tulisi olla tarjolla. Työelämään joustavuutta Työn ja hoivan yhteensovittamista voidaan edistää työn huokoisuutta lisäämällä, esimerkiksi järjestämällä hoivaajille lyhyempiä työaikoja ja -jaksoja. Hoivaajien työssä jaksamista ja vahvistamista edistävät hoitovapaan lisäksi myös työhön liittyvät kevennykset ja työkykyä ylläpitävät toimet. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia tietää, että henkisesti rasittavaksi koettu työtilanne lisää ajatuksia siirtyä eläkkeelle. Rasittavuutta kuvaa mm. kiirehtimisen tarve, kokemukset kiusaamisesta työssä, huonot työtovereiden välit ja heikko esimiehen tuki. Maarit Vartian mukaan työpaikoilla tulee yhteistyössä tunnistaa keskeiset työn psykososiaaliset riskit ja estää pitkään jatkuvien voimavaroja kuluttavien tilanteiden syntyminen. Lisätietoja: Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.): Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 41. Työterveyslaitos. Tampereen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print lähellä 2/2012 7

8 Teksti ja kuva: Pia Järnstedt Apuvälinekuvat: Careha Finland Oy Helpotusta ja apuvälineitä autoiluun! Mistä kannattaisi lähteä purkamaan tilannetta, jossa oman auton käyttö ei enää sujukaan kuten ennen? Vesa Sydänmaa kannustaa ottamaan selvää autoilua helpottavista asioista ja apuvälineistä. Monesti jo hyvin pienilläkin ja edullisilla ratkaisuilla saadaan riittävää helpotusta autoiluun. Mahdollisuus jokapäiväiseen liikkumiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen on erittäin tärkeää meille kaikille. Kun perheenjäsenen tai läheisen autoon siirtyminen vaikeutuu, jäädään helposti kotiin ja elämänpiiri kaventuu. Autoilu voi vaatia niin paljon järjestelyjä ja voimia, ettei jaksa ryhtyä edes harkitsemaan sitä. Toimitusjohtaja Vesa Sydänmaa Careha Finland Oy:stä kertoo tyypillisestä tilanteesta, jossa perheen auto on jäänyt käyttämättömäksi, kun mies on sairastunut, eikä vaimo saa autettua miestään enää autoon. Asioita kannattaa miettiä ja kartoittaa itse jo ennen kuin ottaa yhteyttä auto- tai erikoisliikkeeseen. Elämäntilannekartoituksen pohjalta ammattilaisen on helpompi yhdessä perheen kanssa lähteä etsimään ratkaisuja ja löytää sopivia muutoksia ja apuvälineitä. Joskus jo pienikin neuvo voi helpottaa autoilua Uusi auto ei ole läheskään aina tarpeen, vaan perheen olemassa olevaa autoa voi kenties pienillä säädöillä muuttaa sopivammaksi. Siirtymistä autoon ja sieltä pois auttaa, jos auton pen- Elämäntilannekartoitus kertoo lähtötilanteen ja tarpeet: Onnistuuko siirtyminen autoon vielä jotenkin, entä tulevaisuudessa? Mitä hankaluuksia on autoon siirtymisessä ja kuljetuksessa? Mitä vaatimuksia vamma tai sairaus asettaa? Mitkä ovat liikkumisen tarpeet, paljonko ja missä liikutaan? Siirtymistä autoon ja pois helpottavat erilaiset siirtymälaudat ja irtokiekot. Erittäin hyvä apu on kääntöistuin eli kääntyvä etuistuin. Millainen on tiestön laatu ja välimatkat? Onko huoltoa saatavissa lähellä? 8 lähellä 2/2012

9 kin säädöt ovat kohdallaan. Nykyaikaisissa autoissa on erittäin monipuoliset säätömekanismit ja autoliikkeet osaavat auttaa oikeiden säätöasentojen löytymisessä. Penkin oikea korkeus on todella tärkeä asia, jotta siirtyminen onnistuu ja jotta autettava itse voi käyttää vielä mahdollisia omia voimiaan siirtymisessä. Autoihin, myös vanhoihin, on yleensä mahdollista valita erilaisia penkkimalleja. Matalareunainen penkki toimii siirroissa paremmin. Takaluukun sulkemista voi helpottaa erikseen asennettavalla vetolenkillä. Entä pyörätuoli? Autoveronpalautus Vammainen henkilö voi saada autoveronpalautusta omaan käyttöönsä hankitusta uudesta autosta. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Myös omaishoitajat voi toimia auton omistajana jos hoidettava ei kykene itse ajamaan. Tällöin voi hakea ns. harkintaperusteista veronhuojennusta. Lisätietoja: Tullin autoveroneuvonta tai Jos siirtyminen autettuna vielä onnistuu, voi pienestä irtokahvasta olla apua. Handybar on auton B-pilariin kiinnitettävä irtokahva, josta saa tukea siirtymisen aikana. Kahva poistetaan ennen oven sulkemista ja se kulkee hyvin reissussa mukana. Autoon voi asentaa myös käsilenkin kattoon. Vapautus ajoneuvoverosta Ajoneuvoveron perusverosta myönnetään vapautus henkilölle, jolle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa tai henkilölle, joka kuljettaa vammaista, jolle on myönnetty lupa siihen tai henkilölle, jolle on myönnetty autoveron palautus. Verovelvollinen voi hakea ajoneuvoveron perusverosta vapautusta Trafilta kirjallisella hakemuksella. Lisätietoja: Liikenteen turvallisuusvirasto tai Pysäköimislupa Liikuntaesteiselle on mahdollista hakea invalidien pysäköimislupaa. Luvanvoi saada myös silloin, kun omainen on auton kuljettaja. Lupaa haetaan kotikunnan poliisiviranomaisilta ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto sekä muita selvityksiä. Autonmuutostyöt Vammaispalveluluin mukaan sosiaalivirasto voi lisäksi myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan. Hyvin usein esteenä on, että pyörätuoli ei mahdu auton takakonttiin tai sitä ei jaksa nostaa sinne. Pyörätuolin siirtoa autoon helpottaa erilaiset rampit. Lisäksi on olemassa erilaisia helppokäyttöisiä nostimia. Matkoilla ja kylässä käydessä voi portaissa helpottaa kulkua ns. teleskooppiluiskan avulla, sillä se on kätevä ottaa mukaan. Apuvälineiden ennaltaehkäisevä käyttö estää vaivojen ja rasitusvammojen syntymisen, mikä on tärkeää huomioida myös autoilussa. Kotikunnan sosiaalitoimi korvaa vammaispalveluna auton välttämättömät muutostyöt kokonaan. Ennaltaehkäisevä apuvälineiden käyttö on Vesa Sydänmaan mukaan Suomessa jäljessä muita Pohjoismaita. Vaihdanko autoa? Joskus voi perheen auto olla ihan vääränlainen sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Ennen uuden auton hankkimista tai käytettyyn vaihtamista kannattaa olla yhteydessä ammattilaiseen, sillä on olemassa automerkkejä, joihin on vaikeampi saada apuvälineitä tai joissa on hankalampi käyttää niitä. Korvausta auton hankintaan saa kunnan sosiaalitoimelta harkinnanvaraisesti. Uutta autoa hankittaessa yksi tärkeimmistä asioista on auton korkeus. Korkeampaan ja isompaan autoon siirtyminen on helpompaa. Esimerkiksi sähköpyörätuolin kuljetus autossa vaatii autolta kokoa ja sopivia ominaisuuksia. Takaluukun koolla ja muodolla on merkitystä, jotta pyörätuolin ja apuvälineet saa siirrettyä autoon. Myös auton oviaukkoon tulee kiinnittää erityishuomiota, että se on tarpeeksi iso ja aukeaa hyvin. Autoveronpalautuksessa, auton käyttöön liittyvissä vammaispalveluhakemuksissa sekä vakuutusyhtiöiden, valtionkonttorin ja valitusasioihin tarvittavien papereiden hankinnassa voi tarvita asiantuntija-apua. lähellä 2/2012 9

10 Nyt on hyvä, kun tehtiin pitkä luiska vaikka se näin talvella onkin lumen alla jota pitkin tulla tästä uudesta kulkuaukosta, Veikko toteaa onnistuneesta ratkaisusta. En tahtoisi luopua kesäpaikasta Teksti ja kuva: Matti Mäkelä Puoli miljoonaa kesämökkiä vartoo tuttuja lämmön tuojia. Pian jo tupien ja rantasaunojen maisemissa nousee savua. Mökeistä ei niin vaan luovuta. Ei, vaikka kremppa iskee ja jalka ei nouse niin kuin ennen. Karkkilalaisten Sirkka ja Veikko Vahteran yhteinen taival on kestänyt 63 vuotta. Vanhuuden päiviä viettävän pariskunnan hymy tarttuu helposti vastaantulijaan. Sanovat, että Karkkilasta löytyy mukavimmat ihmiset, eikä me aiota olla poikkeuksia, Sirkka toteaa. Tässä iässä sitä täytyy olla jokaises- ta aamusta kiitollinen, Veikko jatkaa ja aloittaa puolisonsa kanssa tarinoinnin. Yhteinen loma auttaisi Aamukahvin tuoksuun sekoittuu talon asukkaiden elämänkerrontaa. Historian havinoista tullaan viime vuosiin, joissa Veikko on toiminut Sirkan omaishoitajana. Jaetaan ruusuja vie- Esteettömyyttä etsimässä Moni ei halua luopua rakkaasta mökkipaikastaan. Vanhan mökin remontoiminen esteettömäksi on yksi vaihtoehto, toinen on hankkia kokonaan uusi. Esteettömiä ja hyvin toimivia malleja on olemassa paljon. Räätälöintikin onnistuu. Mökkejä voidaan tehdä uniikkiratkaisuina asiakkaan toivomusten mukaan, Vehasen Hirsitalojen toimitusjohtaja Ari Pellinen veistelee. Mallistostamme noin 70 prosenttia muutetaan yksilöllisesti asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, Ari kertoo ja jatkaa Puolet uusien mökkien hankkijoista on eläkeläisiä. Ikäihmisillä on entistä enemmän omia toiveita ja vaatimuksia. Yksitasomökit, esteettömät mökit huonosti kulkeville, avarat tilat, iso tasainen terassi, näitä toteutamme. Ihan tavallisia juttuja siis, mutta ikäihmisille tärkeitä, jotta mökkeily onnistuisi. 10 lähellä 2/2012

11 rellä kulkijoille ja jaksamisen edistäjille. Toivomuksiakin löytyy. Aina sanotaan, että olisi pidettävä lomaa, jotta jaksaa. Minä pitäisin lomaa, mutta vain, jos saan sen Sirkan kanssa jakaa. Yksin en halua häntä hoitopaikkaan jättää. Se olisi hänen alistamistaan. Tulee sieltä vielä huonompana takaisinkin. Pariskunnalle sopisi, jos saisi omaishoitajan vapaat järjestymään niin, että molemmat pääsisivät rentoutumaan. Tällaisia mahdollisuuksia on näinä päivinä liian vähän. Tämä kevät on erilainen, kun pääsemme yhdessä Päiväkumpuun Karjalohjalle viikon lomajaksolle. Se on hienoa, pariskunta iloitsee. Mökkikausi kutsuu Vahterat kuopivat jo pääsyä kesämökille. Puolet vuodesta ollaan siellä ja toinen puoli kotosalla. Kun Sirkan nivelrikko ja epilepsia vaativat muutostöitä mökille, tehtiin mökin sivuitse pitkä luiska ja uusi oviaukko terassille. Nyt kulkeminen korkealle terassille onnistuu taas. Vielä kun saisi autoon jonkinlaisen askelraudan, niin olisi turvallisempaa saada Sirkka autettua istumaan. Ei tarvitsisi käyttää taksiseteleitä, Veikko miettii ja ilahtuu ehdotuksesta hakea autonmuutostyöhön avustusta kotikunnasta. Helppoa lomailua Silloin kun oman mökin ylläpito käy liian rankaksi, voi esimerkiksi viikkolomaosake olla varteenotettava vaihtoehto. Viikkolomaosakkeita on saatavilla eri puolilta Suomea joko uutena tai käytettynä. Osakkeet sijaitsevat mökkikylissä järven tai meren rannalla tai kylpylähotellien yhteydessä. Osa myytävistä lomaosakkeista kuuluu kansainväliseen vaihtojärjestelmään, jolloin oman lomaviikkonsa voi vaihtaa ulkomaiseen ranta- tai kaupunkikohteeseen pientä vaihtomaksua vastaan. Miten viikkolomaosake toimii? Hankittaessa viikkolomaosaketta on tärkeää pohtia, milloin haluaa mökkilomaa viettää. Lomaviikkojen hinta vaihtelee vuodenajan ja sesongin mukaan. Varsinaisen lomasesongin ulkopuolelta voi lomaviikon saada omistukseensa hyvinkin edullisesti, kun taas esimerkiksi juhannusviikosta hinta on jopa kymmenkertainen. Viikkolomaosakkeen omistaja omistaa mökkinsä tai huoneistonsa aina samaan aikaan vuodesta. Jos viikkoja on ostanut esimerkiksi kolme, kannattaa ne hankkia samasta huoneistosta, silloin kohde tuntuu paremmin omalta. Tietää aina, missä kyseisen viikon vuodesta lomailee. Lomaosaketoiminnan helppous on siinä, että mökille tai huoneistoon ei tarvitse tuoda muuta kuin päivittäin tarvittavat henkilökohtaiset tavarat ja ruoat. Lakanoista takkapuihin kaikki on valmiina ja siivoukset suoritettu. Ei tarvitse huolehtia mökin talvikunnossapidosta eikä lehtien haravoinnista. Välttämättä ruokaakaan ei tarvitse itse tehdä, sillä lomaosakekylissä on ravintola- ja muita oheispalveluja. Ennen hankintaa kannattaa tarkistaa kohteen soveltuvuus esim. pyörätuolia tai muita apuvälineitä käyttävälle, jos se omassa tilanteessa on tarpeen. Viikkolomaosakkeen omistaja maksaa yhtiövastikkeen omasta viikostaan. Jos viikkoja on useampia, kertautuu maksettavien vastikkeiden määrä. Sen sijaan esimerkiksi vakuutus-, nuohous-, tienhoito yms. kuluja ei osakkaalle tule. Viikkolomaosakkeista lisätietoa saa esim Onnistuuko saada lisää mökkeilyvuosia? Tulee kevät, jolloin sitä huomaa, ettei ole enää entisenlaisessa mökkeilykunnossa. Parvelle nouseminen ei enää onnistu, ulkovessa ja laituri tuntuvat olevan liian kaukana, kaikkeen menee enemmän aikaa ja voimia vaatii tuo ulkoovenkin avaus. Vaan eipä luovuteta! Istutaan alas ja mietitään, mitä voidaan tehdä. Mökkeilyvuosia saa lisää ainakin seuraavista. 1. Kartoita arjen ongelmakohdat. 2. Poistata kaikki turhat ovet ja kynnykset. 3. Yritä tehdä kulkuväylistä ja oviaukoista vähintään 90cm leveitä. 4. Hyödynnä erilaisia tukikaiteita, kahvoja ja pienapuvälineitä. 5. Pihan kulkutiet voi tasoittaa ja päällystää kivituhkalla tai tehdä kestopuurakenteiset kulkureitit. 6. Muista perussääntö: mitä apuvälineitä tarvitaan kotona, niitä tarvitaan mökilläkin. 7. Jos mahdollista, niin poistata ahtaiden soppien väliseiniä. Saat lisätilaa liikkumiseen. 8. Muistapa vielä lupa-asiat suuremmissa remonteissa. Samalla kannattaa kysyä asiantuntijoilta apua. 9. Toimivia Wc-ratkaisuja näyttää olevan olemassa myös sisätiloihin. 10. Kun teet kustannuslaskelmaa, niin muista hyödyntää myös kotitalousvähennys. Ystävät ja tuttavat, tulkaapa nyt avuksi. Sauna lämpiää jo. Mummo ja pappa eivät mökistään helposti luovu! lähellä 2/

12 APUVÄLINEET 12 lähellä 2/2012

13 APUVÄLINEET lähellä 2/

14 LÄHELLÄ UUTISIA Teemavuonna tapahtuu Vuosi 2012 on Euroopassa Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Ennusteiden mukaan noin joka kolmas eurooppalainen on vuonna 2060 yli 65-vuotias. Teemavuoden tavoitteena on, että ihmiset voivat ikävuosien lisääntyessä elää täyttä elämää niin työssä, kotona kuin oman yhteisönsä jäseninä. Sukupolvien välinen solidaarisuus mahdollistaa eri-ikäisten vahvuuksien tunnustamisen ja arvostamisen. Suomessa teemavuodesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön koordinoinnista Työterveyslaitos. Teemavuoteen voi osallistua tiedottamisella, järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita. Verkkosivuilla voi jakaa kokemuksiaan, tarinoitaan ja ideoitaan, siellä voi haastaa järjestöja yhteistyökumppaneitaan ja sieltä saa tietoa virkkeitä omaan toimintaansa. Valtaa vanhuus Med ålderns rätt -kampanja haastaa tekemään meille jokaiselle hyvän tulevaisuuden Ikä koskettaa meitä kaikkia. Muutumme joka päivä ja pysymme silti myös samoina. Jokaiselle meistä kuuluu hyvä elämä, kaikissa ikävaiheissa. Turvallinen ja arvokas arki. Oikeus olla jotakin. Ja tulevaisuus, jota voimme odottaa hyvillä mielin. Vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteinen Valtaa vanhuus - Med ålderns rätt -kampanja haastaa syksyllä kaikki suomalaiset miettimään, miten teemme meidän jokaisen tulevaisuudesta hyvän. Kampanjan päätapahtuma, My Generation Sukupolveni Min Generation, järjestetään Helsingissä Senaatintorilla Yleisötapahtuma on samalla kertaa sekä konsertti että tuhansien ihmisten mielenilmaus hyvän ikääntymisen puolesta. Lähde mukaan ja tuo myös ystäväsi, perheesi, harrastusporukkasi tai muu yhteisösi! Kuntavaalien lähestyessä erityinen viesti suunnataan kuntavaaliehdokkaille, jotka kampanja haastaa mukaan kertomaan ajatuksensa hyvistä ja toimivista tavoista laittaa vanhuuden asiat kuntoon. Haluamme päätöksentekoon rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Ei hymistelyä, vaan todellista toimintaa ja tekoja. Haluamme, että vanhoilla ihmisillä on sanan sija omissa asioissaan. Haluamme, että iäkkäät ihmiset nähdään aktiivisina ja tasavertaisina tekijöinä, ei vain kohteina. Haluamme yhdessä tekemisen meininkiä, joka yhdistää sukupolvet. Haluamme, että puheet muuttuvat toiminnaksi ja meidän jokaisen vanhuutta koskevat asiat laitetaan kuntoon. Siihen meillä kaikilla on oikeus. Kampanjassa ovat mukana Folkhälsans förbund rf, Ikäinstituutti, Miina Sillanpää Säätiö, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, Suomen Senioriasiainliitto ry, Suomen Senioriliike ry, Suomen Setlementtiliitto ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Vihjeitä omaishoitajille! Omaishoitajan kannattaa pyytää hoidettavaltaan yleisvaltakirja tavallisten arkiasioidenhoitoa varten. Tällainen valtakirja tai valtuutus on syytä tehdä silloin, kun hoidettava vielä kykenee päättämään, kuka hänen asioitaan hoitaa. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Miten haluaisin asioitani hoidettavan, jos sairastun vakavasti tai jos kykyni tehdä päätöksiä heikkenee vanhana? on kysymys, jota yhä useampi pohtii etukäteen. Marraskuussa 2007 voimaan tullut edunvalvontavaltuutusta koskeva laki antaa aikaisempaa paremmat keinot varautua hyvissä ajoin etukäteen mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen ihminen voi varmistaa, että mahdollisen toimintakyvyttömyyden kohdatessa hänen asioitaan hoitaa hänen itse valitsemansa uskottu henkilö. Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) löytyy internetistä osoitteesta Lisätietoja: Maistraatit, oikeusaputoimistot ja asianajajat Hoito- ja palvelusuunnitelma osana omaishoidontukea Hoito- ja palvelusuunnitelma toimii todisteena hoidettavalle ja omaishoitajalle suunnitelluista palveluista ja tuesta. Lisäksi se toimii työntekijöiden työvälineenä. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla turvataan asiakkaan palvelun yksilöllisyys ja jatkuvuus ja sovitetaan yhteen eri palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Muistathan siis olla tarkkana, että suunnitelmaan tulee kirjattua kaikki tarvittava tieto asianmukaisella tavalla! Monissa omaishoidontukea koskevissa oikeusjutuissa ratkaisevaa on ollut se, mitä hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattu. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto sosiaalisessa mediassa! Liitto on liittynyt Facebookiin keväällä Käy tykkäämässä meistä ja lukemassa ajankohtaiset kuulumiset! Myös omaishoitajien keskustelufoorumi osoitteessa on siirtynyt liiton hallinnoitavaksi 1.5. alkaen! Tervetuloa mukaan keskustelemaan! 14 lähellä 2/2012

15 Grammarista kuvapuhelimeen musiikilla ja vuorovaikutuksella kuntoutusta muistisairaille ja läheisille Oletko yli 65-vuotias ja saanut äskettäin muistisairausdiagnoosin? Nyt Sinulla ja kanssasi asuvalla tai sinua auttavalla läheiselläsi on mahdollisuus päästä mukaan kokeilemaan kuvapuhelinta. Ryhmäohjauksen tavoitteena on edistää kotona asuvan muistisairaan ja hänen läheisensä vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat mm. Muistiliitto, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Laurea AMK. Haemme viikolla 40 (keskiviikko ) alkavaan puheterapeutin ohjaamaan ryhmään osallistujia. Ryhmä kokoontuu Wilhelmiinassa (Taavetti Laitisen katu 4, Helsinki). Hankkeeseen osallistuminen on maksuton- ta. Ilmoittautuminen mielellään mennessä. Yhteinen Sävel ( ) -hanketta toteuttaa Miina Sillanpään säätiö. Kustannuksista vastaavat Raha-automaattiyhdistys ja Miina Sillanpään Säätiö. Lisätietoja: projektikoordinaattori, TtM Laura Lehtinen ja musiikkiterapeutti, FL Sari Laitinen p , p Apulaisoikeusasiamiehen päätös omaishoidon menettelytavoista Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on tutkinut Liittomme pyynnöstä, syyllistyivätkö eräät kunnat vuoden 2009 omaishoitosopimusten massairtisanomisillaan laittomuuksiin. Päätöksessä todetaan, että kunta ei voi muuttaa yksipuolisesti solmimansa omaishoitosopimuksen ehtoja. Sopimus voidaan muuttaa vain siitä yhteisesti sopien. Päätöksen mukaan kyseessä olevat kunnat ovat voineet irtisanoa omaishoitolain 9 :n mukaisella tavalla voimassa olleet omaishoidon tukea koskevat sopimukset uusien sopimusten tekemistä varten. Päätöksen mukaan omaishoidon tuen saajia ja omaishoitajia oli informoitu ja kuultu sopimusten irtisanomisesta ja uusista käyttöön otettavista ohjeista. Kunnan tulee määrärahoja varatessaan seurata aktiivisesti palvelun tai tuen tarpeessa tapahtuvia muutoksia. Päätöksen mukaan kunnat eivät rikkoneet yleistä järjestämisvelvollisuuttansa varatessaan omaishoidon tukeen määrärahoja. Kunnat olivat myös päättäneet omaishoidon tuen myöntämisperusteista omaishoitolain mukaisella tavalla. Mikäli kunta tekee palvelua koskevan päätöksen siten, että hakija asetetaan jonoon odottamaan päätöksen täytäntöönpanoa, on kyse asiakkaan näkökulmasta kielteisestä päätöksestä. Tällainen menettely ei täytä perustuslain 21 :n vaatimusta asian asianmukaisesta ja viivytyksettömästä käsittelystä. Lisätietoja kantelusta Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry tekee asiasta kannanoton puolueille kunnallisvaaleja varten. Näkemiin! Liitossa vuodesta 2003 sihteerinä työskennellyt Paula Salmi siirtyi viettämään eläkepäiviä toukokuussa. Kiitämme Paulaa vuosien uurastuksesta! Uusi työntekijä Virpi Vepsäläinen esittäytyy Omaishoitajaperheen ilot ja surut ovat tulleet minulle tutuiksi seurattuani vuosien ajan omaishoitajan ja hoidettavan arkea omassa lähipiirissäni. Uudessa työssäni OPASTAVA -hankkeen koordinaattorina saan työskennellä minulle läheisten teemojen parissa ja toivon voivani olla omalta osaltani edistämässä omaishoitajien ja läheisten hyvinvointia. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja opinnoissani perehtynyt muun muassa kansalaistoimintaan ja yhdistysosallistumisen eri muotoihin. Aiemmissa toimissani olen tutustunut pienten ja suurten yhdistysten toimintaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Olen työskennellyt muun muassa terveyden edistämisen sekä työn ja perheen yhdistämisen teemojen parissa. Oma vapaaehtoistyöni ihmisoikeuksien, kehitysyhteistyön ja maahanmuuttajien parissa on jo vuosien ajan ollut elämässäni tärkeä voimavara. Omaishoitajaperheiden arjen asiantuntemus on tuotava osaksi palveluiden kehittämistä jo suunnitteluvaiheessa. Erilaisten tarpeiden tunnistaminen ja asiakaslähtöisyyden huomioiminen palvelurakenteen suunnittelussa edellyttää monen toimijan vuoropuhelua. Toivon, että pääsen uudessa toimessani hyödyntämään niin järjestöosaamistani kuin viimeisintä kokemustani julkishallinnosta ja rahoittajan roolista hankkeiden mahdollistajana. lähellä 2/

16 Teksti: Merja Purhonen Kuva: Hannu Paajanen Elämyksiä, ystäviä ja hevosia Olen pelännyt hevosia pienestä pitäen. Talleille meno oli minulle teini-iässä ystävien järjestämä sosiaalinen pakko. Erikokoiset ja näköiset hevoset olivat kauniita ja ihania vain valokuvissa tai turvallisen välimatkan päästä. Peloistani huolimatta ratsastus oli mukava asia perheellemme monen vuoden ajan. Mikä saa hevosia pelkäävän lähtemään jopa säännöllisesti talleille viikolla tai viikonloppuisin lasten ratsastusharrastus tai ratsastusterapia tietenkin. Ratsastus on monipuolinen liikuntamuoto, joka edistää tasapainoa, kuntoa ja hahmotuskykyä. Hevosen kanssa toimiminen palkitsee ja antaa onnistumisen kokemuksia. Hevosen kävellessä siitä välittyy ratsastajaan minuutin aikana noin 100 moniulotteista, symmetristä ja rytmistä liikeimpulssia. Hevosella ratsastaminen vaikuttaa tunto-, tasapaino- ja liikeaistijärjestelmien kautta. Aistimukset parantavat tietoisuutta omasta kehosta sekä kehon hallintaa. Mukavia muistoja, monenlaista ratsastusta Liikuntavammainen tyttäreni oli aikanaan integroidussa päiväkotiryhmässä. Meidän vanhempien joukossa virisi ajatus yhteisestä erityislasten ratsastusryhmästä Husön kartanon talleilla Sipoossa (nykyisin Husön Ratsastuskeskus). Asia toteutui ja joillekin lapsista alkoi jopa aikuisuuteen jatkunut harrastus tai terapiamuoto. Husön Kartano tarjosi ratsastuksen lisäksi monia hauskoja elämyksiä. Pikkukahvilasta sai tuoretta pullaa ja kaakaota, vuohipukki oli syödä aamiaisekseen retkitarvikkeemme pusseineen päivineen. Pienimmät harrastajamme ratsastivat ilman satulaa, turvatytön kanssa, tutti Juha Paajanen on harrastanut ratsastusta yli kaksikymmentä vuotta. 16 lähellä 2/2012

17 suussa. Yhdessäolo perheiden kesken muodostui tärkeäksi ja odotetuksi viikonloppujen tapahtumaksi. Vanhemmille nuo käynnit talleilla tarjosivat hienon ympäristön lisäksi hyvän ja luontevan vertaisryhmän. Monet ryhmän ystävyyssuhteet ovatkin kestäneet tähän päivään. Tytär osallistui myöhemmin vammaisratsastusryhmiin ja tilaisuuksiin eri talleilla eikä pelännyt hevosia, mutta valitsi sitten kuitenkin toisen urheilulajin. Itse en oppinut olemaan pelkäämättä, mutta opin sietämään pelkoani. Toisenlaisen kokemuksen hevosen ja ratsastajan yhteistyöstä sain, kun vaikeasti kehitysvammaisen ja autistisen poikani kanssa kokeilimme ratsastusta. Hänen olemiseensa ratsastus vaikutti hyvin positiivisesti. Valvominen ja haasteellinen käyttäytyminen vähenivät, kontaktin ottaminen parani, nuori mies rauhoittui ja avautui lähipiirille ja ulkomaailmalle. Jatkoimmekin ratsastusta sekä harrastuksena että terapiamuotona hänen kanssaan aina kun se oli mahdollista hänen kuolemaansa saakka. Kokemukseni mukaan harrastuksen kautta voidaan saavuttaa tuloksia, jotka ovat myös ratsastusterapian tavoitteina. Joskus tilanne voi olla sekin, ettei esimerkiksi säännöllinen, pitkäaikainen ratsastusterapia onnistu erilaisten fyysisten tai psyykkisten esteiden takia. Ratsastusta kannattaa kuitenkin kokeilla eikä harrastuksesta pidä ainakaan luopua, vaikka terapiaa ei kuntoutuksena myönnettäisikään. Useilla talleilla on tarjolla erilaisia vammaisratsastusryhmiä sekä talutustunteja ja ne tekevät yhteistyötä vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa. Lähteet: Sirpa Lehtinen-Bohm, (Ratsastusterapia mitä se on?), 2010 Suomenratsastusterapeutit.net, TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LIND Rakastui ratsastukseen Näin kävi lohjalaiselle Kari Kuntulle. Kari Kunttu on nyt 55-vuotias liikunnasta pitävä mies, joka ei pysty puhumaan, ei kirjoittamaan eikä hahmottamaan, mihin suuntaan pitäisi mennä. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole estäneet häntä harrastamasta. Kari olisi aina menossa, jos vain mahdollista. Uimassa hän käy kaksi kertaa viikossa, ja 2,5 kilometrin työmatkakin taittuu hyvällä säällä mennen tullen kävellen. Heppa vei sydämen Kun Kari kuuli nuorimman veljensä poikien ratsastavan, hän halusi päästä mukaan talleille. Autosta ulos astuessaan hän käveli suoraan taputtamaan hevosta. Se oli menoa ensi tapaamisesta lähtien. Nyt Kari on ratsastanut jo kuusi vuotta aina toukokuusta syyskuuhun, kun maa ei ole routainen. Karin kouluttajana toimii hevosratsastuksen fysioterapeutti Venla Saari. Tallille mentäessä Venla ja Kari harjaavat ja satuloivat hevosen yhdessä sekä taluttavat sen korokkeelle, jossa Venla tarkkailee Karin nousemista hevosen selkään. Harjoituksen aikana taluttaja on erikseen. Kari otti heppakuvakansionsa esille ja halusi jakaa innostuksensa Kaija-äidin kanssa. Venla onkin sanonut minulle, että parempi kun en ole näkyvillä ratsastusrupeaman aikana. Silloin Kari on paljon rohkeampi, toteaa Karin äiti Kaija Kunttu. Kaija-äiti auttoi haastattelun tekemisessä, kas kun hänellä ja Karilla on yhteinen kieli. Vammaisratsastusta ja ratsastusterapiaa Vammaisratsastus on erityisryhmille suunnattua harrastustoimintaa ja joskus myös määrätietoista kilpaurheilua. Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja koulutetun hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapiassa opitaan oman kehon, mielen ja käyttäytymisen hallintaa. Ratsastusterapiasta hyötyvät monet, joilla on muutoksia liikunta- ja toimintakyvyssään. Tyypillisimpinä vammaryhminä olivat MS-tauti, AVH (aivoverenkiertohäiriö), CP, kehitysvammat, autismi ja ADHD. Terapian soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Ratsastusterapia voi olla ainoa terapiamuoto tai se tukee muita terapiamuotoja. Kansaneläkelaitos voi myöntää vaikeavammaiselle ratsastusterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena, jolloin ratsastusterapia voi korvata osan fysioterapiasta tai toimintaterapiasta tai vuorotella niiden kanssa. Ratsastusterapia ei lisää fysioterapian tai toimintaterapian kokonaismäärää. Kuntoutuksena aloitettu terapeuttinen ratsastus voi myöhemmin jatkua sosiaalisena harrastuksena, joka ei kuulu Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin. lähellä 2/

18 Omaishoitajien asialla Avainapteekit on valtakunnallinen apteekkiketju, jolla on jo 81 toimipistettä eri puolilla Suomea. Olemme tehneet yhteistyötä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kanssa joulukuusta 2010 ja keränneet varoja aktiivisesti omaishoitajien työssä jaksamiseen ja virkistäytymiseen. Arvostamme suuresti omaishoitajien tekemää työtä ja haluamme omalta osaltamme tukea arjen sankareita työssään eteenpäin. Pienilläkin päätöksillä on merkitystä ja ostamalla yhteistyössä mukana olevia tuotteita Avainapteekeissa, sinäkin voit osallistua yhteiseen tekemiseen. S 0,30 Avainapteekit Omaishoitajien asialla 0,50 Avainapteekit Omaishoitajien asialla Kim Nummila toimitusjohtaja Tuet toimintaa ostamalla Avainapteekit Omaishoitajien asialla -tarralla varustettuja tuotteita. Kiitos tuestasi! Lähimmän Avainapteekkisi löydät osoitteesta.

19 Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Health Care Hotel Helsinki Räätälöityjä majoituspalveluita omaishoitoperheille Omaishoitoperheet asettavat usein majoitukselleen erityisiä vaatimuksia, joihin tavalliset hotellit eivät juuri kykene vastaamaan. Suomessa on kuitenkin muutamia omaishoitoperheiden sekä muiden samankaltaisten erikoisryhmien palvelemiseen keskittyneitä hotelleja, jotka ottavat toiminnassaan monipuolisesti huomioon näiden ryhmien tarpeet. Yksi tällaisista on Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Terveyshotelli eli Health Care Hotel. Toimitusjohtaja Marko Ikävalko kertoo terveyshotellin asiakkaiden koostuvan lähinnä kolmesta ryhmästä: omaishoidettavista, -hoitajista ja koko omaishoitoperheistä, pääkaupunkiseudun sairaaloihin muualta Suomesta tai ulkomailta hoidettavaksi tai tutkittavaksi tulevista sekä päiväkirurgisiin toimenpiteisiin saapuvista. Tällaisille asiakkaille tarjoamme turvallisen, rauhallisen ja miellyttävän majoituksen ja ympäristön, hän toteaa. Hotellin ja terveydenhuollon palveluja Terveyshotelli on erittäin korkeatasoinen hotelli, jonka varustukseen on lisäksi sulautettu runsaasti terveydenhuollon palveluja ja jopa laitteistoja. Osassa huoneista on muun muassa sairaalasänky, seurantamonitorit ja EKGlaitteet. Kaikissa huoneissa on suora sairaanhoitajakutsu sekä haluttaessa lääkäri tavoitettavissa puhelimitse 24 tuntia vuorokaudessa. Terveyshotellissa on neljätoista huonetta ja noin neljäkymmentä asiakaspaikkaa. Asiakkaan niin halutessa Terveyshotelli järjestää mahdollisimman suuren osan tämän vierailusta ja tarvitsemista palveluista valmiiksi. Vastikään meillä oli perheineen vieraana tamperelainen omaishoidettava, joka sairastaa lihasrappeutumaa. Järjestimme perheelle kuljetuksen kotoa tänne Helsinkiin ja hoidettavalle kuljetuksen myös tutkimuksiin, koko perheelle liput ja kuljetukset oopperaan ja lopuksi vielä matkan takaisin Tampereelle, kertoo toimitusjohtaja Ikävalko. Mukavampia sairaalakäyntejä Usein tutkimuksiin tai hoitoihin tulevan on olipa sitten omaishoidettava tai ei - vaivattomampaa saapua Helsinkiin jo edellisenä päivänä ja lähteä sitten aamulla kaikessa rauhassa sairaalaan. Samalla tavalla saattaa jälkeenpäin olla miellyttävää jäädä hetkeksi lepäämään mukavaan ja turvalliseen hotellihuoneeseen. Pitempien hoitojaksojen aikana taas on hyvä hengähtää välillä hotellissa kaikessa rauhassa. Ja joskus saattaa vaikkapa päiväkirurgisten toimenpiteiden jälkeen olla tarpeen jäädä yhdeksi yöksi sairaalaan. Näin on usein esimerkiksi iäkkäämpien potilaiden kohdalla tai mikäli kotona ei ole ketään odottamassa. Sairaalan sijasta potilaan on kuitenkin kivempaa ja edullisempaa yöpyä Terveyshotellissa, jonne voidaan järjestää kaikki tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut, Ikävalko selvittää. lähellä 2/

20 Ilmiöitä teemana Monikulttuurisuus Teksti: Sikketiina Rönty Kuvat: Erja Koskimäki ja Sikketiina Rönty Näkökulmia kansainvälisyyteen hei, olipa mukava taas tavata. -Hei Soitellaan! huudahtaa iloisen hersyvän naurun saattelemana lappeenrantalainen Aili Jänis lähtiessään Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toimistolta. Filosofian kandidaatti Aili Jänis on suomen sekä venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on kotoisin Inkeristä. Hän on toiminut omien vanhempiensa omaishoitajana ja tietää kuinka palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa omaishoito on. Aili kävi yhdessä Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n KATVE -projektin projektityöntekijä Erja Koskimäen kanssa Suomen Pakolaisapu ry:n järjestämän vertaisohjaajakoulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena oli huomioida maahanmuuttajien tarpeet vertaistapaamisissa. Ryhmiä ei saatu kokoon Tarkoituksena oli perustaa venäjänkielisille omaishoitajille Lappeenrannassa vertaistukiryhmä, jossa olisi toiminut Erja suomenkielisenä ja Aili sekä suomen- että venäjänkielisenä ohjaajana. Useista yrityksistä huolimatta ryhmiin ei tullut ketään. KATVE -projektissa oli määritelty maahanmuuttajat -ja suurimpana ryhmänä venäläiset- omaksi erityiskohderyhmäkseen, mutta käytäntö osoitti, että Etelä-Karjalan alueella jaottelu ei toiminut. Maahanmuuttajat eivät välttämättä halua ryhmäytyä keskenään tai muuta erityishuomiota, vaan toivovat saavansa samaa kohtelua kuin alkuperäisväestö. Moni on asunut Suomessa kuitenkin jo 20 vuotta, kiteyttää maahanmuuttajien ohjaaja, Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n johtokunnan jäsen, Natalja Svidkovskaja. Haasteena on myös, että omaishoitajien tilanteet ovat niin vaativia, että ryhmätapaamisiin ei yksinkertaisesti päästä lähtemään. Kulttuurierot ja koko omaishoitajuuden käsite aiheuttavat omat haasteensa. Se, ettei mielletä olevansa omaishoitajia, on myös yleistä, toteaa Erja Koskimäki. Satunnaisia maahanmuuttajakävijöitä on toki käynyt luennoilla, soppapäivillä ja muissa tapahtumissa. Toistaiseksi on keskitytty lähinnä tiedon jakamiseen omaishoidon tuesta vastaaville ja maahanmuuttopalveluihin Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton tuottaman materiaalin avulla. Tarpeet ovat yksilöllisiä KATVE -projektin puitteissa maahanmuuttajia ei toivotussa määrin tavoitettu, mutta uudessa Puhumalla puhtia Tapaamalla tahtia -projektissa heidät tullaan huomioimaan aivan uudella tavalla. Omaishoitajia ei lähtökohtaisesti lokeroida vaan jokainen omaishoitaja on ainutlaatuinen ja hänen tarpeisiin vastataan yksilötasolla. Kansainvälisyys kulkee rinnalla. Tapahtumiin ja tilaisuuksiin pyritään laatimaan ilmoitukset englanniksi ja tervetulleeksi toivotetaan myös venäjäksi. Lisäksi tarkoitus on luoda valmiudet henkilökohtaisiin keskusteluihin englanniksi ja venäjäksi. Venäjänkielisissä keskusteluissa Aili Jänis on lupautunut olemaan tarvittaessa apuna. Etelä-Karjalassa on paljon venäläisiä ja lukumäärä on kasvamaan päin. Vaikka omaishoitajuus ei monia vielä kosketakaan, on asiaa hyvä jo nyt ennakoida. Tässä toivomme Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton toimivan veturina, pohtii projektivastaava Sikketiina Rönty ja jatkaa Toiveena on, että Liitto laatisi omaishoitajuudesta yleisesitteen, napakan tietopaketin, suomen lisäksi muutamalla muulla kielellä ja toimittaisi kaikille paikallisyhdistyksille eteenpäin jaettavaksi. Kansainvälinen Suomi ja siinä mukana me täällä Etelä-Karjalassa pysyttelemme tiukasti ajan hermoilla. Vastikään alkanut projektimme toivottaa kaikki omaishoitajat ja sellaiseksi itsensä kokevat tasapuolisesti tervetulleeksi kaikkiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja toimintaan. 20 lähellä 2/2012

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot