lehti omaishoitajille ja läheisille Lomanvietto omaishoitoperheissä Monikulttuurisuus

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Lomanvietto omaishoitoperheissä Monikulttuurisuus

2 Lähellä kansi: Välillä omaishoitotaipaleelle osuu iloisia juhlahetkiä. Lue juttu Tujusen perheestä sivuilta Jos Sirkka kaatuu, on ylösnouseminen niin kivuliasta, että häntä on mahdotonta nostaa ilman apuvälineitä ylös. Olen kehittänyt tällaisen nostopaarin, jolla selviämme, Veikko Vahtera esittelee. 33 sisältö Pääkirjoitus... 3 Äiti, vaimo, nainen ja omaishoitaja... 4 Joustot helpottaisivat eämää... 6 Helpotusta ja apuvälineitä autoiluun!... 8 En tahtoisi luopua kesäpaikasta Lähellä uutisia Elämyksiä, ystäviä ja hevosia Räätälöityjä majoituspalveluja omaishoitajille Ilmiöitä Näkökulmia kansainvälisyyteen Rajoja ylittämässä Tästä en luovu Kansallisaarre numero Ajan kohtaista Annelin ajatuksia Lähellä asioita ajassa Elämä jatkuu sairaudesta huolimatta nurkan takana Lakimies LÄHELLÄ lääkäri lähelläsi Svensk resumé Paikallisyhdistykset Auto on siistissä kunnossa. Tavarat löytyvät omilta paikoiltaan. Toimitusjohtaja Vesa Sydänmaa tietää inva-autoista ja apuvälineistä.

3 Turvallista tulevaisuutta Pääkirjoitus Siitä on kaksi vuotta, kun tein elämäni upeimman Välimeren ympärikierroksen italialaisella loistoristeilijällä Costa Concordialla. Matkustajia oli 4000 eri puolilta Eurooppaa. En muista, että laivalla olisi mitenkään kiinnitetty huomiota turvallisuuskysymyksiin. Kaikki oli viimeisen päälle hienoa. Tuli tunne, että täällä eletään kuin viimeistä päivää. Matka oli ikimuistoinen. Nyt tuo samainen laiva makaa haaksirikkoutuneena Giglion saaren edustalla Titanicin kohtalon kokeneena. Jos olisimme olleet mukana tuolla kohtalokkaalla risteilyllä, emme varmaankaan olisi selviytyneet. Puolisoni on liikuntaesteinen ja hyttimme sijaitsi suuren repeämän kohdalla. Se pani ajattelemaan, miten pienestä kaikki voi olla kiinni. Meidän risteilyämme luotsasi onneksi eri kapteeni. Hänelle ei tullut mieleen poiketa väylältä karikkoiselle reitille laivaa esittelemään. Elämme aikoja, jolloin valtiolaivassammekin on uusi kapteeni. Myös kuntarakenne on suuressa murroksessa. Koko Euroopassa on suuria taloushuolia, jotka heijastuvat meihin jokaiseen. Mistä saamme jatkossa tarvitsemamme palvelut, olemmeko turvassa hädän hetkellä? Kohdistamme suuria odotuksia valtion päämieheen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ja koko euroalueen selviytyminen ovat tärkeitä kysymyksiä. Meitä vielä lähempänä on kuitenkin kotipiirimme ja kotikuntamme. Monille on avoin kysymys, mikä se kotikunta jatkossa on ja miten palvelut järjestyvät. Nyt on kunnallisvaalivuosi. Lokakuu on kohta käsillä. Tärkeämpää kuin ehkä koskaan ennen on löytää sellaisia kuntapäättäjiä, jotka luotsaavat kuntalaivaamme turvallisesti siten, että omaishoitajien palvelut ovat saavutettavissa läheltä ja ihmisläheisesti. Ennen kuntavaaleja kuitenkin valmistaudumme tulevaan kesään. Jokainen kesäinen hetki antaa meille energiaa tulevaa varten. Tässä lehdessä pohdimme kesänvieton ratkaisuja. Omaishoitajuus tuo elämään lisämausteen, joka vaikuttaa kaikkeen. Ratkaisuja kannattaa pohtia, mökkihaaveista ei tarvitse luopua ja kesää voi viettää monin tavoin, kunhan reitti on selvä ja suunnitelmat on tehty siten, että kaikki, minkä voi ennalta suunnitella, on varmistettu. Nyt on aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Olemme mukana kampanjoimassa omaishoidon näkyvyydessä ja tietouden lisäämisessä. Monilla paikallisyhdistyksillämme on omassa toiminnassa otettu huomioon muualta muuttaneet ja monet ovat myös mukana hankkeissa, joissa osaamistamme viedään muihin maihin. Sukupolvien välistä solidaarisuutta on jättää jälkipolville lähiympäristö ja maailma, jossa jokaisen on hyvä ja turvallinen elää. Se lähtee meistä itsestämme, lähipiiristämme, kuntapäättäjistä ja kaikista niistä tarttumapinnoista, joista arkemme koostuu. Olin sukulaisen 90-vuotissyntymäpäivillä. Sukupolvien välinen ketju oli konkreettisesti läsnä. Nuorin vieras oli 1,5 vuotias. Paikalla oli mieskuoro, jonka laulajat olivat päivänsankarin ikätovereita. Yksikään silmä ei jäänyt kostumatta, kun ikämiehet kajauttivat komesti Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon: Lapset ja lastemme lapset, Teidän nyt vuoronne on. Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, Muistakaa, heille kallis ol maa. Kertokaa lasten lapsille lauluin, Himmetä ei muistot koskaan saa! Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Merja Salanko-Vuorela merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi Tiedotuskoordinaattori: Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi Toimitussihteeri: Juha Viitanen Toimitusneuvosto: Pirkko Jyväkorpi, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Merja Salanko-Vuorela, Marianne Lind, Juha Viitanen Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , eija.sonninen@tjm-systems.fi Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANNEN kuva: PÄÄKUVA: Jani Tujunen. lähellä 2/2012 3

4 Teksti: Sirpa Määttä Kuva: Jani Tujunen Äiti, vaimo, nainen ja omaishoitaja Heidi Tujusen, 34, perheeseen kuuluvat aviomies sekä neljä lasta. Toisella kaksostyttärellä todettiin vakava sairaus heti syntymän jälkeen. Sairaus on vaikuttanut koko perheeseen. Heidi itse, hänen miehensä sekä heidän vanhin poikansa ovat kaikki sairastuneet masennukseen. Toimintaterapeuttina työskentelevä Heidi tunnistaa itsessään auttamisen tarpeen ja halun huolehtia muista. Hän on pienestä pitäen ottanut roolikseen auttajan. - Olen ollut se kuuntelija, ystävä, jonka olkapäähän voi nojata ja jolle murheet purkaa. Olen nauttinut siitä roolista. Vaikka ala-asteelta lähtien haaveilinkin kirjailijan ammatista, auttamisen halu kasvoi yläasteella ja lukion jälkeen päädyin toimintaterapeutin koulutukseen. Minulla oli vahva halu Vielä kerran kun saisi olla onnellinen tässä elämässä. Nauraa suunpielet korvissa vailla surua katseessa.uittaa varpaita laiturilla ja nauttia kesätuulen lempeästä kosketuksesta kasvoilla, ilman kyyneleiden virtaa poskilla. Pysähtyä hetkeksi, kuuntelemaan, ja huomata, että sydän ei ole enää murtumassa surun taakan alle. Onko se liikaa toivottu, mahdoton asia pyydetty? Heidi Tujunen kirjassaan Kyllä minä sinua rakastan, Nordbooks 2011 auttaa ihmisiä, etenkin hyvin vaikeasti vammaisia lapsia. Halua ottaa hiukan sitä hätää toisten hartioilta pois, Heidi toteaa. Äitiys on ollut Heidille tärkeää siitä saakka, kun ensimmäinen lapsi syntyi yhdeksän vuotta sitten. Parin vuoden päästä syntyi toinen lapsi ja lasten ehdoilla eläminen vei sivuun omat tarpeet ja oman itsenkin. Kaksosten syntymän jälkeen tämä rooli on saanut vielä syvemmän merkityksen ja sitonut äidin lapsiinsa entistä enemmän toisen kaksosen vakavan sairauden vuoksi. - Minulle syntyikin yllättäen kaksoset, joista toinen olikin hyvin vakavasti sairas. Jouduin tilanteeseen, jossa minulla ei ollutkaan minkäänlaisia vastauksia, jossa minä en pystynyt asiaan mitenkään vaikuttamaan. Pieni tyttöni sylissäni lopetti hengittämisen yhä uudelleen ja olin tilanteessa, jossa minä en pystynyt häntä parantamaan. Sain puhelun kirurgilta, että vauvalle on laitettu trakeostooma ja hän on ainakin vuoden sairaalassa. Taas tilanne, jonka edessä olin täysin avuton. Putosin polvilleni, itkin ja huusin apua. Minusta oli tullut autettava, Heidi kertoo ja jatkaa - Pieni tyttöni oli vakavasti sairas, pieni poikani syvästi masentunut. Enkä minä, äiti, nainen, voinut asialle mitään! Minä itse masennuin syvästi ja jouduin myöntämään, että minä tarvitsen nyt itse apua. En selvinnytkään auttajana, en edes ehjin nahoin. Se on ollut suuri elämänkoulu ja minulle tekee edelleenkin tiukkaa myöntää, että minä olen se, joka tarvitsee nyt apua. Kyllä minä sinua rakastan Heidi on kirjoittanut kirjan, Kyllä minä sinua rakastan. Kirjan kirjoittaminen on ollut terapeuttista ja Heidi kirjoitti sen reilussa kuukaudessa eli käytännössä yötä päivää. - Kerron kirjassani kaksostyttärieni vaikeasta elämänalusta, väsymisestä, arkielämän kriiseistä, perheen selviytymisestä byrokratian ja sairaalakierteen keskellä. Kuinka paljon on pakko jaksaa ja kuinka kauan, ennen kuin kukaan tulee apuun? Heidi kertoo näiden vuosien aikana kokeneensa, kuulleensa ja nähneensä monenlaista kipua. - Olen nähnyt, miten paljon voi pieneen vastasyntyneeseen koskea, miten kovilla voi pieni keho olla. Olen kokenut, miltä tuntuu, kun sielu menee sirpaleiksi, kun sydämeen sattuu niin paljon, että hengitys meinaa salpaantua. Olen kuullut monet itkut, monet tuskan huudot. Olen tuntenut lapseni kivun, kun hän on itkenyt äänetöntä. Olen lohduttanut isosiskoa, kun hän on itkenyt ikäväänsä ja paijannut lohduttaen isoveljeä. Kunpa lapsillani olisi edes hiukan vähemmän kipuja tulevaisuudessa, kunpa niihin tuleviin auttaisi Batman- tai Hello Kitty -laastari. Kunpa ne kivut olisivat sellaisia, että äidin puhallus veisi ne mennessään! Naisena - heikko ja vahva - Myös minäkuvani on muuttunut vartalonkuvani myötä. Ennen lapsia, koko lapsuuden ja nuoruuden, olin hyvin hoikka. Kun sitten sain lapsia ja vaikeudet alkoivat kasautua, alkoivat myös kilot lisääntyä. Nyt olen reilusti ylipainoinen nainen. Yritän ajatella, että ki- 4 lähellä 2/2012

5 Heidi tunnistaa, että roolin vaihtuminen auttajasta autettavaksi on ollut suuri asia naisena ja äitinä olemisessa. lot korreloivat niitä vaikeuksia, joiden edessä olen ollut ja olen edelleen. Että minäkin olen se nainen, joka turvautuu tiukan paikan tullen suklaalevyyn. Ja siltikin, se on suuri nautintoni päivisin, jos saan rauhassa juoda kupin teetä ja nauttia muutaman suklaapalan. Sen jälkeen jaksan taas eri tavalla lasten hätää ja itkua, taistella byrokratian kanssa ja käydä armotonta paperisotaa, Heidi pohtii. Naisena hän tuntee myös kasvaneensa viime vuosien ja kokemuksien myötä. - En olisi ikinä voinut kuvitella, että minä vastustaisin joskus lääkäreitä. Että minä uskaltaisin sanoa poikkipuolisen sanan heille. Tai että minä lähettelisin sähköpostia ministeriöön asti vain siksi, että me saisimme kotiin apua. Mutta toisaalta toivoisin, ettei minun tarvitsisi enää taistella, että saisin olla vaan ja nauttia elämästäni perheeni kanssa. lähellä 2/2012 5

6 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Teksti ja kuva: Pirkko Jyväkorpi Joustot helpottaisivat elämää Suomessakin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työssäkäyvien omaishoitajien asemaan ja heitä tukeviin työelämän käytäntöihin ja palveluihin. On tärkeää, että työpaikoilla otetaan nykyistä avoimemmin esille omaisiaan hoivaavien työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeita. Kaisa Kauppinen ja Outi Jolanki raportoivat työn sekä omaisja läheishoivan yhdistämisestä että työssä jatkamisen ajatuksista. Heidän tekemänsä tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat vuotta täyttäneet palkansaajat. Heistä runsas viidennes (22 %) huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai muusta läheisestä. Hoivaajista 95 on miehiä ja 152 naisia. Hoivaavien miesten keskiarvoikä on 52 vuotta ja naisten 53. Taustatekijöiden osalta hoivaavat naiset ja miehet poikkeavat toisistaan sosioekonomisen aseman suhteen. Naiset ovat usein alempia toimihenkilöitä ja miehet ovat usein työntekijäasemassa. Hoivaajista reilu neljännes on kahden hoivavaihteen puristuksessa. Kahden hoivat loukussa olevien elämänvaihetta kuvataan sandwiched eli kahden hoivan loukku -elämänvaiheeksi. Tällöin hoivaajalla on autettavanaan eri sukupolveen kuuluvia omaisia tai läheisiä. Tutkimukseen osallistuneista selvä enemmistö (74 %) huolehtii omaisestaan vähintään kerran viikossa tai useammin. Avun ja huolenpidon useuden - Liian moni on kahden hoivan loukussa. Työpaikoilla pitäisi ottaa käyttöön järjestelyjä, joiden avulla työn ja omaishoivan vaatimuksia voidaan yhteen sovittaa, tähdentää dosentti, vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen. (Kuva: Pirkko Jyväkorpi) suhteen hoivaavissa miehissä ja naisissa ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja. Naiset huolehtivat miehiä useammin taloustöistä ja hoidettavan fyysisestä hyvinvoinnista, kuten pukeutumisesta, pesemisestä ja lääkkeiden antamisesta. Miehet huolehtivat korjaus-, rakennusja pihatöistä. Naiset ja miehet kyyditsevät hoivattaviaan, käyvät kaupassa ja asioilla suurin piirtein saman verran. 6 lähellä 2/2012

7 Perhehoiva lisääntynee Perhepiirissä jaetun hoivan ja avun merkitys lisääntynee tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja julkisten hoivapalveluiden muutosten vuoksi. Keski-ikäisten omais- ja läheishoivaajien elämäntilanteissa voi tulla useinkin ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisestä. Työstä voidaan jäädä pois, mikäli taloudellinen tilanne sallii ja että hoivasta saa riittävää rahallista korvausta. Hoitotyön jälkeen työhön palaamista pidetään vaihtoehtona. Raportin mukaan ansiotyönsä ohella omaista tai puolisen vanhemmista huolehtivat vuotiaat palkansaajat, jotka kokevat terveydentilansa huonona ja jotka eivät ole innostuneita työstään, ovat taipuvaisia ajattelemaan ennenaikaiselle eläkkeelle lähtemistä. Ajatukset ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisestä eivät nousseet mistään yksittäisestä tekijästä vaan työhön, hoivan luonteeseen ja omaan terveyteen liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen selittää. Työstään innostuneilla on harvemmin eläkkeelle lähtemisen ajatuksia, kuin niillä, jotka ovat työstään vähemmän innostuneita. Työssäkäyvät omaisiaan ja läheisiään hoivaajat arvostavat ansiotyön merkitystä niin toimeentulon kuin työn sisällön ja työn sosiaalisten suhteiden vuoksi. Tärkeä eläkepäätöksiin vaikuttava asia on elämäntilanne. Noin viidennes työssäkäyvistä huolehtii omaisestaan tai läheisestään tämän korkean iän tai sairauden vuoksi. Hoivatyö oman työn ohessa kuormittaa ja lisää halua siirtyä eläkkeelle. Kaisa Kauppinen korostaa, että vanhojen ihmisten hoidon tarve voi olla äkillinen ja ennakoimaton, joten tilanteeseen joustavasti reagoiva järjestelmä tulisi olla tarjolla. Työelämään joustavuutta Työn ja hoivan yhteensovittamista voidaan edistää työn huokoisuutta lisäämällä, esimerkiksi järjestämällä hoivaajille lyhyempiä työaikoja ja -jaksoja. Hoivaajien työssä jaksamista ja vahvistamista edistävät hoitovapaan lisäksi myös työhön liittyvät kevennykset ja työkykyä ylläpitävät toimet. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia tietää, että henkisesti rasittavaksi koettu työtilanne lisää ajatuksia siirtyä eläkkeelle. Rasittavuutta kuvaa mm. kiirehtimisen tarve, kokemukset kiusaamisesta työssä, huonot työtovereiden välit ja heikko esimiehen tuki. Maarit Vartian mukaan työpaikoilla tulee yhteistyössä tunnistaa keskeiset työn psykososiaaliset riskit ja estää pitkään jatkuvien voimavaroja kuluttavien tilanteiden syntyminen. Lisätietoja: Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.): Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 41. Työterveyslaitos. Tampereen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print lähellä 2/2012 7

8 Teksti ja kuva: Pia Järnstedt Apuvälinekuvat: Careha Finland Oy Helpotusta ja apuvälineitä autoiluun! Mistä kannattaisi lähteä purkamaan tilannetta, jossa oman auton käyttö ei enää sujukaan kuten ennen? Vesa Sydänmaa kannustaa ottamaan selvää autoilua helpottavista asioista ja apuvälineistä. Monesti jo hyvin pienilläkin ja edullisilla ratkaisuilla saadaan riittävää helpotusta autoiluun. Mahdollisuus jokapäiväiseen liikkumiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen on erittäin tärkeää meille kaikille. Kun perheenjäsenen tai läheisen autoon siirtyminen vaikeutuu, jäädään helposti kotiin ja elämänpiiri kaventuu. Autoilu voi vaatia niin paljon järjestelyjä ja voimia, ettei jaksa ryhtyä edes harkitsemaan sitä. Toimitusjohtaja Vesa Sydänmaa Careha Finland Oy:stä kertoo tyypillisestä tilanteesta, jossa perheen auto on jäänyt käyttämättömäksi, kun mies on sairastunut, eikä vaimo saa autettua miestään enää autoon. Asioita kannattaa miettiä ja kartoittaa itse jo ennen kuin ottaa yhteyttä auto- tai erikoisliikkeeseen. Elämäntilannekartoituksen pohjalta ammattilaisen on helpompi yhdessä perheen kanssa lähteä etsimään ratkaisuja ja löytää sopivia muutoksia ja apuvälineitä. Joskus jo pienikin neuvo voi helpottaa autoilua Uusi auto ei ole läheskään aina tarpeen, vaan perheen olemassa olevaa autoa voi kenties pienillä säädöillä muuttaa sopivammaksi. Siirtymistä autoon ja sieltä pois auttaa, jos auton pen- Elämäntilannekartoitus kertoo lähtötilanteen ja tarpeet: Onnistuuko siirtyminen autoon vielä jotenkin, entä tulevaisuudessa? Mitä hankaluuksia on autoon siirtymisessä ja kuljetuksessa? Mitä vaatimuksia vamma tai sairaus asettaa? Mitkä ovat liikkumisen tarpeet, paljonko ja missä liikutaan? Siirtymistä autoon ja pois helpottavat erilaiset siirtymälaudat ja irtokiekot. Erittäin hyvä apu on kääntöistuin eli kääntyvä etuistuin. Millainen on tiestön laatu ja välimatkat? Onko huoltoa saatavissa lähellä? 8 lähellä 2/2012

9 kin säädöt ovat kohdallaan. Nykyaikaisissa autoissa on erittäin monipuoliset säätömekanismit ja autoliikkeet osaavat auttaa oikeiden säätöasentojen löytymisessä. Penkin oikea korkeus on todella tärkeä asia, jotta siirtyminen onnistuu ja jotta autettava itse voi käyttää vielä mahdollisia omia voimiaan siirtymisessä. Autoihin, myös vanhoihin, on yleensä mahdollista valita erilaisia penkkimalleja. Matalareunainen penkki toimii siirroissa paremmin. Takaluukun sulkemista voi helpottaa erikseen asennettavalla vetolenkillä. Entä pyörätuoli? Autoveronpalautus Vammainen henkilö voi saada autoveronpalautusta omaan käyttöönsä hankitusta uudesta autosta. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Myös omaishoitajat voi toimia auton omistajana jos hoidettava ei kykene itse ajamaan. Tällöin voi hakea ns. harkintaperusteista veronhuojennusta. Lisätietoja: Tullin autoveroneuvonta tai Jos siirtyminen autettuna vielä onnistuu, voi pienestä irtokahvasta olla apua. Handybar on auton B-pilariin kiinnitettävä irtokahva, josta saa tukea siirtymisen aikana. Kahva poistetaan ennen oven sulkemista ja se kulkee hyvin reissussa mukana. Autoon voi asentaa myös käsilenkin kattoon. Vapautus ajoneuvoverosta Ajoneuvoveron perusverosta myönnetään vapautus henkilölle, jolle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa tai henkilölle, joka kuljettaa vammaista, jolle on myönnetty lupa siihen tai henkilölle, jolle on myönnetty autoveron palautus. Verovelvollinen voi hakea ajoneuvoveron perusverosta vapautusta Trafilta kirjallisella hakemuksella. Lisätietoja: Liikenteen turvallisuusvirasto tai Pysäköimislupa Liikuntaesteiselle on mahdollista hakea invalidien pysäköimislupaa. Luvanvoi saada myös silloin, kun omainen on auton kuljettaja. Lupaa haetaan kotikunnan poliisiviranomaisilta ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto sekä muita selvityksiä. Autonmuutostyöt Vammaispalveluluin mukaan sosiaalivirasto voi lisäksi myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan. Hyvin usein esteenä on, että pyörätuoli ei mahdu auton takakonttiin tai sitä ei jaksa nostaa sinne. Pyörätuolin siirtoa autoon helpottaa erilaiset rampit. Lisäksi on olemassa erilaisia helppokäyttöisiä nostimia. Matkoilla ja kylässä käydessä voi portaissa helpottaa kulkua ns. teleskooppiluiskan avulla, sillä se on kätevä ottaa mukaan. Apuvälineiden ennaltaehkäisevä käyttö estää vaivojen ja rasitusvammojen syntymisen, mikä on tärkeää huomioida myös autoilussa. Kotikunnan sosiaalitoimi korvaa vammaispalveluna auton välttämättömät muutostyöt kokonaan. Ennaltaehkäisevä apuvälineiden käyttö on Vesa Sydänmaan mukaan Suomessa jäljessä muita Pohjoismaita. Vaihdanko autoa? Joskus voi perheen auto olla ihan vääränlainen sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Ennen uuden auton hankkimista tai käytettyyn vaihtamista kannattaa olla yhteydessä ammattilaiseen, sillä on olemassa automerkkejä, joihin on vaikeampi saada apuvälineitä tai joissa on hankalampi käyttää niitä. Korvausta auton hankintaan saa kunnan sosiaalitoimelta harkinnanvaraisesti. Uutta autoa hankittaessa yksi tärkeimmistä asioista on auton korkeus. Korkeampaan ja isompaan autoon siirtyminen on helpompaa. Esimerkiksi sähköpyörätuolin kuljetus autossa vaatii autolta kokoa ja sopivia ominaisuuksia. Takaluukun koolla ja muodolla on merkitystä, jotta pyörätuolin ja apuvälineet saa siirrettyä autoon. Myös auton oviaukkoon tulee kiinnittää erityishuomiota, että se on tarpeeksi iso ja aukeaa hyvin. Autoveronpalautuksessa, auton käyttöön liittyvissä vammaispalveluhakemuksissa sekä vakuutusyhtiöiden, valtionkonttorin ja valitusasioihin tarvittavien papereiden hankinnassa voi tarvita asiantuntija-apua. lähellä 2/2012 9

10 Nyt on hyvä, kun tehtiin pitkä luiska vaikka se näin talvella onkin lumen alla jota pitkin tulla tästä uudesta kulkuaukosta, Veikko toteaa onnistuneesta ratkaisusta. En tahtoisi luopua kesäpaikasta Teksti ja kuva: Matti Mäkelä Puoli miljoonaa kesämökkiä vartoo tuttuja lämmön tuojia. Pian jo tupien ja rantasaunojen maisemissa nousee savua. Mökeistä ei niin vaan luovuta. Ei, vaikka kremppa iskee ja jalka ei nouse niin kuin ennen. Karkkilalaisten Sirkka ja Veikko Vahteran yhteinen taival on kestänyt 63 vuotta. Vanhuuden päiviä viettävän pariskunnan hymy tarttuu helposti vastaantulijaan. Sanovat, että Karkkilasta löytyy mukavimmat ihmiset, eikä me aiota olla poikkeuksia, Sirkka toteaa. Tässä iässä sitä täytyy olla jokaises- ta aamusta kiitollinen, Veikko jatkaa ja aloittaa puolisonsa kanssa tarinoinnin. Yhteinen loma auttaisi Aamukahvin tuoksuun sekoittuu talon asukkaiden elämänkerrontaa. Historian havinoista tullaan viime vuosiin, joissa Veikko on toiminut Sirkan omaishoitajana. Jaetaan ruusuja vie- Esteettömyyttä etsimässä Moni ei halua luopua rakkaasta mökkipaikastaan. Vanhan mökin remontoiminen esteettömäksi on yksi vaihtoehto, toinen on hankkia kokonaan uusi. Esteettömiä ja hyvin toimivia malleja on olemassa paljon. Räätälöintikin onnistuu. Mökkejä voidaan tehdä uniikkiratkaisuina asiakkaan toivomusten mukaan, Vehasen Hirsitalojen toimitusjohtaja Ari Pellinen veistelee. Mallistostamme noin 70 prosenttia muutetaan yksilöllisesti asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, Ari kertoo ja jatkaa Puolet uusien mökkien hankkijoista on eläkeläisiä. Ikäihmisillä on entistä enemmän omia toiveita ja vaatimuksia. Yksitasomökit, esteettömät mökit huonosti kulkeville, avarat tilat, iso tasainen terassi, näitä toteutamme. Ihan tavallisia juttuja siis, mutta ikäihmisille tärkeitä, jotta mökkeily onnistuisi. 10 lähellä 2/2012

11 rellä kulkijoille ja jaksamisen edistäjille. Toivomuksiakin löytyy. Aina sanotaan, että olisi pidettävä lomaa, jotta jaksaa. Minä pitäisin lomaa, mutta vain, jos saan sen Sirkan kanssa jakaa. Yksin en halua häntä hoitopaikkaan jättää. Se olisi hänen alistamistaan. Tulee sieltä vielä huonompana takaisinkin. Pariskunnalle sopisi, jos saisi omaishoitajan vapaat järjestymään niin, että molemmat pääsisivät rentoutumaan. Tällaisia mahdollisuuksia on näinä päivinä liian vähän. Tämä kevät on erilainen, kun pääsemme yhdessä Päiväkumpuun Karjalohjalle viikon lomajaksolle. Se on hienoa, pariskunta iloitsee. Mökkikausi kutsuu Vahterat kuopivat jo pääsyä kesämökille. Puolet vuodesta ollaan siellä ja toinen puoli kotosalla. Kun Sirkan nivelrikko ja epilepsia vaativat muutostöitä mökille, tehtiin mökin sivuitse pitkä luiska ja uusi oviaukko terassille. Nyt kulkeminen korkealle terassille onnistuu taas. Vielä kun saisi autoon jonkinlaisen askelraudan, niin olisi turvallisempaa saada Sirkka autettua istumaan. Ei tarvitsisi käyttää taksiseteleitä, Veikko miettii ja ilahtuu ehdotuksesta hakea autonmuutostyöhön avustusta kotikunnasta. Helppoa lomailua Silloin kun oman mökin ylläpito käy liian rankaksi, voi esimerkiksi viikkolomaosake olla varteenotettava vaihtoehto. Viikkolomaosakkeita on saatavilla eri puolilta Suomea joko uutena tai käytettynä. Osakkeet sijaitsevat mökkikylissä järven tai meren rannalla tai kylpylähotellien yhteydessä. Osa myytävistä lomaosakkeista kuuluu kansainväliseen vaihtojärjestelmään, jolloin oman lomaviikkonsa voi vaihtaa ulkomaiseen ranta- tai kaupunkikohteeseen pientä vaihtomaksua vastaan. Miten viikkolomaosake toimii? Hankittaessa viikkolomaosaketta on tärkeää pohtia, milloin haluaa mökkilomaa viettää. Lomaviikkojen hinta vaihtelee vuodenajan ja sesongin mukaan. Varsinaisen lomasesongin ulkopuolelta voi lomaviikon saada omistukseensa hyvinkin edullisesti, kun taas esimerkiksi juhannusviikosta hinta on jopa kymmenkertainen. Viikkolomaosakkeen omistaja omistaa mökkinsä tai huoneistonsa aina samaan aikaan vuodesta. Jos viikkoja on ostanut esimerkiksi kolme, kannattaa ne hankkia samasta huoneistosta, silloin kohde tuntuu paremmin omalta. Tietää aina, missä kyseisen viikon vuodesta lomailee. Lomaosaketoiminnan helppous on siinä, että mökille tai huoneistoon ei tarvitse tuoda muuta kuin päivittäin tarvittavat henkilökohtaiset tavarat ja ruoat. Lakanoista takkapuihin kaikki on valmiina ja siivoukset suoritettu. Ei tarvitse huolehtia mökin talvikunnossapidosta eikä lehtien haravoinnista. Välttämättä ruokaakaan ei tarvitse itse tehdä, sillä lomaosakekylissä on ravintola- ja muita oheispalveluja. Ennen hankintaa kannattaa tarkistaa kohteen soveltuvuus esim. pyörätuolia tai muita apuvälineitä käyttävälle, jos se omassa tilanteessa on tarpeen. Viikkolomaosakkeen omistaja maksaa yhtiövastikkeen omasta viikostaan. Jos viikkoja on useampia, kertautuu maksettavien vastikkeiden määrä. Sen sijaan esimerkiksi vakuutus-, nuohous-, tienhoito yms. kuluja ei osakkaalle tule. Viikkolomaosakkeista lisätietoa saa esim Onnistuuko saada lisää mökkeilyvuosia? Tulee kevät, jolloin sitä huomaa, ettei ole enää entisenlaisessa mökkeilykunnossa. Parvelle nouseminen ei enää onnistu, ulkovessa ja laituri tuntuvat olevan liian kaukana, kaikkeen menee enemmän aikaa ja voimia vaatii tuo ulkoovenkin avaus. Vaan eipä luovuteta! Istutaan alas ja mietitään, mitä voidaan tehdä. Mökkeilyvuosia saa lisää ainakin seuraavista. 1. Kartoita arjen ongelmakohdat. 2. Poistata kaikki turhat ovet ja kynnykset. 3. Yritä tehdä kulkuväylistä ja oviaukoista vähintään 90cm leveitä. 4. Hyödynnä erilaisia tukikaiteita, kahvoja ja pienapuvälineitä. 5. Pihan kulkutiet voi tasoittaa ja päällystää kivituhkalla tai tehdä kestopuurakenteiset kulkureitit. 6. Muista perussääntö: mitä apuvälineitä tarvitaan kotona, niitä tarvitaan mökilläkin. 7. Jos mahdollista, niin poistata ahtaiden soppien väliseiniä. Saat lisätilaa liikkumiseen. 8. Muistapa vielä lupa-asiat suuremmissa remonteissa. Samalla kannattaa kysyä asiantuntijoilta apua. 9. Toimivia Wc-ratkaisuja näyttää olevan olemassa myös sisätiloihin. 10. Kun teet kustannuslaskelmaa, niin muista hyödyntää myös kotitalousvähennys. Ystävät ja tuttavat, tulkaapa nyt avuksi. Sauna lämpiää jo. Mummo ja pappa eivät mökistään helposti luovu! lähellä 2/

12 APUVÄLINEET 12 lähellä 2/2012

13 APUVÄLINEET lähellä 2/

14 LÄHELLÄ UUTISIA Teemavuonna tapahtuu Vuosi 2012 on Euroopassa Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Ennusteiden mukaan noin joka kolmas eurooppalainen on vuonna 2060 yli 65-vuotias. Teemavuoden tavoitteena on, että ihmiset voivat ikävuosien lisääntyessä elää täyttä elämää niin työssä, kotona kuin oman yhteisönsä jäseninä. Sukupolvien välinen solidaarisuus mahdollistaa eri-ikäisten vahvuuksien tunnustamisen ja arvostamisen. Suomessa teemavuodesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön koordinoinnista Työterveyslaitos. Teemavuoteen voi osallistua tiedottamisella, järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita. Verkkosivuilla voi jakaa kokemuksiaan, tarinoitaan ja ideoitaan, siellä voi haastaa järjestöja yhteistyökumppaneitaan ja sieltä saa tietoa virkkeitä omaan toimintaansa. Valtaa vanhuus Med ålderns rätt -kampanja haastaa tekemään meille jokaiselle hyvän tulevaisuuden Ikä koskettaa meitä kaikkia. Muutumme joka päivä ja pysymme silti myös samoina. Jokaiselle meistä kuuluu hyvä elämä, kaikissa ikävaiheissa. Turvallinen ja arvokas arki. Oikeus olla jotakin. Ja tulevaisuus, jota voimme odottaa hyvillä mielin. Vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteinen Valtaa vanhuus - Med ålderns rätt -kampanja haastaa syksyllä kaikki suomalaiset miettimään, miten teemme meidän jokaisen tulevaisuudesta hyvän. Kampanjan päätapahtuma, My Generation Sukupolveni Min Generation, järjestetään Helsingissä Senaatintorilla Yleisötapahtuma on samalla kertaa sekä konsertti että tuhansien ihmisten mielenilmaus hyvän ikääntymisen puolesta. Lähde mukaan ja tuo myös ystäväsi, perheesi, harrastusporukkasi tai muu yhteisösi! Kuntavaalien lähestyessä erityinen viesti suunnataan kuntavaaliehdokkaille, jotka kampanja haastaa mukaan kertomaan ajatuksensa hyvistä ja toimivista tavoista laittaa vanhuuden asiat kuntoon. Haluamme päätöksentekoon rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Ei hymistelyä, vaan todellista toimintaa ja tekoja. Haluamme, että vanhoilla ihmisillä on sanan sija omissa asioissaan. Haluamme, että iäkkäät ihmiset nähdään aktiivisina ja tasavertaisina tekijöinä, ei vain kohteina. Haluamme yhdessä tekemisen meininkiä, joka yhdistää sukupolvet. Haluamme, että puheet muuttuvat toiminnaksi ja meidän jokaisen vanhuutta koskevat asiat laitetaan kuntoon. Siihen meillä kaikilla on oikeus. Kampanjassa ovat mukana Folkhälsans förbund rf, Ikäinstituutti, Miina Sillanpää Säätiö, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, Suomen Senioriasiainliitto ry, Suomen Senioriliike ry, Suomen Setlementtiliitto ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Vihjeitä omaishoitajille! Omaishoitajan kannattaa pyytää hoidettavaltaan yleisvaltakirja tavallisten arkiasioidenhoitoa varten. Tällainen valtakirja tai valtuutus on syytä tehdä silloin, kun hoidettava vielä kykenee päättämään, kuka hänen asioitaan hoitaa. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Miten haluaisin asioitani hoidettavan, jos sairastun vakavasti tai jos kykyni tehdä päätöksiä heikkenee vanhana? on kysymys, jota yhä useampi pohtii etukäteen. Marraskuussa 2007 voimaan tullut edunvalvontavaltuutusta koskeva laki antaa aikaisempaa paremmat keinot varautua hyvissä ajoin etukäteen mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen ihminen voi varmistaa, että mahdollisen toimintakyvyttömyyden kohdatessa hänen asioitaan hoitaa hänen itse valitsemansa uskottu henkilö. Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) löytyy internetistä osoitteesta Lisätietoja: Maistraatit, oikeusaputoimistot ja asianajajat Hoito- ja palvelusuunnitelma osana omaishoidontukea Hoito- ja palvelusuunnitelma toimii todisteena hoidettavalle ja omaishoitajalle suunnitelluista palveluista ja tuesta. Lisäksi se toimii työntekijöiden työvälineenä. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla turvataan asiakkaan palvelun yksilöllisyys ja jatkuvuus ja sovitetaan yhteen eri palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Muistathan siis olla tarkkana, että suunnitelmaan tulee kirjattua kaikki tarvittava tieto asianmukaisella tavalla! Monissa omaishoidontukea koskevissa oikeusjutuissa ratkaisevaa on ollut se, mitä hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattu. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto sosiaalisessa mediassa! Liitto on liittynyt Facebookiin keväällä Käy tykkäämässä meistä ja lukemassa ajankohtaiset kuulumiset! Myös omaishoitajien keskustelufoorumi osoitteessa on siirtynyt liiton hallinnoitavaksi 1.5. alkaen! Tervetuloa mukaan keskustelemaan! 14 lähellä 2/2012

15 Grammarista kuvapuhelimeen musiikilla ja vuorovaikutuksella kuntoutusta muistisairaille ja läheisille Oletko yli 65-vuotias ja saanut äskettäin muistisairausdiagnoosin? Nyt Sinulla ja kanssasi asuvalla tai sinua auttavalla läheiselläsi on mahdollisuus päästä mukaan kokeilemaan kuvapuhelinta. Ryhmäohjauksen tavoitteena on edistää kotona asuvan muistisairaan ja hänen läheisensä vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat mm. Muistiliitto, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Laurea AMK. Haemme viikolla 40 (keskiviikko ) alkavaan puheterapeutin ohjaamaan ryhmään osallistujia. Ryhmä kokoontuu Wilhelmiinassa (Taavetti Laitisen katu 4, Helsinki). Hankkeeseen osallistuminen on maksuton- ta. Ilmoittautuminen mielellään mennessä. Yhteinen Sävel ( ) -hanketta toteuttaa Miina Sillanpään säätiö. Kustannuksista vastaavat Raha-automaattiyhdistys ja Miina Sillanpään Säätiö. Lisätietoja: projektikoordinaattori, TtM Laura Lehtinen ja musiikkiterapeutti, FL Sari Laitinen p , p Apulaisoikeusasiamiehen päätös omaishoidon menettelytavoista Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on tutkinut Liittomme pyynnöstä, syyllistyivätkö eräät kunnat vuoden 2009 omaishoitosopimusten massairtisanomisillaan laittomuuksiin. Päätöksessä todetaan, että kunta ei voi muuttaa yksipuolisesti solmimansa omaishoitosopimuksen ehtoja. Sopimus voidaan muuttaa vain siitä yhteisesti sopien. Päätöksen mukaan kyseessä olevat kunnat ovat voineet irtisanoa omaishoitolain 9 :n mukaisella tavalla voimassa olleet omaishoidon tukea koskevat sopimukset uusien sopimusten tekemistä varten. Päätöksen mukaan omaishoidon tuen saajia ja omaishoitajia oli informoitu ja kuultu sopimusten irtisanomisesta ja uusista käyttöön otettavista ohjeista. Kunnan tulee määrärahoja varatessaan seurata aktiivisesti palvelun tai tuen tarpeessa tapahtuvia muutoksia. Päätöksen mukaan kunnat eivät rikkoneet yleistä järjestämisvelvollisuuttansa varatessaan omaishoidon tukeen määrärahoja. Kunnat olivat myös päättäneet omaishoidon tuen myöntämisperusteista omaishoitolain mukaisella tavalla. Mikäli kunta tekee palvelua koskevan päätöksen siten, että hakija asetetaan jonoon odottamaan päätöksen täytäntöönpanoa, on kyse asiakkaan näkökulmasta kielteisestä päätöksestä. Tällainen menettely ei täytä perustuslain 21 :n vaatimusta asian asianmukaisesta ja viivytyksettömästä käsittelystä. Lisätietoja kantelusta Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry tekee asiasta kannanoton puolueille kunnallisvaaleja varten. Näkemiin! Liitossa vuodesta 2003 sihteerinä työskennellyt Paula Salmi siirtyi viettämään eläkepäiviä toukokuussa. Kiitämme Paulaa vuosien uurastuksesta! Uusi työntekijä Virpi Vepsäläinen esittäytyy Omaishoitajaperheen ilot ja surut ovat tulleet minulle tutuiksi seurattuani vuosien ajan omaishoitajan ja hoidettavan arkea omassa lähipiirissäni. Uudessa työssäni OPASTAVA -hankkeen koordinaattorina saan työskennellä minulle läheisten teemojen parissa ja toivon voivani olla omalta osaltani edistämässä omaishoitajien ja läheisten hyvinvointia. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja opinnoissani perehtynyt muun muassa kansalaistoimintaan ja yhdistysosallistumisen eri muotoihin. Aiemmissa toimissani olen tutustunut pienten ja suurten yhdistysten toimintaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Olen työskennellyt muun muassa terveyden edistämisen sekä työn ja perheen yhdistämisen teemojen parissa. Oma vapaaehtoistyöni ihmisoikeuksien, kehitysyhteistyön ja maahanmuuttajien parissa on jo vuosien ajan ollut elämässäni tärkeä voimavara. Omaishoitajaperheiden arjen asiantuntemus on tuotava osaksi palveluiden kehittämistä jo suunnitteluvaiheessa. Erilaisten tarpeiden tunnistaminen ja asiakaslähtöisyyden huomioiminen palvelurakenteen suunnittelussa edellyttää monen toimijan vuoropuhelua. Toivon, että pääsen uudessa toimessani hyödyntämään niin järjestöosaamistani kuin viimeisintä kokemustani julkishallinnosta ja rahoittajan roolista hankkeiden mahdollistajana. lähellä 2/

16 Teksti: Merja Purhonen Kuva: Hannu Paajanen Elämyksiä, ystäviä ja hevosia Olen pelännyt hevosia pienestä pitäen. Talleille meno oli minulle teini-iässä ystävien järjestämä sosiaalinen pakko. Erikokoiset ja näköiset hevoset olivat kauniita ja ihania vain valokuvissa tai turvallisen välimatkan päästä. Peloistani huolimatta ratsastus oli mukava asia perheellemme monen vuoden ajan. Mikä saa hevosia pelkäävän lähtemään jopa säännöllisesti talleille viikolla tai viikonloppuisin lasten ratsastusharrastus tai ratsastusterapia tietenkin. Ratsastus on monipuolinen liikuntamuoto, joka edistää tasapainoa, kuntoa ja hahmotuskykyä. Hevosen kanssa toimiminen palkitsee ja antaa onnistumisen kokemuksia. Hevosen kävellessä siitä välittyy ratsastajaan minuutin aikana noin 100 moniulotteista, symmetristä ja rytmistä liikeimpulssia. Hevosella ratsastaminen vaikuttaa tunto-, tasapaino- ja liikeaistijärjestelmien kautta. Aistimukset parantavat tietoisuutta omasta kehosta sekä kehon hallintaa. Mukavia muistoja, monenlaista ratsastusta Liikuntavammainen tyttäreni oli aikanaan integroidussa päiväkotiryhmässä. Meidän vanhempien joukossa virisi ajatus yhteisestä erityislasten ratsastusryhmästä Husön kartanon talleilla Sipoossa (nykyisin Husön Ratsastuskeskus). Asia toteutui ja joillekin lapsista alkoi jopa aikuisuuteen jatkunut harrastus tai terapiamuoto. Husön Kartano tarjosi ratsastuksen lisäksi monia hauskoja elämyksiä. Pikkukahvilasta sai tuoretta pullaa ja kaakaota, vuohipukki oli syödä aamiaisekseen retkitarvikkeemme pusseineen päivineen. Pienimmät harrastajamme ratsastivat ilman satulaa, turvatytön kanssa, tutti Juha Paajanen on harrastanut ratsastusta yli kaksikymmentä vuotta. 16 lähellä 2/2012

17 suussa. Yhdessäolo perheiden kesken muodostui tärkeäksi ja odotetuksi viikonloppujen tapahtumaksi. Vanhemmille nuo käynnit talleilla tarjosivat hienon ympäristön lisäksi hyvän ja luontevan vertaisryhmän. Monet ryhmän ystävyyssuhteet ovatkin kestäneet tähän päivään. Tytär osallistui myöhemmin vammaisratsastusryhmiin ja tilaisuuksiin eri talleilla eikä pelännyt hevosia, mutta valitsi sitten kuitenkin toisen urheilulajin. Itse en oppinut olemaan pelkäämättä, mutta opin sietämään pelkoani. Toisenlaisen kokemuksen hevosen ja ratsastajan yhteistyöstä sain, kun vaikeasti kehitysvammaisen ja autistisen poikani kanssa kokeilimme ratsastusta. Hänen olemiseensa ratsastus vaikutti hyvin positiivisesti. Valvominen ja haasteellinen käyttäytyminen vähenivät, kontaktin ottaminen parani, nuori mies rauhoittui ja avautui lähipiirille ja ulkomaailmalle. Jatkoimmekin ratsastusta sekä harrastuksena että terapiamuotona hänen kanssaan aina kun se oli mahdollista hänen kuolemaansa saakka. Kokemukseni mukaan harrastuksen kautta voidaan saavuttaa tuloksia, jotka ovat myös ratsastusterapian tavoitteina. Joskus tilanne voi olla sekin, ettei esimerkiksi säännöllinen, pitkäaikainen ratsastusterapia onnistu erilaisten fyysisten tai psyykkisten esteiden takia. Ratsastusta kannattaa kuitenkin kokeilla eikä harrastuksesta pidä ainakaan luopua, vaikka terapiaa ei kuntoutuksena myönnettäisikään. Useilla talleilla on tarjolla erilaisia vammaisratsastusryhmiä sekä talutustunteja ja ne tekevät yhteistyötä vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa. Lähteet: Sirpa Lehtinen-Bohm, (Ratsastusterapia mitä se on?), 2010 Suomenratsastusterapeutit.net, TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LIND Rakastui ratsastukseen Näin kävi lohjalaiselle Kari Kuntulle. Kari Kunttu on nyt 55-vuotias liikunnasta pitävä mies, joka ei pysty puhumaan, ei kirjoittamaan eikä hahmottamaan, mihin suuntaan pitäisi mennä. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole estäneet häntä harrastamasta. Kari olisi aina menossa, jos vain mahdollista. Uimassa hän käy kaksi kertaa viikossa, ja 2,5 kilometrin työmatkakin taittuu hyvällä säällä mennen tullen kävellen. Heppa vei sydämen Kun Kari kuuli nuorimman veljensä poikien ratsastavan, hän halusi päästä mukaan talleille. Autosta ulos astuessaan hän käveli suoraan taputtamaan hevosta. Se oli menoa ensi tapaamisesta lähtien. Nyt Kari on ratsastanut jo kuusi vuotta aina toukokuusta syyskuuhun, kun maa ei ole routainen. Karin kouluttajana toimii hevosratsastuksen fysioterapeutti Venla Saari. Tallille mentäessä Venla ja Kari harjaavat ja satuloivat hevosen yhdessä sekä taluttavat sen korokkeelle, jossa Venla tarkkailee Karin nousemista hevosen selkään. Harjoituksen aikana taluttaja on erikseen. Kari otti heppakuvakansionsa esille ja halusi jakaa innostuksensa Kaija-äidin kanssa. Venla onkin sanonut minulle, että parempi kun en ole näkyvillä ratsastusrupeaman aikana. Silloin Kari on paljon rohkeampi, toteaa Karin äiti Kaija Kunttu. Kaija-äiti auttoi haastattelun tekemisessä, kas kun hänellä ja Karilla on yhteinen kieli. Vammaisratsastusta ja ratsastusterapiaa Vammaisratsastus on erityisryhmille suunnattua harrastustoimintaa ja joskus myös määrätietoista kilpaurheilua. Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja koulutetun hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapiassa opitaan oman kehon, mielen ja käyttäytymisen hallintaa. Ratsastusterapiasta hyötyvät monet, joilla on muutoksia liikunta- ja toimintakyvyssään. Tyypillisimpinä vammaryhminä olivat MS-tauti, AVH (aivoverenkiertohäiriö), CP, kehitysvammat, autismi ja ADHD. Terapian soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Ratsastusterapia voi olla ainoa terapiamuoto tai se tukee muita terapiamuotoja. Kansaneläkelaitos voi myöntää vaikeavammaiselle ratsastusterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena, jolloin ratsastusterapia voi korvata osan fysioterapiasta tai toimintaterapiasta tai vuorotella niiden kanssa. Ratsastusterapia ei lisää fysioterapian tai toimintaterapian kokonaismäärää. Kuntoutuksena aloitettu terapeuttinen ratsastus voi myöhemmin jatkua sosiaalisena harrastuksena, joka ei kuulu Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin. lähellä 2/

18 Omaishoitajien asialla Avainapteekit on valtakunnallinen apteekkiketju, jolla on jo 81 toimipistettä eri puolilla Suomea. Olemme tehneet yhteistyötä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kanssa joulukuusta 2010 ja keränneet varoja aktiivisesti omaishoitajien työssä jaksamiseen ja virkistäytymiseen. Arvostamme suuresti omaishoitajien tekemää työtä ja haluamme omalta osaltamme tukea arjen sankareita työssään eteenpäin. Pienilläkin päätöksillä on merkitystä ja ostamalla yhteistyössä mukana olevia tuotteita Avainapteekeissa, sinäkin voit osallistua yhteiseen tekemiseen. S 0,30 Avainapteekit Omaishoitajien asialla 0,50 Avainapteekit Omaishoitajien asialla Kim Nummila toimitusjohtaja Tuet toimintaa ostamalla Avainapteekit Omaishoitajien asialla -tarralla varustettuja tuotteita. Kiitos tuestasi! Lähimmän Avainapteekkisi löydät osoitteesta.

19 Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Health Care Hotel Helsinki Räätälöityjä majoituspalveluita omaishoitoperheille Omaishoitoperheet asettavat usein majoitukselleen erityisiä vaatimuksia, joihin tavalliset hotellit eivät juuri kykene vastaamaan. Suomessa on kuitenkin muutamia omaishoitoperheiden sekä muiden samankaltaisten erikoisryhmien palvelemiseen keskittyneitä hotelleja, jotka ottavat toiminnassaan monipuolisesti huomioon näiden ryhmien tarpeet. Yksi tällaisista on Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Terveyshotelli eli Health Care Hotel. Toimitusjohtaja Marko Ikävalko kertoo terveyshotellin asiakkaiden koostuvan lähinnä kolmesta ryhmästä: omaishoidettavista, -hoitajista ja koko omaishoitoperheistä, pääkaupunkiseudun sairaaloihin muualta Suomesta tai ulkomailta hoidettavaksi tai tutkittavaksi tulevista sekä päiväkirurgisiin toimenpiteisiin saapuvista. Tällaisille asiakkaille tarjoamme turvallisen, rauhallisen ja miellyttävän majoituksen ja ympäristön, hän toteaa. Hotellin ja terveydenhuollon palveluja Terveyshotelli on erittäin korkeatasoinen hotelli, jonka varustukseen on lisäksi sulautettu runsaasti terveydenhuollon palveluja ja jopa laitteistoja. Osassa huoneista on muun muassa sairaalasänky, seurantamonitorit ja EKGlaitteet. Kaikissa huoneissa on suora sairaanhoitajakutsu sekä haluttaessa lääkäri tavoitettavissa puhelimitse 24 tuntia vuorokaudessa. Terveyshotellissa on neljätoista huonetta ja noin neljäkymmentä asiakaspaikkaa. Asiakkaan niin halutessa Terveyshotelli järjestää mahdollisimman suuren osan tämän vierailusta ja tarvitsemista palveluista valmiiksi. Vastikään meillä oli perheineen vieraana tamperelainen omaishoidettava, joka sairastaa lihasrappeutumaa. Järjestimme perheelle kuljetuksen kotoa tänne Helsinkiin ja hoidettavalle kuljetuksen myös tutkimuksiin, koko perheelle liput ja kuljetukset oopperaan ja lopuksi vielä matkan takaisin Tampereelle, kertoo toimitusjohtaja Ikävalko. Mukavampia sairaalakäyntejä Usein tutkimuksiin tai hoitoihin tulevan on olipa sitten omaishoidettava tai ei - vaivattomampaa saapua Helsinkiin jo edellisenä päivänä ja lähteä sitten aamulla kaikessa rauhassa sairaalaan. Samalla tavalla saattaa jälkeenpäin olla miellyttävää jäädä hetkeksi lepäämään mukavaan ja turvalliseen hotellihuoneeseen. Pitempien hoitojaksojen aikana taas on hyvä hengähtää välillä hotellissa kaikessa rauhassa. Ja joskus saattaa vaikkapa päiväkirurgisten toimenpiteiden jälkeen olla tarpeen jäädä yhdeksi yöksi sairaalaan. Näin on usein esimerkiksi iäkkäämpien potilaiden kohdalla tai mikäli kotona ei ole ketään odottamassa. Sairaalan sijasta potilaan on kuitenkin kivempaa ja edullisempaa yöpyä Terveyshotellissa, jonne voidaan järjestää kaikki tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut, Ikävalko selvittää. lähellä 2/

20 Ilmiöitä teemana Monikulttuurisuus Teksti: Sikketiina Rönty Kuvat: Erja Koskimäki ja Sikketiina Rönty Näkökulmia kansainvälisyyteen hei, olipa mukava taas tavata. -Hei Soitellaan! huudahtaa iloisen hersyvän naurun saattelemana lappeenrantalainen Aili Jänis lähtiessään Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toimistolta. Filosofian kandidaatti Aili Jänis on suomen sekä venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on kotoisin Inkeristä. Hän on toiminut omien vanhempiensa omaishoitajana ja tietää kuinka palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa omaishoito on. Aili kävi yhdessä Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n KATVE -projektin projektityöntekijä Erja Koskimäen kanssa Suomen Pakolaisapu ry:n järjestämän vertaisohjaajakoulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena oli huomioida maahanmuuttajien tarpeet vertaistapaamisissa. Ryhmiä ei saatu kokoon Tarkoituksena oli perustaa venäjänkielisille omaishoitajille Lappeenrannassa vertaistukiryhmä, jossa olisi toiminut Erja suomenkielisenä ja Aili sekä suomen- että venäjänkielisenä ohjaajana. Useista yrityksistä huolimatta ryhmiin ei tullut ketään. KATVE -projektissa oli määritelty maahanmuuttajat -ja suurimpana ryhmänä venäläiset- omaksi erityiskohderyhmäkseen, mutta käytäntö osoitti, että Etelä-Karjalan alueella jaottelu ei toiminut. Maahanmuuttajat eivät välttämättä halua ryhmäytyä keskenään tai muuta erityishuomiota, vaan toivovat saavansa samaa kohtelua kuin alkuperäisväestö. Moni on asunut Suomessa kuitenkin jo 20 vuotta, kiteyttää maahanmuuttajien ohjaaja, Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n johtokunnan jäsen, Natalja Svidkovskaja. Haasteena on myös, että omaishoitajien tilanteet ovat niin vaativia, että ryhmätapaamisiin ei yksinkertaisesti päästä lähtemään. Kulttuurierot ja koko omaishoitajuuden käsite aiheuttavat omat haasteensa. Se, ettei mielletä olevansa omaishoitajia, on myös yleistä, toteaa Erja Koskimäki. Satunnaisia maahanmuuttajakävijöitä on toki käynyt luennoilla, soppapäivillä ja muissa tapahtumissa. Toistaiseksi on keskitytty lähinnä tiedon jakamiseen omaishoidon tuesta vastaaville ja maahanmuuttopalveluihin Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton tuottaman materiaalin avulla. Tarpeet ovat yksilöllisiä KATVE -projektin puitteissa maahanmuuttajia ei toivotussa määrin tavoitettu, mutta uudessa Puhumalla puhtia Tapaamalla tahtia -projektissa heidät tullaan huomioimaan aivan uudella tavalla. Omaishoitajia ei lähtökohtaisesti lokeroida vaan jokainen omaishoitaja on ainutlaatuinen ja hänen tarpeisiin vastataan yksilötasolla. Kansainvälisyys kulkee rinnalla. Tapahtumiin ja tilaisuuksiin pyritään laatimaan ilmoitukset englanniksi ja tervetulleeksi toivotetaan myös venäjäksi. Lisäksi tarkoitus on luoda valmiudet henkilökohtaisiin keskusteluihin englanniksi ja venäjäksi. Venäjänkielisissä keskusteluissa Aili Jänis on lupautunut olemaan tarvittaessa apuna. Etelä-Karjalassa on paljon venäläisiä ja lukumäärä on kasvamaan päin. Vaikka omaishoitajuus ei monia vielä kosketakaan, on asiaa hyvä jo nyt ennakoida. Tässä toivomme Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton toimivan veturina, pohtii projektivastaava Sikketiina Rönty ja jatkaa Toiveena on, että Liitto laatisi omaishoitajuudesta yleisesitteen, napakan tietopaketin, suomen lisäksi muutamalla muulla kielellä ja toimittaisi kaikille paikallisyhdistyksille eteenpäin jaettavaksi. Kansainvälinen Suomi ja siinä mukana me täällä Etelä-Karjalassa pysyttelemme tiukasti ajan hermoilla. Vastikään alkanut projektimme toivottaa kaikki omaishoitajat ja sellaiseksi itsensä kokevat tasapuolisesti tervetulleeksi kaikkiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja toimintaan. 20 lähellä 2/2012