SUKUPUOLITTUNEET URAPOLUT, TILANNEKUVA JA KEINOJA LASIKATON MURTAMISEEN OPETUSNEUVOS JUKKA HAAPAMÄKI

Transkriptio

1 SUKUPUOLITTUNEET URAPOLUT, TILANNEKUVA JA KEINOJA LASIKATON MURTAMISEEN OPETUSNEUVOS JUKKA HAAPAMÄKI

2 Sisältö Tilannekuva OKM:n korkeakoulujen ohjaus Keinoja lasikaton murtamiseen

3 Tilannekuva

4 Sukupuolisakset edelleen olemassa Naisten ja miesten osuus eri vaiheissa 2011 ja % 80% 60% 40% Naisten osuus % Naisten osuus Miesten osuus % Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto I porras (Tutkijakoulutettava/Nuorempi tutkija jne.) IV porras Miesten osuus

5 Aloittaiset erot suuria Naisten osuus eri vaiheissa aloi0ain % 80% 60% Humanistiset alat Kasvatusalat 40% Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteet 20% Lääketieteet Maa- ja metsätalousalat Taiteet ja kulttuurialat 0% Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto I porras (Tutkijakoulutettava/Nuorempi tutkija jne.) II porras (Tutkijatohtori jne.) III porras (Yliopistonlehtori jne.) IV porras Tekniikan alat Terveys- ja hyvinvointialat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Yhteiskunnalliset alat

6 Lasikaton lujuus riippuu alasta LasikaBoindeksi aloibain 2018 Arvo 1 jos naisten osuus IV portaalla sama kuin naisten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstösssä. Arvo > 1 jos suurempi Taiteet ja kulttuurialat Kasvatusalat Humanistiset alat Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Yhteiskunnalliset alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Maa- ja metsätalousalat Lääketieteet Luonnontieteet Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

7 Onko yliopistokohtaisia eroja? Naisten osuus eri vaiheissa luonnon5eteissä % 80% 60% 40% Turun yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto 20% Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto 0% Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto I porras (Tutkijakoulutettava/Nuorempi tutkija jne.) II porras (Tutkijatohtori jne.) III porras (Yliopistonlehtori jne.) IV porras Turun yliopisto Åbo Akademi

8 Joillakin aloilla on yliopistokohtaisia eroja Naisten osuus eri vaiheissa humanis5sella alalla % 80% 60% Turun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto 40% Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto 20% Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto 0% Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto I porras (Tutkijakoulutettava/Nuorempi tutkija jne.) II porras (Tutkijatohtori jne.) III porras (Yliopistonlehtori jne.) IV porras Turun yliopisto Åbo Akademi

9 mu$a yliopistojen erot tuntuvat sa$umanvaraisilta 100% Naisten osuus eri vaiheissa yhteiskuntatieteissä % 60% Lapin yliopisto Itä-Suomen yliopisto 40% Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto Jyväskylän yliopisto 20% Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto 0% Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto I porras (Tutkijakoulutettava/Nuorempi II porras (Tutkijatohtori jne.) III porras (Yliopistonlehtori jne.) IV porras Åbo Akademi

10 Kyseessä ei ajan myötä ratkeava ongelma Naisten osuus IV portaan henkilötyövuosissa 2018 ikävuosittain 100% 80% Kasvatusalat 60% 40% Lääketieteet Taiteet ja kulttuurialat Humanistiset alat Yhteiskunnalliset alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteet Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Tekniikan alat 20% 0% vuo-aat vuo-aat vuo-aat vuo-aat vuo-aat

11 Naiset ovat suori,aneet enemmistön tutkinnoista jo pitkään Naisten osuudet tutkinnoista % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto

12 STEM-alat edelleen miesvoi2oisia Naisten osuudet tutkinnoista (tekniikka, ICT, luonnon?eteet) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto

13 Kasvatusala toinen ääripää Naisten osuudet yliopistojen tutkinnoista (kasvatusalat) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorintutkinto 30% 20% 10% 0%

14 Tytöt haluavat STEM-aloille mu3a eivät mene

15 EU:n sukupuolisakset

16 STEM-alat myös EU-tasolla ongelma

17 60 Monessa maassa valikoituminen alkaa jo tohtorivaiheessa Naisten osuus tohtorintutkinnon suorittaneista ( ) % EU-28 Belgium Denmark Germany Estonia Ireland Spain France Italy Netherlands Austria Poland Finland Sweden United Kingdom Norway Switzerland Turkey

18 Koulutusalakohtaiset erot samankaltaisia Naisten suorimamat tohtorintutkinnot kasvatuspeteissä ja luonnonpeteissä % Austria Belgium EU-28 Finland France Germany Ireland Italy Norway Poland Spain Sweden Switzerland Turkey United Kingdom Kasvatustieteet Luonnontieteet

19 Hallinnossakin lasikatto

20 Komiteatasolla +lanne näy/ää hiukan paremmalta

21 Rahoitusmyöntöjen osalta Suomessa ei ongelmaa

22 Opetus- ja kul-uuriministeriön korkeakoulujen ohjaus

23 Korkeakoulujen ohjauskäytänteitä Normiohjaus, koulutusvastuut Rahoitusmalli ja sen kannustimet Arvioinnit ja niiden tulosten hyödyntäminen Ministeriön muu rahoitusohjaus Sopimus- ja Keskinäinen vuorovaikutus Sidosryhmäyhteistyö v Käytänteitä leimaa strategisuus, vuorovaiku<eisuus ja avoimuus Photo: Tuomas Uusheimo / Helsingin yliopisto Val=on kilpailtu tutkimusrahoitus Alueseminaarit Käsi@eet ja koodistot, =etojärjestelmät Ohjaukseen liittyvät korkeakouluvierailut/ välitarkastelu Toiminnan tuloksellisuuden ja talouden seuranta v Ohja<avana 13 yliopistoa, 23 ammabkorkeakoulua ja 4 Dedelaitosta 23

24 #korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030

25 Ehdotus Suomelle: Suomi 100+ SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantunbjuuden kehieämistä elämän eri Blanteisiin 4 % BKT:sta tutkimus- ja kehieämistoimintaan: Beteen uuea luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvoinba UUTTA LUOVAT YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT Lisää ennakoivuuea ja reagoinbkykyä Vahvat ja kansainvälisesb vetovoimaiset osaamisen keskieymät AkBivisesB mukana maailman kiinnostavimmissa verkostoissa Avoimuus, kansainvälisyys ja globaali vastuu Vahva TKI-toiminta ja monimuotoinen korkeakoulutus yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muutosvoimina Maailman osaavin työvoima kilpailuetuna ja hyvinvoinnin rakentajana EeTsyys ja yhteiskuntavastuu MAHDOLLISTAVA OHJAUS, RESURSSIT JA RAKENTEET LuovuuEa, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia!

26 Kehi%ämisohjelmien aikaansaama systeeminen muutos

27 Keinoja lasikaton murtamiseen

28 Keinoja lasikaton murtamiseen, kansallinen taso (1/2) Opetus- ja kul.uuriministeriön ja korkeakoulujen välisiin sopimuksiin vuosille on kirja.u seuraavat korkeakoululaitosten yhteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoi.eet: Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuu.a ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo (sopimuksen kohta TavoiteCla 2025) Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suori.amista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. (sopimuksen kohta Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään) Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuu.a henkilöstöpolicikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehi.ämisen kau.a (sopimuksen kohta Korkeakouluyhteisö voimavarana) Lisäksi korkeakouluja on kärkihanke 3 Nopeutetaan siirtymistä työelämään - raportoinnin yhteydessä vuosina 2017 ja 2018 pyyde.y raportoimaan myös tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioihin lii.yviä haasteita ja toimenpiteitä, kuten esim. opiskelijavalintoihin ja niiden kehi.ämiseen lii.yviä haasteita sekä toimia, joilla korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuu.a mm. opiskelijavalinnoissaan.

29 Keinoja lasikaton murtamiseen, kansallinen taso (2/2) Suomen Akatemian seuranta tutkimusrahoituksen hakemisista ja jakautumista sukupuoli4ain ja raportoin5 tästä ministeriölle. Korkeakouluille on myönne4y erityisavustuksia ope4ajankoulutuksen kehi4ämishankkeisiin, joilla vahvistetaan mm. tasa-arvoa ja yhdenvertaisuu4a, esimerkiksi: Osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen amma:llisessa ope;ajankoulutuksessa. Sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunni;elun ja -työn sisältöjen kehi;äminen Suomen ope;ajankoulutuksiin (SetSTOP) Muiden rahoitusinstrumenben prioriteeben ohjaus (esim. ESR-rahoitus) Lainvalmistelun perusohjeet vaikutusarvioinneista Tasa-arvolain velvoite: Oppilaitoksilla oltava toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

30 Keinoja lasikaton murtamiseen, EU-taso Working group on Gender in Research and Innova6on (former Helsinki Group) Provide support to address policy challenges related to gender in R&I Promote mutual learning regarding gender equality policies / strategies Facilitate the regular collec6on of sex-disaggregated data for the She Figures Mm. Suomi järjestää EU pj-kaudella konferenssin tutkimuksen tasa-arvoasioista HorisonN 2020 rahoitusten ehdot ja arvioin6ryhmät

31 Keinoja lasikaton murtamiseen, yhteenveto Korkeakouluilla autonomia henkilöstö- ja tutkimushallintoonsa OKM:n keinot liittyvät: Lainsäädäntökehikko Informaatio-ohjaus Korkeakoulujen kanssa tehtävät sopimukset ja sopimusten myötä myönnettävä valtionrahoitus Muut rahoitusinstrumentit (koko koulutusjärjestelmä) Tutkimusrahoituksen ehdot