PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS"

Transkriptio

1 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 1 (80) PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS Loppuraportti Toteutetut yritysanalyysihaastattelut Tammi Toukokuu 2009 Kehityskohteet toimialoittain Kainuussa Harri Mähönen, Erkki Laitinen, Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy

2 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 2 (80) ALKUSANAT Prosessi, joka johti tämän esiselvityksen tekemiseen, käynnistyi syyskuussa 2007, kun Kainuun TEkeskuksen toimesta järjestettiin Potkua palveluyrittäjyyteen - paneeli. Taustalla oli halu tukea palvelualan alkavaa liiketoimintaa, ja kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa sekä synnyttää monistettavia palvelukonsepteja. Paneelissa nousi esille palvelualan yritysten liiketoiminnan kehittämisen eri muodot. Päivän keskusteluissa todettiin, että monia toimialoja kehitetään nyt osaamiskeskus -perusteisesti. Kuhmossa on puualaan kehittämiseen erikoistunut Woodpolis. Sotkamossa toimii liikunta-, ravitsemus- ja talven teknologioihin panostava Snowpolis. Ristijärvi kehittää Seniorpoliksen kautta senioriasiakkaiden palveluja ja tuotteita. Kajaanissa toimiva Measurepoliksen tehtävänä on mittaustekniikan tutkimus- ja yritystoiminnan kehittäminen Kainuussa ja laajemminkin Suomessa. Päivän aikana esitettiin ajatus Servicepoliksen toiminnan ideoimiseksi. Vastuutahoksi tässä asiassa esitettiin Kainuun kuntien omistamaa elinkeinon kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy:tä. Kainuun Etu Oy:ssä asia kirjattiin suunniteltavien hankkeiden luetteloon ja esiteltiin hallitukselle. EUrahoituskauden vaihtumisen vuoksi asian jatkotyöstäminen pääsi käyntiin kunnolla vasta elokuussa Potkua palveluyrittäjyyteen paneelin ja TE-keskuksen Kainuun Etu Oy:lle tekemän ehdotuksen perusteella käytiin maakuntajohtajan kanssa neuvottelu palveluelinkeinojen kehittämisestä. Maakuntajohtaja totesi palvelualojen kehittämisen nousevan aiempaa voimakkaammin yhdeksi maakuntaohjelman painopistealueeksi. Lähestymistapa on vielä auki ja se, kuinka palvelualojen kehittäminen kirjataan maakuntastrategiaan. Keskustelut asiasta on vasta aloitettu ja päätös syntynee vuoden sisällä. Maakuntajohtaja kertoi myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) suhtautuvan myönteisesti palveluyritysten kehittämiseen. Keskustelussa palvelualojen kehittäminen todettiin tärkeäksi ja aiheen olevan ajankohtainen. Todettiin kentän olevan heterogeeninen ja ettei ollut käytettävissä tietoa kainuulaisten palveluyritysten kehitystarpeista. Pääpaino tulisi olla yrityksissä ja toimialoilla, joilla liiketoiminta on b-to-b tyyppistä ja kansainvälistyminen mahdollista. Neuvottelujen perusteella Kainuun Etu Oy laati esiselvityksestä rahoitushakemuksen Kainuun maakuntakuntayhtymälle. Esiselvitys sai myönteisen rahoituspäätöksen UPM:n ilmoitettua Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta Kainuun Etu Oy:ssä tehtiin päätös esiselvityksen projektipäällikkönä toimineen Seppo Räisäsen siirtämisestä investointiasiamiehen tehtäviin. Tällä pyrittiin varmistamaan yritysten investointien mahdollisimman nopeat käynnistymiset. Tämä henkilövaihdos toi viivettä esiselvityksen käynnistymiseen. Projektipäällikkönä toimi sen jälkeen toimialapäällikkö Mikko Kettunen oman toimensa ohella ja päävastuun yrityshaastatteluista kantoi Tuula Metsävainio. Kainuun Etu Oy haluaa kiittää kaikkia esiselvitykseen osallistuneita yrityksiä kehitysmyönteisyydestä ja osallistumisesta tutkimukseen. Meidät on otettu vastaan reilusti ja luottamuksellisesti. Kainuun Etu Oy kiittää myös sidosryhmien edustajia asiantuntevista kommenteista tutkimusaineistoon ja loppuraporttiin liittyen. Lämpimät kiitokset myös asiantuntijoina toimineille :n konsulteille Harri Mähöselle ja Erkki Laitiselle, jotka toivat prosessiin oman yrittäjävetoisen näkökulman. Toivomme, että tämä esiselvitys toimii yhtenä työkaluna, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä päättää siitä millaisia menetelmiä, toimintamuotoja ja panostuksia palvelualan yritystoimintaan suunnataan. Mikko Kettunen, toimialapäällikkö, Kainuun Etu Oy

3 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 3 (80) TIIVISTELMÄ Kainuun palvelualan sisäisessä kehityksessä on havaittavissa kaikilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä v Palvelutuotannon bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla yli 26 % ja jalostusarvo yli 22 %. Lisäksi yrityksissä oleva palkatun henkilöstön määrä on kasvanut yli 16 %. Tämän jälkeen Kainuuseen kohdistuneet metsäteollisuuden lakkauttamispäätökset sekä kulumassa oleva globaali lama syö todennäköisesti melkoisen loven kainuulaiseen kuntatalouteen. UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen kerrannaisvaikutukset näkyvät vasta tulevissa tilastoissa. Laman vaikutuksia voidaan tällä hetkellä vain arvailla, mutta joka tapauksessa Kainuuseen kertyvän rahan määrä niin metsätaloudessa kuin massan ja paperin valmistuksessa ovat romahtaneet rajusti. Arvonlisäyksen vähentyminen vuonna 2009 saattaa olla reilusti yli 100 miljoonaa euroa, sillä lamalla on kerrannaisvaikutuksia ainakin teollisuuden alihankintaan, kuljetukseen, rakentamiseen ja liike-elämän muihin palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä että palveluelinkeinoihin kohdistuu entistä suurempi haaste kansantaloutta tukevana voimana, kuin mitä se on aiemmin ollut. Yksityisten palvelujen osuus Kainuun arvonlisäyksestä on ollut n %, ja sen voidaan arvella nousevan merkittävästi. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, miten paljon ja miten nopeasti palvelutoimialojen yritykset voivat kasvaa ja millä markkinoilla on kestävyyttä ja jatkuvuutta. Palvelutoimialoilla on nopeasti saatava aikaan myytäviä tuotteita sekä tuotantokapasiteettia. Lisäksi on opittava myymään, tuotteistamaan ja toteuttamaan palveluja huomattavasti paremmalla tasolla ja suuremmalla volyymillä siihen verrattuna missä olemme aiemmin olleet. Markkinoita on haettava Kainuun ulkopuolelta, sillä alueen ostovoima ei missään nimessä riitä kasvuvaatimusten toteuttamiseen. Myyntiä ja markkinoita on haettava valtakunnan tasolla ja viennistä. Julkisen sektorin on keskityttävä fasiliteettien muodostamiseen sekä toiminnan mahdollistavan infrastruktuurin kehittämiseen. Tämän selvityksen osalta Kainuun palveluyritysten akuutit kehitystarpeet liittyvät kolmeen aihepiiriin: 1. Työvoiman laatua, määrää ja osaamista tulee parantaa Työvoiman laadullisen saatavuuden, osaamisen ja jaksamisen parantaminen Toimialoittaisten erityispiirteiden ja osaamispuutteiden laajempi huomioiminen kehitystyössä Työvoiman määrällisen saatavuuden parantaminen Työvoimareservin aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen kautta linjan 2. Yritysten liiketoiminnallista ja taloushallinnon osaamista tulee edistää Taloushallinto-osaamisen ja rahoitussuunnittelun osaamisen parantaminen yrityksissä Yrityksille suunnattujen neuvonta- ja rahoituspalvelujen tarjontaa ja saatavuutta tulee kehittää maakunnassa Yhteistyötä yritysten ja tilitoimistojen välillä tulee syventää

4 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 4 (80) 3. Yritysten myynnillisiä ja markkinoinnillisia ponnisteluja tulee vauhdittaa Kaupallisesti kilpailukykyisten verkostojen muodostumista tulee edistää ja vauhdittaa Myynnin ja liikkeenjohdon perustan kehittämiseen on panostettava yrityksissä Kaupallistaminen, asiakaspalvelu ja hallinta sekä tuotteistus tulee nostaa uudelle tasolle yrityksissä Työntekijöiden osaaminen, asenne ja taidot on saatava paremmiksi Koko projektin johtopäätöksinä voidaan todeta että kainuulaisten palvelujen jalostusastetta ja kaupallisia mahdollisuuksia on pyrittävä parantamaan, jotta palveluelinkeinojen kansantaloudellista roolia voitaisiin vahvistaa. Tärkeimmille palvelutoimialoille tulisi perustaa "vauhdittamo", joka on auttamassa kehittämään yritysten palvelutuotteita sekä edesauttaa niiden kaupallista levitystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jalostusasteen nosto tapahtuu a) kaupallisten ratkaisujen lisäämisellä, b) tuottavuuden parantamisella, c) tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisellä osana palvelukonsepteja, d) tutkimus- ja tuotekehityspanosten lisäämisellä ja kohdentamisella sekä e) kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden tuntemisen edistämisellä. Näillä "vauhdittamoilla" tulee olla kaupallinen lähtökohta ja intressi ja lisäksi alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä tulee olla keskeinen rooli "vauhdittamojen" toiminnan toteuttamisessa. Vauhdittamot muodostavat yhdessä Servicepolisin, joka toimii verkostomaisesti Kainuun sisällä ja Kainuusta ulospäin. Toiminnan edistämisen seuraavina askeleina voidaan suositella toimialoittaisten toimenpideohjelmien laatimista Servicepoliksen hankkeistamiseksi ja kokonaisuuden muodostamiseksi. Kaikkien tarkasteltujen toimialojen osalta tulisi järjestää toimialoittaiset kehitysfoorumit, joiden lopputulemana pyritään luomaan toimialoittaiset kehitysvisiot. Toimialoittaiset kehittämishaasteet muodostetaan toimenpideohjelmiksi visioiden toteuttamiseksi.

5 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 5 (80) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...2 TIIVISTELMÄ ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Tutkimusmenetelmä Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta Selvitys lentoreittien säilyttämisestä Kainuun työvoiman saatavuus Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus Kainuun innovaatioselvitys Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO Toimialan kehitys Suomessa Toimialan kehitys Kainuussa Lähivuosina palvelualaan kohdistuneita tai kohdistuvia kainuulaisia kehityshankkeita Palvelualan koulutus Kainuussa Palveluala arvoketjuissa ja verkoissa PALVELUALAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA Julkisten palveluiden tulevia toimintamalleja Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Luovat alat ja esiselvitys Sähköinen asiointi ja palveluiden tuotanto Verkkolaskutus Suomessa Suomalainen verkkokauppa PK- yrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämien Sähköisen liiketoiminnan kehittämishankkeita Kainuussa Toimialojen investoinnit Kainuussa TUTKIMUKSEN TULOKSET MATKAILUALA HOIVA-ALA METSÄALAA PALVELEVAT ALAT RAKENNUSTOIMINTAA PALVELEVAT YRITYKSET METALLIALA YRITYSPALVELUALA KULJETUSALA ICT- JA ELEKTRONIIKKA-ALA KEHITTÄMISEN HAASTEET JA ESTEET YHTEENVETO Työvoiman saatavuus sekä koulutuksen ja osaamisen kehittä-minen Talous ja rahoitus Markkinoinnin ja liikkeenjohdon kehittäminen PÄÄTELMÄT Johtopäätökset Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET...80

6 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 6 (80) 1. ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Tutkimusmenetelmä Yrityshaastattelut toteutusprosessissa Esiselvityksen kohteena on Kainuun b to b palvelua tuottavat valittujen toimialojen yritykset. Selvitys perustuu yritysanalyysihaastattelujen ja käynnissä olevien verkostohankkeiden kautta saatuihin tietoihin, jotka kerättiin talven ja kevään 2009 aikana 97 yrityksestä. Toimialat ovat: ICT, metalli, matkailua palvelevat yritykset, hoiva-ala, kuljetusala ja teollisuuspalveluyritykset. Keskimäärin 2-3 tuntia kestävässä haastattelussa selvitettiin yrityskohtainen tilanne liiketoimintaalueittain yrityksen vetäjän kanssa kaikille toimialoille suunnatulla kysymyspatteristolla, jossa käsiteltiin aiheittain Liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen Tuotteet ja palvelut Markkinat ja asiakkaat Ostotoiminta Henkilöstöasiat Verkostot Talous ja rahoitus Tietojärjestelmät Markkinointi Muut toimintaan vaikuttaneet ja tulevaisuudessa vaikuttavat seikat Haastattelujen tuloksena saatiin tietoa yritysten ja toimialojen liiketoiminnan sen hetkisestä tilasta, aiemmin vaikuttaneista seikoista, tulevaisuuden näkymistä sekä kehitys- ja koulutustarpeista. Haastattelun jälkeen lähes jokainen yritys sai haastattelijalta palautteen, jota yritys voi halutessaan käyttää oman liiketoimintansa tarkastelun ja suunnittelun työkaluna. Palaute sisälsi yrityskohtaisen yhteenvetoraportin, johon haastattelija oli koonnut tärkeimmät liiketoiminnan kehityskohteet ja osaamistarpeet sekä esille nousseet että äänettömät signaalit. Lisäksi kukin yritys sai graafisen esityksen haastattelussa antamistaan vastauksista, liite 1. Haastatteluja toteuttivat: ICT, metalli, yrityspalvelut, kuljetus ja matkailu toimialat: Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Hoiva-ala: Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy Matkailuala: Harri Mähönen,.

7 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 7 (80) 1.2. Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat Toimialajakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/ Yhtiömuotojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/2009 2

8 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 8 (80) Kokojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/ Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat 2009 Suorat yritystuet 20,2 M o Yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaiset avustukset 17,6 M o Maaseudun yritystuet (arvio) 1 M o Kalatalouden jalostusyritystuet 0,2 M o Kuljetustuki 1,4 M Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 12,0 M o Ammatillinen aikuiskoulutus o Valmentava aikuiskoulutus Työllistyvyyden edistäminen 20,1 M o Palkkatuki (TE-toimistot) 10,9 M o Työllisyyttä tukevat investoinnit 7,1 M o Työllisyyspoliittinen avustus 0,6 M o Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet (TE-toimistot) 1,5 M Vastaanottokeskus ja pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaaminen 2,75 M ESR-rahoitus 9,9 M TYV:n määrärahat yhteensä 64,9 M

9 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 9 (80) Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys PALVELUALAT Toimipaikkatilastot maakunnittain 2007 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto /1000 Kainuu H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatil. tieteel. ja tekn. toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialaluokitus TOL 2008 Toimipaikat maakunnittain muuttujina TOL95, Maakunta, Muuttuja ja Vuosi 2000 Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto/1000 Kainuu H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliik J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv Lähde: Tilastokeskus Toimialat TOL95 mukaiset

10 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 10 (80) Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta

11 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 11 (80) Selvitys lentoreittien säilyttämisestä Yhteenveto Vaikka lentomatkustus on lisääntynyt 48 %:lla vastaajista, Kajaanin lentoaseman matkustajamäärät eivät ole kehittyneet näiden arvioiden mukaisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että noin yhdensuuntaista lentomatkaa valuu alueen lentoaseman ulkopuolelle. Avoimen palautteen perusteella merkittävä osa tästä yhdensuuntaisen matkan siirtymästä on kehittynyt viime vuosina ja osaltaan selittäisi Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien alenemista. Syynä matkustamisen siirtymisenä muille lentoasemille pidetään muiden lentoasemien edullisempia hintoja ja Kajaanin lentoaseman lentovuorojen yhteensopimattomuutta jatkolentojen kanssa. Hintatietoisuuden lisääntyminen yritysten keskuudessa saattaa edelleen lisätä matkustajien siirtymistä muille kentille. Lentäminen muilta kentiltä hankaloittaa Kainuun alueen yritysten toimintaa ja alentaa niiden tuottavuutta. Henkilöautomatkustus Helsinkiin on yllättävän suosittua yritysten keskuudessa. Yritykset käyttävät vuosittain tuhansia työpäiviä henkilöautossa istumiseen Helsinkiin suuntautuvilla matkoillaan. Kilpailu reitillä nähdään tärkeänä (keskiarvo 3.92 asteikolla 1-5). Junamatkustaminen ei ole vastaajien mukaan vähentänyt lentomatkustusta kokonaisuutena, sillä lentomatkustusmäärät kokonaisuutena ovat kasvaneet. Koska Kajaanin lentoaseman hinnoittelua pidetään yleisesti ottaen kohtuuttomana, ovat parantuneet junamatkustusyhteydet saattaneet viedä osan Kajaanin lentoaseman matkustajamääristä kaikille matkustajaryhmille, vaikka yritysten lentomatkustusmäärät kaikilta lentokentiltä ovat kokonaisuutena kasvaneet. Yrityksille lentomatkustaminen on yhä ensisijainen matkustusväline Helsingin ja Kajaani välillä. Yritysten lentomatkustuksen kasvu luo potentiaalia matkustajamäärien merkittävään kasvattamiseen Kajaanin lentoasemalta, mikäli lentoaseman kilpailutekijät ovat kohdallaan. Yrityksistä 47 % arvioi lentomatkustuksensa edelleen kasvavan seuraavan 3vuoden aikana. Ainoastaan 2 % yrityksistä arvioi lentomatkustuksensa vähenevän. Matkailijakapasiteetin kasvu erityisesti Vuokatin alueelta voi edelleen lisätä edellytyksiä Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien kasvattamiseen. Tämä tutkimus käsitteli yritysten ja organisaatioiden lentomatkustamista. Kajaanin kaupunki Kainuun yrittäjät

12 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 12 (80) Kainuun työvoiman saatavuus Työvoima 2008 Työvoima 2013

13 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 13 (80) Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus

14 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 14 (80)

15 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 15 (80)

16 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 16 (80) Kainuun innovaatioselvitys 2006 Tiivistelmä raportin ehdotuksista Ehdotus: Kainuun innovaatiojärjestelmän suunnittelun tulee tähdätä osaamiskeskittymiin, joilla on mahdollisimman aukottomat innovaatiopalvelut ja joilla innovaatiotoiminta tapahtuu vuorovaikutteisen mallin mukaisesti yhdistäen sekä teknologia- että markkinalähtöiset innovaatioprosessit. Aikaisempaa enemmän huomiota on kiinnitettävä innovaatioiden kaupallistamiseen. Ehdotus: Oleellista innovaatiojärjestelmän kannalta on, että siinä olevat organisaatiot yhdessä peittävät asiantuntemuksellaan ja/tai verkostoyhteyksillään mahdollisimman aukottomasti ja laadukkaasti koko liiketoimintaosaamisen ketjun (kuva). Kehittäjä ja välittäjäorganisaatiot keskittyvät (yritysten tapaan) omaan erikoisosaamiseensa innovaatioketjussa. Alkuperäinen lähde: Prizztech Oy Liiketoimintaosaamisen kokonaisuus, joka Kainuun innovaatiojärjestelmän toimijoiden tulee yhdessä hallita mahdollisimman hyvin (Järnstedt 2005b). Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK Kajaanin ammattikorkeakoulussa laaditusta Kainuun matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelusta on vedettävissä seuraavia johtopäätöksiä koskien alan kehittämistarpeita: tuotteita ei ole riittävästi (ympärivuotisuus, kansainväliset markkinat) pitkäjänteisyys puuttuu; tuotteita on kehitetty hankkeilla ja kun hanke päättyy markkinoille vieminen pysähtyy liian usein segmentointia tarvitaan (strategia)

17 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 17 (80) ohjelmapalveluja tarvitaan lisää. Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja - ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto 2. PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO 2.1. Toimialan kehitys Suomessa Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tuotos nousi vv noin 28 %. Palvelualojen kehityksessä on havaittavissa samalla ajanjaksolla oheisessa taulukossa kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä. Tarkastellun palvelutuotannon euromääräinen bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla lähes 35 % (taulukko 1) ja jalostusarvo (arvonlisäys) yli 38 % (taulukko 2). Taulukko 1. Toimialakohtainen tuotos Suomessa käyvin hinnoin miljoonaa euroa vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 36,6 37,5 38,0 38,5 38,6 38,6 38,3 Taulukoiden 1 4 tiedot on saatu Tilastokeskuksen Aluetilinpito tilastosta, joka on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus. Siinä tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) ohjeistusta. Aluetilinpidossa tuotanto eritellään tuotokseen, välituotekäyttöön, arvonlisäykseen sekä palkansaajakorvauksiin. Työllisyys jakaantuu yrittäjiin ja palkansaajiin. Näiden lisäksi lasketaan myös kiinteän pääoman

18 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 18 (80) bruttomuodostus eli investoinnit alueittain. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään monia perustilastoja ja rekisteriaineistoja. Näitä ovat mm. yritysrekisterin toimipaikka-aineisto, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maatalouden yritys- ja tulotilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri Vahvinta tuotoksen kasvukehitys 2000-luvulla Suomessa on ollut mineraalien kaivussa (+ 66 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistuksessa (+ 62 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (+ 56 %), liike-elämän muissa palveluissa (+ 54 %) sekä terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa (+ 46 %). Yksityisen palvelusektorin osuus tuotoksesta oli vuonna % ja vuonna %, joten kasvua on ollut 1.7 prosenttiyksikköä (taulukko 1). Kainuussa vastaavana aikana yksityisten palvelujen osuus tuotoksesta kasvoi suhteessa saman verran, eli n. 1.6 prosenttiyksikköä (taulukko 6). Tuotoksen euroarvoista vähentymistä on Suomessa vv tapahtunut maataloudessa (- 8.3 %), massan- ja paperin valmistuksessa (- 4.2 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-1.1 %) (taulukko 1). Taulukko 2. Toimialakohtainen arvonlisäys (brutto) miljoonaa euroa Suomessa vv Lähde: Tilastokeskus. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 41,2 41,9 42,0 41,5 42,7 42,8 45,3

19 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 19 (80) Arvonlisäys on palvelutoiminnassa kasvanut vv keskimäärin n. 38 %, arvonlisäyksen ollessa keskimäärin kaikkien toimialojen osalta n. 26 %. Suhteessa toiminnan arvonlisäystä eniten 2000 luvulla kasvattaneet toimialat ovat mineraalien kaivu (90 %), liikeelämän muut palvelut (+ 88 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (67 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistus (51 %) sekä terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (41 %). Euromääräisesti arvonlisäyksen kasvu on ollut suurinta liike-elämän muissa palveluissa, ollen lähes 8.3 Mrd euroa. Pelkästään tämä ko. toimialan vuosittaisen arvonlisäyksen kasvu on lähes yhtä suuri kuin koko metsäklusterin arvonlisäys vuonna 2006 ja saman verran kuin on koko metallisektorin vuotuinen arvonlisäys. Tämä kertoo karua kieltään metsäklusterin rajusta taloudellisesta muutoksesta 2000-luvulla. Toisaalta se kertoo merkittävästä rakennemuutoksesta Suomessa kohti jälkiteollista tietoyhteiskuntaa. Siitä huolimatta, että Kainuussa liike-elämän muut palvelut ovat tuplanneet arvonlisäyksensä 2000-luvulla, ei jälkiteollinen rakennemuutos ole Kainuussa ollut tilastollisesti tarkastellen kovinkaan suurta, sillä alkutuotannon ja metsäklusterin rooli on ollut merkittävän suuri (taulukko 7). UPM:n lakkauttaminen Kajaanissa v sen sijaan vauhdittaa rakennemuutosta erittäin nopeasti. Heikointa arvonlisäyksen kehitys vv Suomessa on ollut puolestaan maataloudessa ( %), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ( %) sekä massan ja paperin valmistuksessa ( %). Taulukko 3. Kiinteän pääoman muodostus Suomessa (brutto) miljoonaa euroa vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Elintarvikkeiden ja juomien valm Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Ei-metallisten mineraalituott. valm Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus ja kierrätys Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 38,6 39,6 38,7 36,7 38,0 38,9 39,8

20 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 20 (80) Taulukko 3 kertoo millä toimialoilla Suomessa kiinteä pääoma muodostuu, eli mihin asioihin rahat kanavoituvat. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen toimiala on asuntojen omistus ja vuokraus (pääosin omistus). Palvelutoimialojen rooli ja merkitys kiinteän pääoman muodostumisessa on pysynyt suunnilleen samana 2000-luvulla, joskin liike-elämän muiden palvelujen merkitys on lisääntynyt vahvimmin. Kainuussa vahvana pääomien sitoutumisen alueena on metsä- ja maatalous, joka ei taas koko Suomen mittakaavassa nouse erityisen merkittävään rooliin. Teollisuuden rooli kiinteän pääoman muodostamisessa sen sijaan on laskussa niin koko Suomen tasolla kuin Kainuussakin. Taulukko 4. Yrittäjien määrä Suomessa toimialoittain (henkilöä) vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Elintarvikkeiden ja juomien valm Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Ei-metallisten mineraalituott. valm Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus ja kierrätys Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 56,3 57,7 59,1 60,7 61,8 62,7 63,6 Palvelualojen yrittäjien määrä on Suomessa räjähdysmäisesti kasvanut 2000-luvulla, sillä palvelualojen yrittäjien määrä on lisääntynyt lähes :lla. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa yli 7 prosenttiyksikön kasvua vv , eli n. prosentin per vuosi. Yrittäjien kokonaismäärä on kuitenkin samana aikana lisääntynyt vain n :lla, eli hieman yli 2 %. Rajuinta kasvu on ollut terveydenhoito- ja sosiaalialoilla, jossa yrittäjien määrä on lisääntynyt yli 41 % eli n uudella yrittäjällä v Liike-elämän muissa palveluissa kasvu on ollut n. 22 % ja rakentamisessa n. 19 % (taulukko 4). Yrittäjien määrä on valtakunnallisesti laskenut maataloudessa, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoimessa.

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin tarjoamat mahdollisuudet 1. Yritysrekisteri 1.1 Tietojärjestelmä -> vuositilastoja

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot