PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS

Transkriptio

1 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 1 (80) PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS Loppuraportti Toteutetut yritysanalyysihaastattelut Tammi Toukokuu 2009 Kehityskohteet toimialoittain Kainuussa Harri Mähönen, Erkki Laitinen, Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy

2 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 2 (80) ALKUSANAT Prosessi, joka johti tämän esiselvityksen tekemiseen, käynnistyi syyskuussa 2007, kun Kainuun TEkeskuksen toimesta järjestettiin Potkua palveluyrittäjyyteen - paneeli. Taustalla oli halu tukea palvelualan alkavaa liiketoimintaa, ja kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa sekä synnyttää monistettavia palvelukonsepteja. Paneelissa nousi esille palvelualan yritysten liiketoiminnan kehittämisen eri muodot. Päivän keskusteluissa todettiin, että monia toimialoja kehitetään nyt osaamiskeskus -perusteisesti. Kuhmossa on puualaan kehittämiseen erikoistunut Woodpolis. Sotkamossa toimii liikunta-, ravitsemus- ja talven teknologioihin panostava Snowpolis. Ristijärvi kehittää Seniorpoliksen kautta senioriasiakkaiden palveluja ja tuotteita. Kajaanissa toimiva Measurepoliksen tehtävänä on mittaustekniikan tutkimus- ja yritystoiminnan kehittäminen Kainuussa ja laajemminkin Suomessa. Päivän aikana esitettiin ajatus Servicepoliksen toiminnan ideoimiseksi. Vastuutahoksi tässä asiassa esitettiin Kainuun kuntien omistamaa elinkeinon kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy:tä. Kainuun Etu Oy:ssä asia kirjattiin suunniteltavien hankkeiden luetteloon ja esiteltiin hallitukselle. EUrahoituskauden vaihtumisen vuoksi asian jatkotyöstäminen pääsi käyntiin kunnolla vasta elokuussa Potkua palveluyrittäjyyteen paneelin ja TE-keskuksen Kainuun Etu Oy:lle tekemän ehdotuksen perusteella käytiin maakuntajohtajan kanssa neuvottelu palveluelinkeinojen kehittämisestä. Maakuntajohtaja totesi palvelualojen kehittämisen nousevan aiempaa voimakkaammin yhdeksi maakuntaohjelman painopistealueeksi. Lähestymistapa on vielä auki ja se, kuinka palvelualojen kehittäminen kirjataan maakuntastrategiaan. Keskustelut asiasta on vasta aloitettu ja päätös syntynee vuoden sisällä. Maakuntajohtaja kertoi myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) suhtautuvan myönteisesti palveluyritysten kehittämiseen. Keskustelussa palvelualojen kehittäminen todettiin tärkeäksi ja aiheen olevan ajankohtainen. Todettiin kentän olevan heterogeeninen ja ettei ollut käytettävissä tietoa kainuulaisten palveluyritysten kehitystarpeista. Pääpaino tulisi olla yrityksissä ja toimialoilla, joilla liiketoiminta on b-to-b tyyppistä ja kansainvälistyminen mahdollista. Neuvottelujen perusteella Kainuun Etu Oy laati esiselvityksestä rahoitushakemuksen Kainuun maakuntakuntayhtymälle. Esiselvitys sai myönteisen rahoituspäätöksen UPM:n ilmoitettua Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta Kainuun Etu Oy:ssä tehtiin päätös esiselvityksen projektipäällikkönä toimineen Seppo Räisäsen siirtämisestä investointiasiamiehen tehtäviin. Tällä pyrittiin varmistamaan yritysten investointien mahdollisimman nopeat käynnistymiset. Tämä henkilövaihdos toi viivettä esiselvityksen käynnistymiseen. Projektipäällikkönä toimi sen jälkeen toimialapäällikkö Mikko Kettunen oman toimensa ohella ja päävastuun yrityshaastatteluista kantoi Tuula Metsävainio. Kainuun Etu Oy haluaa kiittää kaikkia esiselvitykseen osallistuneita yrityksiä kehitysmyönteisyydestä ja osallistumisesta tutkimukseen. Meidät on otettu vastaan reilusti ja luottamuksellisesti. Kainuun Etu Oy kiittää myös sidosryhmien edustajia asiantuntevista kommenteista tutkimusaineistoon ja loppuraporttiin liittyen. Lämpimät kiitokset myös asiantuntijoina toimineille :n konsulteille Harri Mähöselle ja Erkki Laitiselle, jotka toivat prosessiin oman yrittäjävetoisen näkökulman. Toivomme, että tämä esiselvitys toimii yhtenä työkaluna, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä päättää siitä millaisia menetelmiä, toimintamuotoja ja panostuksia palvelualan yritystoimintaan suunnataan. Mikko Kettunen, toimialapäällikkö, Kainuun Etu Oy

3 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 3 (80) TIIVISTELMÄ Kainuun palvelualan sisäisessä kehityksessä on havaittavissa kaikilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä v Palvelutuotannon bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla yli 26 % ja jalostusarvo yli 22 %. Lisäksi yrityksissä oleva palkatun henkilöstön määrä on kasvanut yli 16 %. Tämän jälkeen Kainuuseen kohdistuneet metsäteollisuuden lakkauttamispäätökset sekä kulumassa oleva globaali lama syö todennäköisesti melkoisen loven kainuulaiseen kuntatalouteen. UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen kerrannaisvaikutukset näkyvät vasta tulevissa tilastoissa. Laman vaikutuksia voidaan tällä hetkellä vain arvailla, mutta joka tapauksessa Kainuuseen kertyvän rahan määrä niin metsätaloudessa kuin massan ja paperin valmistuksessa ovat romahtaneet rajusti. Arvonlisäyksen vähentyminen vuonna 2009 saattaa olla reilusti yli 100 miljoonaa euroa, sillä lamalla on kerrannaisvaikutuksia ainakin teollisuuden alihankintaan, kuljetukseen, rakentamiseen ja liike-elämän muihin palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä että palveluelinkeinoihin kohdistuu entistä suurempi haaste kansantaloutta tukevana voimana, kuin mitä se on aiemmin ollut. Yksityisten palvelujen osuus Kainuun arvonlisäyksestä on ollut n %, ja sen voidaan arvella nousevan merkittävästi. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, miten paljon ja miten nopeasti palvelutoimialojen yritykset voivat kasvaa ja millä markkinoilla on kestävyyttä ja jatkuvuutta. Palvelutoimialoilla on nopeasti saatava aikaan myytäviä tuotteita sekä tuotantokapasiteettia. Lisäksi on opittava myymään, tuotteistamaan ja toteuttamaan palveluja huomattavasti paremmalla tasolla ja suuremmalla volyymillä siihen verrattuna missä olemme aiemmin olleet. Markkinoita on haettava Kainuun ulkopuolelta, sillä alueen ostovoima ei missään nimessä riitä kasvuvaatimusten toteuttamiseen. Myyntiä ja markkinoita on haettava valtakunnan tasolla ja viennistä. Julkisen sektorin on keskityttävä fasiliteettien muodostamiseen sekä toiminnan mahdollistavan infrastruktuurin kehittämiseen. Tämän selvityksen osalta Kainuun palveluyritysten akuutit kehitystarpeet liittyvät kolmeen aihepiiriin: 1. Työvoiman laatua, määrää ja osaamista tulee parantaa Työvoiman laadullisen saatavuuden, osaamisen ja jaksamisen parantaminen Toimialoittaisten erityispiirteiden ja osaamispuutteiden laajempi huomioiminen kehitystyössä Työvoiman määrällisen saatavuuden parantaminen Työvoimareservin aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen kautta linjan 2. Yritysten liiketoiminnallista ja taloushallinnon osaamista tulee edistää Taloushallinto-osaamisen ja rahoitussuunnittelun osaamisen parantaminen yrityksissä Yrityksille suunnattujen neuvonta- ja rahoituspalvelujen tarjontaa ja saatavuutta tulee kehittää maakunnassa Yhteistyötä yritysten ja tilitoimistojen välillä tulee syventää

4 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 4 (80) 3. Yritysten myynnillisiä ja markkinoinnillisia ponnisteluja tulee vauhdittaa Kaupallisesti kilpailukykyisten verkostojen muodostumista tulee edistää ja vauhdittaa Myynnin ja liikkeenjohdon perustan kehittämiseen on panostettava yrityksissä Kaupallistaminen, asiakaspalvelu ja hallinta sekä tuotteistus tulee nostaa uudelle tasolle yrityksissä Työntekijöiden osaaminen, asenne ja taidot on saatava paremmiksi Koko projektin johtopäätöksinä voidaan todeta että kainuulaisten palvelujen jalostusastetta ja kaupallisia mahdollisuuksia on pyrittävä parantamaan, jotta palveluelinkeinojen kansantaloudellista roolia voitaisiin vahvistaa. Tärkeimmille palvelutoimialoille tulisi perustaa "vauhdittamo", joka on auttamassa kehittämään yritysten palvelutuotteita sekä edesauttaa niiden kaupallista levitystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jalostusasteen nosto tapahtuu a) kaupallisten ratkaisujen lisäämisellä, b) tuottavuuden parantamisella, c) tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisellä osana palvelukonsepteja, d) tutkimus- ja tuotekehityspanosten lisäämisellä ja kohdentamisella sekä e) kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden tuntemisen edistämisellä. Näillä "vauhdittamoilla" tulee olla kaupallinen lähtökohta ja intressi ja lisäksi alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä tulee olla keskeinen rooli "vauhdittamojen" toiminnan toteuttamisessa. Vauhdittamot muodostavat yhdessä Servicepolisin, joka toimii verkostomaisesti Kainuun sisällä ja Kainuusta ulospäin. Toiminnan edistämisen seuraavina askeleina voidaan suositella toimialoittaisten toimenpideohjelmien laatimista Servicepoliksen hankkeistamiseksi ja kokonaisuuden muodostamiseksi. Kaikkien tarkasteltujen toimialojen osalta tulisi järjestää toimialoittaiset kehitysfoorumit, joiden lopputulemana pyritään luomaan toimialoittaiset kehitysvisiot. Toimialoittaiset kehittämishaasteet muodostetaan toimenpideohjelmiksi visioiden toteuttamiseksi.

5 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 5 (80) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...2 TIIVISTELMÄ ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Tutkimusmenetelmä Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta Selvitys lentoreittien säilyttämisestä Kainuun työvoiman saatavuus Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus Kainuun innovaatioselvitys Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO Toimialan kehitys Suomessa Toimialan kehitys Kainuussa Lähivuosina palvelualaan kohdistuneita tai kohdistuvia kainuulaisia kehityshankkeita Palvelualan koulutus Kainuussa Palveluala arvoketjuissa ja verkoissa PALVELUALAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA Julkisten palveluiden tulevia toimintamalleja Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Luovat alat ja esiselvitys Sähköinen asiointi ja palveluiden tuotanto Verkkolaskutus Suomessa Suomalainen verkkokauppa PK- yrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämien Sähköisen liiketoiminnan kehittämishankkeita Kainuussa Toimialojen investoinnit Kainuussa TUTKIMUKSEN TULOKSET MATKAILUALA HOIVA-ALA METSÄALAA PALVELEVAT ALAT RAKENNUSTOIMINTAA PALVELEVAT YRITYKSET METALLIALA YRITYSPALVELUALA KULJETUSALA ICT- JA ELEKTRONIIKKA-ALA KEHITTÄMISEN HAASTEET JA ESTEET YHTEENVETO Työvoiman saatavuus sekä koulutuksen ja osaamisen kehittä-minen Talous ja rahoitus Markkinoinnin ja liikkeenjohdon kehittäminen PÄÄTELMÄT Johtopäätökset Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET...80

6 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 6 (80) 1. ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Tutkimusmenetelmä Yrityshaastattelut toteutusprosessissa Esiselvityksen kohteena on Kainuun b to b palvelua tuottavat valittujen toimialojen yritykset. Selvitys perustuu yritysanalyysihaastattelujen ja käynnissä olevien verkostohankkeiden kautta saatuihin tietoihin, jotka kerättiin talven ja kevään 2009 aikana 97 yrityksestä. Toimialat ovat: ICT, metalli, matkailua palvelevat yritykset, hoiva-ala, kuljetusala ja teollisuuspalveluyritykset. Keskimäärin 2-3 tuntia kestävässä haastattelussa selvitettiin yrityskohtainen tilanne liiketoimintaalueittain yrityksen vetäjän kanssa kaikille toimialoille suunnatulla kysymyspatteristolla, jossa käsiteltiin aiheittain Liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen Tuotteet ja palvelut Markkinat ja asiakkaat Ostotoiminta Henkilöstöasiat Verkostot Talous ja rahoitus Tietojärjestelmät Markkinointi Muut toimintaan vaikuttaneet ja tulevaisuudessa vaikuttavat seikat Haastattelujen tuloksena saatiin tietoa yritysten ja toimialojen liiketoiminnan sen hetkisestä tilasta, aiemmin vaikuttaneista seikoista, tulevaisuuden näkymistä sekä kehitys- ja koulutustarpeista. Haastattelun jälkeen lähes jokainen yritys sai haastattelijalta palautteen, jota yritys voi halutessaan käyttää oman liiketoimintansa tarkastelun ja suunnittelun työkaluna. Palaute sisälsi yrityskohtaisen yhteenvetoraportin, johon haastattelija oli koonnut tärkeimmät liiketoiminnan kehityskohteet ja osaamistarpeet sekä esille nousseet että äänettömät signaalit. Lisäksi kukin yritys sai graafisen esityksen haastattelussa antamistaan vastauksista, liite 1. Haastatteluja toteuttivat: ICT, metalli, yrityspalvelut, kuljetus ja matkailu toimialat: Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Hoiva-ala: Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy Matkailuala: Harri Mähönen,.

7 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 7 (80) 1.2. Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat Toimialajakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/ Yhtiömuotojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/2009 2

8 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 8 (80) Kokojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/ Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat 2009 Suorat yritystuet 20,2 M o Yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaiset avustukset 17,6 M o Maaseudun yritystuet (arvio) 1 M o Kalatalouden jalostusyritystuet 0,2 M o Kuljetustuki 1,4 M Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 12,0 M o Ammatillinen aikuiskoulutus o Valmentava aikuiskoulutus Työllistyvyyden edistäminen 20,1 M o Palkkatuki (TE-toimistot) 10,9 M o Työllisyyttä tukevat investoinnit 7,1 M o Työllisyyspoliittinen avustus 0,6 M o Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet (TE-toimistot) 1,5 M Vastaanottokeskus ja pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaaminen 2,75 M ESR-rahoitus 9,9 M TYV:n määrärahat yhteensä 64,9 M

9 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 9 (80) Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys PALVELUALAT Toimipaikkatilastot maakunnittain 2007 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto /1000 Kainuu H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatil. tieteel. ja tekn. toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialaluokitus TOL 2008 Toimipaikat maakunnittain muuttujina TOL95, Maakunta, Muuttuja ja Vuosi 2000 Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto/1000 Kainuu H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliik J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv Lähde: Tilastokeskus Toimialat TOL95 mukaiset

10 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 10 (80) Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta

11 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 11 (80) Selvitys lentoreittien säilyttämisestä Yhteenveto Vaikka lentomatkustus on lisääntynyt 48 %:lla vastaajista, Kajaanin lentoaseman matkustajamäärät eivät ole kehittyneet näiden arvioiden mukaisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että noin yhdensuuntaista lentomatkaa valuu alueen lentoaseman ulkopuolelle. Avoimen palautteen perusteella merkittävä osa tästä yhdensuuntaisen matkan siirtymästä on kehittynyt viime vuosina ja osaltaan selittäisi Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien alenemista. Syynä matkustamisen siirtymisenä muille lentoasemille pidetään muiden lentoasemien edullisempia hintoja ja Kajaanin lentoaseman lentovuorojen yhteensopimattomuutta jatkolentojen kanssa. Hintatietoisuuden lisääntyminen yritysten keskuudessa saattaa edelleen lisätä matkustajien siirtymistä muille kentille. Lentäminen muilta kentiltä hankaloittaa Kainuun alueen yritysten toimintaa ja alentaa niiden tuottavuutta. Henkilöautomatkustus Helsinkiin on yllättävän suosittua yritysten keskuudessa. Yritykset käyttävät vuosittain tuhansia työpäiviä henkilöautossa istumiseen Helsinkiin suuntautuvilla matkoillaan. Kilpailu reitillä nähdään tärkeänä (keskiarvo 3.92 asteikolla 1-5). Junamatkustaminen ei ole vastaajien mukaan vähentänyt lentomatkustusta kokonaisuutena, sillä lentomatkustusmäärät kokonaisuutena ovat kasvaneet. Koska Kajaanin lentoaseman hinnoittelua pidetään yleisesti ottaen kohtuuttomana, ovat parantuneet junamatkustusyhteydet saattaneet viedä osan Kajaanin lentoaseman matkustajamääristä kaikille matkustajaryhmille, vaikka yritysten lentomatkustusmäärät kaikilta lentokentiltä ovat kokonaisuutena kasvaneet. Yrityksille lentomatkustaminen on yhä ensisijainen matkustusväline Helsingin ja Kajaani välillä. Yritysten lentomatkustuksen kasvu luo potentiaalia matkustajamäärien merkittävään kasvattamiseen Kajaanin lentoasemalta, mikäli lentoaseman kilpailutekijät ovat kohdallaan. Yrityksistä 47 % arvioi lentomatkustuksensa edelleen kasvavan seuraavan 3vuoden aikana. Ainoastaan 2 % yrityksistä arvioi lentomatkustuksensa vähenevän. Matkailijakapasiteetin kasvu erityisesti Vuokatin alueelta voi edelleen lisätä edellytyksiä Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien kasvattamiseen. Tämä tutkimus käsitteli yritysten ja organisaatioiden lentomatkustamista. Kajaanin kaupunki Kainuun yrittäjät

12 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 12 (80) Kainuun työvoiman saatavuus Työvoima 2008 Työvoima 2013

13 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 13 (80) Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus

14 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 14 (80)

15 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 15 (80)

16 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 16 (80) Kainuun innovaatioselvitys 2006 Tiivistelmä raportin ehdotuksista Ehdotus: Kainuun innovaatiojärjestelmän suunnittelun tulee tähdätä osaamiskeskittymiin, joilla on mahdollisimman aukottomat innovaatiopalvelut ja joilla innovaatiotoiminta tapahtuu vuorovaikutteisen mallin mukaisesti yhdistäen sekä teknologia- että markkinalähtöiset innovaatioprosessit. Aikaisempaa enemmän huomiota on kiinnitettävä innovaatioiden kaupallistamiseen. Ehdotus: Oleellista innovaatiojärjestelmän kannalta on, että siinä olevat organisaatiot yhdessä peittävät asiantuntemuksellaan ja/tai verkostoyhteyksillään mahdollisimman aukottomasti ja laadukkaasti koko liiketoimintaosaamisen ketjun (kuva). Kehittäjä ja välittäjäorganisaatiot keskittyvät (yritysten tapaan) omaan erikoisosaamiseensa innovaatioketjussa. Alkuperäinen lähde: Prizztech Oy Liiketoimintaosaamisen kokonaisuus, joka Kainuun innovaatiojärjestelmän toimijoiden tulee yhdessä hallita mahdollisimman hyvin (Järnstedt 2005b). Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK Kajaanin ammattikorkeakoulussa laaditusta Kainuun matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelusta on vedettävissä seuraavia johtopäätöksiä koskien alan kehittämistarpeita: tuotteita ei ole riittävästi (ympärivuotisuus, kansainväliset markkinat) pitkäjänteisyys puuttuu; tuotteita on kehitetty hankkeilla ja kun hanke päättyy markkinoille vieminen pysähtyy liian usein segmentointia tarvitaan (strategia)

17 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 17 (80) ohjelmapalveluja tarvitaan lisää. Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja - ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto 2. PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO 2.1. Toimialan kehitys Suomessa Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tuotos nousi vv noin 28 %. Palvelualojen kehityksessä on havaittavissa samalla ajanjaksolla oheisessa taulukossa kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä. Tarkastellun palvelutuotannon euromääräinen bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla lähes 35 % (taulukko 1) ja jalostusarvo (arvonlisäys) yli 38 % (taulukko 2). Taulukko 1. Toimialakohtainen tuotos Suomessa käyvin hinnoin miljoonaa euroa vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 36,6 37,5 38,0 38,5 38,6 38,6 38,3 Taulukoiden 1 4 tiedot on saatu Tilastokeskuksen Aluetilinpito tilastosta, joka on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus. Siinä tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) ohjeistusta. Aluetilinpidossa tuotanto eritellään tuotokseen, välituotekäyttöön, arvonlisäykseen sekä palkansaajakorvauksiin. Työllisyys jakaantuu yrittäjiin ja palkansaajiin. Näiden lisäksi lasketaan myös kiinteän pääoman

18 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 18 (80) bruttomuodostus eli investoinnit alueittain. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään monia perustilastoja ja rekisteriaineistoja. Näitä ovat mm. yritysrekisterin toimipaikka-aineisto, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maatalouden yritys- ja tulotilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri Vahvinta tuotoksen kasvukehitys 2000-luvulla Suomessa on ollut mineraalien kaivussa (+ 66 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistuksessa (+ 62 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (+ 56 %), liike-elämän muissa palveluissa (+ 54 %) sekä terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa (+ 46 %). Yksityisen palvelusektorin osuus tuotoksesta oli vuonna % ja vuonna %, joten kasvua on ollut 1.7 prosenttiyksikköä (taulukko 1). Kainuussa vastaavana aikana yksityisten palvelujen osuus tuotoksesta kasvoi suhteessa saman verran, eli n. 1.6 prosenttiyksikköä (taulukko 6). Tuotoksen euroarvoista vähentymistä on Suomessa vv tapahtunut maataloudessa (- 8.3 %), massan- ja paperin valmistuksessa (- 4.2 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-1.1 %) (taulukko 1). Taulukko 2. Toimialakohtainen arvonlisäys (brutto) miljoonaa euroa Suomessa vv Lähde: Tilastokeskus. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 41,2 41,9 42,0 41,5 42,7 42,8 45,3

19 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 19 (80) Arvonlisäys on palvelutoiminnassa kasvanut vv keskimäärin n. 38 %, arvonlisäyksen ollessa keskimäärin kaikkien toimialojen osalta n. 26 %. Suhteessa toiminnan arvonlisäystä eniten 2000 luvulla kasvattaneet toimialat ovat mineraalien kaivu (90 %), liikeelämän muut palvelut (+ 88 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (67 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistus (51 %) sekä terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (41 %). Euromääräisesti arvonlisäyksen kasvu on ollut suurinta liike-elämän muissa palveluissa, ollen lähes 8.3 Mrd euroa. Pelkästään tämä ko. toimialan vuosittaisen arvonlisäyksen kasvu on lähes yhtä suuri kuin koko metsäklusterin arvonlisäys vuonna 2006 ja saman verran kuin on koko metallisektorin vuotuinen arvonlisäys. Tämä kertoo karua kieltään metsäklusterin rajusta taloudellisesta muutoksesta 2000-luvulla. Toisaalta se kertoo merkittävästä rakennemuutoksesta Suomessa kohti jälkiteollista tietoyhteiskuntaa. Siitä huolimatta, että Kainuussa liike-elämän muut palvelut ovat tuplanneet arvonlisäyksensä 2000-luvulla, ei jälkiteollinen rakennemuutos ole Kainuussa ollut tilastollisesti tarkastellen kovinkaan suurta, sillä alkutuotannon ja metsäklusterin rooli on ollut merkittävän suuri (taulukko 7). UPM:n lakkauttaminen Kajaanissa v sen sijaan vauhdittaa rakennemuutosta erittäin nopeasti. Heikointa arvonlisäyksen kehitys vv Suomessa on ollut puolestaan maataloudessa ( %), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ( %) sekä massan ja paperin valmistuksessa ( %). Taulukko 3. Kiinteän pääoman muodostus Suomessa (brutto) miljoonaa euroa vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Elintarvikkeiden ja juomien valm Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Ei-metallisten mineraalituott. valm Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus ja kierrätys Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 38,6 39,6 38,7 36,7 38,0 38,9 39,8

20 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 20 (80) Taulukko 3 kertoo millä toimialoilla Suomessa kiinteä pääoma muodostuu, eli mihin asioihin rahat kanavoituvat. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen toimiala on asuntojen omistus ja vuokraus (pääosin omistus). Palvelutoimialojen rooli ja merkitys kiinteän pääoman muodostumisessa on pysynyt suunnilleen samana 2000-luvulla, joskin liike-elämän muiden palvelujen merkitys on lisääntynyt vahvimmin. Kainuussa vahvana pääomien sitoutumisen alueena on metsä- ja maatalous, joka ei taas koko Suomen mittakaavassa nouse erityisen merkittävään rooliin. Teollisuuden rooli kiinteän pääoman muodostamisessa sen sijaan on laskussa niin koko Suomen tasolla kuin Kainuussakin. Taulukko 4. Yrittäjien määrä Suomessa toimialoittain (henkilöä) vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Elintarvikkeiden ja juomien valm Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Ei-metallisten mineraalituott. valm Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus ja kierrätys Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 56,3 57,7 59,1 60,7 61,8 62,7 63,6 Palvelualojen yrittäjien määrä on Suomessa räjähdysmäisesti kasvanut 2000-luvulla, sillä palvelualojen yrittäjien määrä on lisääntynyt lähes :lla. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa yli 7 prosenttiyksikön kasvua vv , eli n. prosentin per vuosi. Yrittäjien kokonaismäärä on kuitenkin samana aikana lisääntynyt vain n :lla, eli hieman yli 2 %. Rajuinta kasvu on ollut terveydenhoito- ja sosiaalialoilla, jossa yrittäjien määrä on lisääntynyt yli 41 % eli n uudella yrittäjällä v Liike-elämän muissa palveluissa kasvu on ollut n. 22 % ja rakentamisessa n. 19 % (taulukko 4). Yrittäjien määrä on valtakunnallisesti laskenut maataloudessa, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoimessa.