PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS"

Transkriptio

1 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 1 (80) PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS Loppuraportti Toteutetut yritysanalyysihaastattelut Tammi Toukokuu 2009 Kehityskohteet toimialoittain Kainuussa Harri Mähönen, Erkki Laitinen, Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy

2 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 2 (80) ALKUSANAT Prosessi, joka johti tämän esiselvityksen tekemiseen, käynnistyi syyskuussa 2007, kun Kainuun TEkeskuksen toimesta järjestettiin Potkua palveluyrittäjyyteen - paneeli. Taustalla oli halu tukea palvelualan alkavaa liiketoimintaa, ja kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa sekä synnyttää monistettavia palvelukonsepteja. Paneelissa nousi esille palvelualan yritysten liiketoiminnan kehittämisen eri muodot. Päivän keskusteluissa todettiin, että monia toimialoja kehitetään nyt osaamiskeskus -perusteisesti. Kuhmossa on puualaan kehittämiseen erikoistunut Woodpolis. Sotkamossa toimii liikunta-, ravitsemus- ja talven teknologioihin panostava Snowpolis. Ristijärvi kehittää Seniorpoliksen kautta senioriasiakkaiden palveluja ja tuotteita. Kajaanissa toimiva Measurepoliksen tehtävänä on mittaustekniikan tutkimus- ja yritystoiminnan kehittäminen Kainuussa ja laajemminkin Suomessa. Päivän aikana esitettiin ajatus Servicepoliksen toiminnan ideoimiseksi. Vastuutahoksi tässä asiassa esitettiin Kainuun kuntien omistamaa elinkeinon kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy:tä. Kainuun Etu Oy:ssä asia kirjattiin suunniteltavien hankkeiden luetteloon ja esiteltiin hallitukselle. EUrahoituskauden vaihtumisen vuoksi asian jatkotyöstäminen pääsi käyntiin kunnolla vasta elokuussa Potkua palveluyrittäjyyteen paneelin ja TE-keskuksen Kainuun Etu Oy:lle tekemän ehdotuksen perusteella käytiin maakuntajohtajan kanssa neuvottelu palveluelinkeinojen kehittämisestä. Maakuntajohtaja totesi palvelualojen kehittämisen nousevan aiempaa voimakkaammin yhdeksi maakuntaohjelman painopistealueeksi. Lähestymistapa on vielä auki ja se, kuinka palvelualojen kehittäminen kirjataan maakuntastrategiaan. Keskustelut asiasta on vasta aloitettu ja päätös syntynee vuoden sisällä. Maakuntajohtaja kertoi myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) suhtautuvan myönteisesti palveluyritysten kehittämiseen. Keskustelussa palvelualojen kehittäminen todettiin tärkeäksi ja aiheen olevan ajankohtainen. Todettiin kentän olevan heterogeeninen ja ettei ollut käytettävissä tietoa kainuulaisten palveluyritysten kehitystarpeista. Pääpaino tulisi olla yrityksissä ja toimialoilla, joilla liiketoiminta on b-to-b tyyppistä ja kansainvälistyminen mahdollista. Neuvottelujen perusteella Kainuun Etu Oy laati esiselvityksestä rahoitushakemuksen Kainuun maakuntakuntayhtymälle. Esiselvitys sai myönteisen rahoituspäätöksen UPM:n ilmoitettua Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta Kainuun Etu Oy:ssä tehtiin päätös esiselvityksen projektipäällikkönä toimineen Seppo Räisäsen siirtämisestä investointiasiamiehen tehtäviin. Tällä pyrittiin varmistamaan yritysten investointien mahdollisimman nopeat käynnistymiset. Tämä henkilövaihdos toi viivettä esiselvityksen käynnistymiseen. Projektipäällikkönä toimi sen jälkeen toimialapäällikkö Mikko Kettunen oman toimensa ohella ja päävastuun yrityshaastatteluista kantoi Tuula Metsävainio. Kainuun Etu Oy haluaa kiittää kaikkia esiselvitykseen osallistuneita yrityksiä kehitysmyönteisyydestä ja osallistumisesta tutkimukseen. Meidät on otettu vastaan reilusti ja luottamuksellisesti. Kainuun Etu Oy kiittää myös sidosryhmien edustajia asiantuntevista kommenteista tutkimusaineistoon ja loppuraporttiin liittyen. Lämpimät kiitokset myös asiantuntijoina toimineille :n konsulteille Harri Mähöselle ja Erkki Laitiselle, jotka toivat prosessiin oman yrittäjävetoisen näkökulman. Toivomme, että tämä esiselvitys toimii yhtenä työkaluna, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä päättää siitä millaisia menetelmiä, toimintamuotoja ja panostuksia palvelualan yritystoimintaan suunnataan. Mikko Kettunen, toimialapäällikkö, Kainuun Etu Oy

3 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 3 (80) TIIVISTELMÄ Kainuun palvelualan sisäisessä kehityksessä on havaittavissa kaikilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä v Palvelutuotannon bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla yli 26 % ja jalostusarvo yli 22 %. Lisäksi yrityksissä oleva palkatun henkilöstön määrä on kasvanut yli 16 %. Tämän jälkeen Kainuuseen kohdistuneet metsäteollisuuden lakkauttamispäätökset sekä kulumassa oleva globaali lama syö todennäköisesti melkoisen loven kainuulaiseen kuntatalouteen. UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen kerrannaisvaikutukset näkyvät vasta tulevissa tilastoissa. Laman vaikutuksia voidaan tällä hetkellä vain arvailla, mutta joka tapauksessa Kainuuseen kertyvän rahan määrä niin metsätaloudessa kuin massan ja paperin valmistuksessa ovat romahtaneet rajusti. Arvonlisäyksen vähentyminen vuonna 2009 saattaa olla reilusti yli 100 miljoonaa euroa, sillä lamalla on kerrannaisvaikutuksia ainakin teollisuuden alihankintaan, kuljetukseen, rakentamiseen ja liike-elämän muihin palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä että palveluelinkeinoihin kohdistuu entistä suurempi haaste kansantaloutta tukevana voimana, kuin mitä se on aiemmin ollut. Yksityisten palvelujen osuus Kainuun arvonlisäyksestä on ollut n %, ja sen voidaan arvella nousevan merkittävästi. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, miten paljon ja miten nopeasti palvelutoimialojen yritykset voivat kasvaa ja millä markkinoilla on kestävyyttä ja jatkuvuutta. Palvelutoimialoilla on nopeasti saatava aikaan myytäviä tuotteita sekä tuotantokapasiteettia. Lisäksi on opittava myymään, tuotteistamaan ja toteuttamaan palveluja huomattavasti paremmalla tasolla ja suuremmalla volyymillä siihen verrattuna missä olemme aiemmin olleet. Markkinoita on haettava Kainuun ulkopuolelta, sillä alueen ostovoima ei missään nimessä riitä kasvuvaatimusten toteuttamiseen. Myyntiä ja markkinoita on haettava valtakunnan tasolla ja viennistä. Julkisen sektorin on keskityttävä fasiliteettien muodostamiseen sekä toiminnan mahdollistavan infrastruktuurin kehittämiseen. Tämän selvityksen osalta Kainuun palveluyritysten akuutit kehitystarpeet liittyvät kolmeen aihepiiriin: 1. Työvoiman laatua, määrää ja osaamista tulee parantaa Työvoiman laadullisen saatavuuden, osaamisen ja jaksamisen parantaminen Toimialoittaisten erityispiirteiden ja osaamispuutteiden laajempi huomioiminen kehitystyössä Työvoiman määrällisen saatavuuden parantaminen Työvoimareservin aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen kautta linjan 2. Yritysten liiketoiminnallista ja taloushallinnon osaamista tulee edistää Taloushallinto-osaamisen ja rahoitussuunnittelun osaamisen parantaminen yrityksissä Yrityksille suunnattujen neuvonta- ja rahoituspalvelujen tarjontaa ja saatavuutta tulee kehittää maakunnassa Yhteistyötä yritysten ja tilitoimistojen välillä tulee syventää

4 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 4 (80) 3. Yritysten myynnillisiä ja markkinoinnillisia ponnisteluja tulee vauhdittaa Kaupallisesti kilpailukykyisten verkostojen muodostumista tulee edistää ja vauhdittaa Myynnin ja liikkeenjohdon perustan kehittämiseen on panostettava yrityksissä Kaupallistaminen, asiakaspalvelu ja hallinta sekä tuotteistus tulee nostaa uudelle tasolle yrityksissä Työntekijöiden osaaminen, asenne ja taidot on saatava paremmiksi Koko projektin johtopäätöksinä voidaan todeta että kainuulaisten palvelujen jalostusastetta ja kaupallisia mahdollisuuksia on pyrittävä parantamaan, jotta palveluelinkeinojen kansantaloudellista roolia voitaisiin vahvistaa. Tärkeimmille palvelutoimialoille tulisi perustaa "vauhdittamo", joka on auttamassa kehittämään yritysten palvelutuotteita sekä edesauttaa niiden kaupallista levitystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jalostusasteen nosto tapahtuu a) kaupallisten ratkaisujen lisäämisellä, b) tuottavuuden parantamisella, c) tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisellä osana palvelukonsepteja, d) tutkimus- ja tuotekehityspanosten lisäämisellä ja kohdentamisella sekä e) kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden tuntemisen edistämisellä. Näillä "vauhdittamoilla" tulee olla kaupallinen lähtökohta ja intressi ja lisäksi alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä tulee olla keskeinen rooli "vauhdittamojen" toiminnan toteuttamisessa. Vauhdittamot muodostavat yhdessä Servicepolisin, joka toimii verkostomaisesti Kainuun sisällä ja Kainuusta ulospäin. Toiminnan edistämisen seuraavina askeleina voidaan suositella toimialoittaisten toimenpideohjelmien laatimista Servicepoliksen hankkeistamiseksi ja kokonaisuuden muodostamiseksi. Kaikkien tarkasteltujen toimialojen osalta tulisi järjestää toimialoittaiset kehitysfoorumit, joiden lopputulemana pyritään luomaan toimialoittaiset kehitysvisiot. Toimialoittaiset kehittämishaasteet muodostetaan toimenpideohjelmiksi visioiden toteuttamiseksi.

5 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 5 (80) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...2 TIIVISTELMÄ ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Tutkimusmenetelmä Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta Selvitys lentoreittien säilyttämisestä Kainuun työvoiman saatavuus Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus Kainuun innovaatioselvitys Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO Toimialan kehitys Suomessa Toimialan kehitys Kainuussa Lähivuosina palvelualaan kohdistuneita tai kohdistuvia kainuulaisia kehityshankkeita Palvelualan koulutus Kainuussa Palveluala arvoketjuissa ja verkoissa PALVELUALAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA Julkisten palveluiden tulevia toimintamalleja Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Luovat alat ja esiselvitys Sähköinen asiointi ja palveluiden tuotanto Verkkolaskutus Suomessa Suomalainen verkkokauppa PK- yrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämien Sähköisen liiketoiminnan kehittämishankkeita Kainuussa Toimialojen investoinnit Kainuussa TUTKIMUKSEN TULOKSET MATKAILUALA HOIVA-ALA METSÄALAA PALVELEVAT ALAT RAKENNUSTOIMINTAA PALVELEVAT YRITYKSET METALLIALA YRITYSPALVELUALA KULJETUSALA ICT- JA ELEKTRONIIKKA-ALA KEHITTÄMISEN HAASTEET JA ESTEET YHTEENVETO Työvoiman saatavuus sekä koulutuksen ja osaamisen kehittä-minen Talous ja rahoitus Markkinoinnin ja liikkeenjohdon kehittäminen PÄÄTELMÄT Johtopäätökset Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET...80

6 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 6 (80) 1. ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Tutkimusmenetelmä Yrityshaastattelut toteutusprosessissa Esiselvityksen kohteena on Kainuun b to b palvelua tuottavat valittujen toimialojen yritykset. Selvitys perustuu yritysanalyysihaastattelujen ja käynnissä olevien verkostohankkeiden kautta saatuihin tietoihin, jotka kerättiin talven ja kevään 2009 aikana 97 yrityksestä. Toimialat ovat: ICT, metalli, matkailua palvelevat yritykset, hoiva-ala, kuljetusala ja teollisuuspalveluyritykset. Keskimäärin 2-3 tuntia kestävässä haastattelussa selvitettiin yrityskohtainen tilanne liiketoimintaalueittain yrityksen vetäjän kanssa kaikille toimialoille suunnatulla kysymyspatteristolla, jossa käsiteltiin aiheittain Liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen Tuotteet ja palvelut Markkinat ja asiakkaat Ostotoiminta Henkilöstöasiat Verkostot Talous ja rahoitus Tietojärjestelmät Markkinointi Muut toimintaan vaikuttaneet ja tulevaisuudessa vaikuttavat seikat Haastattelujen tuloksena saatiin tietoa yritysten ja toimialojen liiketoiminnan sen hetkisestä tilasta, aiemmin vaikuttaneista seikoista, tulevaisuuden näkymistä sekä kehitys- ja koulutustarpeista. Haastattelun jälkeen lähes jokainen yritys sai haastattelijalta palautteen, jota yritys voi halutessaan käyttää oman liiketoimintansa tarkastelun ja suunnittelun työkaluna. Palaute sisälsi yrityskohtaisen yhteenvetoraportin, johon haastattelija oli koonnut tärkeimmät liiketoiminnan kehityskohteet ja osaamistarpeet sekä esille nousseet että äänettömät signaalit. Lisäksi kukin yritys sai graafisen esityksen haastattelussa antamistaan vastauksista, liite 1. Haastatteluja toteuttivat: ICT, metalli, yrityspalvelut, kuljetus ja matkailu toimialat: Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Hoiva-ala: Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy Matkailuala: Harri Mähönen,.

7 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 7 (80) 1.2. Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat Toimialajakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/ Yhtiömuotojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/2009 2

8 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 8 (80) Kokojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/ Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat 2009 Suorat yritystuet 20,2 M o Yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaiset avustukset 17,6 M o Maaseudun yritystuet (arvio) 1 M o Kalatalouden jalostusyritystuet 0,2 M o Kuljetustuki 1,4 M Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 12,0 M o Ammatillinen aikuiskoulutus o Valmentava aikuiskoulutus Työllistyvyyden edistäminen 20,1 M o Palkkatuki (TE-toimistot) 10,9 M o Työllisyyttä tukevat investoinnit 7,1 M o Työllisyyspoliittinen avustus 0,6 M o Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet (TE-toimistot) 1,5 M Vastaanottokeskus ja pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaaminen 2,75 M ESR-rahoitus 9,9 M TYV:n määrärahat yhteensä 64,9 M

9 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 9 (80) Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys PALVELUALAT Toimipaikkatilastot maakunnittain 2007 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto /1000 Kainuu H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatil. tieteel. ja tekn. toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialaluokitus TOL 2008 Toimipaikat maakunnittain muuttujina TOL95, Maakunta, Muuttuja ja Vuosi 2000 Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto/1000 Kainuu H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliik J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv Lähde: Tilastokeskus Toimialat TOL95 mukaiset

10 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 10 (80) Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta

11 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 11 (80) Selvitys lentoreittien säilyttämisestä Yhteenveto Vaikka lentomatkustus on lisääntynyt 48 %:lla vastaajista, Kajaanin lentoaseman matkustajamäärät eivät ole kehittyneet näiden arvioiden mukaisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että noin yhdensuuntaista lentomatkaa valuu alueen lentoaseman ulkopuolelle. Avoimen palautteen perusteella merkittävä osa tästä yhdensuuntaisen matkan siirtymästä on kehittynyt viime vuosina ja osaltaan selittäisi Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien alenemista. Syynä matkustamisen siirtymisenä muille lentoasemille pidetään muiden lentoasemien edullisempia hintoja ja Kajaanin lentoaseman lentovuorojen yhteensopimattomuutta jatkolentojen kanssa. Hintatietoisuuden lisääntyminen yritysten keskuudessa saattaa edelleen lisätä matkustajien siirtymistä muille kentille. Lentäminen muilta kentiltä hankaloittaa Kainuun alueen yritysten toimintaa ja alentaa niiden tuottavuutta. Henkilöautomatkustus Helsinkiin on yllättävän suosittua yritysten keskuudessa. Yritykset käyttävät vuosittain tuhansia työpäiviä henkilöautossa istumiseen Helsinkiin suuntautuvilla matkoillaan. Kilpailu reitillä nähdään tärkeänä (keskiarvo 3.92 asteikolla 1-5). Junamatkustaminen ei ole vastaajien mukaan vähentänyt lentomatkustusta kokonaisuutena, sillä lentomatkustusmäärät kokonaisuutena ovat kasvaneet. Koska Kajaanin lentoaseman hinnoittelua pidetään yleisesti ottaen kohtuuttomana, ovat parantuneet junamatkustusyhteydet saattaneet viedä osan Kajaanin lentoaseman matkustajamääristä kaikille matkustajaryhmille, vaikka yritysten lentomatkustusmäärät kaikilta lentokentiltä ovat kokonaisuutena kasvaneet. Yrityksille lentomatkustaminen on yhä ensisijainen matkustusväline Helsingin ja Kajaani välillä. Yritysten lentomatkustuksen kasvu luo potentiaalia matkustajamäärien merkittävään kasvattamiseen Kajaanin lentoasemalta, mikäli lentoaseman kilpailutekijät ovat kohdallaan. Yrityksistä 47 % arvioi lentomatkustuksensa edelleen kasvavan seuraavan 3vuoden aikana. Ainoastaan 2 % yrityksistä arvioi lentomatkustuksensa vähenevän. Matkailijakapasiteetin kasvu erityisesti Vuokatin alueelta voi edelleen lisätä edellytyksiä Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien kasvattamiseen. Tämä tutkimus käsitteli yritysten ja organisaatioiden lentomatkustamista. Kajaanin kaupunki Kainuun yrittäjät

12 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 12 (80) Kainuun työvoiman saatavuus Työvoima 2008 Työvoima 2013

13 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 13 (80) Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus

14 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 14 (80)

15 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 15 (80)

16 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 16 (80) Kainuun innovaatioselvitys 2006 Tiivistelmä raportin ehdotuksista Ehdotus: Kainuun innovaatiojärjestelmän suunnittelun tulee tähdätä osaamiskeskittymiin, joilla on mahdollisimman aukottomat innovaatiopalvelut ja joilla innovaatiotoiminta tapahtuu vuorovaikutteisen mallin mukaisesti yhdistäen sekä teknologia- että markkinalähtöiset innovaatioprosessit. Aikaisempaa enemmän huomiota on kiinnitettävä innovaatioiden kaupallistamiseen. Ehdotus: Oleellista innovaatiojärjestelmän kannalta on, että siinä olevat organisaatiot yhdessä peittävät asiantuntemuksellaan ja/tai verkostoyhteyksillään mahdollisimman aukottomasti ja laadukkaasti koko liiketoimintaosaamisen ketjun (kuva). Kehittäjä ja välittäjäorganisaatiot keskittyvät (yritysten tapaan) omaan erikoisosaamiseensa innovaatioketjussa. Alkuperäinen lähde: Prizztech Oy Liiketoimintaosaamisen kokonaisuus, joka Kainuun innovaatiojärjestelmän toimijoiden tulee yhdessä hallita mahdollisimman hyvin (Järnstedt 2005b). Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK Kajaanin ammattikorkeakoulussa laaditusta Kainuun matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelusta on vedettävissä seuraavia johtopäätöksiä koskien alan kehittämistarpeita: tuotteita ei ole riittävästi (ympärivuotisuus, kansainväliset markkinat) pitkäjänteisyys puuttuu; tuotteita on kehitetty hankkeilla ja kun hanke päättyy markkinoille vieminen pysähtyy liian usein segmentointia tarvitaan (strategia)

17 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 17 (80) ohjelmapalveluja tarvitaan lisää. Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja - ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto 2. PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO 2.1. Toimialan kehitys Suomessa Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tuotos nousi vv noin 28 %. Palvelualojen kehityksessä on havaittavissa samalla ajanjaksolla oheisessa taulukossa kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä. Tarkastellun palvelutuotannon euromääräinen bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla lähes 35 % (taulukko 1) ja jalostusarvo (arvonlisäys) yli 38 % (taulukko 2). Taulukko 1. Toimialakohtainen tuotos Suomessa käyvin hinnoin miljoonaa euroa vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 36,6 37,5 38,0 38,5 38,6 38,6 38,3 Taulukoiden 1 4 tiedot on saatu Tilastokeskuksen Aluetilinpito tilastosta, joka on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus. Siinä tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) ohjeistusta. Aluetilinpidossa tuotanto eritellään tuotokseen, välituotekäyttöön, arvonlisäykseen sekä palkansaajakorvauksiin. Työllisyys jakaantuu yrittäjiin ja palkansaajiin. Näiden lisäksi lasketaan myös kiinteän pääoman

18 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 18 (80) bruttomuodostus eli investoinnit alueittain. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään monia perustilastoja ja rekisteriaineistoja. Näitä ovat mm. yritysrekisterin toimipaikka-aineisto, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maatalouden yritys- ja tulotilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri Vahvinta tuotoksen kasvukehitys 2000-luvulla Suomessa on ollut mineraalien kaivussa (+ 66 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistuksessa (+ 62 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (+ 56 %), liike-elämän muissa palveluissa (+ 54 %) sekä terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa (+ 46 %). Yksityisen palvelusektorin osuus tuotoksesta oli vuonna % ja vuonna %, joten kasvua on ollut 1.7 prosenttiyksikköä (taulukko 1). Kainuussa vastaavana aikana yksityisten palvelujen osuus tuotoksesta kasvoi suhteessa saman verran, eli n. 1.6 prosenttiyksikköä (taulukko 6). Tuotoksen euroarvoista vähentymistä on Suomessa vv tapahtunut maataloudessa (- 8.3 %), massan- ja paperin valmistuksessa (- 4.2 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-1.1 %) (taulukko 1). Taulukko 2. Toimialakohtainen arvonlisäys (brutto) miljoonaa euroa Suomessa vv Lähde: Tilastokeskus. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 41,2 41,9 42,0 41,5 42,7 42,8 45,3

19 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 19 (80) Arvonlisäys on palvelutoiminnassa kasvanut vv keskimäärin n. 38 %, arvonlisäyksen ollessa keskimäärin kaikkien toimialojen osalta n. 26 %. Suhteessa toiminnan arvonlisäystä eniten 2000 luvulla kasvattaneet toimialat ovat mineraalien kaivu (90 %), liikeelämän muut palvelut (+ 88 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (67 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistus (51 %) sekä terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (41 %). Euromääräisesti arvonlisäyksen kasvu on ollut suurinta liike-elämän muissa palveluissa, ollen lähes 8.3 Mrd euroa. Pelkästään tämä ko. toimialan vuosittaisen arvonlisäyksen kasvu on lähes yhtä suuri kuin koko metsäklusterin arvonlisäys vuonna 2006 ja saman verran kuin on koko metallisektorin vuotuinen arvonlisäys. Tämä kertoo karua kieltään metsäklusterin rajusta taloudellisesta muutoksesta 2000-luvulla. Toisaalta se kertoo merkittävästä rakennemuutoksesta Suomessa kohti jälkiteollista tietoyhteiskuntaa. Siitä huolimatta, että Kainuussa liike-elämän muut palvelut ovat tuplanneet arvonlisäyksensä 2000-luvulla, ei jälkiteollinen rakennemuutos ole Kainuussa ollut tilastollisesti tarkastellen kovinkaan suurta, sillä alkutuotannon ja metsäklusterin rooli on ollut merkittävän suuri (taulukko 7). UPM:n lakkauttaminen Kajaanissa v sen sijaan vauhdittaa rakennemuutosta erittäin nopeasti. Heikointa arvonlisäyksen kehitys vv Suomessa on ollut puolestaan maataloudessa ( %), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ( %) sekä massan ja paperin valmistuksessa ( %). Taulukko 3. Kiinteän pääoman muodostus Suomessa (brutto) miljoonaa euroa vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Elintarvikkeiden ja juomien valm Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Ei-metallisten mineraalituott. valm Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus ja kierrätys Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 38,6 39,6 38,7 36,7 38,0 38,9 39,8

20 Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 20 (80) Taulukko 3 kertoo millä toimialoilla Suomessa kiinteä pääoma muodostuu, eli mihin asioihin rahat kanavoituvat. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen toimiala on asuntojen omistus ja vuokraus (pääosin omistus). Palvelutoimialojen rooli ja merkitys kiinteän pääoman muodostumisessa on pysynyt suunnilleen samana 2000-luvulla, joskin liike-elämän muiden palvelujen merkitys on lisääntynyt vahvimmin. Kainuussa vahvana pääomien sitoutumisen alueena on metsä- ja maatalous, joka ei taas koko Suomen mittakaavassa nouse erityisen merkittävään rooliin. Teollisuuden rooli kiinteän pääoman muodostamisessa sen sijaan on laskussa niin koko Suomen tasolla kuin Kainuussakin. Taulukko 4. Yrittäjien määrä Suomessa toimialoittain (henkilöä) vv Lähde: Tilastokeskus Maatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Elintarvikkeiden ja juomien valm Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm Puutavaran & -tuotteiden valmistus Massan, paperin, yms. valmistus Ei-metallisten mineraalituott. valm Perusmetallien ja -tuotteiden valm Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus ja kierrätys Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Liike-elämän muut palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset palvelut Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) Yksityiset palvelutoimialat yhteensä Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 56,3 57,7 59,1 60,7 61,8 62,7 63,6 Palvelualojen yrittäjien määrä on Suomessa räjähdysmäisesti kasvanut 2000-luvulla, sillä palvelualojen yrittäjien määrä on lisääntynyt lähes :lla. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa yli 7 prosenttiyksikön kasvua vv , eli n. prosentin per vuosi. Yrittäjien kokonaismäärä on kuitenkin samana aikana lisääntynyt vain n :lla, eli hieman yli 2 %. Rajuinta kasvu on ollut terveydenhoito- ja sosiaalialoilla, jossa yrittäjien määrä on lisääntynyt yli 41 % eli n uudella yrittäjällä v Liike-elämän muissa palveluissa kasvu on ollut n. 22 % ja rakentamisessa n. 19 % (taulukko 4). Yrittäjien määrä on valtakunnallisesti laskenut maataloudessa, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoimessa.

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Yritysten rahoitus- ja kehittämispäivä Kuusamossa 26.4.2016 Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Kari Skyttä 26.4.2016 Myönnetty rahoitus v. 2015

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Hankinnat haltuun! Seminaari- ja keskustelutilaisuus Itä-Suomen yliopisto 12.11.2013 Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Jani Saastamoinen Esityksen nimi 12.11.2013 / Tekijä1

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot