ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa 1053

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa 1053"

Transkriptio

1 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa 1053 Alueen määrittely Alueen sijainti IMATRA Kaupunginosa 12, Imatrankoski Asemakaavan muutos: Korttelin 138 osa sekä katu- ja torialuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: Osa kortteliin 138 ja katualuetta Kaava-alue sijaitsee Imatrankosken keskustassa käsittäen Imatrankosken torin ja osan sen pohjoispuolella sijaitsevasta korttelista 138 sekä Einonkadun katualuetta. Kaavan vireilletulo: (kuulutus vireilletulosta) Kaavan laatija: Vuokko Jääskeläinen, puh sähköposti: osoite: Virastokatu 2, Imatra

2 2 1. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liike-, toimisto- ja asuintilojen täydennysrakentaminen Imatran ydinkeskustassa torin reunalla sekä maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen Einonkadun alle. Kaavamuutoksella mahdollistetaan myös Einonkadun katutilan muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaava-alueen pinta-ala 0,71 ha. Kaava-alueella sijaitseva tontti on yksityisomistuksessa 0,07 ha. Tori- ja katualueet 0,64 ha omistaa Imatran kaupunki. Kaavamuutos on käynnistetty Imatran Seudun Yritystilat Oy:n ja kaupungin aloitteesta perustuen Imatrankosken keskustan kehittämisen tarpeisiin. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Kaavan muutosalue on osa Imatran keskustan ydinaluetta sisältäen Imatrankosken torin alueen sekä torin luoteiskulmalla olevan korttelin 138 osan. Myös suurin osa Einonkatua sisältyy kaavan muutosalueeseen. Toria ympäröivien kortteleiden ja lähikortteleiden rakennukset ovat kerroksisia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia sisältäen myös joitakin yksikerroksisia osia. Liiketilat ovat yleisimmin kaduntasokerroksissa ja asunnot sekä pääosa toimistoista yläkerroksissa. Torin alapuoliset tilat on rakennettu pysäköintitiloiksi, osa myös väestösuojaksi. Punatiiliset toria ympäröivät talot ovat keskustan uusimpia rakennuksia ja ne on rakennettu vuosien välillä. Lähialueen vanhimmat rakennukset ovat kaavan muutosalueella sijaitseva 1930-luvulta peräisin oleva paikallislehti Uutisvuoksen entinen toimitalo ja kaava-alueen lounaispuolella sijaitseva 1920-luvun lopulla rakennettu Kerhotalo Koskis. Muu lähiympäristön rakennuskanta on luvuilta. Kaava-alueella sijaitsevan korttelin 138 tontin rakennus on alun perin käsittänyt Imatran Seudun Sähkön toimitiloja.1980-luvulta vuoteen 2013 saakka rakennuksessa toimi paikallislehti Uutisvuoksi. Rakennuksessa on kaksi asuntoa. Tontin pinta-ala on 704 m 2 ja käytetty rakennusoikeus on 925 k-m 2.

3 3 Kuva 1. Entinen Imatran Seudun Sähkön ja paikallislehti Uutisvuoksen toimitalo (Kuva V. Jääskeläinen) ent. Uutisvuoksen talo KOSKENPARRAS EINONKATU Tori HELSINGINTIE Kuva 2. Imatran ydinkeskusta. (Kuva Skyfoto Oy 2012)

4 4 Luonnonympäristö Maaperä Radon Liikenne ja melu Kaava-alue sijaitsee valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston alueella. Einonkadun alla on runsaasti johtoja; sade-, vesi- ja jätevesiviemärit, kaukolämpöjohto sekä puhelin- ja sähkökaapeleita. Kaavasuunnitteluun liittyen on alueelle laadittu alustava kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Einonkatu, FCG v.2013). Kaava-alueen pinta-ala 0,71 ha. Kaava-alueella sijaitseva tontti on yksityisomistuksessa 0,07 ha. Tori- ja katualueet 0,64 ha omistaa Imatran kaupunki. Kaava-alue on rakennettua eikä alueella ole luonnonmukaista ympäristöä. Alueen kasvillisuus muodostuu muutamista katupuista ja torin länsiosan reunojen kivimuurein rajatuista pensas- ja puuistutuksista. Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan kaava-alueen maaperä on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvakeskuksen vuonna 1995 ja ympäristöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan korkean radontason alueella, jolla mittaustuloksista % ylittää 400 Bq/m³. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Nykytilanne Torin ympärillä sijaitsevia keskustakortteleita rajaa kävelykatu Koskenparras, Helsingintie ja Einonkatu. Keskustan joukkoliikennejärjestelyt sivuavat kaavaaluetta. Einonkadulta länteen erkanevan Olavinkadun Einonkadun puoleisessa päässä sijaitsevat keskustan linja-autopysäkit sekä taksiasema. Torin alapuolinen tila on rakennettu pysäköinti- ja väestösuojatiloiksi, joka jatkuu Einonkadun ali kaava-alueen länsipuolella sijaitsevan Olavinkadun alle aina Esterinkadulle saakka. Ajoyhteys pysäköintitiloihin on torin kohdalta molemmin puolin Einonkatua sekä kaava-alueesta länteen sijaitsevalta Esterinkadulta. Ajoyhteydet sijoittuvat osin korttelin 140 alueelle. Alueen pysäköintipaikkoja on myös Einonkadun varrella sekä torialueen länsireunalla ja korttelin 138 tontin asfaltoidulla piha-alueella.

5 5 Imatrankoski, Kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v Vuonna 2012 valmistuneessa Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelman vuodelle 2020 (Ramboll Finland Oy / Helsinki Zurich Office Oy) liikenteen ja pysäköinnin kehittämissuunnitelma -osassa pääpaino oli kestävän liikenteen kehittämisessä, mihin tiivis keskustarakenne antaa mahdollisuuksia. Keskustan viihtyisyyttä ja käytettävyyttä lisätään teknisillä ratkaisuilla sekä arkkitehtuurin keinoin. Kuva 3. Ote Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelmasta v. 2020, liikenteen ja pysäköinnin kehittämissuunnitelma

6 6 Kehittämisohjelmassa Einonkatu esitettiin toteutettavaksi Helsingintien ja Olavinkadun välillä yksisuuntaiseksi ja Olavinkadun risteyksestä pohjoiseen shared-space -alueena, jossa autot liikkuvat kevyen liikenteen ehdoilla. Joukkoliikenteen pysäkit säilytettiin edelleenkin Olavinkadulla. Pysäköintiä suunnitelmassa keskitettiin pysäköintihalleihin. Meluselvitys Kaava-aluetta koskien on laadittu alkuvuonna 2015 meluselvitys, Korttelin 138 osa (kaava 1053) Meluselvitys, Ramboll, liite 3. Selvityksessä käytetyt liikennetiedot selvitettiin liikennelaskennalla, jonka perusteella laadittiin keskustan keskeisille alueille liikenne-ennuste Korttelin 138 osa (kaava 1053) Liikenne-ennuste, Ramboll, liite 4. Selvitys perustui kolmiulotteiseen maastoaineistoon ja 3D-mallintamiseen. Liikenne-ennusteen mukaan liikenteen kasvun ei todettu olevan merkittävää (vrt. kuva 4 alla). Kuva 4. Meluselvityksen mukaan sisäpihan puolen torialueella melutaso on nykytilanteessa päivällä db ja ennusteliikenteellä vain hieman suurempi. Kun suunniteltu rakennusmassa on rakennettu, melutaso torialueella hieman alenee kun näkymä Einonkadulle supistuu. Melutasot täyttävät ohjearvon 55 db. Torialue on kuitenkin ilmeisesti julkista tilaa, joten melun ohjearvoja asumisen suhteen ei siellä suoranaisesti sovelleta. Torialueella on kuitenkin viihtyvyyden kannalta hyvä olla suhteellisen melutonta, eli selvästi alle 55dB.

7 7 Asemakaava Yleiskaava Maakuntakaava Suunnitellun rakennuksen julkisivuihin Einonkadun puolella kohdistuu päiväajalla enintään 58 db keskiäänitaso, mikä tarkoittaa 23 db äänitasoerotarvetta julkisivulle. Päiväajan melutaso on mitoittava suhteessa ohjearvoihin verrattuna yöaikaan. Tämä ei edellytä kaavaan merkittävää ääneneristysvaatimusta, koska normaalirakentamisella saavutetaan julkisivun ääneneristävyys noin 30dB. Parvekkeet rinnastetaan ulko-oleskelualueisiin, ja niillä on täytyttävä päiväajan ohjearvo 55 db. Jos parvekkeita on tarkoitus sijoittaa yli 55 db melulle altistuville julkisivuille, on parvekkeet varustettava suljettavin lasituksin. Tavanomainen lasitus alentaa melutasoa toteutuksesta riippuen 8-12 db /2/. Laskennan perusteella ainoastaan Einonkadun puolelle sijoitettavat parvekkeet vaatisivat melun kannalta parvekelasituksen. Alueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistamat asemakaavat 22 ( ), 165 ( ) ja 371 ( ) sekä kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava 880 ( ). Voimassa olevassa asemakaavassa 880 kaava-alueen tontti on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-9). Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen rakennuksen, jonka rakennusoikeus on 925 k-m2. Lisäksi kellarikerrokseen saadaan rakentaa 2/3 kerrosalaan laskettavia tiloja, rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Tontille on merkitty maanalainen pysäköinti sekä ajoyhteys maanalaisiin tiloihin. Kaava-alueeseen kuuluu myös osa Imatrankosken torialuetta, jolle on merkitty pysäköintitiloja maan alle sekä Einonkadun katutasoon. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu osa Einonkadun katu-aluetta, jossa on voimassa asemakaavat 22, 165, 371 ja 880. Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa kaavan muutosalue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) sekä kansallisen kaupunkipuiston intressialueeksi kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi (kp). Imatran kaupunki on luopunut Vuoksen kansallisen kaupunkipuistostatuksen hakuprosessista kaupunginvaltuuston päätöksellä perusteena Vuoksi kruununpuisto - kehittämishankkeen käynnistäminen. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv) ja kaupunki/taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk). Lisäksi alue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä-alueeseen (lk).

8 8 Aluetta koskevat muut suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaavasuunnittelun lähtökohtana on aluetta koskevat selvitykset: - Imatrankoski, Kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v. 2020, Ramboll Finland Oy / Helsinki Zurich Office Oy - Koskentorin lisärakentaminen, suunnitelmaluonnokset /Imatran arkkitehtuuritoimisto ja Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Einonkatu, FCG v Imatran Seudun Yritystilat Oy:n konserniohjauspyyntö Imatrankosken keskustan kehittämiseksi, kaupunginhallitus Korttelin 138 osa (kaava 1053) Meluselvitys, Ramboll (Liite 3) - Korttelin 138 osa (kaava 1053) Liikenne-ennuste, Ramboll (Liite 4) - Korttelin 138 osa (kaava 1053) Kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll (Liite 5) Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan ja muutos, KV , 84. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset (1284 /1999). 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaupunki käynnisti vuonna 2011Imatrankosken kehittämisprojektin, jonka avulla pyrittiin löytämään uusia mahdollisuuksia Imatrankosken kehittämiseen kaupallisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Suunnittelun tavoitteena oli muodostaa taloudellisesti kannattava, kaikille keskustan toimijoille houkutteleva kehittämissuunnitelma, jonka avulla varmistettaisiin kehityshankkeiden konkreettinen käynnistyminen alueella. Tavoitteena oli myös lisätä Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla yhä laadukkaampia ja runsaampia palveluita niin Imatran asukkaille kuin turisteillekin. Samalla hankkeen avulla haluttiin parantaa paikallisten yrittäjien ja kiinteistöomistajien toimintaedellytyksiä keskusta-alueella. Yksi keskeinen tavoite oli asumisen lisääminen ydinkeskustan alueella. Imatrankoski, Kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v valmistui vuonna 2012 (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy). Kehittämisohjelmassa todettiin merkittävimpien kiinteistökehittämisen mahdollisuuksien sijoittuvan Koskenpartaaseen rajoittuviin kiinteistöihin. Painopiste lähivuosien kiinteistökehittämisen osalta tulisi olla kävelykadun eteläpuolisissa kortteleissa johtuen seuraavista syistä:

9 9 - mahdollisuus tukeutua nykyisen maanalaisen pysäköinnin jatkokehittämiseen - alue kaupan toimijoiden mielestä houkutteleva - päivittäisankkuri S-Market ko. vyöhykkeellä, mutta irrallaan kaupallisesta ydinalueesta - joukkoliikenteen solmukohta - alue rajoittuu Helsingintien kokoojaväylään ja Koskenparras-kävelykatuun - välitön yhteys kansallismaisemaan - mahdollisuus uusien käyntiyhteyksien avaamiseen - merkittävä kiinteistöjen kehittämispotentiaali - toteutuspäätösten kannalta kiinteistöjen omistus suhteellisen keskittynyttä. Kehittämissuunnitelman yhdeksi merkittävimmäksi toimenpide-ehdotukseksi esitettiin torialueen ja Uutisvuoksen kiinteistön kehittämistä perusteluna, että torikauppiaat ovat kokeneet Koskentorin liian suurena ja siten epäsopivana kauppapaikkana. Torikauppiaitten todettiin hakeutuvan ensisijaisesti kävelykadulle. Raportissa esitettiin, että torin mittasuhteita tulisi pienentää keinona Uutisvuoksen kiinteistöön laajennus, joka rajaisi torialuetta sen länsilaidalla. Uutisvuoksen nykyisen ja uuden kiinteistön käyttötarkoituksen tulisi olla lähinnä kauppaa ja kaupallisia palveluja, mahdollisesti ravintoloita. Samalla torin ja kävelykadun välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä voitaisiin laajennushankkeen myötä parantaa. Kauppaan keskittyviä uusia rakennuskeskittymiä todettiin voitavan profiloida keskenään hyvinkin erilaisiksi, mikä auttaisi hahmottamaan keskustaa. Uutisvuoksen talon laajennuksen todettiin tuovan torille eloa, kun liikkeet ja ravintolat avautuvat voimakkaasti torille. Kehittämissuunnitelmassa Uutisvuoksen talon laajennuksen muodonannon oletettiin tukevan olemassa olevaa ja korkeus oletettiin samaksi kuin toria ympäröivillä liikerakennuksilla. Materiaalivalinnoilla se tunnistettaisiin uudeksi lisäksi. Uutisvuoksen taloa vastapäätä, Einonkadun vastakkaiselle puolelle suunnitelmassa esitettiin täydennysrakentamista seitsemän kerroksisella asuin-liiketalolla. Kehittämisohjelman liikenteen ja pysäköinnin kehittämissuunnitelmassa Einonkatu esitettiin toteutettavaksi Helsingintien ja Olavinkadun välillä yksisuuntaiseksi ja Olavinkadun risteyksestä pohjoiseen shared-space -alueena, jossa autot liikkuvat kevyen liikenteen ehdoilla. Pysäköintiä suunnitelmassa keskitettiin pysäköintihalleihin. Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Imatran kaupungin teknisen toimialan yksiköt Hyvinvointipalvelut Etelä-Karjalan pelastuslaitos Sähkö- ja puhelinyhtiöt Imatran Seudun Vammaisneuvosto

10 10 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kaakkois-Suomen Ely-keskus Etelä-Karjalan museo Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen yhteydessä kuulutuksella kaupunkilehti Imatralaisessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Kaavan esittelytilaisuudesta on kuulutettu Imatralaisessa Kaavahankkeen vireilletuloon ja luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittelyja tiedotustilaisuus järjestettiin Imatran kaupungintalolla Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksista ja arvioida kaavan vaikutuksia. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma oli jakelussa. Kaavan esittely- ja tiedotustilaisuudessa kaavaluonnokseen kävi tutustumassa neljä henkilöä, heillä ei ollut huomauttamista hankkeesta. Kaavaluonnos oli vuoden 2013 esittelytilaisuudesta lähtien kaupungin internetsivuilla kunnes kaavaehdotus alkukesästä 2015 valmistui ja laitettiin intersivuille. Lausunnot ja palautteet Luonnosvaiheessa asemakaavan muutoksesta pyydettiin palautetta Imatran Seudun Vammaisneuvostolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä, Kaakkois- Suomen ELY-keskukselta, kaupungin osallisena olevilta toimialoilta, Etelä- Karjalan pelastuslaitokselta sekä sähkö- ja puhelinyhtiöiltä mennessä. Saaduissa palautteissa Imatran Lämpö huomauttaa, että nykyiset kaukolämpöputket jäävät kaavaluonnokseen suunnitellun uuden rakennusalan alle ja esittää, että korvaavat kaukolämpöputket voitaisiin rakentaa korttelin 138 tonttien 5 ja 11 välissä olevalle kulkuyhteysrasitteelle. Sähkö- ja puhelinyhtiöiden palautteissa Blue Lake Communications Oy muistuttaa kaava-alueella olevista tietoliikennereiteistä. TeliaSonera muistuttaa, että kaava-alueella on TeliaSonera Finland Oyj:n sekä Imatran kaupungin, Imatran Seudun Sähkön ja TeliaSoneran yhteisomistuksessa olevia kaapeleita. Kaapeleiden mahdolliset siirto-, muutos- ja suojauskustannukset tulee huomioida sekä kaapeleihin liittyvistä toimenpiteistä työtilaus tulee tehdä riittävän ajoissa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos muistuttaa lausunnossaan pelastuslain (1 ) asettamista yleisistä tavoitteista parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia, joita voidaan parantaa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella sekä vuorovaikutuksella hankkeen erivaiheissa. Pelastuskaluston hälytysliiken-

11 11 nöinnin tarpeet ja sammutusveden saatavuus tulee ottaa huomioon suunnittelualueella. Kaavamuutoksen luonnosvaiheen lausunnossa Kaakkois-Suomen ELYkeskus toteaa, että sillä ei Imatrankosken keskusta ja torinalueen kehittämisestä ja asemakaavan muutosluonnoksen tavoitteista ole sinänsä huomautettavaa. Hankkeen toteuttamiseksi purettavaksi esitetyn Uutisvuoksen talon mahdollista kaupunkikuvallisista tai kulttuurihistoriallisista arvoista tulee kuitenkin neuvotella pikaisesti Etelä-Karjalan museon kanssa, mikäli näin ei vielä ole tehty. Suunnittelualueelle tullaan sijoittamaan useita uusia asuinhuoneistoja. Kaavan yleismääräyksissä esitetään ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden olevan vähintään 35 dba ja parvekkeet tulee lasittaa. YLU edellyttää, että kaava-asiakirjoihin liitetään ao. melunleviämiskartat, joiden perusteella kyseisiin arvoihin on päädytty. Kaavaselostuksessa viitatun vuoden 2000 meluselvityksen sijaan edellytetään lausunnossa meluntorjunnan perustuvan ajankohtaiseen meluselvitykseen ja todetaan, että liikennemelun osalta laskennallisilla meluselvityksillä voidaan arvioida mittauksia täsmällisemmin melun aiheuttamaa haittaa myös asemakaavan mukaisten rakennusten valmistuttua. Vireillä olevassa kaavamuutoksen jatkosuunnittelussa tulee arvioida myös melun leviämistä rakennuksen korkeimpiin kerroksiin (7 kerrosta) sijoittuviin huoneistoihin ja samoin arvioida esim. parvekelasituksen meluneristävyyden riittävyyttä. Parvekkeilla melun keskiäänentason tulee päivällä jäädä alle 55 dba. YLU toteaa lisäksi, että kaavaselostus ei ole samalla tasolla sitova asiakirja kuin kaavakartta, joka saa lainvoiman. Siten kaavakartan selitysosassa tulee olla selvitys kaava-alueen ulkopuolisesta sisään ja ulosajopaikasta muutosalueelle rakennettaviin maanalaisiin paikoitustiloihin. Samoin kaavakartan selostusosassa tulee esittää sitovasti se, että asiakirjoissa ilmoitetut, tarvittavat muutostontin autopaikat 29 kpl varataan viereisen S-Marketin paikoitustiloista. Suunnittelualue sijaitsee Imatrankosken ydinkeskustassa, näyttävällä paikalla rajautuen toriin. YLU-yksikkö korostaa, että alueen jatkosuunnittelussa tulee havainnollistaa erityisesti kaavamuutoksen kaupunkikuvalliset vaikutukset ympäristöönsä. L-vastuualueen Liikenne ja infrastruktuuri -yksikkö ilmoittaa lausunnossa, ettei sillä ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Kaavan jatkosuunnittelussa vuosina laadittiin kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä koskien kaupunkikuvallinen selvitys (Ramboll ), liikenne-ennuste (Ramboll ) sekä siihen ja liikennelaskentaan perustuva meluselvitys (Ramboll ). Selvitysten sisältöä on esitetty selvitetty asioiden asiakohdissa kaavaselostuksessa. Kaavamääräyksiin on luonnosvaiheen jälkeen lisätty kaavatontin pysäköintipaikkojen sijaintia ja maanalaisten tilojen ajoyhteyksiä koskevat määräykset. Etelä-Karjalan museon lausunnossa todetaan, että suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1938 valmistunut kivirakenteinen rapattu liikeasuinkerrostalo. Arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema kaksi - osin kolmekerroksinen rakennus valmistui alkuaan Imatran seudun Sähkön toimitaloksi, jonka jälkeen 1980-luvun lopulta alkaen palveli mm. Uutisvuoksen toimitilana. Rakennuksessa on toimistotilojen lisäksi tällä hetkellä kaksi asuntoa. Rakennus on voimassa olevassa kaavassa (2002) merkitty nykyisen rakennusalan ja oikeuden mukaisena liike-, asuinja toimistorakennuksena (AL-6), joten sen lähtökohtana on ollut nykyisen(kaltaisen) rakennuksen säilyminen kaupunkikuvassa.

12 12 Asemakaavaluonnoksessa vanha rakennus ehdotetaan korvattavaksi uudella merkittävästi kaupunkikuvaa muuttavalla osin 6-7 kerroksisella liike-asuinkerrostalolla, joka sijoittuu pääosin Einonkadun katulinjaan ja nykyisen torialueen osalle. Perusteena valitulle kaavaratkaisulle on esitetty Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma (Helsinki-Zurich/Ramboll 2011), jossa on tutkittu sinällään varsin onnistuneesti keskustan kokonaisvaltaisen kaupunkikuvan ja mm. torialueen kehittämistä täydennysrakentamisen näkökulmasta. Museon näkemyksen mukaan kaavaluonnoksen esittämä ratkaisu torin kehittämiselle ja Uutisvuoksen talon lisärakentamiselle on etääntynyt melko kauas raportin esittämästä maltillisesta lähtökohdasta. Arvioitaessa ns. Uutisvuoksen talon kulttuurihistoriallista merkitystä tulee rakennus nähdä osana 1930-luvulta aina 1960-luvulle muotoutunutta modernia Imatrankosken pääsääntöisesti 2-3 kerroksista kivitalokeskusrakentamista, jonka 1930-luvun edustajana se kuuluu harvalukuisiin alkuperäiset piirteensä säilyttäneisiin keskusta rakennuksiin. Kohde edustaa viipurilaiselle suunnittelijalleen ominaista pelkistettyä funktionallisvaikutteista laadukasta arkirakentamista. Rakennus edustaa nykyisellään harvinaistuvaa rakennustyyppiä, joka on ollut sotaa edeltävälle esikauppalavaiheelle tyypillinen rakennustyyppi myös Imatrankoskella kuten muissakin pienissä keskustoissa. Rakennuksen säilyneisyys ja erityisesti Einonkadun liiketilan näyteikkunakerros ovat kaupunkikuvaa rikastuttavia ja sen ajallista kerrostuneisuutta luovia piirteitä. Rakennuksella on muutoinkin vakiintunut asema Einonkadun kaupunkikuvassa yhdessä viereisen pankkitalon ja Kerhotalo Koskiksen kanssa. Museon näkemyksen mukaan rakennuksella on paikallista merkitystä Imatrankosken keskustan 1930-luvun rakennusperintökerrostuman osana, vaikka se ei ole samassa mielessä Imatrankosken kulttuuriympäristön 1930-luvun arkkitehtuurin avainkohteita kuten esim. vuonna 1937 valmistunut ent. poliisitalo (M. Välikangas) tai vuonna 1940 valmistunut ent. Imatran osuusliikkeen tavaratalo-hotelli (P. Salomaa). Lausuntoaan asemakaavaluonnoksesta museo toteaa, että sotaa edeltävän aikakauden harvalukuisten kaupunkirakennusten edustajana ns. Uutisvuoksen talon säilyttäminen osana ydinkeskustan kehittämistä tulisi olla lähtökohtana kaavasuunnitelmassa. Rakennuksen säilymisen ei sinänsä pitäisi estää Einonkadun ja torialueen kaupunkikuvallista ja kaupallista kehittämistä ja täydennysrakentamista. Museon näkemyksen mukaan kaavan jatkotyössä tulisi tutkia vielä vaihtoehtoisia maltillisimpia lähestymistapoja Uutisvuoksen tontin ja torialueen kehittämiselle. Asemakaavan muutoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut tarve lisätä Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla yhä laadukkaampia ja runsaampia palveluita sekä parantaa paikallisten yrittäjien ja kiinteistöomistajien toimintaedellytyksiä keskusta-alueella kuten vuonna 2012 valmistuneessa Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelmassa v todettiin (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy). tavoitteena on ollut myös asumisen lisääminen keskustassa sekä kehittää keskustaa kaupunkimaisemmaksi. Torin kulman täydennysrakentamisen lähtökohtana rakennuksen kokoon vaikuttavalle rakennusoikeuden määrälle on ollut taloudellisesti kannattavien ja toimivien liiketilojen rakentaminen paikalla olevan vanhan rakennuksen sijaan. Kaavasuunnittelun käynnistämisvaiheessa on luovuttu Uutisvuoksen talon säilyttämistavoitteesta rakennuksen epäkäytännöllisyyden kuten matalien huonekorkeuksien ja kysyntää vastaamattomien tilojen vuoksi. Kehittämisohjelmassa todetaan Imatrankosken keskustassa olevan luettavissa monta historiallista kerrostumaa Jugendista 50-luvun modernismin kautta

13 13 80-luvun postmodernismiin ja yhä 2000-luvulle jokaisen vuosikymmenen ollessa edustettuna. Ohjelmassa todetaan, että kuitenkaan mitään yhtenäistä selkeää linjaa ei ole, eikä sitä kannata keinotekoisesti lähteä tavoittelemaan. Niin ollen uudisrakentamisen tulisi edustaa reippaasti omaa aikaansa ja siten täydentää tilkkutäkkiä. Kaavoituksen näkemyksen mukaan talon säilyttäminen ei ole avainasemassa kaupunkikuvan monimuotoisuuden ja kerroksellisuuden ilmentämisessä, koska Uutisvuoksen talo ei ole ainoa eikä arvokkain oman aikansa ns. esikauppalavaiheen rakennus keskustassa. Uutisvuoksen talon säilyttämisestä luopumista voidaan puoltaa myös Imatran kaupunginjohtajan vuonna 2014 asettamaan kaupunkikuvatyöryhmän käsitteelliseen kaupunkikuvamäärittelyyn perustuen: Kaupunkikuva on yhtäältä arkisen urbaanin elämän kehys, jossa paikkakunnan historialliset, kulttuuriset ja visuaaliset reunaehdot määrittelevät elämismaailman kulkua. Toisaalta kaupunkikuva on asukkaidensa ihanteita, tulevaisuuden tavoitteita ja maailmankuvan muodostumista reunustava raami. Kaupunkikuvan paikalliset piirteet korostavat urbaanin ympäristön muodostumista tietyssä ajallisessa hetkessä, tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa (Ta Äikäs). Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelman v suunnitelman täydennysrakentamisen massoittelussa osoitettiin viisikerroksinen rakennusmassa Osuuspankin kortteliin ja seitsemänkerroksiset uudet liikeasuintalot Einonkadun varrelle Uutisvuoksen taloa vastapäätä sekä Esterinkadun läheisyyteen perusteluna etteivät uudet rakennukset ole Valtionhotellin läheisyydessä eivätkä näin ollen kilpaile sen kanssa ja kaupungin siluetti pysyy hierarkisesti järkevänä. Kaavan muutoksella mahdollistetaan uuden osin seitsemänkerroksisen liiketalon rakentaminen em. kehittämisohjelman suunnitelmasta poiketen Einonkadun itäreunalle länsireunan sijaan. Koska kaavamuutoksen rakennuksen etäisyys Valtionhotellista on likimain sama kuin ohjelmassa suunnitellun seitsemänkerroksisen rakennuksen etäisyys ja koska rakennuksen sijainti ei ole Valtionhotellin välittömässä läheisyydessä, kaupunkikuvan siluetin hierarkisten merkitysten voidaan katsoa säilyvän ennallaan. Rakentaminen liittyy ydinkeskustan ympäristöön ja lisärakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa kehittäen Imatrankosken keskustaa kaupunkimaisemmaksi. Uuden rakennuksen kerrokset on kaavamerkinnöin porrastettu siten, että rakennuksen korkeus laskee viereisiä rakennuksia kohti. Kaavamuutoksen kaupunkikuvalliset vaikutukset on selvitetty kaavan jatkotyössä alkuvuonna 2015 laaditussa raportissa Korttelin 138 osa (kaava 1053) Kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll (Liite 5). Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto Imatran seudun ympäristöviranomaiselta ja teknisen lautakunnan rakennusvalvontajaostolta sekä viranomaisilta.

14 14 Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 päivää; kuulutus kaupungin ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä, kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan (kaupungintalo 1. kerros), jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon kaupungintalossa, osoite Virastokatu 2, Imatra tai Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman loppuvuodesta Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuintilojen täydennysrakentaminen Imatran ydinkeskustassa torin reunalla sekä maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen Einonkadun alle. Tavoitteena on myös mahdollistaa Einonkadun katutilan muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittämisohjelman mukaisesti lisätä Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla laadukkaita uusia palveluja niin Imatran asukkaille kuin matkailijoillekin. Tavoitteena on myös parantaa paikallisten yrittäjien ja kiinteistönomistajien toimintaedellytyksiä Imatran keskusta-alueella. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on asumisen lisääminen ydinkeskustan alueella, ympäristön laadun parantaminen sekä saavutettavuuden ja pysäköinnin kehittäminen.

15 15 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Kaavan perustelut ja rakenne Kaavamuutoksen yleisrakenne Korttelialue Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liike-, toimisto- ja asuintilojen täydennysrakentaminen Imatran ydinkeskustassa torin reunalla sekä maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen Einonkadun alle. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Einonkadun katutilan muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaavamuutosalue sisältää myös Imatrankosken torin alueen. Asemakaavan muutoksella on laajennettu Imatrankosken torin luoteiskulmalla korttelissa 138 sijaitsevan, aiemmin Imatran Seudun Sähkön ja Uutisvuoksen lehtitalona toimineen rakennuksen tonttia Imatrankosken torin suuntaan. Kaava mahdollistaa uuden osittain seitsemänkerroksisen liike-, toimisto- ja asuintalon rakentamisen nykyisen rakennuksen paikalle kaavamerkinnällä AL-9 (Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Asuntoja ei saa sijoittaa katutasoon tai maantasokerroksiin). Rakennusoikeutta tontille on määritelty 6700 k-m 2. Lähtökohtana rakennusoikeuden määrälle täydennysrakennuskohteessa on ollut toiminnallisten ja taloudellisesti kannattavien tilojen rakentaminen paikalla olevan vanhan rakennuksen sijaan. Uuden rakennuksen kerrokset on kaavamerkinnöin porrastettu siten, että rakennuksen korkeus laskee viereisiä rakennuksia kohti. Alimmat liike- ja toimistokäyttöön varatut tilat rakennetaan rakennusalaltaan laajempaan kahteen alimpaan kerrokseen ja asuintilat katu- ja maantasokerroksia ylempiin Einonkadun suuntaisen rakennusosan kapeampirunkoisiin kerroksiin. Rakennuksen alimpaan katu- ja toritasokerrokseen, torille johtavan jalankulkuväylän Nepparinkujan viereen on merkitty jalankulkualuetta laajentava kulkuaukko. Kaavatontin pysäköintialueet on osoitettu pääosin maanalaisiin tiloihin. Alustavaan suunnitteluun perustuen tontille tulisi noin 3000 k-m 2 liike- tai toimistotiloja ja noin 50 uutta asuntoa. Kuva 5. Imatrankosken täydennysrakentamishanke Einonkadun puolelta, alustava suunnitelma (Imatran Arkkitehtuuritoimisto)

16 16 Asemakaavan muutoksella torin pohjoispuolella olevaa kaavatonttia on laajennettu liittämällä siihen Imatrankosken torialuetta 1043 m 2. Kaavatontin pinta-ala on 1747 m 2 ja rakennusoikeus 6700 k-m², mikä vastaa tehokkuuslukua e=3,8. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus lisääntyy 5775 k-m². Kaupunkikuvallinen tarkastelu Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelmassa vuodelle 2020 (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy) oli tavoitteena kehittää Imatran keskustaa kaupunkimaisemmaksi. Kehittämisohjelman suunnitelman täydennysrakentamisen massoittelussa osoitettiin viisikerroksinen rakennusmassa Osuuspankin kortteliin ja seitsemänkerroksiset uudet liike-asuintalot Einonkadun varrelle Uutisvuoksen taloa vastapäätä sekä Esterinkadun läheisyyteen perusteluna etteivät uudet rakennukset ole Valtionhotellin läheisyydessä eivätkä näin ollen kilpaile sen kanssa ja kaupungin siluetti pysyy hierarkisesti järkevänä. Ohjelmassa todetaan Imatrankosken keskustassa olevan luettavissa monta historiallista kerrostumaa Jugendista 50-luvun modernismin kautta 80-luvun postmodernismiin ja yhä 2000-luvulle jokaisen vuosikymmenen ollessa edustettuna. Kuitenkaan mitään yhtenäistä selkeää linjaa ei todettu olevan, eikä sitä kannata keinotekoisesti lähteä tavoittelemaan ja niin ollen uudisrakentamisen tulisi edustaa reippaasti omaa aikaansa ja siten täydentää tilkkutäkkiä. Kuva 6. Imatrankosken ydinkeskustan siluetti Valtionhotellin ja Esterinkadun välillä (Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy)

17 17 Uuden entistä massiivisemman rakennusmassan sopivuutta paikalle on tarkasteltu kaupunkikuvallisessa selvityksessä (Ramboll , liite 5), jossa on todettu uuden rakennuksen sijainnista ja massoittelusta: Einonkadun asuinrakennus erottuu korkeana ja leveänä katukuvassa ja toimii maamerkkinä keskustakortteleiden sisällä. Rakennuksen korkeus laskee viereisiä rakennuksia kohti siten, että se liittyy räystäslinjaltaan ympäröiviin rakennuksiin ja erityisesti Helsingintien puoleiseen asuinrakennukseen mahdollisimman luontevasti. Rakennus on entistä Uutisvuoksen rakennusta korkeampi ja leveämpi, joten muutos katukuvassa on selvä. Korkea uudisrakennus muodostaa viereisen Helsinginkadun puoleisen korkeamman asuinrakennuksen kanssa porttimaisen aiheen korttelin sisällä sijaitsevalle torille ja kaupalliselle keskittymälle. Einonkadun asuinrakennuksen massoittelu on mittakaavaltaan lähinnä viereistä Helsinginkadun varressa sijaitsevaa asuinrakennusta. Uuden asuinrakennuksen ylimmät kerrokset kohoavat 1-4 kerrosta korkeammalle kuin ympäröivät rakennukset. Ylimmät kerrokset ovat pinta-alaltaan alempia kerroksia pienemmät, joten rakennuksen massa kevenee ylöspäin. Einonkadun uusi asuinrakennus noudattelee massoittelultaan osin samoja periaatteita kuin viereinen Helsinginkadun varren asuinrakennus, mutta erottuu kokonsa puolesta ympäröivästä matalammasta rakennuskannasta. Valtionhotelli erottuu edelleen maamerkkinä läheisten rakennusten jäädessä selvästi matalammiksi ja keskustan muodostaessa selvästi oman tiiviimmän kokonaisuutensa Kruununpuiston viereen. Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen vaikutuksia keskustan sisääntulomaisemaan ja lähiympäristön kaupunkikuvaan on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 4.2 Kaavan vaikutukset. Toriaukio Kaava-alueen korttelin 138 laajentaminen ja jalankulkuyhteyden Nepparinkujan aluevaraus supistavat voimassa olleen kaavan Imatrankosken toriksi merkittyä aluetta 1464 m 2 Einonkadun puolelta. Supistus koskee torialueelle rakennettua pysäköintialuetta sekä osaa toriaukiosta aukion reunan ollessa noin 34 m etäisyydellä Einonkadun reunasta. Kaavamuutoksen mukainen aukion koko tulee olemaan noin 37 x 50 m (1862 m 2 ). Toriaukion, aukiolle johtavan Nepparinkujan sekä uuden liiketontin rakennusalan ulkopuolelle jäävät osat voidaan kaavamerkintöihin perustuen tarvittaessa kattaa (kt). Kaava-alueen alustavassa lisärakentamissuunnitelmassa katu- ja torialueelle on esitetty istutuksia, penkkejä sekä pyöräparkki.

18 18 Liikenne ja pysäköinti Einonkatu on merkitty Olavinkadun ja Lappeentien väliseltä osalta hidaskaduksi, joka tulee toteuttaa jaettuna tilana kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken (hk-1). Kadun luonteen määrittely perustuu Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v liikenteen kehittämissuunnitelman linjauksiin. Kaavatontin eteläpuolelle aukion kulmaan on merkitty jalankululle varattu katualue Nepparinkuja, jolla huoltoajo on sallittu (h). Kaavatontin pysäköintipaikat on tiiviistä kaupunkirakentamisesta ja alueen muuhun rakentamiseen nähden jälkikäteen toteutettavasta täydennysrakentamisesta johtuen ohjattu kaavamääräyksin järjestämään maanalaisiin tiloihin aiemmin rakennetuille autopaikoille voimassa olevan kaavan torialueen ja Olavinkadun alle sekä kaavan mahdollistamille uusille autopaikoille Einonkadun alle. Lisäksi Einonkadun katualueen autopaikkoja voidaan osoittaa kaavatontin käyttöön. Kaavamerkinnöillä (map, mapv) sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen tai säilyttäminen koko kaava-alueella. Kaavatontin rakennusalan alapuolelle on merkitty myös väestönsuojan rakentamisen salliva merkintä (mapv). Kulkuyhteydet maanalaisiin tiloihin säilyvät entisillä jo toteutuneilla paikoilla Einonkadulla ja Esterinkadulla. Myös voimassa olleeseen kaavaan kortteliin 140 merkittyjä ajoyhteyksiä saadaan käyttää. Ympäristöhäiriöiden huomioon ottaminen Tonttijako Nimistö Liikennemelun haittojen vähentämiseksi kaavan yleismääräyksillä edellytetty, että asuintilojen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyys ympäristömelua vastaan on vähintään 35 dba. Myös parvekkeet tulee suojata melulta lasituksin. Kaavamääräykset koskevat koko uutta taloa, vaikka laadittuun meluselvitykseen perustuen melu on vähäisempää toriaukion puolella. Yleismääräyksillä on ohjattu radonriskin huomioonottamista. Korttelin tonttijako on sitova. Kaava-alueen nimet on johdettu torille sen koillis- ja kaakkoiskulmista johtavien kujien nimistä (Napinkuja ja Napinkaari). Einonkadulta torille johtava jalankulku- ja huoltoajoyhteys on nimetty Nepparinkujaksi ja aukion alue Neppariksi.

19 Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä sekä vuonna 2012 valmistuneen Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelman v (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy) ja alkuvuodesta 2015 laaditun kaupunkikuvallisessa selvityksen (Ramboll , liite 5) pohjalta. Kaupalliset vaikutukset Kaavamuutos edistää kaupallisten palveluiden ja mahdollisesti ravintoloiden sijoittumista Imatrankosken keskustan alueelle. Uudet tilat laajentavat palvelutarjontaa ja vahvistavat keskustan asemaa. Rakentaminen lisää Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla yhä laadukkaampia ja runsaampia palveluita niin Imatran asukkaille kuin turisteillekin. Liike- ja toimistotilat lisääntyvät kaavamuutoksen myötä uudessa Einonkadun reunaan sijoittuvassa rakennuksessa alustavien suunnitelmien mukaan noin 3000 k-m 2. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asemakaavan muutoksen toteutuminen tiivistää kaupunkirakennetta Imatran ydinkeskustassa. Keskustan merkitys vahvistuu uusien tilojen rakentamisen myötä. Muutoksella edistetään Imatran keskustan kehittämistä sekä elinkeinotoiminnan ja keskusta-asumisen monipuolistamista. Vaikutukset kaupunkikuvaan Rakentaminen liittyy ydinkeskustan ympäristöön ja lisärakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa ja Imatrankosken keskusta kehittyy kaupunkimaisemmaksi. Koska rakennuksen sijainti ei ole Valtionhotellin välittömässä läheisyydessä, kaupungin siluetin hierarkiset merkitykset säilyvät. Uusien liiketilojen rakentuminen toriaukion reunalle mahdollistaa mielenkiintoisen viihtyisän ja entistä elävämmän aukiotilan kehittämisen esimerkiksi jakamalla tilaa pienempiin kookkailla istutuksilla ja oleskeluun kannustavilla näyttävillä ja tyylikkäillä kadunkalusteryhmillä. Myös Einonkadun muutokset mahdollistavat kadun ilmeen muuttamisen autojen kulkuväylästä kaupunkibulevardiksi. Kaavamuutoksen mahdollistaman rakennuksen vaikutuksia sisääntulomaisemaan ja lähiympäristön kaupunkikuvaan on arvioitu talvella 2015 laaditussa kaupunkikuvallisessa selvityksessä (Ramboll , liite 5). Selvityksessä todettiin kaavamuutoksen vaikutuksista sisääntulomaisemaan: Lähestyminen lännestä Helsingintietä pitkin: Uudet asuinrakennukset eivät erotu massoittelultaan eivätkä korkeudeltaan merkittävästi alueen kaupunkikuvassa saavuttaessa lännestä kohti kaupallista keskustaa ja Valtionhotellia. Uusi asuinrakennus ja Valtionhotelli eivät mahdu samanaikaisesti näkökenttään Helsingintieltä katsottaessa, mutta ovat nähtävissä samasta paikasta Instrumentariumin kulmalta Inkerinaukiolle johtavan suojatien kohdalta.

20 20 Lähestyminen idästä Koskisiltaa ja Tainionkoskentietä pitkin: Uusi asuinrakennus näkyy kaupallisen keskuksen takaa, muttei erotu kaupunkikuvassa merkittävästi. Koskikeskuksen korttelin korkeimmat rakennukset nousevat rakennusten siluetissa korkeammalle kuin uusi asuinrakennus. Nykyinen asuinrakennus Helsingintien varressa erottuu lähes yhtä korkeana. Valtionhotelli jää pääosin puiden taakse tästä kohdin Imatrankoskentieltä katsottaessa. Lähestyttäessä risteystä uusi rakennus jää enemmän peittoon Valtionhotellin tullessa vastaavasti selvemmin näkyviin. Saavuttaessa Tainionkoskentietä pitkin Valtionhotelli dominoi kaupunkikuvaa tiiviimmän kaupallisen keskuksen jäädessä sivuun. Vaikutuksina lähiympäristön kaupunkikuvaan selvityksessä todettiin: Olavinkadun kaupunkikuva: Muutos nykytilanteeseen on huomattava erityisesti Einonkadun asuinrakennuksen kohdalla, sillä uusi asuinrakennus on korkeudeltaan kaksinkertainen purettavaan Uutisvuoksen rakennukseen nähden. Nykyisellään kaupunkitilaltaan leveän Olavinkadun kaupunkikuva muuttuu ryhdikkäämmäksi katutilaa rajaavien rakennusmassojen kasvaessa. Uusi asuinrakennus toimii viereisen asuinrakennuksen kanssa porttiaiheena kaupallisen keskuksen keskustorin suuntaan. Kuva 7. Näkymä Esterinkadulta Olavinkadulle, vasemmalla uusi suunniteltu teatteritalo ja keskellä taustalla Einonkadun uusi asuinliiketalo. (Kuva kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll) Einonkadun kaupunkikuva: Uusi asuinrakennus sijoittuu leveän ja aukiomaisen katutilan kulmaan jäsentäen ja ryhdistäen katutilaa. Asuinrakennus korostuu katukuvassa räystäskorkeuden ollessa ympäristöään 1-2 kerrosta korkeammalla.

21 21 Kuva 8. Näkymä Einonkadulle kohti Helsingintietä, uusi asuinliiketalo keskellä vasemmalla (Kuva kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll) Uuden asuinrakennuksen massiivisuus korostuu Einonkadulta Helsingintielle päin katsottaessa edessä olevan matalan rakennuksen ja uuden asuinrakennuksen kokoerosta johtuen. Uusi rakennus toimii korttelin maamerkkinä ja kertoo keskustorin läheisyydestä. Einonkadun uusi asuinrakennus nousee noin 2-4 kerrosta korkeammalle kuin ympäröivät rakennukset ja muodostaa uuden torin läheisyydestä ja kaupallisesta keskuksesta kertovan maamerkin. Valtionhotellin ja uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen suhde: Uuden asuinrakennuksen ylimmät kerrokset ovat nähtävissä paikoitellen nykyisten rakennusten takaa. Uusi asuinrakennus ei kuitenkaan korostu merkittävästi eikä muuta kaupunkikuvaa Valtionhotellin läheisyydessä. Valtionhotelli erottuu edelleen maamerkkinä läheisten rakennusten jäädessä selvästi matalammiksi ja keskustan muodostaessa selvästi oman tiiviimmän kokonaisuutensa Kruununpuiston viereen. Korkealta Valtionhotellin tornista länteen katsottaessa uusi asuinrakennus sijaitsee näkyvällä paikalla ja erottuu kaupunkikuvassa Helsinginkadun rakennusten takaa. Kuva 9. Näkymä Valtionhotellin tornista kohtia uutta rakennusta (Kuva kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll)

22 22 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos mahdollistaa Imatrankosken kehittämisohjelman (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy 2012) liikennesuunnitelman toteutuksen Einonkadun ympäristössä. Tiivistämällä keskustarakennetta edistetään kestävän liikenteen kehittämistä. Einonkadun shared space -alue vähentää liikenteen estevaikutusta sekä laajentaa kävelypainotteista keskustan aluetta. Myös liikenneturvallisuus ja kevyen liikenteen laatutaso paranevat kaava-alueen ympäristössä. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia joukkoliikenteen saavutettavuuteen, pysäkit ja taksiasema säilyvät aivan kaava-alueen äärellä. Liikenne-ennusteen mukaan kaava-alueen liikenteen kasvu kaava-alueella ei ole merkittävää. Kaavan toteutuminen lisää jossain määrin keskustan liikennettä, ei kuitenkaan merkittävästi ottaen huomioon koko keskustan liikennemäärät. Pysäköinnin keskittämisellä torin alaisen pysäköintihalliin ja sen laajennustiloihin sekä Einonkadun muuttamisella shared space- alueeksi parannetaan keskustan viihtyisyyttä ja käytettävyyttä sekä kevyen liikenteen laatutasoa. Sosiaaliset vaikutukset Uusien asuntojen ja liiketilojen rakentaminen lisää ja monipuolistaa keskustan sosiaalista elämää. Toriaukion tiivistäminen luo urbaanisempaa ympäristöä ja mahdollistaa alueen vilkastumisen. Hyvät joukkoliikenteen yhteyksillä ja aukion kehittämisellä viihtyisämmäksi istutuksin ja kalustein edistetään alueen elävyyttä. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Einonkadun rakentaminen shared space- alueeksi, maanalaisten tilojen rakentaminen Einonkadulla sekä rakentaminen kaavatontilla aiheuttaa olemassa olevien johtojen ja kaapeleiden siirtoa. Kaupungille aiheutuvat kunnallistekniikan kustannukset arvioidaan erikseen kaupungin ja tulevan kiinteistöyhtiön sopimusneuvotteluissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Tavoite: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kaavamuutoksella mahdollistettu täydennysrakentaminen Imatrankosken ydinkeskustassa nykyisen katuverkon ja kaupunkirakenteen yhteyteen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta ja alueella jo toimivien liikeyritysten kysyntää.

23

24 24 LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Poistuva kaava 3. Meluselvitys (Ramboll ) 4. Liikenne-ennuste (Ramboll ) 5. Kaupunkikuvallinen selvitys (Ramboll )

25 LIITE 1. 25

26 26

27 27

28 28

29 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI, IMATRA MELUSELVITYS

30 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 2 MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Viite RAMBOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

31 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 3 MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. YMPÄRISTÖMELUN ohjearvot 4 3. MELUMALLINNUS Yleistä Maastomalli Liikennetiedot Melulaskennat 6 4. TULOKSET 7 5. TULOSTEN TARKASTELU 7 LÄHTEET 7 LIITTEET 7 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2014 aineistoa. 3

32 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 4 MELUSELVITYS 1. JOHDANTO Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa lisärakentaminen Koskentorinreunalla ja pysäköintitilojen järjestäminen Einonkadun alla sekä Einonkadun luonteen muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaakkois-Suomen ELY keskus on antanut MRA 30 mukaisen lausunnon asemakaavaluonnoksesta Lausunnossa on edellytetty meluselvityksen laatimista. Lausunnon mukaan selvityksessä on arvioitava melun leviämistä myös suunnitellun rakennuksen korkeimpiin kerroksiin (7 kerrosta) sijoittuviin huoneistoihin ja samoin arvioida mm. parvekelasitusten melueristävyyden riittävyyttä. Parvekkeilla melun keskiäänitason tulee päivällä jäädä alle 55 db. Työssä selvitettiin mallintamalla liikennemelun taso nykytilanteessa 2015 ja ennustetilanteessa 2035, sekä tilanteessa 2035 huomioiden kohteeseen suunniteltu uusi rakennusmassoittelu. Liikennemelun lähteinä olivat Helsingintie ja Einonkatu. Työn on tilannut Imatran kaupunki, jossa tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Vuokko Jääskeläinen.. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut ryhmäpäällikkö, FM Jari Hosiokangas ja suunnittelijana FM Pasi Myyryläinen. Kuva 1. Hankkeen sijainti 2. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Ympäristömelun kuvaamiseen käytetään yleisimmin keskiäänitasoa L Aeq (ekvivalenttitasoa), jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja erikorkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla (ns. A-painotus). Valtioneuvoston päätöksessä (993/92) on esitetty yleiset melutason ohjearvot päivä- ja yöajan keskiäänitasoina (taulukko 1). Ohjearvoja sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. 4

33 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 5 MELUSELVITYS Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 45/50 db 45 db 40 db SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 35 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Jos melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, mitattuun tai laskettuun tulokseen tulee lisätä 5 db ennen sen vertaamista annettuihin raja-arvoihin. Tutkittava kohde on voidaan tulkita olemassa olevan asuinkorttelin täydennykseksi, jolloin yöohjearvona voidaan käyttää 50 db. 3. MELUMALLINNUS 3.1 Yleistä Melun laskennallinen leviäminen mallinnettiin Soundplan 7.3 ohjelmistoa käyttäen. Laskentastandardina käytettiin pohjoismaista tiemelun laskentamallia /1/. Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää laskenta-alueen korkeustiedon, rakennuskannan sekä muun tarvittavat tiedot. Katuliikenteelle määritetään päivä ja yöajan tuntiliikenne sekä raskasliikenneprosentti ja ajonopeus. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio- ominaisuudet. Pohjoismaisissa laskentamalleissa oletuksena on ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteisiin päin. Laskentatuloksissa esitetyt melualueet eivät siis todellisuudessa esiinny kaikkialla yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan laskentatulos kuvaa äänen etenemistä laskentaoletuksen mukaisissa optimiolosuhteissa. Lisätietoja ohjelmasta löytää tarvittaessa osoitteesta 5

34 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 6 MELUSELVITYS 3.2 Maastomalli Maastomalli pohjautuu tilaajalta saatuun laserkeilausaineistoon. Olemassa oleva rakennuskanta perustuu kaupungin kantakarttaan. Kaava-alueelle suunniteltu rakennusmassa on mallinnettu suunnitelmapiirrosten perusteella (OAS:n liitteenä). Rakennusten korkeus määritettiin kerroskorkeuksien ja suunnitelmapiirroksen perusteella. Maanpinnan osalta kovapintaiset alueet on mallinnettu akustisesti kovina. Havainnekuva maastomallista on kuvassa 2. Kuva 2. Laskentamallin 3D-näkymä. 3.3 Liikennetiedot Laskennassa käytetyt liikennetiedot on esitetty taulukossa 2. Liikennetiedot on määritetty työn yhteydessä tehtyjen liikennelaskentojen pohjalta (Ramboll, Jukka Räsänen). Liikenne on keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL. Liikennemäärät on esitetty myös liitteenä olevissa melulaskentakuvissa. Taulukko 2. Laskennassa käytetyt liikennetiedot KVL 2015 KVL 2035 Raskas liikenne % Nopeus km/h Helsingintie Einonkatu, osuus Einonkatu, osuus Osuus 1 on Helsingintieltä Olavinkadun liittymään ja osuus 2 siitä eteenpäin. 3.4 Melulaskennat Melun leviämislaskenta on suoritettu 5 x 5 m suuruisia laskentaruutuja käyttäen ja laskentakorkeutena on käytetty maanpinta +2 m korkeutta. Melun leviämislaskennat on määritetty päivä- ja yöajalle nykytilanteessa 2015 ja ennustetilanteessa 2035, sekä ennustetilanteessa 2035 uusilla rakennusmassoilla. 6

35 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 7 MELUSELVITYS Asuinrakennusten julkisivulle kohdistuvat melutasot on määritetty erikseen ns. fasadilaskennalla, missä julkisivuille on määritetty laskentapisteruudukko kerroksittain, ja vaakasuunnassa 5m välein. 4. TULOKSET Melun leviämislaskentojen tulokset on esitetty liitteissä 1-8. Kartoissa on esitetty melutasot 5 db värivyöhykkein. Päiväajan asumiseen käytettävä ohjearvo (55 db) ylittyy oranssista värivyöhykkeestä alkaen ja yöajan (50 db) tummanvihreästä värivyöhykkeestä alkaen. Liitteissä 1-4 on esitetty melutilanne nyky- ja ennusteliikenteellä 2 m korkeudella maanpinnasta nykyinen rakennuskanta huomioiden. Liitteissä 5-6 on esitetty melutilanne ennusteliikenteellä kun suunniteltu rakennusmassa on lisätty. Julkisivulaskentojen tulokset on esitetty 3D -havainnekuvina liitteissä TULOSTEN TARKASTELU Sisäpihan puolen torialueella melutaso on nykytilanteessa päivällä db ja ennusteliikenteellä vain hieman suurempi. Kun suunniteltu rakennusmassa on rakennettu, melutaso torialueella hieman alenee kun näkymä Einonkadulle supistuu. Melutasot täyttävät ohjearvon 55 db. Torialue on kuitenkin ilmeisesti julkista tilaa, joten melun ohjearvoja asumisen suhteen ei siellä suoranaisesti sovelleta. Torialueella on kuitenkin viihtyvyyden kannalta hyvä olla suhteellisen melutonta, eli selvästi alle 55 db. Suunnitellun rakennuksen julkisivuihin Einonkadun puolella kohdistuu päiväajalla enintään 58 db keskiäänitaso, mikä tarkoittaa 23 db äänitasoerotarvetta julkisivulle. Päiväajan melutaso on mitoittava suhteessa ohjearvoihin verrattuna yöaikaan. Tämä ei edellytä kaavaan merkittävää ääneneristysvaatimusta, koska normaalirakentamisella saavutetaan julkisivun ääneneristävyys noin 30 db. Parvekkeet rinnastetaan ulko-oleskelualueisiin, ja niillä on täytyttävä päiväajan ohjearvo 55 db. Jos parvekkeita on tarkoitus sijoittaa yli 55 db melulle altistuville julkisivuille, on parvekkeet varustettava suljettavin lasituksin. Tavanomainen lasitus alentaa melutasoa toteutuksesta riippuen 8-12 db /2/. Laskennan perusteella ainoastaan Einonkadun puolelle sijoitettavat parvekkeet vaatisivat melun kannalta parvekelasituksen. LÄHTEET /1/ Road Traffic Noise, -Nordic prediction method. TemaNord 1996:524. Nordic council of ministers. /2/ Ympäristöministeriö, Ympäristöklusterin tutkimusohjelma (EKO-INFRA), Hankenumero 108 Parvekelasituksen ääneneristys tie- ja raideliikennemelua vastaan kenttämittaukset. LIITTEET Liite 1. Päivä, 2015, VE0 Liite 2. Yö, 2015, VE0 Liite 3. Päivä, 2035, VE0 Liite 4. Yö, 2035, VE0 Liite 5. Päivä, 2035, VE1 = suunnitellut rakennusmassat Liite 6. Yö, 2035, VE1 = suunnitellut rakennusmassat Liite 7. Päivä, 2035, VE1, 3D-havainne julkisivuihin kohdistuvasta melusta L Aeq7-22 Liite 8. Yö, 2035, VE1, 3D-havainne julkisivuihin kohdistuvasta melusta L Aeq22-7 7

36 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 1: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2015 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

37 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 2: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2015 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

38 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 3: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

39 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 4: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

40 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 5: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, VE1- tilanteen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

41 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 6: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, VE1- tilanteen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

42 Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 7: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Julkisivujen äänitasot, VE1- tilanteen rakennuskanta 3D- kuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 PM

43 Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 8: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Julkisivujen äänitasot, VE1- tilanteen rakennuskanta 3D- kuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 PM

44 V as taanottaja Imatran kaupunki A s iakirjatyyppi Raporttiluonnos P äivämäärä 02 / 2015 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI, IMATRA LIIKENNE-ENNUSTE

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY Vastaanottaja VRP- Rakennuspalvelu Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.7.2015 ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA Vastaanottaja Savonlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.7.2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 15. päivänä syyskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1070.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 15. päivänä syyskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1070. 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 15. päivänä syyskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1070. Alueen määrittely IMATRA Kaupunginosa 53, Linnankoski Asemakaavan muutos: Korttelin 17 osa ja

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS ISOKUUSI II, TAMPERE MELUSELVITYS Päivämäärä 3.12.2014 Laatija Hans

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ramboll Finland Oy Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys 10.6.2009 Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 70 8.4.2015 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Talo Oy Kuopion Tulliportinkatu 27 / Multimäki 4-8 tontti 3, 5

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5179 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 24.2.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 736 tontteja 9 ja 10 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

Vastaanottaja NCC Rakennus Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE

Vastaanottaja NCC Rakennus Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE Vastaanottaja NCC Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS,

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä maaliskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1068.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä maaliskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1068. 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä maaliskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1068. Alueen määrittely IMATRA Kaupunginosa 74, Vuoksenniska Asemakaavan muutos: Korttelin 22 osa.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Leinelän asemakaava Vantaa

Leinelän asemakaava Vantaa Ramboll Finland Oy Vantaan kaupunki Leinelän asemakaava Vantaa Ympäristömeluselvitys 10.3.2008 Vantaan kaupunki Leinelän asemakaava Vantaa Meluselvitys 10.3.2008 Viite 82120185 Versio 1 Pvm 10.3.2008 Hyväksynyt

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Meluselvitys 27.3.2014 Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Tuusulan kunta Meluselvitys

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Vastaanottaja Jyväskylän Kaupunki / Timo Vuoriainen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 23.6.2011 LUONNOS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Tarkastus

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Kaanaanrannan alueella Kaanaanrannantien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI LIITE 1 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSAN NRO 8 KORTTELIN 801 TONTTI 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.11.2014, TARK. 6.2.2015 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KALERVONKATU 8 KAAVATUNNUS 02:119 KAAVAN PÄIVÄYS 21.2.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.2.2013 02:119 / KALERVONKATU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere

Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere Rambøll Finland Oy VVO-yhtymä Oyj Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere VVO-yhtymä Oyj Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Viite

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS NOKIAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 1. kaupunginosan korttelin 18 tonttia 10 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 1. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS JA MAANKÄYTTÖSOPIMUSTEN TARVE...

Lisätiedot

Virolaisen asemakaava Tampere

Virolaisen asemakaava Tampere Ramboll Finland Oy Tampereen kaupunki Virolaisen asemakaava Tampere Ympäristömeluselvitys 28.10.2008 Tampereen kaupunki Virolaisen asemakaava Tampere Meluselvitys 28.10.2008 Viite 82121139 Versio 3. Pvm

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 3071 2 (8) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Laskentamalli ja laskennan

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot