ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa 1053

Transkriptio

1 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 2. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa 1053 Alueen määrittely Alueen sijainti IMATRA Kaupunginosa 12, Imatrankoski Asemakaavan muutos: Korttelin 138 osa sekä katu- ja torialuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: Osa kortteliin 138 ja katualuetta Kaava-alue sijaitsee Imatrankosken keskustassa käsittäen Imatrankosken torin ja osan sen pohjoispuolella sijaitsevasta korttelista 138 sekä Einonkadun katualuetta. Kaavan vireilletulo: (kuulutus vireilletulosta) Kaavan laatija: Vuokko Jääskeläinen, puh sähköposti: osoite: Virastokatu 2, Imatra

2 2 1. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liike-, toimisto- ja asuintilojen täydennysrakentaminen Imatran ydinkeskustassa torin reunalla sekä maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen Einonkadun alle. Kaavamuutoksella mahdollistetaan myös Einonkadun katutilan muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaava-alueen pinta-ala 0,71 ha. Kaava-alueella sijaitseva tontti on yksityisomistuksessa 0,07 ha. Tori- ja katualueet 0,64 ha omistaa Imatran kaupunki. Kaavamuutos on käynnistetty Imatran Seudun Yritystilat Oy:n ja kaupungin aloitteesta perustuen Imatrankosken keskustan kehittämisen tarpeisiin. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Kaavan muutosalue on osa Imatran keskustan ydinaluetta sisältäen Imatrankosken torin alueen sekä torin luoteiskulmalla olevan korttelin 138 osan. Myös suurin osa Einonkatua sisältyy kaavan muutosalueeseen. Toria ympäröivien kortteleiden ja lähikortteleiden rakennukset ovat kerroksisia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia sisältäen myös joitakin yksikerroksisia osia. Liiketilat ovat yleisimmin kaduntasokerroksissa ja asunnot sekä pääosa toimistoista yläkerroksissa. Torin alapuoliset tilat on rakennettu pysäköintitiloiksi, osa myös väestösuojaksi. Punatiiliset toria ympäröivät talot ovat keskustan uusimpia rakennuksia ja ne on rakennettu vuosien välillä. Lähialueen vanhimmat rakennukset ovat kaavan muutosalueella sijaitseva 1930-luvulta peräisin oleva paikallislehti Uutisvuoksen entinen toimitalo ja kaava-alueen lounaispuolella sijaitseva 1920-luvun lopulla rakennettu Kerhotalo Koskis. Muu lähiympäristön rakennuskanta on luvuilta. Kaava-alueella sijaitsevan korttelin 138 tontin rakennus on alun perin käsittänyt Imatran Seudun Sähkön toimitiloja.1980-luvulta vuoteen 2013 saakka rakennuksessa toimi paikallislehti Uutisvuoksi. Rakennuksessa on kaksi asuntoa. Tontin pinta-ala on 704 m 2 ja käytetty rakennusoikeus on 925 k-m 2.

3 3 Kuva 1. Entinen Imatran Seudun Sähkön ja paikallislehti Uutisvuoksen toimitalo (Kuva V. Jääskeläinen) ent. Uutisvuoksen talo KOSKENPARRAS EINONKATU Tori HELSINGINTIE Kuva 2. Imatran ydinkeskusta. (Kuva Skyfoto Oy 2012)

4 4 Luonnonympäristö Maaperä Radon Liikenne ja melu Kaava-alue sijaitsee valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston alueella. Einonkadun alla on runsaasti johtoja; sade-, vesi- ja jätevesiviemärit, kaukolämpöjohto sekä puhelin- ja sähkökaapeleita. Kaavasuunnitteluun liittyen on alueelle laadittu alustava kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Einonkatu, FCG v.2013). Kaava-alueen pinta-ala 0,71 ha. Kaava-alueella sijaitseva tontti on yksityisomistuksessa 0,07 ha. Tori- ja katualueet 0,64 ha omistaa Imatran kaupunki. Kaava-alue on rakennettua eikä alueella ole luonnonmukaista ympäristöä. Alueen kasvillisuus muodostuu muutamista katupuista ja torin länsiosan reunojen kivimuurein rajatuista pensas- ja puuistutuksista. Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan kaava-alueen maaperä on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvakeskuksen vuonna 1995 ja ympäristöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan korkean radontason alueella, jolla mittaustuloksista % ylittää 400 Bq/m³. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Nykytilanne Torin ympärillä sijaitsevia keskustakortteleita rajaa kävelykatu Koskenparras, Helsingintie ja Einonkatu. Keskustan joukkoliikennejärjestelyt sivuavat kaavaaluetta. Einonkadulta länteen erkanevan Olavinkadun Einonkadun puoleisessa päässä sijaitsevat keskustan linja-autopysäkit sekä taksiasema. Torin alapuolinen tila on rakennettu pysäköinti- ja väestösuojatiloiksi, joka jatkuu Einonkadun ali kaava-alueen länsipuolella sijaitsevan Olavinkadun alle aina Esterinkadulle saakka. Ajoyhteys pysäköintitiloihin on torin kohdalta molemmin puolin Einonkatua sekä kaava-alueesta länteen sijaitsevalta Esterinkadulta. Ajoyhteydet sijoittuvat osin korttelin 140 alueelle. Alueen pysäköintipaikkoja on myös Einonkadun varrella sekä torialueen länsireunalla ja korttelin 138 tontin asfaltoidulla piha-alueella.

5 5 Imatrankoski, Kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v Vuonna 2012 valmistuneessa Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelman vuodelle 2020 (Ramboll Finland Oy / Helsinki Zurich Office Oy) liikenteen ja pysäköinnin kehittämissuunnitelma -osassa pääpaino oli kestävän liikenteen kehittämisessä, mihin tiivis keskustarakenne antaa mahdollisuuksia. Keskustan viihtyisyyttä ja käytettävyyttä lisätään teknisillä ratkaisuilla sekä arkkitehtuurin keinoin. Kuva 3. Ote Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelmasta v. 2020, liikenteen ja pysäköinnin kehittämissuunnitelma

6 6 Kehittämisohjelmassa Einonkatu esitettiin toteutettavaksi Helsingintien ja Olavinkadun välillä yksisuuntaiseksi ja Olavinkadun risteyksestä pohjoiseen shared-space -alueena, jossa autot liikkuvat kevyen liikenteen ehdoilla. Joukkoliikenteen pysäkit säilytettiin edelleenkin Olavinkadulla. Pysäköintiä suunnitelmassa keskitettiin pysäköintihalleihin. Meluselvitys Kaava-aluetta koskien on laadittu alkuvuonna 2015 meluselvitys, Korttelin 138 osa (kaava 1053) Meluselvitys, Ramboll, liite 3. Selvityksessä käytetyt liikennetiedot selvitettiin liikennelaskennalla, jonka perusteella laadittiin keskustan keskeisille alueille liikenne-ennuste Korttelin 138 osa (kaava 1053) Liikenne-ennuste, Ramboll, liite 4. Selvitys perustui kolmiulotteiseen maastoaineistoon ja 3D-mallintamiseen. Liikenne-ennusteen mukaan liikenteen kasvun ei todettu olevan merkittävää (vrt. kuva 4 alla). Kuva 4. Meluselvityksen mukaan sisäpihan puolen torialueella melutaso on nykytilanteessa päivällä db ja ennusteliikenteellä vain hieman suurempi. Kun suunniteltu rakennusmassa on rakennettu, melutaso torialueella hieman alenee kun näkymä Einonkadulle supistuu. Melutasot täyttävät ohjearvon 55 db. Torialue on kuitenkin ilmeisesti julkista tilaa, joten melun ohjearvoja asumisen suhteen ei siellä suoranaisesti sovelleta. Torialueella on kuitenkin viihtyvyyden kannalta hyvä olla suhteellisen melutonta, eli selvästi alle 55dB.

7 7 Asemakaava Yleiskaava Maakuntakaava Suunnitellun rakennuksen julkisivuihin Einonkadun puolella kohdistuu päiväajalla enintään 58 db keskiäänitaso, mikä tarkoittaa 23 db äänitasoerotarvetta julkisivulle. Päiväajan melutaso on mitoittava suhteessa ohjearvoihin verrattuna yöaikaan. Tämä ei edellytä kaavaan merkittävää ääneneristysvaatimusta, koska normaalirakentamisella saavutetaan julkisivun ääneneristävyys noin 30dB. Parvekkeet rinnastetaan ulko-oleskelualueisiin, ja niillä on täytyttävä päiväajan ohjearvo 55 db. Jos parvekkeita on tarkoitus sijoittaa yli 55 db melulle altistuville julkisivuille, on parvekkeet varustettava suljettavin lasituksin. Tavanomainen lasitus alentaa melutasoa toteutuksesta riippuen 8-12 db /2/. Laskennan perusteella ainoastaan Einonkadun puolelle sijoitettavat parvekkeet vaatisivat melun kannalta parvekelasituksen. Alueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistamat asemakaavat 22 ( ), 165 ( ) ja 371 ( ) sekä kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava 880 ( ). Voimassa olevassa asemakaavassa 880 kaava-alueen tontti on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-9). Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen rakennuksen, jonka rakennusoikeus on 925 k-m2. Lisäksi kellarikerrokseen saadaan rakentaa 2/3 kerrosalaan laskettavia tiloja, rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Tontille on merkitty maanalainen pysäköinti sekä ajoyhteys maanalaisiin tiloihin. Kaava-alueeseen kuuluu myös osa Imatrankosken torialuetta, jolle on merkitty pysäköintitiloja maan alle sekä Einonkadun katutasoon. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu osa Einonkadun katu-aluetta, jossa on voimassa asemakaavat 22, 165, 371 ja 880. Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa kaavan muutosalue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) sekä kansallisen kaupunkipuiston intressialueeksi kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi (kp). Imatran kaupunki on luopunut Vuoksen kansallisen kaupunkipuistostatuksen hakuprosessista kaupunginvaltuuston päätöksellä perusteena Vuoksi kruununpuisto - kehittämishankkeen käynnistäminen. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv) ja kaupunki/taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk). Lisäksi alue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä-alueeseen (lk).

8 8 Aluetta koskevat muut suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaavasuunnittelun lähtökohtana on aluetta koskevat selvitykset: - Imatrankoski, Kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v. 2020, Ramboll Finland Oy / Helsinki Zurich Office Oy - Koskentorin lisärakentaminen, suunnitelmaluonnokset /Imatran arkkitehtuuritoimisto ja Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Einonkatu, FCG v Imatran Seudun Yritystilat Oy:n konserniohjauspyyntö Imatrankosken keskustan kehittämiseksi, kaupunginhallitus Korttelin 138 osa (kaava 1053) Meluselvitys, Ramboll (Liite 3) - Korttelin 138 osa (kaava 1053) Liikenne-ennuste, Ramboll (Liite 4) - Korttelin 138 osa (kaava 1053) Kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll (Liite 5) Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan ja muutos, KV , 84. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset (1284 /1999). 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaupunki käynnisti vuonna 2011Imatrankosken kehittämisprojektin, jonka avulla pyrittiin löytämään uusia mahdollisuuksia Imatrankosken kehittämiseen kaupallisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Suunnittelun tavoitteena oli muodostaa taloudellisesti kannattava, kaikille keskustan toimijoille houkutteleva kehittämissuunnitelma, jonka avulla varmistettaisiin kehityshankkeiden konkreettinen käynnistyminen alueella. Tavoitteena oli myös lisätä Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla yhä laadukkaampia ja runsaampia palveluita niin Imatran asukkaille kuin turisteillekin. Samalla hankkeen avulla haluttiin parantaa paikallisten yrittäjien ja kiinteistöomistajien toimintaedellytyksiä keskusta-alueella. Yksi keskeinen tavoite oli asumisen lisääminen ydinkeskustan alueella. Imatrankoski, Kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v valmistui vuonna 2012 (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy). Kehittämisohjelmassa todettiin merkittävimpien kiinteistökehittämisen mahdollisuuksien sijoittuvan Koskenpartaaseen rajoittuviin kiinteistöihin. Painopiste lähivuosien kiinteistökehittämisen osalta tulisi olla kävelykadun eteläpuolisissa kortteleissa johtuen seuraavista syistä:

9 9 - mahdollisuus tukeutua nykyisen maanalaisen pysäköinnin jatkokehittämiseen - alue kaupan toimijoiden mielestä houkutteleva - päivittäisankkuri S-Market ko. vyöhykkeellä, mutta irrallaan kaupallisesta ydinalueesta - joukkoliikenteen solmukohta - alue rajoittuu Helsingintien kokoojaväylään ja Koskenparras-kävelykatuun - välitön yhteys kansallismaisemaan - mahdollisuus uusien käyntiyhteyksien avaamiseen - merkittävä kiinteistöjen kehittämispotentiaali - toteutuspäätösten kannalta kiinteistöjen omistus suhteellisen keskittynyttä. Kehittämissuunnitelman yhdeksi merkittävimmäksi toimenpide-ehdotukseksi esitettiin torialueen ja Uutisvuoksen kiinteistön kehittämistä perusteluna, että torikauppiaat ovat kokeneet Koskentorin liian suurena ja siten epäsopivana kauppapaikkana. Torikauppiaitten todettiin hakeutuvan ensisijaisesti kävelykadulle. Raportissa esitettiin, että torin mittasuhteita tulisi pienentää keinona Uutisvuoksen kiinteistöön laajennus, joka rajaisi torialuetta sen länsilaidalla. Uutisvuoksen nykyisen ja uuden kiinteistön käyttötarkoituksen tulisi olla lähinnä kauppaa ja kaupallisia palveluja, mahdollisesti ravintoloita. Samalla torin ja kävelykadun välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä voitaisiin laajennushankkeen myötä parantaa. Kauppaan keskittyviä uusia rakennuskeskittymiä todettiin voitavan profiloida keskenään hyvinkin erilaisiksi, mikä auttaisi hahmottamaan keskustaa. Uutisvuoksen talon laajennuksen todettiin tuovan torille eloa, kun liikkeet ja ravintolat avautuvat voimakkaasti torille. Kehittämissuunnitelmassa Uutisvuoksen talon laajennuksen muodonannon oletettiin tukevan olemassa olevaa ja korkeus oletettiin samaksi kuin toria ympäröivillä liikerakennuksilla. Materiaalivalinnoilla se tunnistettaisiin uudeksi lisäksi. Uutisvuoksen taloa vastapäätä, Einonkadun vastakkaiselle puolelle suunnitelmassa esitettiin täydennysrakentamista seitsemän kerroksisella asuin-liiketalolla. Kehittämisohjelman liikenteen ja pysäköinnin kehittämissuunnitelmassa Einonkatu esitettiin toteutettavaksi Helsingintien ja Olavinkadun välillä yksisuuntaiseksi ja Olavinkadun risteyksestä pohjoiseen shared-space -alueena, jossa autot liikkuvat kevyen liikenteen ehdoilla. Pysäköintiä suunnitelmassa keskitettiin pysäköintihalleihin. Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Imatran kaupungin teknisen toimialan yksiköt Hyvinvointipalvelut Etelä-Karjalan pelastuslaitos Sähkö- ja puhelinyhtiöt Imatran Seudun Vammaisneuvosto

10 10 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kaakkois-Suomen Ely-keskus Etelä-Karjalan museo Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen yhteydessä kuulutuksella kaupunkilehti Imatralaisessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Kaavan esittelytilaisuudesta on kuulutettu Imatralaisessa Kaavahankkeen vireilletuloon ja luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittelyja tiedotustilaisuus järjestettiin Imatran kaupungintalolla Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksista ja arvioida kaavan vaikutuksia. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma oli jakelussa. Kaavan esittely- ja tiedotustilaisuudessa kaavaluonnokseen kävi tutustumassa neljä henkilöä, heillä ei ollut huomauttamista hankkeesta. Kaavaluonnos oli vuoden 2013 esittelytilaisuudesta lähtien kaupungin internetsivuilla kunnes kaavaehdotus alkukesästä 2015 valmistui ja laitettiin intersivuille. Lausunnot ja palautteet Luonnosvaiheessa asemakaavan muutoksesta pyydettiin palautetta Imatran Seudun Vammaisneuvostolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä, Kaakkois- Suomen ELY-keskukselta, kaupungin osallisena olevilta toimialoilta, Etelä- Karjalan pelastuslaitokselta sekä sähkö- ja puhelinyhtiöiltä mennessä. Saaduissa palautteissa Imatran Lämpö huomauttaa, että nykyiset kaukolämpöputket jäävät kaavaluonnokseen suunnitellun uuden rakennusalan alle ja esittää, että korvaavat kaukolämpöputket voitaisiin rakentaa korttelin 138 tonttien 5 ja 11 välissä olevalle kulkuyhteysrasitteelle. Sähkö- ja puhelinyhtiöiden palautteissa Blue Lake Communications Oy muistuttaa kaava-alueella olevista tietoliikennereiteistä. TeliaSonera muistuttaa, että kaava-alueella on TeliaSonera Finland Oyj:n sekä Imatran kaupungin, Imatran Seudun Sähkön ja TeliaSoneran yhteisomistuksessa olevia kaapeleita. Kaapeleiden mahdolliset siirto-, muutos- ja suojauskustannukset tulee huomioida sekä kaapeleihin liittyvistä toimenpiteistä työtilaus tulee tehdä riittävän ajoissa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos muistuttaa lausunnossaan pelastuslain (1 ) asettamista yleisistä tavoitteista parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia, joita voidaan parantaa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella sekä vuorovaikutuksella hankkeen erivaiheissa. Pelastuskaluston hälytysliiken-

11 11 nöinnin tarpeet ja sammutusveden saatavuus tulee ottaa huomioon suunnittelualueella. Kaavamuutoksen luonnosvaiheen lausunnossa Kaakkois-Suomen ELYkeskus toteaa, että sillä ei Imatrankosken keskusta ja torinalueen kehittämisestä ja asemakaavan muutosluonnoksen tavoitteista ole sinänsä huomautettavaa. Hankkeen toteuttamiseksi purettavaksi esitetyn Uutisvuoksen talon mahdollista kaupunkikuvallisista tai kulttuurihistoriallisista arvoista tulee kuitenkin neuvotella pikaisesti Etelä-Karjalan museon kanssa, mikäli näin ei vielä ole tehty. Suunnittelualueelle tullaan sijoittamaan useita uusia asuinhuoneistoja. Kaavan yleismääräyksissä esitetään ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden olevan vähintään 35 dba ja parvekkeet tulee lasittaa. YLU edellyttää, että kaava-asiakirjoihin liitetään ao. melunleviämiskartat, joiden perusteella kyseisiin arvoihin on päädytty. Kaavaselostuksessa viitatun vuoden 2000 meluselvityksen sijaan edellytetään lausunnossa meluntorjunnan perustuvan ajankohtaiseen meluselvitykseen ja todetaan, että liikennemelun osalta laskennallisilla meluselvityksillä voidaan arvioida mittauksia täsmällisemmin melun aiheuttamaa haittaa myös asemakaavan mukaisten rakennusten valmistuttua. Vireillä olevassa kaavamuutoksen jatkosuunnittelussa tulee arvioida myös melun leviämistä rakennuksen korkeimpiin kerroksiin (7 kerrosta) sijoittuviin huoneistoihin ja samoin arvioida esim. parvekelasituksen meluneristävyyden riittävyyttä. Parvekkeilla melun keskiäänentason tulee päivällä jäädä alle 55 dba. YLU toteaa lisäksi, että kaavaselostus ei ole samalla tasolla sitova asiakirja kuin kaavakartta, joka saa lainvoiman. Siten kaavakartan selitysosassa tulee olla selvitys kaava-alueen ulkopuolisesta sisään ja ulosajopaikasta muutosalueelle rakennettaviin maanalaisiin paikoitustiloihin. Samoin kaavakartan selostusosassa tulee esittää sitovasti se, että asiakirjoissa ilmoitetut, tarvittavat muutostontin autopaikat 29 kpl varataan viereisen S-Marketin paikoitustiloista. Suunnittelualue sijaitsee Imatrankosken ydinkeskustassa, näyttävällä paikalla rajautuen toriin. YLU-yksikkö korostaa, että alueen jatkosuunnittelussa tulee havainnollistaa erityisesti kaavamuutoksen kaupunkikuvalliset vaikutukset ympäristöönsä. L-vastuualueen Liikenne ja infrastruktuuri -yksikkö ilmoittaa lausunnossa, ettei sillä ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Kaavan jatkosuunnittelussa vuosina laadittiin kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä koskien kaupunkikuvallinen selvitys (Ramboll ), liikenne-ennuste (Ramboll ) sekä siihen ja liikennelaskentaan perustuva meluselvitys (Ramboll ). Selvitysten sisältöä on esitetty selvitetty asioiden asiakohdissa kaavaselostuksessa. Kaavamääräyksiin on luonnosvaiheen jälkeen lisätty kaavatontin pysäköintipaikkojen sijaintia ja maanalaisten tilojen ajoyhteyksiä koskevat määräykset. Etelä-Karjalan museon lausunnossa todetaan, että suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1938 valmistunut kivirakenteinen rapattu liikeasuinkerrostalo. Arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema kaksi - osin kolmekerroksinen rakennus valmistui alkuaan Imatran seudun Sähkön toimitaloksi, jonka jälkeen 1980-luvun lopulta alkaen palveli mm. Uutisvuoksen toimitilana. Rakennuksessa on toimistotilojen lisäksi tällä hetkellä kaksi asuntoa. Rakennus on voimassa olevassa kaavassa (2002) merkitty nykyisen rakennusalan ja oikeuden mukaisena liike-, asuinja toimistorakennuksena (AL-6), joten sen lähtökohtana on ollut nykyisen(kaltaisen) rakennuksen säilyminen kaupunkikuvassa.

12 12 Asemakaavaluonnoksessa vanha rakennus ehdotetaan korvattavaksi uudella merkittävästi kaupunkikuvaa muuttavalla osin 6-7 kerroksisella liike-asuinkerrostalolla, joka sijoittuu pääosin Einonkadun katulinjaan ja nykyisen torialueen osalle. Perusteena valitulle kaavaratkaisulle on esitetty Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma (Helsinki-Zurich/Ramboll 2011), jossa on tutkittu sinällään varsin onnistuneesti keskustan kokonaisvaltaisen kaupunkikuvan ja mm. torialueen kehittämistä täydennysrakentamisen näkökulmasta. Museon näkemyksen mukaan kaavaluonnoksen esittämä ratkaisu torin kehittämiselle ja Uutisvuoksen talon lisärakentamiselle on etääntynyt melko kauas raportin esittämästä maltillisesta lähtökohdasta. Arvioitaessa ns. Uutisvuoksen talon kulttuurihistoriallista merkitystä tulee rakennus nähdä osana 1930-luvulta aina 1960-luvulle muotoutunutta modernia Imatrankosken pääsääntöisesti 2-3 kerroksista kivitalokeskusrakentamista, jonka 1930-luvun edustajana se kuuluu harvalukuisiin alkuperäiset piirteensä säilyttäneisiin keskusta rakennuksiin. Kohde edustaa viipurilaiselle suunnittelijalleen ominaista pelkistettyä funktionallisvaikutteista laadukasta arkirakentamista. Rakennus edustaa nykyisellään harvinaistuvaa rakennustyyppiä, joka on ollut sotaa edeltävälle esikauppalavaiheelle tyypillinen rakennustyyppi myös Imatrankoskella kuten muissakin pienissä keskustoissa. Rakennuksen säilyneisyys ja erityisesti Einonkadun liiketilan näyteikkunakerros ovat kaupunkikuvaa rikastuttavia ja sen ajallista kerrostuneisuutta luovia piirteitä. Rakennuksella on muutoinkin vakiintunut asema Einonkadun kaupunkikuvassa yhdessä viereisen pankkitalon ja Kerhotalo Koskiksen kanssa. Museon näkemyksen mukaan rakennuksella on paikallista merkitystä Imatrankosken keskustan 1930-luvun rakennusperintökerrostuman osana, vaikka se ei ole samassa mielessä Imatrankosken kulttuuriympäristön 1930-luvun arkkitehtuurin avainkohteita kuten esim. vuonna 1937 valmistunut ent. poliisitalo (M. Välikangas) tai vuonna 1940 valmistunut ent. Imatran osuusliikkeen tavaratalo-hotelli (P. Salomaa). Lausuntoaan asemakaavaluonnoksesta museo toteaa, että sotaa edeltävän aikakauden harvalukuisten kaupunkirakennusten edustajana ns. Uutisvuoksen talon säilyttäminen osana ydinkeskustan kehittämistä tulisi olla lähtökohtana kaavasuunnitelmassa. Rakennuksen säilymisen ei sinänsä pitäisi estää Einonkadun ja torialueen kaupunkikuvallista ja kaupallista kehittämistä ja täydennysrakentamista. Museon näkemyksen mukaan kaavan jatkotyössä tulisi tutkia vielä vaihtoehtoisia maltillisimpia lähestymistapoja Uutisvuoksen tontin ja torialueen kehittämiselle. Asemakaavan muutoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut tarve lisätä Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla yhä laadukkaampia ja runsaampia palveluita sekä parantaa paikallisten yrittäjien ja kiinteistöomistajien toimintaedellytyksiä keskusta-alueella kuten vuonna 2012 valmistuneessa Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelmassa v todettiin (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy). tavoitteena on ollut myös asumisen lisääminen keskustassa sekä kehittää keskustaa kaupunkimaisemmaksi. Torin kulman täydennysrakentamisen lähtökohtana rakennuksen kokoon vaikuttavalle rakennusoikeuden määrälle on ollut taloudellisesti kannattavien ja toimivien liiketilojen rakentaminen paikalla olevan vanhan rakennuksen sijaan. Kaavasuunnittelun käynnistämisvaiheessa on luovuttu Uutisvuoksen talon säilyttämistavoitteesta rakennuksen epäkäytännöllisyyden kuten matalien huonekorkeuksien ja kysyntää vastaamattomien tilojen vuoksi. Kehittämisohjelmassa todetaan Imatrankosken keskustassa olevan luettavissa monta historiallista kerrostumaa Jugendista 50-luvun modernismin kautta

13 13 80-luvun postmodernismiin ja yhä 2000-luvulle jokaisen vuosikymmenen ollessa edustettuna. Ohjelmassa todetaan, että kuitenkaan mitään yhtenäistä selkeää linjaa ei ole, eikä sitä kannata keinotekoisesti lähteä tavoittelemaan. Niin ollen uudisrakentamisen tulisi edustaa reippaasti omaa aikaansa ja siten täydentää tilkkutäkkiä. Kaavoituksen näkemyksen mukaan talon säilyttäminen ei ole avainasemassa kaupunkikuvan monimuotoisuuden ja kerroksellisuuden ilmentämisessä, koska Uutisvuoksen talo ei ole ainoa eikä arvokkain oman aikansa ns. esikauppalavaiheen rakennus keskustassa. Uutisvuoksen talon säilyttämisestä luopumista voidaan puoltaa myös Imatran kaupunginjohtajan vuonna 2014 asettamaan kaupunkikuvatyöryhmän käsitteelliseen kaupunkikuvamäärittelyyn perustuen: Kaupunkikuva on yhtäältä arkisen urbaanin elämän kehys, jossa paikkakunnan historialliset, kulttuuriset ja visuaaliset reunaehdot määrittelevät elämismaailman kulkua. Toisaalta kaupunkikuva on asukkaidensa ihanteita, tulevaisuuden tavoitteita ja maailmankuvan muodostumista reunustava raami. Kaupunkikuvan paikalliset piirteet korostavat urbaanin ympäristön muodostumista tietyssä ajallisessa hetkessä, tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa (Ta Äikäs). Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelman v suunnitelman täydennysrakentamisen massoittelussa osoitettiin viisikerroksinen rakennusmassa Osuuspankin kortteliin ja seitsemänkerroksiset uudet liikeasuintalot Einonkadun varrelle Uutisvuoksen taloa vastapäätä sekä Esterinkadun läheisyyteen perusteluna etteivät uudet rakennukset ole Valtionhotellin läheisyydessä eivätkä näin ollen kilpaile sen kanssa ja kaupungin siluetti pysyy hierarkisesti järkevänä. Kaavan muutoksella mahdollistetaan uuden osin seitsemänkerroksisen liiketalon rakentaminen em. kehittämisohjelman suunnitelmasta poiketen Einonkadun itäreunalle länsireunan sijaan. Koska kaavamuutoksen rakennuksen etäisyys Valtionhotellista on likimain sama kuin ohjelmassa suunnitellun seitsemänkerroksisen rakennuksen etäisyys ja koska rakennuksen sijainti ei ole Valtionhotellin välittömässä läheisyydessä, kaupunkikuvan siluetin hierarkisten merkitysten voidaan katsoa säilyvän ennallaan. Rakentaminen liittyy ydinkeskustan ympäristöön ja lisärakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa kehittäen Imatrankosken keskustaa kaupunkimaisemmaksi. Uuden rakennuksen kerrokset on kaavamerkinnöin porrastettu siten, että rakennuksen korkeus laskee viereisiä rakennuksia kohti. Kaavamuutoksen kaupunkikuvalliset vaikutukset on selvitetty kaavan jatkotyössä alkuvuonna 2015 laaditussa raportissa Korttelin 138 osa (kaava 1053) Kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll (Liite 5). Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto Imatran seudun ympäristöviranomaiselta ja teknisen lautakunnan rakennusvalvontajaostolta sekä viranomaisilta.

14 14 Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 päivää; kuulutus kaupungin ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä, kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan (kaupungintalo 1. kerros), jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon kaupungintalossa, osoite Virastokatu 2, Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman loppuvuodesta Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuintilojen täydennysrakentaminen Imatran ydinkeskustassa torin reunalla sekä maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen Einonkadun alle. Tavoitteena on myös mahdollistaa Einonkadun katutilan muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittämisohjelman mukaisesti lisätä Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla laadukkaita uusia palveluja niin Imatran asukkaille kuin matkailijoillekin. Tavoitteena on myös parantaa paikallisten yrittäjien ja kiinteistönomistajien toimintaedellytyksiä Imatran keskusta-alueella. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on asumisen lisääminen ydinkeskustan alueella, ympäristön laadun parantaminen sekä saavutettavuuden ja pysäköinnin kehittäminen.

15 15 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Kaavan perustelut ja rakenne Kaavamuutoksen yleisrakenne Korttelialue Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liike-, toimisto- ja asuintilojen täydennysrakentaminen Imatran ydinkeskustassa torin reunalla sekä maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen Einonkadun alle. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Einonkadun katutilan muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaavamuutosalue sisältää myös Imatrankosken torin alueen. Asemakaavan muutoksella on laajennettu Imatrankosken torin luoteiskulmalla korttelissa 138 sijaitsevan, aiemmin Imatran Seudun Sähkön ja Uutisvuoksen lehtitalona toimineen rakennuksen tonttia Imatrankosken torin suuntaan. Kaava mahdollistaa uuden osittain seitsemänkerroksisen liike-, toimisto- ja asuintalon rakentamisen nykyisen rakennuksen paikalle kaavamerkinnällä AL-9 (Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Asuntoja ei saa sijoittaa katutasoon tai maantasokerroksiin). Rakennusoikeutta tontille on määritelty 6700 k-m 2. Lähtökohtana rakennusoikeuden määrälle täydennysrakennuskohteessa on ollut toiminnallisten ja taloudellisesti kannattavien tilojen rakentaminen paikalla olevan vanhan rakennuksen sijaan. Uuden rakennuksen kerrokset on kaavamerkinnöin porrastettu siten, että rakennuksen korkeus laskee viereisiä rakennuksia kohti. Alimmat liike- ja toimistokäyttöön varatut tilat rakennetaan rakennusalaltaan laajempaan kahteen alimpaan kerrokseen ja asuintilat katu- ja maantasokerroksia ylempiin Einonkadun suuntaisen rakennusosan kapeampirunkoisiin kerroksiin. Rakennuksen alimpaan katu- ja toritasokerrokseen, torille johtavan jalankulkuväylän Nepparinkujan viereen on merkitty jalankulkualuetta laajentava kulkuaukko. Kaavatontin pysäköintialueet on osoitettu pääosin maanalaisiin tiloihin. Alustavaan suunnitteluun perustuen tontille tulisi noin 3000 k-m 2 liike- tai toimistotiloja ja noin 50 uutta asuntoa. Kuva 5. Imatrankosken täydennysrakentamishanke Einonkadun puolelta, alustava suunnitelma (Imatran Arkkitehtuuritoimisto)

16 16 Asemakaavan muutoksella torin pohjoispuolella olevaa kaavatonttia on laajennettu liittämällä siihen Imatrankosken torialuetta 1043 m 2. Kaavatontin pinta-ala on 1747 m 2 ja rakennusoikeus 6700 k-m², mikä vastaa tehokkuuslukua e=3,8. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus lisääntyy 5775 k-m². Kaupunkikuvallinen tarkastelu Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelmassa vuodelle 2020 (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy) oli tavoitteena kehittää Imatran keskustaa kaupunkimaisemmaksi. Kehittämisohjelman suunnitelman täydennysrakentamisen massoittelussa osoitettiin viisikerroksinen rakennusmassa Osuuspankin kortteliin ja seitsemänkerroksiset uudet liike-asuintalot Einonkadun varrelle Uutisvuoksen taloa vastapäätä sekä Esterinkadun läheisyyteen perusteluna etteivät uudet rakennukset ole Valtionhotellin läheisyydessä eivätkä näin ollen kilpaile sen kanssa ja kaupungin siluetti pysyy hierarkisesti järkevänä. Ohjelmassa todetaan Imatrankosken keskustassa olevan luettavissa monta historiallista kerrostumaa Jugendista 50-luvun modernismin kautta 80-luvun postmodernismiin ja yhä 2000-luvulle jokaisen vuosikymmenen ollessa edustettuna. Kuitenkaan mitään yhtenäistä selkeää linjaa ei todettu olevan, eikä sitä kannata keinotekoisesti lähteä tavoittelemaan ja niin ollen uudisrakentamisen tulisi edustaa reippaasti omaa aikaansa ja siten täydentää tilkkutäkkiä. Kuva 6. Imatrankosken ydinkeskustan siluetti Valtionhotellin ja Esterinkadun välillä (Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy)

17 17 Uuden entistä massiivisemman rakennusmassan sopivuutta paikalle on tarkasteltu kaupunkikuvallisessa selvityksessä (Ramboll , liite 5), jossa on todettu uuden rakennuksen sijainnista ja massoittelusta: Einonkadun asuinrakennus erottuu korkeana ja leveänä katukuvassa ja toimii maamerkkinä keskustakortteleiden sisällä. Rakennuksen korkeus laskee viereisiä rakennuksia kohti siten, että se liittyy räystäslinjaltaan ympäröiviin rakennuksiin ja erityisesti Helsingintien puoleiseen asuinrakennukseen mahdollisimman luontevasti. Rakennus on entistä Uutisvuoksen rakennusta korkeampi ja leveämpi, joten muutos katukuvassa on selvä. Korkea uudisrakennus muodostaa viereisen Helsinginkadun puoleisen korkeamman asuinrakennuksen kanssa porttimaisen aiheen korttelin sisällä sijaitsevalle torille ja kaupalliselle keskittymälle. Einonkadun asuinrakennuksen massoittelu on mittakaavaltaan lähinnä viereistä Helsinginkadun varressa sijaitsevaa asuinrakennusta. Uuden asuinrakennuksen ylimmät kerrokset kohoavat 1-4 kerrosta korkeammalle kuin ympäröivät rakennukset. Ylimmät kerrokset ovat pinta-alaltaan alempia kerroksia pienemmät, joten rakennuksen massa kevenee ylöspäin. Einonkadun uusi asuinrakennus noudattelee massoittelultaan osin samoja periaatteita kuin viereinen Helsinginkadun varren asuinrakennus, mutta erottuu kokonsa puolesta ympäröivästä matalammasta rakennuskannasta. Valtionhotelli erottuu edelleen maamerkkinä läheisten rakennusten jäädessä selvästi matalammiksi ja keskustan muodostaessa selvästi oman tiiviimmän kokonaisuutensa Kruununpuiston viereen. Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen vaikutuksia keskustan sisääntulomaisemaan ja lähiympäristön kaupunkikuvaan on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 4.2 Kaavan vaikutukset. Toriaukio Kaava-alueen korttelin 138 laajentaminen ja jalankulkuyhteyden Nepparinkujan aluevaraus supistavat voimassa olleen kaavan Imatrankosken toriksi merkittyä aluetta 1464 m 2 Einonkadun puolelta. Supistus koskee torialueelle rakennettua pysäköintialuetta sekä osaa toriaukiosta aukion reunan ollessa noin 34 m etäisyydellä Einonkadun reunasta. Kaavamuutoksen mukainen aukion koko tulee olemaan noin 37 x 50 m (1862 m 2 ). Toriaukion, aukiolle johtavan Nepparinkujan sekä uuden liiketontin rakennusalan ulkopuolelle jäävät osat voidaan kaavamerkintöihin perustuen tarvittaessa kattaa (kt). Kaava-alueen alustavassa lisärakentamissuunnitelmassa katu- ja torialueelle on esitetty istutuksia, penkkejä sekä pyöräparkki.

18 18 Liikenne ja pysäköinti Einonkatu on merkitty Olavinkadun ja Lappeentien väliseltä osalta hidaskaduksi, joka tulee toteuttaa jaettuna tilana kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken (hk-1). Kadun luonteen määrittely perustuu Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelma v liikenteen kehittämissuunnitelman linjauksiin. Kaavatontin eteläpuolelle aukion kulmaan on merkitty jalankululle varattu katualue Nepparinkuja, jolla huoltoajo on sallittu (h). Kaavatontin pysäköintipaikat on tiiviistä kaupunkirakentamisesta ja alueen muuhun rakentamiseen nähden jälkikäteen toteutettavasta täydennysrakentamisesta johtuen ohjattu kaavamääräyksin järjestämään maanalaisiin tiloihin aiemmin rakennetuille autopaikoille voimassa olevan kaavan torialueen ja Olavinkadun alle sekä kaavan mahdollistamille uusille autopaikoille Einonkadun alle. Lisäksi Einonkadun katualueen autopaikkoja voidaan osoittaa kaavatontin käyttöön. Kaavamerkinnöillä (map, mapv) sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen laajentaminen tai säilyttäminen koko kaava-alueella. Kaavatontin rakennusalan alapuolelle on merkitty myös väestönsuojan rakentamisen salliva merkintä (mapv). Kulkuyhteydet maanalaisiin tiloihin säilyvät entisillä jo toteutuneilla paikoilla Einonkadulla ja Esterinkadulla. Myös voimassa olleeseen kaavaan kortteliin 140 merkittyjä ajoyhteyksiä saadaan käyttää. Ympäristöhäiriöiden huomioon ottaminen Tonttijako Nimistö Liikennemelun haittojen vähentämiseksi kaavan yleismääräyksillä edellytetty, että asuintilojen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyys ympäristömelua vastaan on vähintään 35 dba. Myös parvekkeet tulee suojata melulta lasituksin. Kaavamääräykset koskevat koko uutta taloa, vaikka laadittuun meluselvitykseen perustuen melu on vähäisempää toriaukion puolella. Yleismääräyksillä on ohjattu radonriskin huomioonottamista. Korttelin tonttijako on sitova. Kaava-alueen nimet on johdettu torille sen koillis- ja kaakkoiskulmista johtavien kujien nimistä (Napinkuja ja Napinkaari). Einonkadulta torille johtava jalankulku- ja huoltoajoyhteys on nimetty Nepparinkujaksi ja aukion alue Neppariksi.

19 Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä sekä vuonna 2012 valmistuneen Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelman v (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy) ja alkuvuodesta 2015 laaditun kaupunkikuvallisessa selvityksen (Ramboll , liite 5) pohjalta. Kaupalliset vaikutukset Kaavamuutos edistää kaupallisten palveluiden ja mahdollisesti ravintoloiden sijoittumista Imatrankosken keskustan alueelle. Uudet tilat laajentavat palvelutarjontaa ja vahvistavat keskustan asemaa. Rakentaminen lisää Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla yhä laadukkaampia ja runsaampia palveluita niin Imatran asukkaille kuin turisteillekin. Liike- ja toimistotilat lisääntyvät kaavamuutoksen myötä uudessa Einonkadun reunaan sijoittuvassa rakennuksessa alustavien suunnitelmien mukaan noin 3000 k-m 2. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asemakaavan muutoksen toteutuminen tiivistää kaupunkirakennetta Imatran ydinkeskustassa. Keskustan merkitys vahvistuu uusien tilojen rakentamisen myötä. Muutoksella edistetään Imatran keskustan kehittämistä sekä elinkeinotoiminnan ja keskusta-asumisen monipuolistamista. Vaikutukset kaupunkikuvaan Rakentaminen liittyy ydinkeskustan ympäristöön ja lisärakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa ja Imatrankosken keskusta kehittyy kaupunkimaisemmaksi. Koska rakennuksen sijainti ei ole Valtionhotellin välittömässä läheisyydessä, kaupungin siluetin hierarkiset merkitykset säilyvät. Uusien liiketilojen rakentuminen toriaukion reunalle mahdollistaa mielenkiintoisen viihtyisän ja entistä elävämmän aukiotilan kehittämisen esimerkiksi jakamalla tilaa pienempiin kookkailla istutuksilla ja oleskeluun kannustavilla näyttävillä ja tyylikkäillä kadunkalusteryhmillä. Myös Einonkadun muutokset mahdollistavat kadun ilmeen muuttamisen autojen kulkuväylästä kaupunkibulevardiksi. Kaavamuutoksen mahdollistaman rakennuksen vaikutuksia sisääntulomaisemaan ja lähiympäristön kaupunkikuvaan on arvioitu talvella 2015 laaditussa kaupunkikuvallisessa selvityksessä (Ramboll , liite 5). Selvityksessä todettiin kaavamuutoksen vaikutuksista sisääntulomaisemaan: Lähestyminen lännestä Helsingintietä pitkin: Uudet asuinrakennukset eivät erotu massoittelultaan eivätkä korkeudeltaan merkittävästi alueen kaupunkikuvassa saavuttaessa lännestä kohti kaupallista keskustaa ja Valtionhotellia. Uusi asuinrakennus ja Valtionhotelli eivät mahdu samanaikaisesti näkökenttään Helsingintieltä katsottaessa, mutta ovat nähtävissä samasta paikasta Instrumentariumin kulmalta Inkerinaukiolle johtavan suojatien kohdalta.

20 20 Lähestyminen idästä Koskisiltaa ja Tainionkoskentietä pitkin: Uusi asuinrakennus näkyy kaupallisen keskuksen takaa, muttei erotu kaupunkikuvassa merkittävästi. Koskikeskuksen korttelin korkeimmat rakennukset nousevat rakennusten siluetissa korkeammalle kuin uusi asuinrakennus. Nykyinen asuinrakennus Helsingintien varressa erottuu lähes yhtä korkeana. Valtionhotelli jää pääosin puiden taakse tästä kohdin Imatrankoskentieltä katsottaessa. Lähestyttäessä risteystä uusi rakennus jää enemmän peittoon Valtionhotellin tullessa vastaavasti selvemmin näkyviin. Saavuttaessa Tainionkoskentietä pitkin Valtionhotelli dominoi kaupunkikuvaa tiiviimmän kaupallisen keskuksen jäädessä sivuun. Vaikutuksina lähiympäristön kaupunkikuvaan selvityksessä todettiin: Olavinkadun kaupunkikuva: Muutos nykytilanteeseen on huomattava erityisesti Einonkadun asuinrakennuksen kohdalla, sillä uusi asuinrakennus on korkeudeltaan kaksinkertainen purettavaan Uutisvuoksen rakennukseen nähden. Nykyisellään kaupunkitilaltaan leveän Olavinkadun kaupunkikuva muuttuu ryhdikkäämmäksi katutilaa rajaavien rakennusmassojen kasvaessa. Uusi asuinrakennus toimii viereisen asuinrakennuksen kanssa porttiaiheena kaupallisen keskuksen keskustorin suuntaan. Kuva 7. Näkymä Esterinkadulta Olavinkadulle, vasemmalla uusi suunniteltu teatteritalo ja keskellä taustalla Einonkadun uusi asuinliiketalo. (Kuva kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll) Einonkadun kaupunkikuva: Uusi asuinrakennus sijoittuu leveän ja aukiomaisen katutilan kulmaan jäsentäen ja ryhdistäen katutilaa. Asuinrakennus korostuu katukuvassa räystäskorkeuden ollessa ympäristöään 1-2 kerrosta korkeammalla.

21 21 Kuva 8. Näkymä Einonkadulle kohti Helsingintietä, uusi asuinliiketalo keskellä vasemmalla (Kuva kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll) Uuden asuinrakennuksen massiivisuus korostuu Einonkadulta Helsingintielle päin katsottaessa edessä olevan matalan rakennuksen ja uuden asuinrakennuksen kokoerosta johtuen. Uusi rakennus toimii korttelin maamerkkinä ja kertoo keskustorin läheisyydestä. Einonkadun uusi asuinrakennus nousee noin 2-4 kerrosta korkeammalle kuin ympäröivät rakennukset ja muodostaa uuden torin läheisyydestä ja kaupallisesta keskuksesta kertovan maamerkin. Valtionhotellin ja uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen suhde: Uuden asuinrakennuksen ylimmät kerrokset ovat nähtävissä paikoitellen nykyisten rakennusten takaa. Uusi asuinrakennus ei kuitenkaan korostu merkittävästi eikä muuta kaupunkikuvaa Valtionhotellin läheisyydessä. Valtionhotelli erottuu edelleen maamerkkinä läheisten rakennusten jäädessä selvästi matalammiksi ja keskustan muodostaessa selvästi oman tiiviimmän kokonaisuutensa Kruununpuiston viereen. Korkealta Valtionhotellin tornista länteen katsottaessa uusi asuinrakennus sijaitsee näkyvällä paikalla ja erottuu kaupunkikuvassa Helsinginkadun rakennusten takaa. Kuva 9. Näkymä Valtionhotellin tornista kohtia uutta rakennusta (Kuva kaupunkikuvallinen selvitys, Ramboll)

22 22 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos mahdollistaa Imatrankosken kehittämisohjelman (Helsinki Zurich Office Oy / Ramboll Finland Oy 2012) liikennesuunnitelman toteutuksen Einonkadun ympäristössä. Tiivistämällä keskustarakennetta edistetään kestävän liikenteen kehittämistä. Einonkadun shared space -alue vähentää liikenteen estevaikutusta sekä laajentaa kävelypainotteista keskustan aluetta. Myös liikenneturvallisuus ja kevyen liikenteen laatutaso paranevat kaava-alueen ympäristössä. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia joukkoliikenteen saavutettavuuteen, pysäkit ja taksiasema säilyvät aivan kaava-alueen äärellä. Liikenne-ennusteen mukaan kaava-alueen liikenteen kasvu kaava-alueella ei ole merkittävää. Kaavan toteutuminen lisää jossain määrin keskustan liikennettä, ei kuitenkaan merkittävästi ottaen huomioon koko keskustan liikennemäärät. Pysäköinnin keskittämisellä torin alaisen pysäköintihalliin ja sen laajennustiloihin sekä Einonkadun muuttamisella shared space- alueeksi parannetaan keskustan viihtyisyyttä ja käytettävyyttä sekä kevyen liikenteen laatutasoa. Sosiaaliset vaikutukset Uusien asuntojen ja liiketilojen rakentaminen lisää ja monipuolistaa keskustan sosiaalista elämää. Toriaukion tiivistäminen luo urbaanisempaa ympäristöä ja mahdollistaa alueen vilkastumisen. Hyvät joukkoliikenteen yhteyksillä ja aukion kehittämisellä viihtyisämmäksi istutuksin ja kalustein edistetään alueen elävyyttä. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Einonkadun rakentaminen shared space- alueeksi, maanalaisten tilojen rakentaminen Einonkadulla sekä rakentaminen kaavatontilla aiheuttaa olemassa olevien johtojen ja kaapeleiden siirtoa. Kaupungille aiheutuvat kunnallistekniikan kustannukset arvioidaan erikseen kaupungin ja tulevan kiinteistöyhtiön sopimusneuvotteluissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Tavoite: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kaavamuutoksella mahdollistettu täydennysrakentaminen Imatrankosken ydinkeskustassa nykyisen katuverkon ja kaupunkirakenteen yhteyteen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta ja alueella jo toimivien liikeyritysten kysyntää.

23

24 24 LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Poistuva kaava 3. Meluselvitys (Ramboll ) 4. Liikenne-ennuste (Ramboll ) 5. Kaupunkikuvallinen selvitys (Ramboll )

25 LIITE 1. 25

26 26

27 27

28 28

29 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI, IMATRA MELUSELVITYS

30 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 2 MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Viite RAMBOLL FINLAND OY, KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS , ALV REK SÄTERINKATU 6, PL 25, ESPOO; PUHELIN , FAX ;

31 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 3 MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. YMPÄRISTÖMELUN ohjearvot 4 3. MELUMALLINNUS Yleistä Maastomalli Liikennetiedot Melulaskennat 6 4. TULOKSET 7 5. TULOSTEN TARKASTELU 7 LÄHTEET 7 LIITTEET 7 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2014 aineistoa. 3

32 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 4 MELUSELVITYS 1. JOHDANTO Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa lisärakentaminen Koskentorinreunalla ja pysäköintitilojen järjestäminen Einonkadun alla sekä Einonkadun luonteen muuttaminen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken jaetuksi tilaksi (shared space). Kaakkois-Suomen ELY keskus on antanut MRA 30 mukaisen lausunnon asemakaavaluonnoksesta Lausunnossa on edellytetty meluselvityksen laatimista. Lausunnon mukaan selvityksessä on arvioitava melun leviämistä myös suunnitellun rakennuksen korkeimpiin kerroksiin (7 kerrosta) sijoittuviin huoneistoihin ja samoin arvioida mm. parvekelasitusten melueristävyyden riittävyyttä. Parvekkeilla melun keskiäänitason tulee päivällä jäädä alle 55 db. Työssä selvitettiin mallintamalla liikennemelun taso nykytilanteessa 2015 ja ennustetilanteessa 2035, sekä tilanteessa 2035 huomioiden kohteeseen suunniteltu uusi rakennusmassoittelu. Liikennemelun lähteinä olivat Helsingintie ja Einonkatu. Työn on tilannut Imatran kaupunki, jossa tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Vuokko Jääskeläinen.. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut ryhmäpäällikkö, FM Jari Hosiokangas ja suunnittelijana FM Pasi Myyryläinen. Kuva 1. Hankkeen sijainti 2. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Ympäristömelun kuvaamiseen käytetään yleisimmin keskiäänitasoa L Aeq (ekvivalenttitasoa), jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja erikorkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla (ns. A-painotus). Valtioneuvoston päätöksessä (993/92) on esitetty yleiset melutason ohjearvot päivä- ja yöajan keskiäänitasoina (taulukko 1). Ohjearvoja sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. 4

33 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 5 MELUSELVITYS Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 45/50 db 45 db 40 db SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 35 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Jos melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, mitattuun tai laskettuun tulokseen tulee lisätä 5 db ennen sen vertaamista annettuihin raja-arvoihin. Tutkittava kohde on voidaan tulkita olemassa olevan asuinkorttelin täydennykseksi, jolloin yöohjearvona voidaan käyttää 50 db. 3. MELUMALLINNUS 3.1 Yleistä Melun laskennallinen leviäminen mallinnettiin Soundplan 7.3 ohjelmistoa käyttäen. Laskentastandardina käytettiin pohjoismaista tiemelun laskentamallia /1/. Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää laskenta-alueen korkeustiedon, rakennuskannan sekä muun tarvittavat tiedot. Katuliikenteelle määritetään päivä ja yöajan tuntiliikenne sekä raskasliikenneprosentti ja ajonopeus. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio- ominaisuudet. Pohjoismaisissa laskentamalleissa oletuksena on ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteisiin päin. Laskentatuloksissa esitetyt melualueet eivät siis todellisuudessa esiinny kaikkialla yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan laskentatulos kuvaa äänen etenemistä laskentaoletuksen mukaisissa optimiolosuhteissa. Lisätietoja ohjelmasta löytää tarvittaessa osoitteesta 5

34 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 6 MELUSELVITYS 3.2 Maastomalli Maastomalli pohjautuu tilaajalta saatuun laserkeilausaineistoon. Olemassa oleva rakennuskanta perustuu kaupungin kantakarttaan. Kaava-alueelle suunniteltu rakennusmassa on mallinnettu suunnitelmapiirrosten perusteella (OAS:n liitteenä). Rakennusten korkeus määritettiin kerroskorkeuksien ja suunnitelmapiirroksen perusteella. Maanpinnan osalta kovapintaiset alueet on mallinnettu akustisesti kovina. Havainnekuva maastomallista on kuvassa 2. Kuva 2. Laskentamallin 3D-näkymä. 3.3 Liikennetiedot Laskennassa käytetyt liikennetiedot on esitetty taulukossa 2. Liikennetiedot on määritetty työn yhteydessä tehtyjen liikennelaskentojen pohjalta (Ramboll, Jukka Räsänen). Liikenne on keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL. Liikennemäärät on esitetty myös liitteenä olevissa melulaskentakuvissa. Taulukko 2. Laskennassa käytetyt liikennetiedot KVL 2015 KVL 2035 Raskas liikenne % Nopeus km/h Helsingintie Einonkatu, osuus Einonkatu, osuus Osuus 1 on Helsingintieltä Olavinkadun liittymään ja osuus 2 siitä eteenpäin. 3.4 Melulaskennat Melun leviämislaskenta on suoritettu 5 x 5 m suuruisia laskentaruutuja käyttäen ja laskentakorkeutena on käytetty maanpinta +2 m korkeutta. Melun leviämislaskennat on määritetty päivä- ja yöajalle nykytilanteessa 2015 ja ennustetilanteessa 2035, sekä ennustetilanteessa 2035 uusilla rakennusmassoilla. 6

35 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI 7 MELUSELVITYS Asuinrakennusten julkisivulle kohdistuvat melutasot on määritetty erikseen ns. fasadilaskennalla, missä julkisivuille on määritetty laskentapisteruudukko kerroksittain, ja vaakasuunnassa 5m välein. 4. TULOKSET Melun leviämislaskentojen tulokset on esitetty liitteissä 1-8. Kartoissa on esitetty melutasot 5 db värivyöhykkein. Päiväajan asumiseen käytettävä ohjearvo (55 db) ylittyy oranssista värivyöhykkeestä alkaen ja yöajan (50 db) tummanvihreästä värivyöhykkeestä alkaen. Liitteissä 1-4 on esitetty melutilanne nyky- ja ennusteliikenteellä 2 m korkeudella maanpinnasta nykyinen rakennuskanta huomioiden. Liitteissä 5-6 on esitetty melutilanne ennusteliikenteellä kun suunniteltu rakennusmassa on lisätty. Julkisivulaskentojen tulokset on esitetty 3D -havainnekuvina liitteissä TULOSTEN TARKASTELU Sisäpihan puolen torialueella melutaso on nykytilanteessa päivällä db ja ennusteliikenteellä vain hieman suurempi. Kun suunniteltu rakennusmassa on rakennettu, melutaso torialueella hieman alenee kun näkymä Einonkadulle supistuu. Melutasot täyttävät ohjearvon 55 db. Torialue on kuitenkin ilmeisesti julkista tilaa, joten melun ohjearvoja asumisen suhteen ei siellä suoranaisesti sovelleta. Torialueella on kuitenkin viihtyvyyden kannalta hyvä olla suhteellisen melutonta, eli selvästi alle 55 db. Suunnitellun rakennuksen julkisivuihin Einonkadun puolella kohdistuu päiväajalla enintään 58 db keskiäänitaso, mikä tarkoittaa 23 db äänitasoerotarvetta julkisivulle. Päiväajan melutaso on mitoittava suhteessa ohjearvoihin verrattuna yöaikaan. Tämä ei edellytä kaavaan merkittävää ääneneristysvaatimusta, koska normaalirakentamisella saavutetaan julkisivun ääneneristävyys noin 30 db. Parvekkeet rinnastetaan ulko-oleskelualueisiin, ja niillä on täytyttävä päiväajan ohjearvo 55 db. Jos parvekkeita on tarkoitus sijoittaa yli 55 db melulle altistuville julkisivuille, on parvekkeet varustettava suljettavin lasituksin. Tavanomainen lasitus alentaa melutasoa toteutuksesta riippuen 8-12 db /2/. Laskennan perusteella ainoastaan Einonkadun puolelle sijoitettavat parvekkeet vaatisivat melun kannalta parvekelasituksen. LÄHTEET /1/ Road Traffic Noise, -Nordic prediction method. TemaNord 1996:524. Nordic council of ministers. /2/ Ympäristöministeriö, Ympäristöklusterin tutkimusohjelma (EKO-INFRA), Hankenumero 108 Parvekelasituksen ääneneristys tie- ja raideliikennemelua vastaan kenttämittaukset. LIITTEET Liite 1. Päivä, 2015, VE0 Liite 2. Yö, 2015, VE0 Liite 3. Päivä, 2035, VE0 Liite 4. Yö, 2035, VE0 Liite 5. Päivä, 2035, VE1 = suunnitellut rakennusmassat Liite 6. Yö, 2035, VE1 = suunnitellut rakennusmassat Liite 7. Päivä, 2035, VE1, 3D-havainne julkisivuihin kohdistuvasta melusta L Aeq7-22 Liite 8. Yö, 2035, VE1, 3D-havainne julkisivuihin kohdistuvasta melusta L Aeq22-7 7

36 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 1: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2015 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

37 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 2: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2015 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

38 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 3: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

39 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 4: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, nykyinen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

40 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 5: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, VE1- tilanteen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

41 MELULASKENNAN TIEDOT Ohjelma: Soundplan 7.3 Menetelmä: RTN - Nordic 1996 Äänen heijastuksia: 2 Laskentasäde: 800 m Laskentaruudukko: 5 m x 5 m EINONKATU KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 40 km/h HELSINGINTIE KVL: raskaita 5% nopeusrajoitus: 50 km/h YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 6: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Melutilanne 2 m korkeudella maanpinnasta, VE1- tilanteen rakennuskanta Yleiskuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 1: m PM

42 Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 7: Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Julkisivujen äänitasot, VE1- tilanteen rakennuskanta 3D- kuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 PM

43 Korttelin 138 osa (kaava 1053) konsultointi Imatran kaupunki Liite 8: Tieliikenteen yöajan (22-07) keskiäänitaso (L Aeq ) vuonna 2035 Julkisivujen äänitasot, VE1- tilanteen rakennuskanta 3D- kuva alueesta ja melulaskennan tiedot db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 PM

44 V as taanottaja Imatran kaupunki A s iakirjatyyppi Raporttiluonnos P äivämäärä 02 / 2015 KORTTELIN 138 OSA (KAAVA 1053) KONSULTOINTI, IMATRA LIIKENNE-ENNUSTE