PORVOONVÄYLÄN (VT 7) JA ERIKSNÄSINTIEN (MT 11687) PARANTAMINEN SIPOON- LAHDEN KOHDALLA, YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS. Alustava työohjelma, 29.5.

Transkriptio

1 PORVOONVÄYLÄN (VT 7) JA ERIKSNÄSINTIEN (MT 11687) PARANTAMINEN SIPOON- LAHDEN KOHDALLA, YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS Alustava työohjelma,

2 1 (9) 1 Hankkeen kuvaus Hankkeen lähtökohtana on päivittää Sipoonlahden eritasoliittymästä jo aikaisemmin laadittua yleissuunnitelmaa ja suunnitella toimenpiteet, joilla Porvoonväylällä (vt 7) olevan Sipoonlahden eritasoliittymän sekä sen läheisyydessä olevan tie- ja katuverkon toimivuutta parannetaan. Lisäksi tavoitteena on, että eritasoliittymän yhteyteen suunnitellaan pikavuoropysäkit liityntäpysäköinteineen, kevyen liikenteen yhteyksineen ja vaihtopysäkkeineen. Työssä tutkitaan myös eritasoliittymän ympäristöön liittyvän maankäytön kehittämispotentiaali. Maankäyttöä alueelle suunnitellaan muun muassa Sibbesborgin osayleiskaavatyössä. Kohteesta on vuonna 1996 valmistunut Uudenmaan tiepiirin teettämä yleissuunnitelma valtatien 7 ja Eriksnäsintien (Pt 11687) parantamisesta Sipoonlahden kohdalla. Yleissuunnitelman tavoitteena oli selvittää toimenpiteet nykyisen palvelualueen muuttamiseksi eritasoliittymäksi, joka palvelisi myös alempiasteista tieverkkoa ja alueen maankäyttöä. Eritasoliittymän alueelle tutkittiin lukuisia erilaisia vaihtoehtoja. Jatkoon valittuja vaihtoehtoja tarkennettiin yleisöltä saadun palautteen perusteella, jonka jälkeen ratkaisujen vaikutuksia tarkennettiin. Työhön kuului myös osittain uuden tieyhteyden suunnittelu eritasoliittymästä Uudelle Porvoontielle (mt 170) ja Uuden Porvoontien parantaminen Söderkullan taajaman kohdalla. 2 Taustaa Sipoonlahden eritasoliittymä sijaitsee Sipoossa valtatie 7:n varressa Söderkullan taajamakeskuksen eteläpuolella ja Eriksnäsin asuinalueen pohjoispuolella. Valtatie 7 on valtakunnallisesti merkittävä Helsingistä Kotkan ja Haminan kautta Vaalimaalle johtava valtatie sekä osa kansainvälistä E18-yhteyttä ja yleiseurooppalaista TEN-T-verkkoa. E18-tiekäytävä on satama- ja lentoasemayhteyksineen merkittävä yritystoimintojen sijoittumisalue ja valtatie 7:lla on myös suuri merkitys Itä-Uudenmaan kuntien aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kannalta. Sipoonlahden eritasoliittymän yhteydessä on nykyisellään raskaan liikenteen levähdysalueena toimiva Sipoonlahden palvelualue. Palvelualueella toimii tällä hetkellä muun muassa Neste ja K-ruokakauppa. Kuva 1. Sipoonlahden eritasoliittymän sijainti Helsingin seudulla.

3 2 (9) Kuva 2. Kartta alueesta. Sipoon kunta on noin asukkaan kunta, jonka kasvupotentiaali on Helsingin metropolialueen suurimpia. Sipoon yleiskaavalla 2025 kunta varautuu uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä. Pääosa tästä kasvusta on osoitettu Talma Nikkilä-vyöhykkeelle sekä Söderkullan taajamaan ja sen ympäristöön. Söderkulla on Etelä-Sipoon paikalliskeskus ja taajamassa asuu noin 3100 asukasta. Sipoon kunnan hallinnollinen keskus Nikkilä sijaitsee Söderkullasta noin 10 km pohjoiseen. Helsingin keskustaan Söderkullasta on matkaa noin 30 kilometriä. Sipoon kuntastrategian mukaisesti taajamia kehitetään sosiaalisesti tasapainoisina sekä joukkoliikenteeseen tukeutuvina ja rakenteeltaan tiiviinä. Työpaikka-alueita on tarkoitus kehittää erityisesti Etelä-Sipoossa. Sibbesborg on suurimittakaavainen hanke, jonka tavoite on vastata pääkaupunkiseudun kasvutarpeeseen ja toisaalta yhdyskuntarakenteen kestävään kasvutapaan. Suunnittelualue on liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi Sipoon kunnan pääasiallista kasvu- ja kehittämisaluetta. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä alkukeväällä Osayleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttö mahdollistaisi noin uuden asukkaan ja noin uuden työpaikan sijoittumisen kaava-alueelle. Sipoonlahden eritasoliittymän pohjoispuolella, palvelualueen läheisyydessä on parhaillaan käynnissä Sipoonlahden rannan asemakaavamuutostyö. Kyseiselle alueelle on suunnitteilla pikkukaupunkimainen asuinalue noin 500 asukkaalle. Sibbesborgin osayleiskaavatyön yhteydessä tunnistetut keskeiset hankkeet Etelä- Sipoon liikennejärjestelmän kehittämiseksi lähitulevaisuudessa ovat Uuden Porvoontien muuttaminen kaduksi Söderkullan taajaman kohdalla sekä Sipoonlahden eritasoliittymän toimivuuden parantaminen. Eritasoliittymän yhteyteen tulisi toteuttaa pikavuoropysäkit liityntäpysäköinteineen, kevyen liikenteen yhteyksineen ja vaihtopysäkkeineen. Tämä parantaisi joukkoliikenteen saavutettavuutta ja palvelutasoa alueella. Lisäksi bussi- ja ajoneuvoliikenteen sujuvuus ja maankäytön kehittämisedellytykset paranisivat. Eritasoliittymän uudistaminen parantaa myös Eriksnäsin asuinalueen kytkeytymistä Söderkullaan. Eriksnäsin asemakaava-alue on toteutettu muusta yhdyskuntarakenteesta

4 3 (9) irrallisena. Koko Eriksnäsin niemelle laaditaan osayleiskaavaa, jonka tavoitteena on pitkällä tähtäimellä yhdistää maankäyttö Porvoonväylän molemmin puolin yhtenäiseksi kaupunkikokonaisuudeksi. Eriksnäsin osayleiskaavan mukaisen uuden maankäytön toteuttaminen ajoittuu kuitenkin vasta pidemmälle tulevaisuuteen ja uuden maankäytön suunnittelu ja toteuttaminen keskittyy lähivuosina vain väylän pohjoispuolelle, lukuun ottamatta Porvoonväylän eteläpuoleisia työpaikka-alueita. Eriksnäsin olemassa oleva asutus on siis lähes täysin henkilöautoriippuvaista. Aluetta palvelee kaksi bussilinjaa, jonka käyttäjiä ovat pääasiassa alueen koululaiset. Toimivat kevyen liikenteen yhteydet sekä liityntä pikavuorobusseille parantaisivat oletettavasti sekä joukkoliikenteen käyttöastetta että liikenneturvallisuutta. Sibbesborgin kaavatyössä on arvioitu, että vuonna 1996 laaditun yleissuunnitelman mukaiset liittymäjärjestelyperiaatteet ovat edelleen toimivat. Uutta maankäyttöä ja katuverkkoa koskevat tavoitteet ja suunnitelmat on ajankohtaista päivittää liittymän uudistamisen yleissuunnitelmaan. Kuva 3. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos, Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhankkeet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Voimassa olevan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisesti Sipoon tavoitteena on luoda edellytykset kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin noin 330 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Uudessa, valmisteilla olevassa, valtion ja kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioita edistävässä aiesopimuksessa on linjattu,

5 4 (9) että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 ja liikennejärjestelmäpäätös on hyväksytty HSL:n hallituksessa ja siinä metron jatkaminen Mellunmäestä Majvikiin on ajoitettu vuosien väliseen aikaan. Vasta tämän jälkeen tulee kysymykseen raideliikenteen mahdollinen jatkaminen Sibbesborgiin saakka. 3 Hankkeen tavoitteet ja työn toteutus Yleissuunnitelma on maantielain mukainen suunnitelma, jossa selvitetään ja päätetään alueen pääteiden parantamisen periaateratkaisut kaavoitusta ja pääväylien myöhemmin tapahtuvaa tarkempaa suunnittelua varten. Yleissuunnitelman tekemistä ja käsittelyä ohjaavat maantielaki ja -asetus. Tämän hankkeen yleissuunnittelun lähtökohtana on Sipoonlahden eritasoliittymäalueen jäsentäminen ja liittymän toimivuuden parantaminen sekä moottoritien seudullisen liikenteen sujuvuuden turvaaminen. Yleissuunnitelmassa esitetään eritasoliittymän liikenteelliset perusratkaisut ja parantamistoimenpiteet sekä hankkeen kytkennät nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön. Hankkeessa määritetään alustava kustannusarvio eri toimenpiteiden osalta sekä keskeiset vaikutukset muun muassa liikenteeseen, alempiasteiseen tie- ja katuverkkoon, ympäröivään maankäyttöön ja ympäristöön. Yleissuunnitelman valmistuttua se asetetaan maantielain mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, jona aikana asukkaiden, maanomistajien ja muiden asianosaisten on mahdollista tehdä suunnitelmasta kirjallinen muistutus. Kunta kuuluttaa yleissuunnitelman nähtävillä olosta. Uudenmaan ELY-keskus pyytää suunnitelman nähtävillä olon aikana yleissuunnitelmasta lausunnot muilta viranomaisilta ja eri sidosryhmiltä. Konsultin tehtävänä on suunnitella ja järjestää hankkeen vaatima vuorovaikutus. Käsittely päättyy Liikenneviraston tekemään hyväksymispäätökseen. Kunta kuuluttaa Liikenneviraston hyväksymispäätöksestä, sekä asettaa päätöksen ja sen perusteena olevat asiakirjat yleisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Liikenneviraston hyväksymispäätös saa lainvoiman, mikäli siitä ei valitusajan kuluessa ole tehty valitusta. Kuva 4. Sipoonlahden eritasoliittymän parantaminen, periaatekuva, WSP 2014.

6 5 (9) Liikenteellisen toimivuuden lisäksi eritasoliittymän uudistamisella tavoitellaan maankäytön ja elinkeinoelämän edellytysten kohenemista Söderkullan alueella. Yleissuunnitelman yhteydessä tulisi myös tutkia maankäytön kehittämispotentiaali Sipoonlahden eritasoliittymän läheisyydessä pohjautuen Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen tarkasteluihin. Alueen liikenteellinen sijainti Porvoonväylän välittömässä läheisyydessä sekä Söderkullan nykyisen taajaman eteläpuolella luo erinomaiset edellytykset kehittää aluetta niin asumisen kuin elinkeinoelämän tarpeisiin. Sipoon kunta omistaa maata Sipoonlahden eritasoliittymän välittömässä läheisyydessä yhteensä 43 hehtaaria. (Kiinteistöt , , , , , , , , , , , ja ). Valtio omistaa tiealueiden lisäksi 5,9 hehtaaria maata, jolla sijaitsee tällä hetkellä Nesteen huoltoasema. Loput maa-alueista on yksityisessä omistuksessa ja omistus jakautuu hyvin monen kiinteistön kesken. Kuva 5. Valtion maanomistus kartassa sinisellä ja Sipoon kunnan maanomistus punaisella.

7 6 (9) Sipoon yleiskaava 2025:ssä Porvoonväylän etelä- ja pohjoispuolelle on osoitettu laajat työpaikka-alueet. Työpaikka-alueista määrätään tarkemmin Sibbesborgin osayleiskaavassa, joka on luonnosvaiheessa sekä Tarapottenin aluetta koskevissa asemakaavoissa. Sibbesborgin osayleiskaavassa on kuvattu tavoitetta alueen vaiheittaisesta kehityksestä. Työpaikka-alueet tarjoavat nykyisin ja lähitulevaisuudessa tontteja pienteollisuudelle ja tilaa vaativalle yritystoiminnalle sekä erikoiskaupalle. Pitkällä tähtäimellä (noin vuotta) alue tiivistyy ja laajenee keskustatoimintojen alueeksi. Tässä työssä maankäytön potentiaalien tarkastelu rajautuu lähitulevaisuuteen, mutta pidemmän tähtäimen tulevaisuudelle luodaan edellytykset. Suunnitelmien mukaan työpaikka-alueet kytkeytyvät saumattomasti muuhun kaupunkirakenteeseen. Sipoonlahden ja Sipoonjoen ranta-alueet ovat maisemakuvallisesti merkittäviä kehittämisalueita. Liittymäalueen tilavarausten tulisi sopeutua näihin kaupunkirakenteellisiin tavoitteisiin. Ympäristön ja kaupunkikuvan muutoksen myönteinen kehitys muodostaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää liittymän tarjoamaa sijaintia elinkeinoelämän tarpeisiin. Sipoon kunnan tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden lisääminen. Sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on houkutteleva yrityksille, joten liittymäalueen kehittäminen on keskeinen toimenpide tavoitteen toteuttamiseksi. Liittymän uudelleenjärjestelyt parantavat työpaikka-alueiden liikenteellistä saavutettavuutta. Suunnittelutyössä tutkitaan Sipoonjoen ylittävän sillan meluesteiden rakentaminen. Moottoritien melu on merkittävä maankäyttöä rajoittava tekijä. Melusuojauksen toteuttaminen hankkeen yhteydessä tutkitaan työssä. Osittain melusuojaus järjestyy työpaikka-alueiden toteuttamisella moottoritien molemmin puolin. Kuitenkin sillan kohdalla melun kantautuminen on voimakkainta ja erilliset meluesteet ovat tarpeen. Läpinäkyvät meluesteet (vrt. Turunväylä) toimisivat parhaiten, jotta ei samalla estetä myös näkymiä Sipoonjoen laaksoon. Kevyen liikenteen reitit ja liityntäpysäköinnin tilantarve ja sijoittuminen selvitetään suunnittelutyössä. Toimivilla yhteyksillä voidaan vähentää moottoritien estevaikutusta. Raskaan liikenteen levähdys- ja palvelualueita tulee olla tasaisin välimatkoin tarjolla. Kun Boxin työpaikka-alueelle toteutetaan raskaan liikenteen levähdysalue palveluineen, voidaan Sipoonlahden levähdysaluetta pienentää tai kokonaan korvata se Boxin levähdysalueella. Alueen korvaamista puoltaa maan suurempi arvo Sipoonlahden rannalla ja sen edellyttämä tehokkaampi maankäyttö. Boxin työpaikka-alueen asemakaavan laatiminen on käynnistynyt keväällä Kuva 6. Tarkastelu liittymän lähialueen maankäyttöpotentiaalista, WSP 2014.

8 7 (9) 4 Tarkastelualue ja suunnittelualue Työssä tarkastellaan aluetta laajemmin Västerskogin eritasoliittymän ja Kalkkirannantien liittymien välillä. Uusi katuverkko kytkeytyy Söderkullaan. Kuva 7. Tarkastelualue Sipoon kunnan opaskartalla. Kuva 8. Suunnittelualueeksi on rajattu liittymäalueen lähiympäristö.

9 8 (9) 5 Työn lähtökohta- ja tausta-aineistoja Työn lähtökohtina toimivat Uudenmaan tiepiirin vuonna 1996 laatima yleissuunnitelma ja Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos sekä muut olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset. Työssä huomioon otettavia tausta-aineistoja ovat mm.: Valtatien 7 ja Eriksnäsintien (Pt 11687) parantaminen Sipoonlahden kohdalla, Yleissuunnitelma, Tielaitos/Uudenmaan tienpiiri, 1996 Vt 7, vt 6 ja mt 170 joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, Uudenmaan tienpiiri, 2009 Sata solmupysäkkiä Suomeen, Esiselvitys, Liikennevirasto, 2012 HLJ luonnos Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU) -luonnos Helsingin seudun asuntostrategia -luonnos HLJ 2015 vaikutusten arviointi HLJ 2015 ja MASU tausta-aineistot Maakuntakaava Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys 2008 Etelä-Sipoon kaavahankkeet (mm. Sibbesborgin osayleiskaava, Eriksnäsin osayleiskaava, Sipoonlahden rannan asemakaavamuutos, Hiekkamäentien asemakaavamuutos) ja niihin liittyvät selvitykset Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma HEPO, 2010 Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaava Östersundomin kaavaehdotusvaiheen liikennejärjestelmäselvitys, 2015 Etelä-Sipoon liikennevisio, 2011 Sipoon tieliikenteen meluselvitys 2006, päivitys 2010 Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma, 2012 Sipoon kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2009 Tilaaja toimittaa konsultille suunnittelussa tarvittavat pohjakartat, kanta- ja johtokartat, ajantasa-asemakaavat, luontotiedot sekä maastomallit ja muun tarvittavan karttaaineiston. Sipoon kunnasta on olemassa laserkeilaukseen perustuva maastomalli. 6 Työn aikataulu Projektin ohjausryhmä pitää konsultin kanssa aloituskokouksen, jossa sovitaan tarkemmin työskentelyaikataulusta konsultin tekemän ehdotuksen pohjalta. Suunnittelutyön on tarkoitus alkavan elokuussa ja päättyvän joulukuussa 2015, jonka jälkeen suunnitelma asetetaan nähtäville. Palautteen käsittelyn jälkeen suunnitelma viimeistellään hyväksymistä varten. Lopullinen työ on valmis maaliskuussa Työn kustannuksiksi on arvioitu euroa. 7 Organisointi Työn tilaajana toimii Sipoon kunta. Valittavan konsultin tulee nimetä projektin ajaksi vastuuhenkilö, joka vastaa työn koordinoinnista konsultin puolesta. Työn ohjausryhmänä toimii Sipoon kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja HSL:n edustajista koostettava ryhmä. Työn kuluessa ohjausryhmä kokoontuu noin 6 kertaa. Yksi kokous järjestetään työpajakokouksena, jossa yhdessä hahmotellaan ja suunnitellaan eritasoliittymän liittyvän maankäytön kehittämispotentiaali.

10 9 (9) Konsultti toimii kokousten sihteerinä ja valmistelee niihin aineistoa. Kokousten puheenjohtajana toimii tilaajan edustaja. 8 Raportointi Työstä laaditaan yleissuunnitelmatasoinen raportti, joka sisältää suunnitelmaselostuksen, suunnitelmakartat ja pituusleikkaukset. Lisäksi konsultti laatii suunnitelmakarttoja ja havainnekuvia maankäytön kehittämispotentiaalista liittymän läheisyydessä. Yleissuunnitelman tiivistelmä tulee kääntää ruotsiksi. Projektin ohjausryhmä hyväksyy raportin. Konsultti laatii työstä Powerpoint -kalvosarjan tilaajan käyttöön. Työn aikana laadittavat Word-, Powerpoint- ja dwg-aineistot luovutetaan tilaajalle työn päätteeksi. Aineistossa käytetyt kuvat toimitetaan erillisinä jpg-kuvatiedostoina.