ASUMISHARJOITTELU, LAITOSNUOREN ENSIMMÄINEN ASKEL KOHTI ITSENÄISYYTTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUMISHARJOITTELU, LAITOSNUOREN ENSIMMÄINEN ASKEL KOHTI ITSENÄISYYTTÄ"

Transkriptio

1 ASUMISHARJOITTELU, LAITOSNUOREN ENSIMMÄINEN ASKEL KOHTI ITSENÄISYYTTÄ Riitta Harmaala Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Harmaala, Riitta. Asumisharjoittelu laitosnuoren ensimmäinen askel kohti itsenäisyyttä. Helsinki 2004, 62 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tässä opinnäytetyössä esitellään espoolaisessa nuorisokodissa syksyllä 2002 alkanutta itsenäistyvän nuoren asumisharjoittelua. Asumisharjoittelussa nuori opettelee nuorisokodin henkilökunnan tuen avulla itsenäiseen elämään ja asumiseen liittyviä arjen asioita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa espoolaisessa nuorisokodissa syksyllä 2002 alkanutta itsenäistyvän nuoren asumisharjoittelua. Opinnäytetyössä selvitetään miten nuori on asumisharjoitteluajan kokenut ja oliko siitä nuorelle vastaavaa hyötyä. Opinnäytetyö tehdään nuorisokodin henkilökunnan pyynnöstä ja siitä toivotaan olevan hyötyä nuorisokodille sen henkilökunnan kehittäessä asumisharjoittelua nuorisokodissa. Opinnäytetyö suoritettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, koska se soveltuu erinomaisesti ihmisten kokemusten tutkimiseen sekä pyrkii tutkimaan kohdettaan kokonaisvaltaisesti. Tämän työn aineisto koostuu kolmen asumisharjoittelussa asuneen käyneen nuoren haastatteluista. Aineiston keruu toteutettiin keväästä 2003 kevääseen 2004 puolistrukturoidusti avoimella haastattelulla. Asumisharjoittelussa oli asunut sinä aikana kolme nuorta, joista kaikki suostuivat haastatteluihin. Haastattelutilanteet olivat hyvin luontevia, lähinnä ne muistuttivat kahdenkeskisiä keskustelutilanteita. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen haastatteluaineisto kirjoitettiin puhtaaksi. Lastensuojelulaitoksessa asuneelle nuorelle itsenäiseen elämään siirtyminen on ehkä isompi asia kuin normaalissa perheessä kasvaneelle. Tämän opinnäytetyön tulokset osoittivat, että asumisharjoittelu siihen liittyvine käytännön asioineen on nuorille erittäin tärkeä. Opinnäytetyössä esille tulleita tuloksia ei voi yleistää, koska kyseessä oli erittäin pieni tutkimuskohde, eikä näin ollen myöskään voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet nuoret olivat kokeneet laitoksessa ja harjoitteluasumisessa olo aikansa pääpiirteittäin hyväksi. Haastattelujen perusteella vaikeimmiksi seikoiksi nuoret kokivat rahan, sen käytön ja riittävyyden sekä esille nousi epävarmuuden tunne omasta pärjäämisestä. Asiasanat: lastensuojelu; avohuollon tukitoimet; huostaanotto; nuorisokoti; itsenäistyminen; harjoitteluasuminen; raha; kvalitatiivinen

3 ABSTRACT Harmaala, Riitta. Practising to Live Independently: the first step towards independency for a youngster living in institutional care. Helsinki 2004, Language: Finnish. 62 pages, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education: Bachelor of Social Services. The aim of this thesis is to find out how child-protected youngsters living in a sheltered-youth home in Espoo, Finland, experience their independency process by living in a practice apartment. The purpose of living in a practice apartment is to support the youth in learning to live an independent life. Three youth from the home took part in this qualitative research. The material was collected during 2003 and 2004 through 3 individual interviews with the youth who were starting their independent lives. This thesis shows that those youngsters nearing adulthood really needed a lot of support in their every day lives. The main problem in the youths lives was money and how to use it. They were also afraid of the loneliness that might appear as a result of moving away from the youth home area. The conclusions of this thesis are as follows: it is important to tell and show youngsters how to manage in their independent lives. It is also important that child-protected youngsters have some kind of social network around them. It was also very essential for those young people that they knew they could have help and support from the youth home personal 24 hours a day while living in the practice apartment. Keywords: child protection; community care; taking into care; youth home; independency; independent; practice; housing; money; qualitative

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 LASTENSUOJELU Lapsen etu lastensuojelun lähtökohtana Huostaanotto Sijaishuolto Jälkihuolto Jälkihuolto Espoossa 15 3 SIJOITETUN NUOREN OSALLISUUDESTA Nuoret osana laitoksen yhteisöä Sijoitetun nuoren syrjäytymisestä Sijoitetun nuoren verkostoa Sijoitetun nuoren itsenäistymisestä 20 4 LYSTIMÄEN NUORISOKOTI Nuorisokodin esittely Nuorisokodin toimintamenetelmiä Nuorisokodin asumisharjoittelu Asumisharjoittelusta syntyvät kustannukset Asumisharjoittelusopimus Nuorisokodin ohjeita itsenäistä elämää varten 28 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmät Tutkimushenkilöt 32

5 5.4 Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 35 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET Nuorten taustaa Nuorten omia mietteitä laitosajastaan Nuorten valmistelu asumisharjoittelua varten Asumisharjoitteluajan keston riittävyys Nuorisokodin henkilökunnan tuki asumisharjoitteluaikana Nuorten kokemuksia asumisharjoittelusta Nuorten rahatilanne ja rahan käyttö Valmius itsenäiseen elämään 45 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 46 8 POHDINTA 47 9 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Itsenäistyvän nuoren roolikartta 55 Liite 2 Itsenäistyvän nuoren ruksilista 56 Liite 3 Asumisharjoittelusopimus 58 Liite 4 Tutkimuslupa-anomus ja tutkimuslupa 60 Liite 5 Haastattelukysymykset nuorille 62

6 1 JOHDANTO Lastensuojelutyötä on kehitetty ja tutkittu monesta eri näkökulmasta, mutta jälkihuolto on jäänyt vähälle huomiolle. Kiinnostusta on ollut siihen, mitä nuorille tapahtuu, kun he siirtyvät sijaishuollosta jälkihuoltoon. Kysymys koskee usein sitä, miten nuoret pärjäävät kotiuduttuaan. Ovatko he töissä/koulussa, onko ongelmia päihteiden kanssa? Vähemmälle on jäänyt tarkastelu, miten nykyinen palvelujärjestelmämme pystyy tukemaan nuoria heidän siirtymisvaiheessaan sijaishuollosta jälkihuoltoon (Hietaniemi 2003, 13). Oma kiinnostukseni aiheeseen syntyi syksyllä 2002 ollessani Lapsuus ja nuoruus opintokokonaisuuden työharjoittelujaksolla espoolaisessa nuorisokodissa. Nuorisokodissa alkoi itsenäistyvän nuoren asumisharjoittelu työharjoitteluni aikana. Asumisharjoittelussa nuori opettelee itsenäiseen asumiseen ja elämiseen liittyviä asioita. Kiinnostukseni syveni kevään 2003 Osallisuus ja sosiaalinen tuki opintojaksolla, jolloin olin Espoon nuorisohuollon jälkihuollossa työharjoittelussa. Minulla oli myös erinomainen tilaisuus seurata ja havainnoida nuoria heidän itsenäisen elämän harjoittelussa tehdessäni nuorisodissa eripituisia sijaisuuksia syksystä 2004 alkaen. Nuorisokodin henkilökunnan pyynnöstä teen opintoihini kuuluvan opinnäytetyöni asumisharjoittelusta. Kartoitan nuorten omia kokemuksia asumisharjoittelusta sekä vastasiko asumisharjoittelu tarkoitustaan ja oliko asumisharjoitteluaika riittävän pitkä. Näiden seikkojen avulla pyrin auttamaan nuorisokodin henkilökuntaa kehittämään jatkossa kyseistä asumisharjoittelua toimivammaksi ja paremmaksi. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineisto on kerätty puolistrukturoidusti avoimilla, kahdenkeskisillä haastatteluilla. Haastateltavia oli kolme, kevääseen 2004 asumisharjoittelussa asuneita itsenäistyviä nuoria.

7 6 Nuoret kehittyvät ja aikuistuvat yksilöinä ja jokainen omassa tahdissaan. Täysi-ikäisyys ja sen myötä oman itsenäisen elämän aloittaminen eivät välttämättä automaattisesti tarkoita, että nuori olisi valmis omaan elämään harjoittelematta sitä ensin. Nuorella, joka aikuistuu lastensuojelulaitoksessa, saattaa olla hyvinkin erilaiset lähtökohdat kuin niin sanotusta normaalista perheestä tai normaaleissa perheolosuhteissa eläneellä nuorella. Syynä tähän on mahdollisesti esimerkiksi biologisen perheen tai jonkin muun sosiaalisen yhteisön tuen puutteellisuus tai jopa sen kokonaan puuttuminen. Nuoren olisi täysi-ikäisyyden kynnyksellä kyettävä tekemään ratkaisevia tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä, esimerkiksi koulutuksen ja/tai työn suhteen. Myös oman itsenäisen elämisen aloittaminen ja oman kodin perustaminen ovat suuria ja mullistavia asioita nuoren elämässä. Näillä nuoren oman elämänsä ja tulevaisuutensa suhteen tekemillä ratkaisuilla saattaa olla hyvinkin kauaskantoiset vaikutukset ja epäonnistuminen jollakin näistä osa-alueista vaikuttaa melko varmasti negatiivisesti muuhun elämään. Tästä syystä laitosnuoren olisi hyvä saada riittävästi opastusta, neuvoa ja tukea jo laitossijoituksen aikana oman itsenäisen elämän suhteen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineisto on kerätty puolistrukturoidusti avoimilla, kahdenkeskisillä haastatteluilla. Haastateltavia oli kolme, kevään 2004 loppuun mennessä asumisharjoittelussa asuneita itsenäistyviä nuoria. Uskon, että opinnäytetyöni auttaa nuorisokodin henkilökuntaa kehittämään ja tarvittaessa myös parantamaan heillä toimivaa asumisharjoittelua itsenäistyvien nuorten kanssa. Itselleni siitä on hyötyä, koska toivon tulevaisuudessa työskenteleväni lastensuojelussa omaa, itsenäistä elämää aloittavien ja harjoittelevien nuorten parissa.

8 7 2 LASTENSUOJELU 2.1 Lapsen etu lastensuojelun lähtökohtana Mutkan (2001, 95) mukaan lastensuojelutilastot osoittavat selvästi, miten erilaisten sosiaalietuuksien ja avohuollon tukipalveluiden kehittämisellä on voitu turvata lasten ja heidän perheidensä selviämistä. Niiden avulla vanhempien sairauteen, vammaisuuteen tai kasvatusvaikeuksiin liittyvät syyt huostaanoton perusteina on saatu tuona aikana selvästi vähenemään. Tämän kehityskulun kääntöpuolena Mikkola ja Helminen (1994, 101) osoittavat kuitenkin, miten samanaikaisesti vanhempien päihteiden käyttö huostaanoton ja kodin ulkopuolelle tapahtuneen sijoituksen syynä on noussut yli kaksinkertaiseksi. Mutka (2001, 95) toteaa vielä, että myös lapsen hoidon laiminlyönnit ja pahoinpitelyjen osuudet sijoituksen perusteina ovat jonkin verran lisääntyneet. Lastensuojelu on osa kunnallisen sosiaalitoimen lakisääteisiä palveluja. Lastensuojelulaissa mainitaan lapsen oikeudesta turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä lapsen erityiseen suojeluun (Lsl 683/83). Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen lastensuojelulain 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökeskeistä lastensuojelua (Lsl 683/83). Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto (Lsl 683/83). Joiltakin lapsilta kuitenkin puuttuvat tällaiset kasvun ja kehityksen edellytykset, turvalliset aikuiset sekä turvallinen koti.

9 8 Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) on määritelty lapsen hyvä huolto, hoito ja kasvatus seuraavasti: Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle pyritään antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. On paljon vanhempia, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa tai ole kykeneviä huolehtimaan lastensa välittömistä tarpeista. Silloin kun lapsi ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja kasvatusta tai kun lapsen olosuhteet ovat turvattomat tai lapsi omalla käyttäytymisellään vahingoittaa terveyttään tai kehitystään, on sosiaalilautakunnan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin. Lastensuojelun avun ja tuen tarve voi tulla ilmi monin eri tavoin. Vanhemmat tai lapsi itse voivat kääntyä lastensuojeluviranomaisten puoleen ja pyytää apua ja tukea. Useimmiten kuitenkin lastensuojelun tarpeen ilmoittavat viranomaiset esim. päiväkodin, koulun tai terveydenhuollon edustajat tai joku tilanteesta huolestunut henkilö, joka voi olla sukulainen, tuttava tai naapuri. (Ahto & Mikkola 1999, 6-7; Johansson 1994, 3.) 12 vuotta täyttäneen lapsen omat toivomukset ja mielipiteet on huomioitava selvitettäessä lapsen etua. On myös perehdyttävä lapsen kasvuoloihin ja arvioitava, miten eri lastensuojelutoimet todennäköisesti vaikuttavat lapsen kehitykseen. Lasta on aina kuultava hänen ikänsä mukaisesti. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lastensuojelussa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta ja nuorella tarkoitetaan alle 21-vuotiasta. (Lsl 683/83.)

10 9 2.2 Huostaanotto Lastensuojelulain ensisijaisena tehtävänä on tukea vanhempia selviytymään lapsensa hoitajina. Toisinaan ongelmat voivat olla kuitenkin niin monimutkaisia ja pitkään kehittyneitä, ettei avohuollon keinoin pystytä turvaamaan lapsen hyvää hoitoa. Syinä voivat olla esimerkiksi vanhempien sairaus, heidän kokemuksensa ja taustansa tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Tällöin kunnan sosiaaliviranomaisten tehtäväksi tulee huostaanottaa lapsi ja järjestää hänelle lastensuojelulain mukainen sijaishuolto. (Ahto & Mikkola 1999, 4-9). Lastensuolelulaissa (683/83) määritellään huostaanoton edellytykset seuraavasti: Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vakavasti vaarantaa terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka, jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanottoon voidaan ryhtyä vain kun kaikki kolme edellä mainittua edellytystä täyttyvät yhtäaikaa. Huostaanotto on radikaali interventio eli väliintulo perheyhteisöön. (Mikkola & Helminen, 1994, ) Huostaanotto edellyttää aina viranomaisen päätöstä. Huostaanotolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren kasvatus- ja hoitovastuun siirtämistä kunnan sosiaalilautakunnalle, käytännössä lastensuojelulaitokselle tai perhekodille. (Johansson 1994, 4.)

11 10 Sosiaalilautakunnalla on oikeus päättää huostaanotetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Joka tapauksessa tulee pyrkiä yhteistyöhön lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. Huostaanotonkin aikana lapsen huoltajuus ja holhous säilyvät lapsen vanhemmilla. (Ahto & Mikkola, 1999, 9.) Asianosaisten oikeusturva taataan kuulemismenettelyllä ennen päätöksentekoa. Lisäksi vastentahtoinen huostaanottopäätös alistetaan aina lääninoikeuden alistettavaksi. Lapsen biologisella vanhemmilla tai 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus hakea muutosta huostaanottoa koskevassa asiassa. Kiireellinen huostaanotto voidaan tehdä silloin, jos lapsi tai nuori on edellä mainituista syistä välittömässä vaarassa. Kiireellinen huostaanotto on voimassa rajoitetun ajan eli 14 päivää, eikä sitä alisteta lääninoikeuden vahvistettavaksi. (Johansson 1994, 4.) Lastensuojelulain mukaan huostaanottto tulee purkaa, mikäli siihen johtaneet syyt ovat poistuneet ja vanhemmat saaneet esimerkiksi elämäntilanteensa kuntoon ja alkoholinkäyttönsä hallintaan. Huostassapidon ollessa lapsen edun mukaista sitä tulee edellä mainituista syistä huolimatta jatkaa. Asiaa harkittaessa otetaan huomioon muun muassa sijaishuollon kestoaika, perhehoitajan ja lapsen suhteen laatu sekä biologisten vanhempien ja lapsen yhteydenpito. Huostassapito lakkaa aina kun lapsi täyttää 18 vuotta tai solmii avioliiton. (Ahto & Mikkola 1999, 28). 2.3 Sijaishuolto Lastensuojelussa käytetään termiä sijaishuolto, jolla tarkoitetaan huostaanotetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi. Sijaishuolto voi olla joko tilapäistä tai jatkuvaa hoitoa. Sijaishuoltoa voidaan antaa joko laitoksissa tai perhehoitona yksityisperheissä sekä perhekodeissa. Sijaishuollon muoto määräytyy lapsen

12 11 tarpeiden ja edun mukaan. Päämääränä on hyvä hoito ja kasvatus sekä pysyvien ja turvallisten ihmissuhteiden luominen. Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempiinsa sekä muihin hänelle läheisiin ihmisiin. Sosiaalilautakunnan on tuettava ja autettava lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden lapselle läheisten ihmisten yhteydenpitoa. (Lsl 683/83; Mikkola & Helminen 1994, 113.) Sosiaalihuoltolain mukaan laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaalipalveluja hyväksikäyttäen. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset mm. ammatilliset perhekodit. (Lsl 683/83; Mikkola & Helminen 1994, 230). 2.4 Jälkihuolto Lastensuojelulaki määrittelee nuorten jälkihuollon seuraavasti: Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Lsl 683/83.) Jälkihuollon päämääränä on saattaa lapsi takaisin kotiin tai nuori itsenäiseen elämään, itsenäisesti toimeen tulevaksi aikuiseksi, jolla oma sosiaalinen verkosto tukenaan. Kun lapsen elämään on puututtu raskaimmalla mahdollisella tavalla - otettu pois biologisesta perheestä hänen suojelemisekseen on yhteiskunnan velvollisuus myös kantaa vastuu, kunnes lapsen tai nuoren lähiverkosto ja omat siivet kantavat. (Puonti, Saarnio ja Hujala, 2004, 263.)

13 12 Tätä säännöstä voidaan Mikkola ja Helmisen (1994, 279) mukaan soveltaa kahteen eri tilanteeseen: 1) jälkihuollon on velvollinen järjestämään se kunta, jonka sosiaalilautakunnan huostassa lapsi/nuori on ollut, joten kustannus- ja järjestämisvastuun siirtyminen toiselle kunnalle ei nykyisin voimassaolevan lastensuojelulain mukaan ole mahdollista ja 2) vastuu jälkihuollosta ei yksinomaan rajoitu suoritettuun huostaanottoon, vaan perusteeksi riittää, että kunta olisi huostaanottovelvollisuutta koskevien säännösten mukaan ollut velvollinen järjestämään sijaishuollon. Vaikka kunta ei olisi ryhtynytkään ko. toimenpiteeseen, on sillä siitä huolimatta jälkihuoltovelvollisuus. Tähän viittaavat lain kohdan sanat: joka on ollut vastuussa. Jälkihuoltonuorelle annettavat sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet perustellaan seuraavasti: kun lastensuojelun tarve oleellisilta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta. tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäistymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka ennen 18 vuottaan on ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan viivytyksettä järjestettävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeenmukainen asunto. (Lsl, 683/83.) Lastensuojelulain 46 :n 2 momentti muutettiin heinäkuun alusta 1990 voimaan tulleella lainmuutoksella seuraavaksi: Kun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus on järjestetty tämän lain 14 :n tai 5 ja 6 lukujen mukaisesti kodin ulkopuolella tai 43 :n mukaisena jälkihuoltona, on hänen opintojaan, harrastuksiaan ja henkilökohtaisia tarpeitaan varten annettava käyttövaroja ja itsenäistymistä varten varattava riittävä määrä varoja sitten, kun asetuksella tarkemmin säädetään. Muutosta perusteltiin hallituksen esityksessä mm. seuraavasti: On tärkeätä, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten käyttövaroista annetaan yhtenäiset valtakunnalliset normit. Tämä on tärkeätä jo yksin lasten keskinäisen tasaarvon kannalta. Toisaalta yksityiskohtaisen sääntelyn vaikeus ja elämäntilanteiden nopea muuttuminen vaikeuttaa asian sääntelyä lain tasolla. (Mikkola & Helminen 1994, 205.)

14 13 Mikkolan ja Helmisen (1994, 235) mukaan jälkihuollon tavoitteena on turvata aikaisemman huollon kantavuus ja varmistaa riittävän pitkälle se, ettei nuori ajaudu liian vahain lopetetun tuen vuoksi yhteiskunnan muun huolto- ja hoitokoneiston varaan. Hyvin toteutettu jälkihuolto on myös ehkäisevää lastensuojelutyötä. Nuorten jälkihuollon tilaa pohtineen työryhmän mukaan jälkihuoltoon panostaminen on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa sekä jo investoidun työmäärän ja taloudellisten resurssien, että mahdollisten tulevaisuudessa sosiaalimenoista koituvien säästöjen perusteella. Huostaanottamalla lapsen yhteiskunta sitoutuu myös tarjoamaan hänelle riittävän hyvät elinolosuhteet. Se, että nuorille opetetaan vastuuta toisesta ihmisestä, täytyy näkyä käytännössä myös hänestä itsestään huolehtimisena. (Muistio ) Laaksonen, Alho ja Luotoniemi (2000, 14) toteavat avohuollon tehostumisen johtaneen siihen, että nuoret sijoitetaan melko myöhäisessä vaiheessa lastensuojelulaitoksiin ja usein sijoitus päättyy nuoren suoritettua peruskoulunsa. Korjaava hoito jää näin etenkin moniongelmaisten nuorten kohdalla kesken ja nuori tarvitsee jälkihuoltoa joko laitoksessa tai jossakin tuetussa asumismuodossa. Huostaanotetun nuoren liian varhainen kotiuttaminen laitoksesta tai liian heikolle jälkihuollon tuelle jääminen on syynä monen nuoren asunnottomuuteen. Nuoren asumisvaikeudet ja asunnottomuus ovat yhteydessä elämäntilanteiden muutoksiin, kuten opiskelujen aloittamiseen, työpaikan saamiseen toiselta paikkakunnalta, työttömyyteen, taloudelliseen epävarmuuteen, päihde- ja mielenterveysongelmiin, ihmissuhdevaikeuksiin sekä alhaiseen koulutustasoon. (Laaksonen ym. 200, 14.) Kevyempää itsenäistymisasumista tarvitsevat vievät laitos- ja perhekotipaikkoja, koska asuntoja ei ole riittävästi jälkihuoltonuorille. (Muistio ).

15 14 Puonnin ym. (2004, 263) mukaan jälkihuolto päättyy valitettavasti tänä päivänä lastensuojelulain määräämään yläikärajaan (21 v.) riippumatta siitä, kantaako nuoren elämä vai ei. Lastensuojelun laatua kehittämällä saatetaan joissain tapauksissa saada aikaistettua elämän kantavuutta, mutta joka tapauksessa on toivottavaa, että käynnissä olevassa lastensuojelulain uudistamisessa tähän ikärajan tuomaan epäkohtaan yritetään saada parannusta. 2.5 Jälkihuolto Espoossa Tässä opinnäytetyössä perehdytään Espoon kaupungin järjestämään jälkihuoltomalliin, koska opinnäytetyön aihe koskee espoolaisten lastensuojelunuorten asumista ja elämää ennen kuin he siirtyvät 18 vuotta täytettyään jälkihuollon piiriin. Espoossa jälkihuoltotyöryhmä on osa Nuorisohuoltoa. Jälkihuoltotyöryhmässä on sekä sosiaalityöntekijöitä että ohjaajia. Jälkihuoltotyöryhmän työntekijät tekevät käytännössä samaa työtä koulutuksesta riippumatta. Työssä käytetään tukena Espoon jälkihuollon toimintamallia. Jälkihuoltotyöryhmän kehittämän toimintamallin tarkoitus on selventää ja yhtenäistää eri alueiden toimintaa jälkihuoltonuorten tukena. (Espoon kaupungin jälkihuollon toimintamalli 2002, 2.) Toimintamallin (2002, 2) mukaan jälkihuollolla pyritään vastaamaan nuoren elämänhallinnan haasteisiin. Tavoitteena on ohjata nuorta normaaliin elämään ja normaalipalvelujen piiriin, kun hänen huostaanottonsa loppuu. Jälkihuollon työntekijä tukee nuorta asumisessa, opiskelussa ja työelämään hakeutumisessa sekä talousasioiden hoidossa. Nuorta opetetaan myös kantamaan itse vastuuta. (Espoon kaupungin jälkihuollon toimintamalli 2002, 2-3.)

16 15 Espoossa nuori tekee itse asuntohakemuksen noin puoli vuotta ennen 18 ikävuotta ja jälkihuoltoon siirtymistä. Jos jälkihuoltotyöryhmä on työskentelyssä mukana, jälkihuollon työntekijä avustaa nuorta asuntohakemuksen tekemisessä ja puoltaa asunnon saantia kuukausittain kiinteistöpalvelukeskuksessa pidettävässä kokouksessa. tällöin nuori voi saada asunnon joko kaupungin normaalista asuntokannasta, Y-säätiön asunnoista tai jälkihuoltotyöryhmän hallinnassa olevista asunnoista. (Espoon jälkihuollon toimintamalli 2002, 3-4.) Jos nuoren aluesosiaalityöntekijä arvioi nuoren tarvitsevan jälkihuoltotyöryhmän tukea, hän tekee asiasta kirjallisen esityksen jälkihuoltotyöryhmän johtavalle sosiaalityöntekijälle noin puoli vuotta ennen kuin nuori täyttää 18 vuotta. Jälkihuoltotyöryhmä arvioi esityksen pohjalta mahdollisuutensa ottaa nuori asiakkaaksi. (Espoon kaupungin jälkihuollon toimintamalli 2002, 2.) Nuoren siirtyessä tuettuun tai itsenäiseen asumiseen, nuorelle maksetaan alkuavustusta (588 ) harkinnan ja tarpeen mukaan. Mikäli nuori saa omaisiltaan huonekaluja, astioita ym., tämä otetaan huomioon alkuavustuksen määrässä. Itsenäiseen asumiseen siirtyvällä perhe-eläkettä saaneella nuorella on oikeus saada kertyneet itsenäistymisvaransa käyttöönsä viimeistään jälkihuollon päättyessä. Itsenäistymisvarojen käytöstä tehdään nuoren kanssa suunnitelma. (Espoon jälkihuollon toimintamalli 2002, 4.) Nuoren tilanteeseen ja tuen tarpeeseen tulee kiinnittää huomiota; näin nuori voidaan ajoissa ohjata hänelle sopivien palveluiden piiriin. Nuorelle tehdyssä jälkihuollon palvelusuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita tulee tarkistaa aina ajoittain. Nuorta, jolla on hoitamaton (akuutti) päihdeongelma, ei tule sijoittaa tukiasuntoon ilman päihdeongelman kokonaisvaltaista arviointia ja hoitoa. Hoitamaton päihdeongelma johtaa usein häätöön. Päihdeongelmainen nuori ohjataan Espoon päihdepysäkille. (Espoon jälkihuollon toimintamalli 2002, 5.)

17 16 3 SIJOITETUN NUOREN OSALLISUUDESTA 3.1 Nuoret osana laitoksen yhteisöä Lastenkodin arkea tutkinut Törrönen (1999,102) toteaa, että sosiaaliset suhteet, vuorovaikutuksellisuus ja tunteet tuntuvat itsestään selvyyksiltä, mutta ilman niitä arki olisi vain irrallisia tapahtumia. Lastenkodissa yhteisöllisyys ja vertaisten tärkeys on selkeästi havaittavissa. Lastenkodin lasten ja nuorten ryhmä muistuttaa sisarusryhmää, jossa opastetaan toisia ja jaetaan ymmärrystä samankaltaisista elämäntilanteista. ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muualla tavoin loukkaavasti. Timonen-Kallion (2000, 14) mukaan aikuisten ja nuorten yhdessä luodessa ja muokatessa arkea eivät lapset ja nuoret silloin toimi pelkästään aikuisten ehdoilla tai noudata aikuisen tekemiä sääntöjä kyselemättä, vaan ovat refleksiivisiä ja itsereflektioon kykeneviä toimijoita. Timonen-Kallio lisää vielä, että lapset ja nuoret eivät näyttäydy irrallisena tai marginalisoituna ryhmänä laitoksen arjessa, vaan he osallistuvat oman arkensa rakentamiseen yhdessä aikuisten kanssa. 3.2 Sijoitetun nuoren syrjäytymisestä Sijaishuollon palvelujen piirissä ovat kasvamassa ne lapset ja nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutus- ja työelämästä. Huostaanoton loputtua nuoret eivät enää välttämättä halua, että heidän elämäänsä kontrolloidaan ja puututaan. Koko itsenäinen elämä laitoksen ulkopuolella ja oman kodin perustaminen ovat kuitenkin melkoinen haaste. (Timonen-Kallio 2000, 1.) Itsenäiseen elämään lähtevä nuori on helposti vaarassa syrjäytyä ja kovin yksin. Nuoren itsenäisen elämän aloittaminen on helpompaa, kun hän on tietoinen taustastaan ja nykytilanteestaan. Lastenkodissa tai nuorisokodissa asuessa on tärkeää kartoittaa nuoren sosiaalisia verkostoja. (Timonen-Kallio 2000, 31.)

18 17 Epäonnistumisen kokemusten, ei-hyväksytyksi tulemisen, yhteisöjen ulkopuolelle joutumisen kertautuminen voi puolestaan johtaa sisäisen elämänhallinnan heikkenemiseen. Ulkoisen väylän tarkoittaessa ulkoisten resurssien ehtymistä. Niin ongelmien kasautumisen sisäinen väylä liittyy mielensisäisiin, kognitiivisiin prosesseihin. Ongelmien kasautumista edistävä sisäinen väylä sisältää ensinnäkin sellaisten itseä koskevien, negatiivisten ajattelutapojen omaksumista, joita ovat esimerkiksi heikko itsetunto, vähäinen hallinnantunne ja vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin. (Rönkä 1997, 10.) 3.3 Sosiaalinen verkostoa Nuorisokodissa nuorella on omahoitaja, jonka on yhdessä nuoren kanssa luotava ja ylläpidettävä yhteyksiä nuoren perheeseen sekä muihin nuoren sosiaalisen verkoston henkilöihin. Verkoston kutojana ja ylläpitäjänä omahoitaja on tärkeä henkilö. Omahoitajan rooli on toimia nuoren ja hänen perheen välillä tulkkina ja puhemiehenä silloin kun keskusteluyhteys on huono tai se on kokonaan katkennut. (Timonen-Kallio 2000, 31.) Sosiaalisen verkoston käsitteellä tarkoitetaan yleensä niitä vuorovaikutussuhteita, joiden kautta yksilö pitää sosiaalista identiteettiään. Näistä vuorovaikutussuhteista hän saa henkistä tukea, materiaalista apua ja palveluja, tietoja sekä uusia ihmissuhteita. (Seikkula 1994, 16.) Verkostokartan piirtäminen auttaa hahmottamaan nuoren lähipiiriä. Kartta, jonka voi piirtää monella eri tavalla, aloitetaan listaamalla nuoren elämään kuuluvat henkilöt. Verkostokartta jakautuu aina viiteen eri alueeseen: perhe, suku, koulutoverit, ystävät ja naapurit sekä viranomaiset. Listaan sijoitetaan nuoren elämään kuuluvat henkilöt omiin alueisiinsa etäisyys huomioiden. Keskenään tutut henkilöt voidaan yhdistää viivoin, ristiriidat, lähenemiset, loittonemiset jne. voidaan merkitä verkostokarttaan erityisviivoin. (Timonen- Kallio 2000, 32.)

19 18 Perheensä ja sukunsa henkilöitä nuori ei voi valita vaan he ovat sukulaisuuden ja aikuisten valintojen kautta kuvaan tulleita. Vaikka sukulaisia ei tavattaisikaan usein, edustaa suku pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Sukulaisten kanssa voi useinkin olla riitoja, mutta kaikesta huolimatta sukulaisuus säilyy. Sukulaisista puhutaan sijoituksen aikana perhetapaamisissa ja sukupuuta piirrettäessä. Sukulaisten luona vierailut ovat tärkeitä lastensuojelulapselle lastenkodista käsin. (Timonen-Kallio 2000, 32.) Timonen-Kallion (2000, 32) mukaan viranomaisten paljous verkostossa kertoo sen, että tärkeät ihmiset ovat jostain syystä kadonneet ja tilalle on tullut viranomaisverkosto. Moniongelma-perheen kohdalla voi käydä niin, että suku kyllästyy loputtomaan avun tarpeeseen, tai että sukulaisilla ja ystävillä on itsellään paljon vaikeuksia eivätkä he jaksa ylläpitää suhteita. Erityisesti tällaisessa tilanteessa nuori tarvitsee kaiken mahdollisen tuen itsenäistä elämää opetellessaan. Lastensuojelulasten perheille on leimallista voimakas päihteiden ja huumeiden käyttö, elämänhallinnan järkkyminen, itsetuhoinen käyttäytyminen ja pirstoutuneet sosiaaliset verkostot. (Virtanen 1995, 51.) Timonen-Kallion (2000, 27) mukaan lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten ympärillä toimii monia auttajatahoja. Viranomaistoiminnan muodostuminen nuoren ympärille voi paljastua hankalaksi, jos esimerkiksi omahoitaja, sosiaalityöntekijä, työvoimahallinnon edustaja, terapeutti ja opettaja työskentelevät toisistaan tietämättä eri suuntiin. Ammattikuntien välille muodostuneet rajat sekä erilaiset säännöt ja määräykset saattavat ehkäistä yhteistyötä. Myös tiedon puute voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi joillakin viranomaisilla on varsin rajalliset tiedot jälkihuoltojärjestelmästä. (Nyyssölä & Pajala )

20 Sijoitetun nuoren itsenäistymisestä Lastensuojelulaitoksessa eläneen nuoren itsenäistymisen tukeminen on moninainen ja monivaiheinen prosessi. Monien ongelmien kanssa elävien nuorten kanssa tehtävä sosiaalinen kasvatustyö vaatii työntekijältä pitkää sitoutumista, ammatillisuutta ja aikuisuutta. Työntekijän riittämättömyyden tunteet ovat tämän tehtävän edessä yleisiä. Työntekijästä saattaa usein tuntua siltä, että nuori joutuu lähtemään raakileena, paljon olisi vielä pitänyt ehtiä opettaa. (Timonen-Kallio 2000, 24.) Timonen-Kallion (2000,8) mukaan itsenäisyyteen kasvattaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. On lapsi tai nuori minkä ikäinen tahansa laitokseen tullessaan, on hyvin tärkeätä hoitoa suunniteltaessa ottaa huomioon lapsen ja nuoren kasvaminen aikuiseksi asti. Tämän tähden on jo hyvin varhain tähdättävä sellaiseen hoitoon, kasvatukseen ja huolenpitoon, mikä tukee nuoren selviytymistä sijaishuollon ja laitoksen jälkeen. Yhteiskuntaan integroituminen; laitoksesta itsenäiseen elämään siirtyminen ja koulutuksesta työelämään siirtyminen on hoito- ja kasvatustyön perimmäinen tavoite. (Timonen-Kallio 2000, 8.) Yksi suurimmista nuoren itsenäisen elämän aloittamiseen liittyvistä asioista on muutto omaan asuntoon. Muuttamisesta seuraava vapaus saattaa houkutella kovasti itsenäisen elämän aloittamiseen, mutta on syytä muistaa, että vapaus on kuitenkin vain yksi puoli asiasta. Yksin asuessa tulee myös monta asiaa, joista pitää ottaa vastuu. Pitää varautua maksamaan laskut, kuten vuokra ja sähkölasku. Ruokaa ei ole jääkaapissa, ellei sitä itse osta. Huonekalujen, astioiden ja muiden tavaroiden hankkiminen vaatii melkoisesti rahaa. Kodinhoitoon liittyvät asiat, kuten vaatteiden pesu, siivous ja tiskaus täytyy hoitaa itse sekä hankkia niihin tarvittavat välineet. (Immonen, Suurkuukka & Särkkä 2002, 32.)

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU. Yleiset säännökset. Lapsen oikeus

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU. Yleiset säännökset. Lapsen oikeus Lastensuojelulaki 5.8.1983/683 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen oikeus Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 1 Sijaishuollon henkilöstön erikoistumiskoulutus Kanneljärven Opisto Päivitetty 2.10.2013 1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 Torstai 24.10.2013 9.00

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA:

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: 8 PRIDE-kirja VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: Kouluttajilla ja perheellä on yhteinen näkemys siitä, että perheellä on valmiuksia

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Huomioita vuonna 2006 huostaanotettujen lasten poluista Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Tuija Eronen, YTL, tutkija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Valtakunnalliset

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA

LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot