ASUMISHARJOITTELU, LAITOSNUOREN ENSIMMÄINEN ASKEL KOHTI ITSENÄISYYTTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUMISHARJOITTELU, LAITOSNUOREN ENSIMMÄINEN ASKEL KOHTI ITSENÄISYYTTÄ"

Transkriptio

1 ASUMISHARJOITTELU, LAITOSNUOREN ENSIMMÄINEN ASKEL KOHTI ITSENÄISYYTTÄ Riitta Harmaala Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Harmaala, Riitta. Asumisharjoittelu laitosnuoren ensimmäinen askel kohti itsenäisyyttä. Helsinki 2004, 62 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tässä opinnäytetyössä esitellään espoolaisessa nuorisokodissa syksyllä 2002 alkanutta itsenäistyvän nuoren asumisharjoittelua. Asumisharjoittelussa nuori opettelee nuorisokodin henkilökunnan tuen avulla itsenäiseen elämään ja asumiseen liittyviä arjen asioita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa espoolaisessa nuorisokodissa syksyllä 2002 alkanutta itsenäistyvän nuoren asumisharjoittelua. Opinnäytetyössä selvitetään miten nuori on asumisharjoitteluajan kokenut ja oliko siitä nuorelle vastaavaa hyötyä. Opinnäytetyö tehdään nuorisokodin henkilökunnan pyynnöstä ja siitä toivotaan olevan hyötyä nuorisokodille sen henkilökunnan kehittäessä asumisharjoittelua nuorisokodissa. Opinnäytetyö suoritettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, koska se soveltuu erinomaisesti ihmisten kokemusten tutkimiseen sekä pyrkii tutkimaan kohdettaan kokonaisvaltaisesti. Tämän työn aineisto koostuu kolmen asumisharjoittelussa asuneen käyneen nuoren haastatteluista. Aineiston keruu toteutettiin keväästä 2003 kevääseen 2004 puolistrukturoidusti avoimella haastattelulla. Asumisharjoittelussa oli asunut sinä aikana kolme nuorta, joista kaikki suostuivat haastatteluihin. Haastattelutilanteet olivat hyvin luontevia, lähinnä ne muistuttivat kahdenkeskisiä keskustelutilanteita. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen haastatteluaineisto kirjoitettiin puhtaaksi. Lastensuojelulaitoksessa asuneelle nuorelle itsenäiseen elämään siirtyminen on ehkä isompi asia kuin normaalissa perheessä kasvaneelle. Tämän opinnäytetyön tulokset osoittivat, että asumisharjoittelu siihen liittyvine käytännön asioineen on nuorille erittäin tärkeä. Opinnäytetyössä esille tulleita tuloksia ei voi yleistää, koska kyseessä oli erittäin pieni tutkimuskohde, eikä näin ollen myöskään voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet nuoret olivat kokeneet laitoksessa ja harjoitteluasumisessa olo aikansa pääpiirteittäin hyväksi. Haastattelujen perusteella vaikeimmiksi seikoiksi nuoret kokivat rahan, sen käytön ja riittävyyden sekä esille nousi epävarmuuden tunne omasta pärjäämisestä. Asiasanat: lastensuojelu; avohuollon tukitoimet; huostaanotto; nuorisokoti; itsenäistyminen; harjoitteluasuminen; raha; kvalitatiivinen

3 ABSTRACT Harmaala, Riitta. Practising to Live Independently: the first step towards independency for a youngster living in institutional care. Helsinki 2004, Language: Finnish. 62 pages, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education: Bachelor of Social Services. The aim of this thesis is to find out how child-protected youngsters living in a sheltered-youth home in Espoo, Finland, experience their independency process by living in a practice apartment. The purpose of living in a practice apartment is to support the youth in learning to live an independent life. Three youth from the home took part in this qualitative research. The material was collected during 2003 and 2004 through 3 individual interviews with the youth who were starting their independent lives. This thesis shows that those youngsters nearing adulthood really needed a lot of support in their every day lives. The main problem in the youths lives was money and how to use it. They were also afraid of the loneliness that might appear as a result of moving away from the youth home area. The conclusions of this thesis are as follows: it is important to tell and show youngsters how to manage in their independent lives. It is also important that child-protected youngsters have some kind of social network around them. It was also very essential for those young people that they knew they could have help and support from the youth home personal 24 hours a day while living in the practice apartment. Keywords: child protection; community care; taking into care; youth home; independency; independent; practice; housing; money; qualitative

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 LASTENSUOJELU Lapsen etu lastensuojelun lähtökohtana Huostaanotto Sijaishuolto Jälkihuolto Jälkihuolto Espoossa 15 3 SIJOITETUN NUOREN OSALLISUUDESTA Nuoret osana laitoksen yhteisöä Sijoitetun nuoren syrjäytymisestä Sijoitetun nuoren verkostoa Sijoitetun nuoren itsenäistymisestä 20 4 LYSTIMÄEN NUORISOKOTI Nuorisokodin esittely Nuorisokodin toimintamenetelmiä Nuorisokodin asumisharjoittelu Asumisharjoittelusta syntyvät kustannukset Asumisharjoittelusopimus Nuorisokodin ohjeita itsenäistä elämää varten 28 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmät Tutkimushenkilöt 32

5 5.4 Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 35 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET Nuorten taustaa Nuorten omia mietteitä laitosajastaan Nuorten valmistelu asumisharjoittelua varten Asumisharjoitteluajan keston riittävyys Nuorisokodin henkilökunnan tuki asumisharjoitteluaikana Nuorten kokemuksia asumisharjoittelusta Nuorten rahatilanne ja rahan käyttö Valmius itsenäiseen elämään 45 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 46 8 POHDINTA 47 9 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Itsenäistyvän nuoren roolikartta 55 Liite 2 Itsenäistyvän nuoren ruksilista 56 Liite 3 Asumisharjoittelusopimus 58 Liite 4 Tutkimuslupa-anomus ja tutkimuslupa 60 Liite 5 Haastattelukysymykset nuorille 62

6 1 JOHDANTO Lastensuojelutyötä on kehitetty ja tutkittu monesta eri näkökulmasta, mutta jälkihuolto on jäänyt vähälle huomiolle. Kiinnostusta on ollut siihen, mitä nuorille tapahtuu, kun he siirtyvät sijaishuollosta jälkihuoltoon. Kysymys koskee usein sitä, miten nuoret pärjäävät kotiuduttuaan. Ovatko he töissä/koulussa, onko ongelmia päihteiden kanssa? Vähemmälle on jäänyt tarkastelu, miten nykyinen palvelujärjestelmämme pystyy tukemaan nuoria heidän siirtymisvaiheessaan sijaishuollosta jälkihuoltoon (Hietaniemi 2003, 13). Oma kiinnostukseni aiheeseen syntyi syksyllä 2002 ollessani Lapsuus ja nuoruus opintokokonaisuuden työharjoittelujaksolla espoolaisessa nuorisokodissa. Nuorisokodissa alkoi itsenäistyvän nuoren asumisharjoittelu työharjoitteluni aikana. Asumisharjoittelussa nuori opettelee itsenäiseen asumiseen ja elämiseen liittyviä asioita. Kiinnostukseni syveni kevään 2003 Osallisuus ja sosiaalinen tuki opintojaksolla, jolloin olin Espoon nuorisohuollon jälkihuollossa työharjoittelussa. Minulla oli myös erinomainen tilaisuus seurata ja havainnoida nuoria heidän itsenäisen elämän harjoittelussa tehdessäni nuorisodissa eripituisia sijaisuuksia syksystä 2004 alkaen. Nuorisokodin henkilökunnan pyynnöstä teen opintoihini kuuluvan opinnäytetyöni asumisharjoittelusta. Kartoitan nuorten omia kokemuksia asumisharjoittelusta sekä vastasiko asumisharjoittelu tarkoitustaan ja oliko asumisharjoitteluaika riittävän pitkä. Näiden seikkojen avulla pyrin auttamaan nuorisokodin henkilökuntaa kehittämään jatkossa kyseistä asumisharjoittelua toimivammaksi ja paremmaksi. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineisto on kerätty puolistrukturoidusti avoimilla, kahdenkeskisillä haastatteluilla. Haastateltavia oli kolme, kevääseen 2004 asumisharjoittelussa asuneita itsenäistyviä nuoria.

7 6 Nuoret kehittyvät ja aikuistuvat yksilöinä ja jokainen omassa tahdissaan. Täysi-ikäisyys ja sen myötä oman itsenäisen elämän aloittaminen eivät välttämättä automaattisesti tarkoita, että nuori olisi valmis omaan elämään harjoittelematta sitä ensin. Nuorella, joka aikuistuu lastensuojelulaitoksessa, saattaa olla hyvinkin erilaiset lähtökohdat kuin niin sanotusta normaalista perheestä tai normaaleissa perheolosuhteissa eläneellä nuorella. Syynä tähän on mahdollisesti esimerkiksi biologisen perheen tai jonkin muun sosiaalisen yhteisön tuen puutteellisuus tai jopa sen kokonaan puuttuminen. Nuoren olisi täysi-ikäisyyden kynnyksellä kyettävä tekemään ratkaisevia tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä, esimerkiksi koulutuksen ja/tai työn suhteen. Myös oman itsenäisen elämisen aloittaminen ja oman kodin perustaminen ovat suuria ja mullistavia asioita nuoren elämässä. Näillä nuoren oman elämänsä ja tulevaisuutensa suhteen tekemillä ratkaisuilla saattaa olla hyvinkin kauaskantoiset vaikutukset ja epäonnistuminen jollakin näistä osa-alueista vaikuttaa melko varmasti negatiivisesti muuhun elämään. Tästä syystä laitosnuoren olisi hyvä saada riittävästi opastusta, neuvoa ja tukea jo laitossijoituksen aikana oman itsenäisen elämän suhteen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineisto on kerätty puolistrukturoidusti avoimilla, kahdenkeskisillä haastatteluilla. Haastateltavia oli kolme, kevään 2004 loppuun mennessä asumisharjoittelussa asuneita itsenäistyviä nuoria. Uskon, että opinnäytetyöni auttaa nuorisokodin henkilökuntaa kehittämään ja tarvittaessa myös parantamaan heillä toimivaa asumisharjoittelua itsenäistyvien nuorten kanssa. Itselleni siitä on hyötyä, koska toivon tulevaisuudessa työskenteleväni lastensuojelussa omaa, itsenäistä elämää aloittavien ja harjoittelevien nuorten parissa.

8 7 2 LASTENSUOJELU 2.1 Lapsen etu lastensuojelun lähtökohtana Mutkan (2001, 95) mukaan lastensuojelutilastot osoittavat selvästi, miten erilaisten sosiaalietuuksien ja avohuollon tukipalveluiden kehittämisellä on voitu turvata lasten ja heidän perheidensä selviämistä. Niiden avulla vanhempien sairauteen, vammaisuuteen tai kasvatusvaikeuksiin liittyvät syyt huostaanoton perusteina on saatu tuona aikana selvästi vähenemään. Tämän kehityskulun kääntöpuolena Mikkola ja Helminen (1994, 101) osoittavat kuitenkin, miten samanaikaisesti vanhempien päihteiden käyttö huostaanoton ja kodin ulkopuolelle tapahtuneen sijoituksen syynä on noussut yli kaksinkertaiseksi. Mutka (2001, 95) toteaa vielä, että myös lapsen hoidon laiminlyönnit ja pahoinpitelyjen osuudet sijoituksen perusteina ovat jonkin verran lisääntyneet. Lastensuojelu on osa kunnallisen sosiaalitoimen lakisääteisiä palveluja. Lastensuojelulaissa mainitaan lapsen oikeudesta turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä lapsen erityiseen suojeluun (Lsl 683/83). Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen lastensuojelulain 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökeskeistä lastensuojelua (Lsl 683/83). Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto (Lsl 683/83). Joiltakin lapsilta kuitenkin puuttuvat tällaiset kasvun ja kehityksen edellytykset, turvalliset aikuiset sekä turvallinen koti.

9 8 Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) on määritelty lapsen hyvä huolto, hoito ja kasvatus seuraavasti: Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle pyritään antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. On paljon vanhempia, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa tai ole kykeneviä huolehtimaan lastensa välittömistä tarpeista. Silloin kun lapsi ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja kasvatusta tai kun lapsen olosuhteet ovat turvattomat tai lapsi omalla käyttäytymisellään vahingoittaa terveyttään tai kehitystään, on sosiaalilautakunnan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin. Lastensuojelun avun ja tuen tarve voi tulla ilmi monin eri tavoin. Vanhemmat tai lapsi itse voivat kääntyä lastensuojeluviranomaisten puoleen ja pyytää apua ja tukea. Useimmiten kuitenkin lastensuojelun tarpeen ilmoittavat viranomaiset esim. päiväkodin, koulun tai terveydenhuollon edustajat tai joku tilanteesta huolestunut henkilö, joka voi olla sukulainen, tuttava tai naapuri. (Ahto & Mikkola 1999, 6-7; Johansson 1994, 3.) 12 vuotta täyttäneen lapsen omat toivomukset ja mielipiteet on huomioitava selvitettäessä lapsen etua. On myös perehdyttävä lapsen kasvuoloihin ja arvioitava, miten eri lastensuojelutoimet todennäköisesti vaikuttavat lapsen kehitykseen. Lasta on aina kuultava hänen ikänsä mukaisesti. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lastensuojelussa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta ja nuorella tarkoitetaan alle 21-vuotiasta. (Lsl 683/83.)

10 9 2.2 Huostaanotto Lastensuojelulain ensisijaisena tehtävänä on tukea vanhempia selviytymään lapsensa hoitajina. Toisinaan ongelmat voivat olla kuitenkin niin monimutkaisia ja pitkään kehittyneitä, ettei avohuollon keinoin pystytä turvaamaan lapsen hyvää hoitoa. Syinä voivat olla esimerkiksi vanhempien sairaus, heidän kokemuksensa ja taustansa tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Tällöin kunnan sosiaaliviranomaisten tehtäväksi tulee huostaanottaa lapsi ja järjestää hänelle lastensuojelulain mukainen sijaishuolto. (Ahto & Mikkola 1999, 4-9). Lastensuolelulaissa (683/83) määritellään huostaanoton edellytykset seuraavasti: Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vakavasti vaarantaa terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka, jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanottoon voidaan ryhtyä vain kun kaikki kolme edellä mainittua edellytystä täyttyvät yhtäaikaa. Huostaanotto on radikaali interventio eli väliintulo perheyhteisöön. (Mikkola & Helminen, 1994, ) Huostaanotto edellyttää aina viranomaisen päätöstä. Huostaanotolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren kasvatus- ja hoitovastuun siirtämistä kunnan sosiaalilautakunnalle, käytännössä lastensuojelulaitokselle tai perhekodille. (Johansson 1994, 4.)

11 10 Sosiaalilautakunnalla on oikeus päättää huostaanotetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Joka tapauksessa tulee pyrkiä yhteistyöhön lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. Huostaanotonkin aikana lapsen huoltajuus ja holhous säilyvät lapsen vanhemmilla. (Ahto & Mikkola, 1999, 9.) Asianosaisten oikeusturva taataan kuulemismenettelyllä ennen päätöksentekoa. Lisäksi vastentahtoinen huostaanottopäätös alistetaan aina lääninoikeuden alistettavaksi. Lapsen biologisella vanhemmilla tai 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus hakea muutosta huostaanottoa koskevassa asiassa. Kiireellinen huostaanotto voidaan tehdä silloin, jos lapsi tai nuori on edellä mainituista syistä välittömässä vaarassa. Kiireellinen huostaanotto on voimassa rajoitetun ajan eli 14 päivää, eikä sitä alisteta lääninoikeuden vahvistettavaksi. (Johansson 1994, 4.) Lastensuojelulain mukaan huostaanottto tulee purkaa, mikäli siihen johtaneet syyt ovat poistuneet ja vanhemmat saaneet esimerkiksi elämäntilanteensa kuntoon ja alkoholinkäyttönsä hallintaan. Huostassapidon ollessa lapsen edun mukaista sitä tulee edellä mainituista syistä huolimatta jatkaa. Asiaa harkittaessa otetaan huomioon muun muassa sijaishuollon kestoaika, perhehoitajan ja lapsen suhteen laatu sekä biologisten vanhempien ja lapsen yhteydenpito. Huostassapito lakkaa aina kun lapsi täyttää 18 vuotta tai solmii avioliiton. (Ahto & Mikkola 1999, 28). 2.3 Sijaishuolto Lastensuojelussa käytetään termiä sijaishuolto, jolla tarkoitetaan huostaanotetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi. Sijaishuolto voi olla joko tilapäistä tai jatkuvaa hoitoa. Sijaishuoltoa voidaan antaa joko laitoksissa tai perhehoitona yksityisperheissä sekä perhekodeissa. Sijaishuollon muoto määräytyy lapsen

12 11 tarpeiden ja edun mukaan. Päämääränä on hyvä hoito ja kasvatus sekä pysyvien ja turvallisten ihmissuhteiden luominen. Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempiinsa sekä muihin hänelle läheisiin ihmisiin. Sosiaalilautakunnan on tuettava ja autettava lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden lapselle läheisten ihmisten yhteydenpitoa. (Lsl 683/83; Mikkola & Helminen 1994, 113.) Sosiaalihuoltolain mukaan laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaalipalveluja hyväksikäyttäen. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset mm. ammatilliset perhekodit. (Lsl 683/83; Mikkola & Helminen 1994, 230). 2.4 Jälkihuolto Lastensuojelulaki määrittelee nuorten jälkihuollon seuraavasti: Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Lsl 683/83.) Jälkihuollon päämääränä on saattaa lapsi takaisin kotiin tai nuori itsenäiseen elämään, itsenäisesti toimeen tulevaksi aikuiseksi, jolla oma sosiaalinen verkosto tukenaan. Kun lapsen elämään on puututtu raskaimmalla mahdollisella tavalla - otettu pois biologisesta perheestä hänen suojelemisekseen on yhteiskunnan velvollisuus myös kantaa vastuu, kunnes lapsen tai nuoren lähiverkosto ja omat siivet kantavat. (Puonti, Saarnio ja Hujala, 2004, 263.)

13 12 Tätä säännöstä voidaan Mikkola ja Helmisen (1994, 279) mukaan soveltaa kahteen eri tilanteeseen: 1) jälkihuollon on velvollinen järjestämään se kunta, jonka sosiaalilautakunnan huostassa lapsi/nuori on ollut, joten kustannus- ja järjestämisvastuun siirtyminen toiselle kunnalle ei nykyisin voimassaolevan lastensuojelulain mukaan ole mahdollista ja 2) vastuu jälkihuollosta ei yksinomaan rajoitu suoritettuun huostaanottoon, vaan perusteeksi riittää, että kunta olisi huostaanottovelvollisuutta koskevien säännösten mukaan ollut velvollinen järjestämään sijaishuollon. Vaikka kunta ei olisi ryhtynytkään ko. toimenpiteeseen, on sillä siitä huolimatta jälkihuoltovelvollisuus. Tähän viittaavat lain kohdan sanat: joka on ollut vastuussa. Jälkihuoltonuorelle annettavat sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet perustellaan seuraavasti: kun lastensuojelun tarve oleellisilta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta. tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäistymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka ennen 18 vuottaan on ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan viivytyksettä järjestettävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeenmukainen asunto. (Lsl, 683/83.) Lastensuojelulain 46 :n 2 momentti muutettiin heinäkuun alusta 1990 voimaan tulleella lainmuutoksella seuraavaksi: Kun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus on järjestetty tämän lain 14 :n tai 5 ja 6 lukujen mukaisesti kodin ulkopuolella tai 43 :n mukaisena jälkihuoltona, on hänen opintojaan, harrastuksiaan ja henkilökohtaisia tarpeitaan varten annettava käyttövaroja ja itsenäistymistä varten varattava riittävä määrä varoja sitten, kun asetuksella tarkemmin säädetään. Muutosta perusteltiin hallituksen esityksessä mm. seuraavasti: On tärkeätä, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten käyttövaroista annetaan yhtenäiset valtakunnalliset normit. Tämä on tärkeätä jo yksin lasten keskinäisen tasaarvon kannalta. Toisaalta yksityiskohtaisen sääntelyn vaikeus ja elämäntilanteiden nopea muuttuminen vaikeuttaa asian sääntelyä lain tasolla. (Mikkola & Helminen 1994, 205.)

14 13 Mikkolan ja Helmisen (1994, 235) mukaan jälkihuollon tavoitteena on turvata aikaisemman huollon kantavuus ja varmistaa riittävän pitkälle se, ettei nuori ajaudu liian vahain lopetetun tuen vuoksi yhteiskunnan muun huolto- ja hoitokoneiston varaan. Hyvin toteutettu jälkihuolto on myös ehkäisevää lastensuojelutyötä. Nuorten jälkihuollon tilaa pohtineen työryhmän mukaan jälkihuoltoon panostaminen on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa sekä jo investoidun työmäärän ja taloudellisten resurssien, että mahdollisten tulevaisuudessa sosiaalimenoista koituvien säästöjen perusteella. Huostaanottamalla lapsen yhteiskunta sitoutuu myös tarjoamaan hänelle riittävän hyvät elinolosuhteet. Se, että nuorille opetetaan vastuuta toisesta ihmisestä, täytyy näkyä käytännössä myös hänestä itsestään huolehtimisena. (Muistio ) Laaksonen, Alho ja Luotoniemi (2000, 14) toteavat avohuollon tehostumisen johtaneen siihen, että nuoret sijoitetaan melko myöhäisessä vaiheessa lastensuojelulaitoksiin ja usein sijoitus päättyy nuoren suoritettua peruskoulunsa. Korjaava hoito jää näin etenkin moniongelmaisten nuorten kohdalla kesken ja nuori tarvitsee jälkihuoltoa joko laitoksessa tai jossakin tuetussa asumismuodossa. Huostaanotetun nuoren liian varhainen kotiuttaminen laitoksesta tai liian heikolle jälkihuollon tuelle jääminen on syynä monen nuoren asunnottomuuteen. Nuoren asumisvaikeudet ja asunnottomuus ovat yhteydessä elämäntilanteiden muutoksiin, kuten opiskelujen aloittamiseen, työpaikan saamiseen toiselta paikkakunnalta, työttömyyteen, taloudelliseen epävarmuuteen, päihde- ja mielenterveysongelmiin, ihmissuhdevaikeuksiin sekä alhaiseen koulutustasoon. (Laaksonen ym. 200, 14.) Kevyempää itsenäistymisasumista tarvitsevat vievät laitos- ja perhekotipaikkoja, koska asuntoja ei ole riittävästi jälkihuoltonuorille. (Muistio ).

15 14 Puonnin ym. (2004, 263) mukaan jälkihuolto päättyy valitettavasti tänä päivänä lastensuojelulain määräämään yläikärajaan (21 v.) riippumatta siitä, kantaako nuoren elämä vai ei. Lastensuojelun laatua kehittämällä saatetaan joissain tapauksissa saada aikaistettua elämän kantavuutta, mutta joka tapauksessa on toivottavaa, että käynnissä olevassa lastensuojelulain uudistamisessa tähän ikärajan tuomaan epäkohtaan yritetään saada parannusta. 2.5 Jälkihuolto Espoossa Tässä opinnäytetyössä perehdytään Espoon kaupungin järjestämään jälkihuoltomalliin, koska opinnäytetyön aihe koskee espoolaisten lastensuojelunuorten asumista ja elämää ennen kuin he siirtyvät 18 vuotta täytettyään jälkihuollon piiriin. Espoossa jälkihuoltotyöryhmä on osa Nuorisohuoltoa. Jälkihuoltotyöryhmässä on sekä sosiaalityöntekijöitä että ohjaajia. Jälkihuoltotyöryhmän työntekijät tekevät käytännössä samaa työtä koulutuksesta riippumatta. Työssä käytetään tukena Espoon jälkihuollon toimintamallia. Jälkihuoltotyöryhmän kehittämän toimintamallin tarkoitus on selventää ja yhtenäistää eri alueiden toimintaa jälkihuoltonuorten tukena. (Espoon kaupungin jälkihuollon toimintamalli 2002, 2.) Toimintamallin (2002, 2) mukaan jälkihuollolla pyritään vastaamaan nuoren elämänhallinnan haasteisiin. Tavoitteena on ohjata nuorta normaaliin elämään ja normaalipalvelujen piiriin, kun hänen huostaanottonsa loppuu. Jälkihuollon työntekijä tukee nuorta asumisessa, opiskelussa ja työelämään hakeutumisessa sekä talousasioiden hoidossa. Nuorta opetetaan myös kantamaan itse vastuuta. (Espoon kaupungin jälkihuollon toimintamalli 2002, 2-3.)

16 15 Espoossa nuori tekee itse asuntohakemuksen noin puoli vuotta ennen 18 ikävuotta ja jälkihuoltoon siirtymistä. Jos jälkihuoltotyöryhmä on työskentelyssä mukana, jälkihuollon työntekijä avustaa nuorta asuntohakemuksen tekemisessä ja puoltaa asunnon saantia kuukausittain kiinteistöpalvelukeskuksessa pidettävässä kokouksessa. tällöin nuori voi saada asunnon joko kaupungin normaalista asuntokannasta, Y-säätiön asunnoista tai jälkihuoltotyöryhmän hallinnassa olevista asunnoista. (Espoon jälkihuollon toimintamalli 2002, 3-4.) Jos nuoren aluesosiaalityöntekijä arvioi nuoren tarvitsevan jälkihuoltotyöryhmän tukea, hän tekee asiasta kirjallisen esityksen jälkihuoltotyöryhmän johtavalle sosiaalityöntekijälle noin puoli vuotta ennen kuin nuori täyttää 18 vuotta. Jälkihuoltotyöryhmä arvioi esityksen pohjalta mahdollisuutensa ottaa nuori asiakkaaksi. (Espoon kaupungin jälkihuollon toimintamalli 2002, 2.) Nuoren siirtyessä tuettuun tai itsenäiseen asumiseen, nuorelle maksetaan alkuavustusta (588 ) harkinnan ja tarpeen mukaan. Mikäli nuori saa omaisiltaan huonekaluja, astioita ym., tämä otetaan huomioon alkuavustuksen määrässä. Itsenäiseen asumiseen siirtyvällä perhe-eläkettä saaneella nuorella on oikeus saada kertyneet itsenäistymisvaransa käyttöönsä viimeistään jälkihuollon päättyessä. Itsenäistymisvarojen käytöstä tehdään nuoren kanssa suunnitelma. (Espoon jälkihuollon toimintamalli 2002, 4.) Nuoren tilanteeseen ja tuen tarpeeseen tulee kiinnittää huomiota; näin nuori voidaan ajoissa ohjata hänelle sopivien palveluiden piiriin. Nuorelle tehdyssä jälkihuollon palvelusuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita tulee tarkistaa aina ajoittain. Nuorta, jolla on hoitamaton (akuutti) päihdeongelma, ei tule sijoittaa tukiasuntoon ilman päihdeongelman kokonaisvaltaista arviointia ja hoitoa. Hoitamaton päihdeongelma johtaa usein häätöön. Päihdeongelmainen nuori ohjataan Espoon päihdepysäkille. (Espoon jälkihuollon toimintamalli 2002, 5.)

17 16 3 SIJOITETUN NUOREN OSALLISUUDESTA 3.1 Nuoret osana laitoksen yhteisöä Lastenkodin arkea tutkinut Törrönen (1999,102) toteaa, että sosiaaliset suhteet, vuorovaikutuksellisuus ja tunteet tuntuvat itsestään selvyyksiltä, mutta ilman niitä arki olisi vain irrallisia tapahtumia. Lastenkodissa yhteisöllisyys ja vertaisten tärkeys on selkeästi havaittavissa. Lastenkodin lasten ja nuorten ryhmä muistuttaa sisarusryhmää, jossa opastetaan toisia ja jaetaan ymmärrystä samankaltaisista elämäntilanteista. ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muualla tavoin loukkaavasti. Timonen-Kallion (2000, 14) mukaan aikuisten ja nuorten yhdessä luodessa ja muokatessa arkea eivät lapset ja nuoret silloin toimi pelkästään aikuisten ehdoilla tai noudata aikuisen tekemiä sääntöjä kyselemättä, vaan ovat refleksiivisiä ja itsereflektioon kykeneviä toimijoita. Timonen-Kallio lisää vielä, että lapset ja nuoret eivät näyttäydy irrallisena tai marginalisoituna ryhmänä laitoksen arjessa, vaan he osallistuvat oman arkensa rakentamiseen yhdessä aikuisten kanssa. 3.2 Sijoitetun nuoren syrjäytymisestä Sijaishuollon palvelujen piirissä ovat kasvamassa ne lapset ja nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutus- ja työelämästä. Huostaanoton loputtua nuoret eivät enää välttämättä halua, että heidän elämäänsä kontrolloidaan ja puututaan. Koko itsenäinen elämä laitoksen ulkopuolella ja oman kodin perustaminen ovat kuitenkin melkoinen haaste. (Timonen-Kallio 2000, 1.) Itsenäiseen elämään lähtevä nuori on helposti vaarassa syrjäytyä ja kovin yksin. Nuoren itsenäisen elämän aloittaminen on helpompaa, kun hän on tietoinen taustastaan ja nykytilanteestaan. Lastenkodissa tai nuorisokodissa asuessa on tärkeää kartoittaa nuoren sosiaalisia verkostoja. (Timonen-Kallio 2000, 31.)

18 17 Epäonnistumisen kokemusten, ei-hyväksytyksi tulemisen, yhteisöjen ulkopuolelle joutumisen kertautuminen voi puolestaan johtaa sisäisen elämänhallinnan heikkenemiseen. Ulkoisen väylän tarkoittaessa ulkoisten resurssien ehtymistä. Niin ongelmien kasautumisen sisäinen väylä liittyy mielensisäisiin, kognitiivisiin prosesseihin. Ongelmien kasautumista edistävä sisäinen väylä sisältää ensinnäkin sellaisten itseä koskevien, negatiivisten ajattelutapojen omaksumista, joita ovat esimerkiksi heikko itsetunto, vähäinen hallinnantunne ja vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin. (Rönkä 1997, 10.) 3.3 Sosiaalinen verkostoa Nuorisokodissa nuorella on omahoitaja, jonka on yhdessä nuoren kanssa luotava ja ylläpidettävä yhteyksiä nuoren perheeseen sekä muihin nuoren sosiaalisen verkoston henkilöihin. Verkoston kutojana ja ylläpitäjänä omahoitaja on tärkeä henkilö. Omahoitajan rooli on toimia nuoren ja hänen perheen välillä tulkkina ja puhemiehenä silloin kun keskusteluyhteys on huono tai se on kokonaan katkennut. (Timonen-Kallio 2000, 31.) Sosiaalisen verkoston käsitteellä tarkoitetaan yleensä niitä vuorovaikutussuhteita, joiden kautta yksilö pitää sosiaalista identiteettiään. Näistä vuorovaikutussuhteista hän saa henkistä tukea, materiaalista apua ja palveluja, tietoja sekä uusia ihmissuhteita. (Seikkula 1994, 16.) Verkostokartan piirtäminen auttaa hahmottamaan nuoren lähipiiriä. Kartta, jonka voi piirtää monella eri tavalla, aloitetaan listaamalla nuoren elämään kuuluvat henkilöt. Verkostokartta jakautuu aina viiteen eri alueeseen: perhe, suku, koulutoverit, ystävät ja naapurit sekä viranomaiset. Listaan sijoitetaan nuoren elämään kuuluvat henkilöt omiin alueisiinsa etäisyys huomioiden. Keskenään tutut henkilöt voidaan yhdistää viivoin, ristiriidat, lähenemiset, loittonemiset jne. voidaan merkitä verkostokarttaan erityisviivoin. (Timonen- Kallio 2000, 32.)

19 18 Perheensä ja sukunsa henkilöitä nuori ei voi valita vaan he ovat sukulaisuuden ja aikuisten valintojen kautta kuvaan tulleita. Vaikka sukulaisia ei tavattaisikaan usein, edustaa suku pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Sukulaisten kanssa voi useinkin olla riitoja, mutta kaikesta huolimatta sukulaisuus säilyy. Sukulaisista puhutaan sijoituksen aikana perhetapaamisissa ja sukupuuta piirrettäessä. Sukulaisten luona vierailut ovat tärkeitä lastensuojelulapselle lastenkodista käsin. (Timonen-Kallio 2000, 32.) Timonen-Kallion (2000, 32) mukaan viranomaisten paljous verkostossa kertoo sen, että tärkeät ihmiset ovat jostain syystä kadonneet ja tilalle on tullut viranomaisverkosto. Moniongelma-perheen kohdalla voi käydä niin, että suku kyllästyy loputtomaan avun tarpeeseen, tai että sukulaisilla ja ystävillä on itsellään paljon vaikeuksia eivätkä he jaksa ylläpitää suhteita. Erityisesti tällaisessa tilanteessa nuori tarvitsee kaiken mahdollisen tuen itsenäistä elämää opetellessaan. Lastensuojelulasten perheille on leimallista voimakas päihteiden ja huumeiden käyttö, elämänhallinnan järkkyminen, itsetuhoinen käyttäytyminen ja pirstoutuneet sosiaaliset verkostot. (Virtanen 1995, 51.) Timonen-Kallion (2000, 27) mukaan lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten ympärillä toimii monia auttajatahoja. Viranomaistoiminnan muodostuminen nuoren ympärille voi paljastua hankalaksi, jos esimerkiksi omahoitaja, sosiaalityöntekijä, työvoimahallinnon edustaja, terapeutti ja opettaja työskentelevät toisistaan tietämättä eri suuntiin. Ammattikuntien välille muodostuneet rajat sekä erilaiset säännöt ja määräykset saattavat ehkäistä yhteistyötä. Myös tiedon puute voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi joillakin viranomaisilla on varsin rajalliset tiedot jälkihuoltojärjestelmästä. (Nyyssölä & Pajala )

20 Sijoitetun nuoren itsenäistymisestä Lastensuojelulaitoksessa eläneen nuoren itsenäistymisen tukeminen on moninainen ja monivaiheinen prosessi. Monien ongelmien kanssa elävien nuorten kanssa tehtävä sosiaalinen kasvatustyö vaatii työntekijältä pitkää sitoutumista, ammatillisuutta ja aikuisuutta. Työntekijän riittämättömyyden tunteet ovat tämän tehtävän edessä yleisiä. Työntekijästä saattaa usein tuntua siltä, että nuori joutuu lähtemään raakileena, paljon olisi vielä pitänyt ehtiä opettaa. (Timonen-Kallio 2000, 24.) Timonen-Kallion (2000,8) mukaan itsenäisyyteen kasvattaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. On lapsi tai nuori minkä ikäinen tahansa laitokseen tullessaan, on hyvin tärkeätä hoitoa suunniteltaessa ottaa huomioon lapsen ja nuoren kasvaminen aikuiseksi asti. Tämän tähden on jo hyvin varhain tähdättävä sellaiseen hoitoon, kasvatukseen ja huolenpitoon, mikä tukee nuoren selviytymistä sijaishuollon ja laitoksen jälkeen. Yhteiskuntaan integroituminen; laitoksesta itsenäiseen elämään siirtyminen ja koulutuksesta työelämään siirtyminen on hoito- ja kasvatustyön perimmäinen tavoite. (Timonen-Kallio 2000, 8.) Yksi suurimmista nuoren itsenäisen elämän aloittamiseen liittyvistä asioista on muutto omaan asuntoon. Muuttamisesta seuraava vapaus saattaa houkutella kovasti itsenäisen elämän aloittamiseen, mutta on syytä muistaa, että vapaus on kuitenkin vain yksi puoli asiasta. Yksin asuessa tulee myös monta asiaa, joista pitää ottaa vastuu. Pitää varautua maksamaan laskut, kuten vuokra ja sähkölasku. Ruokaa ei ole jääkaapissa, ellei sitä itse osta. Huonekalujen, astioiden ja muiden tavaroiden hankkiminen vaatii melkoisesti rahaa. Kodinhoitoon liittyvät asiat, kuten vaatteiden pesu, siivous ja tiskaus täytyy hoitaa itse sekä hankkia niihin tarvittavat välineet. (Immonen, Suurkuukka & Särkkä 2002, 32.)

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot