SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. ulosottotoimen hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1105 Valtioneuvoston asetus ulosottotoimen hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus sakon täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus käräjäoikeusasetuksen 4 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Rikosseuraamuslaitoksesta Oikeusministeriön asetus menettelystä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisessä Sisäasiainministeriön asetus aluehallintovirastojen poliisitoimen vastuualueista Sisäasiainministeriön asetus ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetusta turvakaapista annetun sisäasiainministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun sisäasiainministeriön asetuksen 23 ja 25 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan opintososiaalisista eduista annetun sisäasiainministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun sisäasiainministeriön asetuksen 4 ja 5 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus poliisin voimakeinojen käyttämisestä annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus valtion omistukseen siirtyneiden ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden käsittelystä annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 1105 Valtioneuvoston asetus ulosottotoimen hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan ulosottotoimen hallinnosta 20 päivänä joulukuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen (1321/2007) 1, 3 :n 2 momentti, 6, 7 :n 2 momentti sekä 8 ja 10 sekä lisätään asetukseen siitä lailla 520/2009 kumotun 11 :n tilalle uusi 11 seuraavasti: 1 Tulosohjaus Ulosottoviraston tulosohjauksesta vastaa Valtakunnanvoudinvirasto. 3 Virkaan nimittäminen ja virkamieheksi virkasuhteeseen nimittäminen Kihlakunnanvoudit nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnanvoudinvirasto. 6 Ulosottoviraston päällikön tehtävien väliaikainen hoitaminen Valtakunnanvoudinvirasto määrää ulosottoviraston päällikköä kuultuaan viraston muun kihlakunnanvoudin hoitamaan päällikön tehtäviä hänen sellaisen virkavapautensa aikana, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä ulosot-

2 5410 N:o 1105 tokaaren (705/2007) 1 luvun 15 :ssä tarkoitetun esteellisyyden aikana. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ulosottovirastossa, jossa on yksi kihlakunnanvouti, määräyksen päällikön tehtävien hoitamisesta 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa antaa Valtakunnanvoudinvirasto. Sama koskee tilannetta, jossa 1 momentissa tarkoitetut virkamiehet ovat estyneinä samanaikaisesti. 7 Virkavapaus Valtakunnanvoudinvirasto päättää ulosottoviraston päällikölle myönnettävästä virkavapaudesta ja muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta kihlakunnanvoudille myönnettävästä virkavapaudesta. 8 Sivutoimi Valtakunnanvoudinvirasto myöntää johtavalle kihlakunnanvoudille ja kihlakunnanvoudille sivutoimiluvan. Johtavan kihlakunnanvoudin ja kihlakunnanvoudin on tehtävä muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta ilmoitus Valtakunnanvoudinvirastolle. 10 Virkamerkki Ulosottomiehelle annetaan Valtakunnanvoudinviraston vahvistama virkamerkki. Virkamerkki on pidettävä virantoimituksessa mukana ja vaadittaessa esitettävä. 11 Päätösvalta eräissä kihlakunnanvouteja koskevissa asioissa Ulosottoviraston päällikölle ja muulle kihlakunnanvoudille annettavasta varoituksesta sekä ulosottoviraston päällikön ja muun kihlakunnanvoudin irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, lomauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä päättää Valtakunnanvoudinvirasto. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Oikeusministeri Tuija Brax Ulosottojohtaja Juhani Toukola

3 5411 N:o 1106 Valtioneuvoston asetus sakon täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan sakon täytäntöönpanosta 19 päivänä syyskuuta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen (789/2002) 18 :n 2 momentti, 20, 21 :n 1 momentti sekä 22 ja 27 seuraavasti: 18 Muuntorangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ilmoittaminen Jos lykkäyksen myöntää Rikosseuraamuslaitos, sen on ilmoitettava 1 momentissa mainitut seikat ulosottomiehelle ja Oikeusrekisterikeskukselle. 20 Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon hakeminen Oikeusrekisterikeskus hakee omaisuutta ja poliisiviranomaisen hallussa olevaa rahamäärää koskevaa menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa sakon täytäntöönpanosta annetun lain 41 :ssä säädetyltä poliisilaitokselta. Sakkorekisteriin talletettuihin tietoihin perustuvasta hakemuksesta on ilmettävä tiedot menetetyksi tuomitun omaisuuden sijaintipaikasta, jos omaisuus ei ole poliisiviranomaisen hallussa ja jos Oikeusrekisterikeskuksella on tietoa sijaintipaikasta, ja rahojen tilittämistä varten tarvittavat tiedot. 21 Menetetyksi tuomitun omaisuuden arvioimismenettely Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 43 :ssä säädetyn arvioimisen suorittaa Poliisihallituksen antamien ohjeiden mukaisesti menettämisseuraamuksen täytäntöön panevan poliisilaitoksen asettama henkilö. 22 Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanotoimesta ilmoittaminen Poliisilaitoksen on ilmoitettava 25 :ssä säädetyllä tavalla Oikeusrekisterikeskukselle sakon täytäntöönpanosta annetun lain 38 :n 1 momentissa tarkoitetun täytäntöönpanotoimen suorittamisesta tai sen esteestä. 27 Ilmoittaminen täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä Muutoksenhakutuomioistuimen on viivy-

4 5412 N:o 1106 tyksettä ilmoitettava Oikeusrekisterikeskukselle tai itseperinnästä huolehtivalle valtion viranomaiselle sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa tarkoitettua seuraamusta koskevasta täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta päätöksestä. Oikeusrekisterikeskuksen tai mainitun viranomaisen on viivytyksettä ilmoitettava päätöksestä sille ulosottomiehelle tai poliisilaitokselle, jonka täytäntöön pantavana seuraamus on. Oikeusministeri Tuija Brax Ulosottojohtaja Juhani Toukola

5 5413 N:o 1107 Valtioneuvoston asetus käräjäoikeusasetuksen 4 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeusasetuksen (582/1993) 4 :ään uusi 5 momentti seuraavasti: 4 Oikeudenkäymiskaaren 19 luvussa tarkoitetun kiireelliseksi määräämistä koskevan hakemuksen ratkaisee laamanni tai, jos siihen on aihetta, käräjätuomari sen mukaan kuin käräjäoikeuden työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. Oikeusministeri Tuija Brax Hallitusneuvos Heikki Liljeroos

6 5414 N:o 1108 Valtioneuvoston asetus Rikosseuraamuslaitoksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun lain (953/2009) nojalla: 1 Soveltamisala Tällä asetuksella säädetään Rikosseuraamuslaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta sekä asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta Rikosseuraamuslaitoksessa. 2 Organisaatio Rikosseuraamuslaitokseen kuuluu keskushallintoyksikkö, kolme rikosseuraamusaluetta sekä terveydenhuoltoyksikkö. Keskushallintoyksikössä on yksiköitä siten kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään. Keskushallintoyksikkö toimii Helsingissä. Rikosseuraamusalueella toimii arviointikeskus, yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita sekä tarvittaessa muita rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä. Terveydenhuoltoyksikössä on sairaaloita ja poliklinikoita, joilla voi olla toimipaikkoja rikosseuraamusalueen eri yksiköissä, sekä tarvittaessa muita toimintayksiköitä. Terveydenhuoltoyksikön päätoimipaikka on Hämeenlinna. 3 Rikosseuraamusalueet Rikosseuraamusalueet ovat: 1) Etelä-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnat ja jonka päätoimipaikkana on Helsinki; 2) Länsi-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat sekä Ahvenanmaa ja jonka päätoimipaikkana on Tampere; 3) Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat ja jonka päätoimipaikkana on Kuopio. 4 Yksiköiden perustaminen ja lakkauttaminen Vankilan perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö. Arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston sekä

7 N:o terveydenhuoltoyksikön sairaalan ja poliklinikan perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää pääjohtaja. Rikosseuraamusalueen muun yksikön perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää aluejohtaja ja terveydenhuoltoyksikön muun toimintayksikön perustamisesta ja lakkauttamisesta johtava ylilääkäri. 5 Johto Laitosta johtaa pääjohtaja. Rikosseuraamusaluetta johtaa aluejohtaja. Arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja vankilaa johtaa johtaja. Terveydenhuoltoyksikköä johtaa johtava ylilääkäri. Sairaalaa ja poliklinikkaa johtaa ylilääkäri. 6 Asioiden ratkaiseminen Pääjohtajan, aluejohtajan ja yksikön päällikön ratkaisuvallasta säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (953/2009). Pääjohtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu laitoksen muulle virkamiehelle, sekä aluejohtaja, johtaja, johtava ylilääkäri taikka sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle. 7 Rikosseuraamuskeskus Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistoista, vankiloista ja muista saman rikosseuraamusalueen yksiköistä voidaan yhteistyön järjestämiseksi muodostaa yksi tai useampi rikosseuraamuskeskus. Rikosseuraamuskeskuksen muodostamisesta päättää laitoksen pääjohtaja. Keskuksen johtajana toimii tehtävään määrätty yhdyskuntaseuraamustoimiston tai vankilan johtaja. Johtaja ratkaisee asiat, jotka työjärjestyksessä on määrätty hänen ratkaistavikseen. 8 Asioiden ratkaiseminen esittelystä Laitoksessa päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 9 Edustus viranomaisissa Pääjohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies edustaa laitosta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Rikosseuraamusaluetta koskevassa asiassa laitosta edustaa kuitenkin aluejohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies ja arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa tai vankilaa koskevassa asiassa yksikön johtaja. Terveydenhuoltoyksikköä edustaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa johtava ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa virkamies sekä sairaalaa ja poliklinikkaa ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa virkamies. 10 Henkilöstö Keskushallintoyksikössä on pääjohtajan viran lisäksi laitoksen johtamista, ohjaamista, kehittämistä sekä muuta keskushallintoa varten muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Keskushallintoyksikön virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Rikosseuraamusalueella on aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virat sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Muiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää aluejohtaja. Terveydenhuoltoyksikössä on johtavan ylilääkärin virka, ylilääkärin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Johtavan ylilääkärin viran perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttami-

8 5416 N:o 1108 sesta päättää pääjohtaja. Muiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää johtava ylilääkäri. Virkojen siirtämisestä ja muuttamisesta rikosseuraamusalueiden välillä sekä terveydenhuoltoyksikön ja rikosseuraamusalueiden välillä päättää pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies. 11 Vankeuslain 1 luvun 8 :n mukaista päätösvaltaa käyttävät virkamiehet Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 8 :n 1 momentin 4 8 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä ovat: 1) täytäntöönpanosta vastaavana virkamiehenä täytäntöönpanopäällikkö; 2) toiminnoista vastaavana virkamiehenä apulaisjohtaja tai työjärjestyksessä määrätty, johtajan sijaisena toimiva virkamies; 3) turvallisuudesta vastaavana virkamiehenä apulaisjohtaja tai työjärjestyksessä määrätty, johtajan sijaisena toimiva virkamies; 4) ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivana virkamiehenä rikosseuraamusesimies; 5) ohjaus- tai valvontatehtävissä toimivana virkamiehenä erityisohjaaja, ohjaaja, rikosseuraamustyöntekijä, työnjohtaja ja vartija. 12 Päätösvalta yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa laitokselle säädettyä päätösvaltaa käyttävät työjärjestyksessä määrätyt virkamiehet. 13 Virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset Jollei muualla laissa toisin säädetä, kelpoisuusvaatimuksena on: 1) pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) keskushallintoyksikön johtajalla ja yksikön päälliköllä ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) aluejohtajalla sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 4) apulaisjohtajalla korkeakoulututkinto; 5) opinto-ohjaajalla ylempi korkeakorkeakoulututkinto; 6) rikosseuraamusesimiehellä, erityisohjaajalla ja rikosseuraamustyöntekijällä korkeakoulututkinto; 7) vartijalla vankeinhoitoalan ammatillinen tutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto. Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan työharjoittelun turvaamiseksi, työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muusta vastaavasta syystä poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa. Tällöinkin vartijalta vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Edellä mainittuun kahden vuoden määräaikaan ei lueta määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa toteutettavaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamiseen liittyvää työssä oppimista ja työharjoittelua. 14 Terveydenhuoltoyksikön virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena terveydenhuoltoyksikön virkoihin on oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitettuna laillistettuna tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Lisäksi vaaditaan: 1) johtavalta ylilääkäriltä erikoislääkärin tutkinto ja hallinnollinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) sairaalaa johtavalta ylilääkäriltä ja poliklinikkaa johtavalta ylilääkäriltä soveltuva erikoislääkärin tutkinto ja hallinnollinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 3) ylilääkäriltä ja osastonylilääkäriltä so-

9 N:o veltuva erikoislääkärin tutkinto taikka oikeus harjoittaa lääkärintointa ja riittävä kokemus kliinisestä lääkärintyöstä; 4) ylihammaslääkäriltä erikoishammaslääkärin tutkinto sekä hallinnollinen kokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 5) terveydenhuollon tarkastajalta ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammatillinen tutkinto; 6) ylihoitajalta terveystieteiden maisterin tai terveydenhuollon kandidaatin tutkinto sekä sairaanhoitajan tutkinto; 7) osastonhoitajalta terveystieteiden maisterin tai terveydenhuollon kandidaatin tutkinto ja sairaanhoitajan tai sairaanhoitajan erikoisalan tutkinto taikka sairaanhoitajan tutkinto ja riittävä hallinnollinen ja työnjohdollinen koulutus. 15 Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :ssä. Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on: 1) suunnittelupäälliköllä, ylitarkastajalla, erityisasiantuntijalla ja erikoissuunnittelijalla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito; 2) tiedottajalla ja toimittajalla suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito; 3) virkamiehellä, jonka tehtäviin lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu esitellä tai ratkaista yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä taikka jolla on itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja, suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Laitoksen kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. 2 / Nimitystoimivalta Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan. Pääjohtaja nimittää aluejohtajan, johtavan ylilääkärin ja keskushallintoyksikön virkamiehet sekä ottaa keskushallintoyksikön työsopimussuhteisen henkilöstön. Pääjohtaja voi siirtää toimivallan keskushallintoyksikön virkamiesten nimittämiseen ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottamiseen sijaisenaan toimivalle virkamiehelle. Aluejohtaja sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja nimittää alaisensa virkamiehet ja ottaa alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön. Johtava ylilääkäri nimittää alaisensa virkamiehet ja ottaa alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön sekä nimittää sairaalaa tai poliklinikkaa johtavan ylilääkärin. Sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri nimittää alaisensa virkamiehet ja ottaa alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön. 17 Nimittäminen määräajaksi virkasuhteeseen Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen, ja nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan. 18 Pastorin nimittäminen Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä laitokseen säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtaja antaa viranhakijoista lausuntonsa nimittävälle viranomaiselle. Keskushallintoyksikkö päättää laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan pastorin virkana. Kyseisen pastorin nimittää asianomai-

10 5418 N:o 1108 sen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhakijoista asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtajan lausunnon. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa. Pastorin virkaa perustettaessa, siirrettäessä, lakkautettaessa tai muutettaessa aluejohtajan tulee hankkia asianomaisen tuomiokapitulin lausunto. 19 Virkavapauden myöntäminen Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden muulle keskushallintoyksikön virkamiehelle kuin pääjohtajalle. Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajalle. Aluejohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajan välittömässä alaisuudessa toimivalle virkamiehelle ja johtajalle. Arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virka-mies myöntää virkavapauden johtajan alaiselle virkamiehelle. Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden johtavalle ylilääkärille. Johtava ylilääkäri tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden sairaalaa tai poliklinikkaa johtavalle ylilääkärille. Sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri taikka muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden sairaalaa tai poliklinikkaa johtavan ylilääkärin alaiselle virkamiehelle. 20 Erinäiset säännökset virkojen täyttämisestä Laitoksen virkaa täytettäessä kiinnitetään erityistä huomiota hakijan henkilökohtaiseen sopivuuteen rikosseuraamusalan tehtäviin. Virkaan tai tehtävään hakeutuvasta tai koulutukseen otettavasta tehtävästä turvallisuusselvityksestä säädetään turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002). Virkaa hakevasta terveydenhuollon ammattihenkilöstä voidaan hankkia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lausunto. Virkaa täytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen tai ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa kyseistä kieltä taitavien hoidettaviksi. 21 Muiden toimintayksiköiden tehtävien hoitaminen Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies voi määrätä rikosseuraamusalueen hoitamaan myös toisen rikosseuraamusalueen taikka terveydenhuoltoyksikön tehtäviä. Aluejohtaja tai terveydenhuoltoyksikön johtava ylilääkäri voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen rikosseuraamusalueen taikka terveydenhuoltoyksikön tehtäviä. Näin hoidettavasta tehtäväkokonaisuudesta sovitaan kyseisen virkamiehen ja toimintayksiköiden kesken. 22 Henkilökortti Laitoksen henkilöstöön kuuluvalla on laitoksen henkilökortti. Tarkemmat määräykset henkilökortista ja sen käytöstä antaa keskushallintoyksikkö. 23 Voimaantulo Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 24 Kelpoisuusvaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset Tämän asetuksen voimaan tullessa Kri-

11 N:o minaalihuoltolaitoksessa apulaisjohtajan, johtavan sosiaalityöntekijän, sosiaalityöntekijän, kriminaalihuoltotyöntekijän, erityisohjaajan, vastaavan ohjaajan tai ohjaajan taikka Vankeinhoitolaitoksessa apulaisjohtajan tai erityisohjaajan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva säilyttää kelpoisuutensa vastaaviin tehtäviin Rikosseuraamuslaitoksessa. Tämän asetuksen voimaan tullessa vankeinhoitoesimiehen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva taikka ennen tämän asetuksen voimaantuloa vankeinhoitotutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut on kelpoinen rikosseuraamusesimiehen virkaan. Tämän asetuksen voimaan tullessa Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen tai Vankeinhoitolaitoksen virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen vastaavia tehtäviä sisältävään virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen tämän asetuksen tullessa voimaan. Oikeusministeri Tuija Brax Hallitussihteeri Anne Hartoneva

12 5420 N:o 1109 Oikeusministeriön asetus menettelystä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisessä Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 29 päivänä toukokuuta 2009 annetun lain (362/2009) 13 :n nojalla: 1 Tuomioistuimen ratkaisusta ilmoittaminen Kun tuomioistuin määrää oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetussa laissa (362/2009) tarkoitetun hyvityksen, sen on viipymättä toimitettava ratkaisusta jäljennös oikeusministeriölle. Muussa asiassa kuin virallisen syyttäjän ajamassa rikosasiassa jäljennös on toimitettava hyvissä ajoin ennen valitusajan päättymistä. 2 Hyvityksen maksaminen Kun hyvityksen määräämistä koskeva ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi, tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava hyvityksen ja mahdollisen kulukorvauksen maksamiseksi tarpeelliset tiedot oikeusministeriölle tai sen osoittamalle viranomaiselle. 3 Voimaantulo Oikeusministeri Tuija Brax Hallitusneuvos Heikki Liljeroos

13 5421 N:o 1110 Sisäasiainministeriön asetus aluehallintovirastojen poliisitoimen vastuualueista Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/1992) 1 :n 2 momentin ja aluehallintovirastoista 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun lain (896/2009) 6 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on ensin mainittu laissa 497/2009: 1 Poliisitoimen vastuualueiden sijoittuminen aluehallintovirastoihin Poliisitoimen vastuualueet ovat Lounais- Suomen aluehallintovirastossa, Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa kunkin päätoimipaikassa. 2 Lounais-Suomen aluehallintoviraston poliisitoimen vastuualueen toimialue Lounais-Suomen aluehallintoviraston poliisitoimen vastuualueen toimialueeseen kuuluvat Lounais-Suomen aluehallintoviraston sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueet. 3 Itä-Suomen aluehallintoviraston poliisitoimen vastuualueen toimialue Itä-Suomen aluehallintoviraston poliisitoimen vastuualueen toimialueeseen kuuluvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Itä- Suomen aluehallintoviraston toimialueet. 4 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston poliisitoimen vastuualueen toimialue Pohjois-Suomen aluehallintoviraston poliisitoimen vastuualueen toimialueeseen kuuluvat Lapin aluehallintoviraston ja Pohjois- Suomen aluehallintoviraston toimialueet. 5 Voimaantulo Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

14 5422 N:o 1111 Sisäasiainministeriön asetus ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetusta turvakaapista annetun sisäasiainministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetusta turvakaapista 26 päivänä helmikuuta 2002 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (163/2002) 3 seuraavasti: 3 Standardien arviointi Poliisihallitus voi antaa lausunnon siitä, onko muuta Euroopan talousalueella hyväksyttyä standardia pidettävä sellaisena, että se turvallisuustasoa koskevilta vaatimuksiltaan vastaa vähintään standardia SFS Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

15 5423 N:o 1112 Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun sisäasiainministeriön asetuksen 23 ja 25 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan kulkuneuvon pysäyttämisestä 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (1087/2001) 23 ja 25 seuraavasti: 23 Koulutus Poliisioppilaitoksen ja poliisiyksiköiden tulee antaa voimankäyttökoulutuksen yhteydessä kulkuneuvon pysäyttämiseen ja pakkopysäyttämiseen liittyvien asioiden koulutusta. Erityisesti on painotettava voimakeinojen oikeaa mitoittamista, taktisia menetelmiä, ampuma- ja kaasuaseen käyttömahdollisuuksia sekä käytännön harjoittelua. 25 Uudet menetelmät Poliisihallitus päättää mahdollisista uusista pakkopysäytysmenetelmistä ja niiden käytöstä. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

16 5424 N:o 1113 Sisäasiainministeriön asetus Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan opintososiaalisista eduista annetun sisäasiainministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan opintososiaalisista eduista 13 päivänä joulukuuta 2007 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (1250/2007) 3 seuraavasti: 3 Varusteet Poliisiammattikorkeakoulu hankkii poliisikokelaalle virkapuvun. Virkapuvun hankinnasta aiheutuvien kustannusten jako poliisikokelaan ja Poliisiammattikorkeakoulun välillä määräytyy valtion virkapukuavustuksista annetussa asetuksessa (850/1969) säädettyjen periaatteiden ja Poliisihallituksen poliisin virkapuvusta antaman määräyksen mukaisesti. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

17 5425 N:o 1114 Sisäasiainministeriön asetus poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun sisäasiainministeriön asetuksen 4 ja 5 :n muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta 16 päivänä lokakuuta 2008 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (646/2008) 4 :n 1 momentti ja 5 :n 1 momentti seuraavasti: 4 Sitomiseen käytettävät välineet ja niiden käyttö Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 11 luvun 2 :n 1 momentissa ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (645/2008) 11 :n 1 momentissa tarkoitettuina sitomiseen käytettävinä välineinä saadaan käyttää vain käyttöturvallisia, Poliisihallituksen hyväksymiä välineitä. 5 Vartijoiden voimankäyttövälineet ja niiden käyttö Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 15 luvun 2 :n 3 momentissa ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 :n 1 momentissa tarkoitettuina voimankäyttövälineinä saadaan käyttää vain käyttöturvallisia, Poliisihallituksen hyväksymiä välineitä. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund 3 /160 Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

18 5426 N:o 1115 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta 25 päivänä maaliskuuta 2008 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (174/2008) 3 :n 3 momentti, 7, 10 :n 1 momentti, 14 :n 2 momentti, 16 :n 2 momentti, 17 :n 2 momentti, 18, 19 :n 1 momentti, 20 :n 1 momentti ja 21 :n 1 momentti seuraavasti: 3 Peitetoiminnan järjestäminen Peitetoimintaa suorittamaan voidaan määrätä vain Poliisihallituksen hyväksymän koulutuksen suorittanut poliisimies, joka on tehtävään vapaaehtoinen, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva ja jolla on tehtävän edellyttämä poliisitoiminnan tuntemus. 7 Valeoston järjestäminen Valeoston toteuttaa Poliisihallituksen määräämä poliisilaitos, keskusrikospoliisi tai suojelupoliisi. Poliisihallituksen määräämän poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päällikkö määräävät yksiköissään valeoston toteuttamisesta vastaavan päällystöön kuuluvan poliisimiehen. Valeostoja suorittamaan voidaan määrätä vain Poliisihallituksen hyväksymän koulutuksen suorittanut poliisimies, joka on tehtävään vapaaehtoinen, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva ja jolla on tehtävän edellyttämä poliisitoiminnan tuntemus. 10 Valeostosta päättäminen Valeostosta päättää Poliisihallituksen määräämän poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö taikka hänen määräämänsä päällystöön kuuluva poliisimies. 14 Harhauttavan tai peitellyn rekisterimerkinnän tekemisestä ja väärän asiakirjan valmistamisesta päättäminen Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun harhauttavan tai peitellyn rekisterimerkinnän tekemisestä tai väärän asiakirjan valmistamisesta päättää Poliisihallituksen määräämän poliisilaitoksen tai keskusrikospoliisin päällikkö taikka hänen määräämänsä päällystöön kuuluva poliisimies.

19 N:o Harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen ja oikaisemisen yleisistä periaatteista sopiminen Keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja Poliisihallituksen määräämä poliisilaitos sopivat tarvittaessa 14 :n 2 momentissa tarkoitettujen rekisterien rekisterinpitäjien kanssa harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen sekä niiden oikaisemisen yleisistä periaatteista. 17 Luettelot harhauttavista tai peitellyistä rekisterimerkinnöistä ja vääristä asiakirjoista sekä harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen oikaiseminen ja väärien asiakirjojen hävittäminen Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja Poliisihallituksen määräämän poliisilaitoksen on pidettävä luetteloa 14 :n 2 momentissa tarkoitetuista harhauttavista tai peitellyistä rekisterimerkinnöistä ja vääristä asiakirjoista, valvottava niiden käyttötarkoitusta sekä huolehdittava harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen oikaisemisesta ja tarpeettomiksi käyneiden väärien asiakirjojen hävittämisestä. Poliisihallitus ja tiedonhankintaa suorittava poliisiyksikkö valvovat tässä asetuksessa tarkoitettua poliisin tiedonhankintaa. Poliisihallitus asettaa avukseen erityisesti peitetoimintaa, valeostoa, tietolähdetoimintaa ja tiedonhankinnan paljastumisen estämistä seuraamaan ryhmän, jonka jäseniksi määrätään sisäasiainministeriön poliisiosaston, Poliisihallituksen, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen edustajat. Ryhmän jäseneksi kutsutaan oikeusministeriön nimeämä tuomioistuinlaitoksen edustaja, valtakunnansyyttäjän nimeämä syyttäjälaitoksen edustaja, Tullihallituksen nimeämä tullilaitoksen edustaja ja rajavartiolaitoksen esikunnan nimeämä rajavartiolaitoksen edustaja. Ryhmän tehtävänä on: 1) toiminnan ja koulutuksen seuranta; 2) toiminnassa havaittujen lainsäädännön tai laillisuusvalvonnan kannalta tärkeiden seikkojen käsitteleminen ja raportoiminen sisäasiainministeriölle ja Poliisihallitukselle; 3) kehittämisehdotusten tekeminen; 4) osallistuminen eduskunnan oikeusasiamiehelle poliisilain 32 a :n 3 momentin, 33 :n 3 momentin ja 33 a :n 5 momentin nojalla annettavan kertomuksen valmisteluun. 19 Peitetoiminnasta ja valeostosta laadittavat selvitykset Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin on laadittava vuosittain selvitys peitetoiminnan käytöstä. Poliisihallituksen määräämän poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin on laadittava vuosittain selvitys valeoston käytöstä. Selvitykset on toimitettava sisäasiainministeriölle ja Poliisihallitukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 18 Poliisin tiedonhankinnan valvonta 20 Harhauttavia tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä vääriä asiakirjoja koskevat selvitykset Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja Poliisihallituksen määräämän poliisilaitoksen on laadittava vuosittain selvitys harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisestä ja väärien asiakirjojen valmistamisesta. Rekisterimerkintöjen ja asiakirjojen käyttämisestä päättäneen poliisiyksikön on laadittava vuosittain selvitys rekisterimerkintöjen ja asiakirjojen käyttämisestä. Selvitykset on toi-

20 5428 N:o 1115 mitettava sisäasiainministeriölle ja Poliisihallitukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 21 Tietolähdetoimintaa koskevat selvitykset Poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin on laadittava vuosittain selvitys tietolähdetoiminnasta. Selvitykset on toimitettava sisäasiainministeriölle ja Poliisihallitukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

21 5429 N:o 1116 Sisäasiainministeriön asetus poliisin voimakeinojen käyttämisestä annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan poliisin voimakeinojen käyttämisestä 18 päivänä marraskuuta 2004 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (979/2004) 2 :n 7 kohta, 5 :n 2 4 momentti sekä 8 ja 9 seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan 7) tasokokeella testiä, jossa osoitetaan, että testattavalla on Poliisihallituksen määrittelemät tiedot ja taidot asianomaisen voimankäyttövälineen käyttöön. 5 Voimankäyttökoulutus, harjoittelu ja seuranta Voimankäytön perus- ja kouluttajakoulutuksesta vastaa Poliisiammattikorkeakoulu. Voimankäytön ylläpitokoulutuksesta ja harjoittelusta vastaa poliisiyksikkö. Harjoittelun ja koulutuksen käytännön toteuttamisesta vastaa poliisiyksikön päällikkö. Poliisiyksikön on järjestettävä edellä 1 momentissa tarkoitetuille henkilöille ylläpitävää koulutusta ja harjoittelua poliisiasetuksen 18 :n 2 momentissa tarkoitettujen eri ampumaasetyyppien käytössä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä henkilöt ovat velvollisia osallistumaan poliisiyksikön järjestämään koulutukseen ja harjoitteluun, joka luetaan työajaksi. Poliisiasetuksen 18 :n 2 momentissa tarkoitettujen eri ampuma-asetyyppien käytössä on suoritettava vuosittain tasokoe. Muiden voimakeinojen käyttöä koskeva tasokoe suoritetaan Poliisihallituksen erillisen määräyksen mukaisesti. Poliisiyksikön on ylläpidettävä rekisteriä aseistuksesta, koulutuksesta ja harjoittelusta siten kuin Poliisihallitus siitä erikseen määrää. 8 Voimakeinojen käytön valvonta Poliisihallitus seuraa poliisin voimakeinojen käyttöä ja ohjaa sekä kehittää niiden koulutusta. Voimankäyttövälineiden käytöstä on laadittava viipymättä selvitys esimiehelle Poliisihallituksen erikseen antaman määräyksen mukaisesti. Selvitys on laadittava myös tarkoituksettomasta ampuma-aseen laukeamisesta. Lisäksi selvitys on laadittava myös

22 5430 N:o 1116 muusta voimakeinojen käytöstä, jos siitä on aiheutunut vahinkoa omaisuudelle tai vähäistä vakavampia ruumiinvammoja. Poliisiyksikön on toimitettava tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset viipymättä Poliisiammattikorkeakoululle, jonka on tehtävä voimankäyttöselvityksistä yhteenveto Poliisihallitukselle vähintään kerran vuodessa. Tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Poliisihallitus tai sen määräämä antaa yhteenvedoista tietoja julkisuuteen. 9 Tarkemmat ohjeet Poliisihallitus antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia poliisihallinnon sisäisiä määräyksiä ja ohjeita. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko

23 5431 N:o 1117 Sisäasiainministeriön asetus valtion omistukseen siirtyneiden ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden käsittelystä annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan valtion omistukseen siirtyneiden ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden käsittelystä 17 päivänä joulukuuta 2003 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (1100/2003) 2, 3 :n 1 3 momentti sekä 4, 7 ja 8 seuraavasti: 2 Esineet käsittelevä, luovuttava ja hävittävä viranomainen Poliisin on toimitettava edellä 1 :ssä tarkoitetut ampuma-aseet, aseen osat, kaasusumuttimet, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset Poliisihallitukselle, jollei aseen osia, kaasusumuttimia, patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia arvoltaan vähäisinä ampuma-aseasetuksen (145/1998) 63 :n nojalla hävitetä. Poliisihallitus käsittelee, luovuttaa ja hävittää esineet. 3 Asekäsittelytyöryhmä Poliisihallituksen yhteydessä toimii asekäsittelytyöryhmä, joka tekee Poliisihallitukselle esityksen 1 :ssä tarkoitettujen ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hävittämisestä, käyttämisestä valtion tarpeisiin ja luovuttamisesta. Asekäsittelytyöryhmässä on puheenjohtaja, sihteeri ja 3 muuta jäsentä. Poliisihallitus määrää puheenjohtajan ja sihteerin sekä nimittää muut jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajaksi ja sihteeriksi on määrättävä Poliisihallituksen palveluksessa oleva virkamies. Työryhmässä tulee olla 2 momentissa tarkoitettujen lisäksi edustettuina keskusrikospoliisi, Sotamuseo ja Museovirasto. Jos työryhmän jäsen eroaa kesken toimikauden, Poliisihallitus määrää tai nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 4 Käyttäminen valtion tarpeisiin Valtion omistukseen siirtyneet 1 :ssä tarkoitetut ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset tulee ensisijaisesti luovuttaa Poliisihallituksen, keskusrikospoliisin tai Poliisin tekniikkakeskuksen käyttöön. Jos 1 momentissa tarkoitetut viranomaiset eivät tarvitse esineitä omaan käyttöönsä, ne on luovutettava muun niitä tarvitsevan ja niiden hallussapitoon oikeutetun valtion viranomaisen käyttöön. Poliisihallitus voi asettaa esineiden edelleenluovuttamista koskevia ehtoja.

24 5432 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o Päätösmenettely Päätöksen 1 :ssä tarkoitettujen ampumaaseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hävittämisestä, käyttämisestä valtion tarpeisiin ja luovuttamisesta tekee Poliisihallituksen asehallintopäällikkö asekäsittelytyöryhmän esityksestä. Jos Poliisihallituksen asehallintopäällikkö tekee päätöksen vastoin asekäsittelytyöryhmän esitystä, päätös on alistettava poliisiylijohtajan vahvistettavaksi. Poliisiylijohtaja hyväksyy joko Poliisihallituksen asehallintopäällikön päätöksen tai asekäsittelytyöryhmän esityksen. 8 Selvitys Poliisihallituksen on vuosittain laadittava selvitys, josta ilmenevät: 1) valtion käyttöön luovutettujen ampumaaseiden lukumäärä, tyyppi, toimintatapa ja kaliiperi, kaasusumuttimien lukumäärä, aseen osien lukumäärä ja laji, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten määrä ja tiedossa oleva kaliiperi sekä esineiden luovutuksensaaja; 2) julkisella huutokaupalla tai muulla julkisella myyntitavalla luovutettujen ampumaaseiden lukumäärä, tyyppi, toimintatapa ja kaliiperi, aseen osien lukumäärä ja laji, sekä esineiden luovutuksensaaja; 3) edellä 6 :n 1 ja 2 momentin nojalla hävitettyjen ampuma-aseiden lukumäärä, tyyppi, toimintatapa ja kaliiperi, kaasusumuttimien lukumäärä, aseen osien lukumäärä ja laji sekä patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten määrä ja tiedossa oleva kaliiperi. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Riitta Aulanko JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN