SISÄLLYS. N:o 167. Laki. sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 167 Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 10 :n muuttamisesta Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain muuttamisesta Laki maatalousyrittäjän eläkelain 61 :n muuttamisesta Laki kansaneläkelain 17 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus aina määräajaksi täytettävistä viroista annetun asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Rautatieviraston maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 167 Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sakon täytäntöönpanosta 9 päivänä elokuuta 2002 annetun lain (672/2002) 1 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1164/2005, seuraavasti: 1 Lain soveltamisala Samoin tämän lain mukaisessa järjestyksessä pannaan täytäntöön aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) 19 b :ssä tarkoitettu öljypäästömaksu ja tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 9 :ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Liisa Hyssälä HE 6/2008 LaVM 4/2008 EV 14/

2 426 N:o 168 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1233/2006) 10 :n 3 momentti seuraavasti: 10 Laiminlyöntimaksun määrääminen Laiminlyöntimaksu määrätään maksettavaksi valtiolle. Maksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). Maksettavaksi erääntyneelle laiminlyöntimaksulle, jota ei ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, peritään viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Liisa Hyssälä HE 6/2008 LaVM 4/2008 EV 14/2008

3 427 N:o 169 Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/1977) 19, muutetaan 17, sellaisena kuin se on laeissa 572/2007 ja 1155/2007, sekä lisätään 15 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 15 Ennakon ja lopullisen valtion osuuden suorittamisesta sekä sitä varten tarvittavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 17 Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 54 :n 1 ja 2 momentissa, 55 :ssä, 56 :n 2 ja 4 momentissa, 62 65, 67, 71 84, 86, 88, 91, 96, 106, 107, 110 ja 111 :ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän maksamisajankohdasta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 177/2007 StVM 2/2008 EV 9/2008

4 428 N:o 170 Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 25 päivänä marraskuuta 1988 annetun lain (988/1988) 11, muutetaan 3 :n 2 momentti sekä lisätään 9 :ään uusi 2 momentti ja 10 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 686/2002, 573/2007 ja 1156/2007, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti seuraavasti: 3 Rintamalisä maksetaan kuuden kuukauden maksujaksoin siten, että kunkin vuoden huhtikuussa ja lokakuussa alkavan maksujakson päättyessä maksetaan puolet vuosimäärästä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään maksamisajankohdista tarkemmin. 9 Ennakon ja lopullisen valtion osuuden suorittamisesta sekä sitä varten tarvittavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 10 Rintamalisän saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle nimensä, osoitteensa ja maksuyhteystietojensa muuttumisesta sekä paluustaan Suomeen. Jos tässä pykälässä tarkoitettua selvitystä ei anneta kohtuullisessa määräajassa, joka on asetettu selvitystä pyydettäessä, asia voidaan ratkaista muutoin käytettävissä olevan selvityksen perusteella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 177/2007 StVM 2/2008 EV 9/2008

5 429 N:o 171 Laki maatalousyrittäjän eläkelain 61 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 61 :n 2 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1170/2007, seuraavasti: 61 Lesken eläkeoikeus Leskeneläkkeeseen on oikeus myös sellaisella leskellä, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta, jos: 2) leski sai edunjättäjän kuollessa työeläkelain tai kansaneläkelain (568/2007) mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään kolme vuotta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Sitä sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 177/2007 StVM 2/2008 EV 9/2008

6 430 N:o 172 Laki kansaneläkelain 17 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun kansaneläkelain (568/2007) 17 :n 5 momentti seuraavasti: 17 Työkyvyttömyyseläkkeen aikainen ansiotyö ja eläkkeen lepäämään jättäminen Täysimääräiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen rinnastetaan myös eläke, jonka määrää on vähennetty 21 :n mukaisesti tai jonka määrää on vähentänyt 22 :n 1 tai 2 momentin mukainen huolto- tai perhe-eläke. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Sitä sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 177/2007 StVM 2/2008 EV 9/2008

7 431 N:o 173 Valtioneuvoston asetus aina määräajaksi täytettävistä viroista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, lisätään aina määräajaksi täytettävistä viroista 30 päivänä marraskuuta 1994 annettuun asetukseen (1060/1994) uusi 1 a seuraavasti: 1a Valtiokonttorin pääjohtajan virka täytetään määräajaksi, enintään seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä huhtikuuta Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2008 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Työmarkkinalakimies Jussi Luomajärvi

8 432 N:o 174 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) sekä poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/1992) 16 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin mainittu lainkohta on laissa 69/2005: Yleiset säännökset 1 Määritelmä Poliisin tiedonhankinnalla tarkoitetaan tässä asetuksessa poliisilain 28 :ssä (493/1995) tarkoitettua tarkkailua, teknistä tarkkailua, peitetoimintaa, valeostoa, televalvontaa, telekuuntelua ja tietolähdetoimintaa. Tekninen tarkkailu, televalvonta ja telekuuntelu 2 Teknistä tarkkailua, televalvontaa ja telekuuntelua koskevat pöytäkirjat Toimenpidettä esittäneen päällystöön kuuluvan poliisimiehen tai tutkinnanjohtajan on laadittava toiminnan päättymisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä pöytäkirja teknisestä tarkkailusta, televalvonnasta ja telekuuntelusta. Pöytäkirjaan on merkittävä: 1) tiedonhankintamääräyksen tai -päätöksen antaja ja antopäivä; 2) tiedonhankinnan kohteen yksilöintitiedot; 3) rikos, jonka estämiseksi tai paljastamiseksi tiedonhankintaa on suoritettu tai poliisilain 31 :n 4 momentissa säädettyä teknistä tarkkailua, 31 c :ssä säädettyä televalvontaa tai 31 d :ssä säädettyä telekuuntelua koskeva tilanne; 4) tiedonhankinnan alkamis- ja päättymisajankohta; 5) poliisilain 33 :n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekeminen tai syy sen tekemättä jättämiseen; 6) poliisilain 34 :n 1 momentissa tai pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 12 :ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittaminen ja suorittaja sekä poliisilain 34 :n 2 momentissa ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 11 :n 1 momentissa tarkoitettu aineiston käsittely; 7) arvio toiminnan merkityksellisyydestä rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä sekä rikoshyödyn haltuun saamisessa. Peitetoiminta 3 Peitetoiminnan järjestäminen Peitetoiminnan toteuttaa keskusrikospoliisi tai suojelupoliisi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päällikkö määräävät yksiköissään peitetoiminnan toteuttamisesta vastaavan päällystöön kuuluvan poliisimiehen. Peitetoimintaa suorittamaan voidaan määrätä vain sisäasiainministeriön hyväksymän koulutuksen suorittanut poliisimies, joka on tehtävään vapaaehtoinen, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva ja jolla on tehtävän edellyttämä poliisitoiminnan tuntemus. 4 Peitetoiminnasta päättäminen Peitetoiminnasta päättää keskusrikospolii-

9 N:o sin päällikkö. Poliisilaitos tekee keskusrikospoliisin päällikölle esityksen peitetoiminnasta sen käsiteltäväksi kuuluvassa asiassa. Suojelupoliisin päällikkö tekee 1 momentissa tarkoitetun päätöksen sen käsiteltäväksi kuuluvassa asiassa. 5 Peitetoimintaa koskeva esitys ja suunnitelma Peitetoimintaa koskevassa esityksessä on mainittava: 1) toimenpiteen esittäjä; 2) tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö tai henkilöryhmä riittävästi yksilöitynä; 3) estettävä, paljastettava tai selvitettävä rikos riittävästi yksilöitynä; 4) peitetoiminnan tavoite; 5) peitetoiminnan tarpeellisuus; 6) muut peitetoiminnan edellytysten arviointia varten tarvittavat tiedot. Peitetoiminnan toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää peitetoimintaa koskevan päätöksenteon ja peitetoiminnan toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Esitystä ja suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. 6 Peitetoimintaa koskeva päätös ja pöytäkirja Päätös peitetoiminnasta on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on mainittava: 1) toimenpiteen esittäjä; 2) peitetoiminnan toteuttava poliisiyksikkö ja peitetoiminnan toteuttamisesta vastaava poliisimies; 3) tunnistetiedot peitetoiminnan suorittavista poliisimiehistä; 4) tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö tai henkilöryhmä riittävästi yksilöitynä; 5) estettävä, paljastettava tai selvitettävä rikos riittävästi yksilöitynä; 6) peitetoiminnan tavoite; 7) peitetoiminnan rajoitukset ja ehdot. Jos toimenpide ei siedä viivytystä, 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan tehdä muullakin tavalla. Päätös on kuitenkin laadittava kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä. 2 /29 Päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. Peitetoiminnan lopettamisesta on tehtävä kirjallinen päätös. Peitetoiminnan toteuttamisesta vastanneen päällystöön kuuluvan poliisimiehen on laadittava peitetoiminnan toteuttamisesta pöytäkirja peitetoiminnan lopettamisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä. Pöytäkirjassa on mainittava: 1) peitetoimintapäätöksen tekijä ja päätöksen antopäivä; 2) tunnistetiedot peitetoiminnan suorittajista; 3) toiminnan alkamis- ja päättymisajankohta; 4) toiminnan keskeiset vaiheet; 5) asunnossa tapahtunut peitetoiminta; 6) tehtyjen ja käytettyjen harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen sekä valmistettujen ja käytettyjen väärien asiakirjojen laji; 7) toimenpiteen esittäjän tai hänen määräämänsä päällystöön kuuluvan poliisimiehen arvio toiminnan merkityksellisyydestä. Valeosto 7 Valeoston järjestäminen Valeoston toteuttaa sisäasiainministeriön määräämä poliisilaitos, keskusrikospoliisi tai suojelupoliisi. Sisäasiainministeriön määräämän poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päällikkö määräävät yksiköissään valeoston toteuttamisesta vastaavan päällystöön kuuluvan poliisimiehen. Valeostoja suorittamaan voidaan määrätä vain sisäasiainministeriön hyväksymän koulutuksen suorittanut poliisimies, joka on tehtävään vapaaehtoinen, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva ja jolla on tehtävän edellyttämä poliisitoiminnan tuntemus. 8 Valeoston toteuttamista koskeva suunnitelma ja päätös Valeoston toteuttamisesta on laadittava

10 434 N:o 174 kirjallinen suunnitelma, jos se on tarpeen toiminnan laajuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Päätös valeoston toteuttamisesta on tehtävä kirjallisesti. Päätöksen tekee 7 :n 2 momentissa tarkoitettu valeoston toteuttamisesta vastaava päällystöön kuuluva poliisimies. Päätöksessä on mainittava: 1) valeostosta päättänyt poliisimies, päätöksen antopäivä ja päätöksen sisältö; 2) valeoston toteuttava poliisiyksikkö; 3) tunnistetiedot valeoston suorittavista poliisimiehistä; 4) toteuttamisen rajoitukset ja ehdot. Jos toimenpide ei siedä viivytystä, 2 momentissa tarkoitettu päätös voidaan tehdä muullakin tavalla. Päätös on kuitenkin laadittava kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä. Valeoston toteuttamista koskevaa suunnitelmaa ja päätöstä valeoston toteuttamisesta on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. 9 Valeostoa koskeva pöytäkirja Valeoston toteuttamisesta vastanneen päällystöön kuuluvan poliisimiehen on laadittava valeoston toteuttamisesta pöytäkirja toiminnan päättymisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä. Pöytäkirjassa on mainittava: 1) valeostoa koskevan päätöksen tekijä sekä valeostoa koskevan päätöksen ja valeoston toteuttamista koskevan päätöksen antopäivä; 2) toiminnan keskeiset vaiheet; 3) valeoston kohteena ollut henkilö tai henkilöryhmä; 4) valeoston tulos sekä poliisin haltuun saadut esineet, aineet tai muu omaisuus ja selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin niiden suhteen on ryhdytty; 5) tarjottu tai käytetty vastike; 6) tehtyjen ja käytettyjen harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen sekä valmistettujen ja käytettyjen väärien asiakirjojen laji; 7) valeostosta päättäneen arvio toiminnan merkityksellisyydestä. 10 Valeostosta päättäminen Valeostosta päättää sisäasiainministeriön määräämän poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö taikka hänen määräämänsä päällystöön kuuluva poliisimies. Päätös valeostosta on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on mainittava: 1) valeoston kohteena oleva henkilö tai henkilöryhmä; 2) valeoston kohteena oleva esine, aine tai omaisuus; 3) estettävä, paljastettava tai selvitettävä rikos; 4) valeoston tarkoitus; 5) päätöksen voimassaoloaika; 6) valeoston rajoitukset ja ehdot. Jos toimenpide ei siedä viivytystä, 2 momentissa tarkoitettu päätös voidaan tehdä muullakin tavalla. Päätös on kuitenkin laadittava ilman aiheetonta viivytystä kirjallisesti. Päätöstä valeostosta on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. Tietolähdetoiminta 11 Tietolähdetoiminnan järjestäminen ja toteuttaminen Tietolähdetoiminnan järjestämisestä päättää poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö. Poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päällikkö määräävät yksiköissään tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastaavan päällystöön kuuluvan poliisimiehen. Tietolähteen käyttäminen on kirjattava. Keskusrikospoliisi toimii muulla kuin suojelupoliisin tehtäväalueella kansainvälisen tietolähdetoiminnan kansallisena keskuksena ja vastaa tietolähdetoiminnan kansallisesta kehittämisestä. 12 Tietolähteen hyväksyminen ja rekisteröinti Tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vas-

11 N:o taava päällystöön kuuluva poliisimies tekee päätöksen tietolähteen hyväksymisestä. Tietolähteeksi hyväksytty henkilö on rekisteröitävä. Rekisteröiminen ei saa vaarantaa tietolähteen henkilöllisyyden salassa pysymistä. Tietolähteen rekisteröinnistä päättää 1 momentissa tarkoitettu poliisimies. 13 Tietolähteelle maksettavasta palkkiosta päättäminen Tietolähteelle maksettavasta palkkiosta päättää tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastaavan päällystöön kuuluvan poliisimiehen esimies. Tiedonhankinnan paljastumisen estäminen 14 Harhauttavan tai peitellyn rekisterimerkinnän tekemisestä ja väärän asiakirjan valmistamisesta päättäminen Viranomaisen ylläpitämään rekisteriin tehtävän harhauttavan tai peitellyn rekisterimerkinnän tekemisestä tai viranomaisen antaman väärän asiakirjan valmistamisesta päättää keskusrikospoliisin päällikkö. Poliisilaitos tekee keskusrikospoliisin päällikölle esityksen rekisterimerkinnän tekemisestä ja asiakirjan valmistamisesta sen käsiteltäväksi kuuluvassa asiassa. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun harhauttavan tai peitellyn rekisterimerkinnän tekemisestä tai väärän asiakirjan valmistamisesta päättää sisäasiainministeriön määräämän poliisilaitoksen tai keskusrikospoliisin päällikkö taikka hänen määräämänsä päällystöön kuuluva poliisimies. Suojelupoliisin päällikkö tekee 1 ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen sen käsiteltäväksi kuuluvassa asiassa. 15 Harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen sekä väärien asiakirjojen käyttämisen kirjaaminen ja valvonta Edellä 14 :n 1 3 momentissa tarkoitetun poliisiyksikön päällikkö määrää yksikössään harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen ja väärien asiakirjojen käyttämisestä vastaavan päällystöön kuuluvan poliisimiehen. Edellä 14 :n 1 3 momentissa tarkoitettujen harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen ja väärien asiakirjojen käyttäminen on kirjattava. Harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen ja väärien asiakirjojen käyttämisestä päättäneen poliisiyksikön on valvottava harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen ja väärien asiakirjojen käyttöä. 16 Harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen ja oikaisemisen yleisistä periaatteista sopiminen Keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi sopivat 14 :n 1 momentissa tarkoitettujen rekisterien rekisterinpitäjien kanssa harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen sekä niiden oikaisemisen yleisistä periaatteista. Keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja sisäasiainministeriön määräämä poliisilaitos sopivat tarvittaessa 14 :n 2 momentissa tarkoitettujen rekisterien rekisterinpitäjien kanssa harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen sekä niiden oikaisemisen yleisistä periaatteista. 17 Luettelot harhauttavista tai peitellyistä rekisterimerkinnöistä ja vääristä asiakirjoista sekä harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen oikaiseminen ja väärien asiakirjojen hävittäminen Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin on pidettävä luetteloa 14 :n 1 momentissa tarkoitetuista harhauttavista tai peitellyistä rekisterimerkinnöistä ja vääristä asiakirjoista, valvottava niiden käyttötarkoitusta sekä huolehdittava harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen oikaisemisesta ja tarpeettomiksi käyneiden väärien asiakirjojen hävittämisestä.

12 436 N:o 174 Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja sisäasiainministeriön määräämän poliisilaitoksen on pidettävä luetteloa 14 :n 2 momentissa tarkoitetuista harhauttavista tai peitellyistä rekisterimerkinnöistä ja vääristä asiakirjoista, valvottava niiden käyttötarkoitusta sekä huolehdittava harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen oikaisemisesta ja tarpeettomiksi käyneiden väärien asiakirjojen hävittämisestä. Erinäiset säännökset 18 Poliisin tiedonhankinnan valvonta Sisäasiainministeriö ja tiedonhankintaa suorittava poliisiyksikkö valvovat tässä asetuksessa tarkoitettua poliisin tiedonhankintaa. Sisäasiainministeriö asettaa avukseen erityisesti peitetoimintaa, valeostoa, tietolähdetoimintaa ja tiedonhankinnan paljastumisen estämistä seuraamaan ryhmän, jonka jäseniksi määrätään poliisin ylijohdon, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen edustajat. Ryhmän jäseneksi kutsutaan oikeusministeriön nimeämä tuomioistuinlaitoksen edustaja, valtakunnansyyttäjän nimeämä syyttäjälaitoksen edustaja, Tullihallituksen nimeämä tullilaitoksen edustaja ja rajavartiolaitoksen esikunnan nimeämä rajavartiolaitoksen edustaja. Ryhmän tehtävänä on: 1) toiminnan ja koulutuksen seuranta; 2) toiminnassa havaittujen lainsäädännön tai laillisuusvalvonnan kannalta tärkeiden seikkojen käsitteleminen ja raportoiminen sisäasiainministeriölle; 3) kehittämisehdotusten tekeminen; 4) osallistuminen eduskunnan oikeusasiamiehelle poliisilain 32 a :n 3 momentin, 33 :n 3 momentin ja 33 a :n 5 momentin nojalla annettavan kertomuksen valmisteluun. 19 Peitetoiminnasta ja valeostosta laadittavat selvitykset Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin on laadittava vuosittain selvitys peitetoiminnan käytöstä. Sisäasiainministeriön määräämän poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin on laadittava vuosittain selvitys valeoston käytöstä. Selvitykset on toimitettava sisäasiainministeriölle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa selvityksessä on mainittava: 1) tiedonhankintaa koskevien päätösten lukumäärä; 2) estettävä, paljastettava tai selvitettävä rikos; 3) tiedonhankinnan kohteena olleiden henkilöiden lukumäärä; 4) asunnossa tapahtunut peitetoiminta; 5) toiminnan merkityksellisyys; 6) toiminnan yhteydessä havaitut ongelmat, kehittämistarpeet ja muut merkittävät seikat. 20 Harhauttavia tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä vääriä asiakirjoja koskevat selvitykset Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja sisäasiainministeriön määräämän poliisilaitoksen on laadittava vuosittain selvitys harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisestä ja väärien asiakirjojen valmistamisesta. Rekisterimerkintöjen ja asiakirjojen käyttämisestä päättäneen poliisiyksikön on laadittava vuosittain selvitys rekisterimerkintöjen ja asiakirjojen käyttämisestä. Selvitykset on toimitettava sisäasiainministeriölle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa selvityksessä on mainittava: 1) harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen ja väärien asiakirjojen määrä ja laji tiedonhankintamenetelmittäin; 2) toiminnan yhteydessä havaitut ongelmat, kehittämistarpeet ja muut merkittävät seikat. 21 Tietolähdetoimintaa koskevat selvitykset Poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin ja suo-

13 N:o jelupoliisin on laadittava vuosittain selvitys tietolähdetoiminnasta. Selvitykset on toimitettava sisäasiainministeriölle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa selvityksessä on mainittava: 1) tietolähteen rekisteröintiä koskevien päätösten lukumäärä; 2) toiminnan merkityksellisyys; 3) toiminnan yhteydessä havaitut ongelmat, kehittämistarpeet ja muut merkittävät seikat. Voimaantulo 22 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Tällä asetuksella kumotaan peitetoiminnan ja valeoston järjestämisestä sekä valvonnasta 7 päivänä kesäkuuta 2001 annettu sisäasiainministeriön asetus (499/2001). Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Ylitarkastaja Keijo Suuripää

14 438 N:o 175 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Rautatieviraston maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan Rautatieviraston maksuista 30 päivänä elokuuta 2006 annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (755/2006) 2 ja 3 sekä asetuksen liite seuraavasti: 2 Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Rautatievirasto perii liitteenä olevan maksutaulukon mukaiset kiinteät maksut, ovat seuraavat suoritteet: 1) liikkuvan kaluston rekisteröintipäätös; 2) liikkuvan kaluston rekisteröinti tietojärjestelmään; 3) liikkuvan kaluston jatkuvan kunnossapidon katsastus; 4) yksittäiskatsastuksen perusteella myönnetty liikkuvan kaluston käyttöönottolupa; 5) rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain (1167/2004) 14 :ssä tarkoitettu erivapaus tehtäväkohtaisesta pätevyydestä; 6) erivapaus terveydentilavaatimuksista; 7) työterveyshuollon ammattihenkilön hyväksyminen; 8) rautatiealan asiantuntijalääkärin hyväksyminen; 9) kertauskouluttajan hyväksyminen. 3 Omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Rautatievirasto perii suoritteen omakustannusarvon mukaisen maksun, ovat seuraavat suoritteet: 1) rautatielain (555/2006) 28 :n 5 momentin (1204/2007) mukainen poikkeuslupa; 2) rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottolupa ja käyttöönottoluvan muuttaminen; 3) ilmoitetun laitoksen nimeäminen; 4) rautatielain 55 :ssä tarkoitettu liikennöintilupa; 5) rautatielain 52 tai 65 :ssä tarkoitetun asian käsittely Rautatievirastossa tai Rautatieviraston päätös tällaisesta asiasta; 6) liikenteenohjauspalveluille ja rautateiden liikkuvan kaluston katsastuspalveluille rautatielain 60 :ssä asetettujen vaatimusten tarkastaminen ja hyväksyminen; 7) rautatieyrityksen turvallisuustodistuksen ja Ratahallintokeskuksen turvallisuusluvan myöntäminen ja hyväksyminen sekä muuttaminen;

15 N:o ) turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkastaminen ja hyväksyminen; 9) vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä annetun valtioneuvoston asetuksen (538/2007) 32 :ssä tarkoitetun ratapihan turvallisuusselvityksen tarkastaminen ja hyväksyminen; 10) liikenneturvallisuuskoulutusta antavan oppilaitoksen hyväksyminen; 11) liikenneturvallisuustehtävän koulutusohjelman hyväksyminen. Tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetuista suoritteista perittävät maksut määräytyvät suoritteen tuottamiseen käytetyn ajan ja kiinteähintaisen tuntiveloituksen perusteella. Omakustannusarvon mukainen tuntiveloitus on 96 euroa sekä ensimmäiseltä tunnilta että kultakin alkavalta lisätyötunnilta. Lisäksi peritään suoritteen tuottamiseen mahdollisesti liittyvät asiantuntijakustannukset sekä valtion matkustussäännön mukaiset korvaukset. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2008 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2008 saakka. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Hallitusneuvos Hannu Pennanen

16 440 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 175 Liite Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet: 1) Liikkuvan kaluston rekisteröintipäätös 96 euroa 2) Kalustoyksikön rekisteröinti tietojärjestelmään: ensimmäiset 50 kpl 50 euroa/kpl muut kalustoyksiköt 5 euroa/kpl 3) Liikkuvan kaluston jatkuvan kunnossapidon katsastus 20 euroa/kalustoyksikkö 4) Yksittäiskatsastuksen perusteella myönnetty liikkuvan kaluston käyttöönottolupa 96 euroa/kalustoyksikkö 5) Erivapaus tehtäväkohtaisesta pätevyydestä 96 euroa 6) Erivapaus terveydentilavaatimuksista 176 euroa 7) Työterveyshuollon ammattihenkilön hyväksyminen 176 euroa 8) Rautatiealan asiantuntijalääkärin hyväksyminen 176 euroa 9) Kertauskouluttajan hyväksyminen 96 euroa JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN