Saimaan Latu ry:n 2016 Latuviesti

Transkriptio

1 Saimaan Latu ry:n 2016 Latuviesti

2 LATUVIESTI 2016 Sisältö PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 3 LENTOPALLO... 3 VOIMAHARJOITTELU LISÄÄ TERVEYTTÄ... 3 HIIHTO... 5 VAELLUS JA PATIKOINTI... 5 MATKANJOHTAJAN MIETTEET PYÖRÄILYN KUULUMISET LAPSI- JA NUORISOJAOSTO PERHELIIKUNTA MELONTA VÄLINEIDEN VUOKRAUS TEATTERIMATKAT MATKOJEN VARAUSSÄÄNNÖT JÄSENSIHTEERILLÄ ON ASIAA JÄSENEDUT MAJAJAOSTO LOMAOSAKKEIDEN ARVONNAT VUODELLE TAPAHTUMAKALENTERI Julkaisija Saimaan Latu ry. PL Lappeenranta Kansikuva Henri Kekkonen Toimitus Henri Saira: tekstien koonti ja muokkaus Painos 1500 kpl Painopaikka Kopioniini Oy 2

3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vaikkakin tässä on kyse latulaisille suunnatusta perinteisestä puheenjohtajan tervehdyksestä, niin uskallan kuitenkin vedota teihin hyvät latulaiset. Toimintamme on hyvinkin monipuolista ja se tarvitsee jatkuvasti uusiutuvia kasvoja tekemään tätä latutyötä. Yksi suuri haaste on lasten ja nuorten ohjaajien kouluttaminen. Jos tunnet että sinulla juuri olisi tähän aikaa ja omat lapset tai vaikkapa lapsenlapset voisivat osallistua Metsämörritoimintaan tai vaikka hiihtokouluun niin Suomen Latu kouluttaa vuosittain uusia ohjaajia näihin tehtäviin. Ei muuta kun otat meidän yhteyshenkilöihin yhteyttä niin me maksamme koulutuksen. Samalla pääset itse paremmin sisälle tähän latutoimintaan. Käytän tässä myös tilaisuuden hyväkseni ja toistan sen mitä olen useasti korostanut, että otamme mielellämme kaikkia teltä tulevia vinkkejä vastaan jotka kehittävät toimintaamme ja saavat teidät liikkumaan vierivä kivi ei sammaloidu vai kuinka se oli. Samalla haluan myös kiittää niitä jotka ovat itsensä panneet likoon kuluneen vuoden aikana ja tehneet uhrautuvasti meidän muiden hyväksi erilaisia tapahtumia ja retkiä. Ilman teitä olisi mahdoton saada niinkin monipuolista toimintaa aikaiseksi kun mitä te olette meille muille organisoineet. Puheenjohtaja Sulo Tuuliainen LENTOPALLO Lentopallo on Suomen Ladun tekemän kyselyn mukaan yksi harrastetuimmista lajeista, joita latuyhdistyksissä harrastetaan. Meilläkin Saimaan Ladussa on pitkät perinteet lajin harrastamiselle. Kesäisin on vakiovuoro tiistaisin Kimpisen lentopallokentällä. Talvisaikaan oli pitkään, ettei vuoroa ollut johtuen siitä, että salivuoroille tuli maksu. Nyt on kuitenkin varattu pelivuoro Kimpisen koulun salista, jossa on käynyt pelaajia siten, että on hyvin saatu pelattua. Toki lisääkin pelaajia mukaan mahtuu. Pelaajat maksavat pienen 15 kausimaksun jolla koitetaan kulut saada kuitattua. Itse olen aina ollut ulkonaliikkuja ja tuo ajatus lähteä vetämään vastuullisesti sisäliikuntaa tuntui vieraalta. Nyt on kuitenkin jo toinen vuosi menossa ja siihen on jo tottunut, jopa odottaa sitä että pääsee taas pelaamaan. Jos sinua laji kiinnostaa niin mukaan voi tulla ja allekirjoittaneelta saat lisätietoa asiasta. Pelipaikkana on siis Kimpisen koulun yläsali ja aika klo Lentopallojaoston vetäjä, Sulo Tuuliainen VOIMAHARJOITTELU LISÄÄ TERVEYTTÄ Saimaan Ladulla on jälleen kaksi kuntosalivuoroa viikossa Kahilanniemen kuntosalilla. Keskiviikkoisin klo ja maanantaisin klo Salivuorojen käyttäjät ovat lähinnä seniorijäseniä, mutta hyvä niin, koska lihaskuntoharjoittelu on ikääntyville muun kuntoilun ohessa erittäin tärkeää. Kuntosaliharjoittelu vaikuttaa: lihasvoimaan hengitys- ja verenkiertoelimistöön

4 tasapainoon reaktioaikaan luukudokseen nivelten liikkuvuuteen rasvakudoksen määrään kehossa Näiden tutkittujen positiivisten vaikutusten lisäksi kuntosalilla käyminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Harjoitteet suoritetaan kuntopiirityyppisesti, jolloin kaikki pääsevät suorittamaan kaikkea. Jo muutaman kuukauden pituinen säännöllinen lihasvoimaharjoittelu lisää iäkkäiden lihasvoimaa miehillä ja naisilla 10 30%. Harjoittelu tulisi aina suorittaa lämpimillä lihaksilla, jotta vammoilta vältyttäisiin. Liikkeiden loppuvaiheessa lihakseen kertyy maitohappoa, mikä tuntuu poltteluna. Tämä on ihan normaalia ja merkki harjoittelun tehokkuudesta. Omat henkilökohtaiset rajoitteet, nivelrikot, keinonivelet ym. tulee aina huomioida ja suorittaa harjoitteet juuri itselle sopivalla intensiteetillä. Väestön ikärakenteen kehityksen huomioon ottaen meidän jokaisen tulee tehdä parhaamme oman fyysisen kuntomme hyväksi sillä jos minä en pidä huolta minusta, ei kukaan muukaan pidä. Kuntosaliharjoittelu tukee myös muita liikuntamuotoja, kuten hiihtoa. Hyväkuntoisina meillä on myös paremmat mahdollisuudet selviytyä omatoimisina mahdollisimman pitkään!! Maija-Leena Toikka 4

5 HIIHTO LUOSTOLLE LUSTHIN PITTOON Saimaan Latu tekee hiihtomatkan Luostolle viikolla 14 eli Matkaan lähdetään Imatralta perjantai iltana 1.4 klo 24 ( ei ole aprillipila) ja ajaa Joutsenon, Lappeenrannan, Mikkelin, Kuopio, Oulun ja Rovaniemen kautta Luostolle. Perillä ollaan 2.4 n, klo 14, jolloin päästään majoittumaan ja nopeimmat ehtivät vielä suksille istumisesta jäykistyneitä lihaksia notkeuttamaan. Matkan hinta on , riippuen osanottajamäärästä ja matkalle tällä hetkellä (25.11) on vielä paikkoja vapaana. Hintaan kuuluu matkat, majoitus 2-hengen huoneissa Kylpylähotelli Luostossa, puolihoito, retkieväät ja kylpylän käyttö. Myös suksihuollossa avitetaan tarpeen mukaan. meno ja paluumatkan kahvi ja ruokatauon kustannuksista kukin vastaa itse. Päivän aikana tehdään johdetusti 3-4 tunnin hiihtoretkiä nautiskellen eli vauhdilla ei hurjastella. Omatoimisia retkiä saa tehdä oman kunnon ja taitojen mukaan, mutta illalla päivällisellä lasketaan aina, että kaikki ovat palanneet retkiltään. Lähde mukaan Luostolle lusthin pittoon mukavassa eteläkarjalaisessa porukassa. Lisätietoja matkasta saa matkanjohtajalta Hannu Mylläriseltä puh tai ht.myllarinen2@pp.inet.fi Hannu Myllärinen Pekurintie 3 D Lampikangas puh ht.myllarinen2@pp.inet.fi VAELLUS JA PATIKOINTI PATIKOI KANSSAMME VUONNA 2016 Retkeilyporukka toivottaa tervetulleeksi niin vanhat kuin uudetkin patikoijat lauantairetkillemme! Patikointitapahtumat on tarkoitettu kaikille luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille. Tarvitset vain säänmukaisen vaatetuksen, maastoliikuntaan sopivat jalkineet, retkieväät ja riittävästi juomaa. Matkat vaihtelevat km välillä. Vauhti pidetään sopivana ja taukoja on tarvittaessa. Lauantairetkien tarkoitus on tutustua lähialueen retkeilyreitteihin ja maisemiin. Kokoonnumme Lappeenrannan vesitornin P-alueella (Peltolan koulun luona) klo 8.30 ja siirrymme sieltä kimppakyydein retkikohteeseen. Lisätiedot Henri Kekkonen p ja Marja Kurkaa, p

6 La 30.4 La La La La La La Su Vko 40 Su Su Haukvuori, Joutseno Vetäjänä Henri Kekkonen Hiitolanjoki, Simpele Vetäjänä Henri Kekkonen & Kyösti Hietamies Latualueen yhdistysten jäsenistön yhteistapahtuma Virojoella Bunkerimuseolla, pyöräretki/maastolenkki. Tule tapaamaan latualueen jäsenistöä. Rannat tutuiksi Malonsaari, Imatra. Vetäjänä Matti Lääperi Heinäkuussa kesätauko Jääkauden jäljet, Savitaipale Vetäjänä Kyösti Hietamies "Harjuilla humisee", Taipalsaari Vetäjänä Esa Simpura, Merja Valkonen. Repovuoren luontopolku ja tuulimylly. Vetäjänä Marja Kurkaa 4-Lammen kierros kävely. Lähtö/kokoontumispaikka on Kouvolan Jäähallilla klo 10. Matkat n. 9 km ja 14 km. Vetäjänä Kouvolan Latu. Syksyn matka Hossa. Matkalle mahtuu 40 henkilöä. Alustavasti matkakustannukset 480, sisältäen kuljetuksen, majoituksen, aamiaiset, retkieväät, illalliset, vuodevaatteet. Kuljettavat päivämatkat km. Lisätietoa Henri Kekkonen p La Talvea odotellessa -tallustelu Päivä ja kokoontumisaika vesitornin P- alueella ja kohde ilmoitetaan myöhemmin lehdessä, Saimaan Ladun kotisivuilla ja patikoijien sähköpostilistalla. Ruska-/patikkaretki Hossaan vko 40, Kainuun metsät Hossassa ovat suurelta osin mäntyvaltaisia ja melko karuja. Vaarojen ylärinteillä tapaa kuusikoita ja soita on kohtalaisen paljon. Hossan retkeilyalueella lajisto on Kainuulle tyypillistä ja siinä näkyy alueen pohjoinen sijainti. Kasvilajistossa ja linnustossa on Lapin piirteitä. Hossa tarjoaa retkeilijälle luonnon kauniit vaellusreitit. Reittejä on sekä päiväretkeilyyn tai pitempiin vaelluksiin. Matkasuunnitelmani on seuraavanlainen: Majoitus: Jatkonsalmen Pääpirtti, Teräväpää Alustavasti käyntikohteet ja päiväreissut suuntautuvat Hossan ja Kylmäluoman retkeilyalueille. Reitit km Majoitustilat Pääpirtti; Hirsinen savottakämppä Hossan retkeilyalueella. Jatkonjärven rannalla. Kämpässä on kahdeksan huonetta, keittiö sekä ruokailu/kokoontumistila. 28 majoittujaa. Teräväpää; Kämpässä kaksi huonetta ja keittiö/oleskelutila. Uimarannan laatu hyvä, etäisyys veteen saunasta 15 m. 12 majoittujaa 6

7 Kustannukset Alustava hinta reissulle on 490 sisältäen majoituksen, aamupalat, retkieväät, illallisen ja matkat sekä rantasaunan. Kustannukset 40 osallistujan mukaan. Mukaan mahtuu 40 innokasta osallistujaa. Yhteydenotot ja ilmoittautuminen: Henri Kekkonen Puh VAELLUS ITÄKAIRASSA Lauantaina 5.9. klo 6.30 lähti Imatralta innokas ja jännittynytkin vaellusporukka pikkubussilla kohti Savukosken Kemihaaraa ja UKK-puiston vaellusreitistöä. Kyydissä oli vaelluksenvetäjä Markus, EijaK, EijaR, Virpi, Jaana, Minna, Jesse ja Peppi-koira. Perillä majapaikassamme Kemihaaran Lomassa oltiin n. klo 20. Markuksen avustuksella katsastettiin vielä rinkkojen säätöjä ja tarkistettiin varusteiden riittävyyttä, vähän taidettiin jotain karsiakin. Sovittiin telttaja ruokakunnat. Vaelluksella tulisimme yöpymään autiotupien alueilla, mutta kuitenkin teltoissa, jotta olisimme kaikin puolin omavaraisia varustuksien suhteen. 1. vaelluspäivä (Kemihaara Manto-oja, 10 km) valkeni sateisen harmaana. Matkaan lähdettiin klo 10 aamulla. Sade oli kuitenkin onneksi melko vähäistä ripsuttelua, eikä juuri menoa haitannut. Päivän maasto oli vielä melko tyypillistä suomalaista metsää ja sellaisena helppokulkuista. Hieman ennen Manto-ojaa sattui vaelluksen pahin varusterikko: Markuksen vaelluskengillä tuli kilometrit täyteen ja niistä irtosi kantalaput. Jatkoimme matkaa Mantoojalle asti ja lainakengissä Markus kipaisi vastaan noutamaan Kemihaarasta tuotavia lainasaappaita. Sillä välin me muut pystytettiin leiriä, viriteltiin kostuneita varusteita kuivumaan autiotuvan lämpöön ja valmisteltiin kukin omia päivän pääaterioitamme. Yöpuulle olimme valmiit illan pimetessä hetikohta klo 21:n jälkeen. Leirimme muodostui kolmesta teltasta sekä Markuksen louteesta, jolla yöpymistä halukkaiden oli mahdollisuus vuorotellen kokeilla, ja muutama reipas sen mahdollisuuden vaelluksen aikana käyttikin. 2. vaelluspäivän (Manto-Oja - Peuraselkä, 17 km) sää oli edelleen harmaanpuoleinen, mutta poutaantumaan päin. Maastotyyppi oli enimmäkseen suota. Pitkospuut olivat osittain varsin heikkokuntoisia ja päivän aikana sattui yksi lankeemuskin pitkoksen pettäessä alta. Ei onneksi sattunut pahemmin, vaan matkaa voitiin jatkaa. Päivän lounastauko pidettiin Keskipakkojen laavulla. Päivä oli pitkä & raskas ja Peuraselän kämpälle saavuimme vasta illan jo hämärtyessä n. klo 20 aikaan. Pikapikaa leiri pystyyn ja kattilat tulille ennen kuin tekisimme seuraa nukkumatille. Autiotuvan alueella oli väkeä melkein ruuhkaksi asti ja autiotuvassa olevat varusteiden kuivattelupaikat kovassa käytössä, yöpyjiä alueella yhteensä vaelluspäivä (Peuraselkä - Tahvontupa, 7 km) oli pilvipoutainen ja aloitettiin yli 10 m leveän Jaurujoen kahlauksella. Se oli vaelluksen ehdotonta extremeosastoa. Kaikki selvittiin kuitenkin kuivin rinkoin yli. Matka jatkui Jaurujoen kaunista kangaspohjaa seuraillen. Pidimme keittelytauon Pienen Pittivaran tulipaikalla. Siitä jatkoimme sisämaahan ja saavuimme poroaidalle. Polulla oli tuorehko karhun jätös ja ilmeisesti poroaitaan törmäyksen seurauksena kuollut metso. Muutoin reitillä oli melko hiljaista niin kulkijoiden kuin muun elon suhteen. 7

8 Tahvontuvalla oli ruhtinaallisesti valinnanvaraa leiriytymispaikan valinnan suhteen. Illalla päästiin nauttimaan Tahvontuvan saunan makoisista löylyistä, mikä olikin muutaman päivän vaelluksen jälkeen tervetullutta virkistystä vaeltajien rasittuneille jäsenille. 4. vaelluspäivä oli välipäivä. Leiri jäi paikoilleen Tahvontuvalle, kun lähdettiin päiväreppuvarustuksella nousemaan kohti Vongoivan tunturia tunturipuron vartta seuraten. Ainoa vastaantulija polulla oli kiireisenä vipeltänyt tunturisopuli. Muita vaeltajia ei koko päivän aikana kohdattu. Evästaukoa pidettiin tulipaikkojen puuttuessa kuusen juurella. Edellisyönä oli satanut vettä, mutta tämän tunturipäivän kunniaksi sää selkeni niin, että Vongoivan laelta oli huikeat näkymät joka ilmansuuntaan. Korvatunturi näkyi rajan tuntumassa ja naapurin puoleltakin joitakin tuntureita. Muutoin hieno vaelluspäivä oli Peppikoiralle varsinainen epäonnen päivä: joutui kahdesti ampiaisen piston kohteeksi, joista se onneksi toipui kuitenkin suhteellisen nopeasti. Saunomiseen ja ruokahuoltoon & tulilla istuskeluun Tahvontuvan leirissä päättyi tämäkin vaelluspäivä. 5. vaelluspäivä (Tahvontupa - Peuraselkä, 7 km) valkeni selkeänä ja siitä tuli varsin aurinkoinen. Me, jotka olimme edellisyönä syystä tai toisesta liikkeellä, olimme nähneet mahtavat revontulet, ja se jo enteili sään selkenevän entisestään. Aloitimme paluumatkan Jaurujokilaaksossa. Vastaamme tuli metsästäjäksi itseään tituleeraava mies kantaen pari päivää aiemmin polun varressa näkemäämme kuollutta metsoa. Markus pelasti miehen todennäköisiltä vatsanpuruilta kertomalla totuuden raadon tuoreudesta. Pidimme pitkän ja leppoisan tauon jokitörmällä, auringonsäteistä nauttien. Paikan luontohavaintoja olivat koskikarapariskunta ja piekana. Muita kulkijoita emme päivän aikana kohdanneet. Peuraselkään saavuttaessa Jaurujoen ylitys sujui ryhmäläisiltä nyt jo vanhalla rutiinilla. Iltayöstä valvottiin pitempään revontulia odotellen ja nähtiinkin upeat revontulien tanssit. 8

9 6. vaelluspäivää (Peuraselkä - Peskihaara, 13 km) edeltävä yö oli kylmä. Alhaisimmillaan lämpötila oli ollut 4 astetta pakkasella ja vaeltajien kylmän- ja makuupussien lämmönpitävyys koetuksella. Mutta päivä oli sitten aurinkoinen senkin edestä! Päivän aikana jätimme tunturialueen taaksemme. Tämän vaelluspäivän eläinteemana oli helmipöllö, joka pyöritteli pelottomana päätään männyn oksalla. Lounastaukoa pidettiin menomatkalta tutun Keskipakkojen laavun lähellä olevalla aurinkoisella metsäaukiolla lekotellen. Laavulle tullut, päivärepuin varustautunut tsekkipariskunta tuli kyselemään meiltä karttaa/reittiä (Peskihaaran kautta Manto-ojalle?)..aikoivat oikaista 4 km leveän suon poikki Vähän vaikutti suunnittelemattomalta heidän kulkunsa ja Markus neuvoikin ystävällisesti heitä palaamaan tulosuuntaansa Manto-ojalle. Loppupäivästä meiltä hävisi polku alta, vaan eipä hätää, ryhmäpäätöksellä päätimme oikaista Markuksen johdolla metsän poikki Peskihaaran suuntaan kompassisuunnan ottamalla, mikä olikin siinä kohtaa hyvä ratkaisu ja olimme hyvissä ajoin autiotuvalla. Saatiin nauttia kiireettömästä leirielämästä, koska telttoja ei nyt pystyteltäisi, vaan yöpyisimme 6:n hengen autiotuvassa. Markus vietti yön edelleen louteella, seuranaan EijaR. 9

10 7. vaelluspäivänä (Peskihaara - Kemihaara, 13 km) aurinko helli viimeisen vaelluspäivän kunniaksi vaeltajia todenteolla. Lämpötila nousi 20 asteeseen. Matkaa tehtiin nyt mönkijäreittiä pitkin, joka maaston suomaisuuden vuoksi teki ajoittain kulusta suojuoksua. Onneksemme keli oli kuiva! Vaelluksen viimeinen lounastauko pidettiin aurinkoisesta säästä nautiskellen Kemimukan laavulla, josta loppumatka Kemihaaraan sujui joutuisasti Keskihaara-joen vartta seuraten. Vaelluksen päätimme saunan löylyjen ja juhlaillallisen merkeissä Kemihaaran Lomassa. Yhteenvetona vaelluksesta voi todeta, että olihan se aika rankkaa, mutta kyllä kannatti! Vaelluksen aikana olimme saaneet hienon vaelluskokemuksen lisäksi Markukselta aimo annoksen retkeily- ja luontotietoutta. Vaelletun matkan pituudeksi tuli yhteensä n. 85 km. Vaelluksen aikana kohtasimme nelisenkymmentä vaeltajaa, josta pääosa oli liikenteessä alkuviikosta, välillä Kemihaara-Tahvontupa. Loppumatkasta/-viikosta oli rauhallisempaa. Poroja emme yllättäen nähneet vaelluksen aikana muutoin kuin Vongoivan juurella ollut rakkamuodostelma, joka näytti selvästi siltä, että siinä oli poro vetämässä joulupukin rekeä lahjakuormineen. Ajomatkan aikana eläviä Pettereitä oli sitten liikkeellä sitäkin runsaammin. Saimaan Latulainen Eija Kuukka MATKANJOHTAJAN MIETTEET Vaellus toteutettiin Imatran Lapinkävijöiden ja Saimaan Ladun yhteismatkana. Pyrkimyksenä oli aktivoida vuotiaita jäseniä mukaan, mutta heitä ei valitettavasti ilmaantunut. Saimme silti kasaan hyvän ja samatasoisen ryhmän. Tavoitteeni oli tutustuttaa aloittelijat oikeaan erämaahan, jonne ei tule lähdettyä, eikä pidäkään mennä ilman ammattitaitoista opasta. Vaelluksen aikana opeteltiin paljon perusasioita, jotta omien tulevaisuuden reissujen suunnittelu helpottuu ja varusteet ovat tarkoituksenmukaiset. Netissä on paljon retkeilytietoa, mutta tietämättömille se aiheuttaa turhia ostoksia tai päänvaivaa. Suosittelen siis kaikille aloittelijoille opastettuja retkiä ja vaelluksia. Terveiset myös vetäjille, että kannattaa tarjota jäsenilleen eritasoisia opintoretkiä. 10

11 Vanha viisaus Ei se matka tapa, vaan vauhti on hyvä pitää muistissa edelleen. Oli selvästi nähtävissä, että riittävät tauot ja inhimilliset päivämatkat motivoivat vaeltajia väsymyksen hetkellä. Ehdimme nauttimaan hyvin leirielämästä ja jopa päivätauoilla päikkäreistäkin. Maamme kämppäverkosto oheispalveluineen on valtiolta hieno kädenojennus meille veronmaksajille. Tätä ei tule aina niin ajatelleeksi. Toivon että roskattoman ja kauniin luonnon kunnioitus jäi monelle vaellustoverilleni mieleen ja kipinä harrastukseen on syttynyt. Imatran Lapinkävijöiden melontaohjaaja ja intohimoinen luonnossa liikkuja, Markus Lehteinen PYÖRÄILYN KUULUMISET Edellisvuoden tapaan pyöräilykesä 2015 avattiin näyttävästi lauantaina 9.5. yhteipyöräilyllä. Joka lähti Rakunamäeltä pitkin Valtakatua Lauritsalaan St1 ja sieltä satamatorille jossa oli erilaista ohjelmaa liittyen pyöräilyyn. Keskiviikkoisin pyöräiltiin 12 kertaa ja sen lisäksi kolmena lauantaina pitempi noin 60 km lenkkiä. Olemme yhdistyksenä vahvasti mukana valitsemassa jokavuotista vuoden työmatkapyöräilijää. Joka kuluvana keväänä valittiin jo viidennen kerran. Jos sinulla on mielessäsi sopia ehokkaita niin pidä mielessäsi ja ehdota heitä ensi kevään valintaan mukaan. Siitä ilmoitetaan keväällä sanomalehdissä joten oleppa tarkkana että uusia ehokkaita saataisi mukaan kisaan. Tulevan kesän pyöräilyt menevät kutakuinkin samoja latuja, joitain pieniä uudistuksia tullaan tekemään. Ja se suurin uudistus on että tapahtuman vastuu vetäjä kertoo reitin vasta lähtöpaikalla. Pyöräilykesä kuitenkin avataan perinteisesti näyttäväsi polkemalla RakuUnamäeltä kaupungin keskustan kautta Lauritsalaan ja takaisin Satamatorille. Tällä tapahtumalla pyöräilykesä 2016 avataan lauantaina 7. toukokuuta ja keskiviikkopyöräilyt alkavat heti seuraavana keskiviikkona 18. toukokuuta. Pyöräilystä on tullut koko kansan yksi suosikki liikkumismuoto, johtuu varmaankin parantuneista pyöräilyreiteistä sekä hyvistä polkupyöristä. Me pyöräilyjen vetäjät toivotammekin teitä uusia kasvoja mukaan yhteisille lenkeille. Pyöräilyjaosto 11

12 12

13 13

14 LAPSI- JA NUORISOJAOSTO Metsämörri-toiminnan vuosi Laadukkaasta metsämörritoiminnasta myönnetään tunnus; lippu, joka liehuessaan viestii: Meillä on Metsämörri! Laatutunnusjärjestelmää ylläpitävät Suomen Latu ja Finlands Svenska Idrott, yhteistyössä Metsämörriohjaajat ry:n ja Luonnossa kotonaan ry:n kanssa ovat myöntäneet Saimaan Ladulle Metsämörri laatutunnuksen vuonna Metsämörri-toiminnassa koettiin vuonna 2015 vilkas ja toiminnallinen vuosi. Osallistujat oli jaettu ikäryhmittäin Metsämyttysiin ja Metsämörreihin. Aloitimme retket yhdessä leikkien ja laulaen alkupiirissä, josta erosimme ryhmittäin omille reiteillemme tauko- ja eväspaikkaa kohden. Matkalla taukopaikalle maistelimme Mörrin puolukkatikkareita, hypimme kannoilta, tasapainoilimme puunrungoilla, keräsimme aarteita, koristelimme juurakkoa ja keräsimme keltaisia lehtiä leirinuotioon. 14

15 Eväitä syödessä oli mukavaa kuunnella mörri-satuja ja heittäityä katselemaan taivaskanavia. Retkille mahtui monenlaista toimintaa; kiikaroimme lintuja, osa harjoitteli puukon käyttöä, rakensimme metsä eläimille pesiä, teimme tuulikellon, pelasimme muistipeliä, suoritimme naruratoja ja tietenkin mörri-leikkejä, unohtamatta rinne juoksua ja kiipeilyä. Tälläinen oli toimintamme vuonna Metsämörri kerhomme alkaa uudelleen keväällä Tervetuloa! Metsämörri ohjaajat Anne, Satu, Eija. 15

16 TUO LAPSESI MUKAAN METSÄMÖRRITOIMINTAAN! Metsämörritoimintaa 5- vuotta täyttäneille lapsille ja pienenmätkin vanhempien seurassa Jäähallin maastossa kisapuistossa (kokoontuminen UK-Arenan päässä) Kevät; tiistait 12.4., 19.4., ja Syksy; tiistait 6.9., 13.9., ja klo Tarkemmat kutsut ilmoitetaan Saimaan Ladun sivulla. Mukaan sään mukaiset vaatteet sekä selkäreppu, jossa istuinalusta ja pienet eväät ja juomapullo. Osallistumismaksu 15e/4krt. Ilmoittautuminen kevälle huhtikuun mennessä, syksylle syyskuun mennessä: Henrille tai puh iltaisin. TULE METSÄMÖRRIOHJAAJAKSI! Hei sinä lasten parissa ja luonnossa viihtyvä. Olisitko kiinnostunut METSÄMÖRRI toiminnasta Saimaan Ladussa? Järjestämme talven ja kevään aikana lapsille hiihtotapahtumia ja metsämörriretkiä. Sinulla on myös mahdollisuus ilmaisiin Suomen Ladun järjestämiin metsämörrikoulutuksiin, mikäli sitoudut toimimaan Saimaan Ladun metsämörriohjaajana. Nyt on erinomainen tilaisuus saada kokemusta ja tekemistä omaan arkeen. Olet opiskelija, työelämässä, eläkkeellä, tarvitset toimintaa ja virikkeitä. Tarjoamme vapaaehtois toimintaa sinulle. Ota rohkeasti yhteyttä ja nauti elämästä. Lisätietoa tai Henri Kekkonen puh Metsämörritoiminnasta myös tietoja PERHELIIKUNTA Perheliikunta on eri-ikäisten liikunnallista yhdessäoloa. Saimaan Ladun perheliikunta koostuu erilaisista tapahtumista, retkistä ja ryhmätoiminnasta. Perheliikunta tehtin vuonna 2015 muutamilla tapahtumilla; retkillä laavuilla, pelasimme pihapelejä, paistoimme tikkupullaa. Tälläistä toimintaa kaivattiin, joten tälläinen toiminta kalenteri on vuodelle

17 Tapahtumat keräsivät ajoittain runsaasta osanottajia, toisella kertaa oli kourallinen. Vaikka tapahtumat ja retket perhetoiminnassa ovat antoisia tekijöille, ei meillä kuitenkaan ole rajoittamattomasti mahdollisuuksia tehdä toimintaa. Toivonkin yhteydenottoja teiltä toiminnassa mukana olleilta ja retkistä kiinnostuneista. Tarviaisimme vapaaehtoisia avustamaan, valmistelemaan retki, toteuttamaan ja osallistumaan yhteiseen ulkoilu ja perheliikunta tuokioihin. Perheliikuntaa Muukonniemen koululla, Muukonniementie 88 Kevät: tiistait 14.1, 28.1, 11.2, 25.2, 10.3 ja klo Syksy: tarkistetaan tilanteen mukaan onko kokeilulle ja toimintamuodolle tilausta. Perheretket 2016 Ti 3.2. Lumikengäilyn kokeilua Linnoitus klo Ti 1.3. Perheretki Karhusaaren laavu klo Ti Perheretki. Mörripolku, Karhusjärven maja Klo Ke 8.6. Ti Perheretki. Melontaan tutustuminen klo (suurtapahtuma, melontavajan ympäristössä. Mukana melonta, pyöräily,retkeily, lapsi-ja nuorisojaos. Perheretki. Mörripolku. Tikkumörri askartelu. Paikka Karhusjärven maja. Klo Ti Perheretki. Hämmäauteensuo LYHTYRETKI klo Lapsi- ja nuorisojaosto Henri Kekkonen MELONTA Melontajaostolla oli taas normaalin kiireinen ja tapahtumarikas vuosi kylmästä alkukesästä huolimatta. Keväällä uimahallikävijöitä oli yhteensä 43, joista lapsia 13. Käyntikerrat olivat yhteensä 149. Syksyllä tätä kirjoittaessa kävijöitä 28, joista lapsia 8, mutta kausihan jatkuu vielä. Talvella järjestettiin kaksi melontailtaa aiheina melontaretkeen valmistautuminen (Jyrki Hämäläinen) ja Turvallisuus Saimaalla-infoilta yhdessä Meripelastusseuran kanssa. Kevään melonnan peruskurssille osallistui 15 henkilöä. Kesän retkimelontakurssilla oli 10 kurssilaista ja päiväretkelle lähivesille osallistui seitsemän innokasta melojaa. Syksyinen viikonloppuretki suuntautui Kivijärvelle yhdeksän osallistujan voimin. Ohjaajia osallistui erilaisiin turvallisuuteen liittyviin koulutuksiin ja ohjaajakoulutuksen myötä saatiin kolme uutta ohjaajaa. Kesäkausi aloitettiin perinteisesti Myllysaaressa toukokuun ensimmäisen tiistain siivoustalkoilla ja jatkui tiistaimelontoina elokuun loppuun. Käyntikertoja tiistaimelonnoissa oli yhteensä 461. Kesän tykymelontoja oli 8 kappaletta ja niihin osallistui 17

18 yhteensä 72 asiakasta. Noin 140 Kesämäen koulun oppilasta kävi tutustumassa melontaan liikuntapäivän yhteydessä. Yhteistyönä Imatran lapinkävijöiden kanssa järjestettiin savusaunailta Hinkanrannassa. Saunomassa oli yhteensä 31 melojaa. Seitsemän lappeenrantalaista teki yhden yön retken savusaunalle. Suomi Meloo tapahtuma järjestettiin välillä Lappeenranta-Viipuri-Helsinki. Tapahtumaan osallistuttiin perinteisellä yhteisjoukkueella Imatran lapinkävijöiden kanssa. Kausi 2016 tulee jatkumaan pääpiirteittäin samankaltaisen kuin edelliset kaudet. Viestintä tulee tapahtumaan entistä laajemmin sähköisesti kotisivujen, facebookin ja twitterin kautta. Melontarikasta kautta 2016 odotellessa, Melontajos/SaiLa SUOMI MELOO 2015 Suomi Meloo starttasi lauantaina aamuvarhaisella Lappeenrannasta. Päivä meni matkatessa meloen Saimaan Kanavaa pitkin Viipuriin, jonne viesti saapui iltahämärissä. Sunnuntaina kierreltiin meloen Viipurin lähivesiä ja illalla siirryttiin autokyydillä Vaalimaan kautta Virolahdelle. Täältä viesti jatkui maanantai aamulla merta pitikin, päättyen perjantaina Helsinkiin Puotilan venesatamaan. Seikkailussa mukana oli Imatran Lapinkävijöiden ja Saimaan Ladun 15 henkinen joukkue. Internetistä Imatran Lapinkävijät / Lapinkävijä lehdet / Lapinkävijä 2015 voit lukea koko tarinan joukkueen Suomi Meloo viikon tunnelmista ja sattumuksista. Tervetuloa mukaan taas ensi vuoden kesäkuussa, jolloin 32. viesti melotaan reitillä Keuruu - Padasjoki. Kuva, Heikki Haila: Saimaa Kanavalla Mälkiän sulussa 18

19 Kuva, Marja-Leena Elomäki: Viipurilaisten melojien tervehdys SELLAINEN ELÄMÄN MITTAINEN JUTTU Miten käännän täydessä retkivarustuksessa olevan kajakin muutamalla vedolla täydet 360 astetta kaatumatta? Teen vedon eteenpäin, toisen toiseen suuntaan. Kajakki kallistuu liikaa... Kiljahdan kauhusta. Teen lantiolla vaistomaisesti pienen korjausliikkeen ja nauran helpottuneena. Aurinko lämmittää ihanasti pilvettömältä taivaalta. Ilmassa tuoksuu kesä ja silmissä kirvelee kasvoille lotrattu aurinkorasva. Saimaa on saaren tällä puolen tyyni. Tässä on ihmisen hyvä olla. Ensimmäisen kerran kiinnostuin melonnasta nähtyäni kajakkiparven lipuvan kaupunginlahden poikki eräänä tiistai-iltana. Touhu näytti hauskalta ja rattoisalta lämpimänä kesäpäivänä. Jo uimahallissa melonnan peruskurssilla minusta tuntui, että olen vihdoin löytänyt sen oman lajini. Hymyni hyytyi, kun kurssilla koitti ensimmäinen avovesipäivä toukokuussa. Enpä olisi silloin muka kylmänä päivänä toukokuussa uskonut, että löytäisin itseni kajakista Saimaalta vielä marraskuussa! Eräänä tuulisena ja sateisena tiistaina voimakas tuuli nosti vaahtopäitä ja kaatosade kasteli jokaisen. Kajakki keikkui ihan mihin sattui, sivusta puski aaltoja ja ohjaaminen tuntui hankalalta, paatti totellut laisinkaan. Jännitti niin, että vatsaan koski. Retkimelontakurssin aikana opin kantapään kautta suunnistamaan, ja sainkin koko loppukesän kuulla järjestämästäni saaristoristeilystä... Suur-Saimaalla oli elokuun lopulla luvassa minulle isointa aallokkoa koskaan. Kyllä pientä ihmistä jännitti nähdä ja kuulla ne vaahtopäät Kangas-Teljon suojaisasta pienestä lahdesta. Eräs ohjaajista totesi, ettei itse olisi osallistunut moiselle retkelle ensimmäisenä melontakesänään. Aalloille lähteminen jännitti hurjasti, mutta siihen tottui. Se oli kuin tanssia! 19

20 Kivijärvellä suuntasimme saareen telttailemaan, taivas maalautui purppuran sävyihin. Kuikkien huuto kaikui mahtavasti seikkaillessamme saarien keskellä etsien kalliomaalauksia. Erään lounastauon vietimme pressun alla kaatosateessa, joka muutti kajakin kylpyammeeksi. Nautin nuotion äärellä makoilusta tähtitaivasta tuijotellen. Silloin sitä muistaa, kuinka villiä ja päätöntä elämä välillä on, se kaappaa kainaloonsa ja heittää lätäkköön. Toisen yön nukuimme mökissä isännän huolenpidossa. Saunan, järvipulahduksen, tähtitaivaan ja hyvin nukutun yön jälkeen oli yhtä autuutta lähteä järvelle läpsyttelemään peilityyneen auringon kimallukseen. Retkillä on upeaa kuunnella toisten reissutarinoita. Mökillä koin sellaisen maagisen hetkeen pysähtymisen. Katsoin ympärilläni retkuetta, jossa keskusteltiin vanhoista reissuista ja hauskoista hetkistä, mukana olleista ihmisistä. Näin tuiketta toisten silmissä. Se hehku, nauru ja ilo täytti mökin ja lämmitti pitkään. Leikin ajatuksella, että joskus olen samassa asemassa, muistelen reissuja, kommelluksia ja matkan varrella tapaamiani ihmisiä. Tämä saattaakin olla vakavaa. Sellainen elämän mittainen juttu. Anu Karhu Eka kerta yön yli Saimaalla Aalloilla tanssia ja saaristoristeilyä koettiin melontajaoston historian ensimmäisellä retkimelontakurssilla elokuun alussa. Siinä ohessa opeteltiin suunnitusta sekä melonnan ja retkeilyn perusteita, taitoja joita yön yli kestävällä reissulla tarvitaan. Kurssilla opittiin tekemällä ja kokemalla. Lauantaista sunnuntaihin kestäneen retken aikana melottiin Myllysaaresta Suur-Saimaalle ja takaisin. Vastuullisena vetäjänä sekä melontataitojen kuluttajana toimi melontaohjaaja Kari Ryynänen. 20

21 Kukin kurssilaisista vastasi vuorollaan suunnistamisesta. Saimaan sokkeloinen saaristo tarjosikin mukavasti haasteita. Navigointikouluttajan eli allekirjoittaneen tehtäväksi tulikin aika ajoin tiedustella, missähän suunnistaja arvelee meidän nyt olevan. Melontaturvallisuutta opiskeltiin tietoiskuilla ja käytännön harjoituksilla. Sunnuntaiaamuna innokkaimmat kurssilaiset korvasivatkin aamu-uinnin paripelastautumisharjoituksella. Palaute oli erittäin positiivinen ja ensimmäiset ilmoittautumiset seuraavan vuoden kurssille tuli jo paluumatkalla. Ohjaajan näkökulmasta parasta palautetta kuitenkin oli, että muutama kurssilaista rohkaistui tekemään keskenään omia retkiä uusien melontakaverien kanssa. Kesällä 2016 järjestetään toki uusi kurssikin. Teksti ja kuva: Juha Pietiläinen Väsyneet, mutta onnelliset kurssilaiset Sudensalmen edessä. VÄLINEIDEN VUOKRAUS Saimaan Latu vuokraa jäsenilleen seuraavia retkeilyvälineitä 5 toimitusmaksulla. Henri Kekkonen Vuorokausi Viikonloppu Viikko 1 kpl Teltta kpl Kota 4-6 henk kpl Loue kpl Ahkio

22 1 kpl Lasten ahkio kpl Rinkka paria Lumikengät paria Lasten lumikengät paria Retkiluistimet remmeillä paria Retkiluistimet Salomon kpl Trangia 1 2,2 5 KAJAKKIEN VUOKRAUS Vuokraamme kajakkeja vain Saimaan Latu ry:n jäsenille ja yhteistyötahoillemme. Jos olet yksityishenkilö ja haluat vuokrata kajakin etkä vielä ole Saimaan Latu ry:n jäsen, käy ensin liittymässä jäseneksi Suomen Ladun verkkosivuilla. Valitse jäsenyhdistykseksi Saimaan Latu ry. Jos kuulut jo johonkin muuhun Suomen Ladun jäsenyhdistykseen, voit liittyä Saimaan Ladun rinnakkaisjäseneksi. Kajakin vuokraajan tulee olla uimataitoinen ja pystyä melomaan itseään ja kajakkia vaarantamatta. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200m, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen. Muistathan, että olet tervetullut Saimaan Ladun tiistaimelontaan vaikket olisi Saimaan Latu ry:n jäsen. Tiistaimelonnassa pääset kolmen tunnin opastetulle retkelle Saimaan saaristoon. Vuokraushinnasto 2015 (2016 TARKENNETAAN MYÖHEMMIN) Yksiköt / singles hinta muuta Päivä / day 20 eur Viikonloppu / weekend 40 eur pe ilta su ilta Viikko / full week 80 eur Kaksikot / doubles Päivä / day 30 eur Viikonloppu / weekend 50 eur pe ilta su ilta Viikko / full week 100 eur SAIMAAN LADUN HIIHTO-LASKETTELUMATKA YLLÄKSELLE!! Matka tehdään viikolla 15, keväällä Matkalle lähdetään Lappeenrannan Kauppatorilta klo 5.00 aamulla ja palataan seuraavan viikon lauantaina Majoitus ja ruokailut ovat Hotelli Ylläs Huminassa, Äkäslompolossa. Bussiin mahtuu myös kyytiläisiä. Tiedustelut: Maija-Leena Toikka, puh , maleto@netti.fi 22

23 TEATTERIMATKAT Teatteriretkiä tehtiin vuoden 2015 aikana kolme kertaa. Maaliskuussa kävimme yli yön kestävällä matkalla Jyväskylässä katsomassa musiikkikomedian "Lainahöyhenissä " ja majoitus oli kylpylähotelli Peurungassa jossa myös illastimme sekä tanssimme sekä nautimme kylpylän saunasta sekä uimisesta. Retkeläisiä yhteensä 38 henkilöä. Kesällä käytiin Mäntyharjun kesäteatterissa katsomassa musiikkinäytelmän Kielletyt tunteet joka kertoi Kake Randelinin elämästä, hän myös itse esiintyi pääosassa. Ruokailimme Tyryn viinitilalla. Meitä oli koko 54-hengen bussillinen täynnä iloisia matkalaisia. Syksyn viimeinen matka tehtiin Kotkaan 46 - hengen porukalla. Kotkan Kaupunginteatterissa katsoimme musikaalin "Sugar " piukat paikat, joka tuntui olevan katsojien mieleinen esitys. Teatterin jälkeen söimme noutopöydästä Keisarinsatamassa maittavan päivällisen. Kuljettajina matkoillamme ovat olleet Kirsi Hannikainen ja Veijo Vento. Vuoden 2016 ensimmäinen matka tehdään Kuopioon katsomaan musikaalin HOUSUT POIS (jälleen musikaali) ja yöksi Kylpylähotelli Rauhanlahteen. Hinta ilm. myöhemmin. 23

24 MATKOJEN VARAUSSÄÄNNÖT Saimaan Latu ry:n järjestämät matkat on tarkoitettu vain Saimaan Ladun jäsenille omakustannushintaisina matkoina. Saimaan Latu ry noudattaa yleisiä matkanjärjestäjiä ja majoituspalveluita koskevia sääntöjä sekä varaamisessa ja peruuttamisessa seuraavia ehtoja: varaus tulee voimaan, kun varausmaksu on maksettu 14 vrk kuluessa varauksesta tai maksulappuun merkittynä päivänä. loppuosa maksusta on suoritettava väh. 45 vuorokautta ennen matkan alkamista tai maksulappuun merkittynä eräpäivänä. varausmaksua ei palauteta, mikäli varaaja peruuttaa varauksen alle 60 vrk ennen matkan alkamista. koko maksu peritään, mikäli varausta ei ole peruttu väh. 21 vrk ennen matkan alkua. varausmaksu voidaan palauttaa siinä tapauksessa, että matka saadaan myytyä toiselle.käsittelymaksuna peritään kuitenkin aina 40. peruutukselle tulee olla hyvä syy, esim sairaustapauksissa lääkärin todistus. peruutustapauksessa peritään aina vähintään 40 käsittelykulut. matka toteutuu vain, jos riittävä määrä lähtijöitä löytyy suhteessa ilmoitettuun matkan hintaan. Muussa tapauksessa joudutaan uudelleen määrittelemään matkan hinta ilmoittautuneiden kesken. Nämä säännöt ovat voimassa alkaen toistaiseksi. SAIMAAN LATU RY HALLITUS 24

25 JÄSENSIHTEERILLÄ ON ASIAA Muistathan ilmoittaa jäsensihteerille, jos tiedoissasi tapahtuu muutoksia. Osoitetiedot saamme postin järjestelmästä viikoittain, mutta puhelinnumeron ja sähköpostin muuttuminen ei päivity itsestään. Yhdistys lähettää viestiä/tiedotteita myös sähköpostitse, joten tavoittaaksemme jäsenistön pyydämme teitä tarkistamaan yhteystiedot sähköpostin osalta. Jäsenrekisterissä on jäseniä noin 1850 ja sähköpostiosoitteita noin 620 kpl, joista vajaaseen 250 osoitteeseen saadaan yhteys. Joten yhteystiedot sähköistä yhteydenpitoa varten olisi syytä tarkistaa. Vuonna 2015 muutamia päivityksiä osoitteisiin saapui, mutta vielä on sähköosoitteita joita ei tavoiteta. Jäsenrekisteriä tarkistaessani huomasin, etten ollut saanut jäsenistöä heräämään tarkistamaan omia jäsentietojaan. HUOMIO PERHEJÄSENET: Vuoden 2016 aikana jatketaan jäsenrekisterin tarkistusta ja eri osoitteissa asuvat perhejäsenet tulevat saamaan kirjeen. Perhejäsenyys on tarkoitettu samassa taloudessa asuville aikuisille ja heidän lapsille. Mikäli eri osoitteissa asuvat perhejäsenenä olevat aikuiset haluavat jatkaa jäsenyyttä yhdistyksessä, heidän tulee muuttaa jäsenmuotoaan. Jo aikuistuneille lapsille vanhemmat voivat antaa lahjajäsenyyden ja saada näin lapset jatkamaan perinteistä latu-jäsenyyttä. Jos jostain syystä et saa Latu ja Polku -lehteä, vaikka olet maksanut jäsenmaksusi, ota yhteyttä jäsensihteeriin, myös muissa jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä olen käytettävissä. -Henri- Jäsensihteeri: Henri Kekkonen, p tai sähköposti JÄSENMAKSUT VUODELLE 2016 Henkilöjäsenyys 23 eur Rinnakkaisjäsenyys 10 eur Perhejäsenyys 30 eur Nuorisojäsenyys 10 eur Perheen ensimmäinen jäsen, jolle lähetetään Latu ja Polku lehti sekä seuran tiedotteet ja I jäsenkortti Henkilö, joka on I-jäsen jossakin toisessa latuyhdistyksessä Perhejäsenmaksu kattaa kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt, Latu ja Polku lehti + 2 perhejäsenkorttia <19 v. Latu ja Polku lehti + I jäsenkortti. Yhteisöhenkilöjäseny ys 26 eur Yhteisöhenkilöjäsenyys on uusi jäsenmuoto Suomen Ladussa. Yhteisöhenkilöjäsen liittyy Suomen Ladun paikallisyhdistykseen ja saa kaikki oman yhdistyksen ja Suomen Ladun jäsenedut - ainoastaan lasku jäsenyydestä menee työnantajalle. 25

26 Voit liittyä jäseneksi etusivulla olevan Liity jäseneksi kuvan kautta. Jäsenrekisteri käsittää seuraavat tiedot jäsenestä: Nimen, osoitteen, jäsenmaksunumeron, liittymisvuoden, syntymäajan, jäsenryhmän. Jäsenrekisterin pidon ja jäsenmaksujen perinnän hoitaa keskitetysti Suomen Latu. Jäsentietoja ei anneta ulkopuolisten käyttöön. Muistathan maksaa jäsenmaksusi, kun Suomen Latu laskuttaa sen! Suomen Ladun valtakunnalliset alennukset löytyvät Latu & Polku lehdestä sekä osoitteesta JÄSENEDUT Kaikista Urheilu-Koskimiehen urheiluosaston tuotteista (vaatteet, jalkineet, välineet) ovh. -10 /-20% tapauskohtaisesti sovittavin alennuksin. Huom! Etu koskee myös perheenjäseniä. Kaikista Intersport Myllymäen normaalihintaisista tuotteista tuotekohtainen alennus. MAJAJAOSTO YLLÄKSEN TUNTURIHONKA Suosittuun osakkeeseemme Ylläksen Tunturihonkaan 2016 tuli jälleen runsaasti hakemuksia. Viikkohakemuksia tuli kaikkiaan 217, joissa Tunturihonkaan haettuja viikkoja 447. Viikkoarvonnat vuodelle 2016 suoritettiin hallituksen elokuun kokouksessa Karhusjärven hiihtomajalla. Arvonnassa onnettaren suosimille henkilöille ilmoitettiin sähköpostilla tai puhelimitse saamastaan viikosta kokouksen jälkeisellä viikolla. Maksukirjeet ja ajo-ohjeet on postitettu viikkojen saajille joulu-tammikuun vaihteessa. Jos arvontaviikon saanut henkilö on esteellinen käyttämään viikkoaan, tarjotaan sitä ensisijaisesti varahenkilölle. Hallitukselle on varattu viikot 5 sekä 46 vuodelle 2016 yhtiökokousta ja osakkeen siivouksia varten. Jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksaneitten kesken arvotaan viikko 32/2016 Ylläksen Tunturihonkaan. TAHKON LOMAOSAKE Vuoden 2013 lopulla on hankittu toinen lomaosakkeemme Nilsiän Tahkovuorelta. Saimaan Latu ry omistaa 2/6 lomaosakkeesta, 4/6 on yksityishenkilöiden omistuksessa. Viikkoarvonta Tahkon osakkeen viikoille suoritettiin samanaikaisesti Tunturihongan osakkeen viikkojen kanssa. Tahkon viikkoja haettiin yhteensä 149 kpl. Alkukesästä ilmestyvässä jäsenkirjeessä on uusi arvontalomake vuodelle Siihen voi merkitä yhteensä kolme viikkoa, joista on kiinnostunut, joko Tunturihonkaan tai Tahkolle. 26

27 Elokuussa suoritettavassa arvonnassa arpaonni voi osua juuri sinun kohdallesi. Muista palauttaa arvontalomake merkittyyn päivämäärään mennessä. Saimaan Ladun hallitus toivottaa mukavia lomaviikkoja Tunturihongan sekä Tahkon osakkeissa lomaileville. Lomaosakeasioissa voit kysellä lisää Marjatta Korholalta, (latu) tai (oma) Karhusjärven majan toimintaa 2015 Lunta saatiin riittävästi pelloille vasta tammikuun lopulla. Maja avattiin ja viimeinen aukiolopäivä oli Hiihtokelit loppuivat lyhyeen kelien muututtua kehnoiksi. Maja oli avoinna vain muutaman viikonloun ja hiihtolomaviikolla klo Saimaan Hiihto oli peruttu, sekin lumen vähyyden vuoksi. Majaa on vuokrattu erilaisiin koulutustapahtumiin, rippi- ja syntymäpäiväjuhlia varten. Päiväkotilaiset ovat myös tehneet retkiä majalle ja pidettiin perinteinen kokoperheen tonttupolkutapahtuma. Tarjolla oli jouupuuroa, kahvia, pipareita ja mehua. Kävijöitä oli pitkälti toista sataa, joten tarjoilut tekivät kauppaansa ja pidettiin majalla siivoustalkoon, jossa oli reippaat yli kymmenen osallistujaa kummassakin. Tarjolla oli pullakahvit, kuten myös kesän pyöräilyjen aloitus- ja lopetuspolkaisuissa ja 6.9. Kesäkuussakin talkoiltiin ja silloin vuorossa oli katontekotalkoot, jotka jatkuivat elokuussa räystäiden ja vessojen maalauksella. Talkoolaisia huomioitiin mm. keittolounaalla sekä päiväkahveilla. Hallitus kokousti majalla ja arpoi samalla lomaosakkeiden saajat vuodelle Elokuun lopulla tiloissa kokoontui myös Saimaan Ladun VaPePa-osasto. Syyskuun perheretkeen majalla osallistui 26 henkilöä. Koko vuoden aikana majan vieraskirjassa ilmestyi 606 merkintää. Majan vuokraus ym. Asioissa voit ottaa yhteyttää Sulo Tuuliaiseen, tai Majan emäntänä toimii Seija Kupsanen, Majan vuokraaja: Muistathan jättää majan siistiin kuntoon ja huolehdithan polttopuut seuraaville tulijoille. Toivotaan vuodelle 2016 hyviä hiihtokelejä. Hallitus 27

28 LOMAOSAKKEIDEN ARVONNAT VUODELLE

29 TAPAHTUMAKALENTERI 2016 Tammikuu klo Lentopallovuorot alkavat Kimpisen koulun yläsalissa KLO ANGRY BIRDS GO SNOW, HUHTINIEMEN HIIHTOKESKUS Helmikuu 3.2. Lumikenkäilyyn tutustumista Linnoituksessa YSTÄVÄNPÄIVÄTANSSIN, TIRILÄN TYÖVÄENTALO Maaliskuu 1.3. Perheretki Karhusaareen Huhtikuu HIIHTO LASKETTELUMATKA YLLÄKSELLE ,2016, viikko GEOKÄTKÖILYN OHJAAJAKOULUTUS, KARHUSJÄRVEN MAJA Kevään metsämörri alkaa kevään patikoinnit alkavat Toukokuu Pyöräilyviikko avaa pyöräilykauden Mörripolku Karhusjärven majalla Tiistaimelonnat alkavat Kesäkuu 8.6. Melontaan tutustumista Myllysaaren Melontakeskuksessa Kesän patikoinnit jatkuvat Heinäkuu Elokuu Patikoinnit tauolla Patikoinnit jatkuvat tiistaimelonnat päättyvät Syyskuu Lokakuu Marraskuu 6.9. Syksyn metsämörri alkaa Perheretkiä Tonttupolku 29

30 Saimaan Latu ry. PL 330, LPR, Perustettu , jäsenmäärä 1923 Hallitus 2016 Puheenjohtaja Sulo Tuuliainen Jäsen/Varainhoitaja Marjatta Korhola Jäsen Heikki Kupsanen Jäsen Tuula Kauppinen Varapuheenjohtaja Maija-Leena Toikka Jäsen/tiedottaja Henri Saira Jäsen Elina Ylä-outinen Varajäsen/Jäsensihteeri Henri Kekkonen Sihteeri Tellervo Vehviläinen Jäsen Matti Saikko Jäsen Jari Vanhanen Varajäsen Kirsi Hannikainen Jaostot kokoonkutsujineen Hiihto- ja pyöräilyjaosto Sulo Tuuliainen Virkistysjaosto Marjatta Korhola Melontajaosto Jari Vanhanen Talviuinti- ja kuntosalijaosto Maija-Leena Toikka Majajaosto (maja Hölsäntie 70) Seija Kupsanen Lentopallojaosto Sulo Tuuliainen Lapsi- ja nuorisojaosto Henri Kekkonen Vaellus- ja patikointijaosto Henri Kekkonen Välinevuokraus Henri Kekkonen Tiedotus Henri Saira Ylläksen tunturihonka Marjatta Korhola Tahkon lomaosake Marjatta Korhola Lappeenrannan kaupungin ja urheiluseurojen yhteyshenkilö Sulo Tuuliainen Tapahtuma- ja kunnossapitoryhmä Sulo Tuuliainen

31 31