Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös

Transkriptio

1 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös ' ~\NI'r 1 ~'PREEN K,%UPUNK] -1 u. n4. 1(8) 10 no T Annettu julkip non jälkeen Antopäivä Päätösnurnero 17/0115/2 Diaarinumero 01943/16/4103 Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus W C) z ~ ~NZ - z j Valittajat ätös, josta valitetaan Esko Vuoristo, Tampereen rakennussuojeluseura ry, Erkki Stenman, Höytämöjärvi-yhdistys ry, Irma Hokkanen, Jarmo Virta, Messukylän kalastus-/osakaskunta, Pentti Jokinen, Pirkarimaan liito-oravayhdistys, Suomen Maankäytön Seura, Suomen ympäristökamari, Tiina Jokinen ja Timo Koivula Tampereen kaupunginvaltuuston päätös Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen numero 8534; Lahdesjärven eteläosan työpaikka-alue. Käsittely hallinto-oikeudessa Vaatimukset hallinto-oikeudessa Valituksenalainen päätös on kumottava. Hallinto-oikeuden on velvoitettava Tampereen kaupunki toimittainaan kaikki kaavoituksen asiakirjat ja nauhoitukset printattuina veloituksetta mitään pois jättämättä hallinto-oikeudelle sekä valittajain luettavaksi diaariotteineen allekidoitettuina. Asiassa on toimittava suullinen käsittely ja katselmus. KIWntiosoite Puhelinvaihde Faksi Sähköposti

2 Valittajien muistutuksessa on edellä olevan lisäksi esitetty seuraavat valitusperusteet: Kaava-alueen lähistön rakennukset ovat aiempien maankaivutöiden vuoksi heikentyneet rakenteiltaan ja kaavan mukainen rakentwninen aiheuttaa merkittävän vaaran näille rakennuksille. Kaava-alue on sijoitettu lentomelualueelle. Asemakaavan selvitysaineistossa ei ole tältä osin mitään vaikutusarvioita alueella työskentelevien terveyteen. Kaava-alueen sisäisen liikenteen jä~estämistä ja pysäköintiä ei ole esitetty mitenkään- Virkistysalueen suolampareet laj istoineen tuhoutuvat hulevesien johtamisen vuoksi. Asemakaavan mukaisen tvöi)aikka-alueen rakentaminen heikentää kotimaisen teollisuuden työllisyyttä 2(8) Twnpereen kaupunki on velvoitettava korvaainaan valittajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Vaatimusten perusteet: Valittajat uudistavat asemakaavoituksen kuluessa antamiensa kirjallisten kannanottoj en, mielipiteiden ja muistutusten sisällöt. Tampereen kaupunki on pimittänyt osallisilta mahdollisuuden tietää, mitä asiakidoja asemakaavoituksessa on syntynyt ja rikkonut siten perustuslain 12 :ä, julkisuuslain 11 :äja kuntalain 29 :ä sekä maankäyttö- ja rakennuslain 65 :ä. Asemakaava perustuu puutteelliseen selvitykseen ja loukkaa perustuslain 20 :n säännöstä. Kaupunki ei ole antanut yksityiskohtaista perusteltua vastausta valittajien muistutukseen, minkä vuoksi osalliset eivät ole voineet vaikuttaa päätöksentekijöihin ennen kaupunginvaltuuston kokousta. Kaavat lohkaisevat osan Tampereen ja Lempäälän yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan Särkijärven pohjoispuolen virkistysalueesta, heikentäen alueen virkistysarvoj a sekä uhanalaisten lajien kulkuyhteyksiä länteen ja lounaaseen. Kaava tuhoaa Tarnpereen kantakaupungin yleiskaavan viherverkkoon liittyvän liito-oravan pesintä- ja ruokailualueen, hävittää vuokkovyöhykkeen arvokkaimman alueen, ja merkittävän valkolehdokkiesiintymän. Alueella on myös raidankeuhkojäkälää, joka indikoi alueen korkeista luonnonarvojen tasoista. Kaavapäätös on luonnonsuojelulain 49 :n, luontodirektiivin ja lintudirektiivin vastainen. Osallisten mielipiteitä ei ole huomioitu. Asemakaavaa on muutettu ristiriitaisesti yleiskaavan ohjausvaikutukseen verrattuna siten, että tavoitteeksi on tullut mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentaminen. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu erikoiskaupan kerrosalaa eikä mitoitettu paljon tilaa vaativaa kauppaa. Ympäristöministeriön ja Suomen kuntaliiton ohjeen mukaan ennen kaupan uusien säännösten voimaantuloa ei kuntakaavoituksella voida osoittaa keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle seudullisesti merkittäviä paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikköjä ennen kuin kaupan mitoitus on ratkaistu maakunta- ja yleiskaavoilla. Valittajat ovat viitanneet Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisuun /493 ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisemaan kanteluun 1207/ 1 /0 1.

3 3(8) Lausunnot ja selitykset Hallinto-oikeuden ratkaisu ja perustelut Perustelut Tutkimatta j ättäminen Suullinen käsittely ja katselmus Tampereen kaupunginhallitus on antanut lausunnon, jossa on todettu muun muassa, että diaariote on toimitettu Vuoristolle Muutoksenhakij at ovat antaneet selityksen ja valituksen täydennyksen. Hallinto-oikeus ei tutki valitusta Höytämöjärvi-yhdistys ry:n, Pirkanmaan liito-oravayhdistyksen, Suomen Maankäytön Seuran, Suomen ympäristökamarin, Pentti Jokisen, Tiina Jokisen, Erkki Stenmanin ja Inna Hokkasen tekemänä. Hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittamisesta. Hallinto-oikeus hylkää lisäselvityksen hankkimista koskevan vaatimuksen. Muilta osin hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylkää sen oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päivätyssä täydennyspyynnössä varannut Esko Vuoristolle tilaisuuden täydentää asiaki~joja liittämällä mukaan muiden valittajien valtaki~at sekä selvityksen valittajina olevien yhdistysten säännöistä ja nimenkirjoittajista. Täydennyspyynnössä on ilmoitettu, että valitus voidaan jättää tutkimatta, ellei puutteellisuuksia poisteta. Vuoristo ei ole toirnittanut valtakirjaa Pentti Jokiselta, Tiina Jokiselta, Erkki Stemnanilta eikä Irma Hokkaselta. Pirkamnaan liito-oravayhdistys, Suomen Maankäytön Seura ja Suomen ympäristökamari ovat valituksen tekemishetkellä olleet rekisteröimättömiä yhdistyksiä, joilla ei siten ole ollut oikeutta hakea muutosta. Höytämöjärvi-yhdistys ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen nimen kid oittavat puheenj ohtaj a tai varapuheenj ohtaj a, yhdessä tai j ompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Kun valtakirjan ovat allekirjoittaneet taloudenhoitaj a j a sihteeri, valtakid a ei ole yhdistyksen sääntöj en rnukainen. Valitus on jätettävä tutkimatta edellä lueteltujen valittaj ien osalta. Hallinto-oikeus on varannut muutoksenhakijoille tilaisuuden täydentää valitustaan ilmoittamalla minkä vuoksi suullisen käsittelyn tai katselmuksen toimittaminen olisi tarpeen ja mitä selvitystä suullisessa käsittelyssä olisi tarkoitus esittää. Täydennystä ei ole annettu. Kaava-alueen olosuhteet ja muut asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset seikat selviävät asiakirjoista, joten katselmuksen tai suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole asiassa tarpeen.

4 Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. 4(8) Lisäselvityksen hankkiminen Vuorovaikutusmenettely Sovellettavat oikeusohjeet Hallintolainkäyttölain 33 :n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Pykälän 2 momentin mukaan valitusviranomaisen on hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat. Hallinto-oikeus on lausuntopyynnössään pyytänyt Tampereen kaupunkia toimittamaan hallinto-oikeudelle kaikki päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Tampereen kaupunki on toimittanut hallinto-oikeudelle pyydetyt asiakirjat. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupungin voitaisiin epäilläjättäneen toimittamatta hallinto-oikeudelle asian ratkaisun kannalta merkityksellisiä asiakirjoja. Kaikki kaupungin toimittwna asiakirja-aineisto on toimitettu muutoksenhakijalle luettavaksi ja samalla on varattu muutoksenhakijalle tilaisuus lausua asiassa. Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden käytettävissä oleviin asiakirjoihin sisältyvä selvitys, ei muiden asiakidojen hankkiminen ole asian selvittämiseksi enää tarpeen. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaavoitusmenettelyssä esitettyihin muistutuksiin annetut vastineet ovat olleet yhdyskuntalautakunnan päätöksen ja kaupunginvaltuuston päätöksen liitteenä. Valituksen tekijöillä on ollut myös Suomen perustuslain 20 :n edellyttämällä tavalla mahdollisuus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että muistutuksiin annettava vastine olisi osallisten käytössä ennen valtuuston kokousta. Kaavoitusmenettely ei ole ollut tältä osin lainvastaista. Hyväksytty asemakaava ei ole sen vuoksi lainvastainen, että osallisten asemakaavaehdotukseen tekemiä muutoksia ei ole hyväksytty. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että kaikki valmistelumateriaali olisi kopioitava ja toimitettava osallisille. Kun otetaan huomioon asiakirjoissa olevat tiedot nähtävillä olleesta materiaalista ja hallinto-oikeudelle toimitettujen kaava-asiakirjojen sisältö, ei vuorovaikutusmenettely ole ollut lainvastainen sillä perusteella, että muutoksenhakija ei ole saanut itselleen kopioita kaikista vaatimistaan asiakirjoista.

5 Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys 5(8) Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluj en alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järj estämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Saman pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kaava-alue sijaitsee Tampereen Lahdesjärven kaupunginosassa 5 km kaupungin keskustasta etelään. Alue raj autuu pohjoisessa Leppästensuonkatuun ja lännessä Helsinki-Tampere -moottoritiehen (VT 3) sekä sen ramppiin. Itäja eteläpuolella on virkistysalueena toimivaa pääosin rakentamatonta metsikköä, jonka maasto laskee kohti Särkijärveä. Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentwninen. Kaava-alue on rakentamatonta metsää. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Vesisuhteiden osalta huomionarvoista on kuitenkin sijoittuminen Särkijärven läheisyyteen. Lahdesjärven alueen tämänhetkiset teollisuusalueet sijoittuvat Pyhäjärven puoleiselle valuma-alueelle. Asemakaavalla muodostuu korttelit 6147 ja 6148 sekä katu-, virkistys- ja erityisaluetta. Kaavalla on osoitettu liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (KTT- 15) sekä liikerakennusten korttelialueita, jolla saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä (KM-3). Kaavamääräysten mukaan 100 % KM-3 korttelialueiden ja 10 % KTT- 15 korttelialueiden rakennusalalla sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää liiketiloihin laskettavina paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloina. Korttelialueille ei voida sijoittaa päivittäistavarakauppaa eikä muun erikoiskaupan ja palvelujen liiketiloja. Korttelialueiden keskelle on osoitettu Akulatinkadun katualue liikenneympyröille varattuine alueineen sekä osoitettu pysäköimispaikkoja. Korttelialueittain on määrätty kerrosalaneliömetriä kohden rakennettavien autopaikkojen määrä. Korttelialueita ympäröi lähimetsä- ja suojaviheralueiden vyöhyke. Kaava-alueen pohjoisosan lähimetsäalueelle on osoitettu ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jossa hulevesiäjohdetaanja viivytetään allas- ja ojarakentein. Kaavarnääräyksen hule-30(1.5) mukaan tontilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Kaavan yleismääräyksissä on muun muassa määrätty rakentamisaikaisten haittojen ehkäisystä ja muun muassa tärinävaikutusten tarkkailemisesta sekä suositeltu viherkattojen rakentamista. Kaavan toteuttainista varten on laadittu myös rakentamistapaohje. Kaavaselostuksen mukaan keskeiset luontoarvot on turvattu rakennettavan alueen itäpuoleisen laajan viheralueen osana. Rakennettavan alueen alle jää joitakin pieniä avainbiotoopiksi luokiteltuja alueita, joita ovat Leppästensuonkadun eteläpuolella olevat mahdolliset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt rehevä korpi ja pienialaiset jäkälikkökalliot. Valkolehdokkien esiintymät tulevat häviämään, sillä valkolehdokkien säästäminen korttelirakenteen sisällä ei ole mahdollista. Lahdesjärven ympäristö- ja maisemaselvityksen perusteella luonnonoloiltaan arvokkaimpia alueita ei sijoitu asemakaavan 8534 ra-

6 Nyt kysymyksessä olevalla alueella on voimassa Lahdesjärven osayleiskaava, joten kantakaupungin osayleiskaavan aluevarauksilla ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevan asemakaavan laillisuutta arvioitaessa. Asemakaavassa osoitettuj en alueiden varaaminen rakentamiseen ja luontoarvojen huomioiminen on ratkaistu pääosin jo osayleiskaavassa. Valkolehdokki ja raidankeuhkojäkälä eivät ole erityisesti suojeltavia lajeja. Kaava ei ole lainvastainen sen vuoksi, että näiden lajien kaikkia esiintymispaikkoja ei voida säilyttää ja suojella. Asemakaava ei ole luontoarvojen vaalimista koskevan sisältövaatimuksen vastainen. 6(8) Hallinto-oikeuden johtopäätökset Lahdesjärven osayleiskaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden annettua ratkaisunsa Osayleiskaavassa Leppästensuonkadun eteläpuolelle on osoitettu uusi työpaikka-alue (TP-8). Osayleiskaavaselostuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan toimintoja. Alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Osayleiskaavassa on annettu myös määräyksiä hulevesien, lentomelun sekä luonto- ja virkistysarvojen osalta. Hallinto-oikeus on osayleiskaavaa koskevan päätöksensä numero 12/0236/2 perusteluissa todennut, että työpaikka-alueeksi osoitetun TP-8 -alueen kaavavarausten alle jää ja siten toteutuvan rakentainisen myötä häviää joitakin avainbiotoopeiksi luokiteltuja pieniä alueita, mutta ei arvokkaita kokonaisuuksia. Suurin osa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi arvioiduista alueista on Lahdesjärven osayleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi VLM-3, jolla säilytetään alkueräinen luonnonympäristö. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Kaavalla osoitetut maankäyttötoiminnot huomioon ottaen lentomelun vaikutuksia ei ole tarvinnut erikseen selvittää. Asemakaavaa varten ei ole tehty uusia luontoselvityksiä, vaan käytetty osayleiskaavaa varten tehtyä maisema- ja ympäristöselvitystä. Kun otetaan huomioon edellä osayleiskaavasta tehtyä valitusta käsitellessä todettu ja se, että asemakaavan rakentwnisalueet sijoittuvat osayleiskaavan mukaisille paikoille eikä alueen luonnonolosuhteissa ole selvitetty tapahtuneen merkittäviä muutoksia osayleiskaavan laatimisen jälkeen, tehtyjen selvitysten perusteella on ollut arvioitavissa, täyttääkö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamat vaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 9a luvun vähittäiskauppaa koskevat erityissäännökset ovat tulleet voimaan Lain /319 siirtymäsäännöksen ( /205) mukaan 71 a :ä sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuitenkin vasta 15 päivästä huhtikuuta Lain 71 b :ä ei sovelleta maakunta- ja yleiskaavaan, joka lain voimaan tullessa on ollut kaavaehdotuksenajulkisesti nähtävillä. Edellä todetun mukaisesti nyt kysymyksessä olevaan asemakaavaan ei sovelleta valituksessa esiin tuotuja vähittäiskaupan suuryksiköiden erityissäännöksiä. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan osoittarninen kysymyksessä olevalle alueelle ei ole osayleiskaavan vastaista. Osayleiskaava on ollut riittävästi ohjeena asemakaavaa laadittaessa.

7 Hallinto-oikeuden loppujohtopäätökset Oikeudenkäyntikulut Sovelletut oikeusohjeet 7(8) Kaavaa varten laaditussa hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa ja sen päivityksessä (loppuraportin päiväys ) on tarkasteltu suunnittelualueella syntyvien hulevesien määrääja laatuaja esitetty keinoja hulevesien muodostumisen ja virtaamien hallitsemiseksi. Suunnitelman tavoitteena on esimerkiksi Leppästensuon vesitasapainon säilyttäminen ennallaan ja estää Särkijärven kuormituksen lisääntyminen. Hallinto-oikeus arvioi, että selvityksen pohjalta tarkasteltuna asemakaavamääräykset ovat riittävät hulevesistä aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Asemakaavassa on annettu määräykset rakentamisaikaisten tärinä- ja muiden haittojen ehkäisemisestä. Kaavassa on osoitettu pysäköintialueet ja korttelialueiden välisen kadun lisäksi korttelialueiden sisäisiä ajoyhteyksiä. Kaavaa varten on laadittu myös katuyleissuunnitelma. Kaava luo edellytykset turvallisen ja terveellisen elinympäristön ja liikenteen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää, millainen kaava alueelle laaditaan. Hyväksyttyä asemakaavaa ei voida kumota yksinomaan sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi muutoksenhakijoiden käsityksen mukaan alueelle paremmin soveltuva. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessäjärjestyksessä eikä se ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastainen. Asian näin päättyessä valittajille ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Perusteluissa mainitut Kuntalaki 90 (1375/2007) Kuntalaki (410/2015) 147 Hallintolainkäyttölaki 21, 28, 38, 41, 51 2 mom ja 74 Maankäyttö- ja rakennuslaki 42 1 mom, 57, 62 ja 65

8 8(8) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kunnallisvalituksin korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 0 ulkipanon j älkeen.valituslupa). Esittelijäjäsen Elina Tanskanen Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Eija Mäkelä ja Elina Tanskanen. Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Esko Vuoristo asiakumppaneineen Jäljennös Tampereen kaupunginhallitus, jonka on kuntalain 97 :n (435/1999) mukaisesti ilmoitettava päätöksestä Pirkarunaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tiedoksi Ympäristöministeriö, PL 35, Valtioneuvosto Oikeudenkäyntimaksu 250 euroa, laskutetaan myöhemmin kik Jäljennöksen oikeaksi todistaa päätöksen antopäivänä lainkäyttösihteeri Kirsi Koukku

9 Liite hallinto-oikeuden päätökseen Valitusosoitus Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan myöntärnisen edellytykset Valitusaika Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valitus lupa on myönnettävä, jos: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottarnatta. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaininen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, johon on sisällytettävä myös valituslupahakemus, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - perusteet, joilla valituslupa tulisi myöntää - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiwniehen on allekirjoitettava valituskir elmä. Asioitaessa sähköisesti, j allekhjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toirnitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Asiainiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viitneisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettärninen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: Puhelin: PL 180 Fabianinkatu 15 Telefax: HELSINKI Helsinki Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi julkipanonjälkeen.valituslupa 04.17