KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040
|
|
- Laura Ranta
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI KYMENLAAKSON SKENAARIOT Capful Oy Kimmo Kivinen, Harri Konola, Johanna Schreck 1
2 SKENAARIOKUVAUKSET Osa 1
3 SKENAARIOIDEN TIIVISTELMÄT 2 Tehokkuuden armoilla GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS YHTEISÖLLISYYS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO PÄÄTÖKSENTEKO LÄHELLÄ PÄÄTÖKSENTEKO ETÄÄLLÄ 1 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden vastuulla GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI 3 Yhteisymmärryksen ehdoilla YHTEISÖLLISYYS GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO PÄÄTÖKSENTEKO LÄHELLÄ PÄÄTÖKSENTEKO ETÄÄLLÄ PÄÄTÖKSENTEKO LÄHELLÄ PÄÄTÖKSENTEKO ETÄÄLLÄ TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI 2 TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI COPYRIGHT 3 CAPFUL
4 SKENAARIO 1: LOPPUTILANNE 2040 Yhteisöllisyyden vastuulla ELINKEINOT JA TYÖ HYVINTOINTI JA VÄESTÖ YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Geopoliittisesti epävakaassa maailmassa protektionismi vallitsee ja Globalisaatio on kääntynyt eriytymisen suuntaan. Maailmantalouden heikko tilanne ajaa kansanvaltiot suojelemaan kotimaisia tuottajia suojatullein ja pakottein. Nationalismin nousu ja EU:n talousvaikeudet johtavat useisiin irtiottoihin Unionista. Venäjän ja Suomen välinen kauppa hankaloituu ja kansainväliset investoinnit vähenevät. Heikko taloustilanne laskee biotaloustuotteiden hintoja ja vienti sakkaa. Omavaraisuus ja huoltovarmuus korostuvat protektionistisen päätöksenteon vallitessa ja suomalaista tuotantoa suositaan. Paikallisruoan tuotanto ja jalostus vahvistuvat ja maakuntien merkitys maataloustuotteiden ja luonnonvarojen tuottajana kasvaa. Globaali logistiikka supistuu etenkin lentoliikenteen osalta, mikä painottaa maan sisäisen järjestelmän ja toimivan infrastruktuurin merkitystä. Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus nousee kriittisen tärkeäksi ja lähituotanto yleistyy. Valmistavaa teollisuutta palaa ulkomailta Suomeen. Kansainvälinen yhteistyö mm. kyberturvallisuuden osalta takkuilee ja valtiot ottavat entistä vahvemman roolin tiedonhallinnassa ja esim. Kiina ja Venäjä kehittävät omia internet-järjestelmiään. Myös yksilöt suhtautuvat skeptisesti omien tietojensa levittämiseen. Luottamus teknologiaan on koetuksella ja eri viiteryhmien ääriajattelu vahvistuu. Ihmiskontakti korostuu vastaiskuna teknologiakehitykselle ja palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa. Hoivapalvelut työllistävät merkittävän osan työikäisistä. Paikallisesti tarjotut palvelut ja lokaalit innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointivaltion kasvavia kustannuksia ei kyetä rahoittamaan julkisin varoin. Universaaliuden periaate terveydenhuollossa poistuu. Kolmas sektori ottaa vastuuta palveluiden järjestämisestä vapaaehtoistoiminnan lisääntyessä. Uusia kumppanuusratkaisuja ja innovaatioita syntyy alueellisten organisaatioiden, yritysten ja kansalaisten välille. Lähiyhteisöjen, kuten perheiden rooli kasvaa merkittävästi. Kansalaisten terveyserot kasvavat eri alueiden ja väestöryhmien välillä. Syrjäytyneiden määrä lisääntyy. Heikon taloustilanteen vuoksi panostusta liikenneinfrastruktuuriin vähennetään ja keskusten sisäisten ja niiden välisten yhteyksien kehittäminen on entistä enemmän alueiden ja kaupunkien vastuulla. Infran heikentyminen vaikeuttaa metsäteollisuusyritysten puunsaantia. Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne supistuu ja erityisesti Venäjältä tulevat matkustajavirrat vähenevät. Suurimpien kasvukeskusten suuntautumisen sijaan aluerakenne muotoutuu enemmän pieniin kylämäisiin yhdyskuntiin. Tätä kehitystä tukevat niin arvojen ja asenteiden, asumisen kuin työn tekemisen muutokset sekä uudet teknologiset innovaatiot. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän paikallistuminen vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumisen merkitystä. Muuttoliike maaseudulta pois hidastuu. Ilmastonmuutoksen seurauksena Golf-virran lämmittävä vaikutus heikkenee. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat yleistyvät. IHMINEN 4
5 SKENAARIO 1 Skenaarioiden syy- seuraussuhteet Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat ja eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Maailman politiikan muutos: Nationalismi Protektionismi Brexit ja kauppasodat Luottamuksen heikkeneminen talouteen ja yhteiskuntaan Taloudellisten resurssien niukkeneminen Luottamus digitalisaatioon heikkenee, syynä mm tietomurrot Ihmisten luottamuksen murentuminen teknologiaan Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen, radikalisoituminen Työn sisällön kehittyminen taantuu ja innovointi vähenee Yhteisöllisyyden vastuulla Rajat suljetaan Lähiyhteisöjen merkitys nousee Ilmaston muutos ja vaikeasti ennustettavat muutokset Huonot satokaudet ilmaston kylmenemisen vuoksi Ilmastopakolaisuus lisääntyy ja seuraukset ovat arvaamattomat Ruoan hinta nousee Maaseudun elinvoimaisuus vahvistuu, lähiruoan merkitys korostuu 5
6 SKENAARIO 2: LOPPUTILANNE 2040 Tehokkuuden armoilla ELINKEINOT JA TYÖ Keskusjohtoiset nopealiikkeiset idän valtiot, kuten Venäjä ja Kiina valloittavat maailmaa strategisin yritysostoin ja investoinnein. Maiden välille on syntynyt vaikutusvaltainen koalitio joka on asennoitunut länttä vastaan, Tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu ohjaa päätöksentekoa. Teknologia kehittyy nopeasti ja maailmantalous kasvaa yrityslähtöisessä ja idän teknologiajättien dominoimassa maailmassa. Suuri osa yksilöiden ja organisaatioiden tuottamasta datasta keskittyy näiden valtiojohtoisten teknologiajättien haltuun. Tämä aiheuttaa jännitteitä, ristiriitoja ja konflikteja maiden välillä. Biobuumin vallitessa biopohjaisia tuotteita arvostetaan ja metsäintegraattien ympärille muodostuu monimuotoista liiketoimintaa, uutta työtä ja vahvoja ekosysteemejä. Kehitystä rajoittaa kuitenkin voimakas raaka-ainepula. Kiinalaiset yritykset kiinnostuvat biotalousalasta ja sen raaka-aineista ja hankkivat omistukseensa olemassa olevia tehtaita. Uusien teknologioiden avulla logistiikkaketjut optimoidaan nykyistä paljon tehokkaammiksi. Laivaliikenteen merkitys laskee lentoliikenteen lisääntyessä merkittävästi. Autonomisten ratkaisujen yleistyessä teknologiayritysten rooli alalla kasvaa ja työvoiman tarve laskee. HYVINTOINTI JA VÄESTÖ Automatisointi etenee useilla aloilla ja tekoälyn avulla suoritetaan entistä haastavampia tehtäviä. Suomen koulutustaso ei pysy kehityksen tahdissa. Tilanne johtaa työmarkkinoiden polarisointiin ja tuloerot kasvavat. Huippuosaajista kilpaillaan. Koulutusta pyritään joustavoittamaan kaikin keinoin. Suuri osa ihmisistä ovat teknologiajättien työnjakoalustojen armoilla ja joutuvat tyytymään sieltä saataviin töihin. Alustat määrittelevät tulotason. Hyvinvointi on kasvavissa määrin riippuvainen sosiaalisesta asemasta ja varallisuudesta. Yksittäiset ihmiset ja kuluttajat ottavat kasvavissa määrin vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yksityisen sektorin merkitys kasvaa ja terveydenhoidossa korostuvat personoidut ratkaisut ja tekoälyn hyödyntäminen. Vakuutusten merkitys terveydenhuollon turvaajana korostuu. Hyvinvointia uhkaa lisäksi voimakas hybridivaikuttaminen erilaisten intressitahojen toimesta, mikä näkyy kasvavana epäluulona ihmisten ja instituutioiden välillä. TALOUS YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Kaupungistumisaste on korkea ja erityisesti pääkaupunkiseudun metropolialue vahvistuu. Urbaani ja kansainvälinen asuinympäristö saa ihmiset muuttamaan pääkaupunkiseudulle kuihtuvista maakunnista. Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat keskittyneitä suurkaupunkeihin ja osaajat muuttavat kasvavissa määrin myös Suomen ulkopuolelle. Suomessa panostetaan erityisesti digitaaliseen infrastruktuuriin, kaupunkien raideliikenteeseen ja maayhteyksiin kansainvälisen liikenteen lentoasemille. Myös Idän intressit Suomen logistiikkaan lisääntyvät ja Kiina sijoittaa suomalaisiin infrastruktuurihankkeisiin (esim. Helsinki-Tallinna tunneli, Rantarata, seudun satamat). Matkustajavirrat Venäjältä ja Aasiasta kasvavat ja ostosmatkailu rajalla lisääntyy. 6
7 SKENAARIO 2 Skenaarioiden syy- seuraussuhteet Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat ja eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Globaali kilpailu kiihtyy ja syntyy keskusjohtoisten maiden rintama länsimaita vastaan Vallansiirto vallanperijöille onnistuu ja keskusjohtoiset maat nousevat Maiden välinen verokilpailu kasvaa (yhteisöverot) Investointeja idästä Biotalous kehittyy Venäjälle kasvua biotaloudesta Energiatuotantoon syntyy uusia ratkaisuja Eurooppa jää jalkoihin Julkiset resurssit hupenevat Teknologian armoilla Teknologinen murros Vain huippuosaajia tarvitaan Eroja ihmisten hyvinvoinnissa AI, 5G ja lohkoketjut tehostavat toimintaa Terveydenhoidosta personoitu kulutustuote Perinteinen hyvinvointivaltio rappeutuu 7
8 SKENAARIO 3: LOPPUTILANNE 2040 Yhteisymmärryksen ehdoilla ELINKEINOT JA TYÖ Maailmantaloutta vauhdittaa vapaakaupan suosio. Venäjästä ja Kiinasta tulee avoimempia maiden hallintojen heikentyessä (esim. maiden internettien tiukat rajoitteet poistuvat, Google rantautuu maihin). Kaupankäynti sekä yhteistyö EU-maiden kanssa lisääntyy. Luottamus maiden välillä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen tarvittavista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Monikansallisia sopimuksia tehdään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla (liike-elämä, politiikka, ilmastosopimukset). Uusi sopimismalli lisää byrokratiaa ja hidastaa päätöksentekoa. Myös mahdollisuus tehdä maan sisäisiä päätöksiä rajoittuu. Perinteisen työnantaja-työntekijä suhteen ja ammatin merkitys vähenee, ihmisiltä odotetaan joustavuutta. Alustatalous luo työtä, jota tehdään myös työttömyysjaksojen aikana ja omien töiden rinnalla. Kansalaispalkka luo turvaa uusilla monimuotoisilla työmarkkinoilla. Syntyy kansallisia ja paikallisia alustoja joilla töitä tehdään. Työttömyysjaksot nähdään jatkuvan oppimisen ja uudelleen kouluttautumisen mahdollisuutena. Biomarkkinoita leimaa luontoarvojen korostuminen ja vahva ympäristötietoisuus. Puunkäyttö rakennusmateriaalina lisääntyy ja bioraaka-aineen avulla ollaan korvattu muovi. Puhdas luonto ja puhtaat kasvuolosuhteet korostuvat myös ruoantuotannossa. HYVINTOINTI JA VÄESTÖ Suomen taloudella menee vahvasti ja yhteiskunnan keskeiset palvelut ja infrastruktuuri ovat julkisen toimijan vastuulla. Julkisen sektorin toimijat ovat onnistuneet uudistamaan toimintamallejaan ja palvelullistamaan toimintaansa. Internet on aidosti globaali ja kansainväliset nettipalvelut hallitsevat. Internetiä valvoo uusi globaali valvontaelin. Oman datan jakamisesta on tehty helppoa ja teknologiaan luotetaan. Rajapinnat ovat avoinna parempien ja personoidumpien palveluiden takaamiseksi. Terveysdataa jaetaan ja sairauksien ennaltaehkäisy on viety niin pitkälle, että perinteiset terveyskeskukset menettävät merkitystään. Kotirobotiikka ja tekoäly mahdollistavat (iäkkäiden) etähoidon ja eri toimijat kouluista hyvinvointikeskuksiin pääsevät käsiksi kansalaisten henkilökohtaiseen dataan, hyvinvoinnin turvaamiseksi. Teknologian mahdollistama terveyspalveluiden halpa tuottaminen saa aikaan säästöjä julkiselle sektorille ja tämä takaa mahdollisuuden tarjota väestölle myös kalliimpia erikoispalveluita. YHTEISKUNTA YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Kansainvälinen muuttoliike suuntautuu tasaisesti eri maiden välillä. Suomen aluerakenne perustuu useiden kasvukeskustojen verkostoon. Nopeat raideliikenteen yhteydet sekä etätyön yleistyminen laajentavat huomattavasti ihmisten perinteistä työssäkäyntialuetta. Alustatalouden mahdollistaessa paikasta riippumattoman työnteon asuinpaikka valitaan muiden kriteerien mukaan ja muut alueiden tarjoamat mahdollisuudet korostuvat (luonto, palvelut, viihtyvyys). Biotaloustoimijoiden menestyminen näkyy Kymenlaaksossa myös logistiikan vilkastumisena. Afrikan maiden talouskasvu johtaa satamaliiketoiminnan ja Itämeren merkityksen kasvuun. Vuoteen 2040 mennessä alueelle on onnistuttu saavuttamaan ympäristölle suotuisia muutoksia ympäristöpoliittisin keinoin ja uusien teknologisten innovaatioiden avulla. 8
9 Skenaarion liikkeelle panevat voimat SKENAARIO 3 Skenaarioiden syy- seuraussuhteet Juonen vaiheet: tapahtumat ja eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Trumpin jälkeen Kiinan ja USA:n suhde elpyy Brexit sotkujen seurauksena EU löytää itsensä uudelleen Julkiset toimijat kehittävät ja uudistava toimintaansa merkittävästi (yhteistyömallit) Kiina avautuu, vaikka hallinto edelleen vahva Venäjällä valitaan uusi presidentti, oligarkia syrjään Suomen väkiluku nousuun työperäisellä maahanmuutolla Sote ja peruskoulureformi ovat toteutuneet Valtioiden välinen yhteistyö ja monikansallinen sopiminen lisääntyy Valtio ohjaa ja tukee digitalisaation kehitystä Jakamistalous yleistyy, kiertotaloudesta kilpailuetua Vapaakauppasopimuksia ja avoimia digitaalisia ja fyysisiä rajapintoja Globaalin Internetin valvontayhteisö /elin sekä byrokratian kasvu Teknologialtaan edistyksellisiä sote-palveluita MyData-alustan käyttöönotto Avointa dataa hyödynnetään laajasti eri toimialoilla Demokratia 6.0 Työtä tehdään joustavasti paikasta riippumatta Yhteisymmärryksen ehdoilla Ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihtyy ja ilmasto aktivismi lisääntyy Kulutusta ja kehittämistä leimaa luontoarvojen korostuminen Syntyy toimivia alustoja ja teknologia kehittyy Alustatalous muuttaa työtä ja oppimisympäristöjä Perustulo voimaan, työn merkitys vähenee 9
10 SKENAARIOIDEN KVANTIFIOINNIT Muuttujat (Koko Suomi) Tilanne Yhteisöllisyyden vastuulla Tehokkuuden armoilla Yhteisymmärryksen ehdoilla Suomen talouskasvu (% / vuosi / ka) ,8% (2017) Venäjän talouskehitys (%) 1,5 % (2017) Väkiluvun kehitys (Kymenlaakso) Kiinan talouskehitys (%) 6,9 % (2017) Matkailu, yöpymisvuorokaudet (2017) Yksinyrittäjien määrä / Yritysten määrä Viennin osuus (% / BKT) 38,50 % Biotalousalan arvonlisäys (Koko Suomi) 23,5 miljardia Onnellisuusaste (elämänlaatunsa hyväksi tuntevat) Hyvinvointi-indikaattori (GIN) 27, Kokonaislogistiikka Työllisyysaste % 72 % (11/2018) Huoltosuhde 61,1 % (2017) Osaamistaso Koulutusaste (korkeakoulutus) 21.5% Byrokraattisuus Turvallisuus Tarkoittaa polarisaation kasvua 10
11 SKENAARIOKOHTAISET VARAUTUMISSUUNNITELMAT Osa 2
12 KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat SKENAARIO 1: Yhteisöllisyyden vastuulla Maakunnan elinvoimaisuus Maakunnan saavutettavuus ja elinympäristö Asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus Maakunnan sisäisten alueiden yhteistyön syventäminen ja kokonaisvaltaisen palvelurakenteen kehittäminen Yhteisöllisyyden aktiivinen rakentaminen koulutuksen, aluerakenteen ja viestinnän kautta Pk-yritysten ja mikroyrittäjien tukeminen ja klusterin rakentaminen pienimuotoisen yrittäjyyden ympärille Helpotetaan teollisuusyritysten paluuta alueelle Voimakas panostaminen kierto- ja jakamistalouteen lisäten resurssien käytön tehokkuutta Lähituotannon, kotimaisen ruoan ja tuotteiden merkityksen korostaminen Kyberosaamisen vahvistaminen ja strategia (luottamuksen palauttaminen dataan) Maahanmuuton hallitseminen ja aktiivinen strateginen edistäminen tukemaan maakunnan elinvoimaisuutta Osaamisen hyödyntäminen ja paluumuuttajien tehokas integraatio alueelle Koulutetaan tulevaisuuden osaajia keskeisillä toimialoilla (palveluliiketoiminta, biotalous, kyberturvallisuus) Yhteisöllinen rakentaminen keskiöön. Kortteliasuminen, yhteisiä tiloja ja palvelut lähelle Tiivistetään yhteiskuntarakennetta. Rakennetaan keskitetysti eikä hajautetusti Reuna-alueiden saavutettavuuden varmistaminen asuminen ja liikkuminen mahdollista uusien teknologioiden avustuksella Panostetaan informaatioverkostoihin ja turvataan tiedon sujuva liikkuminen Turvataan paikallisten suuryritysten raaka-aineiden saanti allokoimalla infrastruktuurikehityksen resurssit tehokkaasti Panostetaan luonnon monipuolisuuden ja puhtauden säilymiseen ja korostetaan puhdasta luontoa alueen markkinoinnissa Tulee kehittää selkeä kuva eri järjestöjen roolittamisesta sekä luoda kyvykkyys toiminnan fasilitoimiseen ja koordinointiin eri toimijoiden välillä Terveydenvoinnin edistämisessä painopiste ennakointiin. Lisäksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ajaminen kulttuuriin (ruoka, uni, liikunta) Säilytetään SOTE järjestäjien roolit, mutta otetaan kolmas sektori vahvemmin mukaan terveydenhuollon tarjoamiseen Annetaan vastuuta järjestöille ja kolmannelle sektorille, tuetaan niitä ja tarjotaan niille työkaluja Vastikkeellinen valinnanvapauteen perustuva kansalaispalkka. Kannustetaan perinteiseen palkkatyöhön, mutta mahdollistetaan toimiminen järjestöissä Ehkäistään syrjäytymistä ja ohjataan yhteisöt pitämään huolta myös heikommassa tilanteissa olevista Osallistetaan elinkeinoelämän lisäksi yksilöt päätöksentekoon sekä luodaan kanavat joiden avulla päätöksiä tehdään yhdessä 12
13 KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat SKENAARIO 2: Tehokkuuden armoilla Maakunnan elinvoimaisuus Maakunnan saavutettavuus ja elinympäristö Asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus Panostaminen strategisten kärkien osaamisiin ja niihin liittyvän yritystoiminnan kehittämiseen ja niitä tukevan ekotoiminnan vahvistamiseen. Innovoidaan ratkaisuja koulutusorganisaatioiden ja yritysten kesken. Perustetaan esim. Shanghain teknologia yliopiston biotalouden Euroopan kampus Kymenlaaksoon yhteistyössä korkeakoulun ja maakunnassa toimivien suuryritysten kanssa. Opiskelijoiden sitouttaminen alueeseen opintojen aikana. Verkostossa toimiva virtuaaliyliopisto sopimukset, meillä on tarjota kyberturvallisuuden huippuosaamista Kehitetään aasialaisille sopivia matkailupalveluja. Elämysmatkailun tuotteistaminen. Vaalitaan alueen omaa yhteishenkeä ja personallisuutta Painotetaan alueen strategista sijaintia Suomen resursseja koskevissa neuvotteluissa Taloustaitojen opettaminen nuorille pienentää eriarvoistumista. Tietoturvan ja kyberturvallisuuden vahvistaminen Kiinan kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen Kehitetään virtuaalimatkailun osaamista ja palveluja kehittäminen maailmanluokan tasolle. Ylläpidetään infrastruktuuria tehokkaasti eri metropolien välillä. Varmistetaan reuna-alueiden saavutettavuus ja pientenkin teiden ylläpito ja kehitys. Hoidetaan väylien käytön mukaisesta hoidosta mukaisessa kunnossa vaatii rahoitusta ettei tieinfra rapaudu ratkaisuna tietullit tai muu rahoituksen perintä globaaleilta yrityksiltä, joilla on kuljetuksia maakunnan tie- ja rataverkostoa pitkin. Etätyö mahdollisuuksia korostetaan ja mahdollistetaan esimerkiksi loma-asunnoilta. Tämä vaatii toimivan internet yhteyden myös syrjäseuduilla. Houkutellaan ulkomaalaisia huippuosaajia hyvällä elämänlaadulla ja puhtaalla elinympäristöllä Varaudutaan automatisoituun liikenteeseen Panostetaan luontokohteiden saavutettavuuteen älykkäällä infrastruktuurilla (tekoälyn hyödyntäminen). Rakennetaan kestävää biotaloutta ja pyritään kehittämään raaka-aineiden saatavuuksia. Varmistetaan puhdas luonto ja strategisten alueiden koskemattomuus. Väestön voimakkaaseen keskittymiseen varautuminen Asukkaiden luontosuhteen ylläpitäminen ja kehittäminen virtuaalimaailman vastapainoksi (esim. luontopäiväkoti, jokamiehen oikeudet) Varmistetaan toimivat hoitoketjut Varaudutaan väestön ikääntymiseen ja muuttoliikkeeseen Tuetaan hyvinvointiyrittäjyyttä, mutta pidetään huolto laadunvarmistuksesta Polarisaation haittoihin varautuminen aktiivisella tkitoiminnalla Kehitetään maakunnan brändin houkuttelevuutta niin yrityksille kuin väestölle Digitalisaatio lisää osallisuutta ja antaa mahdollisuuden suoraan kansanvaltaan luodaan uusia malleja ottaa ihmiset mukaan päätöksentekoon. Edistetään maahanmuuton laajuutta ja vaikutusta siten työvoiman saatavuutta Hyödynnetään ihmisten tarve hiljentymiseen ja kehitetään alueen matkailuun myös somevapaita vaihtoehtoja (retriittejä) Koulutetaan tulevaisuuden kannalta relevantteja tietoja ja aloja (esim. kyberturva, teknologia, kiertotalous, biotalous, kestävä kehitys). Huolehditaan myös teknologian ihmislähtöisestä näkökulmasta (humaanisuus teknologian osaksi), erityisesti koulutuksessa ja varhaiskasvatuksesta 13
14 KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat SKENAARIO 3: Yhteisymmärryksen ehdoilla Maakunnan elinvoimaisuus Maakunnan saavutettavuus ja elinympäristö Asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus Resurssitehokkuuden ja kiertotalousajattelun levittäminen kaikille alueen toimijoille Avoimen datan hyödyntäminen ja digitalouden yhdistäminen perinteisiin toimialoihin Valmistaudutaan minimoimaan viisumivapauden tuomia uhkia Rajamuodollisuuksien digitalisoiminen eivät hidasta enää liikkumista, esim. sormenjälkitunnistus junaan tultaessa Logistiikkaosaamiseen panostaminen ja logistiikan lisäarvopalveluiden kehittäminen Biotalouden raaka-aineiden ja puoli valmisteiden viennistä siirrytään lopputuotteiden vientiin, tuotteiden patentointi Kansainvälisten osaamisverkostojen hyödyntäminen ja yhteistyön kehittäminen Pietarin yliopiston kanssa Koulutustarpeiden jatkuva tarkastaminen osaamistarpeet muuttuvat Koulutus- ja osaamisviennin kehittäminen Hajautettujen oppimisympäristöjen sekä uudenlaisten koulutussisältöjen kehittäminen Tuetaan uusia toimialoja terveysturismi turvallisuusalan digitalisaation uudet tuotteet Hyvän ja puhtaan ympäristön vaaliminen Tehdään alueesta houkutteleva ympäristö asukkaille ja yrityksille panostamalla toimiviin yhteyksiin maakunnan sisällä sekä Pietariin ja Helsinkiin Suunnitellaan infra käytettäväksi kaikille (vaunuille ja vanhuksille) Reuna-alueiden saavutettavuuden varmistaminen Sisäisten yhteyksien kehittäminen ja uudenlaisten liikkumisratkaisujen tukeminen (esim. ajoneuvojen yhteiskäyttö) Liikkumiseen liittyvien palveluiden ja alustaratkaisujen kehittäminen Kymenlaakson puhtaan luonnon vaaliminen ja korostaminen matkailu- ja hyvinvointiliiketoiminnan osalta Kymenlaakson on kehitettävä kokemuksellisia, yksilöllisiä ja toimivia palveluita ja saaristoelämyksiä. Kestävään matkailuun panostaminen. Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Alustatalouden edistäminen (liikkuminen, osaaminen, yhteisöllisyys, uudet sote-ratkaisut) Maankäytön ja luonnonvarojen käytön seuranta, hyvä suunnittelu, valvonta luodaan digitalisoituja ratkaisuja Luodaan paikallisia päätöksentekomahdollisuuksia; uusia tilaisuuksia ja tapoja osallistua (paikallisen tason vaikuttamisen ja kehittämisen turvaaminen) Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien hyödyntäminen (esim. vanhenevan väestön tarpeet) Fyysisten SOTE-keskusten kehittäminen myös digitaalisiksi (digitaaliset alustat ja virtuaaliympäristöt, avoimeen dataan liittyvät hyvinvointiratkaisut) Kymenlaakson kokoinen alue voi tarjota ruuhkavuosiaan eläville lapsiperheille turvallista, mutkatonta ja nopeaa arkea. Monimuotoisen työnteon tukeminen, esim. uudelleenkouluttautumiseen kannustaminen Yhteistyötilojen ja työyhteisöjen tarjoaminen etätyöntekijöille Hyvät yhteydet huippusairaaloihin (HYKS tai Pietari) Kansainvälisiä kouluja ja lapsiperheille helppoa elämää ja arkea Tulonmuodostumisen on kannustettava aktiivisuuteen (työ, elin-ikäinen oppiminen, kansalaistyö) Kaikkien yhtäläisten oppimis- ja päätöksentekomahdollisuuksien varmistaminen Vaihtoehtojen luominen ihmisten merkitykselliseen tekemiseen 14
15 SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TOIMENPITEET Osa 3
16 KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT TOIMENPITEET Keskeisiä teemoja ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia ja alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Maakunnan elinvoimaisuus Tehokkuutta kierto- ja jakamistaloudesta Voimakas panostaminen kierto- ja jakamistalouteen lisäten resurssien käytön tehokkuutta. Resurssitehokkuuden ja kiertotalousajattelun levittäminen kaikille alueen toimijoille. Kehitetään biotaloutta ja luodaan kestävä bioekosysteemi ja luonnonvarastrategia. Matkailuliiketoimintaa vetovoimaisuustekijöistä Tuotteistetaan ja paketoidaan alueen vetovoimaisuustekijöihin liittyvät palvelut kokonaisvaltaisesti ja hyödynnetään niitä alueen matkailutarjoaman markkinoinnissa. Hyödynnetään alueen sijaintia ja luodaan palvelukokonaisuus, joka houkuttelee turisteja pääkaupunkiseudulta. Hyödynnetään alueen risteilyliiketoiminnan vahvuuksia enemmän. Menestystä osaamisesta Panostetaan alueen korkeakoulun (XAMK) houkuttelevuuteen, erinomaiseen sekä ajantasaisen opetuksen laatuun sekä innovoidaan yhteistyömalleja koti- ja ulkomaisten koulutusorganisaatioiden (Aalto, LUT, ITMO) kanssa uusiin alueelle tärkeisiin aloihin liittyen (bio- ja kiertotalous). Perustetaan esimerkiksi Shanghain teknologia yliopiston biotalouden Euroopan kampus Kymenlaaksoon yhteistyössä XAMK:in ja maakunnassa toimivien suuryritysten kanssa. Hajautettujen oppimisympäristöjen luominen sekä uudenlaisten koulutussisältöjen kehittäminen. Panostetaan uudenlaisiin oppimisen ympäristöihin kuten virtuaaliyliopistoon. Turvataan strategisten kärkien osaaminen. Olemassa olevan kyberosaamisen vahvistaminen sekä logistiikkaosaamiseen panostaminen ja logistiikan lisäarvopalveluiden kehittäminen. 16
17 KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT TOIMENPITEET Keskeisiä teemoja ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia ja alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Saavutettavuus ja elinympäristö Vetovoimaisuutta älykkäällä kaavoituksella Kehitetään toimiva kaavoituksellinen kokonaisuus, jossa keskiössä on Kotkan saaren ja Kouvolan kaupunkikeskusten kehittäminen ja niiden vetovoimaisuuden vahvistaminen. Rakennetaan tiiviimmin, mahdollistetaan palveluiden saanti, kunnostetaan alueet. Sujuva arki nykyisillä ja uusilla liikkumisen muodoilla Hyödynnetään alueen kompaktiutta ja panostetaan sisäisten yhteyksien kehittämiseen. Liikenne saatava mahdollisimman jouhevaksi niin hälytysajoneuvoille kuin perusliikenteelle (esimerkiksi nelikaistateillä). Nopeutetaan myös rataverkkoa. Lisäksi hyödynnetään uusia teknologioita asumisen ja liikkumisen (esimerkiksi yhteiskäyttöautot) mahdollistamisessa koko alueella. Turvataan tiedon sujuva liikkuminen panostamalla informaatioverkostoihin. Mahdollistetaan etätyö myös reuna-alueilla esimerkiksi loma-asunnoilta. Vaalitaan strategisia yhteyksiä muihin metropoleihin niin fyysisen infrastruktuurin kuin diplomaattisten suhteiden osalta. Houkuttelevuutta vetovoimaisen ja monipuolisen luonnon ympärille rakennetulla brändillä Panostetaan luontokohteiden saavutettavuuteen ja monipuolisen luonnon säilymiseen. Hyödynnetään näitä tekijöitä alueen markkinoinnissa ja korostetaan niitä matkailu- ja hyvinvointiliiketoiminnassa. Hyödynnetään ympäristöä ulkomaisten huippuosaajien houkuttelemisessa. Näyttäydytään houkuttelevana vaihtoehtona turistien pikakäynneille ja panostetaan myös lyhytkestoisiin ostosmatkailu asiakkaisiin. 17
18 KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 SKENAARIOISTA RIIPPUMATTOMAT TOIMENPITEET Hyvinvointi ja osallisuus Keskeisiä teemoja ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia ja alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Pitovoimaa yhteisellä päätöksenteolla Osallistetaan niin yritykset kuin yksilöt päätöksentekoon ja luodaan kanavat joiden välityksellä he voivat vaikuttaa helposti (erilaiset osallistamisalustat kuten Facebook ryhmät ja sovellukset). Luodaan paikallisia päätöksentekomahdollisuuksia (uusia tilaisuuksia ja tapoja osallistua). Turvataan paikallisen tason vaikuttaminen ja kehittäminen. Huomioidaan ja osallistetaan lapset, nuoret ja erityisryhmät vahvemmin päätöksenteossa. Hyvinvointia yhteisöllisyydestä Yhteisöllisyyden aktiivinen rakentaminen koulutuksen, aluerakenteen ja viestinnän kautta. Väestön vähetessä luodaan yhteisöllisyyden kautta uusia mahdollisuuksia alueen elinvoimaisuudelle. Tuetaan ja kannustetaan kolmatta ja neljättä sektoria ottamaan lisää vastuuta palveluiden tarjoamisessa. Mahdollistetaan omaehtoinen toiminta ja organisoituminen (esim. paikalliset alustat, järjestöt ja verkostot jotka suorittavat kuntouttavaa työtoimintaa ja talkootöitä). Panostetaan varhaisen tuen mahdollisuuksiin eri toimintoineen ja tehdään mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä aikuisväen sosiaalituen rakenteista joustavampia, jotta ne vastaavat paremmin palvelutarpeisiin. Edistetään syrjäytyneiden ja erityisryhmien mahdollisuuksia työllistyä. Kannustetaan yhteisöjä pitämään huolta heikommassa tilanteissa olevista. Terveyttä teknologian tuella Takaamme kaikille helposti saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut liikkuvia palveluita kehittämällä ja uusia digitaalisia kanavia hyödyntäen (kasvotusten ja digitaalisesti; esim. Chat, älykkäät oirelomakkeet). Luodaan toimiva asiakaskokemus kaikissa kanavissa (mobiili, verkko, kasvotusten). Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelurakennetta. Panostetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ennakointikyvykkyyksiin ja korostetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin periaatetta. Hyödynnetään aktiivisesti teknologisia innovaatioita terveyspalveluiden tarjoamisessa (kotiin vietävä teknologia, tekoäly, sekä etä- ja itsehoito). 18
KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040
KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 1 SKENAARIOIDEN TIIVISTELMÄT Kymenlaakson skenaariot 2040 1. Yhteisöllisyyden vastuulla 2. Tehokkuuden armoilla 3. Yhteisymmärryksen
Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja. Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050
Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050 Skenaariotyön taustaa Skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista
Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?
Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Perustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
Uudenmaan tulevaisuuskuva Kyselyn tulokset
Uudenmaan tulevaisuuskuva 2050 Kyselyn tulokset Johdanto kyselyn tuloksiin VASTAUSPROSENTTI Uudenmaan tulevaisuuskuvaan liittyvä kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 154 henkilölle, joista Uudenmaan
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
Tampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
Kohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
Keski-Suomen skenaariot Varautuminen ja toimenpiteet, kesäkuu 2018
Keski-Suomen skenaariot 2050 Varautuminen ja toimenpiteet, kesäkuu 2018 1 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat 2 S k e n a a r i o k o h t a i s e t v a r a u t u m i s s u u n n i t e l m a t SKENAARIO
Tieto on rakkaus. Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen AKUSTI
Tieto on rakkaus Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen AKUSTI 12.6.2018 sitä ei ole koskaan liikaa https://en.wikipedia.org/wiki/love_lock#/media/ File:Lovelocks_on_pont_des_Arts,_Paris.jpg se luo uskoa
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
Maakunnan suunnittelujärjestelmä
Maakunnan suunnittelujärjestelmä TEM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:
Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: ennakointityöpajan tulosten esittely Vesala 12.2.2015 Sivu 1 16.2.2015 Merja Lehtinen/Keski-Suomen ELY-keskus Biotalous on talouden seuraava aalto
1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos) Päivi Holopainen Esityksen kuvat otettu Lapin materiaalipankista Pohjoisen näkymät 2040 kolme skenaariota Ponnistetaan pohjoisesta Alueen omat voimavarat hyödynnetään
Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
KAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
Suomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous
MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous 27.4.2019 MARTAT ON KOTITALOUSNEUVONTA- JÄRJESTÖ Edistämme kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Toiminnassamme löytää ja oppii yhdessä tekemällä
Läntisen Suomen yhteisesti kootut hallitusohjelmatavoitteet
Läntisen Suomen yhteisesti kootut hallitusohjelmatavoitteet 2019 2023 Läntisen Suomen yhteisesti kootut hallitusohjelmatavoitteet 2019 2023 Osaaminen ja koulutus Koko Suomi tarvitsee osaajia, joita läntisessä
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
Yksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
Suomen Itämeren alueen strategia
Suomen Itämeren alueen strategia 1 Itämeren alue 2 Itämeren alueen vahvuudet vakaus, pienet hyvinvointierot koulutustaso keskinäisen yhteistyön perinne innovatiivisuus, ketteryys uuden teknologian käyttöönotossa
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
Ristijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
Suomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
Älykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
Ennakoivan hyvinvoinnin ekosysteemin rakentaminen ja kehkeyttäminen
Ennakoivan hyvinvoinnin ekosysteemin rakentaminen ja kehkeyttäminen Kohti ihmisläheistä toimintamallia ja uusien teknologioiden hyödyntämistä 1 29.11.2017 Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö
Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedonanto kuvaa toimintasuunnitelman eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen ja käyttämiseen Komissio
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Saavutettavuus 21.3.2017 Päivän ohjelma 3/21/2017 Tilaisuuden ohjelma Aika: 21.3.2017 9.30-15.00 Paikka: Rovaniemi, Hotelli Cumulus Pohjanhovi
Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku 21.6.2017 Riitta Nieminen www.paijat-hame.fi #phliitto 2 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus: Hakujen kokonaisuus
Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu
Tredun strateginen ohjelma 2019 2022 Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu Pääkohdat elinvoima-ja osaamislautakunnan 14.11.2018 hyväksymästä Tredun strategisesta ohjelmasta Missio Tredu kohottaa
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
Manner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
Liisa Hakala Johtaja TTO /TY
27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus
Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus Käynnistysseminari 26.9.2017 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Rakenneviisas Vuonna 2040 Pirkanmaalla on paras asua kaupungissa ja maalla, jopa madoillakin! A)
Kaupunkistrategia Oulu Kaupunginvaltuuston työpaja Kaupunginjohtaja Päivi Laajala
Kaupunkistrategia Oulu 2026 Kaupunginvaltuuston työpaja 19.10.2017 Kaupunginjohtaja Päivi Laajala Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Maalis- Huhti Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Henkilöstö