KATJA LIPPONEN PIENYRITYKSEN LÄMMÖNTUOTANTO- JA VARAVOIMATARPEEN MÄÄRITTÄMINEN UUSINTAINVESTOINNIN YHTEYDESSÄ Projektityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATJA LIPPONEN PIENYRITYKSEN LÄMMÖNTUOTANTO- JA VARAVOIMATARPEEN MÄÄRITTÄMINEN UUSINTAINVESTOINNIN YHTEYDESSÄ Projektityö"

Transkriptio

1 KATJA LIPPONEN PIENYRITYKSEN LÄMMÖNTUOTANTO- JA VARAVOIMATARPEEN MÄÄRITTÄMINEN UUSINTAINVESTOINNIN YHTEYDESSÄ Projektityö Tarkastaja: Sami Repo

2 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto Varavoima Katkokset sähkönjakelussa Vaihtoehdot varavoiman tuotantoon Katkoton järjestelmä Vaihtoehtoinen syöttöyhteys jakeluverkosta Lämmitys Lämmitystarve ja siihen liittyvät erityisseikat Eri lämmitysvaihtoehdot Öljylämmitys Maalämpöpumppu Vesikiertoinen ilmalämpöpumppu Pellettilämmitys Puu Sähkölämmitys Lämmityskuorman ohjaus Vertailu Varavoima Lämmitys Öljylämmitys Kaksoispesäkattila: Öljy-puu Monienergiakattila Maalämpö Vesikiertoinen ilmalämpöpumppu Pellettilämmitys Puulämmitys Sähkölämmitys Toimenpide-ehdotukset Lämmitysjärjestelmä Varavoima Lähteet... 18

3 1 1. Johdanto Projektityön tilaajana toimii varsinaissuomalainen elintarvikealan yritys, jolle sähkönjakeluhäiriöt tuottavat ongelmia toiminnassa, ja joka haluaisi turvata sähkönsaannin myös vikatilanteiden aikana. Varavoimaratkaisujen lisäksi tarkastelussa on lämmitys, sillä kiinteistön öljypoltin on jo vanha, ja halutaan arvio siitä kannattaako sitä uusia, vai kannattaako vaihtaa lämmitysmuotoa. Erityisesti halutaan tietää, voidaanko tuotannon jätteitä hyödyntää millään lailla lämmityksessä tai sähköntuotannossa. Tämän projektityön tarkoituksena on kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja ja lopuksi antaa suosituksia toimenpiteiden suhteen. Jäähdytys taas on toteutettu tavallisilla sähkökäyttöisillä kylmälaitteilla. Jäähdytysjärjestelmän uusiminen koetaan turhaksi, sillä tilat ovat olleet käytössä alle 5 vuotta, eikä uusiin laitteisiin vielä haluta investoida kun vanhatkin ovat toimivat. Mikäli kuitenkin joku tarkasteltavista lämmitysmuodoista pystyy hoitamaan myös viilennyksen kohtuullisin kustannuksin, asia otetaan käsittelyyn. Lisäksi tiloissa on ilmanvaihto lämmön talteenottolaitteistolla. Tämän parempaa hyödyntämistä lämmityksessä/viilennyksessä tarkastellaan työssä. Sähkön osalta jakelun keskeytykset koetaan erittäin harmillisina ja ne tuottavat yritykselle tapahtuessaan turhia kuluja. Varavoimajärjestelmää ei ole vielä kuitenkaan toteutettu, ja tämä projektityö toteutetaankin osittain asian korjaamiseksi. Sähkön osalta merkityksellistä ei ole katkottomuus, vaan se, etteivät katkot muodostuisi pitkiksi. Alle kymmenen minuutin keskeytyksillä ei ole sinänsä merkitystä yrityksen toiminnalle, sillä prosessit eivät ole sellaisia, jotka kärsisivät lyhyistä katkoista. Kuorma koostuu jäähdytyslaitteista, erilaisista leikkureista sekä pesukoneista. 2. Varavoima 2.1 Katkokset sähkönjakelussa Suurempia, noin parin tunnin katkoksia on viime vuosina esiintynyt noin kerran-kaksi vuodessa. Lyhyempiä katkoksia on kuukausittain. Näin ollen katkokset eivät ole jatkuva ongelma, mutta siitä huolimatta sen verran häiriötä tuottava että niihin halutaan varautua. Aiemmin paikallinen sähköyhtiö toimitti suunniteltujen keskeytysten aikana tarvittaessa varavoimalaitteen yrityksen käyttöön. Nyt kun yhtiö on osana suurempaa konsernia ei

4 2 tällaista käytäntöä enää ole, mikä on synnyttänyt tarpeen omalle varavoimajärjestelmälle. Huolta aiheuttaa myös alueen sähkönjakeluverkoston ikä, pitkät ilmajohto-osuudet ja raivauksen väheneminen seudulla sekä toistuvat lyhyet katkokset. Luotettavuusteorian mukaan luotettavuus on järjestelmän kyky suoriutua halutuista toiminnoista määritellyissä olosuhteissa. Koska luotettavuus on todennäköisyys, on olemassa myös todennäköisyys, että luotettavuus ei toteudu. Lisäksi luotettavuudella on olemassa tietyt reunaehdot: aika ja olosuhteet. Ei voida olettaa että esimerkiksi laite toimisi yhtä luotettavasti vuosikausia, vaan osien kuluminen ja ikääntyminen vähentää luotettavuutta. Samoin vaikuttaa se, mikäli olosuhteet eivät ole laitteen toiminnalle suunnitellut ja suotuisat. [1] Tarkasteltavassa tilanteessa halutaan saavuttaa tuotantotilojen sähkönjakelujärjestelmälle mahdollisimman suuri luotettavuusaste, mieluiten yli 99,99 prosenttia, mikäli tämä taloudellisesti katsottuna on järkevää. Todennäköisyys sille, että vuosittain aiheutuu yksi vähintään tunnin mittainen sähkönjakelukatkos on erittäin suuri. Viime vuosina vuosittain on toteutunut tällainen, ja katkosten todennäköisyyden voidaan ennakoida kasvavan verkon vanhetessa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työaikana tapahtuneita pidempiä katkoksia on ollut yksi, ja sen kesto oli noin 2 tuntia. Kun työaikaa lasketaan olevan päivässä kahdeksan tuntia, ja viikossa työpäiviä 6, keskeytysaikaa on ollut noin 0,08 prosenttia työajasta. Katkosaikaa on siis vähän, mutta sen mahdollisesti aiheuttamien taloudellisten tappioiden ja yrityksen luotettavuuden kärsimisen vuoksi sen painoarvo yritykselle on suuri. Riski on todennäköisyys sille, että tapahtuu jotakin ei-toivottua. Yrityksen kannattaa toteuttaa riskienhallintaa, jossa määritetään yritykseen kohdistuvat riskit ja päätetään millä toimenpiteillä vähennetään riskien vahingollisuutta yritykselle. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla riskien välttäminen, eli luovutaan, tai pyritään välttämään toiminta, johon liittyy erityinen riski. Riskiä ja sen vaikutusta voidaan pienentää esimerkiksi turvallisuusjärjestelyjä kasvattamalla tai vaihtoehtoisesti sitä voidaan myös suurentaa vähentämällä turvallisuuspanoksia. Riskejä voidaan myös siirtää esimerkiksi vakuuttamalla omaisuus. [2] Tarkastelemassamme tapauksessa mahdollisia vaihtoehtoja on sähkönjakelun osalta riskin ottaminen tai sen pienentäminen esimerkiksi varavoimalaitteiston avulla. Riskin välttäminen tai siirtäminen on mahdotonta, sillä tuotantolaitteista niin monet toimivat sähköllä, että ei voida siirtyä missään määrin tehokkaasti sähköttömään järjestelmään, eivätkä vakuutukset korvaa tällaisissa tilanteissa. Sähkönjakelun katkeaminen aiheuttaa sekä liiketaloudellisen riskin että keskeytysriskin. Suurhäiriöitä tapahtuu erittäin harvoin, mutta toiminta niidenkin varalta on tärkeää suunnitella etukäteen, jotta yrityksen toiminta ei lamaannu täysin häiriön sattuessa. Varavoimalaitteiston mitoituksessa tämä voidaan huomioida siten, että valitaan laitteisto jolla varmistetaan toimintojen jatkuvuus esimerkiksi vuorokauden ajaksi mikäli sähkönjakelu häiriytyy. Toisaalta suurhäiriöiden harvinaisuuden vuoksi täysimittainen varautuminen niihin tuskin on tarpeellista jos kyseessä ei ole sairaala tai muu

5 3 yhteiskunnallisesti tärkeä organisaatio, jonka toiminnan keskeytyminen aiheuttaisi mittavaa ihmisiin kohdistuvaa tai taloudellista haittaa. Tarkastelemassamme tapauksessa suurhäiriöön varautuminen tapahtuu suurelta osin priorisoimalla sekä toimintoja että asiakkaiden tarpeita, ja vuorottelemalla laitteiden käyttöä. Mikäli sääolosuhteet eivät vian sattuessa ole äärimmäiset, pärjätään työaika lämmittämättä tai viilentämättä, ja nämä toiminnot voidaan toteuttaa työajan ulkopuolella. Myös käsintehdyn työn määrää voidaan lisätä. Jos taas sääolosuhteet ovat poikkeuksellisen kylmät tai kuumat, kohdataan väistämättä ongelmia lämmönsäätelyssä. Kuitenkin on epätodennäköistä, että suurhäiriöt tapahtuvat äärimmäisten lämpötilojen aikaan, sillä todennäköisiä aiheuttajia ovat kesä- tai talvimyrskyt, ja näiden aikaan lämpötila ei ole erityisen kylmä eikä kuuma. Mikäli kuitenkin kohdataan tilanne, jossa suurhäiriö ajoittuu äärimmäisen kylmään tai kuumaan aikaan siten, että toimintoja ei saada ylläpidettyä halutussa laajuudessa, on priorisoitava asiakkaiden tarpeita ja toivottava, että heiltä riittää ymmärrystä tilanteen osalta. Koska tavaran toimituksista ei riipu ihmishenkiä, tällainen varautuminen on riittävää. 2.2 Vaihtoehdot varavoiman tuotantoon Sähkökatkosten haittavaikutukset perustuvat toiminnan lähes täydelliseen seisahtumiseen, ja tämä halutaan varavoimalaitteiston avulla ehkäistä jatkossa. Kuitenkaan ei pyritä koko toiminnan ennallaan pitämiseen, vaan siihen, että osaa toiminnoista voitaisiin jatkaa ja näin varmistaa tavaran toimitukset muutaman tunnin katkoksissakin. Näin ollen varavoimalaitteistoa ei mitoiteta koko tuotannon tarpeisiin, vaan täytyy järjestää laitteisto tärkeyden perusteella, jotta voidaan valita mille laitteistolle varavoimaa syötettäisiin. Seuraavassa taulukossa esitettynä tärkeimmät laitteet järjestyksessä. Lisäksi tiloissa on myös muuta laitteistoa. Taulukossa esitetyt tehot ovat jatkuvan ajan tehoja. Laite U/V I/A cosφ P/kW Säkittäjä 400 0,65 0,69 0,18 Pesukone (*2) 400 0,58 0,53 0,185 (0,37) Kuljetin 400 0,60 0,75 0,18 Urschel (*2) 400 3,20 1,1 (2,2) Linko 400 0,8 Valaistus (*12) 230 0,11 (1,32) Vakuumikone 400 6,8 0,99 2,7 Dynosulkija 230 1,5 Yhteensä 9,25 Taulukko 1. Tärkeimmät tuotantolaitteet

6 4 Varavoimaa voidaan tuottaa erilaisilla generaattorin ja moottorin yhdistelmillä, eli aggregaateilla. Generaattori tuottaa sähköä, ja moottori pitää taajuuden halutussa 50 Hz:ssä. Varavoiman tuotanto voi tapahtua diesel- tai bensamoottorilla, ja haluttaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi traktorikäyttöistä generaattoria. Vaikka aggregaatilla tuotettava sähkö ei olekaan aaltomuodoltaan kovin hyvälaatuista, ei asia tarkastelukohteessa juurikaan haittaa, sillä laitteet eivät ole erityisen herkkiä. Osa kuormasta on kuitenkin induktiivista, joten käynnistyksen aikainen virran kulutus on suurempi kuin resistiivisellä kuormalla. Tällöin on huomioitava se, että kaikkia laitteita ei käynnistetä samaan aikaan, vaan porrastetaan laitteiden käyttöönotto varavoimalla toimittaessa. Aggregaattia ei tulisi mitoittaa sen mukaisesti, että aggregaatista saatava maksimiteho olisi yhtä suuri kuin siihen kytkettävän kuorman jatkuva ottoteho, vaan tähän tulee jättää marginaali, jotta aggregaatti ei kävisi jatkuvasti täydellä teholla. Tämän avulla aggregaatti kestää paremmin käyttöä ja tulee käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi. Aggregaatteihin on saatavilla lisävarusteena erilaista automatiikkaa. Esimerkiksi kaukokäynnistys langallisena tai langattomana on mahdollista, samoin kuin käynnistyminen automaattisesti tietyn käynnistysehdon täyttyessä. Käynnistysehto voi olla aikaan liittyvä, tai vaikka puhelimitse annettu ohjauskäsky. Myös kuorman liittäminen aggregaattiin voi toimia käynnistysehtona, jolloin kuorman irrotessa aggregaatti myös sammuu itsestään. Kontaktorikeskuksen avulla voidaan säätää niin, että verkkojännitteen laskiessa generaattori käynnistetään ja vaihdetaan verkkosyötön tilalle. Tällöin myös verkkosyötön palautuessa generaattorin irrottaminen ja syötön siirto tapahtuu automaattisesti. [3] Kun varavoimala mitoitetaan siten, että se ei ylläpidä laitoksen kaikkia toimintoja, täytyy tehdä suunnitelma siitä, mitkä laitteet jätetään sähkönjakelun ulkopuolelle ja mitkä saavat varavoimaa valitusta aggregaatista. Varavoimaa saavat laitteet tulee vielä asettaa tärkeysjärjestykseen erityisesti jos varavoima tuotetaan useammalla rinnankäyvällä koneella. Tällöin katkoksen aikana aggregaatit käynnistetään yksi kerrallaan ja kuormat kytketään varavoiman perään tärkeysjärjestyksessä. Mikäli johonkin aggregaateista taas tulee jotakin vikaa, vähiten tärkeä kuorma putoaa varavoimasyötön piiristä [4] Katkoton järjestelmä Katkeamattomasta tehonsyötöstä käytetään lyhennelmää UPS englanninkielisen nimityksensä, Uninterruptible Power Source, mukaan. Tällaista järjestelmää käytetään erityisesti prosesseissa, joissa lyhytkin katkos aiheuttaa koko prosessin alasajon ja uudelleenkäynnistyksen. UPS:it toimivat siten, että normaalitilanteessa laitteiston akkuja ladataan tasavirralla ja sähkökatkosten aikana akkujen sähköä vaihtosuunnataan kuormalle [5]. Näiden laitteistojen tarkoituksena on hoitaa sähkösaanti lyhyiden katkojen

7 5 aikana, joten pidempään jatkuvia katkoksia ajatellen järjestelmä vaatii rinnalleen pitkäkestoisemman varavoimajärjestelmän. Katkottomalle järjestelmälle ei ole esimerkkiyrityksessä kuitenkaan tarvetta, sillä lyhyet keskeytykset eivät ole haitallisia. Haitta tulee nimenomaan pitkään kestävistä katkoksista, jotka syövät työaikaa. 2.3 Vaihtoehtoinen syöttöyhteys jakeluverkosta Tärkeille kuluttajille, kuten sairaaloille ja suurille teollisuuskuluttajille, sähkö pyritään toimittamaan erityisen varmasti ilman keskeytyksiä. Varmuutta voidaan lisätä sillä, että kulutuskohteeseen tulee yhteys kahdesta eri keskijännitelähdöstä. Tällöin kesketyksiä ei saada varmasti poistettua, mutta käyttövarmuus lisääntyy merkittävästi. Vaihtoehtoisia syöttöjä voidaan harkita, mutta tällöin myös kuluttajan täytyy osallistua varmistuksen kustannuksiin. Tässäkin tilanteessa vaihtoehtoisen syöttöyhteyden mahdollisuus haluttiin selvittää, joten otettiin yhteyttä paikalliseen jakeluverkkoyhtiöön. He kuitenkin suhtautuivat asiaan erittäin kielteisesti, joten vaihtoehtoinen syöttöyhteys ei kyseessä olevaan kohteeseen ole mahdollinen. 3. Lämmitys 3.1 Lämmitystarve ja siihen liittyvät erityisseikat Tuotantotiloissa lämpötila pyritään pitämään ympärivuotisesti noin 13 asteisena ja kylmiöissä neljässä asteessa, kun taas sosiaalitiloissa tarve on noin 20 astetta. Tuotantotilojen pinta-ala ja tilavuus ovat noin 300 m²/ 1005m³, kylmiöiden 30m²/90m³ ja sosiaalitilojen 130m²/325m³. Tällä hetkellä lämmitys hoidetaan vesikiertoisella öljylämmitysjärjestelmällä. Öljypoltin ja kattila on hankittu 1970-luvulla, joten ne ovat ikänsä puolesta ehdottomasti vaihdon tarpeessa. Lisäksi ne aikanaan hankittiin kasvihuoneiden lämmitystä varten ja ovat nykyisiin tarpeisiin aivan liian suuritehoisia. Öljysäiliö on poltinta ja kattilaa uudempi, joten sen vaihtaminen ei ole välttämätöntä. Kuitenkin tarpeellista olisi tarkastaa öljysäiliö aika ajoin, jotta voidaan välttyä vuodoilta. Lämmintä vettä kuluu päivässä noin 200 litraa, ja se lämmitetään myös öljyllä. Koska rakennus on melko uusi, ja siihen on rakennettu öljylämmitystä varten vesikiertoinen

8 6 patterilämmitysjärjestelmä, ei nähdä tarpeelliseksi muuttaa sitä kovin kevein perustein. Jos kuitenkin on mahdollista pienin investoinnein hyödyntää myös ilmanvaihtoa lämmönjakeluun, otetaan tämä vaihtoehto huomioon investointipäätöstä tehtäessä. Tähän saakka lämmitysöljyä on kulunut keskimäärin litraa vuodessa. Kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 43 MJ/kg [6]. Tämä tekee 11,94 kwh/kg. Öljyn tiheys taas on 0,84 kg/l, ja kun huomioidaan omistajan arviona 75 %:n hyötysuhde öljylämmityslaitteistolle, saadaan vuosittaiseksi lämpöenergian kulutukseksi noin 0,75 * 11,94 kwh/kg * 8000 l * 0,84 kg/l = 60 MWh. Kesäaikaan tuotantotiloissa ei tarvita lämmitystä, vaan ainoastaan jäähdytystä. Lämmintä käyttövettä täytyy kuitenkin lämmittää ympäri vuoden. Tähän saakka on jouduttu lämpimän veden vuoksi pitämään öljypoltinta päällä jatkuvasti, ja tästä haluttaisiin päästä eroon. Koska lämpimän käyttöveden tarve on niin pientä, esimerkiksi aurinkopaneeli saattaisi tuoda ratkaisun tähän yksittäiseen kysymykseen ja kesällä voitaisiin poistaa öljylämmitys käytöstä. Rakennuksen eristystaso on melko matala, joten eristystä lisäämällä lämmityskustannuksissa voitaisiin säästää huomattavasti. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan tarkastella, sillä tilat ovat melko uudet, eikä omistajilla ole mielenkiintoa tämänsuuruiseen hankkeeseen. Tuotannon yhteydessä jätteenä syntyy jonkin verran puulaatikoita sekä noin 1900 kg biojätettä viikossa. Mikäli mahdollista, näitä haluttaisiin hyödyntää pienenä lisänä lämmityksessä. Puulaatikot voitaisiin puulämmityksen tapauksessa käyttää polttoaineena kun taas biojätteen osalta tutkitaan kompostin käymislämmön hyödyntämismahdollisuuksia. 3.2 Eri lämmitysvaihtoehdot Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmä koostuu öljysäiliöstä, -polttimesta ja kattilasta. Säiliöstä öljy viedään polttimelle, joka on yhdistetty kattilaan. Kattilassa olevaa vettä lämmitetään, ja se ohjautuu vesikiertojärjestelmään, jonka avulla lämmitetään käyttövettä, pattereita ja/tai lattialämmitysjärjestelmää. [7] Uuden öljylämmitysjärjestelmän mitoituksessa voidaan käyttää Suomen rakennusmääräyesten mukaista tavoitteellista tehontarvetta apuna. Tavoitteellinen tehontarve on W/m 3 riippuen talon sijainnista ja iästä [8]. Kyseessä oleva rakennus sijaitsee Etelä-Suomessa ja on melko uusi, mutta lämmöneristys ei ole normaalin

9 7 omakotitalon luokkaa, joten tehontarve on välin yläpäässä. koska osa tilasta lämmitetään vain 13 asteeseen, voidaan laskea, että referenssilämpötila on 20 astetta ja siitä aste alaspäin vähentää aina tehontarvetta 5 %. Näin ollen lämmitettävää tilavuutta on 0,95 7 *1005 m m 3 = 1030 m 3. Jos tehontarve olisi 25W/m 3, tarvittaisiin 25,75 kw kattila ja jos se olisi 30 W/m 3, tarvittaisiin 30,90 kw kattila. Valinta tehdään siis tältä väliltä. Mikäli verrataan uutta järjestelmää vanhaan, huomataan että uuden järjestelmän hyötysuhde on luonnollisesti parempi, jopa 95%. Tämä johtaa siihen, että aiempi 8000 litran vuosikulutus putoaa noin 6200 litraan. (60Mwh/(11,94kWh/kg*0,84 kg/l*0,95)). Tällöin vuosittaiset polttoainekustannukset laskevat yli 20 prosenttia, vuoden 2007 tähänastisella keskihinnalla [9] laskettuna tämä tekee 1100 euron säästön vuodessa. Liitteessä 3 esitetyssä taulukossa öljylämmityksen hankintahinta on laskettu 10% korkeammaksi kuin malliesimerkkiratkaisun. Tähän päädyttiin siitä syystä, että hinnastojen mukaan tehokkaampi öljykattila maksaa noin 500 euroa enemmän kuin pienempi, ja polttimet ovat samanhintaiset. Viidentoista vuoden aikana suurimman kustannuksen aiheuttavat varsinaiset lämmityskulut, jotka öljylämmityksen kohdalla syntyvät lähinnä öljyn hinnan perusteella. Puhtaan öljylämmityksen lisäksi nykyään voidaan asentaa niin kutsuttu aurinkoöljyjärjestelmä, joka koostuu öljylämmityksestä ja aurinkolämmöstä. Tällöin aurinkoenergia toimii ensisijaisena energianlähteenä aina silloin, kun sitä on tarjolla riittävästi, ja tällöin sitä myös varastoidaan aurinkolämpöakkuun, jonka avulla voidaan lämmittää käyttövettä tai kiertojärjestelmän lämmitysvettä. Myös öljykattila voi toimia aurinkolämmön varaajana, mikäli normaalin kattilan vesitilaa kasvatetaan. Silloin kun auringonvalosta ei saada riittävästi energiaa lämmitystä varten, käytetään normaalia öljylämmitystä. Öljylämmityksen kohdalla on mahdollista ottaa käyttöön myös biopolttoöljy. Tämä vaihtoehto on siinä mielessä helppo, että laitteistoa ei tarvitse uusia, sillä sama laitteisto käy sekä perinteisen polttoöljyn että biopolttoöljyn avulla lämmön tuotantoon.[10] Kaksoispesäkattila on öljykattila, jossa on sekä öljy- että puukattila samassa paketissa. Tällöin niissä voidaan polttaa öljyä ja puuta vuorotellen, tai jopa yhtä aikaa. Kattilan vesitilavuus on isompi kuin perinteisessä öljykattilassa, mutta toiminta on muuten samanlaista kuin puhtaasti öljylämmityksellä. Monienergiakattilaa voidaan käyttää useiden eri polttoaineiden hyödyntämiseen. Siinä on tulipesä öljylle ja kaasulle, sekä toinen kiinteille polttoaineille, kuten pelletille ja puulle. Myös haketta, turvetta ja sähköä voidaan käyttää lämmitykseen kun hankitaan laitteistoon tarvittavat lisävarusteet. Mikäli monienergiakattilalla aiotaan polttaa paljon puuta, kannattaa harkita normaalia isomman lämminvesivaraajan hankintaa. Se nostaa kustannuksia, mutta toisaalta vähentää

10 8 työtä kun lämmitysväli pitenee. Tarkasteltavassa tilanteessa voidaan harkita käytettävissä olevan tilan mukaan litran lämminvesivaraajaa.[11] Maalämpöpumppu Maalämpöpumpun avulla voidaan hyödyntää maahan tai vesistöihin varastoitunutta lämpöä rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen. Putket sijoitetaan maahan joko pintaasennuksena noin metrin syvyyteen, tai porakaivona 150 metrin syvyyteen. Mikäli lämpöä halutaan ottaa vesistöstä, putket sijoitetaan järven pohjalle. Maalämpöpumpun toiminta perustuu koneistossa kiertävän kylmäaineen höyrystymiseen ja lauhtumiseen. Maahan sijoitetussa putkistossa kulkee liuosta, josta otetaan lämpöä. Tämä liuos höyrystetään, ja kompressorilla höyryn painetta kasvattamalla höyry lämpenee. Höyry jäähdytetään lauhduttimessa nesteeksi ja vapautunut lämpö lämmittää lauhduttimen läpi kulkevan veden tai ilman. Paisuntaventtiilissä nesteen painetta lasketaan ja se palautuu höyrystimeen. Kompressori toimii sähkömoottorin voimalla ja liuosta kierrättävä pumppu sekä säätölaitteet tarvitsevat myös sähköä, mutta sähköä kuluu kuitenkin vähemmän kuin saman lämpömäärän tuottamiseen suoralla sähkölämmityksellä. [12] Parhaiten maalämpöpumppu toimii silloin, kun lämmitys tapahtuu joko lattialämmityksenä tai niin, että siirretään lämmintä ilmaa, sillä nämä lämmitystavat eivät vaadi yhtä korkeita lämpötiloja kuin tavallinen vesikiertoinen patterijärjestelmä. [12] Kesäaikaan maapiiriä voidaan käyttää lämmityksen sijasta viilentämiseen liittämällä liuospiirin kiertoon puhallinkonvektori ja kierrättämällä liuospiiriä sen kautta. [13] Maalämpöpumpun investointikustannukset ovat sen verran korkeat, että kovin pienten, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan m^2 rakennusten, ei kannata siihen tällä hetkellä investoida. Kannattavuus kuitenkin kasvaa mitä suurempi rakennus on kyseessä. [9] Kun tarkasteltavan yrityksen tilat ja niiden lämmöntarve otetaan huomioon, vastaavat ne lähes 400 neliöisen omakotitalon tarvetta, joten maalämmön käyttöä voidaan sen osalta pitää perusteltuna vaihtoehtona. Tuotantotiloissa olevan lämmön talteenotto- ja ilmastointijärjestelmän avulla haluttaisiin maalämmöstä tuottaa kesällä viileää, joka osaltaan laskisi sähkönkulutusta ja kustannuksia. Käyttöveden osalta lämpöpumppua käytettäessä veden riittävä lämpeneminen on tärkeää, sillä lämpöpumppu ei luonnostaan lämmitä vettä Ympäristöministeriön laatiman Suomen Rakentamismääräyskokoelman [14] vaatimalle 55 celsiusasteen tasolle, vaan sitä varten on lämpöpumppuihin rakennettu erilaisia järjestelyjä. Yleisimmät käytössä olevat menetelmät ovat kerran viikossa tapahtuva käyttövesisäiliön automaattinen kuumennus 65 asteeseen, sekä se, että käytetään lämpöpumpun toimintaprosessin tulistumisvaihetta jotta saadaan käyttövesi lämmitettyä riittävän kuumaksi.[15] Riittävä lämpötila on tärkeä

11 9 erilaisten bakteerien, kuten legionellan, eliminoimiseksi. Tarkasteltavassa kohteessa ei ole erityistä tarvetta lämmittää käyttövettä lainsäädännön vaatimustasoa kuumemmaksi. Laskelmissa on käytetty täystehomaalämpöä, sillä on haluttu tuoda paremmin esiin kunkin lämmitysmuodon aiheuttamat kustannukset. On olemassa myös mahdollisuus käyttää maalämmön rinnalla jotakin muuta lämmitysmuotoa huipputehojen kattamiseen. Tällöin investointikustannukset ja käyttökustannukset muuttuvat sen mukaan, mikä on toinen lämmönlähde. Maalämmön kohdalla harkittiin myös mahdollisuutta sijoittaa maalämmön keruuputken kompostiin, jolloin kompostin käyminen tuottaisi lämpöä sisätilojen lämmittämiseen. Vaihtoehto on hyvä, ja verrannollinen maalämmön vaakakeruupiiriin, mutta heikkoutena porakaivoasennettuun maalämpöön verrattuna on se, että tällä asennustavalla ei voida jäähdyttää tiloja kesällä Vesikiertoinen ilmalämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumpun avulla otetaan lämpöä ulkoilmasta, ja siirretään se lämmitysveteen. Ulkoyksikön läpi puhalletaan ulkoilmaa, joka jäähtyy ja antaa lämpönsä kennostossa kiertävälle kylmäaineelle. Kompressorin avulla tämä puristetaan paineen avulla kasaan, jolloin se kuumenee. Tämä lämpö taas luovutetaan vesikiertoisen järjestelmän lämmitysveteen. Ilma-vesilämpöpumput ovat vielä harvinaisia, mutta yleistymään päin. Lämpöä ilmasta saadaan jopa 20 pakkasasteessa, mutta koska siitäkin alhaisempia lämpötiloja toisinaan on, tarvitsee ilma-vesilämpöpumppu rinnalleen varajärjestelmän. Varajärjestelmäksi saatetaan usein jättää jo olemassaoleva lämmityslaitteisto tai käyttää lämpöpumpun mahdollisesti sisältämää sähkövastusta. [16] Vesi-ilmalämpöpumppua käytettäessä sähköä kuluu ulkoilman lämpötilasta riippuen. Mitä kylmempi on, sitä pienemmäksi laskee laitteiston hyötysuhde. Lämpökerroin voi vaihdella välillä Realistisesti arvioituna tarkasteltavassa tapauksessa ilmalämpöpumpun voitaisiin arvioida kuluttavan noin puolet siitä sähkömäärästä jonka sähkölämmitys kuluttaisi [17]. Liitteen 3 taulukossa ilmoitettu hankintahinta-arvio perustuu eräältä laitteiden toimittajalta saatuun tarjoukseen Pellettilämmitys Pelletit ovat puristettua puumassaa. Kun pellettejä käytetään lämmitykseen, on järjestelmä periaatteeltaan samanlainen kuin öljylämmitys. Pelletin säilytystä varten tarvitaan siilo tai varasto, ja siirtämistä varten tarvitaan siirtolaite. Kattilassa tapahtuu pellettien palaminen polttimen avulla, ja siellä oleva vesi lämmitetään, jonka jälkeen vesi

12 10 lähtee kiertoon joko pattereihin tai lattialämmitysjärjestelmään. Järjestelmät ovat sen verran samanlaisia, että joihinkin öljykattiloihin voi suoraan vaihtaa pellettipolttimen ilman suurempia muutoksia. [18] Monienergiakattilan avulla voidaan pellettilämmityksen ohella käyttää myös puuta lämmön lähteenä. Käyttöhuoltoon kuluu aikaa vaihtelevasti laitteistosta riippuen, mutta keskimääräinen aika on alle viisitoista minuuttia parin viikon välein. [19] Näin ollen pellettipolttimet vaativat yleisesti ottaen enemmän ylläpitoa kuin öljypolttimet. Kuutiometri pellettiä vastaa lämpöarvoltaan noin 300 litraa öljyä, ja kuutio pellettiä painaa noin 500 kg. Keskikokoinen omakotitalo kuluttaa näin ollen noin 8 kuutiota pellettiä vuodessa. [19] Pellettivarasto kannattaakin mitoittaa tämän mukaan. Tarkasteltavassa tapauksessa tämä tarkoittaisi, että vuodessa kuluisi noin 27 kuutiota eli kiloa pellettiä, mikäli ei huomioida uuden polttimen tehokkuutta. Todellisuudessa kuitenkin vanhan öljykattilan tehokkuus on arvioitu olevan 75% ja uuden pelletin 80%[19]. Kun tämä huomioidaan, kulutus tulisi olemaan noin 24 kuutiota vuodessa, joten on tarpeellista rakentaa noin 12 kuutioinen varasto, jolloin täyttö tapahtuisi kaksi kertaa vuodessa Puu Vesikiertoinen puulämmitys toteutetaan melko samalla tavalla kuin öljylämmitys. Öljykattilan sijasta käytössä on puulle soveltuva kattila tosin useat kattilat toimivat kumman tahansa polttimen kanssa. Puun polttaminen vaatii enemmän varasto- ja huoltotilaa, sekä isomman lämminvesivaraajan, joten pannuhuoneen täytyy olla tilavampi kuin öljylämmittäjällä. Puulämmitys sopii erityisen hyvin suuriin tiloihin tai vastaamaan suureen lämpimän käyttöveden tarpeeseen. Puulämmityksessä kattilavaihtoehtoja on kaksi: ala- tai yläpaloinen. Alapaloisen kattilan tapauksessa poltettavat puut lisätään varastopesään kattilan päältä. Kun puut palavat, ne putoavat hiljalleen alas arinalle. Yläpaloisen kattilan puiden lisäys tapahtuu kattilan sivussa olevasta luukusta, jolloin kaikki puut ovat samaan aikaan palamassa. Mikäli halutaan polttaa muuta kuin puhdasta puuta, esimerkiksi jätteitä, tarvitsee käyttää yläpaloista kattilaa. Poltettavan puun kuivuus on erittäin tärkeää, sillä puun ollessa kosteaa, polttoaineen menekki kasvaa ja hyötysuhde huononee. Myös kattilan käyttöteho vaikuttaa palamisen puhtauteen, sillä täydellä teholla poltettaessa puu palaa parhaiten. Lämminvesivaraajan koon avulla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka usein täytyy lämmittää ja kattilan teholla taas siihen, kuinka kauan täytyy lämmittää kerralla. Lämminvesivaraajaan voidaan myös liittää sähkövastukset varalämmönlähteeksi. [11] Puulämmityksen osalta laskelmat on tehty 2000 litran lämminvesivaraajalle. Mikäli halutaan harventaa lämmitysväliä, voidaan valita suurempi varaaja, joka osaltaan kasvattaa perustamiskustannuksia, mutta helpottaa omaa työtä.

13 Sähkölämmitys Sähkölämmitys voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla: joko niin, että lämmityselementit käyttävät sähköä lämmitäkseen, tai vesikiertoisena. Vesikiertoiseksi sähkölämmitysjärjestelmäksi lasketaan joskus myös lämpöpumpulla tapahtuva lämmitys, mutta koska maalämpöpumpuista on tässä työssä oma lukunsa, emme käsittele sitä tässä. Sähkölämmitys voi olla joko suora, osittain, tai kokonaan varaava. Suora sähkölämmitys lämmittää silloin kun on tarvetta, eli sekä päivällä että yöllä. Osittain varaava käyttää suureen osaan sähköntarpeesta hieman edullisempaa yösähköä, kun taas kokonaan varaava käyttää pelkästään yösähköä lämmitykseen. Osittain varaavan järjestelmän etuna on se, ettei tarvita aivan yhtä suurta varaajaa, jolloin se tulee alkuinvestoinneiltaan edullisemmaksi. Sähkökäyttöisen lattialämmityksen tapauksessa lattian betonilaattoihin asennetaan lämmityskaapelia, joka varaa itseensä lämpöä, ja vapauttaa sitä pikkuhiljaa. Pesutiloihin käytetään yleensä suoraa lattialämmitystä, jossa kaapeli sijoitetaan mahdollisimman lähelle lattian pintaa, ja tällöin lämmön luovuttaminen tapahtuu nopeammin, ja myös lattia tuntuu lämpimämmältä. Muita sähkölämmityksen toteutusmuotoja ovat patteri- sekä kattolämmitys Lämmityskuorman ohjaus Yrityksessä pyritään säästämään lämmitys- ja sähkökustannuksissa siten, että kesällä varsinaisia tuotantotiloja ei jäähdytetä työajan ulkopuolella. Talvella voidaan jatkossa tilojen lämpötilaa laskea muutamalla asteella työaikojen ulkopuolella. Lämmitys ei ole varaava, eikä sitä koeta niin tarpeelliseksi yleisesti alhaisten lämpötilojen takia. Työajan loputtua valmistuotteiden kylmiön jäähdytys otetaan pois päältä jo nyt, ja se laitetaan päälle joka aamu töiden alkaessa. Raaka-ainevarastojen kohdalla tätä ei voida tehdä, koska niissä on jatkuvasti tavaraa. Lisäksi jo nyt jäähdytetään yösähköllä 1200 litran suuruinen jäävesitankki, jota käytetään tuotteiden pesemiseen. Tähän aiotaan hankkia automatiikkaa, sillä nykyään jäähdytys tapahtuu siten, että jonkun täytyy se mennä illalla laittamaan päälle. 4. Vertailu

14 Varavoima On olemassa erilaisilla nopeuksilla pyöriviä aggregaatteja rpm ja 3000 rpm. Hitaampi aggregaatti on hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta sen käyttöikä on pidempi, joten mikäli aggregaattia käytetään paljon, on hitaampi parempi vaihtoehto. Kuitenkin tarkastelemassamme tapauksessa aggregaattia tultanee käyttämään harvoin (alle 5 kertaa vuodessa) ja käyttöajat tulevat olemaan kerralla todennäköisesti maksimissaan muutaman tunnin luokkaa. [20] Valintaa on suoritettava myös siinä, otetaanko bensa- vai dieselkäyttöinen laite. Ero on siinä, että bensakäyttöinen laite maksaa vähemmän, kun taas käyttökustannukset ovat korkeammat, ja dieselkäyttöinen aggregaatti on kalliimpi, mutta toistaiseksi dieselpolttoaine on ollut bensaa halvempaa. Koska käyttöä tarkasteltavassa kohteessa on suhteellisen vähän, ei dieselkäyttöinen aggregaatti tulisi todennäköisesti maksamaan laitteiden erotusta takaisin. [20] Tarkasteltavassa tapauksessa on mahdollista valita automatiikkaa, jonka avulla generaattorin käynnistys tapahtuu ilman eri käskyä, ja katkosaika säilyy lyhyenä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Myös käsiohjaus on riittävän nopea, sillä muutaman minuutin katkoksesta ei ole tuotannon kannalta sen suurempaa haittaa. Yöllä kun tiloissa ei ole tuotantoa, ei sähkökatkos aiheuta merkittävää haittaa, sillä silloin tiloissa ei ole lainkaan valmiita tuotteita, jotka ovat herkkiä lämpötilan muutoksille. 4.2 Lämmitys Öljylämmitys Öljyn, kuten muidenkin polttoaineiden, hintapohjana on käytetty liitteen 2 arvoja, jotka ovat Senewan laskemia. Samoin huoltokustannukset tulevat liitteen 2 tiedoista. Öljylämmitysjärjestelmän perustamiskustannukset ovat vertailun edullisimmat, kun tarkastelussa huomioidaan, että uusitaan poltin ja kattila, mutta ei öljysäiliötä. Kokonaiskustannuksia vertaillessa huomataan kuitenkin, että perustamiskustannuksiltaan kalliimpi öljy-aurinkojärjestelmä tulee vuosien mittaan halvemmaksi, joten öljylämmitystä harkittaessa on aiheellista pohtia myös aurinkojärjestelmän mahdollisuutta.

15 13 Öljyn tapauksessa on huomioitava, että öljyn merkitys maailmanpolitiikan pelinappulana, sekä arviot sen loppumisesta, heiluttavat sen hintoja jatkuvasti. Kuitenkin suunta on selkeästi nouseva, joten öljyn hinta tuskin enää tulee laskemaan 1990-luvun tasolle. On mahdotonta ennustaa kuinka nopeasti hinnat nousevat, sillä se riippuu vahvasti myös korvaavien polttoaineiden ja tekniikoiden kehityksestä ja käyttöönotosta. Tosin öljyn hinta ei ole ainoa nouseva, vaan myös sähkön ja pellettien hinta tulee seuraamaan öljyn hintaa, sillä öljyn kalleus kasvattaa myös pellettien kysyntää. Seuraavassa kuvassa (kuva 1) näkyy öljytuotteiden hintakehitys Suomessa vuodesta 1970 alkaen. Kuva 1. Öljytuotteiden kuluttajahinnat Suomessa Ympäristöllisesti katsottuna öljy on fossiilinen polttoaine, ja sen käyttöä tulisi rajoittaa. Tämä tulee varmasti heijastumaan myös hintoihin korottavana tekijänä, sillä öljyn hintaan tullaan hyvin todennäköisesti lisäämään vielä erilaisia haittaveroja käytön hillitsemiseksi. Käytön kannalta öljylämmitys on helppo ja huoleton. Se vaatii hyvin vähän huoltoa, vain kerran vuodessa, ja laitteistot ovat kehittynyttä tekniikkaa Kaksoispesäkattila: Öljy-puu Liitteen 3 taulukossa on laskettu kustannukset tälle lämmitysmuodolle sen mukaan, että saman tehoinen kaksoispesäkattila on noin 50 % kalliimpi kuin peruskattila[21]. Koska lämmitysmuodon valinta vaikuttaa kuluihin, on taulukossa laskettu hinta lämmölle

16 14 silloin, kun se 50-prosenttisesti öljyllä. Mikäli puutavara on jätepuuta tai omasta metsästä saatua, eivät lämmityskustannukset tule olemaan yhtä korkeat. Öljy- ja puulämmityksen yhdistämisestä saadaan se etu, että voidaan polttaa käsittelemätön jätepuu, ja hyödyntää se lämmityksessä. Lisäksi voidaan valita lämmitykseen sillä hetkellä edullisempi polttoaine, jolloin ei olla riippuvaisia vain öljyn hinnankehityksestä. Kuitenkin on mahdollista, että puun hintakehitys seuraa öljyä mikäli tämä lämmitysmuoto yleistyy Monienergiakattila Monienergiakattilan hinnat ovat noin 66 % korkeammat kuin peruskattilan [21]. Kustannukset tälle lämmitysmuodolle on liitteen 3 taulukkoon laskettu siten, että 50 % lämmityksestä tapahtuu öljyllä ja 50 % pelletillä. Kustannuksia laskee edelleen se, jos käytetään lämmitykseen myös ylijäämäpuuta. Monienergiakattilan etuna on se, että polttoainevalikoima on laajempi kuin öljy- tai kaksoiskattilalla, ja voidaan valita edullisin lämmitysmuoto kullakin hetkellä Maalämpö Liitteestä 3 huomataan, että maalämpö tulee vuosien mittaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Siinä on kuitenkin korkeimmat perustamiskustannukset, jotka vähentävät maalämmön houkuttavuutta lämmitysmuotona. Maalämmön asennus saneerauskohteeseen on hieman hankalampaa kuin uudiskohteeseen, sillä sekä porakaivon että vaakakeruupiirin asentaminen muokkaavat ympäristöään. Lisäksi näiden asentamisessa tulee huomioida vaakapiiri vaatima asennuspinta-ala, sekä porukaivon tapauksessa se, missä syvyydessä kallio tulee vastaan. Maalämpö on osaltaan helppokäyttöinen, eikä vaadi erityisiä käyttö- ja huoltotoimenpiteitä yhtä usein kuin esimerkiksi puu tai pellettilämmitys. Tarkasteltavassa kohteessa maalämpö saattaisi tulla liitteessä 3 esitettyä edullisemmaksi, mikäli siihen liitettäisiin mahdollisuus viilentää ilmaa kesällä. Tätä kautta tulisi säästöä myös sähkölaskuun, toisin kuin perinteisempien lämmitysmuotojen avulla Vesikiertoinen ilmalämpöpumppu Vesi-ilmalämpöpumppu on kustannuksiltaan maalämpöpumppua korkeampi, mutta myös kilpailukykyinen vaihtoehto. Vesikiertoiset ilmalämpöpumput ovat Suomessa vielä

17 15 harvinaisia, joten valintaan saattavat vaikuttaa negatiivisesti kokemusten puutteet. Kuitenkaan tekniikka ei ole uutta, sillä Ruotsissa on pitkältä aikaväliltä kokemuksia tästä lämmitysmuodosta Pellettilämmitys Pellettilämmityksessä polttoaineen hinnan merkitys käyttökustannuksiin on suuri. Tällä hetkellä pelletin hinta on matalampi kuin sähköllä ja öljyllä, ja tulevaisuudessakin hinta pysynee näitä alhaisemmalla tasolla. Kuten kuvastakin (kuva 2) huomataan, taso seurailee öljyn hintaa, ja toki jatkossa hintoihin vaikuttaa myös sekä kysyntä että tarjonta. Pellettilämmityksen yleistyessä hinnat nousevat varmasti vahvemmin mikäli markkinoille ei tule uusia toimijoita, ja mikäli puutavaran kulutus kasvaa siinä määrin, että metsät eivät ehdi uusiutua nopeampaan tahtiin. Kuva 2. Energian hintakehitys Puulämmitys Tarkasteltavan yrityksen tapauksessa puulämmityksessä voitaisiin hyödyntää tuotannon jätteitä, kuten puulaatikoita sekä kuormalavoja, joka osaltaan vähentäisi lämmityksen kustannuksia, samalla kun poistaisi toisaalta jätteenkäsittelykustannuksia. Myös omasta metsästä saatavaa puutavaraa voidaan käyttää lämmitykseen tarpeen mukaan. Koska

18 16 yritys sijaitsee haja-asutusalueella, on naapurustosta varmasti myös mahdollista ostaa puuta polttoaineeksi ja näin tukea lähimarkkinoita. Puun polttoon kuitenkin sisältyy melko paljon työtä, joten työkustannusten mukaanlaskeminen ei tee puulämmityksestä edullista lämmitysmuotoa. Tehdyissä laskelmissa ei ole laskettu työlle hintaa eikä huomioitu jätepuuta kustannuksia pienentävänä tekijänä, sillä jätepuuta tulee vaihtelevasti, joten ei haluttu tehdä laskelmia sen varaan. Haketta käytettäessä taas varastointi ja polttoaineensyöttö ovat samanlaisia kuin pellettiä käytettäessä, joten puhtaaseen puuhun verrattuna se on vaivattomampi lämmitysmuoto Sähkölämmitys Sähkölämmityksen etuina ovat asennuksen helppous, huollon vähäinen tarve, sekä edulliset asennuskustannukset. Huonona puolena voidaan pitää sen suurta riippuvuutta sähkön hinnasta ja suurta kulutusta verrattaessa esimerkiksi maalämpöpumpun avulla toteutettuun lämmitykseen, jota tosin toisissa lähteissä pidetään sähkölämmityksen yhtenä muotona. Kuten kuvasta 2 huomaamme, sähkö on viime vuosina ollut öljyä ja pellettiä kalliimpaa. Tämä näkyy myös liitteen 2 taulukossa, missä varaavan sähkölämmityksen tapauksessa lämmön hinta on korkeampi kuin muilla lämmitysmuodoilla. Suoraa sähkölämmitystä ei vertailtu, sillä siinä lämmön hinta on tätä korkeampi, ja tarkasteltavassa tapauksessa edes alhaisemmat hankintakustannukset eivät missään tapauksessa riitä kompensoimaan korkeita käyttökustannuksia. Lisäksi suoran ja varaavan sähkölämmityksen välinen hintaero pienenee jatkuvasti, sillä yösähkön hinta lähenee päiväsähkön hintaa. Näiden tietojen valossa sähkölämmitys, suora tai varaava, ei ole kannattava lämmitysmuoto tässä tapauksessa. 5. Toimenpide-ehdotukset 5.1 Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän uusiminen katsotaan erityisen tarpeelliseksi ennen kuin lämmityslaitteisto tulee käyttöikänsä päähän, jotta tilat saadaan lämmitettyä katkotta.

19 17 Koska laitteisto on niin vanha, uuden laitteiston hankinta ja käyttöönotto tulee tehdä lähiaikoina. Uutta lämmitysmuotoa valittaessa on hyvä selvittää mitä laitteistolta halutaan. Mikäli hinta on ratkaiseva tekijä, tulee määrittää aikaväli, jolla hinta ratkaisee. Toisin sanoen, mikäli halutaan tehdä vertailua vain seuraavan viiden vuoden kustannuksista, päädytään todennäköisesti eri ratkaisuun kuin silloin, kun halutaan päästä seuraavan kolmenkymmenen vuoden ajalta optimikustannuksiin. Tähän aikaväliin vaikuttavat yrittäjien suunnitelmat yrityksen tulevaisuuden suhteen sekä se, luotetaanko nykyaikaiseen teknologiaan, vai halutaanko hankkia järjestelmä joka on käytössä vain muutaman vuoden, ja samalla tarkastellaan miten uudemmat lämmitysmuodot kehittyvät. Tässä työssä hintavertailut on tehty käyttäen tarkasteluajanjaksona viittätoista vuotta ja kulutuksen on arvioitu pysyvän ennallaan. Mikäli kulutus kasvaa siten, että samalla laitteistolla pystytään yhä lämmittämään, hankintakustannusten merkitys pienenee ja käyttökustannusten vastaavasti kasvaa. On tärkeää myös harkita, kuinka paljon aikaa on valmis käyttämään laitteiston huoltotoimenpiteisiin. Pellettilämmitys on laskennallisesti edullisimmasta päästä, mutta on huomioitava siihen liittyvät huoltotoimenpiteet. Mikäli nämä koetaan rasittaviksi, tai niiden laiminlyönnin vuoksi laitteisto ei kestä käytössä, tulevat kustannukset taulukossa esitettyä korkeammiksi. Tarkastelussa edullisimmaksi osoittautui maalämpö vaakakeruupiirillä. Kuitenkin suositeltavampi vaihtoehto on maalämpö porakaivolla, sillä silloin voidaan lämpöpumppua hyödyntää myös tilojen viilennykseen kesäaikana. Maalämmön kohdalla tärkeä etu on myös se, että maalämpö ei ole niin vahvasti sidoksissa polttoaineen tai sähkön hinnanvaihteluihin. Maalämpöpumppu käyttää kyllä sähköä energialähteenään, mutta sähköä kuluu suhteessa vähän, joten sähkön hinnanvaihtelu ei siirry täysimääräisenä lämmityskustannuksiin. 5.2 Varavoima Liitteestä 1 huomataan, että tarkasteltavassa tapauksessa bensiinikäyttöinen aggregaatti tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin dieselkäyttöinen. Myös mitoitettava teho vaikuttaa kustannuksiin, ja tässä tapauksessa kymmenelle kilowatille mitoitettu aggregaatti tulee edullisemmaksi kuin pienempi, joten ei ole tarvetta jättää mitään tärkeimmistä laitteista varavoiman ulkopuolelle, koska saavutettava hyöty ei olisi kovin suuri. Myöskään suuremmalle teholle mitoitettu aggregaatti ei ole tarpeen, sillä kustannukset kasvavat huomattavasti, ja on jo tehty ensisijaisuusvalintaa, jonka mukaan kymmenellä kilowatilla pärjätään. Suosituksena on hankkia 10 kw:n teholle mitoitettu aggregaatti. Automatiikalle ei ole varsinaisesti tarvetta.

20 18 6. Lähteet [1] Gertsbakh, Ilya. Statistical Reliability Theory. 1.painos. New York, USA. Marcel Dekker Inc s. [2] Jylhä, E., Paasio, A., Strömmer, R. Menestyvä yritys. Helsinki. Edita s. [3] Hollolan sähköautomatiikka Oy. Yleisimmät lisävarusteet. Verkkosivu. Viitattu [4] Sandback, Ismo (toim.). Varavoimalaitokset, Sähkötieto ry. ST-käsikirja painos. Espoo. Otavan Kirjapaino Oy (kirja s. 27) [5] Tuusa Heikki, Mattila Jussi Tehoelektroniikan perusteet. Tampere s.

21 19 [6] MAOL-taulukot. 1. uud. painos. Helsinki. Otava s. [7] Motiva. Öljylämmitys. Verkkosivu. Päivitetty Viitattu nergianlammoksi/oljylammitys.html [8] VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. WebDia -palvelu. Verkkosivu. Viitattu [9] Öljy- ja kaasualan keskusliitto. Tilastot ja kaaviot. Kuluttajahintaseuranta. Verkkodokumentti. Viitattu [10] Jarmo Nupponen. Öljy- ja kaasuala keskeisessä roolissa EU:n ja uuden hallitusohjelman linjauksissa. Öljy- ja kaasualan keskusliitto. Verkkotiedote Viitattu [11] Ariterm Oy. Puulämmitys. Verkkosivu. Viitattu [12] Suomen Lämpöpumppuyhdistys Ry. Yleistä lämpöpumpuista. Verkkosivu. Viitattu [13] Suomen Lämpöpumppuyhdistys Ry. Maalämpöpumppu. Verkkosivu. Viitattu [14] D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista. [15] Suomen lämpöpumppuyhdistys. Maalämpöpumput - Lämmin käyttövesi. Verkkosivu. Viitattu id=93 [16] Greentex Oy. Ilmasta-veteen lämpöpumput. Verkkosivu. Viitattu veteen_lampopumput/ [17] Uudenmaan maalämpö Oy. Ilmalämpöpumput. Verkkosivu. Viitattu [18]Motiva Oy. Puupelletit - nykyaikainen lämmitystapa. Verkkosivu. Viitattu d6843f4d5130bbc1/Puupelletit.pdf

22 20 [19] Motiva Oy. Pellettilämmitys. Verkkosivu. Päivitetty Viitattu nergianlammoksi/pellettilammitys.html [20] Hollolan sähköautomatiikka Oy. Sähköaggregaattien mitoitus. Verkkosivu. Viitattu [21] E. Kourula et al. Öljylämmittäjän palveluopas. Lämmöllä -lehti 4/2005. Tampere. Öljyalan palvelukeskus Oy. Uusi Kivipaino Oy s. [Liite 2] Öljyalan palvelukeskus. Lämmitystapavertailu. Verkkodokumentti. 4 s. Kopioitu

23 Liite 1 Aggregaatilla tuotetun sähkön kustannukset varavoimalan käydessä neljä tuntia vuodessa täydellä teholla. Hinnat perustuvat Hollolan sähköautomatiikka Oy:n voimassaolevaan verkkohinnastoon [http://www.hsaoy.com/index.htm]. Hintojen katsotaan antavan suuntaa yleisestä hintatasosta. 6,4 kw, bensiini 6,4 kw, diesel 10 kw, bensiini 10 kw, diesel 12 kw, diesel Hankintahinta Polttoaineen kulutus (l/h) 2,2 2,8 3,1 2,4 6,7 Polttoaineen kustann.( /kwh) 1,11 1,21 1,00 0,66 1,55 Investointi ( /kwh) 8,20 27,17 7,87 18,04 16,68 Kustannukset ( /kwh) 9,31 28,38 8,87 18,70 18,23 Diskonttauskertoimen laskeminen: r = 0 %, p = 5 %, T = 10 A ε = 0,95 κ = 7,62 Investointikustannukset on laskettu siten, että hankintahinta on jaettu diskonttauskertoimella, jolloin saadaan vuotuiset kustannukset. Tämä on jaettu vuotuisella kulutuksella. Polttoainekustannukset taas lasketaan siten, että nykyiset kustannukset (bensiinin hinta 1,4 /l ja dieselin 1,2 /l) kerrotaan diskonttauskertoimella kun r=10 % (polttoaineen hinta kasvaa 10 % vuodessa). Tämä taas jaetaan kymmenen vuoden aikana syntyvällä kulutuksella. r = 10 %, p = 5 %, T = 10 A ε = 1,15 κ = 23,08

24 Liite 2

25 Liite 2

26 Liite 2

27 Liite 2

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HydroHeater HW HydroHeater UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi Tuotantokyky: 103 kw 0-100 0 C Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HW HydroHeater Liikkuva yksikkö lämpimän veden nopeaan toimitukseen

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä

Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Lähilämpöilta Kämmenniemi, 27.9.2011 Hannes Tuohiniitty Pellettitakalla sähkölasku alas Ilmakiertoinen pellettitakka lämmittää aina 150 m2 pintaalaan asti

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT HETI KÄYTTÖVALMIIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT Mepun tehokkaat, öljyllä tai kaasulla toimivat lämminilmakehittimet varmistavat lämmönsaannin joka tilanteessa

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Enerline viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti.

Lisätiedot

Kotitalouskoneiden käytön edellytykset mökeillä, Arja Rytkönen

Kotitalouskoneiden käytön edellytykset mökeillä, Arja Rytkönen Kotitalouskoneiden käytön edellytykset mökeillä, 30.3. 2010 Arja Rytkönen Mökkejä koneellistetaan Koneiden ja laitteiden yleisyys v. 2003/2008: Jääkaappi 87/91 % Kylmäkellari 27/29 % Pyykinpesukone 12/14

Lisätiedot

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN KESKUSLÄMMITYSELEMENTIT POLTTOAINEKATTILOIHIN Pienkiinteistöjen keskuslämmitysjärjestelmää voidaan täydentää asentamalla polttoainekattilaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011

Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot