Muutokset ovat mahdollisuuksia

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 Muutokset ovat mahdollisuuksia Talouspoliittista päätöksentekoa tukevan tutkimuksen kysyntä jatkuu vahvana, sillä uusia tietotarpeita on runsaasti. Verotuksen, sosiaaliturvan sekä ympäristöpolitiikan uudistukset edellyttävät monipuolista vaikutusarviointia, ja kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen kaipaa tuekseen tutkimusta julkisen sektorin tuottavuudesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toiminta painottuu juuri julkisen talouden ajankohtaisia haasteita käsitteleviin kysymyksiin. Uudet tietotarpeet kutsuvat raivaamaan uusia uria myös tutkimuksessa. Päätöksentekoa palvelevassa tutkimuskeskuksessamme on tartuttu vaativiin tutkimuskysymyksiin muun muassa julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ja ilmastopolitiikan vaikutuksia arvioitaessa. Tällaisen tutkimuksen keskeistä merkitystä kuvastaa hyvin se mielenkiinto, jota näiden aihepiirien tutkimustuloksiin on kohdistunut. Vuonna 2007 toteutettiin tutkimuskeskuksen ulkoinen arviointi. Valmistautuminen ulkoiseen arviointiin, itse arviointiprosessi ja sen johtopäätökset näkyivät tutkimuskeskuksen toiminnassa monin eri tavoin. Arviointi suosituksineen tarjoaa hyvän lähtökohdan tutkimuskeskuksen kehittämiselle, ja arvioinnin tuloksia alettiin hyödyntää jo kertomusvuoden aikana organisaatiota uudistettaessa. Parhaimmillaan julkisen sektorin uudistustyö pohjautuu korkeatasoiseen tutkimukseen. Tämä on samalla myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kehittämisen perusta. Tutkimuksen laadun kriteerit korostuvat entisestään, ja alan kansainvälisen kärjen kehitystä on pystyttävä tiiviisti seuraamaan. Uudistusten arviointi edellyttää usein innovatiivista uusien tutkimusmenetelmien sekä tietoaineistojen omaksumista ja kehittämistä. Tutkimuskeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perustana on kyky soveltaa monipuolisesti vaativiakin tutkimusmenetelmiä käytännön kannalta keskeisimpiin tutkimuskysymyksiin. Tärkeää on myös tutkimustulosten monipuolinen tunnetuksi tekeminen niin kotimaassa kuin kansainvälisillä foorumeilla. Toiminnan kehittämistä edesauttoi myös uusi neuvottelukunta, joka käsitteli muun muassa ulkoista arviointiamme johtopäätöksineen ja valtion sektoritutkimuksen uudistuksia. Neuvottelukunnan asiantunteva ja monipuolinen kokoonpano osoitti ansionsa. Kokemukset muista sektoritutkimuslaitoksista ja korkeakoulusta ovat hyödyllisiä muun muassa tutkimuksen laadun ja organisoinnin kysymyksissä. Asiakasministeriöistä saatu palaute on puolestaan tärkeä politiikkarelevantin tutkimusotteen säilyttämisen kannalta. Kertomusvuoteen ajoittui valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja sen eri jaostojen perustaminen. Muutokset valtion sektoritutkimuksen organisoinnissa ovat edellyttäneet niiden seurantaa ja osallistumista uudistustyöhön liittyvään tutkimuslaitosten yhteydenpitoon. Uudistukset vahvistavat poikkihallinnollisen tutkimuksen merkitystä ja tähtäävät myös tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tiivistämiseen. Tutkimuskeskuksen sijainti Economicumin tutkimusyhteisössä antaa hyvän tilaisuuden parantaa kampusyhteistyötä. Tutkimuskentän uudistamisessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vahvuuksiin kuuluu muun muassa koko talouden tasolla tapahtuva vaikutusten arviointi ja hyvä osaaminen, kun arvioidaan politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuutta. Muutokset ovat aina myös mahdollisuus. Seija Ilmakunnas ylijohtaja

3 professori Geraint Johnes Valokuvat VATT-päivästä 2007

4 Parempaa tutkimusta tuottavammin Syksyllä 2007 valmistuneessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ulkoisessa arvioinnissa todettiin tutkimuksen määrän lisääntyneen ja sen laadun parantuneen sitten edellisen arvioinnin vuodelta Myös kehitettävää riittää. Tällaisiin tuloksiin päätyi kansainvälinen arvioitsijaraati, jota johti professori Tor Eriksson Århusin yliopistosta Tanskasta. Muina jäseninä toimivat professorit Simon Burgess (Iso-Britannia), Anni Huhtala ja Pentti Vartia. Raati arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintaa vuosina erityisesti kolmesta näkökulmasta: tutkimuksen määrä ja laatu, tutkimustyön organisointi sekä tutkimustulosten esittely ja levittäminen. Arviointiaineisto koostui raadille lähetetystä kirjallisesta materiaalista, tutkimusalueiden itsearvioinneista ja raadin keskusteluista niin johdon kuin muun henkilöstön kanssa. Raadin mukaan VATT on puolueettomana tutkimuslaitoksena arvostettu ja hyvämaineinen, minkä toiminnan keskeiset sidosryhmät tuntevat hyvin. Tutkimuskeskuksen vahvuuksia ovat myös hyvät aineistot ja verkostot sekä mainio sijainti taloustieteilijöiden Economicumissa Helsingin ytimessä. Arvioitsijat ehdottivat tutkimusalueiden määrän vähentämistä joustavuuden ja muutosvalmiuden parantamiseksi, julkaisu- ja muun toiminnan lisäämistä kansainvälisillä foorumeilla, henkilöstön urasuunnittelun terävöittämistä sekä yhteistyön lisäämistä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Arvioinnin jälkeen VATT käynnisti heti uudistukset. Ensin vähennettiin tutkimusalueiden määrä kolmeen ja näiden rinnalle muodostettiin päätöksentekotuki- ja mallintaminen yksikkö. Sen tehtävänä on makromallien kehittäminen ja niiden käytön laajentaminen uusiin tutkimusongelmiin. Muut arviointiraadin ehdotukset valmistellaan perusteellisesti niitä varten perustetuissa työryhmissä. Julkaisustrategian työryhmä pohtii monipuolisen julkaisemisen ja asiantuntijatyön kannusteita sekä tutkimustulosten vaikuttavuuden parantamista. Henkilöstöstrategian työryhmä pohtii rekrytointilinjauksia, osaamisen kehittämistä ja palkitsemista pätevän ja motivoituneen henkilöstörakenteen saavuttamiseksi. Verkostostrategian työryhmä puolestaan pohtii Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistyötä niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin tutkimuksen laadun ja tutkimustulosten käytön lisäämiseksi. Kansainvälisen arvioitsijaraadin ehdotusten mukaiset uudistukset varmasti parantavat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintaa. Ensi vuosikymmenellä tehtävässä seuraavassa arvioinnissa voidaan jälleen todeta, että VATT tekee yhä tuottavammin entistä enemmän ja aikaisempaa parempaa tutkimusta.

5 Johtaminen ja organisaatio VATT:n johtamisen ja päätöksenteon tukena on johtoryhmällä merkittävä rooli. Johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa ja siihen kuuluvat työnantajan edustuksen lisäksi henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Avointa vuorovaikutusta on edistetty aktiivisella yt- ja työsuojelutoiminnalla. Lisäksi viikoittain kokoontuva johtajisto on tärkeä ajankohtaisten asioiden keskustelufoorumi. Edellä mainittujen toimielinten yhteistyöllä ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisäämisellä oli merkittävä vaikutus VATT:n monien haasteiden toteuttamisessa. Toimintavuonna käynnistettiin ja toteutettiin useita hallintotoimen kehittämishankkeita, joilla yksinkertaistettiin sisäistä hallintoa ja vahvistettiin hyvän hallinnon periaatteita. Vuonna 2007 aloitti uusi neuvottelukunta, joka käsitteli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ulkoista arviointia, valtion sektoritutkimuksen uudelleenorganisointia ja muita toimintaan vaikuttavia keskeisiä asioita. Neuvottelukunta puheenjohtaja ylijohtaja Jukka Pekkarinen, valtiovarainministeriö jäsenet ylijohtaja Seija Ilmakunnas, VATT pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus erikoistutkija Ville Mälkönen, VATT tutkimusprofessori Markku Pekurinen, STAKES professori Matti Pohjola, Helsingin kauppakorkeakoulu neuvotteleva virkamies Heli Saijets, työministeriö kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö sihteeri viestintäpäällikkö Leena Saarinen, VATT

6 Laadukas tutkimus syntyy yhteistyössä Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun varmistavat läheinen yhteistyö niin päätöksentekijöihin kuin tiedemaailmaankin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksia on monipuolisesti käytetty talouspolitiikan valmistelussa. Tutkimuskeskuksen henkilökunta on laajalti osallistunut ministeriöissä, eduskunnassa ja kansainvälisissä järjestöissä tapahtuvaan asiantuntijatyöhön. Lokakuussa järjestetyssä VATT-päivässä esiteltiin arvovaltaiselle kuulijakunnalle tutkimuskeskuksen tuottavuustutkimusta ja sen tuloksia. Seminaarissa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi piti puheen, jonka tutkimustoimintaa sivuava osuus on lyhennettynä seuraava: Ministeri Mari Kiviniemi Paremmat hyvinvointipalvelut pienemmin kustannuksin Ainakin vuosikymmen on tiedetty, että hyvinvointipalveluissa on suuria kustannus- ja tuottavuuseroja. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Tilastokeskus, Stakes ja monet muut tahot ovat tuottaneet ansiokkaasti tästä uutta tietoa. Näistä eroista vain osa selittyy tarve- ja olosuhdetekijöillä tai laskenta- ja tilastointikäytäntöjen eroilla. Tuottavuus- ja tehostamispotentiaalia on siis olemassa runsaasti. Nyt on korkea aika hyödyntää sitä kuntarakenteita uudistettaessa ja muussa talouspoliittisessa valmistelussa. Jos kaikissa kunnissa toimittaisiin jo jossakin käytössä olevien parhaiden tapojen mukaisesti, saisimme paljon parempia palveluja pienemmin kustannuksin. Tämä on palvelurakenteiden uudistamisen suuri haaste ja mahdollisuus. Myös henkilöstön työmotivaatio olisi parempi, jos asiakkaat olisivat tyytyväisiä, työ olisi tuloksellista ja se tapahtuisi järkevimmillä mahdollisilla tavoilla. Palvelutuotannon tehostumisen pitää näkyä kansalaisten ja palvelut tuottavan henkilöstön arjessa myönteisellä tavalla. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla tarkoittaa sitä, että palveluja käyttävät asiakkaat hyötyvät uusista tavoista tuottaa palvelut. Samalla palvelutuotannosta vastaavien työntekijöiden työnteko helpottuu ja tehostuu. Uudella teknologialla on vapautettavissa henkilötyötä fyysistä kohtaamista edellyttäviin palveluihin ja toimintoihin. Tehostuvat palvelut parantavat myös kuntasektorin palkanmaksuvaraa. Käytännön kokemukset osoittavat todeksi tutkimuksen tulokset tuottavuus- ja tehostamispotentiaaleista. Osaavasti toteutetuissa kehitysprosesseissa on saavutettu laadullisten parannusten ohella merkittäviä tehostamishyötyjä. Samalla asiakkaiden saamat palvelut ja henkilöstön työviihtyvyys paranivat. Tieto- ja viestintätekniikalla on saatavissa laadullisia ja määrällisiä hyötyjä vasta, kun samanaikaisesti uudistetaan palvelumalleja ja toimintatapoja asiakaslähtöisesti. Julkishallinnon kehitystyön verkottaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja innovaatioiden tuotteistaminen lisäisivät selvityksen mukaan merkittävästi tutkimus- ja kehityspanostuksilla saatavia hyötyjä. Verkostomaisen palvelutuotannon ohjausta, johtamista ja kannusteita koskevat haasteet ovat suuret julkishallinnossa.

7 Tieteellinen yhteistyö on tiivistynyt sekä kansainvälisillä foorumeilla että Economicumissa. Kansainvälisen toiminnan muotoja ovat olleet kansainvälisten konferenssiesitelmien lisäksi vierailut ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä ulkomaisten kollegojen vierailut Suomeen. Ohessa Helsingin kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola kuvaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja korkeakoulujen kansantaloustieteenlaitosten yhteistyömuotoja Economicumissa. Professori Matti Pohjola, Helsingin kauppakorkeakoulu Esimerkillistä yhteistyötä Economicumissa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toimii samassa Economicum-rakennuksessa kuin Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Svenska handelshögskolanin kansantaloustieteen laitokset. Kyse ei ole sattumasta vaan määrätietoisesta pyrkimyksestä lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken. Valtion sektoritutkimuskentän uudistuksessa tavoitellaan samaa asiaa laajemmin vasta nyt. Kansantaloustieteen laitokset suunnittelivat yhteisiin tiloihin muuttamista ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä. Hanke toteutui viiveellä vasta vuoden 2003 lopussa, mutta yhteistyö on edistynyt ripeästi. Kansantaloustieteen tohtoriohjelma on ollut yliopistojen yhteinen jo pitkään. Nyt myös maisteriohjelman keskeiset kurssit ovat yhteisiä, joten opetuksen voimavaroja voidaan kohdentaa tehokkaammin. Uutta ovat myös kaikille avoimet tutkimusseminaarit, joita lukukausien aikana riittää lähes jokaiselle arkipäivälle. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on integroitunut akateemiseen yhteisöön hyvin. Se harjoittaa tuloksellista yhteistyötä Economicumin muiden laitosten kanssa tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon saroilla. Yhteistyötä on tehty ympäristötalouden, kehityspolitiikan, koulutuksen ja työmarkkinoiden tutkimuksessa. Tutkimuskeskuksen tutkijat toimivat kansantaloustieteen laitoksissa opettajina ja opinnäytetöiden ohjaajina. Opiskelijoitamme on puolestaan korkeakouluharjoittelijoina tutkimuskeskuksessa. Monet hyödyntävät laitoksen aineistoja opinnäytetöissään. Ensi syksynä opetusyhteistyö tiivistyy entisestään. Tekeillä on kurssi Suomen taloudesta ja talouspolitiikasta. Kurssi perustuu osin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisuun Talouden rakenteet. Tällä noin 150 opiskelijan kurssilla tutkimuskeskuksen tutkijat toimivat opettajina. Economicum-yhteisö on esimerkki siitä, miten innovaatioyliopistokin pitäisi rakentaa: alhaalta ylöspäin. Suomalaisen yliopistomaailman ongelmat johtuvat liian pienistä ainelaitoksista. Joudumme muutaman opettajan voimin toteuttamaan saman opetusohjelman, mikä huippuyliopistoissa tehdään kymmenkertaisin resurssein. Erikoistumisen myötä syntyvä tehokkuus jää saavuttamatta. Järkevää yhteistyötä ei saada kuitenkaan aikaan viranomaisten hallinnollisilla päätöksillä. Sitä syntyy siellä missä tutkimusideatkin syntyvät, siellä missä tutkijat kohtaavat. 7

8 Poimintoja tutkimusvuodesta 2007 Julkinen talous kestäväksi hyvinvointipalvelujen tuottavuutta parantamalla Väestön ikääntymisestä johtuvat menopaineet ovat likipitäen yhtä suuret eläkemenoissa ja hyvinvointipalveluissa. Tähän asti menopaineita on purettu uudistamalla eläkejärjestelmää. Ikääntymiseen on kuitenkin varauduttava myös terveys- ja hoivapalveluiden tuottavuutta nostamalla. Palvelujärjestelmää tehostamalla voidaan vastata väestön ikääntymisen asettamaan haasteeseen. Eläke- ja hoivapalvelumenojen arvioidaan kasvavan noin kuusi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen parissakymmenessä vuodessa. Hyvinvointipalvelumenojen kasvua voidaan hillitä, jos tehottomat kunnat onnistuvat ottamaan käyttöön tehokkaimpien kuntien tavan tuottaa palvelut. VATT-vuosikirjassa Hyvinvointipalvelujen tuottavuus: tuloksia opintien varrelta tarkastellaan päivähoidon, perus- ja lukiokoulutuksen sekä perusterveydenhuollon tuottavuutta. Näissä palveluissa välitön säästövara olisi viitisen prosenttia. Hyvinvointipalvelujen säästömahdollisuuden hyödyntäminen kokonaan supistaisi olennaisesti julkisen sektorin kestävyysvajetta. Tuottavuuden kohottaminen on vaikeaa työvoimavaltaisissa hyvinvointipalveluissa. Mutta pienikin vuotuinen muutos vaikuttaisi voimakkaasti palvelujen kustannuksiin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi yhden prosentin vuotuinen tuottavuuden kohoaminen poistaisi ikääntymisen mukanaan tuoman hyvinvointipalvelujen lisätyövoimatarpeen kokonaan 2040-luvulle tultaessa. Koulutuspalveluissa tehokkuuserot ovat pieniä. Tärkeimpiä tehokkuuseroihin vaikuttavia tekijöitä olivat kuntien varallisuuserot, koulukoko ja erityisopetuksen määrä. Viime vuosina perusopetuksen ja lukioiden tuottavuus on hieman alentunut, mutta ammatillisen peruskoulutuksen tuottavuus hieman parantunut. VATT-julkaisuja 46 VATT-tutkimuksia 131 VATT-tutkimuksia 132 VATT-tutkimuksia 135 VATT-keskustelualoitteita 428 VATT-keskustelualoitteita 437 Julkisten ja yksityisten hyvinvointipalveluiden työlliset * ja skenaario eri tuottavuusoletuksilla *Työlliset kansantalouden tilinpidon mukaan Julkisen talouden liikkumavara vuoteen 2030 Suomen julkinen talous on ollut tällä vuosikymmenellä vahvasti ylijäämäinen osittain rahastoivan lakisääteisen eläkejärjestelmämme ansiosta. Veronkevennyksistä huolimatta myös valtiontalous on ollut hieman ylijäämäinen, jolloin valtion velkaa on voitu lyhentää. Tulevaisuudessa kasvunäkymiä heikentävät väestömme ikääntymisen ja tavaratuotannon siirtyminen halvempien kustannusten maihin. Työikäisen väestön supistuminen näkyy pitkällä aikavälillä vähentyneenä työllisenä työvoimana, mikä alentaa talouskasvua. Lisääntyneet sosiaalimenot pienentävät julkisen talouden liikkumavaraa. Nopean talouskasvun vaihtoehdossa liikkumavara säilyy verraten hyvänä, hitaan kasvun vaihtoehdossa taas julkinen talous ajautuu pitkällä aikavälillä vakaviin vaikeuksiin. Erityisesti ikääntymiseen välittömästi liittyvien eläke- ja hoivamenojen nousupaine on useita

9 prosentteja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä nousupaine jää sitä pienemmäksi, mitä nopeammin kansantalous kasvaa. Talouskasvu on sitä nopeampaa, mitä suuremmaksi tuottavuuden kasvu ja mitä paremmaksi työllisyyskehitys muodostuu. Jos työikäisestä väestöstä voitaisiin työllistää 75 prosenttia ja Tilastokeskuksen vuonna 2007 julkaisema väestöennuste toteutuisi, olisi työllistä työvoimaa nykyistä enemmän vielä vuonna VATT-tutkimuksia 129 Kasvu- ja rakennepolitiikkaa vuosina Suomen hallitusten harjoittaman kasvu- ja rakennepolitiikan kannalta talouspoliittinen ympäristö muuttui erittäin merkittävästi vuosina Talous ja sen ympäristö olivat eri kausina ohjailutalouden, siirtymäkauden ja kilpailutalouden - niin erilaisia, että kunkin kauden kasvu- ja rakennepolitiikkaa ei olisi voinut ajatella noudatettavan sellaisenaan jollakin toisella kaudella. Kun taloudellinen ympäristö muuttui, perusteet aikaisemmin noudatetun politiikan jatkamiselle heikkenivät. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta oli tärkeää muuttaa kasvu- ja rakennepolitiikkaa ajoissa muuttuneeseen ympäristöön sopivaksi. Tässä ei kovinkaan hyvin onnistuttu ja vasta talouden kriisit johtivat politiikkalinjan selkeään muutokseen. Edellytykset kasvu- ja rakennepolitiikan harjoittamiselle paranivat 1980-luvulla, kun hallituksista tuli koko vaalikauden hallituksia. Puolueiden kannat muuttuivat ajan kuluessa huomattavasti ja liukuivat samaan suuntaan. Kannat olivat vahvasti sidoksissa ajan henkeen, jota voidaan selittää paitsi talouden kehityksellä ja rakenteella myös mm. kansainvälisillä tekijöillä ja taloudellisen ajattelun muutoksilla. VATT-tutkimuksia 134 tutkimusjohtaja Aki Kangasharju

10 täysin mahdollista. Kustannuserojen tasauksesta ei kuitenkaan voitaisi koskaan kokonaan luopua. Kuntien välinen tasaus on voimakasta molemmissa maissa. Sekä Suomen että Ruotsin valtionosuusjärjestelmät tasaavat alueellisia eroja. Niillä lisätään köyhimpien alueiden tuloja verotuloiltaan hyvin menestyvien alueiden kustannuksella. Tasauksen jälkeen alueiden väliset erot jäävät pieniksi. VATT-keskustelualoitteita 413 Hidas talouskasvu lisää kuntien ahdinkoa Suomessa kuntien valtionosuusjärjestelmä hajanainen - Ruotsissa keskitetty Suomessa kuntien valtionosuuksien hallinnointi on hajautettu kolmeen ministeriöön: opetusministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön ja sisäasianministeriöön. Ruotsissa kuntien ja maakuntien valtionosuusjärjestelmän hallinnoinnista vastaa keskitetysti verohallinto. Valtionosuuksien keskittäminen Ruotsin mallin mukaan lisäisi läpinäkyvyyttä. Ruotsin järjestelmän vahvuutena on sen hallinnollinen selkeys. Suomen tavoin Ruotsissa kustannuseroja tasataan melko monimutkaisten laskentamallien mukaisesti. Monimutkaisten valtionosuuskriteerien painoarvoa vähentää Ruotsin järjestelmässä se, että tasaus kuntien välillä keskittyy lähes kokonaan verotulopohjan erojen tasaukseen eikä kustannuseroihin. Suomessakin rahoituskanavien keskittäminen kolmen ministeriön sijasta yhdelle taholle selkeyttäisi järjestelmää. Yhden rahoituskanavan käytäntö saattaisi myös helpottaa valtion budjetin valmistelua. Tasausjärjestelmän painopisteen siirtäminen kustannuseroista tulopohjan eroja tasaavaksi olisi Väitöstutkimuksessa rakennettiin kuntatalouden laskentamalli, jolla analysoitiin kuntataloutta vuoteen 2040 saakka. Alle puolentoista prosentin talouskasvun skenaariossa kunnat ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin muutamaa vahvaa kuntaa lukuun ottamatta. Lähes kolmen prosentin talouskasvun skenaariossa kolmasosalla kunnista tilikauden tulos on ylijäämäinen vielä vuonna Molemmissa skenaarioissa oletettiin tuottavuuden jäävän kunnallisissa palveluissa ennalleen, vaikka työn reaalihinta kohoaa saman verran kuin keskimäärin muilla aloilla. Heikomman talouskehityksen skenaariossa ikäryhmittäiset työllisyysasteet ovat tulevaisuudessa jokaisessa kunnassa samat kuin vuonna Nopeamman talouskasvun skenaariossa työllisyysasteet kohoavat niin korkeiksi, että keskimäärin 75 prosenttia työikäisistä kuuluu työlliseen työvoimaan vuodesta 2025 lähtien. Työn tuottavuutta tutkimuksessa on mitattu bruttokansantuotteen määrällä työllistä kohti. Sen on oletettu paranevan joka vuosi ja jokaisessa kunnassa heikomman talouskehityksen skenaariossa 1,75 prosenttia vuodessa ja nopeamman talouskehityksen skenaariossa 2,7 prosenttia vuodessa. Molemmissa skenaarioissa on vuoteen 2040 saakka määritelty kunnan alueen bruttokansantuotteen määräindeksi työn tuottavuuden ja kunnassa asuvien työllisten lukumäärän avulla. Kunnan verotulojen määrän muutoksen on oletettu riippuvan kunnan alueen bruttokansantuotteesta. Mallissa vuoden 2004 vero- ja valtionosuusperusteiden on oletettu jäävän reaalisesti muuttumattomiksi. Kunnan väestön ikääntyminen heijastuu näin sen valtionosuuksiin samalla tavalla kuin todellisuudessa vuonna Kunnan menojen määrän on palveluryhmittäin oletettu riippuvan kunnassa asuvan pal- 10

11 veluikäisen väestön lukumäärästä, mitä kautta ikääntyvä väestö vaikuttaa kunnan menoihin. Esimerkiksi kunnan opetus- ja kulttuuritoimen menojen määrä riippuu laskentamallissa kunnassa asuvan koulutusikäisen väestön lukumäärästä. Lisäksi luonteeltaan työvaltaiset kunnalliset palvelut kallistuvat yleistä hintatasoa selvästi nopeammin, kun työn tuottavuus ei lainkaan parane näissä palveluissa. Laskentamallissa kunnan taloudellinen tilanne muuttuu perusvuodesta 2004 vain kahdesta syystä: joko kunnan ikäryhmittäisen väestön lukumäärä muuttuu tai kunnan alueen bruttokansantuotteen määrä muuttuu. VATT-tutkimuksia 136 Yritykset varautuivat osinkoverouudistukseen Vuonna 2005 voimaan tullut yritys- ja pääomaverouudistus on ensimmäinen merkittävä veromuutos vuoden 1993 jälkeen, jolloin Suomessa siirryttiin eriytettyyn tuloverotukseen. Yritys- ja pääomaverouudistuksen merkittävimpiä muutoksia olivat yhteisö- ja pääomatuloverokantojen alentaminen ja eriyttäminen, yhtiöveronhyvitysjärjestelmän korvaaminen osittaisella kahdenkertaisella verotuksella sekä kiinteä raja verovapaille osingoille osingonsaajatasolla. Verouudistus oli pitkään kestäneen julkisen keskustelun tulos. Sitä voidaan pitää tarkkaan suunniteltuna, mutta toisaalta pitkä suunnitteluvaihe tarjosi yrityksille mahdollisuuden varautua veromuutokseen jo ennalta. Ennakointikäyttäytymisellä yritykset pyrkivät minimoimaan verot yli ajan, mikä johtaa samalla yritysten taloudellisten valintojen ja kasvun vääristymiseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uhkaava osinkoverotuksen kiristyminen lisäsi jopa merkittävästi osingonjakoa sekä pörssiyhtiöissä että pörssin ulkopuolisissa yrityksissä. Lisäksi osingonjaon aloittamisen todennäköisyys kasvoi osinkoveron kiristymisen myötä. Kiinteiden investointien määrässä ei havaittu merkittävää ennakointivaikutusta. Yhteys yrityksen rahoitusrakenteeseen näyttäisi sen sijaan olevan vahvempi: ennakointikäyttäytymisen synnyttämät lisäosingot rahoitettiin pörssin ulkopuolisissa yrityksissä osittain velkarahoitusta lisäämällä. Tulokset tukevat niin kutsuttua new view näkemystä osinkoverotuksen vaikutuksista. Poikkeavan korkeat osingot ennen verouudistuksen voimaantuloa ennakoivat alhaisia osinkoja uudistuksen voimaantulon jälkeen. Tutkimuksessa on laskettu, että ennakointikäyttäytyminen syö ennustetuista lähivuosien osinkoverotuotoista noin 30 prosenttia. VATT-keskustelualoitteita 426 Köyhyys Suomessa Suhteellinen köyhyys on Suomessa lisääntynyt ja syventynyt 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Sitä ennen suhteellisen köyhyys väheni 1970-luvun alusta 1990-luvun alkupuolelle saakka. Köyhyyden syveneminen tarkoittaa sitä, että köyhät ovat yhä kauempana köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti työttömillä kotitalouksilla ja lapsiperheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, on suuri riski joutua köyhäksi. Lapsiköyhyys, määriteltynä köyhien lapsien osuutena kaikista lapsista, lisääntyi 1990-luvun puolivälistä lähtien vieläkin enemmän kuin koko väestön köyhyys. Lapsiperheiden toimeentulossa on kuitenkin suuria eroja. Tulot ja kulutus mittaavat köyhyyttä eri näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, että sekä tuloilla että kulutuksella mitattuna suhteellinen köyhyys kasvoi 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tuloilla mitatut köyhät eivät aina ole samoja henkilöitä kuin kulutuksella mitatut köyhät. Vain puolet niistä henkilöistä, jotka olivat köyhiä tuloilla mitattuna, olivat köyhiä myös kulutuksella mitattuna. VATT-keskustelualoitteita 418 Naisen euro on senttiä. Työttömyyseläkeputken kiristys vähensi ikääntyneiden työttömyyttä Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin naisten ja miesten välisiä palkkaeroja sekä niin sanotun. työttömyyseläkeputken vaikutusta ikääntyneiden työmarkkina-asemaan. Teollisuudessa toimivat naiset saavat samasta työtehtävästä 3-4 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet, joilla on takanaan samantasoinen koulutus ja yhtä pitkä työkokemus. Alempien toimihenkilöiden keskuudessa naisten keskipalkka on 15 prosenttia miesten keskipalkkaa alempi ja siitä valtaosa kaksi kolmasosaa selittyy naisten sijoittumisella eri työtehtäviin yritysten sisällä. Työn 11

12 vaativuus selittää varsin hyvin palkkaerot miesja naisvaltaisten työtehtävien välillä. Työtehtävän sisällä naisten arvioidaan saavan 2,8 prosenttia pienempää palkkaa kuin miesten, joilla on sama koulutus ja työkokemus. Teollisuuden naistyöntekijöiden säännöllisen työajan keskituntipalkka on 16 prosenttia alempi kuin miesten keskituntipalkka. Tästä erosta puolet selittyy naisten sijoittumisella eri yrityksiin ja neljännes naisten toimimisesta eri työtehtävissä yritysten sisällä. Viidesosa kokonaispalkkaerosta on työtehtävän sisäistä palkkaeroa, eikä se selity kovin hyvin eroilla henkilötason ominaisuuksissa. Teollisuuden naistyöntekijä saa 3,6 prosenttia vähemmän palkkaa kuin samassa työtehtävässä toimiva mies, jolla on sama koulutus ja työkokemus. Vuoteen 1996 asti laajennetun päivärahaoikeuden alaikäraja oli 53 vuotta. Alaikärajaa nostettiin kahdella vuodella 1997 ja uudelleen Vuoden 1997 uudistus vaikutti suoraan vuotiaiden asemaan, koska he menettivät laajennetun työttömyyspäivärahaoikeutensa työttömyyden osuessa kohdalle. Yksityisen sektorin työntekijöillä riski joutua työttömäksi nousee kolminkertaiseksi, kun henkilö saavuttaa työttömyyseläkeputken alaikärajan. Erityisesti keskikokoisissa ja isoissa yrityksissä työttömiksi joutuvat ensisijaisesti juuri iäkkäät henkilöt. Työttömyyseläkeputken vuoksi työvoiman vähennykset kohdistuvat selkeästi ikääntyneisiin työntekijöihin. Tutkimuksessa havaittiin myös voimakas ennakointivaikutus. Vuoden 1996 lopulla työttömiksi joutui poikkeuksellisen suuri joukko vuotiaita, jotka olivat juuri menettämässä vuoden 1997 uudistuksen yhteydessä laajennetun työttömyyspäivärahaoikeutensa. Tämä osaltaan korostaa sitä, kuinka aktiivisesti työttömyyseläkeputkea on hyödynnetty työmarkkinoilla. Vuoden 1997 uudistuksen myötä vuotiaiden työttömyysriski laski nuorempien ikäluokkien tasolle. VATT-tutkimuksia

13 Talouden rakenteet Talouden rakenteet -kirjassa kuvataan Suomen talouden rakenteita ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä Suomen tilannetta suhteessa muihin maihin. Kirja kattaa taloudellisen kehityksen ja kokonaistaloudellisen tasapainon osatekijät sekä julkisen talouden rakenteet, kuten esimerkiksi julkiset menot ja verotuksen. Myös työmarkkinoiden rakenteet, demografiset tekijät, väestön ikääntyminen, tuloerot, asuminen sekä ympäristö-asiat sisältyvät siihen. Talouden rakenteet 2007 kertoo muun muassa Suomen talouden kehittyneen suotuisasti ja Suomen olevan jo OECD-maiden 13. rikkain maa. Kirjasta selviää myös Suomen kansainvälinen sijoittuminen erilaisissa tietoyhteiskuntaan liittyvissä vertailuissa. Laajan tutkimuspanostuksen ohella etenkin koulujärjestelmä ja innovaatioinfrastruktuuri erottuvat edukseen. Myös verotusta on kirjassa kuvattu laajasti. Suomen veroaste on Unionimaiden viidenneksi korkein. Ansiotulojen verotus ja välillinen verotus on Suomessa keskimääräistä kireämpää. Yritystulo ja omaisuus ovat puolestaan keskimääräistä kevyemmin verotettuja. Ajankohtaisista aiheista kirjasta löytyy myös tietoa kasvihuonekaasujen päästöistä. Miten esimerkiksi eri maiden päästöt todennäköisesti poikkeavat päästötavoitteistaan vuonna Maiden väliset erot ovat huomattavat. Ruotsin, Ranskan, Ison-Britannian ja Saksan odotetaan saavuttavan reilusti tavoitetasonsa. Se tarkoittaa, että nämä maat voivat myydä päästöoikeuksiaan. Suomi ei todennäköisesti pysty vähentämään päästöjä tarpeeksi. Se voisi päästä tavoitteeseen päästökaupan avulla tai muilla toimilla. Talouden rakenteet -julkaisu sopii sekä asiantuntijoiden, opiskelijoiden että suuren yleisön käyttöön. Se antaa kattavan kuvan Suomen taloudesta kansainvälisessä ympäristössä. Lisäksi siinä tuodaan kansantajuisesti esille Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusten tuloksia. Kirja julkaistaan vuorovuosin suomenkielisenä ja englanninkielisenä. Talouden rakenteet 2007 EU-maiden päästötavoitteet ja niiden todennäköinen ylitys tai alitus vuonna

14 Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö VATT:ssa työskenteli vuoden 2007 lopussa 58 henkilöä. Akateeminen loppututkinto oli 74 prosentilla tutkimuskeskuksen henkilöstöstä. Koko henkilöstöstä 31 prosentilla oli tutkijakoulutus. Laadukkaan tutkimuksen edellytyksenä on osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä sitä tukeva työyhteisö. Erityisesti osaamisen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Työhyvinvointia on edistetty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toimilla. Kehityskeskustelujen sisältöä ja palkkausjärjestelmää on kehitetty parantamaan henkilökunnan motivaatiota. Koulutusrakenne Henkilömäärät eri ikäryhmissä Henkilöstön lukumäärä vakinaisten ja määräaikaisten osalta sekä miesten ja naisten osuus kummassakin ryhmässä 14

15 Tutkimuksen voimavarat Talous Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 5,7 miljoonaa euroa, joka muodostui budjettirahoituksesta, tutkimustoiminnan tuotoista ja muiden virastojen momentin käyttöoikeudesta. Rahoituksesta saatiin 3,8 miljoonaa euroa valtion talousarvion kautta. Suurin osa tutkimustoiminnan tuotoista oli muiden valtion virastojen ja laitosten yhteistyössä toteutettuja hankkeita. Kokonaismenot olivat 4,7 miljoonaa euroa ja vähenivät hiukan edellisvuodesta. Henkilöstökulut olivat suurin yksittäinen kuluerä. 15

16 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot , ,82 Vuokrat ja käyttökorv ,00 0,00 Muut toiminnan tuotot , ,78 810, ,70 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana , ,25 Henkilöstökulut , ,38 Vuokrat , ,50 Palvelujen ostot , ,15 Muut kulut , ,17 Valmistevaraston muutos 3 829,66 0,00 Poistot , ,56 Sisäiset kulut , , , ,06 Jäämä I , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituskulut -122,55-164,49 Jäämä II , ,85 Siirtotalouden tuotot ja kulut Siirrot kotitalouksille 0, ,00 Jäämä lll , ,85 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Perityt arvonlisäverot 6277, ,78 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,07 Tilikauden kulujäämä , ,92 16

17 Tase Vastaavaa Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,19 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet , ,70 Kalusteet , ,74 455, ,93 Käyttöomaisuus yhteensä , ,12 Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vaihto-omaisuus Keskeneräinen tuotanto 3 829,66 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 50,00 128,00 Siirtosaamiset , ,84 Muut lyhytaikaiset saamiset 3 371, ,11 051, ,41 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat Kassatili 0,00 13,15 Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä , ,56 Vastaavaa yhteensä ,52 510,68 17

18 Tase Vastattavaa Oma pääoma Valtion pääoma Valtion pääoma , ,06 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,14 Pääoman siirrot , ,55 Tilikauden kulujäämä , , , ,57 Vieras pääoma Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,28 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,65 Edelleen tilitettävät erät ,51 425,87 Siirtovelat , ,45 Vieras pääoma yhteensä , ,25 Vastattavaa yhteensä ,52 510,68 18

19 19

20 Tutkimustulokset raportoidaan useilla foorumeilla Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen laajaalainen yhteistyö ilmenee myös tutkimustulosten raportoinnissa. Omien julkaisusarjojen lisäksi tutkimustulokset saatetaan julkisuuteen niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa julkaisuissa, erilaisissa kokouksissa, seminaareissa sekä Internet-sivuilla. Tutkimuskeskuksella on neljä julkaisusarjaa: julkaisut, tutkimukset, keskustelualoitteet ja muistiot. Vuonna 2007 näissä sarjoissa ilmestyi yhteensä 39 raporttia, kun niitä edellisvuonna oli 43. VATT-vuosikirja Hyvinvointipalvelujen tuottavuus (VATT-julkaisuja 46) käsitteli laajasti koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottavuutta. Vuosikirja julkistettiin VATT-päivän seminaarissa lokakuussa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat julkaisivat kotimaisissa sarjoissa 45 artikkelia. Lisäksi he esitelmöivät ja alustivat kotimaisissa seminaareissa ja kokouksissa. Kansainvälisissä seminaareissa, kokouksissa tai konferensseissa pidettiin 218 esitelmää tai alustusta. Kansainvälisissä aikakauslehdissä ja julkaisuissa ilmestyi 31 artikkelia. VATT NYT -tiedotuslehti VATT NYT -tiedotuslehti ilmestyi vuonna 2007 kolme kertaa. Lehti tiedottaa mahdollisimman selkeästi tutkimuksesta ja tutkimustuloksista. Internet-sivut Tutkimuskeskuksella on laajat verkkosivut, joilla on ajankohtaisin tieto tutkimuksista ja tutkimustoiminnasta. VATT NYT -lehti sekä tutkimukset, keskustelualoitteet ja muistiot julkaistaan myös Internetissä. Talouden rakenteet Tutkimuskeskuksen vuosittainen merkkituote Talouden rakenteet -raportti toimitettiin vuonna 2007 suomenkielisenä. Raportti on Internetissä ( kuten myös edellisvuoden englanninkielinen raportti Structural Indicators Talouden rakenteet -raportti kattaa monipuolisesti niin kansantalouden kuin julkisen talouden keskeiset ilmiöt ja kehityslinjat. 20

21 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisut 2007 Ilmakunnas, Seija Kröger, Outi Romppanen, Antti (toim.): Talouden rakenteet Parkkinen, Pekka: Väestön ikääntymisen vaikutukset kuntatalouteen VATT-julkaisuja VATT-keskustelualoitteita 45. Suvanto, Antti Vartiainen, Hannu (eds.): Finance and Incentives of the Health Care System. Proceedings of the 50th Anniversary Symposium of the Yrjö Jahnsson Foundation 46. Kangasharju, Aki (toim.): Hyvinvointipalvelujen tuottavuus: Tuloksia opintien varrelta VATT-tutkimuksia 129. Kiander, Jaakko: Julkisen talouden liikkumavara vuoteen 2030 mennessä 130. Lintunen, Jussi: Tuloerojen ja taloudellisen eriarvoisuuden mittaamisesta: Sovellus Suomen kulutustutkimuksilla 131. Kirjavainen, Tanja: Nuorten lukiokoulutuksen tehokkuus Ollikainen, Virve: Ammatillisen peruskoulutuksen kustannustehokkuus Kyyrä, Tomi: Studies on Wage Differentials and Labour Market Transitions 134. Mannermaa, Kauko: Ohjailusta kilpailuun Suomen hallitusten kasvu- ja rakennepolitiikka vuosina Aaltonen, Juho Kirjavainen, Tanja Moisio, Antti Ollikainen, Virve: Perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus Loppuraportti 410. Sulamaa, Pekka Widgrén, Mika: Turkish EU Membership: A Simulation Study on Economic Effects 411. Kohonen, Anssi: Perintö- ja lahjaverotus Näkökulmia talousteoriasta, maailmalta ja Suomesta 412. Perrels, Adriaan: Economic Implications of Differences in Member State Regulations for the European Union Emission Trade System 413. Lehtonen, Sanna Moisio, Antti: Kuntien valtionosuusjärjestelmä Suomessa ja Ruotsissa 414. Seppä, Elina: Innovation Performance of Firms in Manufacturing Industry: Evidence from Belgium, Finland and Germany in Kanniainen, Vesa Kari, Seppo Ylä-Liedenpohja, Jouko: Nordic Dual Income Taxation of Entrepreneurs 416. Kari, Seppo Karikallio, Hanna: Tax Treatment of Dividends and Capital Gains and the Dividend Decision under Dual Income Tax 417. Perrels, Adriaan Kangas, Elina: Vapaa-ajan asuntojen omistus ja käyttö Esiselvitys ekotehokkuuden kartoitusta varten 418. Riihelä, Marja Sullström, Risto Tuomala, Matti: Economic Poverty in Finland Lyytikäinen, Teemu: The Effect of Three-rate Property Taxation on Housing Construction 21

22 420. Korkeamäki, Ossi: Laskelmia miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventamisesta julkisella sektorilla 433. Parkkinen, Pekka: Riittääkö työvoima terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin? 421. Kosonen, Tuomas: The Increased Revenue from Finnish Corporate Income Tax in the 1990s 434. Kohonen, Anssi: Yritysverotuksen koordinointi ja verokilpailu Euroopan unionissa 422. Appelqvist, Jukka: Wage and Earnings Losses of Displaced Workers in Finland 423. Honkatukia, Juha Rajala, Arto: Energia, päästökauppa ja kilpailukyky Suomalaisen energiaintensiivisen teollisuuden näkemyksiä EU:n päästökaupasta ja pohjoismaisista energiamarkkinoista 424. Kari, Seppo Kosonen, Tuomas Kröger, Outi: Vakuutusturvan vaje perheenhuoltajan kuoleman kohdatessa. Julkisen turvan taso ja yksityinen henkivakuutusturva 425. Luoma, Kalevi Moisio, Antti Aaltonen, Juho: Secessions of Municipal Health Centre Federations: Expenditure and Productivity Effects 436. Uimonen, Sakari: Suomen infrastruktuuripääoma: Tiet 437. Lehtonen, Sanna: Suomalaisten lukioiden tehokkuus DEA yksilötason aineistolla VATT-muistioita 77. TOLERATE Specification of a common framework for scenarios, methodologies and data 78. Report from the VATT evaluation panel 2007 Referoidut tieteelliset artikkelit 426. Kari, Seppo Karikallio, Hanna Pirttilä, Jukka: Anticipating Tax Changes: Evidence from the Finnish Corporate Income Tax Reform of 2005 Kangasharju, Aki: Do Wage Subsidies Increase Employment in Firms? Economica, Honkatukia, Juha Marttila, Kimmo Sulamaa, Pekka: Budjetin aluevaikutukset Valtion alueellistamis- ja tuottavuusohjelman vaikutukset maakunnissa Kanniainen, Vesa Kari, Seppo Ylä-Liedenpohja, Jouko: Nordic dual income taxation of entrepreneurs; International Tax and Public Finance Kirjavainen, Tanja: Efficiency of Finnish Upper Secondary Schools: An Application of Stochastic Frontier Analysis with Panel Data 429. Aaltonen, Juho: Determinants of Health Care Expenditures in Finnish Hospital Districts Haataja, Anita: Soviteltu työttömyysetuus: Taustaa ja nykytilanne 431. Haataja, Anita Korkeamäki, Ossi: Soviteltu työttömyysetuus: Kohdentuminen ja toimeentulo Kari, Seppo Karikallio, Hanna: Tax treatment of dividends and capital gains and the dividend decision under dual income taxation; International Tax and Public Finance 14 Kuusi, Osmo Meyer, Martin: Patents in the Anticipation of Technological Breakthroughs: Nanotube-based Technological Paradigm and its Leitbilds; Scientometrics Vol. 70, No. 3, 2007 Kyyrä, Tomi Wilke, Ralf: Reduction in the long-term unemployment of the elderly: A success story from Finland; Journal of the European Economic Association; Vol. 5, No 1, March 432. Hämäläinen, Kari Tuomala, Juha: Vocational Labour Market Training in Promoting Youth Employment Kyyrä, Tomi: Estimating equilibrium search models from Finnish data; Finnish Economic Papers Vol. 20. No 2/

23 Venetoklis, Takis: Measuring Distributive Justice Preferences of Finnish University Students via the State Budget; Scandinavian Journal of Educational Research Vol. 51, No. 5, November 2007 Muut kansainväliset työpaperit ja raportit Berghäll, Elina: R&D Internationalization, R&D Collaboration and Public Knowledge Institutions in Small Economies: Evidence from Finland and the Netherlands; Druid Working Paper Series; Druid Summer Conference 2007, Tanska Haataja, Anita: Viisikymppisten työssä jatkamista ennakoivat tekijät; Selvityksiä 2007:18 Sosiaali- ja terveysministeriö Parental leaves, child care policies and mothers employment in Finland and Sweden: a comparison; Opportunities to reconcile family and work (In Myhrman, Rolf and Säntti, Riitta (eds.)); Reports 16; Helsinki: Ministry of Social Affairs and Health Haataja, Anita Korkeamäki, Ossi Kyyrä, Tomi: Soviteltu työttömyysetuus: kohdentuminen, toimeentulo ja vaikutus työllistymiseen; Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:40 Perrels, Adriaan Tuovinen, Tarja: Assessing the overall market potential of Tradable White Certificates in EU member countries, Eurowhitecert Task 4.4 Report Lehtenböhmer, S. - Perrels, A. - Bunse, M. - Scholten, A.: The Blessings of Energy Efficiency in an Enhanced EU Sustainability Scenario; ECEEE 2007 Summer Study proceedings Viitamäki, Heikki Bargain, Olivier Immervoll, Herwig: How Tight Are Safety-Nets in Nordic Countries? Evidence from Finnish Register Data; Institute for the Study of Labor (IZA); Discussion Paper No 3004, August 2007 Holm, Pasi Kiander, Jaakko Rauhanen, Timo Virén, Matti: Elintarvikkeiden alv-kannan alentamisen vaikutukset; PTT-raportteja 200 Honkatukia, Juha: Talouspolitiikan strategia 2007: Energia- ja ilmastopolitiikan analyysit; valtiovarainministeriön julkaisuja 6/2007 Hämäläinen, Kari Nykyri, Elina Uusitalo, Roope Vuori, Jukka: Ovatko vaikuttavuusarviot kohdallaan esimerkkinä työnhakukoulutus; työministeriön Työpoliittinen tutkimus No. 329 Ilmakunnas, Seija: Työllisyys parani missä ja millä eväin?; Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2007 Kotimaiset julkaisut Aalto, Raija-Liisa: Haasteena johtamisen laajentaminen valtionhallinnossa II; Henkilöstötunnusluvut strategisen muutoksen ohjaajina ja todentajina; valtiovarainministeriö; Valtion työmarkkinalaitos; henkilöstövoimavarojen johtamisen kehittämishankkeen kehittämisryhmä Aaltonen, Juho: Terveyskeskusten palveluiden tuotannossa kustannustehokkuuseroja; Terveystaloustiede 2007; Stakes työpapereita 2/2007 (toim. Jan Klavus) Böckerman, Petri Kangasharju, Aki: Alueellinen oikeudenmukaisuus; teoksessa Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa (toim. J. Saari & A. B. Yeung) Ilmakunnas, Seija Kangasharju, Aki: Myös tuottavuus on avainasemassa väestön ikääntyessä; teoksessa Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen; Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2007 Kangasharju, Aki: Päivähoito zoomissa; Tuotto-ryhmän loppuraportti; Sosiaali- ja terveysministeriö Onko syrjäseuduille tilaa kilpailukykyä painottavassa aluepolitiikassa? Arvioita ESPON 2006 ohjelmasta; (eds. Hirvonen, T. & K. Schmidt-Thome) Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/2007 Kangasharju, Aki Rauhanen, Timo: Yritysten hallinnolliset rasitteet; Säädösvalmistelun yritysvaikutusten arviointihanke SÄVY Raportti (toim. kauppa- ja teollisuusministeriö) 23

24 Kari, Seppo: Osaketuottovähennys tie tehokkaampiin pääomamarkkinoihin; teoksessa Verotus uusiksi? (toim. Kari Ylä- Liedenpohja) Kari, Seppo Ylä-Liedenpohja, Jouko (toim.): Verotus uusiksi? Korkeamäki, Ossi Kyyrä, Tomi: Naisen euro on 96 senttiä; teoksessa Mies vailla tasa-arvoa (toim. Arno Kotro ja Hannu Sepponen) Kuusi, Osmo Smith, Hanna Tiihonen, Paula (toim.): Venäjä 2017: Kolme skenaariota; Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Kuusi, Osmo: Suomi ja maailma; artikkeli teoksessa Maamme Suomi Kyyrä, Tomi: Tutkimuksia palkkaeroista, työmarkkinasiirtymistä ja vähän muustakin; Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2007 Tampere Oikaisuja Ylä-Liedenpohjan kirjoitukseen; Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk, 2/2007 Varallisuuserot kasvussa; teoksessa Talouskasvun hedelmät Kuka sai ja kuka jäi ilman? (toim. Heikki Taimio) Työväen sivistysliitto Riihelä, Marja Sullström, Risto Suoniemi, Ilpo: Tuloerojen kehitys ja verotus; teoksessa Talouskasvun hedelmät Kuka sai ja kuka jäi ilman? (toim. Heikki Taimio) Työväen sivistysliitto Räisänen, Heikki Tuomala, Juha: Mitä ovat rekrytointiongelmat? Mikroaineiston näkökulma; teoksessa: Rekrytointiongelmat työvoimantarjonta ja liikkuvuus; Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007 Mitä mikronäkökulma kertoo rekrytointiongelmista?; Työelämän tutkimus nro 3, 2007 Loikkanen, Heikki A. Riihelä, Marja Sullström, Risto: Tuloerot ja tulonjako alueittain: jakautuiko Suomi luvulla? teoksessa Talouskasvun hedelmät Kuka sai ja kuka jäi ilman? (toim. Heikki Taimio) Työväen sivistysliitto Niemelä, Heikki Pykälä, Pertti Sullström, Risto Vanne, Reijo: Suomalaisen sosiaaliturvan kehitys ja kansalaisen elinvaiheet; Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 57/2007 KELA Tuomala, Juha Räisänen, Heikki: Millaisen kuvan mikroaineisto ja seurantajärjestelmät antavat rekrytointiongelmista? työministeriön Työpoliittinen aikakauskirja 2/2007 Vaherva, Tapio Malinen, Anita Moisio, Antti Raivola, Reijo Salo, Petri Kuusipalo, Paula Silvennoinen, Heikki Vaahtera, Kaisa: Vapaan sivistystyön vaikuttavuus ja suuntaviivaopinnot; Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 25 Parkkinen, Pekka: Vaalibudjetteja ei ole tehty laman jälkeen; Tilastokeskuksen Tieto&Trendit 2/2007 Työvoima täyskäyttöön; Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2007 Perrels, Adriaan Berghäll, Elina: Are summerhouse owners just wealthier or do they have an outgoing lifestyle? Implications for sustainable holidays and leisure; Nordic consumer policy research conference; Proceedings Theme 11 Housing and Consumption (verkko) Riihelä, Marja Sullström, Risto Tuomala, Matti: Economic Poverty in Finland ; Tampere Economic Working Papers Net Series; Working paper 51; Department of economics and accounting; University of Voipio, Iikko: Perintöverouudistuksen ensiaskeleet; teoksessa Omistajan ääni perheyritykset globalisoituvassa taloudessa (toim. A. Blom - M. Rehn) Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa Aaltonen, Juho: Determinants of health care expenditure in Finnish hospital districts ; Nordic Health Economists Study Group Meeting , Tarto Appelqvist, Jukka Korkeamäki, Ossi Kyyrä, Tomi (esittäjä): Quantile regression estimates of the earnings losses of displaced workers; HECER; Workshop on labour turnover and firm performance , Helsinki 24

25 Berghäll Elina: Agglomeration economies in an R&D intensive sector; Danish Research Unit of Industrial Dynamics; DRUID Winter Conference 2007; , Aalborg R&D Internationalization, R&D Collaboration and Public Knowledge Institutions in Small Economies: Evidence from Finland and the Netherlands; Druid Summer Conference 2007; , Tanska Agglomeration economies in an R&D intensive sector; EARIE, Valencia Agglomeration economies in an R&D intensive sector; EUNIP, Prato Honkatukia, Juha: What becomes of Finland s Green Gold? An analysis of the effects of increasing the share of bioenergy in Finland with VATTAGE, a MONASH-type CGE model for Finland; Assessing the Foundations of Global Economic Analysis; Tenth Annual Conference GTAP , Purdue Hämäläinen, Kari Nykyri, Elina Uusitalo, Roope (esittäjä) Vuori, Jukka: Long-term effects of job search training: Evidence from randomized field experiments; COST A23 meeting , St Gallen Hämäläinen, Kari Tuomala, Juha (esittäjä): Vocational Labour Market Training in Promoting Youth Employment; XXI Annual Conference of the European Society for Population Economics 14 June 2007, Chicago Hämäläinen, Kari Uusitalo, Roope (esittäjä) Vuori, Jukka: Long-Term Effects of Job search Training: Evidence from Two Randomized Field Experiments; EALE Conference , Oslo Ilmakunnas, Seija: Major Challenges Facing Social Security in Finland; Taub Center - Brookings Institution- STAKES; International Conference Social Policy Vision and Reality , Jerusalem Social Policy in Israel Reality and Ideology (kommenttipuheenvuoro); Taub Center - Brookings Institution- STAKES; International Conference Social Policy Vision and Reality , Jerusalem Ilmakunnas, Seija- Kop, Yaakov: Balancing Economy and Society in the Times of Rapid Changes: lessons from Finland and Israel from , ICSW:n seminaari ; Madrid Kangasharju, Aki: Housing Allowance Programme and the Rent of Assisted Households; Waikato-yliopisto; taloustieteen laitoksen viikkoseminaari , Hamilton Economic Convergence among Countries and Regions; Rennes 1 yliopisto; jatkokoulutusseminaari , Rennes Evaluation of Social Programmes; Rennes 1 yliopisto; jatkokoulutusseminaari , Rennes Productivity and Efficiency of Public Services; Rennes 1 yliopisto; jatkokoulutusseminaari Rennes Effects of mass-migration; ERSA 47th Congress; Joint Congress of the European Regional Science Association , Pariisi Kari, Seppo: Kommenttipuheenvuoro EU:n komission pk-yritysten verotusta käsittelevässä työryhmässä , Bryssel Kari, Seppo Pirttilä, Jukka: Effects of Dividend Tax Changes: Evidence from the Finnish Tax Reform of 2005; Uppsalan yliopiston julkisen talouden seminaari , Uppsala Karikallio, Hanna: Tax Treatment of Dividends and Capital Gains and the Dividend Decision under Dual Income Tax; International Atlantic Economic Society (IAES); 63rd International Atlantic Economic konferenssi , Madrid Anticipating Tax Changes: Evidence from the Finnish Corporate Income Tax Reform of 2005; International Institute of Public Finance (IIPF) konferenssi , Warwick, Iso-Britannia Korkeamäki, Ossi: Quantile Regression Estimates of the Earnings Losses of Displaced Workers; XXI Annual Conference of the European Society for Population Economics , Chicago Quantile Regression Estimates of the Earnings Losses of Displaced Workers; EcoMod2007 International Conference on Policy Modeling , Sao Paulo 25