Asuntolatoiminnan Selvitys FT Kaija Miettinen & DiaLoog-tutkimuspalvelut

Transkriptio

1 Asuntolatoiminnan Selvitys 2015 FT Kaija Miettinen & DiaLoog-tutkimuspalvelut

2 Asuntolatoiminnan Selvitys 2015 OPH:n rahoittama selvitys > työryhmä Kaija Miettinen, Jukka Vehviläinen, Ville Virtanen ja Juhani Pirttiniemi > lisäksi Raija Marttala ja Thomas Sundell Kysely opiskelijoille ja henkilöstölle > vertailu vuoden 2011 ja 2012 tehtyihin kyselyihin > vertailua myös läpäisyn tehostamisen ohjelman kyselyihin ja seurantatutkimuksiin Haastatteluosuus > 6 erilaista koulutuksen järjestäjää Opiskelijavastauksia 759 henkilöstön vastauksia 131 (asuntolaohjaajia 87) Selvityksen tulokset valmistuvat valtakunnallisille asuntolaohjauksen päiville 2016

3 Haastattelukierroksen havaintoja Koulutusten keskittäminen ja järjestämislupien lisääminen etelän suurille kaupungeille on vähentänyt tarvetta hakea koulutusta maakunnista ja siksi on vähentänyt asuntolaasumisen tarvetta. Asuntolat ovat välttämättömiä koulutusaloilla, joita tarjotaan vain vähän. Mahdollisen lainsäädännön ei tulisi olla liian rajoittavaa eikä hankaluuksia aiheuttava Haja-asutusalueilla ja pohjoisessa asuntoloita tarvitaan. Asuntola on myös vetovoimatekijä ja sillä on markkina-arvoa. Monikulttuurisuus ei ole asuntoloiden ongelma, eivät yleensä asu asuntoloissa, vaikka koulutuksessa olisi runsaastikin monikulttuurisia opiskelijoita. Asuntolatoimintaa ei olla missään laajentamassa, supistamassa kylläkin. Kiinteistöjen korjauskustannukset johtavat usein asuntolan lopettamiseen ja asukaspulaakin esiintyy.

4 Opiskelijakyselyn havaintoja Asuntolakohtaiset erot ovat merkittäviä. Korkein tyytyväisyyden keskiarvo on 8,78 ja alhaisin 6, 65. Myös näiden ääripäiden välillä on hajontaa, eli osa asuntoloista saa selvästi yli 8:n keskiarvon ja osalla keskiarvo on noin 7,5. Syksyn 2012 kyselyyn verrattuna näyttää siltä, että opiskelua koskevan tuen saantiin ja opiskelurauhaan ollaan nyt aiempaa tyytyväisempiä. Samoin ilta- ja yöhiljaisuuteen sekä herätyksiin ja motivointiin. Tulosten perusteella asuntolat tukevat opintoja aiempaa paremmin. Tyytyväisyyttä selittäviä tekijöitä: > asuntolan tai solun ilmapiiri > asuntolaohjaajan mukavuus > harrastusmahdollisuudet > mielekäs vapaa-aika > vaatimattomat odotukset (ilmaiselta asumiselta ei paljon vaadita) Kolmannes vastaajista keskeyttäisi opinnot, jos asuntolapaikka menisi. Luonnonvaraalalla 45%, tekniikan ja liikenteen alalla 23%

5 Henkilöstö kyselyn havaintoja Asuntolaohjaajien keski-ikä oli 46,44 v, Noin 62 % ohjaajista kuuluu opiskeluhuoltoryhmään Luku oli 70% Kaikilla ohjaajilla vähintäin 2. asteen tutkinto. Reilusti yli puolet vastanneista (57 %) on hankkinut jotakin lisä- ja täydennyskoulutusta vuosien aikana. Kiusaaminen on lisääntynyt erityisen paljon. Keväällä 2011 vain 5 % ohjaajista nosti sen kolmen isoimman ongelman joukkoon, syksyllä 2015 jo 18 %. Yleisesti voi sanoa, että asuntolan häiriötekijät ovat muuttuneet astetta rajumpaan suuntaan. Asumisvalmennus- ja ohjaus on hieman lisääntynyt, samoin ohjattu vapaaajantoiminta. Tutor-toiminta on myös yleistynyt. Toisaalta esimerkiksi harrastuksiin ja tapahtumiin kuljettaminen, ohjattu liikuntatoiminta ja tyky-passin suorittamismahdollisuudet ovat vähentyneet.

6 Työryhmän kehittämisehdotukset Arvioidaan asuntolatoiminnan yhteiskunnallinen merkitys Yhteistyön parantaminen opetuksen, opiskeluhuollon ja asuntolan välillä Tarkistetaan asuntolatoimintaa koskevat säädökset siten, että asuntolatoiminta on osa koulutuksen järjestäjän toimintaa. Asuntolan ohjaajien aseman ja toimenkuvien selkiyttäminen Luodaan koulutuksen järjestäjän organisoimalle asuntolatoiminnalle ohjeistukset ja suositukset palvelujen tasalaatuisuuden kehittämiseksi ja palveluja käyttävien opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun parantamiseksi. Erityisryhmiin kuuluvilla opiskelijoilla on myös asumisessa erityisiä tarpeita, jotka tulisi ottaa huomioon.