Esa Hiltunen viihtyy hyvin Kajaanissa. Ei päivää, ettei Esa Hiltusen sähköpyörätuoli

Transkriptio

1 Vammaisten teemanumero Boccia herättää intohimoja. Voittavatko punaiset vai siniset, ja kumman joukkueen vuoro on heittää seuraava pallo? Esa Hiltunen viihtyy hyvin Kajaanissa Ei päivää, ettei Esa Hiltusen sähköpyörätuoli surisisi kohti toria. Säällä kuin säällä. Yli kymmenen vuotta Kajaanissa asuneelle Hiltuselle on tullut elämäntavaksi käydä torilla katselemassa tyttöjä. - Jos vaikka tyttöystävän löytäisin. Jokainen kotitalous tuottaa noin puoli litraa biojätettä päivässä. Esa Hiltusen mukaan ulkona on mukavinta liikkua silloin, kun tulee liukasta. s. 3 Biojäte kuuluu kompostiin s. 3

2 2 MARRASKUU 2003 Vammainen - kuka tahansa meistä!? Koko suomalaisen yhteiskunnan perusta on ihmisten välinen tasa-arvo. Vammaispalveluiden tarkoitus on olla keino toteuttaa tasa-arvoa: luoda mahdollisuuksia kaikille elää normaalia elämää. Se tarkoittaa asumista omassa kotona, mahdollisuutta käydä koulua - aina vaikka tohtorin tutkintoon asti, hankkia toimeentulo työtä tekemällä tai yrittämällä, harrastaa samoja asioita kuin muutkin ylipäätään. Useat vammaispalveluiden asiakkaat eivät edes itse tunne olevansa varsinaisesti vammaisia, heillä nyt sattuu vain olemaan joku normaalia elämää jotenkin rajoittava tekijä. Vammaispalvelut ovat kehittyneet ja kasvaneet muita sosiaali- ja terveyspalveluita nopeammin. Ne ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaiskustannuksista. Kova kasvu johtuukin pääosin siitä, että ensin olemme tehneet palvelut kaikille siten, että ne eivät sovellukaan vammaisille ja muille erityisryhmille. On luotu muitakin "esteitä" kuin portaita. Samanaikaisesti on myös suhtautuminen vammaisiin ja yleensä erilaisuuteen muuttunut vähitellen. Emme enää piilottele erilaisuutta laitoksiin, jotka nekin vietiin vielä asutuksen ulkopuolelle. Perheet nykyään haluavat hoitaa ja pitää myös vaikeasti vammaiset lapsensa. Vammaisten palveluiden kehittämisessä on edelleen suuria haasteita. Ensinnäkin pitäisi useat erityiset vammaispalvelut tehdä tarpeettomiksi kehittämällä normaaleja palveluita sellaisiksi, että ne käyvät myös vammaisille sellaisenaan. Hyvä keino päästä tähän päämäärään on lisätä vammaisille henkilökohtaista tukea ja apua eli henkilökohtaisia avustajia. Ehkä yksi suurimpia pulmia on vammaisten huono sijoittautuminen työelämään. Siinä koko yhteiskunnalla on vielä paljon tekemistä. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että me itse kukin oppisimme oikeasti pitämään vammaisia tasa-arvoisina ja täysivaltaisina kansalaisina. Meidän olisi opittava arvostamaan erilaisuutta, jopa näkemään erilaisuus meitä itseämmekin hyödyttävänä ominaisuutena ja arvostamaan kaikkia ihmisiä olivatpa he sitten rikkaita, vammaisia, nuoria, mustia, vanhoja, venäläisiä, ruotsalaisia, somaleja, uskovaisia, uskonnottomia luetteloa voisikin jatkaa loputtomiin siis erilaisia kuin me itse koemme olevamme. Se olisi hyvä alkaa arvostamalla itseä ja pitämällä itsestä hyvää huolta. Kalevi Yliniemi ALAKERTA Talouden tasapaino vai liukumäki Valtuuston tehtäviin kuuluu paljon muun lisäksi kaupunkimme talouden ja rahoituksen perusteista päättäminen. Tavoitteina ovat kestävä kehitys ja vakaa talous, jolloin on huolehdittava myös siitä, että kaupungin tekemät sitoumukset ja niihin liittyvät riskit eivät ylitä kaupungin voimavaroja. Valtuuston poliittinen näkemys kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja Kajaanin alueen kehittämisestä konkretisoidaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Palvelujen suunnittelun ja järjestämisen lähtökohtana pitää olla käyttäjien tarpeet ja vaatimukset niin, että kaupunkilaiset saavat tasa-arvoisen kohtelun. Kaupungin vaativana tehtävänä on päättää, millä tavalla palvelut voidaan parhaiten ja taloudellisimmin tuottaa käytettävissä olevilla voimavaroilla ja taloudellisilla resursseilla. Valtuuston asettamien kaupungin strategisten tavoitteiden perusteella määritellään talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet samalla, kun valtuusto vahvistaa suunnitelmat palvelujen tuottamisesta. Talousarvion ja suunnitelman tarkoituksena on toimia kaupungin toiminnan kuvaajana ja valtuuston ohjausvälineenä sekä antaa päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Talousarvion ja taloussuunnitelman numeraalisen sisällön määräävät toimialojen toiminnalliset tavoitteet. Kuntalain mukaisesti talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja että kunnan maksuvalmius on kaikin ajoin riittävä. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota ja siihen mahdollisesti tehtävistä muutoksista päättää valtuusto, joten talousarvio on pystyttävä laatimaan niin realistisesti, että kaupungin johto ja eri toimialojen vastuuhenkilöt voivat omalta osaltaan täysipainoisesti sitoutua sen toteuttamiseen. Kajaanin kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2004 osoittaa alijäämää noin 1,5 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2003 tulos näyttäisi muodostuvan vahvasti alijäämäiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnasta muodostuvalla vuosikatteella ei enää pystytä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Tämä taas tarkoittaa lainanoton lisäämistä investointien rahoittamiseksi ja maksuvalmiuden varmistamiseksi. Kajaanin kaupungin verotuloihin on odotettavissa vuonna 2004 vain noin yhden prosentin kasvu, ja vaikka valtio onkin luvannut kompensoida kunnille täysimääräisesti lisääntyvät ansiotuloja tulonhankkimisvähennykset, niin kaiken kaikkiaan valtion toimenpiteet vähentävät kunnille kertyvää verorahoitusta. Valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään vain 75 prosenttisesti, joten kustannusten nousua ei huomioida täysimääräisesti kuntien valtionosuuksissa. Kajaanin kaupungin investointien määrää pitää vähentää tulevina vuosina. Vuonna 2004 investointien nettomenot ovat talousarvioesityksen mukaan 11,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2005 peräti 14 miljoonaa euroa. Investoinnit lisäävät vuosikatteella katettavaa poistotarvetta. Lisääntyvä lainakanta taas lisää korko- ja muita rahoitusmenoja. Nämä kaksi tekijää yhdessä vähentävät entistä enemmän varsinaiseen toimintaan käytettävissä olevia varoja, kaupungin tulopuoli kun on annettu tekijä! Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennysten summaa suurempi, jotta vältettäisiin yhä paheneva velkakierre. Vuoden 2001 alussa voimaan tulleen kuntalain muutoksen mukaan kunnan on talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Laki ei siis edellytä tulojen ja menojen tasapainottamista vuositasolla, vaan talousarviovuosi ja tilinpäätös voi olla yli- tai alijäämäinen. Talouden tasapainottamiseksi kaupungilla on käytettävissään hyvin vähän keinoja: rakenteiden ja toimintojen sopeuttaminen, investointien vähentäminen tai tuloveroprosentin nosto. Lainan otolla korjataan vain maksuvalmiutta, ei talouden tasapainoa. Kainuun hallintokokeilu muuttaa Kainuun kuntien tilannetta oleellisesti, kun suuri osa kuntien peruspalveluista siirtyy maakunnan tehtäväksi. Kajaanin kaupungin talousarviossa vuodelle 2004 toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi on esitetty harkittavaksi vasta siinä yhteydessä, kun selviää, miten Kainuun hallintokokeilussa määriteltyjen maakunnan toimintojen rahoittamismalli tulee rasittamaan Kajaanin kaupungin taloutta. Toivottavasti maakunnan toimintojen rahoittamiseen saadaan sovittua malli, joka sallii Kajaanille riittävän pitkän siirtymäkauden liian suurien äkillisten muutosten välttämiseksi. Kaupungin toiminta on silloin tuloksellista, jos kohtuullisella tuloveroprosentilla ja lainamäärällä kyetään tuottamaan määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Tällaisessa kaupungissa myös kaupunkilaiset voivat hyvin, joten sen eteen on tehtävä paljon töitä. Tuija Karppanen talousjohtaja Kajaanin kaupungin tiedotuslehti Toimitusneuvosto: Risto Hämäläinen, kansliapäällikkö päätoimittaja , risto.hamalainen@kajaani.fi Seppo Heikkinen, kaupunkisuunnittelupäällikkö varapäätoimittaja , seppo.heikkinen@kajaani.fi Tuula Heikkinen, viestintäsihteeri varatoimitussihteeri , tuula.heikkinen@kajaani.fi Martti Anttila, tekninen johtaja Antti Mäkinen, Kainuun museon johtaja Maarit Tartia-Kallio, Ammatti-Instituutin koulutusjohtaja Kalevi Yliniemi, perusturvajohtaja Henna Roivainen, Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Toimituksen osoite: Kajaanin kaupunki, hallintopalvelukeskus PL 133, Kajaani Sotkamo-lehti Anssi Väisänen, päätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen, myyntipäällikkö Tämän lehden jutut ja kuvat: Päivi Saarilahti ja Anssi Väisänen Ulkoasu ja sivunvalmistus: Suomen Paikallissanomat Oy Sotkamo-lehti / Sampo Kaste Paino: Kainuun Sanomat Oy 2003 PIIRROS: MARKKU HERNETKOSKI

3 MARRASKUU Hiltunen hymyilee vaan ei hytise Samaan aikaan, kun osa meistä suomalaisista manaa alkavaa talvea ja hytisee ensimmäisten pakkasaamujen vilpoisuutta, Esa Hiltunen (46) vetää suutaan hymyyn. Hänen ehdoton suosikkivuodenaikansa tekee tuloaan. Ehkä syntymäpaikka Kemi on jättänyt Hiltuseen poikkeuksellista kylmänsietokykyä, kenties talviset ulkoilutottumukset ovat karaisseet miehen. Yhtä kaikki pakkanen, jää ja viima ovat omiaan nostamaan hänen mielialaansa. Hän heittää niskaan sinisen untuvatakkinsa ja suuntaa sähköpyörätuolinsa kohti toria. Sama toistuu joka päivä, vuodenajasta ja säästä riippumatta. Usein hän lähteen matkaan heti herättyään, kahdeksan jälkeen. Matka ei vie kauan, mutta torilla tuoli saattaa seistä useita tunteja. Tyttöjä katsomassa Torilta palattuaan Hiltunen viettää usein aikaa tietokonepelien parissa. Hänen nimissään on useita ennätyksiä. Kaupungin sydämeen Hiltusta johdattaa hänen oma sydämensä. Hänellä on perusteltu syy suunnata tarkkailupaikalleen päivä toisensa jälkeen. - Käyn katselemassa tyttöjä. Että löytäisin tyttökaverin itselleni. Hiltusen aika ei hänen omien sanojensa mukaan kulu Invalidiliiton asumispalvelutalossa, koska siellä ei ole ystäviä. Kaupungissa juttukavereita on jokusia, mutta Hiltusen mukaan enemmänkin voisi olla. Tyttökaveria ei ole vielä löytynyt. - Ei ole oikein tuuria. Kun Hiltunen saapuu torikäynniltään, hän viettää usein aikaa palvelutalon ensimmäisessä kerroksessa tietokoneen ääressä. Hänen nimissään ovat myös tietokonepelin ennätykset. Parempi kuin laitos Hiltunen on asunut Kajaanissa yli kymmenen vuotta. Muuttoa edeltäneen elämänsä hän asui Rovaniemellä laitoksessa. - Se oli kenkku paikka, Hiltunen muistelee. Laitos sijaitsi kaukana kaupungista, joten päivittäinen kaupungissa käyminen itsenäisesti ei ollut mahdollista. Hiltusen mukaan Rovaniemen miinuksia oli myös kavereiden puute. Muutettuaan Kajaaniin, omaan asuntoonsa Kasakankujalle, Hiltunen nautti pitkään vapaudesta ja siitä, että elämä ei ollut pitkälle aikataulutettua, kuten laitoksessa. - Täällä on parempi olla. Pääsee kaupunkiin. Silloin kun on 30 astetta pakkasta, ei tästä talosta käy kukaan muu kaupungissa, Hiltunen kuittaa ansaittua ylpeyttä äänessään. Biojäte kompostiin tai erilliskeräykseen Jokainen kotitalous tuottaa päivässä keskimäärin puoli litraa eloperäistä, kokonaan biologisesti hajoavaa jätettä. Enää näitä jätteitä ei saa heittää pois muiden jätteiden seassa. Syyskuussa tulivat voimaan Eko- Kympin jätehuoltomääräykset, joiden mukaan kaikkien kiinteistöjen on eroteltava biojätteensä muista jätteistä. Käytännössä vaihtoehtoina ovat kompostointi tai erilliskeräys, joka on jätteenkuljetusyrityksen kanssa tehty sopimus biojätteen poisviennistä. Pientalojen ja haja-asutusalueen kiinteistöjen kannattaa kompostoida itse eloperäiset jätteensä. Taloyhtiöt ja muut suuret kiinteistöt voivat myös kompostoida. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että erilliskeräys on näille kiinteistöille kompostointia toimivampi ratkaisu. Kajaanissa biojätettä on kerätty muun muassa rivi- ja kerrostaloyhtiöiltä sekä ravintoloilta ja kouluilta jo useamman vuoden ajan. Viime keväästä alkaen rengas on laajentunut kattamaan myös pientaloja. Pakkaaminen tärkeää Biojätteen lajittelu alkaa syntypaikalla eli yleensä keittiössä. Keittiön kaappiin tarvitaan sitä varten erillinen jäteastia. Yleensä bioastiaksi riittää noin kolmen litran vetoinen astia. Se vuorataan sanomalehden aukeamalla tai maatuvalla pussilla, minkä jälkeen se on käyttövalmis. Kun keittiön bioastia täyttyy, se viedään taloyhtiön pihalla olevaan keräysastiaan. Biojätteen pakkaaminen on erilliskeräyksessä ehdottoman tärkeää. Sillä estetään jätteen jäätyminen ulkona olevan keräysastian seinään talvisin sekä vähennetään hajuhaittoja kesäisin. Kerätty biojäte ajetaan kompostoitavaksi Kajaanin Majasaarenkankaan kompostointikentälle. Jätteistä mullaksi Eloperäisten jätteiden kompostointi on luonnonmukainen jätehuoltojärjestelmä, joka sopii hyvin pienkiinteistöille ja maatiloille. Kompostointi vähentää kiinteistöltä poiskuljetettavien jätteiden määrää ja näin myös kuljetuskustannuksia. Kompostointi on kuitenkin tehtävä niin, ettei siitä aiheudu ympäristö tai terveyshaittaa. Puutarhajätettä saa kompostoida ilman varsinaista kompostoria, mutta talousjätteet edellyttävät jyrsijäsuojattua, kannellista ja hyvin ilmastoitua kompostoria. Kompostissa madot, sienet ja bakteerit hajottavat eloperäisen jätteen humukseksi, joka on arvokasta maanparannusainetta. Hajotustyön tuloksena vapautuu kivennäisiä, hiilidioksidia ja vettä. Puolentoista kuukautta kompostoinnin aloittamisesta multa on puolikypsää. Se soveltuu kateaineeksi, mutta ei kasvien juurille. Puoli vuotta tai vuoden muhinut komposti on kypsää ja soveltuu sekoitettuna useimpiin viljelytarkoituksiin. Vuodesta kahteen vuoden ikäinen kompostimulta sopii jopa vaateliaimmille kasveille ja taimikasvatukseen. Jokaisen on eroteltava biojäte tavallisesta jätteestä. Kiinteistö voi sopia jätteenkuljetusyrityksen kanssa biojätteen erilliskeräyksestä, kuten kuvassa. Toisena vaihtoehtona on kompostointi. Kolmannes jätteestä biojätettä Noin kolmannes kotitalouksien kokonaisjätemäärästä on biojätettä. Sitä ovat kaikki puutarhajätteet ja talousjätteet, kuten hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvin ja teen porot ja ruoan tähteet. Kun biojäte päätyy kaatopaikalle muun jätteen seassa, se kuormittaa ympäristöä. Vuoden 2005 alusta lukien kaatopaikoille saa sijoittaa vain sellaista jätettä, josta on kerätty talteen suurin osa biohajoavasta jätteestä. Tämän vuoden syyskuusta lähtien kiinteistöjen on huolehdittava biojätteen erottelusta tavallisesta jätteestä.

4 4 MARRASKUU 2003 Tämä on tärkein paikka Vastapaistetun kahvileivän tuoksu leijailee Tutun Tuvan ovella vastaan. Talossa leivotaan joka päivä ja kävijät nauttivat usein ensi töikseen kahvin ja tuoreen leivonnaisen. Sen jälkeen he asettuvat eri puolille huonetta vaihtamaan kuulumisia. Tehdaskatu 1:n ovet aukeavat aamuyhdeksältä ja ohjelma alkaa kymmeneltä. Päivästä riippuu, kuunnellaanko silloin Havukka-ahon ajattelijaa, askarrellaanko vai venytetäänkö jäseniä tuolijumpan tahtiin. Monien kävijöiden ehdoton ohjelmasuosikki on bingo. Bingopäivinä tupa on ääriään myöten täynnä aamuyhdeksästä yhteen saakka. Silloin kaikille kajaanilaisille avoin päivätoiminta päättyy. Tavallisina päivinä suurin ruuhkahuippu ajoittuu kuitenkin ennen puoltapäivää. Koska iso osa kävijöistä tulee läheltä: Arvolakodista, Senioritalosta ja Tervakartanosta, he suuntaavat takaisin koteihin ennen keskipäivää ruokailemaan. Syyskuussa 410 asiakasta Eila Väyrynen ja Faina Rytkönen ovat Tutun Tuvan vakioasiakkaita. Useimmiten aika kuluu palapelin parissa. Tutun Tuvan päivätoiminnan järjestämisestä vastaa Kajaanin kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjen yhdistys KAPOVA Ry, jonka kanssa kaupunki on tehnyt toiminnasta ostopalvelusopimuksen. Vastineeksi kaupunki on myös vuokrannut tilan. Lähemmäs kymmenkunta vuotta päivätoimintaa tarjonnut Tutun Tupa työllistää tällä hetkellä neljä ihmistä. Helena Kähkönen, Aune Jauhiainen, Arja Korhonen ja Anja Korhonen jakavat keittiö- ja salivuorot sekä vastaavat päivätoiminnasta. - Kaikki tekevät kaikkia töitä, Helena Kähkönen kertoo. Tutun Tuvan ovet ovat päivätoiminnan merkeissä auki viitenä päivänä viikossa yhdeksästä yhteen. Työntekijät rakentavat kullekin viikolle päiväohjelman ja ottavat yhteyttä mahdollisiin vierailijoihin. Tutun Tuvalla onkin kuultu harmonikkakerhon esityksiä, nähty Tupperware-esittelyjä ja laulettu kanttorin johdolla. Myös jalkahoito ja tukanleikkuu onnistuvat Tuvalla, vaikka ne eivät kuulukaan vakiotoimintaan. Syyskuun aikana päivätoimintaan osallistui 410 henkeä. Iltaisin Tutun Tupa palvelee yhdistysten kokoontumispaikkana. Jaetut ilot ja vaivat Eila Väyrynen ja Faina Rytkönen kuvailevat itseään Tutun Tuvan vakituisiksi kävijöiksi. - Meillä ei ole muita menoja, me ollaan aina aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä täällä, pirteät naiset nauravat. Tutun Tuvalla heille on kehittynyt yhteinen harrastus. Tuhannen palan palapelin ääressä aika vierähtää kuin siivillä. Tuvan seiniä komistaa useampi osoitus siitä, että kaikki tuhat palaa ovat löytäneet paikkansa. Vaikka toisenlaisiakin kokemuksia on. - Joskus menee päiviä niin ettei löydetä yhtään palaa, Väyrynen valittelee pilke silmäkulmassa. Palojen sovittelua säestää iloinen huulenheitto. Ja auta armias kun pala sopii. Silloin on ilo ylimmillään. Vaikka palapelin kokoaminen kuuluu Väyrysen ja Rytkösen ohjelmistoon lähes joka päivä Tutun Tuvalla, maanantai on poikkeus. - Maanantaipäivänä ei pelata tätä. Silloin pelataan bingoa, Väyrynen korostaa. - Kyllä tämä on ihan sopivaa meille, ei enää mitään tärkeyksiä tarvita, hän lisää hymyillen. Tutun Tupa tuo naisten arkeen vaihtelua. Kukaan ei ole ilojensa tai vaivojensa kanssa yksin. - Kyllä tämä on tärkein paikka. Palvelukoti on turvallinen ensikoti Toukokuun alussa Uitonkadulle muutti 11 uutta asukasta. Silloin avasi ovensa Kesäheinän palvelukoti eli ryhmäkoti vaikeasti vammaisille nuorille. Uuden palvelukodin käynnistäminen on ollut melkoinen muutos sekä asukkaille että 13-henkiselle henkilökunnalle. Valmennus alkoi jo vuonna Muuttajat olivat silloin tiedossa. He viettivät valmennusten merkeissä yhteisiä viikonloppuja ja kävivät läpi muuttoon liittyviä ajatuksia. Myös vanhempien pelot ja uhkakuvat käytiin läpi. - Vanhemmilla olivat monet tunteet pinnassa, kun prosessi käynnistyi. Itse asiassa vanhemmat tapaavat toisiaan säännöllisesti vieläkin, kertoo palvelukodin johtaja Kaisu Leinonen. Valmennukseen liittyivät myös henkilökunnan ja vanhempien yhteiset koulutukset, joissa vanhemmilla oli tilaisuus kertoa heidän lastensa erityisominaisuuksista. - Tietotaito, jonka saamme vanhemmilta, helpottaa valtavasti arjen sujumista täällä. Meillä vanhemmat ovat voimavara, Leinonen kiittelee. Hän arvioi, että nyt ollaan tilanteessa, jossa Kesäheinän asuminen toimii ja myös vanhempien luottamus on saavutettu. Päivätoiminta vaatii Leinosen mukaan kuitenkin vielä kehittämistä. Perjantain päiväohjelmaan kuuluu jumppaa. Vastaavan palvelukotityöntekijän Pirkko Ollilan mukaan jumppa on saavuttanut asiakkaiden keskuudessa suuren suosion. Vielä paikka vapaana Kesäheinän palvelukodin päällimmäisenä tavoitteena on mahdollistaa vaikeasti vammaisille hyvälaatuinen elämä. Asunnot on tapeteista alkaen sisustettu asukkaan mieltymysten mukaan. Myös yhteiset tilat ovat kodinomaiset ja viihtyisät. Päivätoiminnan puoli on asunnoista erillään talon toisessa siivessä. Siellä on jumppahuone, askartelua varten suunniteltu märkähuone, tietokonehuone ja yhteistila, jossa kokoonnutaan päivän alkajaisiksi. Jokaisella päivällä on teemansa. Asukkaille on tarjolla muun muassa musiikkia, leipomista, käsitöitä, jumppaa ja kaupassa käyntiä. Valtaosa Kesäheinän asukkaista on Kajaanista, mutta myös Vuolijoki ja Kuhmo ovat edustettuina. Kaikkiaan paikkoja on 12, mutta peruutuksen vuoksi yksi paikka on vielä täyttämättä. Lisäksi vapaana on tilapäispaikka, johon voidaan majoittaa myös lomittaja esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Asukkaat maksavat asunnoistaan vuokraa, mutta myös Kajaanin kaupunki maksaa asukkaiden asumisesta kiinteän osuuden. Lisäksi kaupunki maksaa valtaosan palvelukodin käyttökustannuksista. Henkilökunnan palkat maksaa kuitenkin Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Talon vihkijäiset pidetään helmikuussa. Silloin nähdään myös valokuvanäyttely asumusvalmennuksen ajalta.

5 MARRASKUU Kajaani tuolista käsin Hannu Huovinen tietää millaista Kajaanissa on liikkua pyörätuolilla. Hän koki neliraajahalvauksen vuonna 1979 sukellusonnettomuuden seurauksena. Lähes 25 vuotta pyörien päällä ovat antaneet perspektiiviä. - Vuoden 1979 ja tämän hetken välillä on hirveä ero. Siihen aikaan ei päässyt yhtään mihinkään, manuaalipyörätuolia käyttävä Huovinen naurahtaa. Hän myöntää, että osaa arvostaa nykyisiä liikkumismahdollisuuksia paremmin kuin aivan äskettäin vammautuneet. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi risteyksien ylittäminen oli vaikeaa. Keskustaan on lähivuosina tehty paljon loivennuksia. - Omalta kannalta katsottuna tilanne on mennyt valtavan paljon eteenpäin, Huovinen kiittelee. Yhden epäkohdan kaupungin kulkuväylissä hän haluaisi kuitenkin korjata. Aktiiviulkoilijan reitti kulkee usein yläkaupungille, missä luiskia pyörätuolille ei juuri ole. - Siellä on mentävä autojen seassa. Kehitysvammaisia edustavat järjestöt tekevät yhteistyötä paitsi keskenään myös Kajaanin kaupungin kanssa. Kajaanin Kehitysvammaisten Tuki ry:n sihteerin Ritva Nevalaisen mukaan lähiaikoina yhteistyötä on tehty runsaasti, koska uusi toimintakeskus Pihlaja aloitti vasta toimintansa. - Kun rakennuksen remonttia suunniteltiin, yhdistyksen edustaja oli mukana kertomassa käyttäjän näkökulman, Nevalainen antaa esimerkin yhteistyöstä. Kaupungin vammaisille tarjoamat palvelut ovat vuosien mittaan parantuneet. Niistä odotetuin oli uusi toimintakeskus. - Kun ei ollut tiloja, moni kehitysvammainen jäi päivätoiminnasta pois. Nyt toimintakeskus Pihlaja on auki päivisin ja paikalla on myös henkilökuntaa. Tilat ovat sellaiset, että myös vaikeasti vammaiset voivat käydä siellä, Nevalainen kertoo. Kajaanin kaupunki tarttui myös Kehitysvammasäätiön tarjoukseen. Puolisen vuotta sitten ovensa avasi uusi Kesäheinän palvelukoti vaikeasti vammaisille. Kaupunki maksaa valtaosan säätiön ylläpitämän talon käyttökustannuksista. - Palvelukodin tarve oli todellinen. Paikat täyttyivät hetkessä, Nevalainen korostaa. Kaupunki ylläpitää myös muita kehitysvammaisten ryhmäkoteja ja tarjoaa tukiasuntoja. Esteettömät rakennukset tarpeen Huovinen on havainnut, että uusissa rakennuksissa pyörätuolilla liikkujat on otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Sen sijaan vanhimmat liikerakennukset keskustassa ovat sellaisia, joihin pyörätuolilla ei pääse ilman apua. Huovinen korostaa, että esteettömiä rakennuksia eivät tarvitse yksin vammaiset. Esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvat äidit joutuvat vaikeuksiin kapeiden oviaukkojen ja portaiden kanssa. - Jos yhteiskunta rakennettaisiin sillä tavalla, ettei kynnyksiä ja ahtaita ovia olisi, se olisi kaikille helpompaa, Huovinen huomauttaa. Hän liikkuu paitsi pyörätuolilla, myös autolla. Terveiset kanssa-autoilijoille liittyvät pysäköintiin. - Invapaikoille ajetaan usein ilman lupaa. Tai sitten on pysäköity niin lähelle, että ovea ei saa kuin 10 senttiä auki. Silloin joutuu odottelemaan, että viereisen auton omistaja tulee paikalle. Toinen harmaita hiuksia aiheuttava palvelu ovat pankkiautomaatit. Tuolissa istuvan on yhtä vaikea kuin lyhytkasvuisenkin ylettyä käyttämään niitä. Joskus ratkaiseva parannus ei vaadi mittavia muutoksia tai kalliita investointeja. Jo riittävän loiva luiska kynnyksen yli auttaa. - Olisihan se ihanne, että pääsisi joka paikkaan, Huovinen kiteyttää. Hannu Huovisella on päivisin hoidossa ja lenkkikaverina 10-vuotias labradorinnoutaja Veeti. Kaupunki auttaa asumaan Vammaisten teemavuoden 2003 seminaari Syrjimättömyys ja osallisuus klo Kirkkokatu Suojelijan tervehdys Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa ,15. Mitä omaishoitaja tarvitsee tuekseen Tarja Kemppainen / omaishoidon Itä-Suomen ja Oulun läänin alueohjaaja / - apuvälineet, tuki, jaksaminen-vapaan järjestäminen 10, Vammaisen kuntalaisen asema ja oikeudet sosiaalihuollon asiakkaana Elina Akaan- Penttilä / Kynnys ry:n Lakimies Ruokailu ja kahvi Avustajajärjestelmä itsenäisen elämän tukena Marjo Heinonen / projektikoordinaattori / Kynnys ry Taukojumppa Seija Lehikoinen / Kajaanin Seudun Invalidit Kun vamma ei näy. Marjatta Vehkaoja / Mielenterveyden keskusliitto ry Yhteistyö kaupunki vammainen / arjessa jaksaminen Vesa Nurmi / kajaanilaisen vammaisen puheenvuoro Apuvälineiden laatusuositukset Markku Koskela / ylilääkäri / Kass Päivän teemojen kyselyhetki Päivän luennoitsijat. Helena Koskelo/ Mielenterveysliitto Seminaarin päättäminen Hemmo Savikko / Vammaisten teemavuoden Kajaanin toimikunnan puheenjohtaja. Yhteislauluna Nälkämaan laulu Seminaariin on vapaa pääsy. Ilmoittautumiset mennessä Toivo Komulaiselle puh tai sähköpostilla kuppi.kivi@tutka.net tarjoilujen vuoksi. Tietopalvelua puolin ja toisin Kajaanin Kehitysvammaisten Tuki ry:n sihteeri Ritva Nevalainen iloitsee uudesta toimintakeskuksesta. Kajaanin Kehitysvammaisten Tuki ry kutsuu usein kokouksiinsa kaupungin edustajia kertomaan ajankohtaisista asioista. Virkamiehiä ja luottamushenkilöitä pyydetään myös kuulemaan tapahtumista kentällä. Ryhmäkotien henkilöstömäärä on ollut viime vuosina eniten esillä. - Laman myötä henkilökuntaresurssit ryhmäkodeissa ovat vähentyneet ja esimerkiksi yövalvontaa on vähennetty. Tilanteet muuttuvat ja korjaavat muutokset tuntuvat kaupungin päässä hitailta, Nevalainen kuvailee. - On nuoria, jotka voisivat muuttaa pois kotoa, mutta eivät halua muuttaa paikkaan, jossa ei ole yövalvontaa. Nevalainen toivoo, että henkilöstökysymykseen löydettäisiin mahdollisimman nopeasti kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Kajaanin Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminnan tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ja heidän perheittensä yhteiskunnallista tasaarvoa ja elämänlaatua sekä toimia vammaisten edunvalvojana ja muutenkin tukea heitä. Viime vuonna yhdistys täytti 30 vuotta. Jäseniä on satakunta. Tervetuloa! Euroopan vammaisten 2003 teemavuoden Kajaanin toimikunta Vapaaehtoistoiminnan teemaviikko lähestyy Mannerheimin Lastensuojeluliitto viettää vapaaehtoistoiminnan viikkoa 1.-7.joulukuuta. Viikkoa juhlitaan siten, että kaikissa perhekahviloissa vietetään avoimien ovien päiviä. Viikko painottuu nuoriin vapaaehtoisiin, jotka tekevät arvokasta työtä lasten hyväksi. - Toivotamme kaikki tervetulleiksi tutustumaan ja osallistumaan, MLL:n Kainuun toiminnanjohtaja Riitta Hurttia kutsuu. Perhekahvila Monika (Väinämöisenkatu 12) on teemaviikolla avoinna maanantaina klo , Vuohengin nettikahvila (Kettu) tiistaina klo 9-11, Vanahis (Nakertaja- Hetteenmäki) keskiviikkona klo ja Honkkari torstaina klo Tapahtumista ja teemaviikosta saa lisätietoja MLL:n toimistosta, puhelin tai nettisivuilta

6 6 MARRASKUU 2003 Kajaani velkaantuu vääjäämättä Luma-keskus tulee Vuorikadun lukion yhteyteen. Ensi vuosi ja seuraavat vuodet eivät näytä taloudellisesti hyviltä Kajaanin kaupungille. Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaan mukaan velkaantuminen on edessä. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys ei riitä kattamaan kustannusten kasvua. Siksi on aiheellista esittää peruskysymys eli paljonko on tarpeeksi, kun mietitään rahankäyttöä kaupungin ylläpitämiin peruspalveluihin. Omat rahat eivät riitä, vaan kaupungin talous on ja pysyy alijäämäisenä ja tulee olemaan syvenevän alijäämän kourissa, Vähämaa toteaa. Taloudelliseen kehitykseen liittyy vielä varauma: Kajaani joutuu Kainuun hallintokokeilussa ainakin alkuvaiheessa ns. maksajaksi. Kaksi iloista rosvoa, Kajaani ja Sotkamo, joutuvat maksumiehiksi. Mutta miten maksuosuudet asettuvat uomiinsa, kun hallintokokeilu alkaa vuonna 2005? Kävi siinä miten tahansa, Kajaanin on huolehdittava omien asukkaidensa palvelujen turvaamisesta: maakuntahallinto ei voi ajaa tässä asiassa missään vaiheessa edelle, Vähämaa pohtii. Poliittiset päättäjät joutuvat vaikeaan tilanteeseen. Kaupunginvaltuustolla on selkeä kokonaisvastuu kaupungin taloudesta, ja tässä tilanteessa päätöksentekijät joutuvat toimimaan selkeästi yli taloudellisten mahdollisuuksien, koska palveluja ja etuja tukevan lainsäädännön ja kuntatalouden alijäämän kattamista koskevan lain välillä on ongelmallinen ristiriita. Ansiotulot kasvavat, mutta euromääräiset verotulot pysyvät ensi vuonna suunnilleen entisellään. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa. Elokuvakeskus, uimahalli ja Luma-keskus Eniten on ollut tapetilla uusi uimahalli, joka maksaa 5,5 miljoonaa euroa. Valtion rahaa on tulossa euroa. Paikasta ja muodosta on puhuttu, mutta ei uimahallin sisällöstä. Näkemykseni mukaan uimahallin pitää olla niin sanottu kolmannen sukupolven uimahalli, jossa nuoret ja vanhat kaupunkilaiset viihtyvät yhtä hyvin eivätkä häiritse toisiaan. Pitää olla kuntouintiratoja, mutta myös jotain muuta, Vähämaa näkee. Elokuvakeskus etenee jo omaa vauhtiaan ensi vuonna, mutta uutena investointina alkaa niin sanottu Luma-keskus. Luma-keskus on luonnontieteellis-matemaattinen keskus, joka perustetaan Vuorikadulle lukion Kuva: Arkkitehtitoimisto Osmo Sillman ja Kumpp. Ky yhteyteen. Tässä 3,6 miljoonan hankkeessa valtio tulee mukaan peräti 1,8 miljoonalla eurolla. Lääni ja opetusministeriö ovat sitoutuneet tähän hankkeeseen voimakkaasti. Tarkoitus on perustaa uuden ajan tiedekeskus, jossa voidaan havainnollisesti opettaa luonnontiedettä ja matematiikkaa. Varsinainen rakennusvuosi on Elinkeinopolitiikka seudulliseksi Yksi ensi vuoden suurista kuvioista on kaupungin elinkeinopolitiikan nivouttaminen seudulliseen yhteistyöhön. Mukana ovat Kajaanin lisäksi Sotkamo, Ristijärvi, Vaala, Paltamo ja Vuolijoki. Tässä täysin hallintokokeilusta riippumattomassa yhteistyössä on puhallettava yhteen hiileen. Esimerkiksi matkailumarkkinoinnissa edetään Vuokatti-vetoisesti, mutta Kajaani haluaa olla sillanrakentajana. Osaamiskeskusohjelman näen myös tärkeänä: mittalaitelaboratoriolla on edessään nopea laajentaminen. Tähän on haettu hallintokokeilun yhteydessä 1 1,5 miljoonan vuosittaista valtion tukirahaa. Ja kaupunki joutuu satsaamaan myös yliopistokeskukseen, Vähämaa muistuttaa. Ammattikorkeakoulusta tulee ensi vuonna liikelaitos. AMK joutuu toimimaan markkinoilla, joilla kilpailu kiristyy koko ajan. Itsenäinen rooli on tässä ainoa mahdollisuus. Kaupunginjohtaja muistuttaa myös aluekeskusohjelmasta, johon liittyy paljon elinkeinopoliittista yhteistyötä. Tähän liittyy Generaattori. Projektilla pyritään etsimään taide- ja kulttuuritoiminnan suoranaisen edistämisen lisäksi etsimään lisäarvoa matkailualalle ja IT-osaajien tulemiselle maakuntaan. Tähän on luvassa ministeriöstä rahoitusta vuoteen 2006 saakka. 1. Millaisia muutostekijöitä toimialallanne on tulevaisuudessa ja miksi? 2. Miten ne näkyvät talousarviossa ja kytkeytyvät todellisuuteen? Keskushallinto Tekninen toimiala Sivistystoimi Ammattikorkeakoulu Perusturva Kaupunginhallituksen ensi vuoden talousarvio tarjoaa monille hyvillekin asioille niukkuutta. Esimerkiksi kaupunkia elävöittäviä tapahtumia voidaan tukea aiempaa niukemmin, ja avustusten tasoa lasketaan. Osaamisen kehittämisen sektorilla Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen perustaminen ja tietojenkäsittelyn FM-koulutuksen aloittaminen ovat Kajaanille ensisijaisen tärkeitä asioita, ja niitä tuetaan edelleen. Kajaani pääsi mukaan osaamiskeskusohjelmaan mittaustekniikan osaamisellaan, ja ohjelman saama rahoitus kasvaa. Elinkeinotoimessa on toteutumassa välivaiheiden jälkeen Kajaanin seutukunnan yhteinen elinkeinoyhtiö nykyisen Teknologiakeskus Oy:n pohjalle. Yrityshautomo Innovan roolin voimistaminen avainalojen uuden yritystoiminnan käynnistämisessä on yksi elinkeinokeskuksen tärkeimpiä kehittämistehtäviä. Kajaani Infon palveluja laajennetaan ja niiden saatavuutta parannetaan vastaamaan kasvanutta asiakasmäärää. Työllisyyden hoidon määrärahoilla kaupunginhallitus jatkaa edelleen mm. kaupungin ja työvoimatoimiston yhteispalvelupisteen rahoittamista. Samanaikaisesti kaupunki ja seudun kunnat selvittävät yhdessä työvoimahallinnon kanssa mahdollisuuksia käynnistää Kajaanin seutukunnan yhteinen työvoiman palvelukeskus. Kaupungin hallintopalvelukeskuksen keskeisten tukipalvelujen eli talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon henkilöstö siirtyy johto- ja asiantuntijatehtäviä lukuunottamatta uuteen maakuntahallintoon. Kaupungin keskushallinnosta tulee pieni ja tiivis esikuntayksikkö pienentyvään kaupunkikonserniin. Risto Hämäläinen 1) Pelastuslaitoksesta tulee alueellinen toimija, Kainuun aluepelastuslaitos. Muutoksessa on laki taustalla. Tavoitteena on parantaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja tehostaa toimintaa onnettomuusja vaaratilanteissa. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvike- ja ympärristölaboratorio siirtyy Kainuun maakuntahallinnon alaisuuteen vuoden 2005 alusta. Myös joukkoliikenneasioiden päätöksenteko siirtyy maakuntahallinnolle. 2) Pelastustoimen talousarvio kasvaa merkittävästi; 35 vakituista viranhaltijaa siirtyy kaupungin palvelukseen ja yli 180 toimenpidepalkkaista palomiestä. Kunnat maksavat tehdyn sopimuksen mukaan Kajaanille pelastustoimen hoidosta aiheutuvat kustannukset asukasluvun suhteessa. Ympäristöterveydenhuollosta siirtyy 13 henkilöä maakuntahallinnon palvelukseen. Teknisen toimen tulevan vuoden talousarvio tulee olemaan tiukka ja ei oota joudutaan tarjoamaan entistä useammin eli palvelutasosta joudutaan tinkimään jokaisella vastuualueella erityisesti kunnallistekniikassa. Merkittävä kysymys jatkossa on se, miten paljon Kajaanille jää varaa hoitaa peruskaupungin tehtäviä vuoden 2005 jälkeen kun maakuntahallinto aloittaa toimintansa. Investoinneista kuntalaisten kannalta merkittävin on uimahallin rakentamisen aloittaminen ensi vuonna. Elokuvateatteri valmistuu ensi kesänä. Kunnallistekniikan investoinnit keskittyvät saneerauksiin ja kaupunkikeskustan jokimaiseman ehostamiseen. Martti Anttila 1) Lähivuodet ovat erilaisten rakennemuutosten aikaa. Kainuun Ammatti-Instituutti muuttuu vuoden 2005 alusta liikelaitokseksi, jolle tulee oma johtokunta. Samalla Edukai ja nykyinen Ammatti-Instituutti fuusioidaan uudeksi ammattiopistoksi. Se tuottaa sekä nuorisoasteen koulutuspalveluja että myös aikuiskoulutuspalveluja. Tällä vahvistetaan ammatillisen koulutuksen kilpailuasemaa ja haetaan synergiaetuja palvelujen yhteensovittamisen kautta. Kainuun hallintokokeilu tuo huomattavan suuren muutoksen myös Kajaanin kaupunkiorganisaatioon alkaen. Perusturva siirtyy jokseenkin kokonaan maakuntahallinnolle poisluettuna päivähoito. Sivistykseltä siirtyy toisen asteen koulutus sekä aikuiskoulutuspalvelut. Tämän johdosta jäljelle jääviä palveluja järjestellään uudelleen tavoitteena ns. palvelutoimiala, johon kuuluisivat päivähoito, perusopetus sekä kulttuurilaitokset ja -palvelut. Lisäksi toimiala vastaisi kaupungin tuottamista ruoka- ja siivouspalveluista. Lisäksi 1-2 luokkalaisten sekä erityisopetuksen oppilaiden aamu- ja iltapäivähoito tulee lakisääteiseksi alkaen. Se on tarkoitus hoitaa edelleen ns. kolmannen sektorin kautta ottamalla käyttöön palvelusetelikäytäntö. Myös painetta vahvistaa oppilashuoltoa on olemassa. 2) Rakennemuutoksilla tavoitellaan lisää tehokkuutta, joten pitkällä aikavälillä niillä on nettokustannuksia hillitsevä vaikutus. Uudet palvelutehtävät kuten aamu- ja iltapäivähoito sekä psykologipalvelut sitä vastoin kasvattavat käyttökustannuksia. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa uusien palvelutehtävien rahoitus joudutaan usein hakemaan toimialan sisältä resursseja uudelleen kohdentamalla. Risto Brunou 1) Insinööri (amk)-, sairaanhoitaja (amk)-, terveydenhoitaja (amk)- ja restonomi- sekä tradenomiopiskelijoiden vuotuinen sisäänotto vuonna 2004 nousee yhteensä 420 opiskelijaan. Jatkotutkintokokeilun vakinaistamisen valmistelu aloitetaan. Koulutuksen lisäksi aluekehitystä palveleva tutkimus- ja kehitystyö on määritetty uudessa lainsäädännössä ammattikorkeakoulun perustehtäväksi. Aikuiskoulutukseen panostetaan. 2) Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitostetaan Tämä tarkoittaa sisäisissä asioissa entistä suurempaa päätösvaltaa, mutta samalla myös vastuuta. Koulutuksen resurssit säilyvät, mutta valitettavasti tutkimus- ja kehitystyön resurssit vähenevät oleellisesti. Ylläpitäjän kehittämisrahoitus pienenee ja opetusministerin perusrahoituskin vähenee. Katseet tutkimus- ja kehitystoiminnan perusrahoituksen turvaamiseksi kääntyvätkin tulevaan Kainuun hallintomallikokeiluun ja sen mukaiseen kehittämisrahoitukseen. Tehokkaiden toimintamallien sekä tiiviin kampuksen ansiosta ensi vuoden talous perustehtävän toteutuksen osalta näyttää kuitenkin kohtalaisen hyvältä. Uusiin koulutus- ja tutkimusohjelmiin ei kuitenkaan vuonna 2004 ole varaa. Kari Juntunen 1) Maakuntahallintokokeilulain ja kuntien tekemien päätöksien nojalla toimialan lähes kaikki palvelut siirtyvät maakuntahallinnon toimeenpantavaksi vuoden 2005 alkaen. Päivähoito jää Kajaanin kaupungille yhdessä perusopetuksen, kulttuuripalvelujen, teknisen toimialan ja keskushallinnon kanssa. Tämä hallintokokeilu on vuosikymmenen myllerrys palvelutuotannon järjestämisessä, joka antaa mahdollisuuksia parantaa palveluita ja lisätä tuotannon kustannustehokkuutta. 2) Talousarvio 2004 on perusturvatoimialan osalta ns. välivuosi, jonka aikana palvelut tuotetaan entisessä laajuudessaan ja jatketaan meneillään jo olleita kehittämishankkeita: laatutyötä, päivähoidon, ruokahuollon ja siivouksen uudelleenjärjestämistä ja vanhustenhuollon ja muiden asumispalveluiden ostamista ja kilpailuttamista. Muutoin talousarviovuosi on hallintokokeilun intensiivistä valmistelua. Kaupunkilaisten arkitodellisuudessa talousarviototeutuminen ja ensi vuonna toimialan suuret tulevat muutokset eivät vielä näy. Kalevi Yliniemi

7 MARRASKUU KAI JAANILAINEN Tallousasijoeta Sitä on toas kaopungin johto kahtoo tapittanu ristallipalloa, jotta mitä se mahtaapi ensi vuosi tuuva tullessaan. Kyllä riemu oli katossa, kun pallo näötti, jotta rahhaa tullee, ulkomaiset virmat perustaa rätkäöttävät tehtaetaan, työtä on kaekilla ja hyvin mennee. Sitten kansliapeällikkö huomasi, jotta pallon kylessä lukkee Made in Taiwan. Nin, ettei se pallo sitten meistä kertonunnakkaan. Tallousjohtaja otti puolestaan Ojalan laskuopin käöttöön ja sae tulokseksi, jotta kaopungin pittää ellää kittuuttaa nuukasti. Van sehän käöpi jo ruttiinilla. On monta vuotta harjoteltu. Kaopungin eri toimialoilla on kyllä toeveitten tynnyrinsä täönnä, mutta jos rahhaa ei heru, nin voe olla jotta sivistystoemiala muuttuupi pihistystoemialaksi, tekniset palvelut hetkisen palveluiksi ja perusturva muuttuupi perusturhaksi. Noapurikunnissa on alettu jo vähän kuhertelemmaan, jotta jospa panisivat hynttyitä yhteen. Van Kaijaani ei ota köyhiä kuppeeseensa. Kahtotaan ensin tämä hallintokokkeilusoppa, jotta kenelle siinä jääpi luu kouraan ja kenelle tullee sattumat. Sehän se onkin varsinaenen arvotus, miten siinä käöpi. Aenakin suunnittelijoeta ja kokkouskahvien keittäjiä se näötöstää työllistävän. Van Kaijaanin pittäesi nyt hakkee EU-rahhaa näitten pohjosten öljyessiintymien hyövyntämisseen ja tyhjien koululuokkien täöttämisseen. Jonkun pittäesi myös lopata Rysselissä, että EU:n hienot esitteet paenettaesiin kaijaanilaeselle paperille, niin soataisiin toas Tihisenniemellekin vaohtia. Tae voesiko ne tehä siellä arvopapereita! Pantaesiin tallousasijat kerralla kuntoon. Kai Jaanilainen

8 8 MARRASKUU 2003 TAPAHTUMAKALENTERI MARRASKUU 2003 Tietoa Kajaanin tapahtumista: Kajaani Info, Kauppakatu 21, p. (08) Kaukametsä la Kajaanin Pallokerhon 70- vuotisjuhla. Kaukametsän sali klo 15. Järj. Kajaanin Pallokerho, vapaa pääsy. la Kekriviikon oppilaskonsertti klo 16 Kouta-salissa. Anne Komulainen, saksofoni ja Tapani Urpanen, baritoni. Säestäjänä Imbi Mägi. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. Vapaa pääsy. su Harmonikkakonsertti ja tanssiaiset klo 18 Kaukametsän salissa. Järj. Kajaanin Harmonikkakerho. Liput 10/5 e, Kajaani Info X Kainuun liikunnan Maakuntapäivät. Kaukametsä. su Italialaisen musiikin konsertti klo 19 Kaukametsän salissa. Kaukametsän Kamariorkesteri yhteistyössä Musiikkiopisto Juvenalian ja Rooman konservatorion kanssa. Joht. Lionello Cammarota, solistina Jyri Nissilä, klarinetti, ohjelmassa: mm. Gentile, Rossini, Respighi. Liput 10/8 e, Kajaani Info. ke Miten runoruhtinas puhuttelee lukijaansa tänään? Klo 13 Kaukametsän salissa Eino Leinon syntymän 125-vuotisjuhlaseminaari. Alustukset: professori Liisi Huhtala, kirjailija Hannu Mäkelä ja dosentti Reijo Heikkinen. Järj. Kaukametsän opisto, Kainuun Eino Leino -seura ry, Lönnrot-instituutti ja Opetushallitus. Vapaa pääsy. ke Oppilaskonsertti klo 19. Kouta-sali, järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. Vapaa pääsy. to Laura Voutilainen Päiväkirja. Kaukametsän sali klo 19. Järj. Laura Voutilainen Oy. Liput 22 e, 20 e funclub-kortilla, Kajaani Info. la Linnan lukion konsertti, Kouta-sali, klo Vieraana septetti kamarikuorosta Cantus Saimaa. Järj. Linnan lukio. Liput ovelta 4 e, 2 e opiskelijat ja eläkeläiset. ma Naisiin kohdistuva väkivalta -luento. Kouta-sali klo 17. Luentomaksu 5 e sisältää kahvin ja kahvileivän. Järj. Kaukametsän opisto. ti Kainuun InnoSuomi-tilaisuus, Opiston auditorio klo 15. Järj. Kainuun TE-keskus. Vapaa pääsy. to Jokeri Pokeri Box, Joulun taikaa -show. Klo Kaukametsän sali. Järj. Jokeri Pokeri Box Oy, liput 8 e, Kajaani Info. la vuotta sotilassoittoa Kajaanissa. Kaukametsän sali klo 19, järj. Kainuun Sotilassoittokunta. Liput 12/10 e Kajaani Info. ti Oppilaskonsertti. Kouta-sali 19. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. Vapaa pääsy. to Piano-oppilaskonsertti. Kouta-sali klo 18. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. Vapaa pääsy. pe Arja Koriseva: Kauneimmat joululaulut. Kaukametsän sali klo 19. Järj. Kajaanin Junnuhokki, team 90. Liput 22 e, Kajaani Info. su Kamarikonsertti. Koutasali klo 17. Minna Tuhkala, viulu, Imbi Mägi, piano, Mikko-Pekka Salo, sello. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. Liput 10/8 e, Kajaani Info. Näyttelyt (17.9.) Kaski, Kainuun Museo, Asemakatu 4. (28.9.) Liisa Rautiainen, Dieter Anhuth ja Tarja Turpeinen: Maalauksia, Kajaanin taidemuseo, Raatihuone, Linnankatu (23.12.) Suomalais-ugrilaisuus tänään, Kainuun Museo (23.12.) Kveenit kertomus Ruijan suomalaisista, Kainuun Museo Teatteri la Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman. Teatteritalo klo 19, ENSI-ILTA ke Kaupunginteatteri: Tohtori to Kaupunginteatteri: Hell's Bells! Kajaanin Klubi klo 19, VII- MEINEN KOTIESITYS to Kaupunginteatteri: Tohtori la Kaupunginteatteri: Tohtori su Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman. Teatteritalo klo 15. ti Kaupunginteatteri: Tohtori pe Kaupunginteatteri: Vanhanaikainen komedia. Sissilinna klo 19, VIERAILU. pe Kaupunginteatteri: Tohtori la Kaupunginteatteri: Kalevala: Maailman synty. Sissilinna klo 16.00, VIERAILU. la Kaupunginteatteri: Tohtori su Kaupunginteatteri: Maailman pisin mies, lavastaja Markku Hernetkosken töitä 10 vuoden ajalta. Näyttelyn avajaiset Sissilinnassa klo 19. ke Kaupunginteatteri: Huutavan ääni korvessa. Sissilinna klo 19, SYKSYN ENSIMMÄINEN. pe Kaupunginteatteri: Huutavan ääni korvessa. Sissilinna klo 19. la Kaupunginteatteri: Iso Paha Susi. Teatteritalo klo 18, SYK- SYN ENSIMMÄINEN. la Kaupunginteatteri: Huutavan ääni korvessa, Sissilinna klo 19. su Kaupunginteatteri: Iso Paha Susi. Teatteritalo klo 15. ke Kaupunginteatteri: Huutavan ääni korvessa. Sissilinna klo 19. pe Kaupunginteatteri: Huutavan ääni korvessa. Sissilinna klo 19. la Kaupunginteatteri: Iso Paha Susi. Teatteritalo klo 18. la Kaupunginteatteri: Huutavan ääni korvessa. Sissilinna klo 19. su Kaupunginteatteri: Iso Paha Susi. Teatteritalo klo 15. Urheilu la Jousiammunta-kilpailu. Kajaanihalli, järj. KaJo. la Futsal-ottelu. Kajaanihalli, järj. KaFu. la Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki FPS. Jäähalli, klo 17. Liput 11/9/6 e Kajaani Info tai ovelta. Järj. Kajaanin Hokki. su Lentopalloa: KaNMKY Äänekosken Huima, Kajaanihalli. su Tutka-alueuinnit. Kajaanin Uimahalli, klo 18. Järj. KaUs. la Naisten salibandy-turnaus. Kajaanihalli, järj. KaPePo. la Lentopalloa: KaNMKY Pudasjärven Urheilijat. Kajaanihalli. Järj. KaNMKY su Lentopalloa: KaNMKY Savonlinnan Kajaanihalli. Järj. KaNMKY Sulkapalloa. Kajaanihalli. Järj. Kajaanin Sulkapalloilijat. la Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki Tallinn. Jäähalli, klo 17 Liput 11/9/6 e, järj. Kajaanin Hokki. to Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki TuTo. Jäähalli, klo Liput Kajaani Info ja ovelta 11/9/6 e. Järj. Kajaanin Hokki. la Lentopalloa: KaNM- KY Pihtipudas. Kajaanihalli. Järj. KaNMKY la Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki KooKoo. Jäähalli, klo 17. Liput Kajaani Info ja ovelta 11/9/6 e, järj. Kajaanin Hokki. la Futsal-ottelu. Kajaanihalli. Järj. KaFu. la Futsal-ottelu. Kajaanihalli. Järj. KaFu. la Lentopalloa: KaNM- KY Vaasan Kiisto. Kajaanihalli. Järj. KaNMKY la Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki Jukurit. Jäähalli, klo 17, järj.kajaanin Hokki. su Lentopalloa: KaNM- KY Roima, Kajaanihalli. Järj. KaNMKY. su Lentopalloa: KaNM- KY Muhos, Kajaanihalli. Järj. KaNMKY. su Aluemestaruusuinnit. Kajaanin uimahalli, klo 17. Järj. KaUS. Muita menovinkkejä la Kaukametsän kamarikuoron konsertti, johtaa Anja Tuovinen ja Erkki Tyni, urut. Valon kappeli, Paltaniemi, klo 16. Ohjelma 6 e ovelta. Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta la Kekripukin poltto. Kauppatorin ranta klo 18. la Miestenpäivät. Linnantauksen kirkko klo Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. su Elämän ilon kuukausikokous. Tutun tupa. Tehdaskatu 1, klo 13. Järj. Elämän ilo. su Täydellinen kuunpimennys (täydellisimmillään klo 03.15). Tähtitorni, klo Maksu: 1 ja 2 e, jäsenille ilmainen. Järj. Kajaanin Planeetta. ti Pappi vai lääkäri -luentosarja. Masennus, aikamme yhteiskuntasairaus. Luennoitsijana Mauno Saari ja pastori Esko Piirainen. Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26, klo 19. Järj. Kajaanin ev.lut seurakunta, Suomen Raamattuopisto ja Kristillinen opintokeskus. ti Maasto-ilta. Paikka ilm. myöhemmin, klo 20. Järj. Kajaanin Planeetta ry. ke Keskipäivänmusiikkia, Erkki Tyni urut. Kajaanin ev.lut. seurakunta, klo 12. Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta Naisten päivät. Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26. Järj. Kajaanin ev.lut.seurakunta. su Lied-konsertti, Meri Siirala, sopraano ja Jari Tyni, piano. Linnantauksen kirkko, klo 19. Ohjelma ovelta 6 e. Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. ti Meteorit, tähtisateet. Tähtitorni, klo 20. Hinta 1 ja 2 e, jäsenille ilmainen. Järj. Kajaanin Planeetta. la Joulun avaus, Raatihuoneentori klo 11. Järj. Kaupunkikeskustayhdistys, Nuorkauppakamari ja Kajaanin kaupunki/elinkeinokeskus. la Hiljaisuuden messu. Kajaanin ev.lut. seurakunta, klo 18. Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. ti Syyskauden päätös, taivasasiaa ja vuosikokous. Tähtitorni, klo 20. Pääsymaksu: 1 ja 2 e, jäsenille ilmainen. Järj. Kajaanin Planeetta. to Kynttiläkurssi. Järj. 4Hyhdistys. Hinta 10 e, tied pe Joulumyyjäiset, Prisman aula, klo Järj. Kajaanin seudun hengitysyhdistys. la Perheiden päivä. Vesilaitoksen nuorisotalo, klo Järj. 4H-yhdistys. la Minustako lumikenkäilijä? -lajiesittelytilaisuus. Kajaanihalli luentosali klo Ilm. Ennakkoon, mukaan mahtuu vain 20 osallistujaa. Tied. Matti Väisänen, p Alva Karppinen: Grafologia. Alva Karppinen: Henkisen kasvun tie. Molempina päivinä klo 10 17, paikka myöhemmin, hinta 35 e, Ilm. Leilalle p , järj. Elämän iloa. su Virsin, Uruin, Trumpetein. Kajaanin kirkkokuoro, johtaa Päivi Rimpiläinen. Erkki Tyni, urut ja Juha Mikkonen, trumpetti. Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 18. Järj. Kajaanin ev.lut. seurakunta. Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyvässä lehdessä. AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ klo Talous- ja velkaneuvonta, Kalliokatu 7 Avoimien ovien päivänä Sinulla on mahdollisuus saada neuvoja ja opastusta velkojen eri järjestelyvaihtoehdoista ilman ajanvarausta. Paikalla ovat kuluttaja-velkaneuvoja Eila Holappa, talous- ja velkaneuvojat Esa Juntunen ja Salli Mikkonen, velkaneuvontasihteeri Liisa Luukkonen sekä sosiaaliasiamies Tuula Kinnunen, joka hoitaa avustushakemuksia. Ne henkilöt, joilla vielä on jäljellä lamavuosina syntyneitä velkaongelmia, voivat mahdollisesti saada kierteen katkaistuksi vapaaehtoisen velkasovinnon avulla. Pankit ovat lähettäneet yli kirjettä niille asiakkailleen, jotka kuuluvat vapaaehtoisen velkasovittelun piiriin. Vain henkilöä on vastannut. Oletko Sinä saanut kirjeen pankiltasi? Ratkaisuvaihtoehtoina voivat olla vapaaehtoinen velkojen sovittelu velkojien kanssa, velkajärjestely tuomioistuimen kautta tai joku muu. Vapaaehtoinen velkasovinto-ohjelma päättyy , joten nyt Sinulla on ainutkertainen mahdollisuus järjestellä vanhat velkasi. Tiesithän, että velat eivät pääsääntöisesti vanhene koskaan ja niistä on vaikea muutoin päästä eroon kuin maksamalla, sopimalla velkojien kanssa tai sitten hakemalla velkajärjestelyä tuomioistuimesta. Tule rohkeasti kysymään neuvoja, autamme Sinua luottamuksellisesti ja maksutta. TERVETULOA! Kajaani tutkii maineensa Kajaanin kaupunki on mukana Suomen Kuntaliiton mainetutkimusprojektissa, jonka Kuntaliitto toteuttaa yhteistyössä Helsingissä ja Oulussa toimivan Viestintätoimisto Pohjoisrannan kanssa. Tutkimusprojektissa selvitetään kuntien maineeseen vaikuttavat tekijät sekä kehitetään mittari, jolla kuntien mainetta voidaan mitata. Kehitettävä mittari pilotoidaan tutkimuksessa, jossa selvitetään marraskuun aikana Kajaanin ja viiden muun kunnan maine. Tutkimustulokset julkistetaan joulukuussa 2003 Kuntaliiton Kunnan maine ja paikan markkinointi - seminaarissa. Tietoa tutkimuksesta ja sen tuloksista löytyy myös Kajaanin kaupungin omilta kotisivuilta jälkeen. - Maineenhallinta on kokonaisvaltaista toimintaa. Perinteisellä imagon rakentamisella ja siihen pohjaavalla viestintästrategialla ei pystytä tukemaan Kajaanin tämän hetkisten tavoitteiden saavuttamista. Siihen tarvitaan laaja-alaisempaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan sekä toiminnalliset että viestinnälliset asiat, perustelee Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa. Kunta-alalla ei ole aiemmin selvitetty, mistä kuntien maine muodostuu. Maine on kunnalle tärkeä voimavara. Hyvä maine synnyttää luottamusta ja vetovoimaa. Kunnan maine vaikuttaa sekä asukkaiden, yritysten että työntekijöiden halukkuuteen sijoittua kuntaan tai hakeutua sen palvelukseen. Lisätietoja antaa kansliapäällikkö Risto Hämäläinen,