PERIAATTEITA: Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p

Transkriptio

1 Rakentamistapaohjeet Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p RAKENTAMISTAPAOHJEET: Pontelan asemakaava, A25202 Erillispientalojen korttelialueet (AO) korttelit tontit 4-7, tontit 1-6 ja korttelit Havainnekuva Pontelan tulevasta asuntoalueesta. PERIAATTEITA: Pontela on uusi pientaloalue Piikkiön taajaman eteläosassa. Se sijoittuu olemassa olevan rakennetun taajaman sisään täydentäen vanhempaa rakennuskantaa. Uusia omakotitontteja tulee alueelle 32 kappaletta. Yleisin tonttikoko on noin 1000 m 2, mutta alueen luoteis- ja kaakkoisosissa on myös suurempia tontteja olemassa olevan asutuksen ympäristössä. Rakennettava alue on pääosin entisen urheilukentän aluetta ja sijoittuu melko tasaiseen maastoon. Alueen ympäristö muodostuu rakennuksista usealta eri aikakaudelta, eikä yhtenäistä teemaa ole havaittavissa. Siten rakentamisessa voidaan antaa vapauksia julkisivujen materiaalien ja värien osalta. Rakennusten sijoittelulla voidaan alue sitoa olemassa olevaan ympäristöön ja näin saada aikaan rakennettavasta alueesta yhtenäinen kokonaisuus. Pontelan tärkein yksityiskohta on Suulankadun varsi, jossa kokoojakadun (ajorata ja jalkakäytävä) varrella rakennukset tulisi rakentaa rakennusalan rajaan kiinni tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä. Näin muita katuja leveämpi Suulankatu saadaan vaikuttamaan tiiviimmältä, eikä rakenne hajaudu liikaa. Samalla huomio kiinnittyy pohjoisessa sijaitsevaan Pontelanmäkeen, joka rajaa näkymän asuntoalueen sisään. Pohjoisessa asuntoalue rajataan yhtenäisenä linjana puistoa ja olemassa olevaa suurta pihapiiriä vastaan.

2 Rakentamistapaohjeet Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p RAKENTAMISTAPAOHJEET: Yleiset määräykset 1. Rakennusten tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ympärivuotiselle asunnolle asetetut vaatimukset. 2. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä tulee hankkia tonttiin liittyvä kartta-aineisto kaupungin karttamyynnistä (=rakennuslupakartta-aineisto). Tarvittaessa rakentamisen periaatteista on mahdollisuus keskustella rakennustarkastajan kanssa, jolloin hankkeen pääsuunnittelijan tulisi olla myös läsnä. 3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä. Asemakaava 1. Erillispientalotontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asuntojen tulee olla samassa rakennuksessa. 2. Autopaikkoja on rakennettava kaksi asuntoa kohden. 3. Tontin rakennusoikeus on merkitty kortteleittain tehokkuusluvulla. Rakennusoikeus on tehokkuusluku x tontin pinta-ala. Tehokkuusluku on kaikilla tämän rakentamistapaohjeiden alueella olevilla tonteilla e= Kerrosluvut on merkitty tonttikohtaisesti tai korttelikohtaisesti. Suurimmalla osalla tonteista kerrosluku on I u ¾. Tonteilla saa rakentaa myös yhteen tasoon. Korttelin tontilla 8 ja korttelin tontilla 2 saa rakentaa myös rinteeseen. Rinteeseen rakennettaessa sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa (r 1/2), kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 5. Rakennukset on sijoitettava vähintään kahden metrin päähän naapurin tontin rajasta. Rakennettaessa 4 metriä lähemmäksi naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. 6. Korttelin tontilla 4 on liittymän rakentaminen kielletty Luodontielle. Suulankadun varrella on liittymäkielto kadulle tonteilla 25204/1 ja 8, 25205/2 ja 3 sekä 25207/1. Tonttia koskevat määräykset 7. Rakennukset on sovitettava maastoon ilman huomattavia leikkauksia tai pengerryksiä. Umpinaisten sokkelipintojen enimmäiskorkeus on 1000 mm. Tontinrajoilla tulee pyrkiä siihen, että maanpinta liittyy ympäristöön ilman penkereitä, jyrkkiä luiskia tai tukimuureja. Tukimuurin suurin sallittu korkeus on enintään 50 cm.

3 Rakentamistapaohjeet Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p Tonttien osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Tontilla mahdollisesti olevia kookkaita ja hyväkuntoisia puita tulee säilyttää. Rakennusluvan asemapiirrokseen on merkittävä säilytettävät ja kaadettavat kookkaat puut. Uuden istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Rakennusten ja kadun väliselle istutuskaistalle istutetaan pensasaita. Tonttien rajoilla suositellaan käytettäväksi istutettua pensasaitaa. 9. Pihasuunnittelussa on huomioitava hulevesien käsittely. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä hulevesien käsittelyratkaisut hulevesiohjeen laskentataulukon mukaisesti (nk. hulevesikerroin). Tämän asemakaavan alueella hulevesikerroin on 0,52. Rakennuksia koskevat määräykset 1. Tontin asuinrakennuksen, talousrakennuksen / autosuojan sekä piharakenteiden kuten aitojen tulee materiaaleiltaan väreiltään ja muotokieleltään muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. 2. Julkisivujen suunnittelussa tulisi suosia perinteiselle rakennustavalle tyypillistä detaljointia ikkunoiden muotojen, puitejakojen ja listojen osalta. 3. Rakennusten julkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Julkisivujen päävärinä käytetään maanläheisiä murrettuja värisävyjä. Pääväri ei voi olla valkoinen tai musta. 4. Kattomuotona käytetään alla olevan piirustuksen mukaisesti: a. I-kerroksisissa asuinrakennuksissa harjakatto (suositeltu kaltevuus 1:2,5-1:2) tai epäsymmetrinen harjakatto (suositeltu kaltevuus 1:1,5 1,5:1 / 1:3 1:5). b. tonteilla, joilla kerrosluku on I u 3/4 kattomuotona on harjakatto (suositeltu kaltevuus 1:2-1:1,5), epäsymmetrinen harjakatto (suositeltu kaltevuus 1:1 1,5:1 / 1:3) tai mansardikatto. c. talousrakennuksissa on harjakatto, epäsymmetrinen harjakatto tai pulpettikatto. Kattomallit I tasoon rakennettaessa

4 Rakentamistapaohjeet Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p Kattomallit, kun kerrosluku on I I u ¾. Kuvissa esitettyjen kattomallien lisäksi myös mansardikatto on sallittu. Kattomallit talousrakennuksissa 5. Katemateriaali ja katteen väri ovat vapaasti valittavissa. Hulevesiä voidaan hallita rakentamalla osa kattopinnoista viherkatoiksi. Viherkattoja suositellaan erityisesti talousrakennuksiin. 6. Osana energiaratkaisuja voi katolle sijoittaa aurinkopaneeleja ja keräimiä. Rakennuksen suunnittelussa tulee tällöin kiinnittää huomiota ilmansuuntien vaikutukseen aurinkoenergian talteen otossa. Laitteiden sijoittelun tulee sopia rakennuksen arkkitehtoniseen ilmeeseen. 7. Rakennuksissa suositellaan käytettävän ulkonevia räystäitä, jotka suojaavat julkisivuja sään rasituksilta. Räystäiden muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään keveään vaikutelmaan. Kotelointeja ei sallita. 8. Talousrakennusten runkosyvyys saa olla enintään 7,0 m. Julkisivukorkeuden tulee olla alle 3m. Rakennustapaohjeiden liitteet: - Asemakaava - Hulevesiopas

5 Rakentamistapaohjeet Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p ASEMAKAAVAKARTTA

6 Rakentamistapaohjeet Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET

7 PIENTALORAKENTAJAN HULEVESIOPAS: 1.1 Yleistä hulevesistä 1.2 Hulevesien käsittely pientalotontilla 1.3 Hulevesikerroin ja sen laskeminen Tyypillinen esimerkki hulevesien viivyttämisestä urbaanissa ympäristössä.

8 1.1 YLEISTÄ HULEVESISTÄ Hulevedet ovat sateesta ja lumen sulamisesta peräisin olevaa maanpinnalle kertyvää vettä. Mitä enemmän alueella on vettä läpäisemätöntä pintaa, sitä enemmän kertyy hulevesiä. Hulevesiä muodostuu etenkin keväisin lumen sulaessa ja rankkasateiden yhteydessä. Perinteisesti hulevesiä on ohjattu avo-ojiin ja sadevesiviemäreihin, joiden kautta vesi on johdettu rakennettujen alueiden ulkopuolelle ja suurempiin vesistöihin. Tavoitteena on ollut veden poistaminen rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Hulevesien nopean käsittelyn haittana on kuitenkin ravinteiden ja muiden haitta-aineiden kulkeutuminen vesistöihin, jolloin hulevedet ovat heikentäneet muun muassa purkuvesistöjen ja pohjaveden laatua. Monin paikoin taajamat sisältävät lisäksi niin paljon vettä läpäisemätöntä pintaa, että rakennetut hulevesijärjestelmät tukkeutuvat rankkojen sateiden yhteydessä aiheuttaen vahinkoa kiinteistöille. Sade- ja sulamisvesien aiheuttamia haittoja on pyritty vähentämään siirtymällä perinteisestä hulevesien käsittelystä niiden kokonaisvaltaiseen hallintaan. Tavoitteena on vähentää hulevesien muodostumista ja estää niiden laadun heikkenemistä. Tällöin hulevesien käsittely pyritään aloittamaan jo hulevesien syntypaikalla kuten asuintonteilla. Tämän hulevesien käsittelyn yleisoppaan on tarkoitus toimia ohjeena pientalorakentajalle rakentamisen ja pihasuunnittelun yhteydessä. Vaikka yksittäistä pientalotonttia ajatellen hulevesien käsittelyn vaikutus voi tuntua pieneltä, muodostuu kaikilta Kaarinan kaupungin pientalotonteilta yhteenlaskettuna niin paljon hulevesiä, että esimerkiksi haitta-aineiden pitoisuudet voivat joillain vesistöjen osilla kasvaa huomattavan suuriksi voimakkaiden sateiden jälkeen. Oppaassa kerrotaan erilaisia vaihtoehtoja hulevesien käsittelemiseksi. Kaikki esitetyt tavat eivät sovellu joka paikkaan, mutta jokaisella tontilla on varmasti jokin keino käytettävissä hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan. Eri toimenpiteet vaikuttavat hulevesiin eri tavoin. määrittelee aluekohtaisesti niin sanotun hulevesikertoimen, jonka laskutapa ilmenee oppaan lopussa. Tavoitteena on, että jokainen uusi pientalotontti täyttää tulevaisuudessa alueelle annetun hulevesikertoimen ja vähentää siten omalta osaltaan paikallista vesistökuormitusta. 1.2 HULEVESIEN KÄSITTELY PIENTALOTONTILLA Vettä läpäisemättömät pinnat, kuten katot, päällystetyt kadut ja pihat, heikentävät veden imeytymistä maaperään. Lähtökohta hulevesien käsittelyyn pientalotontilla on siten riittävän laajan vettä läpäisevän maaperän säästäminen tontilla. Valittavat hulevesiratkaisut perustuvat aina tontin ominaisuuksiin. Hulevesien käsittelyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maaperän laatu, tontin koko ja maaston kaltevuus. Seuraavassa on esitelty erilaisia keinoja hulevesien käsittelyyn pientalotontilla. 1. Vettä läpäisevien materiaalien suosiminen tontilla Rakennusten katot ja asfaltoidut piha-alueet ovat tyypillisiä esimerkkejä tontin vettä läpäisemättömistä pinnoista. Niiden osuutta tontin pinta-alasta on mahdollista vähentää esimerkiksi rakentamalla rakennus tai sen osia kahteen tasoon sekä välttämällä laajojen asfalttipintojen rakentamista. Asfaltin sijaan kannattaa käyttää ainakin paikoin muun muassa erilaisia sorapintoja tai nurmikivetystä, jolloin osa vedestä pääsee imeytymään maastoon kivien välisistä aukoista. Kivien aukkoihin ja saumoihin voidaan kylvää nurmea, jolloin osa vedestä imeytyy maahan ja osa pääsee haihtumaan ilmaan. Käytettäessä vettä läpäiseviä pintoja, tulee tontilla huomioida salaojitus.

9 2. Sadepuutarhan tai viivytysaltaan rakentaminen / hulevesien ohjaaminen Hulevesien viivytykseen tarkoitettujen altaiden tai sadepuutarhan rakentaminen on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä hulevesien kuljettamien haitta-aineiden kulkeutumista vesistöihin erityisesti rankkasateiden yhteydessä. Sadepuutarhat tai viivytyspainanteet ovat tyypillisesti kasvillisuuden peittämiä painanteita, joiden tehtävä on hidastaa vesien kulkeutumista tontin ulkopuolelle ja toisaalta puhdistaa hulevesiä kasvillisuuden avulla. Sadepuutarhan erityisominaisuuksista johtuen, tulee sen kasvillisuuden kestää myös kuivia jaksoja. Lisäksi sadepuutarhojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita mahdollisiin purku- tai ylivuotoreitteihin. Sadepuutarhoja ei voi sijoittaa alle viiden metrin päähän tontin kuivatettavista rakenteista kuten rakennuksen perustuksista. Samoin tulee selvittää mahdollisesti tontilla kulkevat sähkö-, lämpö-, vesi- ja muut mahdolliset putkirakenteet. Mikäli tontilla on vain vähän tilaa, on edellä kuvatun kaltainen viivytysratkaisu mahdollista rakentaa myös maanalaisena. Tämä ratkaisu soveltuu kuitenkin varsin harvoin pientalotontille. 3. Viherkatto Pientalotonteilla voi rakennuksissa pääsääntöisesti käyttää myös viherkattoja. Viherkatto vähentää katoilta tulevaa valuntaa % olosuhteista riippuen. Valuntaan vaikuttavat muun muassa sateen määrä ja intensiteetti, katon jyrkkyys ja viherrakenteen paksuus. Viherkattojen merkitys hulevesien määrään ja laatuun on suurin hyvin tiiviisti rakennetuilla alueilla, joilla on tavanomaista vähemmän muita mahdollisuuksia hulevesien käsittelyyn. Viherkattojen etuna on myös usein katon käyttöiän pidentyminen ja rakennuksen lisäeristys. Kaarinassa viherkattoja voidaan suositella erityisesti talousrakennusten katemateriaaliksi.

10 Viherkatot ovat tehokas keino hidastaa ja estää hulevesien kulkeutumista pois tontilta. 4. Hulevesien kerääminen esim. kasteluvedeksi Perinteisin hulevesien hyödyntämistapa erityisesti omakotitalotonteilla on ollut sadevesien kerääminen puutarhan ja pihan kasteluvedeksi. Kerääminen tapahtuu useimmiten rakennuksen räystäiden alle asetetuilla tynnyreillä tai muilla säiliöillä. Koska säiliöiden kyky kerätä vettä on rajallinen, on niiden yhteyteen hyvä toteuttaa ylivuotoreitti, jolloin ylimääräinen hulevesi voidaan ohjata haluttuun paikkaan. 5. Kasvillisuuden istuttaminen Kasvillisuuden istuttaminen on tehokas keino hulevesien käsittelyyn tontilla erityisesti pitkällä aikavälillä. Kasvit, pensaat ja puut käyttävät maaperän vettä kasvuun ja vähentävät siten hulevesien kulkeutumista pois tontilta. Tehokkuus kasvaa merkittävästi, kun tontilla on riittävästi vettä läpäisevää pintaa, jolloin hulevedet pääsevät jo syntyessään imeytymään paremmin maaperään. Myös sadepuutarhan rakentaminen tontille tehostaa merkittävästi kasvillisuuden vaikutusta hulevesien torjuntaan. Kasveja valittaessa tulee kiinnittää huomiota erilaisten kasvien kykyyn käyttää vettä maaperästä. Kasvillisuudella on lisäksi tärkeä rooli hulevesien sisältävien haitta-aineiden suodattamisessa.

11 Istutettavaa kasvillisuutta kannattaa käyttää monipuolisesti erityisesti pihan vesiaiheiden yhteydessä. 6. Eroosiosuojan toteuttaminen Altaiden ja erilaisten uomien luiskat kannattaa suojata, sillä virtaava vesi aiheuttaa maaperän kulumista ja eroosiota. Eroosion kuluttaessa maaperää ja kasvillisuutta tontilla, vähentää se samalla pihan kykyä sitoa hulevesiä sateiden yhteydessä. Luiskia voidaan suojella esimerkiksi kankailla tai matoilla sekä käyttämällä erilaista kasvillisuutta. 7. Rakentamisen aikainen hulevesien viivyttäminen Rakennushankkeen aikana hulevedet aiheuttavat helposti poikkeavan suuren kuormituksen lähiympäristön vesistöihin. Kuormitus on voimakasta erityisesti rakennusvaiheen alkuvaiheessa, kun tontin maaperää muokataan. Rakentamisen varhaisessa vaiheessa eroosio on voimakkainta ja vesistöön purkautuvien hulevesien laatu heikkoa. Tontin hulevesijärjestelmä on hyvä toteuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Rakentaminen kannattaa suunnitella niin, että tontilla sijaitsevaa kasvillisuutta ja pintamaata säästetään jo työn aikana mahdollisimman paljon. Myös eroosiosuojauksen rakentaminen voi olla tarpeellista, mikäli tontilla on jyrkkiä pintoja tai luiskia. Haitta-aineiden vesistöihin pääsyn estämiseksi kannattaa rakennusmateriaaleja, työkoneita ja muita haitallisia aineita säilyttää asianmukaisesti. Toiminnan tilapäisen luonteen vuoksi menetelmät kannattaa kuitenkin pitää melko yksinkertaisina.

12 HULEVESIKERROIN Tontin pintamateriaalit, pihaelementit, kasvillisuus ja hulevesien hallinta- ja johtamisjärjestelyt määrittävät tonteille hulevesikertoimien pistearvon, joka kuvaa tontin hulevesien hallinnan tasoa numeroarvona. Kaarinassa kaikille uusille pientaloalueille on tarkoitus määritellä oma arvo (hulevesikerroin). Tavoitearvon saavuttaminen edellyttää tontin suunnittelulta hulevesien huomioimista eri keinoin. Keinovalikoima on riittävän laaja, jotta erilaisilla tonteilla olisi mahdollisuus joustavasti suunnitella oma tapansa hulevesien käsittelyyn. Tavoitearvoon voi päätyä hyvinkin erilaisilla ratkaisuilla. Hulevesikertoimen määrittelyllä pyritään myös luomaan pientaloalueille monimuotoisia piha-alueita. Hulevesikertoimen laskentaan käytetään Kaarinan pientaloalueilla Sito oy:n (nyk. Sitowise) laatimaa laskentataulukkoa, joka on alun perin tehty Rauhalinnan aluetta varten. Taulukko on excelmuodossa ja se löytyy myös kunkin rakennettavan alueen rakentamistapaohjeiden yhteydestä. Taulukkoon syötetään seuraavan ohjeen mukaisesti arvoja, joiden perusteella taulukko laskee hulevesikertoimen. Laskentaa varten taulukossa on syötetty oletusarvot erilaisille materiaaleille. Mitä suurempi taulukon kerroin on, sitä suurempi on hulevesien vaikutusmekanismi. Pistelasku on määritelty niin, että pelkillä pintamateriaaleilla voi saavuttaa korkeintaan arvon 0,50 ja hulevesien hallintaan vaikuttavilla tekijöillä arvon 0,30. Hulevesikerroin laskelma tulee esittää pihasuunnitelman liitteenä rakennuslupavaiheessa. Lisätietoja hulevesistä on saatavilla muun muassa ympäristöhallinnon ja kuntaliiton sivuilta:

13 HULEVESIKERROINTAULUKON TÄYTTÖOHJE 1. ja 2. Kiinteistön osoite ja kiinteistönumero. Numeroinnilla yksilöidään laskelma oikeaan rakennuslupaan. 3. Tontin pinta-ala neliömetreinä. 4. Läpäisemättömän pinnan pinta-ala neliömetreinä. Läpäisemättömillä pinnoilla tarkoitetaan vettä läpäisemättömiä pintamateriaaleja, joita ovat muun muassa asfaltti- ja betonipinnat sekä erilaiset keraamiset ja muovipinnoitteet. Myös viherkatot lasketaan läpäisemättömäksi pinnaksi, mutta niiden osuudesta tehdään lisäksi vähennys kohdassa Puoliläpäisevän pinnan pinta-ala neliömetreinä. Puoliläpäiseviä pintoja ovat muun muassa läpäisevä asfaltti ja betoni sekä erilaiset laatoituksen tai kiveykset. Tyypillisesti materiaalit tai niiden väliset saumat ja raot ovat leveitä ja sisältävät vettä läpäisevää materiaalia, jolloin osa sadevedestä imeytyy rakojen välistä pohjamaahan. Pohjamaan olosuhteista riippuen alusrakenne on salaojitettava. Hulevesien kannalta puoliläpäisevä pinta on täysin läpäisemätöntä pintaa parempi vaihtoehto. 6. Läpäisevän pinnan pinta-ala neliömetreinä. Läpäisevät pintamateriaalit tarkoittavat nimensä mukaisesti materiaaleja, jotka läpäisevät hyvin vettä. Tällaisia pintoja ovat esimerkiksi nurmikiveykset, sora- ja hiekkapinnat, nurmisaumatut kiveykset ja puupinnoitteet, joissa on leveät saumat. Pohjamaan olosuhteista riippuen alusrakenne on salaojitettava. Huom! Tähän luokkaan eivät kuulu kasvipeitteiset pinnat, vaan ainoastaan läpäiseviksi tarkoitetut kovemmat käyttöpinnat. 7. Nurmialueiden pinta-ala neliömetreinä. 8. Istutettavien alueiden pinta-ala neliömetreinä. Istutettaviksi alueiksi lasketaan perennat, pensaat tai pensasryhmät sekä puut. Yksittäisen pensaan tai puun istutusalueeksi lasketaan kasvualustan pinta-ala, mutta kuitenkin enintään 25 m 2 yksittäinen puu. Tähän kategoriaan lasketaan myös tontin luonnontilaisena säästettävät alueet vanhoja peltoalueita lukuun ottamatta. 9. Rakennuksen mahdollisen viherkaton pinta-ala neliömetreinä. Viherkatot ovat kattorakenteita ja katoksia peittävää kasvillisuutta. Myös kattopuutarhat lasketaan viherkatoksi. Kategoriaan eivät kuulu kansirakenteen päälle sijoitetut piha-alueet vaan ainoastaan ratkaisut, joissa vesikatto on korvattu viherkatolla. Huom! Viherkaton alla olevan kansirakenteen pinta-ala on laskettu erikseen kohdassa Pinta-ala neliömetreinä, jolta kattovesiä ohjataan piha-alueelle. Tähän kategoriaan kuuluvat ne katon tai katteiden osat, joista vesiä johdetaan esimerkiksi kouruilla, syöksytorvilla tai painanteilla vettä läpäiseville tai kasvipeitteisille pinnoille. Pinta-alaan ei lasketa niitä osa-alueita, jossa kattovedet ohjataan suoraan piha-alueiden läpi tontin ulkopuolelle. Kattovesien ohjaamisen tavoitteena on hyödyntää vesiä pihan kasvillisuuden kosteusolosuhteiden tasaamisessa. 11. Läpäisemättömien pintojen osuus ja hulevesiä viivyttävän rakenteen ohjeellinen koko. Taulukko laskee tämän kohdan lukuarvot automaattisesti syötetyistä arvoista. Tasaustilavuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä osaa rakenteesta, joka täyttyy sateen yhteydessä ja tyhjenee hiljalleen sateen jälkeen. 12. ja 13. Hulevesiä viivyttävä rakenne. Rakenteen tavoitteena on tasata tontilta purettavaa hulevesivaluntaa ja vähentää hulevesiverkostoon kohdistuvaa ylikuormitusta. Hulevesiä viivyttämällä voidaan vähentää hulevesistä aiheutuvaa paikallista tulvimista ja vesistöihin huuhtoutuvien haitta-aineiden määrää. Hulevesiä viivyttävä rakenne voi olla pihalla sijaitseva painanne, allas, säiliö tai

14 muu vastaava rakenne, johon tontin hulevesiä kerätään, ja josta hulevedet puretaan hiljalleen eteenpäin. Rakenteella tulee saavuttaa sellainen tasaava vaikutus, että täysi tasaustilavuus tyhjenee 6-12 tunnin kuluessa tyhjäksi. Pisteytys taulukossa tapahtuu niin, että hulevesiä viivyttävän rakenteen tilavuutta verrataan kohdassa 11 laskettuun tavoitteelliseen tasaustilavuuteen. Kohta 12. käytetään mikäli viivytysrakenteen tilavuus on pienempi kuin ohjeellinen tasaustilavuus. Maksimipistemäärä kohdassa 12. on 0,05 pistettä. Viivytysrakenteen tilavuuden ollessa suurempi kuin ohjeellinen tasaustilavuus merkitään se kohtaan 13., jolloin pistemäärä on 0,10 pistettä. Pisteitä ei siis voi saada molemmista kohdista. Pisteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että viivytysrakenteeseen johdetaan vähintään 40 % tontilla muodostuvista hulevesistä kohdassa 12. ja 70 % kohdassa 13. Hulevesiä viivyttävä rakenne tulee varustaa ylivuotoreitillä ja hulevesien viivyttäminen tontilla ei saa aiheuttaa kosteusriskejä kuivatettaville rakenteille tai haittaa naapurikiinteistölle. 14. Hulevesiä viivyttävä rakenne varustetaan vesiä suodattavalla osalla tai rakenteen pohjasta imeytetään vesiä maaperään. Tavoitteena on hulevesiä puhdistava suodatuskäsittely, joka samalla jakaa tontilta purettavaa hulevesivaluntaa pidemmälle aikavälille. Edellisen kohdan viivytysrakenne voidaan toteuttaa siten, että rakenteen pohja läpäisee vettä. Maaperäolosuhteista riippuen vesi voi imeytyä maaperään. Imeyttäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia maaperän luonteesta sekä varmuutta siitä, että imeytyvä vesi ei aiheuta kosteusvaurioita läheisille rakennuksille tai muille kuivana pidettäville rakenteille. Vesiä ei saa myöskään kulkeutua salaojiin, joilla esimerkiksi hallitaan rakennusten kuivana pysymistä. Kaarinan kaupungin alueella tulee huomioida, että maaperä on suurelta osin savimaata, jossa vedenläpäisevyys on heikko. Suositeltavaa on tällaisissa olosuhteissa varustaa rakenne salaojakerroksella ja salaojilla, jotka kuivattavat rakenteen hiljalleen sateen jälkeen tontilla sijaitsevaan kokoojakaivoon. Rakenteen tasaustilavuuteen lasketaan tällöin mukaan rakennekerroksen huokostilavuus. 15. Läpäisemättömiltä tai puoliläpäiseviltä pinnoilta johdetaan hulevesiä istutuksille kasteluvedeksi. Tavoitteena on hyödyntää hulevesiä tontin kosteusolosuhteiden tasaamisessa ja istutusten kasteluvetenä. Pisteiden edellytyksenä on, että vesiä kerätään esimerkiksi painanteilla, kouruilla ja pinnan tasauksilla vähintään 50 % tontin läpäisemättömästä ja/tai puoliläpäisevästä pinta-alasta. Tähän kohtaan eivät kuulu katot ja katokset, vaan kattovesien hallinta on pisteytetty kohdassa Sadevesien varastointi säiliössä ja hyödyntäminen kasteluvetenä. Tavoitteena on hyödyntää rakennusten kattovesiä tontin istutusten kastelussa ja samalla varastoida katoille satavaa vettä niin, että se vähentää kunnalliseen hulevesiverkostoon aiheutuvaa ylikuormitusta. Hulevesien hyödyntäminen kasteluvetenä vähentää vesijohtoveden käyttötarvetta. Pisteiden saamisen edellytyksenä on, että vähintään puolet rakennusten kattopinnoista johdetaan vettä varastoivaan säiliöön, josta sitä voidaan hyödyntää tontin istutusten kasteluvetenä. 17. Luonnontilaisen pintamaan ja kasvillisuuden säilyttäminen pihalla. Luonnontilaisella alueella tarkoitetaan aluetta, jolla alkuperäinen maanpinta ja kasvillisuus säilyvät rakentamisen jälkeen. Entisillä peltoalueilla pisteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on säilyttää tonteilla alkuperäistä pintamaata ja kasvillisuutta, erityisesti puita. Maan luontainen pintamaa pidättää sadevesiä ja ehkäisee sadevesien muodostumista hulevesiksi. Säilytettävä kasvillisuus puolestaan lisää haihduntaa tontilla. Pisteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että luonnontilaista pintamaata ja kasvillisuutta säilytetään vähintään 10 % tontin pinta-alasta. 18. Hulevesikerroinluvun laskenta tapahtuu automaattisesti taulukon arvojen perusteella. Tavoitteena on vähintään alueelle määritelty hulevesikerroin.

15 PONTELA Hulevesikertoimen laskelma Kiinteistön tiedot: 1 Kiinteistön osoite: 2 Kiinteistonumero: Kiinteistö Pinta-ala (m²) Kerroin Pistearvo 3 Tontin pinta-ala 1000,00 HULEVESIEN MUODOSTUMINEN 4 Läpäisemätön pinta, esim. katot, katokset ja asfaltti- tai betonipinnat 0,00 0,00 0,00 5 Puoliläpäisevä päällyste, esim. läpäisevä asfaltti ja saumatut kiveykset 0,00 0,20 0,00 6 Läpäisevä päällyste, esim. nurmikiveykset, sora- ja hiekkapinnat 0,00 0,40 0,00 7 Nurmialueet 0,00 0,40 0,00 8 Istutusalueet 0,00 0,80 0,00 9 Viherkatto rakennuksessa 0,00 2,00 0,00 10 Kattovesien ohjaaminen piha-alueelle (katon pinta-ala, jolta ohjataan) 0,00 0,60 0,00 max 0,50 0,00 11 Läpäisemättömien pintojen osuus: 1000,00 m² Hulevesiä viivyttävän rakenteen ohjeellinen tasaustilavuus: 10,00 m³ HULEVESIEN HALLINTARATKAISUT 12 Hulevesiä viivyttävä rakenne, pienempi kuin ohjeellinen tasaustilavuus (0=ei viivytysrakennetta tai pienempi kuin 50 % ohjeellisesta tasaustilavuudesta, 1=suurempi kuin 50 % ohjeellisesta tasaustilavuudesta mutta pienempi kuin ohjeellinen tasaustilavuus) Hulevesiä viivyttävä rakenne, suurempi kuin ohjeellinen tasaustilavuus (0=ei, 1=kyllä) Hulevesiä viivyttävä rakenne varustetaan vesiä suodattavalla osalla tai rakenteella imeytetään vesiä maaperään (0=ei, 1=kyllä) Läpäisemättömiltä tai puoliläpäiseviltä pinnoilta johdetaan hulevesiä istutuksille kasteluvedeksi, väh. 50 % tontin läpäisemättömästä ja/tai puoliläpäisevästä pintaalasta (0=ei, 1=kyllä) Sadevesien varastointi säiliössä ja hyödyntäminen kasteluvetenä, väh. puolet kattopinnasta (0=ei, 1=kyllä) Luonnontilaisen pintamaan ja kasvillisuuden säilyttäminen pihalla, min. 10 % tontin pinta-alasta (0=ei, 1=kyllä) 0 0 max 0,3 0,00 18 HULEVESIKERROINLUKU 0,00 Saavutettava hulevesikerroinluku on vähintään 0,52 LIITTEENÄ ASEMAPIIRROS TAI KAAVIO, JOSTA PINTA-ALAT JA KÄYTETTÄVÄT RATKAISUT ILMENEVÄT