Sote-johtajakokous Muistio 1/2019

Transkriptio

1 Sote-johtajakokous Muistio 1/2019 Aika: Tiistai , Paikka: Turun kaupungintalo (Aurakatu 2), kokoustila Lindblom Jakelu: (x) Turun kaupunki Toimialajohtaja Riitta Liuksa, pj. (x) Auran kunta Sosiaalijohtaja Sirpa Kunnas (x) Kaarinan kaupunki Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi (-) Kemiönsaaren kunta Peruspalvelujohtaja Maria Wallin (x) Kosken Tl kunta Vs. sosiaalijohtaja Lauri Poso (-) Kustavin kunta Sosiaalijohtaja Tatu Ujula (x) Kårkulla samkommun Kuntayhtymäjohtaja Sofia Ulfstedt (asiat 1-7) (x) Laitilan kaupunki Sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Mattila (x) Liedon kunta Vs. toimialajohtaja Marja-Leena Brander (x) Loimaan kaupunki Sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto (x) Marttilan kunta Sosiaalipalvelujohtaja Maria Vesala (-) Perusturvaky Akseli Kuntayhtymän johtaja Marika Tuimala (x) Naantalin kaupunki Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen (x) Oripään kunta Sosiaalijohtaja Kati Rekola (x) Paimion kaupunki Sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen (x) Paraisten kaupunki Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Miia Lindström (-) Pyhärannan kunta Kunnanjohtaja Harri Hiitiö (x) Pöytyän kunta Perusturvajohtaja Anneli Lehtimäki (x) Raision kaupunki Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg (x) Salon kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä (x) Sauvon kunta Perusturvajohtaja Harald Holmström (asiat 3-12) (x) Someron kaupunki Perusturvajohtaja Taru Nordlund (x) Taivassalon kunta Kunnanjohtaja Vesa Rantala (x) Uudenkaupungin kaupunki Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen (asiat 4-12) (x) Lounais-Suomen AVI Johtaja Pirkko Pakkala (asiat 3-12) (x) Varsinais-Suomen erityishp. Palvelu- ja kehittämisjohtaja Marika Metsähonkala (asiat 1-7) (x) Varsinais-Suomen shp. Vs. hallintoylilääkäri Ville Kytö (x) Vehmaan kunta Peruspalvelujohtaja Raija Ketonen (x) V-S muutosorg. Muutosjohtaja Antti Parpo, esittelijä (x) V-S muutosorg. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen, sihteeri Kutsuttuna: (x) Varsinais-Suomen erityishp. Johtaja Seija Aaltonen (asiat 1-4) (x) Oy VASSO Ab Toimitusjohtaja Tapio Häyhtiö (x) LAPE-hanke Muutosagentti Mikko Hulkkonen (x) Turun kaupunki Palvelualuejohtaja Sari Ahonen (asiat 1-5) (x) Turun kaupunki Kehittämispäällikkö Johanna Ritvanen (asiat 1-5)

2 ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio ks. liite 1 Hyväksytään edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin. 3. Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Muutosjohtaja Parpo käy läpi sote-uudistuksen kansallisen ja alueellisen valmistelutilanteen Merkitään tiedoksi. Antti Parpo totesi, että lakipaketin käsittely perustuslakivaliokunnassa on edelleen kesken. Mietintöä voidaan näillä näkymin odottaa helmikuun alkupuolella. Muutosorganisaatio on saanut tammikuussa 2019 valtiovarainministeriöltä valmisteluun 1, 5 miljoonaa euroa jatkorahoitusta.

3 Muutosorganisaatiossa on tällä hetkellä henkilöstöä 30 htv:n verran. Työsopimukset on tehty maaliskuun 2019 loppuun asti. Työskentely kohdentuu tällä hetkellä sisällölliseen valmisteluun ja jatkotyön suunnitteluun. Mikäli lait hyväksytään, ja organisaatiossa voidaan siirtyä toimeenpanovaiheeseen, on tarve nostaa muutosorganisaation henkilöstömäärä nopeasti noin 100 htv:een. Tämän lisäksi on tarve edelleen tiivistää käytännön valmisteluun liittyvää yhteistyötä nykyisten organisaatioiden työntekijöiden kanssa. Muutosorganisaatiossa on valmisteltu alustavasti työpaperia Suuntaviivat sote-palveluille siltä varalta, että uudistus ei tässä vaiheessa etene. Työpaperissa nostetaan esiin niitä kehittämiskohteita, joihin tulee joka tapauksessa jatkossa vaikuttaa, riippumatta uudistuksen mallista. Työtä hyödynnetään myös Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksessä. Harald Holmström saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana kello Pirkko Pakkala saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana kello Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin tilannekatsaus Johtaja Seija Aaltonen ja palvelu- ja kehittämisjohtaja Marika Metsähonkala antavat tilannekatsauksen erityishuoltopiiristä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sari Rantanen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana kello 9.27 Seija Aaltonen poistui kokouksesta asian käsittelyn päätyttyä kello Keskitetyn asiakas- ja palveluohjaustoimintamallin (KomPAssi) järjestäminen kuntien välisenä yhteistyönä: Operatiivisen ohjausryhmän asettaminen sekä kehittämistyöskentelyn malli Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi tekemällään päätöksellä STM/3146/2016 Turun kaupungille KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakasja palveluohjaushankkeeseen rahoituksen. Hyväksytyt kustannukset päätöksessä olivat euroa, joista valtionavustus oli 80 % ja kuntien omarahoitusosuus 20 %.

4 Kaikki Varsinais-Suomen kunnat osallistuivat hankkeen toteuttamiseen. Hanke käynnistyi vuonna 2016 ja se päättyi Hankkeessa kehitettiin ikääntyneille asiakkaille ja heidän läheisilleen monikanavaiset yhteydenottovälineet ja toimintamalli, jossa ikäihminen saa apua tai asiansa vireille yhden yhteydenoton perusteella. Ikäihminen saa yhteyden ammattilaiseen puhelimitse, chat-yhteydellä tai sähköpostilla (kaksikielinen, kuntien yhteinen virtual contact center sekä sähköinen palvelutarjooma-alusta). Ikäihmisellä on mahdollisuus myös kasvokkain toteutettavaan neuvontaan ja ohjaukseen. Käyttöön otetut sähköiset ammattilaisten työvälineet (moniammatillinen, monikanavainen konsultointi, sähköinen palvelutarjoama-alusta) edistävät asiakasohjauksen ammattilaisten yhdenmukaista toimintaa. Asiakasohjaajien käytössä on toiminnanohjausjärjestelmä (Atsor), joka mahdollistaa asiakasohjaustiedon siirtämisen ammattilaiselta toiselle eri kuntien välillä. Toiminnanohjausjärjestelmä tuottaa seurantatietoa mm. asiakasvirroista, asiakkaan asioiden käsittelyajoista ja prosessin etenemisestä. Hankkeessa kehitetty ja käyttöönotettu asiakas- ja palveluohjausmalli ja sähköiset työvälineet mahdollistavat sekä jatkokehityksen yli toimialarajojen että kytkeytymisen kansallisiin järjestelmiin. Konkreettisia kehityskohteita ovat muun muassa maakunnallisen ja kunnallisen (esimerkiksi hyte- palvelut) sekä yksityisen ja kolmannen sektori palvelutarjoaman laajentaminen hankkeessa toteutetulle sähköiselle alustalle. Mallia voidaan laajentaa ikäihmisten palvelujen lisäksi myös muihin asiakasryhmiin (esim. vammaispalvelut, kehitysvammapalvelut). Jatkokehittämisessä kansallisista järjestelmistä käyttöönotettavissa ovat jatkossa esimerkiksi ODA, Kanta- ja Suomi.fi- palvelut. Jatkokehittämisessä tulee huomioida maakunnan sote-arkkitehtuurin tulevat linjaukset sekä varmistaa riittävän tiivis yhteistyö muiden toimijoiden (esim. Turun kaupungin palveluohjausmallin kehittäminen) kanssa. Ylläpidosta ja jatkokehityksestä hankeajan jälkeen on sovittu niin, että yhteisen asiakas- ja palveluohjauksen hallinnointisopimus jatkuu saman sisältöisenä ja kustannukset jakautuvat Varsinais-Suomen kuntien kesken alkaen. Hallinnointisopimusta hallinnoijan (Turun kaupunki) ja kuntien välillä on jatkettu ajalle Ylläpito- ja hallinnointikustannukset koostuvat keskitetyn asiakasneuvonnan ja ohjauksen järjestelmien (Virtual contact center, asiakasohjaajien toiminnanohjausjärjestelmä Atsor ja monikanavainen ammattilaisten yhteydenpitojärjestelmä, asiakasneuvonta.fi) ylläpitokustannuksista sekä toimintaa ylläpitävästä ja kehittävästä henkilöstöstä (keskitetyn asiakasneuvonnan ja ohjauksen kehityspäällikkö, suunnittelija, IT koordinaattori, pääkäyttäjä/sivuston ylläpitäjä). Kehittävän henkilöstön tehtävänä olisi huolehtia toimintamallin ylläpidosta, johtaa ja organisoida jatkokehitystä kuntien, sote-ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation, ICT toimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhdenmukaisesti valtakunnalliset linjaukset huomioiden.

5 Henkilöstö toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien ammattilaisten, asiantuntijoiden ja esimiesten sekä muutosorganisaation henkilöstön kanssa hyödyntäen paikallista osaamista ja tietoa sekä tukien kuntia toiminnan muutoksessa ja toimintaprosessin kehittämisessä. Maakunnan tietohallintojohtaja Tapio Järvenpään kanssa on sovittu (KomPAssin ICT hankinnat ja jatkokehitys kokous ), että ICT jatkokehitystarpeet viedään KomPAssin ohjausryhmän kautta päätettäviksi Maakunnan ICT ja Sähköiset Palvelut työryhmään. Tämä työryhmä päättää ICT kehityksen rahoituksesta sekä varmistaa että kehitys tapahtuu maakunnan linjausten mukaisesti. Kaikkien toimintaan osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien vaikuttamismahdollisuudet turvataan strategisella ohjausryhmätyöskentelyllä. Strategisen ohjausryhmän tehtävänä ovat työskentelyn ja toimintamallin ylläpitoon ja jatkokehitykseen liittyvät pitkän tähtäimen kehittämislinjaukset. Tämän lisäksi ikääntyneiden palveluohjausmallin ja työvälineiden jatkokehittämiseen ja toiminnan seurantaan nimetään operatiivinen ohjausryhmä. Toiminnan laajentuessa muihin asiakasryhmiin, nimetään niille tarvittaessa omat operatiiviset ohjausryhmänsä. Operatiivinen ohjausryhmä määrittelee KomPAssi-asiakasneuvonnan ja ohjauksen toimintamallin tavoiteasetannan, varmistaa olemassa olevan toimintamallin jatkokehittämisen sekä geneerisyyden sekä tunnistaa muutostarpeita nykyiseen prosessiin ja esittää kehitystarpeita. Ohjausryhmä priorisoi jatkokehitystä ja päättää jatkokehityksen kokonaisuuksista. Ohjausryhmälle raportoidaan kehittämistyön etenemisestä ja seurannasta. Ohjausryhmä ohjaa kehitystä ja linjaa tulevaa kehittämistoimintaa raportoinnin perusteella. Ohjausryhmä antaa asiantuntijuutta KomPAssi- toimintamallin toimivuuteen sekä vie luotua toimintamallia laajempaan käytäntöön ja tietoisuuteen maakunnassa. Esitys operatiivisen ohjausryhmän kokoonpanoksi on asialistan liitteenä 2. Ohjausryhmän nimittää hallinnoijan edustajana Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtaja. Liitteenä 3 on esitys toiminnan kehittämismallista. Sari Ahonen ja Johanna Ritvanen esittelevät asiaa. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Todettiin, että operatiivisen ohjausryhmän kokoonpanoa tulee täydentää pienten kuntien edustuksella.

6 Sari Ahonen ja Johanna Ritvanen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn päätyttyä kello Vammaispalvelujen juridinen asiantuntijapalvelu Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab:n hallituksen kokouksessa päätettiin selvittää kuntien kiinnostus Vasson organisoimaan vammaispalvelujen juridiseen asiantuntijapalveluun. Vasso on organisoinut vuodesta 2012 lastensuojelun juridista asiantuntijapalvelua, josta palvelua tarvitsevat kunnat maksavat asukaslukuun suhteutetun hinnan mukaan. Vammaispalvelujen juridisen asiantuntijan tehtäviin kuuluisi kunnan vammaispalveluista vastaavien viranhaltijoiden 1) ohjaus ja neuvonta, 2) avustaminen valitus- ja kanteluasioissa ja 3) koulutus. Pyydettäessä asiantuntija voi toimia moniammatillisten asiantuntijatyöryhmien koordinoijana. Juridista asiantuntijaa voidaan kunnissa hyödyntää kehittämistehtävissä ja asiantuntija voi olla mukana henkilökunnan palavereissa. Juridisen asiantuntijan koulutus- ja pätevyysvaatimuksena on oikeustieteen maisteri tai ylempi oikeustieteellinen tutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan juridiikan tuntemus ja hallinta. Asiantuntijalla on oltava lupa oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) mukaisesti. Vammaispalvelujen juridisen asiantuntijapalvelun perustaminen Vassoon edellyttää riittävää määrää kuntia käyttämään ja rahoittamaan palvelua. Kustannusarvio juridisen asiantuntijan palvelulle on /v. (sis. palkka, vuokrat, matkat ja koulutukset). Juridisen asiantuntijan palvelusta sovitaan kuntien kanssa erikseen tehtävillä palvelusopimuksilla, joilla katetaan asiantuntijapalvelun kustannukset. Asiantuntijapalvelun hinta voidaan sopia joko kokonaan asukaslukuun suhteutetuksi hinnaksi tai niin, että osa hinnasta maksetaan suoriteperusteisesti. Toisaalta on huomattava, että suoriteperusteisuus todennäköisesti nostaa kynnystä kunnissa käyttää palvelua. Toimitusjohtaja Tapio Häyhtiö esittelee asiaa. Merkitään tiedoksi ja käydään lähetekeskustelu kuntien tarpeesta vammaispalvelujen juridiselle asiantuntijapalvelulle.

7 Todetaan, että Vasso lähestyy asiasta kiinnostuneita kuntia ja pykäynnistää tarvittaessa sopimusneuvottelut asiasta kiinnostuneiden kuntien kanssa asiantuntijapalvelun perustamiseksi. Sote-ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne huomioiden lähdetään jatkovalmistelussa siitä että asiantuntijapalvelu voidaan organisoida em. tavalla asti. Tapio Häyhtiön esitys löytyy muistioliitteestä 1. Merkittiin tiedoksi. Todettiin, että Vasso pyytää kuntia ilmoittamaan mahdollisesta kiinnostuksestaan vammaispalvelujen juridisen asiantuntijapalvelun hankintaan helmikuun 2019 loppuun mennessä. Vastausten perusteella Vasso käynnistää tarvittaessa asiasta kiinnostuneiden kuntien kanssa neuvottelut asiantuntijapalvelun hankinnasta. Sote-ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne huomioiden lähdetään jatkovalmistelussa siitä että asiantuntijapalvelu voidaan organisoida em. tavalla asti. 7. Asiantuntijapalvelu tukemaan kuntia Kanta-palvelujen käyttöönotossa Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto on uusin Kanta-palvelu ja sen käyttöönotot ovat valtakunnallisesti alkaneet toukokuussa Varsinais-Suomesta Turun hyvinvointitoimiala otti asiakastiedon arkiston käyttöön joulukuussa 2018 neljäntenä sosiaalihuollon toimijana Suomessa. Varsinais-Suomessa sosiaalihuollon Kanta-palveluiden käytön aloittavat seuraavaksi Lieto ja perusturvakuntayhtymä Akseli. Suurimmalla osalla alueen kunnista on valmistelutyö vielä alkuvaiheessa. Lakisääteisestä velvollisuudesta asiakastiedon arkiston käyttöönottoon tullaan säätämään uudistetussa asiakastietolaissa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä). Hallituksen esityksessä (HE 300/2018) julkisten organisaatioiden tulee ottaa asiakastiedon arkisto käyttöön viimeistään Lakiesitys on tällä hetkellä sote-valiokunnan käsittelyssä ja lain voimaantulopäiväksi on ehdotettu Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab:n hallituksen kokouksessa päätettiin selvittää kuntien kiinnostus Vasson organisoimaan asiantuntijapalveluun, jossa tuettaisiin kuntia Kanta-palveluihin liittymisessä. Useat Varsinais-Suomen kunnat ovat sähköpostitse ilmaisseet kiinnostuksensa kyseiseen asiantuntijapalveluun.

8 Vassossa on tehty konkreettista Kanta-palveluihin tähtäävää sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämistyötä jo vuodesta 2015, jolloin käynnistyi hanke Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset ( ) yhteistyössä Raision, Liedon ja Uudenkaupungin kanssa. Vuosina ovat olleet käynnissä valtakunnalliset sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämishankkeet, Kansa-koulu I ja II, joissa Vasso on ollut aktiivisesti mukana. Kyseisiä valtionavusteisia hankkeita on pääasiallisesti rahoittanut THL. Vassossa on arvioitu, että Kanta-palveluihin liittymisen valmistelun tukemiseen tarvittaisiin tehtävän laajuus huomioiden työpari. Kunnille tarjottava asiantuntijapalvelu sisältäisi THL:n edellyttämät esivalmistelut, kuten sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisiin määrityksiin ja Kanta-vaatimuksiin perehtymisen, kuntien Kanta-valmiuksien selvittäminen ja Kanta-palveluihin liittymisen valmistelun. Esivalmisteluvaiheessa kunnissa tehtäisiin nykytilan kartoitus perustamalla palvelutehtävittäin kuntien asiantuntijoista työryhmiä, joissa käytäisiin läpi, mitä kirjauksia palveluissa tällä hetkellä tuotetaan ja miten tämän hetkinen tiedontuotanto suhteutuu kansallisiin tiedonhallinnan vaatimuksiin. Nykytilan kartoitus tukee Kantapalveluihin liittymisen suunnittelua toiminnallisesta näkökulmasta ja helpottaa uuden oppimista kun tiedetään mistä työntekijöiden pitää oppia pois sekä mahdollistaa vanhojen asiakastietojen käytettävyyden mahdollisissa tietojärjestelmämuutoksissa tai arkistoinnin jälkeen. Esivalmistelun jälkeen asiantuntijapalvelussa tuettaisiin kuntia toiminnan uudistamisessa. Tämä tarkoittaa suunnittelua ja toteuttamista, joka huomioi seuraavat seikat: - uudet kirjaamiskäytännöt - kansallisesti yhtenäiset palveluprosessit - sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen luokitukset - asian- ja asiakkuuden hallinnan - käyttöoikeudet - tietosuojan ja tietoturvan - Kanta-palvelujen käyttöönoton suunnittelu Myös toiminnan uudistaminen perustuisi kuntien kanssa palvelutehtävittäin koordinoitaviin työryhmiin. Lisäksi yhteistyötä tehtäisiin teknisen valmistelun ja muun kunnissa ja maakunnassa tehtävän toiminnallisen kehittämisen kanssa. Vassossa työskentelee vuoden 2019 loppuun asti Kansa-koulu-hankkeen aluekoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu suppeasti myös Kanta-palveluiden liittymisen tukeminen. Sosiaalialan osaamiskeskukset käyvät tällä hetkellä neuvotteluja sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä STM:n kanssa. Pyrkimys on, että STM saataisiin rahoittamaan hanketta, jossa yhtenä tehtävänä olisi Kanta-palveluiden liittymisen tukeminen.

9 Vasso pystyy tarvittaessa rahoittamaan perustoiminnastaan välisen ajan asiantuntijapalvelun siten, että Vassoon palkataan henkilö 100 % työpanoksella ja Kansa-koulu hankkeessa työskentelevä aluekoordinaattori tukee tehtävää myös omalla osittaisella työpanoksellaan. Vuoden 2020 toiminnan rahoitus tulee ratkaista erikseen myöhemmin, rahoitus pyritään ensisijaisesti saamaan valtion hankerahoituksena. Toimitusjohtaja Tapio Häyhtiö esittelee asiaa. Merkitään tiedoksi ja käydään lähetekeskustelu kuntien tarpeesta asiantuntijatuelle Kanta-palveluihin liityttäessä. Todetaan, että Vasso lähestyy asiasta kiinnostuneita kuntia ja neuvottelee niiden kanssa asiantuntijapalvelun hyödyntämisestä. Tapio Häyhtiön esitys löytyy muistioliitteestä 1. Merkittiin tiedoksi. Todettiin, että Vasso pyytää kuntia ilmoittamaan mahdollisesta kiinnostuksestaan asiantuntijapalvelun käyttöön helmikuun 2019 loppuun mennessä. Sofia Ulfstedt ja Marika Metsähonkala poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana kello Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen jatkokehittäminen vuonna 2019 Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen otti suuren loikan LAPE-muutosohjelman myötä vuosina Mikäli sote- ja maakuntauudistus ei toteudu, monet pitkälle ehtineet ja hyväksi todetut hankkeen ja siinä mukana olleiden kuntien kehittämispanostukset uhkaavat valua hukkaan. Hallintomallista riippumatta lasten ja perheiden palvelujen uudistustyön saralla tarvitaan maakunnallista yhteistyötä sekä yhdenmukaisia ja tehokkaampia toimintakäytäntöjä. Uudistustyön jatkon varmistamiseksi tulisikin perustaa maakunnallinen koordinaatiohanke, jota voidaan ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman avulla. Näin on toimittu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa. Koordinaatiohankkeen kolme keskeistä kehittämiskokonaisuutta olisivat: 1. Perhekeskustoimintamallin jatkokehittäminen

10 Lasten ja perheiden palvelut kootaan kaikki saman toimintamallin alle, jolloin asiakas saa palvelua nopeasti ja helposti yhdestä paikasta ja organisaation mahdollisuus yhteiseen työskentelyyn kasvaa. Perhekeskustoimintamalliin kuuluu myös lasten ja perheiden sähköisten palveluiden ylläpito (mm. Pyydä apua! - nappi ja Neuvola-chat) ja kehittäminen. 2. Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen Osaamis- ja tukikeskus ottaa vastuu kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevista lapsista ja nuorista, joita on noin yksi prosentti väestöstä. Perus- ja erityistasolla vapautuu resurssia muihin tehtäviin. 3. Lastensuojelun kehittäminen ja maakunnallisten palvelujen valmistelu Tavoitteena tulisi olla selkeästi nykyisen kustannuskehityksen pysäyttäminen, palvelutuottamisen suorituskyvyn parantaminen ja vaikuttavuuden sekä palvelun laadun kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella jokaiseen maakuntaan on palkattu muutosagentti, jonka tehtävänä on lapsiperhepalvelujen kehittämisen kokonaiskoordinaatio ja sote- ja maakuntauudistuksen mukainen valmistelutyö lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelukokonaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella viiteen suurimpaan kaupunkiin on lisäksi palkattu sivistystoimen kunta-agentti, jonka tehtävänä on koordinoida sivistystoimen ja sote-palvelujen rajanpintaan kuuluvia kehittämistoimenpiteitä. Varsinais-Suomessa muutosagentin toimintaa hallinnoi Raision kaupunki ja kunta-agentin toimintaa Turun kaupunki. Kunta-agentin toiminta-alueena on koko länsirannikko. Tämä kansallisesti rahoitettu koordinaatioresurssi ei riitä lasten ja perheiden palvelujen uudistusten juurruttamiseen ja käyttöönottoon ja se tarvitsee tuekseen maakunnan omaa kehittämistoimintaa. Maakunnan koordinaatiohankkeen alustava budjetti ajalle olisi euroa. Mikäli maakuntauudistus ei etene nopeasti tai työlle ei saada hankerahoitusta, hanke tulisi rahoittaa kuntien omalla rahoituksella. Turun yliopiston Sote-Akatemian ja sosiaalitieteiden laitoksen kanssa hankkeen vaikuttavuuden arviointiin kehitetään jatkossa laajemmin sovellettava moderni arviointimalli. Hankkeen johto (muutosagentti) (STM:n rahoitus ) Kunta-agentti (OKM:n rahoitus ) Sähköisten pilottien koordinaattori (maakunnan ICT-valmistelu) Perhekeskuskoordinaattori Vaativien palvelujen koordinaattori Lastensuojelun koordinaattori Systeemisen mallin kouluttajat Hankehallinnointi ja viestintäpalvelut Osahankkeiden palveluostot Yhteensä Suunnitelma hankkeen sisällöksi on liitteenä 4.

11 Muutosagentti Mikko Hulkkonen esittelee LAPE-hankkeen jatkokehittämissuunnitelmaa vuodelle Asia on menossa käsiteltäväksi johtavien viranhaltijoiden kokoukseen seuraavalla päätösesityksellä: Johtavat viranhaltijat päättävät, että 1. Varsinais-Suomeen perustetaan lapsi- ja perhepalveluiden koordinointihanke, jolla varmistetaan vuonna toteutetun LAPE-muutosohjelmassa kehitettyjen asioiden juurruttaminen käytäntöön 2. Sote-johtajat tarkentavat mahdollisilla kannanotoillaan koordinointihankeen suunnitelmaa ennen sen aloitusta 3. Rahoitus hankkeeseen toteutetaan ensisijaisesti ulkopuolisella hankerahoituksella ja toissijaisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmistelurahoituksella. Mikäli hankerahoitusta ei saada tai sote-uudistukselle ei myönnetä rahoitusta vuoden 2019 loppuun asti, asia tuodaan uudelleen kuntien käsittelyyn. Merkitään tiedoksi ja käydään lähetekeskustelu toiminnan sisällöstä. Merkittiin tiedoksi ja todettiin, että sote-johtajakokous puoltaa esitettyä toimintamallia. Asian käsittelyn yhteydessä nähtiin tarve löytää ratkaisu Lupa auttaa hankkeessa käyttöönotettujen sähköisten työkalujen (Pyydä auttaa nappi, neuvolachat) sopimushallintaan. Lähtökohtaisesti pidettiin parhaana ratkaisuna sitä, että hallinnointiin löydettäisiin isäntäkunta, joka voi toimia yhtenä sopimuskumppanina järjestelmätoimittajiin päin. Mikko Hulkkonen ja Pasi Oksanen kartoittavat kuntien mahdollisuuksia toimia isäntäkuntina. Mikäli tällaista ratkaisua ei löydy, on kunkin kunnan tehtävä oma, itsenäinen sopimus palvelun käytöstä järjestelmätoimittajan kanssa. Mikko Hulkkonen informoi palvelua käyttäviä kuntia kun on kartoitettu löytyykö sopimushallintaan isäntäkunta vai onko kunkin kunnan tehtävä asiasta omat ylläpitosopimukset. 9. Lastensuojelun hakupalvelun (SocFinder) käyttöönotto Varsinais-Suomen lastensuojelun laitoshoidon tueksi on tarjolla lastensuojelun hakupalvelu, joka tehostamalla lastensuojelun sijaishuollon asiakasohjausta ja palvelujen

12 valintaa, säästää työntekijöiden työaikaa, yhdenmukaistaa sijoituspaikan valinnan prosessia ja parantaa lastensuojelun laatua, kun palveluntuottajat löytyvät yhdestä tietokannasta. Hakupalvelun käyttöoikeusmaksu on sidottu kunnan väestöpohjaan, palveluntuottajille palveluun liittyminen on maksutonta. Varsinais-Suomen sote- ja maakuntamuutosorganisaation tietohallintojohtajan kanssa on sovittu, että hakupalvelun hankinta ja sen lisäkehittämistoimet kustannetaan vuodelle 2019 maakunnan ICT-valmistelurahoituksesta. Socfinderin tuottamassa hakupalvelussa näkyy jokaisesta sijaishuollon hoitoyksiköstä niiden yhteystiedot, reaaliaikaiset käyttöastetiedot, vapaat sijoituspaikat, sanallinen toimintakuvaus, palveluntarjonta ja muu osaaminen. Hakupalvelu etsii muutamassa sekunnissa lapselle parhaiten soveltuvat lastensuojelun palveluntuottajat. Lastensuojelun työntekijä näkee yhdellä silmäyksellä vapaana olevat paikat ja hänen on helppo vertailla niitä. Hakupalvelun avulla voidaan etsiä sijaishuollon arviointi- ja vastaanottokoteja, sijaishuollon ammatillisia perhekoteja, sijaishuollon laitoshoitopaikkoja, erityisyksikköjä ja jälkihuoltopaikkoja. Paikkoja voidaan etsiä halutun kieliselle ja ikäiselle asiakkaalle sekä rajata hakua sen mukaan, millaista erityispalvelua tarvitaan asiakkaalle. Haluttaessa voidaan etsiä myös pelkästään niitä hoitoyksiköitä, joissa on vapaita sijoituspaikkoja. Hakutuloksissa näytetään ensisijassa kilpailutuksen piirissä olevat sopimuspaikat ja sen jälkeen muut mahdolliset sijoituspaikat hoitopaikkahinnan mukaan nousevassa järjestyksessä. Hoitopaikan varaaminen tehdään puhelimitse tai sähköpostitse. Vastaavaa hakupalvelua ei ole Suomessa tarjolla muita, ja se on ensimmäinen kuntarajat ylittävä lastensuojelun hakupalvelu. Palvelu on käytössä tai sen käyttöön otosta on sovittu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa), läntisellä Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Sovelluksen käyttöönottoprosessi vie noin 2 kuukautta, jolloin palveluntuottaja tekee sopimukset palveluun liittymisestä hoitopaikkojen kanssa ja hoitopaikkojen tiedot liitetään järjestelmään. Sovelluksen käyttö on ilmaista hoitopaikkojen tarjoajille. Käyttäjien kouluttamiseen menee yksi päivä. Jotta hakupalvelusta olisi vielä suurempi hyöty, on pyydetty tarjous myös siitä, että hakupalvelun perusversioon kehitetään Varsinais-Suomessa vuoden 2019 aikana kaksi uutta ominaisuutta: Sijoitusyksiköiden tarkistusraportit ja omavalvontasuunnitelmat Sijaisperherekisteri - Sijaisperheiden perustiedot (ei perheiden nimiä), sijaispaikkojen määrät, toiminnalliset ja hoidolliset mahdollisuudet jne.

13 Lisäksi kehittämisoptiona on kotipalvelujen tuottajatiedot eli työntekijämäärät sekä toiminnalliset ja hoidolliset mahdollisuudet. Kotipalvelun tuottajien ottaminen mukaan järjestelmään antaisi mahdollisuuden hakea myös kevyempiä avohuollon tukipalveluja. Lisäkehittäminen voidaan myös kustantaa maakunnan ICT-valmistelusta, mutta se edellyttää maakunnallista koordinaatiota ja toimeenpanon tukea. SocFinderin hakupalvelu on täysin selainpohjainen ja se on tehty pääasiassa Javalla/Java-scripteillä. Sovelluksen tiedot on tallennettu suojattuun pilvipalveluun, joka sijaitsee EU:n alueella (Frankfurt). Muutosagentti Mikko Hulkkonen esittelee asiaa. Sote-johtajakokous toteaa, että 1. Sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatio hankkii alueen toimijoiden käyttöön lastensuojelun SocFinder hakupalvelun. 2. Vuonna 2019 palvelu on kuntien käytettävissä maksutta, kustannukset katetaan maakunnan ICT-valmistelurahoituksesta. 3. Käyttöönotto koordinoidaan osana LAPE-hanketyöskentelyä. Sote-johtajakokous totesi, että 1. Sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatio hankkii alueen toimijoiden käyttöön lastensuojelun SocFinder hakupalvelun. 2. Vuonna 2019 palvelu on kuntien käytettävissä maksutta, kustannukset katetaan maakunnan ICT-valmistelurahoituksesta. 3. Käyttöönotto koordinoidaan osana LAPE-hanketyöskentelyä. 10. Varsinais-Suomen alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta Tarve Varsinais-Suomen alueelliseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään on kirjattu jo vuonna 2013 laadittuun terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan. Vastaava tarve on monessa muussakin maakunnassa. Keväällä 2015 tehdyn valmistelun pohjalta käynnistyi valtakunnallinen hanke, joka on saanut nimen UNA (latinaa ja tarkoittaa yhdessä tekemistä). Hankkeeseen osallistuu 18 sairaanhoitopiiriä ja 7 kaupunkia, mukaan lukien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki. UNA-hankkeen alkuvaiheessa syntyivät kattavat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän toiminnalliset määritykset, joiden avulla voidaan vaiheittain kilpailuttaa tietojärjestelmäratkaisuja sekä ohjata nykyisten järjestelmien

14 kehittämistyötä. Määrittelyn lähtökohtana oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallien ja prosessien muuttaminen kustannusvaikuttavammiksi sekä asiakaslähtöisiksi tietojärjestelmien tukemana. Tavoitteena oli tehdä määrittelyt toimittajariippumattomasti ja eri organisaatiomalleihin sopiviksi, niin että ne ovat käyttökelpoisia riippumatta mahdollisen sote-uudistuksen mallista ja aikataulusta. Työssä hyödynnettiin aikaisemmin vastaavaa työtä tehneiden projektien tuloksia mm. HUS-alueen APOTTI-projektin tekemiä määrittelyjä. UNA-hankkeessa on ensimmäisenä projektina toteutettu yhteiskäyttöinen lomakesovellus sähköisten Kelan lomakkeiden tuottamiseksi. Sen käyttöönotto on alkamassa. Toisena projektina on meneillään UNA-tietojärjestelmäytimen kilpailutus. Siinä toteutetaan organisaatioiden välinen asiakastietojen näkymä ja asiakkaan suunnitelma eli asiakkuuden hallinta. UNA-ydin ei korvaa nykyisiä järjestelmiä, vaan yhdistää niitä. Kilpailutus on edennyt viimeiseen tarjouskierrokseen, hankintapäätös syntyy maaliskuun alussa. UNA-hankkeessa ollaan siirtymässä nyt seuraavaan vaiheeseen eli maakunnallisten sote-toiminnan kokonaisuuden kattavien asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankintaan. Hankintaa valmistellaan viime vuonna perustetun UNA Oy:n toimesta kiinteässä yhteistyössä useiden maakuntien kanssa. Työ on aloitettu julkaisemalla toimittajille osoitettu tietopyyntö markkinatilanteen kartoittamiseksi. Alustavan tiedon valossa mukaan voisi olla lähdössä 11 maakuntaa, joiden yhteinen väestöpohja olisi noin 3 miljoonaa asukasta. Ellei Varsinais-Suomi lähde tähän konsortioon mukaan, jäämme yksin elinkaarensa päässä olevien järjestelmien kanssa muun Suomen edetessä yhteisissä hankinnoissaan. Varsinais-Suomen kuntien näkökulmasta hankkeessa korvattaisiin nykyiset noin 45 erillistä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmää yhteisellä järjestelmällä. Maakuntauudistuksen ICT-valmistelussa tavoitetilaksi on myös asetettu yhtenäisen ratkaisun hankinta UNA-hankkeen kautta. Hankinta on perusteltu toteuttaa riippumatta siitä, toteutuuko sote-uudistus nykyisten esitysten mukaisesti vai ei. Todennäköistä on, että yhtenäisempään sote-sektorin toimintamalliin jollain tapaa tulevina vuosina joka tapauksessa mennään. Hankinnan nopein ajateltavissa oleva aikataulu muodostunee sellaiseksi, että valmisteluvaihe toteutuisi vuoden 2019 aikana, varsinainen kilpailutus vuonna 2020 ja käyttöönotot voisivat tapahtua kaksi vuotta kestävän rakentamisvaiheen jälkeen alkaen vuoden 2023 alusta. Hankintavaiheessa kustannukset muodostuvat lähinnä henkilötyöstä, jota tarvitaan määrittelyssä sekä hankintaprosessissa. Olemalla mukana isossa hankintakonsortiossa voidaan työtä jakaa ja saavuttaa säästöjä verrattuna yksin tekemiseen. Hankintavaiheen henkilötyökustannusten voidaan arvioida olevan Varsinais-Suomen

15 osalta noin 1 M /v, rakentamisvaiheessa 2-5 M /v ja koko järjestelmäinvestoinnin noin M suuruusluokkaa. Koska hankinta koskee koko maakuntaa ja kaikkia kuntia, olisi perusteltua kattaa kustannukset sairaanhoitopiirin investointina. Hankinta- ja rakentamisvaiheen investointikustannuksiin on jo sairaanhoitopiirin voimassa olevassa taloussuunnitelmassa varauduttu riittävästi vuosille seuraavasti: 2019: 1,7 M 2020: 4,0 M 2021: 7,5 M 2022: 7,5 M Vuosille voidaan arvioida tarvittavan varsinaiseen investointiin vielä noin 50 M. Vuoden 2019 osalta voidaan todennäköisesti käyttää myös maakunnan ictvalmisteluun myönnettyä hankerahaa, alustava arvio 1,2 M. Asia on menossa johtavien viranhaltijoiden kokouksen käsiteltäväksi seuraavalla esityksellä: Tässä vaiheessa tulee päättää tahtotilasta yhteiseen maakunnan asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan. Jos maakuntauudistus toteutuu, hankinta luonnollisesti siirtyy kuntien vastuulta maakunnalle. Vaiheistus ja päätöspisteet olisivat seuraavat: 1. Nyt sovitaan tahtotilasta. Sairaanhoitopiirin hallitus tekee virallisen päätöksen valmisteluun osallistumisesta. 2. Sairaanhoitopiiri ja kuntien nimeämät henkilöt osallistuvat hankinnan valmisteluun helmikuusta alkaen. Muodostetaan Varsinais-Suomen alueelliselle projektille organisaatio, jossa kaikilla kunnilla on edustus. 3. UNA Oy julkaisee alustavan hankintailmoituksen kevään-kesän 2019 aikana ja aloittaa neuvottelumenettelyn. Mukana useita maakuntia. 4. Sairaanhoitopiiri kerää vuoden 2019 aikana kunnilta virallisen valtuutuksen hankinnan toteutuksesta koko maakunnan käyttöön. 5. Lopullinen tarjouspyyntö lähtee vuoden vaihteessa, johon mennessä tarvitaan sitovat päätökset kunnilta. 6. Hankintapäätös syntyy vuoden 2020 aikana. 7. Järjestelmän rakentaminen ja konfigurointi Ensimmäiset käyttöönotot vuoden 2023 aikana. Muutosjohtajan esitys: Johtavien viranhaltijoiden kokous päättää osaltaan, että 1. Varsinais-Suomen johtavat viranhaltijat ilmaisevat myönteisen tahtotilansa osallistua UNA Oy:n kautta organisoitavaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutukseen. 2. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää alueen kunnilta ja sote-kuntayhtymiltä virallisen valtuutuksen toteuttaa hankintaprosessi niiden puolesta.

16 Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 11. Muut asiat Puheenjohtaja totesi, että valmistelun yhteydessä tunnistettavat lainsäädännön yhtenäistämistarpeet tulee nostaa esiin ja huomioida jatkovalmistelussa. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion laati Pasi Oksanen erikoissuunnittelija