Teksti Teppo Tiilikainen

Transkriptio

1 Teksti Teppo Tiilikainen PIIRITETTY

2 LINNOITUS Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelu NSA halutaan kuriin. NSA:n päämaja sijaitsee Fort Meadessä Marylandissa. Suomen Kuvalehti 49/

3 Tietovuotaja Edward Snowdenin ensimmäisistä paljastuksista on kulunut tasan puoli vuotta. Uusia tietoja on tullut sen jälkeen julki lähes viikoittain. Yhdysvaltain viranomaiset pelkäävät, että pahin on vasta edessä. Julkisuuteen on vuodettu tähän mennessä noin 500 Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston NSA:n salaista asiakirjaa. Snowdenin uskotaan kuitenkin kopioineen jopa dokumenttia ja varastoineen ne internetin pilvipalveluihin monien salasanojen taakse. Viranomaisten mukaan ne saattavat sisältää myös tiedustelupalvelujen työntekijöiden nimilistoja. Tiedot NSA:n vakoilun laajuudesta ovat horjuttaneet Yhdysvaltain kansainvälisiä suhteita ja pakottaneet kongressin pohtimaan urkinnan laillisuutta. Mielipidekyselyjen mukaan valtaosa amerikkalaisista katsoo, että salakuuntelu loukkaa heidän yksityisyyttään. Monet pelkäävät että Yhdysvallat on muuttumassa orwellilaisesksi isoveliyhteiskunnaksi, jossa hallitus valvoo tarkasti kansalaisten toimintaa. Snowdenin papereiden perusteella NSA pystyy vakoilemaan ketä tahansa, jopa Yhdysvaltain läheisimpien liittolaismaiden johtajia. Se salakuuntelee puhelimia, lukee sähköposteja ja tekstiviestejä ja tutkii Facebook-tilejä. Turvallisuusvirasto tallentaa periaatteessa kaikki Yhdysvalloissa käydyt puhelinkeskustelut. Se tekee yhteistyötä teleoperaattoreiden ja verkkoyhtiöiden kanssa ja kerää päivittäin suunnattomat määrät tietoja ihmisistä, jotka eivät ole tehneet mitään epäilyttävää. Se on mahdollista, koska valtaosa maailman verkkoliikenteestä kulkee amerikkalaisten tietoliikennepalvelimien kautta. NSA sieppaa tietoa suoraan valokuitukaapeleista ja suuryritysten palvelimilta vakoiluohjelmien avulla. Tunnetuin niistä on terrorismin vastaiseen sodankäyntiin kehitetty Prism-ohjelma, joka otettiin käyttöön vuonna Myös Britannian tiedusteluvirasto GCHQ käyttää sitä. MANUEL BALCE CENETA / AP / LK NSA käyttää teknologiayhtiöitä häikäilemättömästi hyväkseen. Se pakottaa ne antamaan tietoja asiakkaistaan ja kieltää niitä rangaistuksen uhalla kertomasta urkinnasta. Salaliitossa ovat mukana kaikki suurimmat verkkoyhtiöt kuten Google, Yahoo, Facebook, Hotmail, Apple ja AOL Mail. Ne ovat vakoilun kannalta korvaamattomia, koska ne ovat rakentaneet maailmanlaajuisen infrastruktuurin ja perustaneet valtavia datakeskuksia eri puolille maailmaa. Esimerkiksi Google laajentaa parhaillaan Haminassa sijaitsevaa palvelinkeskustaan 450 miljoonalla eurolla. Facebook kertoo saaneensa tämän vuoden alkupuoliskolla Yhdysvaltain tiedusteluelimiltä yli ja Yahoo lähes selvityspyyntöä. Applelle niitä on tullut muutama tuhat. Yhtiöt ovat nostaneet kanteen Yhdysvaltain liittovaltiota vastaan. Ne haluaisivat kertoa avoimesti selvityspyynnöistä vakuuttaakseen asiakkaansa siitä, ettei läheskään kaikkien tietoja urkita. Yhtiöt ovat huolissaan maineestaan, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja NSA:n johtaja Keith Alexander lähdössä Valkoisesta talosta lokakuun alussa. Mika Aaltola sanoo. Ne haluavat osoittaa, ettei yhteistyö NSA:n kanssa ole niin laajaa kuin väitetään. Aaltola on seurannut NSA:n ympärillä käytävää keskustelua paikan päällä Washingtonissa, sillä hän toimii toimii parhaillaan vanhempana tutkijana Johns Hopkinsin yliopistossa. Hän muistuttaa, että tiedustelupalvelujen ja yritysten yhteistyöllä on pitkät perinteet Yhdysvalloissa. Yhdysvallat aloitti signaalitiedustelun 1920-luvulla yhteistyössä Western Unionin ja postilaitoksen kanssa. Aaltolan mukaan teknologian kehitys on korostanut NSA:n roolia perinteisen vakoiluun keskittyvän CIA:n kustannuksella. 22 Suomen Kuvalehti 49/2013

4 NSA pystyy vakoilemaan ketä tahansa, jopa läheisimpien liittolaismaiden johtajia. Koko maailman tieto on kaapeleissa, jotka menevät ristiin ja rastiin maalla ja merellä, hän sanoo. Se on tehnyt signaalitiedustelusta helpompaa. Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto perustettiin 1952 kaikessa hiljaisuudessa. Päätöksestä ei kerrottu lehdistössä eikä siitä keskusteltu kongressissa, minkä vuoksi nimilyhenne NSA on väännetty leikillisesti muotoon No Such Agency (sellaista virastoa ei ole). Myös NSA:n budjetti on salainen. Turvallisuusvirasto on erikoistunut kryptografiaan eli viestien salaamiseen ja salakirjoitettujen viestien avaamiseen. Se on vaikuttanut voimakkaasti tietotekniikan kehitykseen koko internet-verkko on alun alkaen Yhdysvaltain sotilaallinen projekti. Alunperin NSA sai urkkia vain Yhdysvaltain ulkopuolista tai sinne tulossa olevaa viestintää. Tosiasiassa se on kuitenkin vakoillut myös maan sisäistä tietoliikennettä. Turvallisuusviraston rooli kasvoi 1960-luvulla Vietnamin sodan aikana. Se tuotti armeijalle tietoja pohjoisvietnamilaisten hyökkäyssuunnitelmista ja salakuunteli kotimaassa Martin Luther Kingiä ja muita kansalaisoikeustaistelijoita. Turvallisuusviraston valtuuksia lisättiin tuntuvasti New Yorkiin ja Washingtoniin syyskuussa 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Presidentti George W. Bushin hallinnon laatima Patriot Act -lainsäädäntö antoi sille oikeuden valvoa Yhdysvaltain sisäistä tietoliikennettä ja internetin käyttöä sekä tallentaa kansalaisten puhelinkeskusteluja. Patriot Actia perusteltiin terrorismin uhalla ja sitä tuki kongressin selvä enemmistö. Osa lainsäädännöstä säädettiin kuitenkin määräaikaiseksi. Presidentti Barack Obama jatkoi näiden lakien voimassaoloa viime toukokuussa, vain muutamia minuutteja ennen niiden raukeamista. NSA:lla oli tärkeä rooli Irakin sodassa, sillä se pystyi paikantamaan vihollisia seuraamalla puheluita, tekstiviestejä sekä sähköposteja. Viraston tunnetuin taidonnäyte liittyy kuitenkin Iranin kiisteltyyn ydinaseohjelmaan. NSA onnistui ujuttamaan vuonna 2010 iranilaiseen Natanzin ydinlaitokseen Stuxnet-nimisen haittaohjelman, joka tuhosi sen ohjausjärjestelmän ja hajotti satoja sentrifugeja. Virus syötettiin tietokoneisiin todennäköisesti muistitikulla, sillä niitä ei ollut kytketty turvallisuussyistä internetiin. Edward Snowden on vahvistanut, että Moskovalainen nettilehti julkaisi lokakuussa kuvan Edward Snowdenista risteilyllä Moskvajoella. Snowden piileskelee Moskovassa Tietovuotaja Edward Snowden, 30, alkoi epäillä tiedustelupalvelujen toimintatapoja työskennellessään CIA:n toimistossa Genevessä vuonna Hänen mukaansa CIA:n virkailijat värväsivät tuolloin sveitsiläisen pankkivirkailijan luovuttamaan salaisia tietoja kiristämällä häntä rattijuoppoussyytteillä. He olivat juottaneet hänet tarkoituksella humalaan ja yllyttäneet hänet sen jälkeen auton rattiin. Snowden erosi CIA:sta 2009 ja siirtyi NSA:lle töitä tekevän konsulttiyhtiö Booz Allenin palvelukseen. Hän käytti hyväkseen NSA:n työntekijöiltä urkkimiaan salasanoja ja alkoi kopioida salaisia asiakirjoja. Kesäkuussa Snowden luovutti brittiläiselle The Guardian -lehdelle ja amerikkalaiselle The Washington Postille satoja salaisia dokumentteja ja pakeni Hongkongin kautta Venäjälle, josta hän sai väliaikaisen turvapaikan vuodeksi. Hänen rahansa alkavat kuitenkin olla lopussa, sillä hän ei ole pyytänyt paljastuksistaan palkkioita. Snowden on käyttänyt lähes kaikki säästönsä ruokaan, vuokraan ja vartiointiin, hänen asianajajansa Anatoli Kutšera kertoo Rossiskaja Gazeta -lehden haastattelussa. Kutšeran mukaan Snowden on saanut töitä suuren venäläisen verkkosivuston ylläpitäjänä. Turvallisuussyistä hän ei kuitenkaan suostunut kertomaan työnantajan nimeä. Uutistoimisto Reutersin mukaan Snowden on varmistanut, että hänen kopioimansa asiakirjat tulevat julki, jos hänet vangitaan tai murhataan. Tietokantaa suojaa moninkertainen salaus. Salasanat ovat eri ihmisten hallussa, ja ne ovat voimassa vain tiettyinä aikoina vuorokaudessa. J Suomen Kuvalehti 49/

5 Kongresissa on vireillä useita lakiesityksiä tiedustelutoiminnan uudistamiseksi. NSA kehitti Stuxnetin yhteistyössä Israelin kanssa. Hanke oli osa Bushin presidenttikaudella aloitettua ja Obaman jatkamaa tiedusteluhanketta, jota kutsuttiin nimellä Operaatio olympialaiset. Turvallisuusvirasto on rakentanut nykyisen johtajansa, kenraali Keith Alexanderin kahdeksanvuotisella kaudella Utahin autiomaahan puolitoista miljardia dollaria maksaneen datakeskuksen, jonka käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt toistuvasti teknisten ongelmien vuoksi. NSA on laajentanut myös päämajaansa, joka sijaitsee Washingtonin koillispuolella Fort Meadessä. NSA on Yhdysvaltain suurin matemaatikkojen työnantaja ja Marylandin osavaltion suurimpia sähkön kuluttajia. Sen palveluksessa on työntekijää. Snowdenin vuotamista dokumenteista käy ilmi, että Yhdysvallat on vakoillut kymmenien liittolaismaiden suurlähetystöjä. Saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan turvallisuusvirasto on erityisen kiinnostunut Kiinasta, Venäjästä, Iranista, Pakistanista, Pohjois-Koreasta ja Afganistanista. EU, Saksa, Ranska ja Japani luokitellaan keskitärkeiksi kohteiksi, mutta esimerkiksi Suomi ei juurikaan kiinnosta amerikkalaisia. Lokakuussa Der Spiegel paljasti, että NSA on salakuunnellut vuosikausia liittokansleri Angela Merkelin puhelinta. Vakoilulaitteisto oli asennettu Brandenburgin portilla sijaitsevan Yhdysvaltain suurlähetystön katolle vain 800 metrin päähän liittokanslerin virastosta. Paljastus aiheutti valtavan kohun, mutta myöhemmin on käynyt ilmi, että myös Britannian, Kiinan, Pohjois-Korean ja Venäjän tiedustelupalvelut ovat salakuunnelleet Merkeliä. Snowdenia pidetään Saksassa suoraselkäisenä sananvapauden sankarina. Vihreitä edustava veteraanipoliitikko Hans- Christian Ströbele kävi lokakuun lopulla Moskovassa pyytämässä häntä todistajaksi Saksan parlamentin erityisistuntoon. Kymmenet saksalaiset poliitikot ja julkisuuden henkilöt ovat vaatineet hallitusta myöntämään Snowdenille turvapaikan, mutta hallitus ei ole halunnut ärsyttää amerikkalaisia. Saksa ja Yhdysvallat ovat perinteisesti läheisiä liittolaisia, mutta nyt suhteet ovat kovalla koetuksella. Tilanne on ollut selvästi jännittyneempi kuin edellisen viileän kauden aikana vuonna 2003, jolloin liittokansleri Gerhard Schröderin punavihreä hallitus kieltäytyi tukemasta amerikkalaisia Irakin sodassa. Ulkoministeri Guido Westewelle vaati amerikkalaisia tilille jälleen viime viikolla, kun Yhdysvaltain senaatin Eurooppa-valiokunnan puheenjohtaja Chris Murphy vieraili Berliinissä. Saksa ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan sopimuksesta, joka asettaa urkinnalle selkeät rajat. NSA kiistää urkkineensa Saksasta yrityssalaisuuksia. Silti saksalaisyritykset pitävät Yhdysvaltoja lähes yhtä vaarallisena yritysvakoilijana kuin Kiinaa. Esimerkiksi Audin hallituksen jäsenet joutuvat jättämään kokouksien ajaksi kännykkänsä säilöön. Myös Ranska on arvostellut voimakkaasti NSA:n toimintaa, ja Brasilian presidentti Dilma Rousseff perui urkintakohun vuoksi vierailunsa Yhdysvaltoihin. Ulkomailla on kysytty, kuinka kauan Obama on tiennyt vakoilusta. Presidentin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Susan Rice vakuuttaa, ettei Obamalle kerrottu esimerkiksi Merkelin puhelimen kuuntelusta. The Wall Street Journalin lähteet väittävät kuitenkin, että Obama olisi kieltänyt Merkelin ja muiden valtionjohtajien urkkimisen kuultuaan asias ta viime kesänä. Voimakas kritiikki on pakottanut NSA:n puolustuskannalle. Viraston johtaja Keith Alexander väitti kongressin tiedustelukomitean kuulustelussa, että eurooppalaiset mediat ovat tulkinnet väärin Snowdenin vuotoja. Hänen mukaansa NSA ei kerännyt itse kymmenien miljoonien eurooppalaisten teletietoja vaan sai ne muiden Nato-maiden tiedustelupalveluilta. Amerikkalaisten sähköpostiliikenteen seurannan Alexander väittää loppuneen jo Yhdysvaltain ulkomaantiedustelun korkein johtaja James Clapper korosti puolestaan, että muiden maiden johtajien vakoilu on tiedustelupalvelujen perustoimintaa. Hänen mukaansa liittolaismaat vakoilevat amerikkalaisia aivan samalla tavalla. NSA väittää estäneensä puhelin- ja verkkovalvonnalla kaikkiaan 54 terrori-iskua, joista tosin vain 13 kohdistui suoraan Yhdysvaltoihin. Vuonna 2007 se paljasti terroristiryhmän, joka suunnitteli autopommi-iskuja Yhdysvaltain sotilaskohteisiin ja Frankfurtin lentokentälle. Liittovaltion poliisi FBI pidätti 2008 NSA:n puhelinseurannan avulla Kansas 24 Suomen Kuvalehti 49/2013

6 Yhdysvalto- jen hallinnon julkistamat salaiset asiakirjat osoittavat, että ulkomaantiedustelusta vastaava tuomioistuin FISC kiinnitti jo vuonna 2009 huomiota NSA:n toimivaltuuksien ylityksiin. Cityssä autojen varaosia myyneen jemeniläisen Khalid Ouazzanin, joka rahoitti terroristijärjestö al-qaidaa ja suunnitteli New Yorkin pörssin räjäyttämistä. Hänet tuomittiin 14 vuodeksi vankilaan. Obama on määrännyt skandaalin jälkeen NSA:n lopettamaan muun muassa YK:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston puhelinten kuuntelun ja asettanut viisihenkisen asiantuntijakomitean selvittämään tiedustelutoiminnan uudistamista. Yhdysvaltain johto pelkää, että skandaali haittaa vientiä ja suurten teknologiayhtiöiden toimintaa, tutkija Mika Aaltola sanoo. Yhdysvaltain korkein oikeus on ollut haluton ottamaan kantaa vakoiluohjelmien perustuslaillisuuteen. Kongressissa on kuitenkin vireillä useita lakiesityksiä tiedustelutoiminnan uudistamiseksi. Tunnetuin niistä on demokraattisen senaattorin Patrick Leahyn ja republikaanisen kongressiedustajan Jim Sensenbrennerin laatima Freedom Act eli vapauslaki, joka asettaisi urkinalle tiukat rajat. Leahy on senaatin ja Sensenbrenner edustajainhuoneen oikeuskomitean puheenjohtaja. He osallistuivat vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Patriot Act -lainsäädännön kirjoittamiseen. Heidän mielestään puhelujen summittainen tallentaminen on lopetettava kokonaan, koska se ylittää kongressin antamat valtuudet. Marraskuun lopulla senaatin tiedustelukomitean puheenjohtaja Diane Feinstein toi kongressille oman lakiehdotuksensa, joka säilyttäisi NSA:n valtuudet suurin piirtein ennallaan. Hänen mukaansa vakoiluohjelmia ei voi romuttaa kokonaan, koska ne ovat välttämättömiä Yhdysvaltain turvallisuuden kannalta. Aaltola arvelee, että lakihankkeet etenevät kongressin käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun Obaman komitea on julkaissut oman raporttinsa joulukuun puolivälissä. Keskustelusta odotetaan kiivasta, sillä vakoilu jakaa mielipiteitä yli puoluerajojen. Rajoittamattomia yksilönvapauksia korostava republikaanien libertaarisiipi on tässä asiassa poikkeuksellisesti samoilla linjoilla kuin demokraattisen puolueen vasemmisto. Libertaarien mielestä koko NSA pitäisi lakkauttaa, Aaltola sanoo. Mutta Pentagonia lähellä olevat republikaanit haluavat säilyttää sen valtuudet nykyisellään. Uudistuksiin avautuu periaatteessa mahdollisuus, kun kenraali Alexander jää eläkkeelle ensi keväänä. Vahvimpana ehdokkaana hänen seuraajakseen on pidetty kybersodankäyntiin erikoistunutta laivaston vara-amiraalia Michael Rogersia. Washingtonissa kiertävien huhujen mukaan Obama haluaisi nimittää NSA:n johtoon siviilin. Samalla virasto irrotettaisiin puolustusministeriön alaisuudesta. Edward Snowden perusteli paljastuksiaan halullaan puolustaa avointa yhteiskuntaa ja panna rajat tiedustelupalvelujen toiminnalle. Hän pelkää kuitenkin, ettei keskustelu johda minkäänlaisiin muutoksiin. Myös Aaltola on tässä suhteessa pessimisti. Yhdysvaltain lakeja saatetaan tiukentaa jonkin verran, mutta koko internetin sääntely edellyttäisi maailmanlaajuista sopimusta, jossa olisivat mukana myös Kiina ja Venäjä. Luulen, että kehitys menee vain huonompaan suuntaan, Aaltola sanoo. Tietoliikennekaapeleissa liikkuu valtavia määriä tietoa, joka kiinnostaa tiedustelupalveluiden lisäksi suuryrityksiä ja rikollisia. Idealistisissa haaveissa internet voi olla vapaan viestinnän ja kansalaisaktivismin paikka. Tosiasiassa se on kaupallista toimintaa, jonka pääsisältö on pornografiaa. SK Suomen Kuvalehti 49/