Matti Lounasalo. Rotat jängällä. ja muita kertomuksia. Kirjoituskokoelma
|
|
- Aino Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matti Lounasalo Rotat jängällä ja muita kertomuksia Kirjoituskokoelma
2 Kalliopiirrosten kertomaa Matti Lounasalo Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta 2009 ISBN
3 Sisällys IHAN PIKKASET MUNAT 7 ISOVARVAS 26 ROTAT JÄNGÄLLÄ 100 NEULANNUPPI 130 5
4 6
5 IHAN PIKKASET MUNAT Ensiks mä tein yhen pajon, nii ettei se vesi ois päässy siitä lätäköstä mihinkää. Sitte mä tein sen pajon taa taas uutta ojaa vähä; matkaa ja tein taas uuven pajon, nii että ku sitä ensimmäistä patoo vähä aukasis, nii se vesi seisahtus siihen toiseen patoon. Nii mä meinasin tehä ihan katuojaan asti tehä oikee monta patoo ja aukasta ja pistää niitä kii ihan sen mukaa, ku vettä riittäs. Sillon mamma huus syömään. Mua kenkutti, ku piti lopettaa se tekeminen. Mä pistin lapion rappusten alle ja menin sisälle. Ku mä tulin sisälle, nii mamma rupes haukkuun, että Mikset sä taaskaa pyyhkiny jalkojas? Ja taas oot saanu housus kurasiks. Milläs ne ny saa tähä hätää puhtaaks? Sitte se käski mua mene en porstuaan ja ottaa kengät ja housut pois ja panna pyjaman housut päälle, eikä enää päässy ulos, ku housut oli märät. Ja aina vaa mamma haukku: Että sun pitääki olla tommonen sottapytty. Eikö sitä ny mitää siistimpää tekemistä oo, ku istuu kuralätäköissä? Sillon pappa sano, että Pitäähän sitä pojanki ny jotaki tehä, ku se kerran on ulkona ja milläs sitä nii putsina pysyy, ny ku lumet sulaa ja rapaa on joka paikassa. 7
6 Eihän ne muutkaan kakarat kuralätäköissä istu. Ne juoksee: ja touhuu pystyssä mitä sitte touhuuvatki ja vaikka heittelee kivillä lintuja, jos ei ne ny parempaakaa tekemistä keksi. Mutta tää ei mee; niitten mukaan, vaikkei ne taija sitä oikee huoliakkaa. Muttei sitä ny silti tarttis kuralätäköissa istuu. Miten se ny vois mennä niitten toisten kanssa, ku ei se ymmärrä niitten kieltä. Nehän puhuu ruottii, eikä se osaa ruottii. Sepäs se, ku se ei oo voinu oppii sitä täällä kotonakaa, ku sitä ollaa nii suomalaista, ettei täällä uskalla just kukaa sanoo yhtä ruottin sanaa. Eikä tuo poika puhu enää paljo suomeekaa. Tuntuu vähä siltä, niinku se ois jääny vähä semmoseks jälkeen jääneeks, ku se on aina nii yksiksee. Sillon pappa suuttu ja sano, että Kuules ny. Puhu sä niitten sukulaistes kanssa ruottii nii paljo ku haluut, Sillon ku mä en oa paikalla. Mutta ku mä oon paikalla, nii sillon puhutaan suomee, nii että mäkin ymmärrän. Mä en kuule rupee enää tällä iällä ruottii opetteleen nii ettäs tiijät. Eikä tuo poika ny sentäs mikään pöpi oo, vaikka se onki vähä; hiljanen. Ne on toiset kakarat vähä hiljasempii ja toiset vähä vilkkaampii ja tää ny sattuu oleen vähä semmonen hiljasempi. Mamma ei sanonu enää mitää. Se rupes vaa pistää ruokaa pöytään. Mua kenkutti sillon, ku aina, ku ne puhu musta, nii ne aina sano että poika tai ku ne suuttu, nii sillon ne sano että kakara. Miksei ne sano että Pekka, ku mun nimi kerta on Pekka. Ja mä aattelin sillon, että Mitäs siitä vaikken mä ookkaa noitten hurrien kanssa. Voi sitä yksinki tenä kaikkee. Nytki kenkuttaa, ku piti lopettaa se patojen tekeminen. Ois ollu kivaa panna niillä pajoilla se vesi kulkeen katuojaan asti, ihan niinku ois itte halunnu. Me asuttii ennen semmosessa talossa, jossa naapurit oli 8
7 vaa suomalaisii. Sillon mulla oli paljonki kaikkii kavereita. Mutta sitte me muutettii tähän paikkaan asumaa ja täälläpäi asuu vaa ruottalaisii taikka hurreja, eikä mulla sillon ihan aluks ollu täällä oikee ketää kavereita. Ne huus mulle toisinaa, että Vintup-vintup. ja mun teki mieli huutaa takasi, että Hurri-hurri., mutten mä tohtinu, ku ne ois voinu sillon tulla lyömää mua turpii. Ei, ne muuten mua paljo hätyyttäny, ku ne vuokraisännän pojatki Kunnari ja Pirjeri piti mun puolta, ku ne vissiin tykkäs, että niitten tartti pitää mun puolta, ku me kerta asuttii niitten vuokralla taikka sitte niitten mamma oli käskeny niitten pitää mun puolta, ku se ja mun mamma on hyvii tuttuja ja ne aina puhuu ruottii, ku ne tapaa. Mä olin kanssa vähä varovainen, nii etten mä menny ihan kauvas meijän ikkunan alta, nii että mamma aina näki missä mä olin. Kerran, enempi talvella, hurrit rupes tekeen lumilinnaa. Ne teki siitä oikee ison. Siihen oli tehty lauvanpätkistä väliin kattoki taikka lattia, nii että siinä oli oikee alakertaki ja yläkertaki. Illalla ne sitte poltti siellä kynttilöitäki ja piti kovaa metelii. Sillon mäki rupesin kanssa tekeen lumilinnaa ihan vaa semmosta pikkasta. Mä sain aika paljo tehtyyki sitä yhtenä päivänä, mutta sitte toisena päivänä, ku mä meinasin tehä sitä loputki, nii mä näinki aamulla, ku mä kattelin ikkunasta ulos, että se mun lumilinna oliki säretty. Sillon mua kenkut ti nii paljo, että mä rupesin rähiseen mammalle ja sanoin sille, että se ruispuuro, ku se oli tehny, maistu ihan paskalta. En mä kyllä tiijä miltä paska maistuu, ku mä en oo sitä koskaa maistanu, mutta on ruispuuro ainaki ihan samanväristä ku paskaki. Mä en yhtää tykkää ruispuurosta, mutta kuitenki mamma 9
8 tekee sitä melkee joka aamu. Mä tykkään enempi mannapuurosta tai vaikka kaurapuurosta, mutta niitä ei mamma laita monestikaa. Ku mä olin sillälailla rähissy mammalle, nii se vetiki mua tukasta ja mun piti vaa syyvä se ruispuuro. Toisinaa kyllä joku niistä hurreista tykkäs olla vähä niinku kaverii mun kanssa, ku oltii ihan kahestaa. Kerranki, ku mä kattelin, ku Pirjeri se ku oli pikkasempi niistä vuokraisännän pojista, pyöritti pyöränvannetta ja oli siinä kauhee hyvä, ku se pani sen kepin siihe vantee rakoon ja paino sillä lailla sitä vannetta eteenpäi ja samalla tyyräs, nii sillon se seisahtuki mun luo ja anto sen vanteen ja kepin mulle ja sano jotaki ruottiks, ku vissiin meinas sitä, että se tahto, että mun pitäs kans sa koittaa pyörittää sitä vannetta. Mä sitte kanssa koitin hakata sitä vannetta sillä kepillä eteenpäi, muttei siitä mitään tullu, ku se vanne meniki melkee heti kumoo. Sillon se Pirjeri tuli mun luo ja otti sen kepin ja vanteen multa pois ja sano jotaki ruottiks, ku vissiin meinas jotaki semmosta, että se tykkäs, että mä oon vähä pöhlö. Mun pappa on suomalainen, mutta mun mamma on alkujaa ruottalainen, muttei sitä kyllä yhtää hoksaa, että mun mamma on alkujaa ruottalainen, ku se puhuu nii hyvin suomee. Ei se yhtää sano sillä lailla, että Mite sine teke?, niinku semmoset sanoo, ku puhuu huonosti suomee. Se sanoo ihan selvästi, että Mitäs sä teet?, niinku semmoset sanoo, ku osaa puhuu hyvin suomee. Sillon sen vasta hoksaa, että mun mamma on alkujaa ruottalainen, ku se puhuu meijän ruottalaisten sukulaisten taikka tuttavien kanssa, ku ne tulee meille kylään, nii sillon ne aina puhuu ruottii, ku pappa ei oo kotona. Mamma käy itte kanssa aika paljo kylässä ja ottaa mut mo- 10
9 nesti mukaa. Sillon ennen mua aina kenkutti, ku siellä kylässä koko aika vaa puhuttii ruottii, enkä mä ymmärtäny yhtää mitää. Vaikka meillä puhutaanki kotona suomee, nii semmonen ero meillä kumminki on, että ku mä sanon että pappa ja mamma, nii mä muistan sieltä aikasemmasta paikasta, missä me ennen asuttii, että ne toiset lapset sano että isä ja äiti ja sitte ne kanssa sano että isoisä ja isoäiti, ku me sanotaa mamman pappaa muffaks ja papan mammaa fammuks ja ne on kai kanssa vähä semmosii ruottalaisii nimii. Sillon keväällä ja kesällä pappa ja mamma puhu paljo siitä, ku mä oon nii paljo yksin, eikä mulla oo ketää kavereita. Ne meinas jo sitäki, että me taas muutettas toisee paikkaan asumaa, mutta sitte ne tykkäs, ettei sitä ny kannata muuttaa toisee paikkaan asumaa vaa sen takii, ku mulla ei oo ketää kavereita. Sitte mamma hoksas, että ne voi panna mut syksyllä semmosee ruottalaiseen lastentarhaan, ku on siinä likellä. Mamma tykkäs, että Sillon mä opin1 ihan väkisin ruottii, ku mä oon kaiket päivää vaa niitten ruottalaisten kanssa. Nii ne sitte päättiki tehä ja mamma neulo semmosen veskan, jossa oli naru, josta ku kiskas, nii sen veskan suu meni kii. Sitte yks aamu, ku mä olin syöny sitä ruispuuroo, nii mamma pani siihe veskaan voileipii ja maitopullon ja sitte me lähetti! mamman kanssa sinne lastentarhaan. Ku me tultii sen lastentarhan pihaan, nii mamma rupes puhuun yhen tätin kanssa. Se täti oli semmonen lastentarhatäti. Ne puhu ruottii ja se täti katto mua ja sano jotaki ruottiks ja sitte mamma sano, että mun piti olla kiltisti ja tehä niinku muutki lapset teki ja sitte se lähti pois ja mä jäin siihen pihaan. Sitte yks lastentarhatäti rupes soittaan semmosta lehmänkelloo ja huus jotaki ruottiks. 11
10 Sillon kaikki lapset alko meneen semmosii riveihi ja mulleki tuli kiire mennä yhtee semmosee rivii. Ja koko aika kaks tätii komenteli ja koitti saaja niitä rivii kuntoo. Sitte se täti, jolla oli se lehmänkello, komens taas jotaki ja me ruvettii meneen sisälle siihe lastentarhaan ensiks yks rivi ja sitte taas toinen rivi. Sisällä otettii ensiks lakki ja takki pois ja pantii ne naulaan ja veska pantii kanssa siihen naulaan. Sitte meijät vietii sinne huoneisii, nii että meitä oli aika vähä poikii ja likkoja aina samassa huoneessa. Siinä huoneessa, johon mä jouvuin, oli kaks isompaa pöytää ja penkit niitte vieressä ja sitte siellä oli kaks pikkasempaa pöytää ja pikkasia tuoleja niitte vieressä ja sitte siellä oli vielä keinuhevonen ja pikkanen keinutuoli. Yks poika meni heti sen keinuhevosen päälle ja yks toinen poika siihe keinutuoliin ja kaikki likat meni niitte pikkasten pöytien vieree istuun ja muut pojat meni sen toisen ison pöyvän vieree istuun ja mä menin sitte kanssa yksistää sen toisen ison pöyvän vieree istuun. Mä kattelin sitte sitä huonetta pitkin seinii. Siellä oli kaikkii kuvii seinissä semmosii, missä oli enkeleitä ja lapsii ja sitte semmosii, missä oli vaa lapsii ja sitte siellä oli kanssa koirankuvii ja kissankuvii ja oli siellä vissiin muitaki kuvii, mutten mä enää muista että millasii. Yks täti rupes antaan meille paperii ja värikynii ja me saatii alkaa piirtään. Mäki rupesin sitte kanssa piirtään. Mä en enää muista mitä mä sillon piirsin. Mutta sitte yks poika siitä toisesta isosta pöyvästä tuli mun luo ja kysy multa ruottiks vissiin, että mitä mä olin piirtäny. Mä kai vaa sitte kysyin siltä, että Hä? Sillon se kysy multa ja sen mäki jo ymmärsin, että Etu vintup? Mä en sanonu siihen mitää ja se meni takasi sen toisen ison pöyvän vieree istuun ja sano 12
11 niille toisille pojille jotaki ja Sillon ne kaikki pojat siinä pöyvässä katto mua. Sitte tuli yks lastentarhatäti ja huus jotaki ja sillon kaikki nous ylös ja rupes meneen ulos. Sillon mäki kanssa menin mukaa ja otin takin ja lakin siitä naulasta ja menin ulos. Ulkona mä vaa seisoin pihalla ja kattelin, ku muut juoksi ja touhus nii. kauheesti.. Sillon yks niistä pojista, ku oli istunu siellä sisällä sen toisen pöyvän vieressä, tuli mun: luo ja härnäs mua ja sano, että Vintup. Sitte tuli yks toinenki, niitä, samoja poikii ja huus mulle, että Saatanvintup. ja tönäs mua. Sitte niitä tuli vaikka kuinka monta ja kaikki huus, että Vintup-vintup, saatan vintup. ja töni ja potki mua. Sillon mä rupesin kauheesti rääkyyn ja ne juoksi äkkii pois. Sillon se lastentarhatäti, ku oli puhunu mamman kanssa, tuli mun luo ja kysy, että Mite sine itke? Ku mä en puhunu sille mitää, nii se sano, että Ele itke. Täti antta sinu yks auto. Sine saa leikki sen auto kans. Mä menin sitte sen tätin kanssa ja se haki sisältä yhen aika ison auton ja mä rupesin sitte leikkiin sen kanssa. Se täti oli koko aika siinä likellä. Sitte yks poika tuli mun luo ja sano jotaki ruottiks. Mä en puhunu mitää ja se täti sano sille pojalle jotaki kanssa ruottiks ja mä kuulin, ku se sano mun nimen. Sillon se poika sanoki ihan suomeks, että Pannaa santaa ton auton lavan päälle. ja täti sano mulle, että Leikki sine vaa Rainer kans. Rainer olla kiltti poika. Se Raineri rupes sitte öysään käsillää santaa sen auton lavan päälle ja mä ajoin sen vähä matkan päähän ja kaajoin yhtee kasaan. Nii me tehtii vähä aikaa, mutta sitte me vaihettii, nii että mä öysäsin ja Raineri ajo. Se sama täti, ku aamullaki, tuli taas ja rupes soittaan sitä 13
12 lehmänkelloo ja kaikki alko taas meneen semmosiks riveiks. Mäki meinasin sitte mennä yhtee rivii, mutta Sillon yks poika tönäski mua ja sano jotenki, että Koo port saatan vintup. Mä jouvuin sillon meneen semmosee rivii, missä oli vaa likkoja ja ne hihitti, ku mä menin niitten rivii ja mua kenkutti sillon kauheesti. Kaikki meni sitte sisälle ja niihi samoihi huoneisii, ku aamullaki. Yks täti tuli kattoon, että kaikkien käjet oli puhtaat ja ne, kellä oli likaset käjet, joutu meneen raanan alle peseen ne. Mullaki oli ja nii mä jouvuin meneen peseen mun käjet ja se oli ihan kylmää vettä, ku tuli siitä raanasta. Sitte piti hakee se veska ja ruveta syömää. Mä en syöny ku yhen voileivän, mutta maijon mä join kyllä kaikki. Ku oli syöty, nii sitte taas tehtii jotaki, mutten mä enää muista, että mitä tehtii. Kai meille annettii muovailuvahaa ja me sitä sitte pyöriteltii. Sitte tuli yks lastentarhatäti ja sano jotaki, ku meinas vissiin, että sai lähtee kotia, ku kaikki meni ulos siitä huoneesta ja rupes pistään vaatteita päälle. Nii mäki sitte tein ja otin veskan kanssa mukaa. Ku mä tulin sen lastentarhan porstuaan, nii mä näinki ikkunasta, että siellä kajulla oliki niitä samoja hurreja, ku oli töniny mua. Sillon mä en uskaltanukkaa mennä portista kajulle. Mä juoksinki pihan yli palokujaan, nii kovaa ku mä vaa jaksoin. Siellä palokujassa hais paska ja sitte siellä oli kauheen pitkii polttaraisii ihan nii pitkii, että ne yletty mun päähän asti, mutten mä niistä välittäny. Mä juoksin vaa kovaa. Sitte mä tulin semmosee paikkaan, josta pääs meneen yhtee pihaan ja mä juoksin sen pihan yli suoraa kajulle ja sitte mä juoksin taas vaa, nii kovaa ku mä jaksoin, ihan kotia asti. Ku mä pääsin kotia, nii mamma oliki taas pannu meijän 14
13 ulko-oven reekelii ja mä hakkasin sillon sitä sillä veskalla ja huusin, että Mamma, tuu aukaseen. Mamma tuliki sitte aukaseen ja kysy multa, että Mitä sä ny noin kovaa oot juossu? Sähän puhiset ku veturi. Sitte se vielä kysy, että oliko mulla ollu kivaa siellä lastentarhassa. Mä sanoin sillon vaa, että Ei ollu. Mamma kysy miksei sitte ollu ollu kivaa, mutten mä sanonu enää mitää. Ku pappa tuli kotia, nii sitte me ruvettii syömää ja mä sain syyvä niitä samoja voileipii, ku oli jääny siltä lastentarhareissulta. Mä en menny samana päivänä enää ollenkaa ulos. Sitte, ku mä menin nukkuun, nii mä en meinannu ensiks saaja ollenkaa nukutuks, ku mä vaa muistin kaikkee, ku oli sattunu päivällä. Ku aamu tuli, nii mamma herätti mut ja käski mun nousta ylös ja pestä itteni ja pukee päälle ja syyvä jotaki, nii että mä pääsen taas lähteen sinne lastentarhaan. Sillon mä muistin kaikkee, ku oli eellisenä päivänä sattunu ja mä pelästyi. Mä en hoksannu sillon mitää muuta, ku mennä äkkii sängyn alle ja siellä mä sitte olin, ku mamma tuli keittiöstä. No mitä sä ny siellä sängyn alla teet? Mä en mee enää sinne lastentarhaan. Ja mikset mee? Ku ne hakkaa. Ketkä hakkaa? Hurrit. Hakkasko ne sua sitte eilenki? Hakkas ne. No mikset sä sitte puhunu siitä jo eilen? En mä viittiny. Sillon mamma tykkäs, ettei mun kai sitte enää tartte mennä sinne lastentarhaan ja mä tulin pois sieltä sängyn alta. 15
14 Sitte se rupes kyseleen, että mitä kaikkee siellä lastentarhassa oli ollu ja mä sitte kerroin sille. Se tykkäs sillon, että olihan siellä ollu semmosta mukavaaki - semmosta ku ei oo kotona. Sitte se rupes puhuun semmosta, että se puhuu Ester-tätille, ku on siellä lastentarhatäti ja sen tuttu, että se vahtis mua, nii ettei ne hurrit pääsis tekeen pahaa mulle. Se lupas kanssa hakee mut pois, Sillon ku se lastentarha loppuu. Sillä lailla se puhu kauvan mulle ja lopuks mä sitte lupasin, että mä sitte vielä meenki sinne lastentarhaan. Päivällä me sitte lähettii yhessä. Siellä lastentarhan pihassa me sitte tavattii se sama täti, ku oli eellisenäki päivänä puhunu mamman kanssa ja se oli just se Ester-täti. Mamma puhu sen kanssa kauvan ja lopuks Ester-täti paljas mun päätä ja sano, että Ele sine yhte pelkke Pekka. Kylle mine katto sinu pere, et kete ei teke sinu paha. Nii mä sitte jäin siihen lastentarhan pihaan ja Ester-täti vahtas mua ainaki alkuu, nii että mä sain olla rauhassa. Se anto mulle kanssa kaikkii leluja: autoja, lapioita ja semmosii. Ja ku lastentarha loppu, nii mamma oli portilla oottamassa, niinku se oli luvannu. Nii mä sitte rupesin käymää sitä lastentarhaa. Mamma aina vei mun sinne ja haki pois ja Ester-täti vahtas mua, nii että mä sain olla rauhassa niiltä hurreilta. Mä leikin aika paljo sen Rainerin kanssa. Se oli kova hosumaa ja touhuumaa, muttei sen touhuista tahtonu tulla mi tää, ku se oli niii hätänen. Mä muistan, ku kerranki, ku me leikittii santakasassa ja me tehtii siihen autotietä, nii sen piti tehä silta, nii että auto ois kulkenu sen sillan alta. Se teki ensiks siitä vähä märästä sannasta semmosen sillan, ku oli umpinainen. Sitte se rupes kaivaan reikää siihen. Mä sanoin sillon sille, että se menee: 16
15 kasaan koko silta ja että se pitäs tehä nii, että tekis ensiks kaks kasaa ja pistäs tikkuja niitten väliin ja santaa niitten tikkujen päälle, nii sitte se kestäs. Mutteihän se uskonu. Se kaivo vaa ja menihän se sitte kasaan koko silta. Sillon se usko ja meni hakeen niitä tikkuja. Sillon siihen tuliki yks hurri ja sano taas, että Saatan vintup. ja rupes potkiin rikki kaikkee, ku me oltii Rainerin kanssa tehty siitä sannasta.. Se ei nähny Rainerii ollenkaa, mutta ku Raineri näki, ku se siinä potki, nii se suuttu kauheesti ja hyökkäs sen hurrin päälle ja ne rupes painiin ja Raineri voitti sen hurrin ja ku se istu sen mahan päällä, nii se aina vaa löi sitä turpii. Ku ne oli ruvennu painiin siinä, nii niitten ympäri tuli paljo poikii, kattoon, ku ne tappeli. Se hurri rupes kauheesti rääkyyn, ku Raineri hakkas sitä, nii siihen tuliki kanssa yks lastentarhatäti ja otti Rainerin kiinni ja pisti sen seinän vieree seisoon ja häpeemää, vaikka se oli ihan sen hurrin vika, että ne rupes Rainerin kanssa tappeleen, mutteihän ne isot ihmiset semmosii ymmärrä. Ne kaikki hurrit luuli vissiin, että Raineri. oli ollu mun puolta, ku se oli ruvennu tappeleen sen yhen hurrin kanssa, mutteihän se nii ollu, Raineri oli vaa suuttunu, ku se hurri oli ruvennu potkiin rikki kaikkee, ku seki oli tehny siitä sannasta. Mä sainki sen perästä olla aika rauhassa, ku mä olin Rainerin kaveri ja kaikki pelkäs Rainerii, ku se oli nii hyvä tappeleen. Mä rupesinki sitte oleen aika paljo Rainerin kanssa. Mä kävin sen kotonaki ja se kanssa kävi meillä. Ku mä ensimmäistä kertaa kävin niillä, nii mä näin Rainerin papan ja mamman. Mä tunsin Rainerin papan ennestää. Se oli semmonen hevosmies ja mä olin nähny, ku se ajo he- 17
16 vosen kanssa ihmisille polttopuuta ja kaikkee muutaki. Se oli kauhee iso ja riski setä. Niitten kotona oli sillon kanssa yks toinenki setä ja ne kaikki joi kahvii. Rainerin pappa kaas sen kahvin sekaa semmosesta pikkusesta kanisterista jotaki, ku oli ihan ku vettä. Rainerin mammalleki se kaas sitä. Ku ne joi siinä sitä kahvii, nii Rainerin pappa rupeski puhuun mulle jotaki ruottiks. Ku Raineri sillon vissiin sano sille, etten mä ymmärrä ruottii, nii sitte se rupeski puhuun mulle suomee. Se kysy kaikkee, ku isot ihmiset ruukaa kysyy, että mikä mun nimi on ja miten vanha mä oon ja kenen poikii mä oon ja missäpäi mä asun ja kaikkee semmosta se kysy. Mä sanoin sille sitte kaikki, ku se kysy. Sitte se antoki Rainerille kokonaisen markan ja käski meijän mennä ostaan sillä itsellemme karamelleja. Mun pappa ei kyllä koskaa anna mulle rahaa. Mamma antaa joskus hilkun, että saa ostaa nekun. Ku me tultii ulos, nii mä kysyin, että mitä siinä kanisterissa oikee oli, ku ne kaato kahvin sekaa. Raineri sano, että se oli riitä ja että sitä ku joi, nii tuli juovuksii. Ku mä olin ennen nähny, ku jotku oli juovuksissa, nii ne ei ollu yhtää niinku Rainerin pappa ja mamma ja se vieras setä ne ku vaa istu ja joi kahvii, missä oli sitä riitä ja puhu ja nauro vaa. Yks kerta, vähä aikaa sitte mä olin nähny, ku yks äijä oli kauhee juovuksissa. Se meni kajulla ja heilu nii, ettei se meinannu pysyy pystyssä ja välistä se kaatuki ja nous taas pystyy. Pojat juoksi sen perässä ja huus sille ja härnäs sitä, muttei se mitää kuullu. Se meni vaa ja öris ja heilu. Me mentii Rainerin kanssa yhtee kauppaa ja Raineri osti kaks nekkuu ja sitte se sai vielä viijelläkymmenellä pennillä semmosii valkosii pastilleja, ku oli vähä niinku pyöreitä, 18
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotSiis mun poikaystävä on paras. Sillä on kledjui joita kellää muulla
ihana poikaystävä Siis mun poikaystävä on paras. Sillä on kledjui joita kellää muulla ei oo. Sillä on korvassa nappi. Ja sillä on auton takaluukussa pyssy, joka on pidempi kuin mä. Sit yhtenä päivänä me
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotPÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi
PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n
Lisätiedottarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa
Lämmittely HYVINVOINTI ALIAS pystyä + tekemään ajatella positiivisesti tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti dieetti tottumus muuttaa elämää muuttua väsymys nukun huonosti ruokavalio säännöllisesti
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTIMO LOUHIKARI: RONDO
TIMO LOUHIKARI: AVAINKOHTAUS 1. INT. IN TALO, ETEINEN PÄIVÄ Ovikello soi, Rondo menee avaamaan oven, TV:n ääni pauhaa taustalla. Oven takana seisoo Artsi apureidensa kanssa. Katohan, huhu piti paikkansa.
LisätiedotEt kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena.
Hämärä huone, jonka keskellä on sänky ja sivussa ovi. Sängyssä on pastellin väriset petivaatteet ja sänky on petaamatta, vuodevaatteet myllättyinä. Huoneen päävalonlähde on karusellilamppu, joka piirtää
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotPUHEKIELEN PRONOMINIT
PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit LEMPÄÄLÄN KUNTA 2013 Sivistyslautakunta 17.9.2013 Opetusministeriön laatimia, syksyllä 2009 valmistuneita perusopetuksen laatukriteereitä täydennettiin
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander
LisätiedotTyöntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä
Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan
LisätiedotKOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely
Sanasto ja lämmittely 1. Teitkö kotitöitä, kun olit lapsi? 2. Saitko viikkorahaa? 3. Miksi siivoat? 4. Onko sulla kengät jalassa sisällä? 5. Tuuletatko kotona? 6. Mihin viet paperiroskat ja lehdet? 7.
LisätiedotLapset Luotu :25
Lapset 2017 Luotu 22.02.2017 14:25 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä lapset 54 54 53 Yhteensä 54 54 53 Vastausprosentti 100% Lopettaneet 98.1% Kesken jättäneet 1.9% Eivät
LisätiedotITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotSavuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos
Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin
LisätiedotKÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)
KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotAsiantuntijaorganisaation johtaminen
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 18.10. 2018 Asiantuntijoiden johtaminen Taitoa vai taktiikaa seminaari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Mervi Vähätalo Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma
LisätiedotPohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat
Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotAV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO
Lämmittely YP= YLLÄPITO YV = YKSITYIS- VIESTI AV = ALUS- TAVA VARAUS JONO = JONOSSA VAIN NOUTO = VOI VAIN HAKEA SPK = SISÄLTÄÄ POSTIKULUT MMM = MYYNNISSÄ MYÖS MUUALLA KÄYTETTY KÄYTTÄMÄTÖN VÄHÄN- KÄYTETTY
LisätiedotU N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti
Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt
LisätiedotKoulun keinot haastavaan käyttäytymiseen
Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996
LisätiedotHei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.
, ja Ravintolassa mohammed Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. Ok On hyvä idea, mitä sinä ajattelet? Minä tiedän yhden thai-ravintolan Kemissä, siellä on herkullista ruokaa. Haluatko,
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotYksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana
Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotLauran bileet Johanna Kartio Pekka Rahkonen
Papuri.papunet.net Lauran bileet Johanna Kartio Pekka Rahkonen Mä olen Laura. Mä olen 15-vuotias. Mulla on paksut jalat ja ohuet hiukset. Voi kun se ois toisinpäin. No, mut mun päähuoli ei oo nyt se, vaan
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotHelmen synty. osa 3. Jäsenlehti 2/2014. Sarjakuvaliite. SF-Caravan Ydin-Häme ry. Mitä rakennat? Avaruusalusta? Kerro jo, mikä tästä tulee?
SF-Caravan Ydin-Häme ry Jäsenlehti 2/2014 Sarjakuvaliite Mitä rakennat? Avaruusalusta? Helmen synty osa 3 Kerro jo, mikä tästä tulee? Tuolla taitaa olla ryppy!? En kerro vielä. Kato ny, onko siellä ryppy?
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotKokemuksia kerhotoiminnasta
Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotSuunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
Lisätiedot320075 Mitä nyt (4) What now?
320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen
Lisätiedotnopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät
nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera
LisätiedotYksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share
Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotKAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotLapsityöläinen. Nälkäinen lapsi
RUKOUSRULETTI Tee ruletti paksusta pahvista tai vanerista. Laita keskelle pyörivä nuoli. Liimaa maailman lapset ruletin 10 sektoriin. Anna lapsen pyörittää rulettia, mihin nuoli pysähtyy, se on lapsen
Lisätiedot1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 1/19 2/19 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0 0%
LisätiedotKaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)
Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotPUHEKIELEN KIELIOPPIA
KIELIOPPIA Minä luen kirjaa. Sinä luet kirjaa. Hän lukee kirjaa. Me luemme kirjaa. Te luette kirjaa. He lukevat kirjaa. * Mä luen kirjaa. * Sä luet kirjaa. * Se lukee kirjaa. * Me luetaan kirjaa. * Te
Lisätiedot1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet
1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0
LisätiedotNaisvankien väkivaltakertomusten vivahteikas toimijuus ja uhridiskurssineuvottelut
Naisvankien väkivaltakertomusten vivahteikas toimijuus ja uhridiskurssineuvottelut Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 2018 Kvalitatiivinen rikosurien ja seuraamusjärjestelmän tutkimus 21.11.2018
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
Lisätiedotliikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata
LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun
LisätiedotViinijärven päiväkoti
Viinijärven päiväkoti Viherrystä Viinijärvellä Viime vuonna meidän päiväkotimme pihalle istutettiin kaksi omenapuuta ja kaksi kirsikkapuuta. Meillä oli kevätjuhla, jossa vanhemmatkin lapioivat kuoppia
LisätiedotRUSA esittää: Bertin murrosikä
RUSA esittää: Bertin murrosikä joka osaa lentää. Bertin Luku 1: Bertin Bert on asunut koko ik rivitalossa. Talo on pien punainen ja yksikerrok Bertin kaveripiiri pienen Bert on sanonut, että h kun kaverit
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
Lisätiedot3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?
Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin
LisätiedotEi ihan suorinta tietä miten ymmärtää nuorten koulutuspolkuja ja poikkeamia? Tyttö- ja poikatyön seminaari Tampere, 25.10.2013
Ei ihan suorinta tietä miten ymmärtää nuorten koulutuspolkuja ja poikkeamia? Tyttö- ja poikatyön Tampere, 25.10.2013 Sanna Aaltonen VTT, Erikoistutkija Nuorisotutkimusseura ry / Nuorisotutkimusverkosto
LisätiedotKUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012
SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa. Esimerkki: Lintujen tarkkailua
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Lintujen tarkkailua Osallistujat: lastentarhanopettaja ja 6 lasta (Suomi) Lasten ikä: 2v 6kk 4v Lähde: EU CARE-hanke, http://ecec-care.org/
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotKUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:
KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu
LisätiedotV Ä L I T T Ä V Ä T A I K U I S E T = välittävä, vastuullinen, kaikista huolta pitävä koulu kenties yksinkertaista, mutta ei aina helppoa?
TREDUKA: Yhteinen vastuu koulupäivästä Tampere-talo 7.11.2015 V Ä L I T T Ä V Ä T A I K U I S E T = välittävä, vastuullinen, kaikista huolta pitävä koulu kenties yksinkertaista, mutta ei aina helppoa?
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotVuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.2017 S2 ja tilanteinen oppiminen -projekti - HUS: tukea suomen kielen käyttöön
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
Lisätiedot1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41
Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41 1/15 2/15 N Prosentti Hirvijärvi 41 100% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0
LisätiedotSelvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.
O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.
LisätiedotTAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI
Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006
Lisätiedot