PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä hallitus johtoryhmä projektitiimi

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 1. Projektitoiminnan toteutuminen ohjelmakaudella Ohjelmakauden rahoitus ja sisältö Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Rakennerahastokausi Keski-Pohjanmaalla (ESR- ja EAKR-rahoitus) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Muu EU-rahoitus Opetushallituksen valtionavustukset Keski-Pohjanmaan maakunnan EU-rahoitusta ohjaavat strategiat ja päätöksenteko Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia Maakunnan yhteistyöryhmä ja sihteeristö, maakunnan kehittämisraha KPEDUn hanketoiminnan päämäärä, tavoitteet ja pääteemat

3 Johdanto EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuoden 2014 alusta. Ensimmäiset uuden ohjelmakauden rakennerahastohankkeet pääsevät toden teolla käyntiin alkuvuodesta Tämän suunnitelman tarkoituksena on tuoda esiin uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia ja kuvata mihin niistä KPEDU organisaationa aikoo keskittyä. Omat haasteet projektitoiminnan suunnitteluun tuovat KPEDUn organisaatiomuutokset ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tapahtuvat leikkaukset, julkisen sektorin kestävyysvaje ja maailmantalouden epävarmuudet heijastuvat luonnollisesti myös projektitoimintaan. Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin käytössä edelleen erittäin hyvät EU-rahoitusmahdollisuudet verrattuna esim. Etelä- ja Länsi-Suomen vastaaviin. Alueellamme on paljon muuta maata paremmat suhdannenäkymät ja jossain vaiheessa Suomenkin talous alkaa elpyä. Voidaankin todeta, että kaikesta epävarmuudesta huolimatta projektitoiminnalla on myös jatkossa tärkeä rooli ydintoimintamme eli ammatillisen koulutuksen ohella. 2

4 1. Projektitoiminnan toteutuminen ohjelmakaudella Ohjelmakausi käynnistyi Suomessa ja myös Keski-Pohjanmaalla kangerrellen. Rahoittajien EURA-järjestelmän käyttöönotossa oli niin suuria vaikeuksia, että hankepäätöksiä saatiin vasta vuoden 2008 puolivälissä. Tämän johdosta myös KPEDUn projektitoiminta pysähtyi vuoden 2008 alussa käytännössä kokonaan. Siihen asti oli vielä käytössä vanhan ohjelmakauden rahoituksia. Kuvasta 1 nähdään hyvin, että vuoden 2008 projektitoiminta oli vain n. kolmannes normaalista. Seuraavina vuosina projektitoiminnan volyymi oli euromääräisesti mitattuna n. 3-4 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti n % osuutta KPEDUn koko toiminnasta. Kuva 1. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset painopisteittäin vuosina KPEDUn projektitoiminta oli vuosina yhteensä n. 24 miljoonaa euroa. Tästä summasta karkeasti jaoteltuna n. 17 M eli n. 71 % oli aluekehityshankkeiden yhteenlaskettu osuus (kuva 1). 3

5 Aluekehitystä on mm. elinkeinoelämän ja yritysten osaamisen kehittäminen sekä ammatillisen liikkuvuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Oman toiminnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden yhteenlaskettu osuus oli n. 7 M eli n. 29 %. Oman toiminnan kehittämiseen lasketaan oppimisympäristöt, koulutuksen sisältöjen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen, kansainvälistymishankkeet sekä koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen. 4

6 Rahoituskanava projektien määrä ESR EAKR Maaseuturahasto LEONARDO LEADER INTERREQ Nordplus Adult Nord+Junior Comenius Grundtvig EU-RAHOITUS YHTEENSÄ Valtionavustus (OPH) Maakunnan keh.raha Muu kansall. rahoitus MUU RAHOITUS YHTEENSÄ Kuva 2. Ohjelmakauden EU-hankkeiden sekä kansallisesti rahoitettujen projektien lukumäärät ja toteutuneet kustannukset vuosina rahoituskanavittain Projektitoiminnan mittaritavoitteet asetetaan talousarviossa, ja niiden toteutuminen esitellään osana tilinpäätöstä. Kuvassa 3 on koontina projektimittarit v Mittareissa on vuosien varrella vaihtelua johtuen projektitoiminnan painotuksista sekä toimintaympäristön muutoksista. Uusien työpaikkojen luomisessa esimerkiksi on suuria vaihteluja suhdannetilanteista johtuen. Samoin osallistujamäärät kasvoivat projekteissa ohjelmakauden loppupuolella, kun toimenpiteet keskittyvät usein projekteissa viimeiselle vuodelle. Työnantajien ja ohjausryhmien palaute projektien toteutuksesta oli hyvällä tasolla. Projektitoimintaan kohdistui henkilötyövuosia hieman alle 10 % KPEDUn kokonaisuudesta. Tilinpäätöstiedot Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset (M ) 4,1 1,8 3,3 3,4 3,8 3,9 3,4 2. Käynnissä olleiden projektien määrä Projektihenkilöstö htv Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Työnantajapalaute (1-4) 3,02 3,83 ei kerätty 8. Ohjausryhmäpalaute (1-4) 3,13 3,42 3,41 5

7 Kuva 3. Projektitoiminnan mittarien toteutumat vuosilta Projektitoimintaan oli muodostunut KPEDUn sisälle selkeä työnjako. Työnjakoon vaikutti toisaalta luontaiset vahvuudet ja osaaminen, mutta myös laajojen EU-hankkeiden hallinnoinnin keskittäminen kolmeen aikaisempaan yksikköön Aikuisopistoon, Maaseutuopistoon ja Yhtymäpalveluihin. Kuva 3. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset yksiköittäin vuosilta Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto oli selvästi suurin projektien toteuttaja KPEDUn sisällä (kuva 3) vuosina Aikuisopisto keskittyi projektitoiminnassaan pääasiassa kehittämään uusia toimintamalleja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, yritysten ja sen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen. Aikuisopiston projektit olivat tyypillisesti ESR- tai EAKR-rahoitteisia ja niissä oli usein myös muita partnereita hyvinkin laajalta alueelta. Projektit olivat kokoluokaltaan ja vaikuttavuudeltaan myös omassa luokassaan KPEDUn sisällä. Todellisuudessa Aikuisopiston hankevolyymi oli huomattavasti isompi kuin kuvan 3 lukemat, koska siinä on mukana ainoastaan KPEDUn oma osuus hankkeista ei siis partnereiden osuuksia. Aikuisopiston projektitoiminta oli luonteeltaan aluekehitystä, koska 6

8 projekteilla kehitettiin pääasiassa muuta kuin KPEDUn omaa toimintaa. Suurin osa aikuisopiston projekteista sisälsi resursseja koulutustoimintaan ja osassa projekteista koko rahoitus oli tarkoitettu koulutusten toteuttamiseen. Nämä koulutusprojektit on rinnastettavissa työvoimakoulutuksiin ja jatkossa onkin mietittävä kuinka ne raportoidaan ja hahmotetaan osana projektitoimintaa. Pohjanmaan ELY-keskus oli aikuisopiston ylivoimaisesti suurin projektirahoittaja ohjelmakaudella

9 Aikuisopiston mittarit v Projektitoiminnan volyymi ( )* Käynnissä olleiden projektien määrä Projektihenkilöstö (htv.) 29,0 27,7 23,7 20,6 4. Työnantajia yhteensä projekteissa ,0 5. Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Aikuisopiston vuosien projektivolyymi (=toteutuneet kustannukset) oli n. 13 M, eli n. 54 % koko KPEDUn projektitoiminnasta. Projektitoiminnan osuus opiston toimintatuotoista oli v n. 25 %. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston projektitoiminta liittyi vahvasti alueen maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen kehittämiseen. Maaseutuopiston kehittämistoiminta oli vahvasti kytköksissä alueella toimivaan Luonnonvara-alan kehittämisverkostoon (LUOVA), jossa on mukana alueemme kaikki keskeiset maa- ja metsätalouden kehittäjä- ja neuvontaorganisaatiot. Maaseutuopiston oma projektitoiminta oli suhteellisen vähäistä, mutta opistolla oli koordinoiva rooli Luova-verkoston toiminnassa. Maaseutuopiston projektitoiminta oli ohjelmakaudella pääasiassa aluekehitystä, mutta opistolla on myös pienempiä koulutuksen ja oppimisympäristöjen ja kansainvälisyyteen liittyviä kehittämishankkeita. Maaseutuopisto osallistui myös aktiivisesti yhtymäpalveluissa hallinnoitaviin projekteihin. Maaseutuopiston mittarit Projektitoiminnan volyymi ( ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) 7,4 7,1 8,3 7,2 4. Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Maaseutuopiston projektivolyymi oli ohjelmakauden osalta n. 3M, mikä on n. 12 % KPEDUn koko projektitoiminnasta. Projektitoiminta muodosti v n. 6 % Maaseutuopiston toimintatuotoista. Yhtymäpalveluissa hallinnoitiin ohjelmakaudella kaikkia yksiköitä koskevat projektit, jotka liittyivät mm. opetuksen kehittämiseen, kansainvälisyyteen, opiskelijahuoltoon, nuorisotakuun toteutukseen, henkilöstön kehittämiseen tai alueen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. KPEDUn yhteisten prosessien kehittämisvastuussa olleet vastasivat oman aihealueensa projektitoiminnan koordinoimisesta. Yhtymäpalveluissa koordinoitiin myös koko yhtymän projektitoimintaa 8

10 vastaamalla osavuosiraportoinnista, tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä, projektiohjeistuksesta ja projektitiimin valmistelutyöstä. 9

11 Yhtymäpalveluiden mittarit Projektitoiminnan volyymi ( ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) 11,7 11,7 10,3 9,3 4. Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Yhtymäpalveluiden vuosien projektivolyymi oli n. 5,7 M, mikä oli n. 24 % koko projektitoiminnasta. Muiden opistojen (Kauppaopisto, Ammattiopisto, Sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Keski-Pohjanmaan opisto) oma projektitoiminta koostui lähinnä pienemmistä opiskelijoiden kansainvälisistä liikkuvuusprojekteista sekä alakohtaisista verkostohankkeista. Projektitoiminta muodosti pienestä volyymistä huolimatta tärkeän lisäresurssin, joka mahdollisti osallistumisen moniin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Kansainväliset projektit olivat tyypillisesti yksittäisten opettajien aktiivisuuden varassa ja vastuulla, ja jatkossa tuleekin huolehtia toiminnan jatkuvuus ja resursointi uudessa organisaatiossa. Muiden opistojen (KAO, KKO, KEPO ja KSTO) mittarit Projektitoiminnan volyymi (M ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Muiden opistojen yhteenlasketut projektien kustannukset vuosina olivat n. 2,5 M, mikä oli n. 2 % opistojen toimintakuluista ja n. 10 % koko projektitoiminnasta. 10

12 2. Ohjelmakauden rahoitus ja sisältö Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelma kattaa koko maan ja sisältää sekä EAKR - että ESR -rahoitteisen toiminnan. Pohjois- ja Etelä-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi ovat valmistelleet lisäksi alueelliset suunnitelmat, jotka tarkentavat valtakunnallisen ohjelman tavoitteita suuralueittain. Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus on 2,6 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,3 miljardia euroa. Ohjelman rahoituksesta toinen puoli eli 1,3 miljardia euroa on kansallista julkista rahoitusta. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muiden julkisten tahojen osuus on 25 %. Kunnilta ja muilta julkisilta toimijoilta odotetaan ohjelmaan vuosittain n. 50 miljoonan euron panostusta kehittämistoimintaan. Alueille suoraan kanavoituvasta rahoituksesta 70,6 % kohdentuu Pohjois- ja Itä-Suomen alueelle, 28,9 % Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle ja 0,45 % Ahvenanmaalle. Rakennerahastovarojen käytössä tullaan korostamaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. Ohjelman läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen ja tätä tavoitetta tukeviin hankkeisiin tullaan osoittamaan 25 % EAKR-rahoituksesta. Valtakunnallisten teemojen valmistelusta vastaavat TEM, OKM ja STM. Osa teemoista on poikkihallinnollisia eli teemaa edistetään yhdessä eri hallinnonalojen kanssa. OKM:n valtakunnallinen ESR-toiminta keskittyy osaaminen teemaan ja koostuu kuudesta toimenpidekokonaisuudesta. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita parannetaan toimenpidekokonaisuuksilla: 11

13 Osuvaa Osaamista Kotona Suomessa (poikkihallinnollinen) Osallistamalla osaamista sekä ESR-nuorisotakuu (poikkihallinnollinen) Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamista toimenpidekokonaisuuksilla: Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Luovaa osaamista ESR:n valtakunnallinen toiminta hallinnoidaan ja toimeenpannaan keskitetysti Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten (ainoastaan Luovaa osaamista) toimesta eli ne toimivat em. toimenpidekokonaisuuksien rahoittajina ja koordinoijina. ESR-rahoitusta on n. 90 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudelle (sis. kunta ja muun julkisen rahoituksen sekä mahdollisen joustovarauksen) Valtakunnalliseen toimintaan on varattu 10 % EAKR-rahoituksesta ja 25 % ESR-rahoituksesta. Valtakunnallinen rahoitus tulee hakuun toimenpidelinjoittain, osa käynnistyy jo syksyllä 2014 ja osa vasta syksyllä

14 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma on valtakunnallisen Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman täydennysosa, joka täsmentää ohjelman toteutusta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisia erityispiirteitä ja ohjelmatoteutuksen painotuksia. Maakunnissa tapahtuva toteutus pohjautuu edelleen maakuntaohjelmiin ja niiden konkreettisiin tavoitteisiin eli rahoittajat voivat tehdä jatkossakin alueellisia painotuksia alueen erityispiirteistä johtuen. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman kattava alue sisältää seitsemän maakuntaa: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Nämä maakunnat muodostavat Euroopan Unionin NUTS 2 -aluejaossa yhtenäisen alueen Rakennerahastokausi Keski-Pohjanmaalla (ESR- ja EAKR-rahoitus) Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella on käytettävissä koko ohjelmakaudella n. 60 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Kuntarahoituksen osuus on lisäksi n. 8,6 M. Osaan hankkeisiin edellytetään myös yksityistä (yritys-)rahoitusta, joka vaihtelee toimintalinjoittain ja hankkeiden luonteesta johtuen voimakkaasti, ja määrä täsmentyy vuositasolla ohjelmakauden kuluessa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Keski-Pohjanmaan maakunnan EU-rahoitus pysyi 13

15 edelleen korkealla tasolla. Kokonaisrahoitus väheni edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ainoastaan n. 3 %, kun koko maan rahoitus väheni n. 33 %. Keski-Pohjanmaan maakunnan toimintalinjat, niiden erityistavoitteet sekä ESR- ja EAKR-rahoituksen jakautuminen koko ohjelmakaudelle on seuraava (euromäärissä ei yksityistä rahoitusta): TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR), 20,1M = 29,5 % Uuden liiketoiminnan luominen PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Yritysten energiatehokkuuden edistäminen PK -yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto (yritystuet Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY:t) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 26,2M =38,4 % Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskitty mien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Rahoittava viranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto (yritystuet Pohjanmaan ELY ja ympäristöteknologia Keski-Suomen ELY) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 10,3M = 15,2 % Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 14

16 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 7,2M = 10,6 % Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutos alojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 4,3M = 6,3 % Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 6 Tekninen tuki (EAKR) Rahoittavien viranomaisten käytössä Muutokset edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Oleellinen muutos Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta on se, että alueellinen ESR-rahoitus lähes kaksinkertaistuu ja EAKR-rahoituksen osuus vastaavasti pienenee n. 21,4 %. Kuitenkin samanaikaisesti valtakunnallinen ESR- rahoitus vähenee merkittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että osaamiseen, työllisyyden edistämiseen sekä syrjäytymiseen ehkäisyyn on jatkossa enemmän alueella päätettäviä resursseja tarjolla. Koulutusyhtymä on saanut merkittävästi lisäpanoksia kuluvalla ohjelmakaudella mm. oppimisympäristöjen tilojen ja laitteiden kehittämiseen sekä yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, mihin on jatkossa siis hieman vähemmän EAKR-rahoitusta tarjolla. EAKR-rahoitusta on edelleen kuitenkin Keski-Pohjanmaalla valtaosa eli n. kaksi kolmannesta kokonaisrahoituksesta. 15

17 Edelliseen ohjelmakauteen verrattuna muutokset rakennerahastohankkeiden hallinnoinnissa ja toteutuksessa ovat kohtuullisen vähäiset. Suurin muutos oli ESR-hankkeiden rahoituksen ja päätöksenteon kokoaminen Suomessa neljään ELY-keskukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa maakuntamme ESR-hankkeet päätetään Keski-Suomen ELY-keskuksessa Jyväskylässä - aikaisemman Pohjanmaan ELY-keskuksen (Vaasa) sijasta. Keski-Pohjanmaan liiton vastuulla on edelleen EAKR-hankkeet. Uudella ohjelmakaudella projektien hallinnointi rahoittajien suuntaan hoidetaan kokonaan sähköisesti. Esimerkiksi projektihakemuksia ja muita asiakirjoja ei enää allekirjoiteta vaan käytössä on sähköinen tunnistusjärjestelmä. Käytössä on edellisen ohjelmakauden tapaan yksinkertaistettuja kustannusten todentamismalleja (Flat rate ja Lump sum), mikä helpottaa hallinnointia sekä parantaa kustannusten kohdentamista hankkeille. Projektien tulosten saavuttamiseen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Myös hankkeiden viestintään ja tiedottamiseen on tullut lisävaatimuksia. Rahoituksen osalta ns. laskennallisen rahoituksen poistuminen yksityisestä rahoituksesta tarkoittaa käytännössä yritysten todellisen hankerahoituksen lisääntymistä. Hanketoiminnan sisällölliset tavoitteet määrittyvät edelleen valtakunnallisista kehittämisteemoista, maakuntaohjelmista ja alueellisten rahoittajaviranomaisten painotuksista. EU-rahoitteisen hanketoiminnan ja oman kansallisen kehittämistoiminnan kytkös on voimakkaampi ja selkeämpi kuin edellisellä ohjelmakaudella. Työllisyys, työmarkkinoiden toimivuus, uusien yritysten luominen ja yritysten kilpailukyky, kasvuyrittäjyyden tukeminen, maaseudun elinvoimaisuus sekä ihmisten hyvinvointi ovat edelleen vahvasti esillä olevia teemoja. Esim. Rakennerahasto-ohjelman nimi Kestävää kasvua ja työtä kuvaa hyvin hankerahoituksen tarkoitusta. Hanketoiminnassa korostuvat aikaisempaa selkeämmin läpileikkaavat horisontaaliset teemat. Ne ovat tällä ohjelmakaudella kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Uutta on se, että ne tulee huomioida kaikissa hankkeissa. Lisäksi ESR- ja EAKR-rahoituksen kohdentamisessa erityiskohteina ovat vähähiilisen talouden edistäminen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunta. Hankerahoituksella tehtävän toiminnan yksinkertaistettu lähtökohta tällä uudella ohjelmakaudella on parantaa ja kehittää poistamalla heikkouksia. Käytännössä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä esim. yrityskehittämisessä tuotannon tehostamiseen, työelämän laatuun ja 16

18 työhyvinvointiin, työurien pidentämiseen sekä työvoiman ammatilliseen liikkuvuuteen. Työvoiman osalta kehittämistoimenpiteitä suunnataan erityisesti nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin. Aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota saataviin tuloksiin. Myös erilainen kokeilutoiminta on nyt mahdollista. Hankerahoitus on edelleen sekä valtakunnallista että alueellista, joten edelleen on olemassa myös valtakunnallisia koordinointihankkeita. Eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä on kuitenkin valtakunnan tasolla pyritty tehostamaan käynnistämällä poikkihallinnollisia yhteisiä teemoja sekä tämän lisäksi tiivistämällä muilla tavoin hallinnonalojen yhteistyötä. Tätä toivotaan myös hankevalmistelussa tehtävän - esim. valtakunnallisten ja alueellisten hankkeiden ja ESR- ja EAKR hankkeiden toistensa täydentävyys, verkostojen hankkeet, alueelliset kehittämisohjelmat esim. Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma/suunnitelma. Valtakunnallisen hankerahoituksen osuutta on kuitenkin huomattavasti pienennetty. Tarkemmin tuettavaa toimintaa eli rahoitettavia hankkeita on avattu Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisessa suunnitelmassa, joka löytyy esim. Keski-Pohjanmaan liiton www-sivujen etusivulta. Ensimmäiset kohdennetut hankehaut avattiin kesällä 2014, jolloin saatiin rahoittajilta tarkennuksia sisällön osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka on hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu sen jälkeen EU-komission hyväksymiskäsittelyyn. Valtakunnallisten hankkeiden haku alkaa syksyllä Muuten ohjelman toteuttaminen käynnistyy vuoden 2015 puolella. 17

19 Ohjelman sisältö on laaja ja monipuolinen. Ohjelman varoja kohdennetaan mm. luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukseen, eläinten hyvinvointitukeen, luomuviljelyn tukeen, maatalousinvestointeihin ja nuoren viljelijän tukeen. Hanke- ja yritystuet sekä LEADER ovat myös osa ohjelman sisältöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan käytettävä EU:n ja valtion rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä miljoonaa euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen kerätään kuntarahaa sekä yksityistä rahaa investointien ja muun yritysrahoituksen avulla. Maaseutuohjelman kautta voidaan vaikuttaa siihen, että: osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia Alueelliset varat kohdentuvat ensisijaisesti elinkeinojen kehittämiseen ja MMM on huomioinut niiden jakoperusteessa yritysten ja yritysrahoituksen määrän ohjelmakaudella Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntövaltuus noin 46 miljoonaa euroa ( -1,15 milj. valtakunnallisiin ja EIP-hankkeisiin) ( ,4 milj. ). MMM ei ole antanut maakuntakohtaista jakoa kuten päättyneellä ohjelmakaudella. Pohjanmaan ELY-keskus suuntaa noin 60 % rahoituksesta yritystukiin ja 40 % hanketukiin. Alueellisia kehittämistoimenpiteitä ovat Yritysten rahoitus: investoinnit, aloittaminen, kehittäminen Kehittämishankkeet (kehittämishanke + yleishyödyllinen investointihanke): koulutus ja tiedonvälitys, kylien ja palvelujen kehittäminen, yhteistyö Leader-ryhmien toiminta: Alueellista toimenpanoa varten Pohjanmaan ELY -alueelle (ml. Keski-Pohjanmaa) on laadittu tarkennetut alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset. Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan valtakunnallisia hankkeita, koordinaatiohankkeita sekä innovaatioyhteistyötä (EIP). Yhteistyö eri rahastojen kesken nähdään tärkeäksi. Laajat yhteisrahoitetut hankekokonaisuudet lisäävät varojen käytön tehokkuutta. Alueiden välisten hankkeiden osuuden toivotaan kasvavan vaikuttavuuden kasvattamiseksi ja hankkeiden sirpaleisuuden vähentämiseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen ei ole tulossa suuria muutoksia kaudella Paikallisen kehittämisen (Leader-toiminnan) painoarvo maaseutuohjelman 18

20 toteutuksessa kasvaa entisestään. Maaseutuohjelmassa ei ole enää kiintiöitä toimintalinjoittain tai tukimuodoittain. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa uutta kaudelle : Sähköinen asiointi ja hakuprosessin seuranta mahdollista Mahdollisuus rahoittaa maaseudulla toimivia yli 10 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt mahdollisia, kertakorvaus ja yleiskustannukset %-perusteisesti Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia ja joustavat Jaksotettu päätöksenteko kaikissa toimenpiteissä (hakublokit), pl. Leader Valintakriteereiden käyttö avoimen ja tasapuolisen päätöksenteon varmistamiseksi. Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö tiiviimpänä ja laajempana osana ohjelmaa Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi sallittua ja toivottavaa Maaseutuverkostoa palveleva yksikkö toimii osana Maaseutuvirastoa 3.5.Muu EU-rahoitus Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ -ohjelma kokoaa yhteen koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvät toimet EU:ssa ja sen kumppanimaissa. Ohjelma yhdistää EU-ohjelmakaudelta tutut Elinikäisen oppimisen ohjelman, EU:n ja kolmansien maiden väliset yhteistyöohjelmat, nuorisotoimintaohjelman sekä uudet urheilulle suunnatut toiminnot yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmasta myönnetään tukea kolmentyyppisiin avaintoimiin: Yksilöiden oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuudet EU:ssa ja sen ulkopuolella Innovatiivisten käytänteiden kehittämistä ja käyttöä edistävä yhteistyö oppilaitosten, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken Politiikkalinjausten uudistaminen ja koordinointi Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on edistää oppilaitosten ja nuorisosektorin kansainvälistymistä ja parantaa osallistujien avaintaitoja, osaamista sekä taitojen työmarkkinavastaavuutta. Ohjelmalla 19

21 tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, edistetään tutkintojen tunnustamista koskevaa yhteistyötä sekä tuetaan nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta ja hyvien käytänteiden vaihtoa. Suomessa valtaosaa ohjelman toiminnoista hallinnoi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Lisäksi ohjelmaan kuuluu Euroopan tasolla toteutettavia toimintoja kuten korkeakoulujen ja yritysten yhteiset Knowledge Alliance - ja ammatilliselle koulutukselle suunnatut Sector Skills Alliance verkostohankkeet; Capacity Building -hankkeet, jotka keskittyvät kolmansien maiden kanssa tehtäviin yhteistyö- ja liikkuvuustoimiin sekä yhteiset maisteriohjelmat, joita hallinnoi keskitetysti koulutuksen, audiovisuaalisen alan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) Brysselissä. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat (EAY-ohjelmat) EAY-ohjelmat täydentävät kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, ja niihin on koko EU:ssa osoitettu vajaat 3 prosenttia rakennerahastovaroista. Ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä, alueellisesti laajempaa valtioiden välistä yhteistyötä sekä koko EU:n kattavaa alueiden välistä yhteistyötä, tiedon vaihtoa ja tutkimusta. Rakennerahastokaudelle on valmisteltu noin 70 EAY-ohjelmaa. Suomi osallistuu kaudella yhdeksään EAY-ohjelmaan: A) Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat - Cross-border cooperation programme 1. Pohjoinen (Suomi, Ruotsi, Norja) Nord 2. Botnia-Atlantica (Suomi, Ruotsi, Norja) - Botnia-Atlantica 3. Keskinen Itämeri (Suomi/Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro, Latvia) - Central Baltic B) Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat - Transnational 4. Itämeren alue (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja, Valkovenäjä, Venäjä) - Baltic Sea Region Programme 5. Pohjoinen periferia ja Arktis (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia/Skotlanti, Iso-Britannia/Pohjois-Irlanti, Irlanti, Norja, Islanti, Grönlanti, Färsaaret)- Northern Periphery and Arctic Programme C) Koko EU:n kattavat alueiden välisen yhteistyön ohjelmat - Interregional 6. INTERREG EUROPE (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 7. INTERACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 8. URBACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 9. ESPON 2020 (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi, Liechtenstein). 20

22 Muita EU:n suoria rahoituksia ovat esimerkiksi: Horisontti 2020, tutkimus ja kehitys Luova Eurooppa, luovat alat EaSI, Työllisyyttä ja sosiaalisia innovaatioita koskeva EU-ohjelma COSME COST Eurostars 2 (Tekesin ja komission yhteisrahoitus) Fast Track to Innovation Kansalaisten Eurooppa EU:n terveysalan toimintaohjelma LIFE Oikeusohjelma Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma Verkkojen Eurooppa (CEF) 21

23 Opetushallituksen valtionavustukset Opetushallituksen valtionavustustoiminnan ensisijaisina tavoitteina on tukea kehittämis-, kokeiluja käynnistämishankkeita, joissa tuotetaan levittämiskelpoisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä sekä pyritään pysyviin toiminnallisiin tai rakenteellisiin muutoksiin ja parannuksiin. Hankkeet tukevat kansallisen koulutuspolitiikan (mm. OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, KESU) toimeenpanoa sekä koulutuksen ja opetuksen järjestäjien tarpeiden yhteen sovittamista valtakunnallisiin tavoitteisiin. Toiminnassa suositaan laajoja, kokoavia ja verkostomaisia hankkeita. Teemat liittyvät lähiaikoina mm. tutkintojen perusteiden uudistamiseen, läpäisyn tehostamiseen, sähköisiin palveluihin, laatustrategian toimeenpanoon, sekä kansainvälistymiseen. Jaossa on avustuksia jatkossakin alakohtaisiin hankkeisiin sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen. KPEDU on ollut yksi aktiivisimmista koulutuksen järjestäjistä valtionavustushankkeiden toteuttamisessa. Jatkossakin on erittäin tärkeää olla mukana OPHn verkostohankkeissa, jotka poikivat monia muita uusia ideoita ja niiden kautta saadaan ajettua organisaatioon muualla hyviksi havaittuja toimintamalleja. Opetushallituksella oli edellisellä ohjelmakaudella valtakunnallista ESR-rahoitusta mm. työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen edistämiseen. Jatkossa rahoitukset haetaan ELY-keskuksista ja OKM:n valtakunnallisista ESR-rahoituksista. 22