PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä hallitus johtoryhmä projektitiimi

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 1. Projektitoiminnan toteutuminen ohjelmakaudella Ohjelmakauden rahoitus ja sisältö Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Rakennerahastokausi Keski-Pohjanmaalla (ESR- ja EAKR-rahoitus) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Muu EU-rahoitus Opetushallituksen valtionavustukset Keski-Pohjanmaan maakunnan EU-rahoitusta ohjaavat strategiat ja päätöksenteko Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia Maakunnan yhteistyöryhmä ja sihteeristö, maakunnan kehittämisraha KPEDUn hanketoiminnan päämäärä, tavoitteet ja pääteemat

3 Johdanto EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuoden 2014 alusta. Ensimmäiset uuden ohjelmakauden rakennerahastohankkeet pääsevät toden teolla käyntiin alkuvuodesta Tämän suunnitelman tarkoituksena on tuoda esiin uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia ja kuvata mihin niistä KPEDU organisaationa aikoo keskittyä. Omat haasteet projektitoiminnan suunnitteluun tuovat KPEDUn organisaatiomuutokset ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tapahtuvat leikkaukset, julkisen sektorin kestävyysvaje ja maailmantalouden epävarmuudet heijastuvat luonnollisesti myös projektitoimintaan. Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin käytössä edelleen erittäin hyvät EU-rahoitusmahdollisuudet verrattuna esim. Etelä- ja Länsi-Suomen vastaaviin. Alueellamme on paljon muuta maata paremmat suhdannenäkymät ja jossain vaiheessa Suomenkin talous alkaa elpyä. Voidaankin todeta, että kaikesta epävarmuudesta huolimatta projektitoiminnalla on myös jatkossa tärkeä rooli ydintoimintamme eli ammatillisen koulutuksen ohella. 2

4 1. Projektitoiminnan toteutuminen ohjelmakaudella Ohjelmakausi käynnistyi Suomessa ja myös Keski-Pohjanmaalla kangerrellen. Rahoittajien EURA-järjestelmän käyttöönotossa oli niin suuria vaikeuksia, että hankepäätöksiä saatiin vasta vuoden 2008 puolivälissä. Tämän johdosta myös KPEDUn projektitoiminta pysähtyi vuoden 2008 alussa käytännössä kokonaan. Siihen asti oli vielä käytössä vanhan ohjelmakauden rahoituksia. Kuvasta 1 nähdään hyvin, että vuoden 2008 projektitoiminta oli vain n. kolmannes normaalista. Seuraavina vuosina projektitoiminnan volyymi oli euromääräisesti mitattuna n. 3-4 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti n % osuutta KPEDUn koko toiminnasta. Kuva 1. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset painopisteittäin vuosina KPEDUn projektitoiminta oli vuosina yhteensä n. 24 miljoonaa euroa. Tästä summasta karkeasti jaoteltuna n. 17 M eli n. 71 % oli aluekehityshankkeiden yhteenlaskettu osuus (kuva 1). 3

5 Aluekehitystä on mm. elinkeinoelämän ja yritysten osaamisen kehittäminen sekä ammatillisen liikkuvuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Oman toiminnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden yhteenlaskettu osuus oli n. 7 M eli n. 29 %. Oman toiminnan kehittämiseen lasketaan oppimisympäristöt, koulutuksen sisältöjen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen, kansainvälistymishankkeet sekä koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen. 4

6 Rahoituskanava projektien määrä ESR EAKR Maaseuturahasto LEONARDO LEADER INTERREQ Nordplus Adult Nord+Junior Comenius Grundtvig EU-RAHOITUS YHTEENSÄ Valtionavustus (OPH) Maakunnan keh.raha Muu kansall. rahoitus MUU RAHOITUS YHTEENSÄ Kuva 2. Ohjelmakauden EU-hankkeiden sekä kansallisesti rahoitettujen projektien lukumäärät ja toteutuneet kustannukset vuosina rahoituskanavittain Projektitoiminnan mittaritavoitteet asetetaan talousarviossa, ja niiden toteutuminen esitellään osana tilinpäätöstä. Kuvassa 3 on koontina projektimittarit v Mittareissa on vuosien varrella vaihtelua johtuen projektitoiminnan painotuksista sekä toimintaympäristön muutoksista. Uusien työpaikkojen luomisessa esimerkiksi on suuria vaihteluja suhdannetilanteista johtuen. Samoin osallistujamäärät kasvoivat projekteissa ohjelmakauden loppupuolella, kun toimenpiteet keskittyvät usein projekteissa viimeiselle vuodelle. Työnantajien ja ohjausryhmien palaute projektien toteutuksesta oli hyvällä tasolla. Projektitoimintaan kohdistui henkilötyövuosia hieman alle 10 % KPEDUn kokonaisuudesta. Tilinpäätöstiedot Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset (M ) 4,1 1,8 3,3 3,4 3,8 3,9 3,4 2. Käynnissä olleiden projektien määrä Projektihenkilöstö htv Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Työnantajapalaute (1-4) 3,02 3,83 ei kerätty 8. Ohjausryhmäpalaute (1-4) 3,13 3,42 3,41 5

7 Kuva 3. Projektitoiminnan mittarien toteutumat vuosilta Projektitoimintaan oli muodostunut KPEDUn sisälle selkeä työnjako. Työnjakoon vaikutti toisaalta luontaiset vahvuudet ja osaaminen, mutta myös laajojen EU-hankkeiden hallinnoinnin keskittäminen kolmeen aikaisempaan yksikköön Aikuisopistoon, Maaseutuopistoon ja Yhtymäpalveluihin. Kuva 3. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset yksiköittäin vuosilta Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto oli selvästi suurin projektien toteuttaja KPEDUn sisällä (kuva 3) vuosina Aikuisopisto keskittyi projektitoiminnassaan pääasiassa kehittämään uusia toimintamalleja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, yritysten ja sen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen. Aikuisopiston projektit olivat tyypillisesti ESR- tai EAKR-rahoitteisia ja niissä oli usein myös muita partnereita hyvinkin laajalta alueelta. Projektit olivat kokoluokaltaan ja vaikuttavuudeltaan myös omassa luokassaan KPEDUn sisällä. Todellisuudessa Aikuisopiston hankevolyymi oli huomattavasti isompi kuin kuvan 3 lukemat, koska siinä on mukana ainoastaan KPEDUn oma osuus hankkeista ei siis partnereiden osuuksia. Aikuisopiston projektitoiminta oli luonteeltaan aluekehitystä, koska 6

8 projekteilla kehitettiin pääasiassa muuta kuin KPEDUn omaa toimintaa. Suurin osa aikuisopiston projekteista sisälsi resursseja koulutustoimintaan ja osassa projekteista koko rahoitus oli tarkoitettu koulutusten toteuttamiseen. Nämä koulutusprojektit on rinnastettavissa työvoimakoulutuksiin ja jatkossa onkin mietittävä kuinka ne raportoidaan ja hahmotetaan osana projektitoimintaa. Pohjanmaan ELY-keskus oli aikuisopiston ylivoimaisesti suurin projektirahoittaja ohjelmakaudella

9 Aikuisopiston mittarit v Projektitoiminnan volyymi ( )* Käynnissä olleiden projektien määrä Projektihenkilöstö (htv.) 29,0 27,7 23,7 20,6 4. Työnantajia yhteensä projekteissa ,0 5. Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Aikuisopiston vuosien projektivolyymi (=toteutuneet kustannukset) oli n. 13 M, eli n. 54 % koko KPEDUn projektitoiminnasta. Projektitoiminnan osuus opiston toimintatuotoista oli v n. 25 %. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston projektitoiminta liittyi vahvasti alueen maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen kehittämiseen. Maaseutuopiston kehittämistoiminta oli vahvasti kytköksissä alueella toimivaan Luonnonvara-alan kehittämisverkostoon (LUOVA), jossa on mukana alueemme kaikki keskeiset maa- ja metsätalouden kehittäjä- ja neuvontaorganisaatiot. Maaseutuopiston oma projektitoiminta oli suhteellisen vähäistä, mutta opistolla oli koordinoiva rooli Luova-verkoston toiminnassa. Maaseutuopiston projektitoiminta oli ohjelmakaudella pääasiassa aluekehitystä, mutta opistolla on myös pienempiä koulutuksen ja oppimisympäristöjen ja kansainvälisyyteen liittyviä kehittämishankkeita. Maaseutuopisto osallistui myös aktiivisesti yhtymäpalveluissa hallinnoitaviin projekteihin. Maaseutuopiston mittarit Projektitoiminnan volyymi ( ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) 7,4 7,1 8,3 7,2 4. Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Maaseutuopiston projektivolyymi oli ohjelmakauden osalta n. 3M, mikä on n. 12 % KPEDUn koko projektitoiminnasta. Projektitoiminta muodosti v n. 6 % Maaseutuopiston toimintatuotoista. Yhtymäpalveluissa hallinnoitiin ohjelmakaudella kaikkia yksiköitä koskevat projektit, jotka liittyivät mm. opetuksen kehittämiseen, kansainvälisyyteen, opiskelijahuoltoon, nuorisotakuun toteutukseen, henkilöstön kehittämiseen tai alueen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. KPEDUn yhteisten prosessien kehittämisvastuussa olleet vastasivat oman aihealueensa projektitoiminnan koordinoimisesta. Yhtymäpalveluissa koordinoitiin myös koko yhtymän projektitoimintaa 8

10 vastaamalla osavuosiraportoinnista, tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä, projektiohjeistuksesta ja projektitiimin valmistelutyöstä. 9

11 Yhtymäpalveluiden mittarit Projektitoiminnan volyymi ( ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) 11,7 11,7 10,3 9,3 4. Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Yhtymäpalveluiden vuosien projektivolyymi oli n. 5,7 M, mikä oli n. 24 % koko projektitoiminnasta. Muiden opistojen (Kauppaopisto, Ammattiopisto, Sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Keski-Pohjanmaan opisto) oma projektitoiminta koostui lähinnä pienemmistä opiskelijoiden kansainvälisistä liikkuvuusprojekteista sekä alakohtaisista verkostohankkeista. Projektitoiminta muodosti pienestä volyymistä huolimatta tärkeän lisäresurssin, joka mahdollisti osallistumisen moniin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Kansainväliset projektit olivat tyypillisesti yksittäisten opettajien aktiivisuuden varassa ja vastuulla, ja jatkossa tuleekin huolehtia toiminnan jatkuvuus ja resursointi uudessa organisaatiossa. Muiden opistojen (KAO, KKO, KEPO ja KSTO) mittarit Projektitoiminnan volyymi (M ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Muiden opistojen yhteenlasketut projektien kustannukset vuosina olivat n. 2,5 M, mikä oli n. 2 % opistojen toimintakuluista ja n. 10 % koko projektitoiminnasta. 10

12 2. Ohjelmakauden rahoitus ja sisältö Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelma kattaa koko maan ja sisältää sekä EAKR - että ESR -rahoitteisen toiminnan. Pohjois- ja Etelä-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi ovat valmistelleet lisäksi alueelliset suunnitelmat, jotka tarkentavat valtakunnallisen ohjelman tavoitteita suuralueittain. Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus on 2,6 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,3 miljardia euroa. Ohjelman rahoituksesta toinen puoli eli 1,3 miljardia euroa on kansallista julkista rahoitusta. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muiden julkisten tahojen osuus on 25 %. Kunnilta ja muilta julkisilta toimijoilta odotetaan ohjelmaan vuosittain n. 50 miljoonan euron panostusta kehittämistoimintaan. Alueille suoraan kanavoituvasta rahoituksesta 70,6 % kohdentuu Pohjois- ja Itä-Suomen alueelle, 28,9 % Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle ja 0,45 % Ahvenanmaalle. Rakennerahastovarojen käytössä tullaan korostamaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. Ohjelman läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen ja tätä tavoitetta tukeviin hankkeisiin tullaan osoittamaan 25 % EAKR-rahoituksesta. Valtakunnallisten teemojen valmistelusta vastaavat TEM, OKM ja STM. Osa teemoista on poikkihallinnollisia eli teemaa edistetään yhdessä eri hallinnonalojen kanssa. OKM:n valtakunnallinen ESR-toiminta keskittyy osaaminen teemaan ja koostuu kuudesta toimenpidekokonaisuudesta. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita parannetaan toimenpidekokonaisuuksilla: 11

13 Osuvaa Osaamista Kotona Suomessa (poikkihallinnollinen) Osallistamalla osaamista sekä ESR-nuorisotakuu (poikkihallinnollinen) Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamista toimenpidekokonaisuuksilla: Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Luovaa osaamista ESR:n valtakunnallinen toiminta hallinnoidaan ja toimeenpannaan keskitetysti Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten (ainoastaan Luovaa osaamista) toimesta eli ne toimivat em. toimenpidekokonaisuuksien rahoittajina ja koordinoijina. ESR-rahoitusta on n. 90 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudelle (sis. kunta ja muun julkisen rahoituksen sekä mahdollisen joustovarauksen) Valtakunnalliseen toimintaan on varattu 10 % EAKR-rahoituksesta ja 25 % ESR-rahoituksesta. Valtakunnallinen rahoitus tulee hakuun toimenpidelinjoittain, osa käynnistyy jo syksyllä 2014 ja osa vasta syksyllä

14 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma on valtakunnallisen Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman täydennysosa, joka täsmentää ohjelman toteutusta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisia erityispiirteitä ja ohjelmatoteutuksen painotuksia. Maakunnissa tapahtuva toteutus pohjautuu edelleen maakuntaohjelmiin ja niiden konkreettisiin tavoitteisiin eli rahoittajat voivat tehdä jatkossakin alueellisia painotuksia alueen erityispiirteistä johtuen. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman kattava alue sisältää seitsemän maakuntaa: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Nämä maakunnat muodostavat Euroopan Unionin NUTS 2 -aluejaossa yhtenäisen alueen Rakennerahastokausi Keski-Pohjanmaalla (ESR- ja EAKR-rahoitus) Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella on käytettävissä koko ohjelmakaudella n. 60 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Kuntarahoituksen osuus on lisäksi n. 8,6 M. Osaan hankkeisiin edellytetään myös yksityistä (yritys-)rahoitusta, joka vaihtelee toimintalinjoittain ja hankkeiden luonteesta johtuen voimakkaasti, ja määrä täsmentyy vuositasolla ohjelmakauden kuluessa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Keski-Pohjanmaan maakunnan EU-rahoitus pysyi 13

15 edelleen korkealla tasolla. Kokonaisrahoitus väheni edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ainoastaan n. 3 %, kun koko maan rahoitus väheni n. 33 %. Keski-Pohjanmaan maakunnan toimintalinjat, niiden erityistavoitteet sekä ESR- ja EAKR-rahoituksen jakautuminen koko ohjelmakaudelle on seuraava (euromäärissä ei yksityistä rahoitusta): TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR), 20,1M = 29,5 % Uuden liiketoiminnan luominen PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Yritysten energiatehokkuuden edistäminen PK -yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto (yritystuet Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY:t) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 26,2M =38,4 % Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskitty mien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Rahoittava viranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto (yritystuet Pohjanmaan ELY ja ympäristöteknologia Keski-Suomen ELY) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 10,3M = 15,2 % Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 14

16 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 7,2M = 10,6 % Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutos alojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 4,3M = 6,3 % Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 6 Tekninen tuki (EAKR) Rahoittavien viranomaisten käytössä Muutokset edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Oleellinen muutos Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta on se, että alueellinen ESR-rahoitus lähes kaksinkertaistuu ja EAKR-rahoituksen osuus vastaavasti pienenee n. 21,4 %. Kuitenkin samanaikaisesti valtakunnallinen ESR- rahoitus vähenee merkittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että osaamiseen, työllisyyden edistämiseen sekä syrjäytymiseen ehkäisyyn on jatkossa enemmän alueella päätettäviä resursseja tarjolla. Koulutusyhtymä on saanut merkittävästi lisäpanoksia kuluvalla ohjelmakaudella mm. oppimisympäristöjen tilojen ja laitteiden kehittämiseen sekä yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, mihin on jatkossa siis hieman vähemmän EAKR-rahoitusta tarjolla. EAKR-rahoitusta on edelleen kuitenkin Keski-Pohjanmaalla valtaosa eli n. kaksi kolmannesta kokonaisrahoituksesta. 15

17 Edelliseen ohjelmakauteen verrattuna muutokset rakennerahastohankkeiden hallinnoinnissa ja toteutuksessa ovat kohtuullisen vähäiset. Suurin muutos oli ESR-hankkeiden rahoituksen ja päätöksenteon kokoaminen Suomessa neljään ELY-keskukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa maakuntamme ESR-hankkeet päätetään Keski-Suomen ELY-keskuksessa Jyväskylässä - aikaisemman Pohjanmaan ELY-keskuksen (Vaasa) sijasta. Keski-Pohjanmaan liiton vastuulla on edelleen EAKR-hankkeet. Uudella ohjelmakaudella projektien hallinnointi rahoittajien suuntaan hoidetaan kokonaan sähköisesti. Esimerkiksi projektihakemuksia ja muita asiakirjoja ei enää allekirjoiteta vaan käytössä on sähköinen tunnistusjärjestelmä. Käytössä on edellisen ohjelmakauden tapaan yksinkertaistettuja kustannusten todentamismalleja (Flat rate ja Lump sum), mikä helpottaa hallinnointia sekä parantaa kustannusten kohdentamista hankkeille. Projektien tulosten saavuttamiseen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Myös hankkeiden viestintään ja tiedottamiseen on tullut lisävaatimuksia. Rahoituksen osalta ns. laskennallisen rahoituksen poistuminen yksityisestä rahoituksesta tarkoittaa käytännössä yritysten todellisen hankerahoituksen lisääntymistä. Hanketoiminnan sisällölliset tavoitteet määrittyvät edelleen valtakunnallisista kehittämisteemoista, maakuntaohjelmista ja alueellisten rahoittajaviranomaisten painotuksista. EU-rahoitteisen hanketoiminnan ja oman kansallisen kehittämistoiminnan kytkös on voimakkaampi ja selkeämpi kuin edellisellä ohjelmakaudella. Työllisyys, työmarkkinoiden toimivuus, uusien yritysten luominen ja yritysten kilpailukyky, kasvuyrittäjyyden tukeminen, maaseudun elinvoimaisuus sekä ihmisten hyvinvointi ovat edelleen vahvasti esillä olevia teemoja. Esim. Rakennerahasto-ohjelman nimi Kestävää kasvua ja työtä kuvaa hyvin hankerahoituksen tarkoitusta. Hanketoiminnassa korostuvat aikaisempaa selkeämmin läpileikkaavat horisontaaliset teemat. Ne ovat tällä ohjelmakaudella kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Uutta on se, että ne tulee huomioida kaikissa hankkeissa. Lisäksi ESR- ja EAKR-rahoituksen kohdentamisessa erityiskohteina ovat vähähiilisen talouden edistäminen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunta. Hankerahoituksella tehtävän toiminnan yksinkertaistettu lähtökohta tällä uudella ohjelmakaudella on parantaa ja kehittää poistamalla heikkouksia. Käytännössä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä esim. yrityskehittämisessä tuotannon tehostamiseen, työelämän laatuun ja 16

18 työhyvinvointiin, työurien pidentämiseen sekä työvoiman ammatilliseen liikkuvuuteen. Työvoiman osalta kehittämistoimenpiteitä suunnataan erityisesti nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin. Aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota saataviin tuloksiin. Myös erilainen kokeilutoiminta on nyt mahdollista. Hankerahoitus on edelleen sekä valtakunnallista että alueellista, joten edelleen on olemassa myös valtakunnallisia koordinointihankkeita. Eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä on kuitenkin valtakunnan tasolla pyritty tehostamaan käynnistämällä poikkihallinnollisia yhteisiä teemoja sekä tämän lisäksi tiivistämällä muilla tavoin hallinnonalojen yhteistyötä. Tätä toivotaan myös hankevalmistelussa tehtävän - esim. valtakunnallisten ja alueellisten hankkeiden ja ESR- ja EAKR hankkeiden toistensa täydentävyys, verkostojen hankkeet, alueelliset kehittämisohjelmat esim. Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma/suunnitelma. Valtakunnallisen hankerahoituksen osuutta on kuitenkin huomattavasti pienennetty. Tarkemmin tuettavaa toimintaa eli rahoitettavia hankkeita on avattu Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisessa suunnitelmassa, joka löytyy esim. Keski-Pohjanmaan liiton www-sivujen etusivulta. Ensimmäiset kohdennetut hankehaut avattiin kesällä 2014, jolloin saatiin rahoittajilta tarkennuksia sisällön osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka on hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu sen jälkeen EU-komission hyväksymiskäsittelyyn. Valtakunnallisten hankkeiden haku alkaa syksyllä Muuten ohjelman toteuttaminen käynnistyy vuoden 2015 puolella. 17

19 Ohjelman sisältö on laaja ja monipuolinen. Ohjelman varoja kohdennetaan mm. luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukseen, eläinten hyvinvointitukeen, luomuviljelyn tukeen, maatalousinvestointeihin ja nuoren viljelijän tukeen. Hanke- ja yritystuet sekä LEADER ovat myös osa ohjelman sisältöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan käytettävä EU:n ja valtion rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä miljoonaa euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen kerätään kuntarahaa sekä yksityistä rahaa investointien ja muun yritysrahoituksen avulla. Maaseutuohjelman kautta voidaan vaikuttaa siihen, että: osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia Alueelliset varat kohdentuvat ensisijaisesti elinkeinojen kehittämiseen ja MMM on huomioinut niiden jakoperusteessa yritysten ja yritysrahoituksen määrän ohjelmakaudella Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntövaltuus noin 46 miljoonaa euroa ( -1,15 milj. valtakunnallisiin ja EIP-hankkeisiin) ( ,4 milj. ). MMM ei ole antanut maakuntakohtaista jakoa kuten päättyneellä ohjelmakaudella. Pohjanmaan ELY-keskus suuntaa noin 60 % rahoituksesta yritystukiin ja 40 % hanketukiin. Alueellisia kehittämistoimenpiteitä ovat Yritysten rahoitus: investoinnit, aloittaminen, kehittäminen Kehittämishankkeet (kehittämishanke + yleishyödyllinen investointihanke): koulutus ja tiedonvälitys, kylien ja palvelujen kehittäminen, yhteistyö Leader-ryhmien toiminta: Alueellista toimenpanoa varten Pohjanmaan ELY -alueelle (ml. Keski-Pohjanmaa) on laadittu tarkennetut alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset. Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan valtakunnallisia hankkeita, koordinaatiohankkeita sekä innovaatioyhteistyötä (EIP). Yhteistyö eri rahastojen kesken nähdään tärkeäksi. Laajat yhteisrahoitetut hankekokonaisuudet lisäävät varojen käytön tehokkuutta. Alueiden välisten hankkeiden osuuden toivotaan kasvavan vaikuttavuuden kasvattamiseksi ja hankkeiden sirpaleisuuden vähentämiseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen ei ole tulossa suuria muutoksia kaudella Paikallisen kehittämisen (Leader-toiminnan) painoarvo maaseutuohjelman 18

20 toteutuksessa kasvaa entisestään. Maaseutuohjelmassa ei ole enää kiintiöitä toimintalinjoittain tai tukimuodoittain. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa uutta kaudelle : Sähköinen asiointi ja hakuprosessin seuranta mahdollista Mahdollisuus rahoittaa maaseudulla toimivia yli 10 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt mahdollisia, kertakorvaus ja yleiskustannukset %-perusteisesti Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia ja joustavat Jaksotettu päätöksenteko kaikissa toimenpiteissä (hakublokit), pl. Leader Valintakriteereiden käyttö avoimen ja tasapuolisen päätöksenteon varmistamiseksi. Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö tiiviimpänä ja laajempana osana ohjelmaa Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi sallittua ja toivottavaa Maaseutuverkostoa palveleva yksikkö toimii osana Maaseutuvirastoa 3.5.Muu EU-rahoitus Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ -ohjelma kokoaa yhteen koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvät toimet EU:ssa ja sen kumppanimaissa. Ohjelma yhdistää EU-ohjelmakaudelta tutut Elinikäisen oppimisen ohjelman, EU:n ja kolmansien maiden väliset yhteistyöohjelmat, nuorisotoimintaohjelman sekä uudet urheilulle suunnatut toiminnot yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmasta myönnetään tukea kolmentyyppisiin avaintoimiin: Yksilöiden oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuudet EU:ssa ja sen ulkopuolella Innovatiivisten käytänteiden kehittämistä ja käyttöä edistävä yhteistyö oppilaitosten, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken Politiikkalinjausten uudistaminen ja koordinointi Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on edistää oppilaitosten ja nuorisosektorin kansainvälistymistä ja parantaa osallistujien avaintaitoja, osaamista sekä taitojen työmarkkinavastaavuutta. Ohjelmalla 19

21 tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, edistetään tutkintojen tunnustamista koskevaa yhteistyötä sekä tuetaan nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta ja hyvien käytänteiden vaihtoa. Suomessa valtaosaa ohjelman toiminnoista hallinnoi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Lisäksi ohjelmaan kuuluu Euroopan tasolla toteutettavia toimintoja kuten korkeakoulujen ja yritysten yhteiset Knowledge Alliance - ja ammatilliselle koulutukselle suunnatut Sector Skills Alliance verkostohankkeet; Capacity Building -hankkeet, jotka keskittyvät kolmansien maiden kanssa tehtäviin yhteistyö- ja liikkuvuustoimiin sekä yhteiset maisteriohjelmat, joita hallinnoi keskitetysti koulutuksen, audiovisuaalisen alan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) Brysselissä. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat (EAY-ohjelmat) EAY-ohjelmat täydentävät kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, ja niihin on koko EU:ssa osoitettu vajaat 3 prosenttia rakennerahastovaroista. Ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä, alueellisesti laajempaa valtioiden välistä yhteistyötä sekä koko EU:n kattavaa alueiden välistä yhteistyötä, tiedon vaihtoa ja tutkimusta. Rakennerahastokaudelle on valmisteltu noin 70 EAY-ohjelmaa. Suomi osallistuu kaudella yhdeksään EAY-ohjelmaan: A) Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat - Cross-border cooperation programme 1. Pohjoinen (Suomi, Ruotsi, Norja) Nord 2. Botnia-Atlantica (Suomi, Ruotsi, Norja) - Botnia-Atlantica 3. Keskinen Itämeri (Suomi/Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro, Latvia) - Central Baltic B) Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat - Transnational 4. Itämeren alue (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja, Valkovenäjä, Venäjä) - Baltic Sea Region Programme 5. Pohjoinen periferia ja Arktis (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia/Skotlanti, Iso-Britannia/Pohjois-Irlanti, Irlanti, Norja, Islanti, Grönlanti, Färsaaret)- Northern Periphery and Arctic Programme C) Koko EU:n kattavat alueiden välisen yhteistyön ohjelmat - Interregional 6. INTERREG EUROPE (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 7. INTERACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 8. URBACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 9. ESPON 2020 (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi, Liechtenstein). 20

22 Muita EU:n suoria rahoituksia ovat esimerkiksi: Horisontti 2020, tutkimus ja kehitys Luova Eurooppa, luovat alat EaSI, Työllisyyttä ja sosiaalisia innovaatioita koskeva EU-ohjelma COSME COST Eurostars 2 (Tekesin ja komission yhteisrahoitus) Fast Track to Innovation Kansalaisten Eurooppa EU:n terveysalan toimintaohjelma LIFE Oikeusohjelma Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma Verkkojen Eurooppa (CEF) 21

23 Opetushallituksen valtionavustukset Opetushallituksen valtionavustustoiminnan ensisijaisina tavoitteina on tukea kehittämis-, kokeiluja käynnistämishankkeita, joissa tuotetaan levittämiskelpoisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä sekä pyritään pysyviin toiminnallisiin tai rakenteellisiin muutoksiin ja parannuksiin. Hankkeet tukevat kansallisen koulutuspolitiikan (mm. OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, KESU) toimeenpanoa sekä koulutuksen ja opetuksen järjestäjien tarpeiden yhteen sovittamista valtakunnallisiin tavoitteisiin. Toiminnassa suositaan laajoja, kokoavia ja verkostomaisia hankkeita. Teemat liittyvät lähiaikoina mm. tutkintojen perusteiden uudistamiseen, läpäisyn tehostamiseen, sähköisiin palveluihin, laatustrategian toimeenpanoon, sekä kansainvälistymiseen. Jaossa on avustuksia jatkossakin alakohtaisiin hankkeisiin sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen. KPEDU on ollut yksi aktiivisimmista koulutuksen järjestäjistä valtionavustushankkeiden toteuttamisessa. Jatkossakin on erittäin tärkeää olla mukana OPHn verkostohankkeissa, jotka poikivat monia muita uusia ideoita ja niiden kautta saadaan ajettua organisaatioon muualla hyviksi havaittuja toimintamalleja. Opetushallituksella oli edellisellä ohjelmakaudella valtakunnallista ESR-rahoitusta mm. työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen edistämiseen. Jatkossa rahoitukset haetaan ELY-keskuksista ja OKM:n valtakunnallisista ESR-rahoituksista. 22

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Työllisyystoimijoiden hankekahvit Kajaani Verna Mustonen

Työllisyystoimijoiden hankekahvit Kajaani Verna Mustonen Ajankohtaista ESR-hankkeissa Työllisyystoimijoiden hankekahvit Kajaani Verna Mustonen 18.5.2016 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella 2014-2020 Luovan talouden kehittämisohjelman julkaisutilaisuus Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28.8.2014 Kestävää kasvua ja työtä Suomen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -tavoitteena työllisyyden ja osaamisen kehittäminen, heikommassa asemassa olevien ryhmien tukeminen sekä tasa-arvoisuuden edistäminen ja

Lisätiedot

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen 19.1.2017 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari ESR, tuettava toiminta Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari 26.5.2014 Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020, kehys n. 31,4 M 6,2 M 20 % 14,8

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Maaseudun kehittäminen Mieslahti 10.02.2015 Sisältö Alueellinen ja paikallinen kehittäminen Uudistuksia Koulutus ja tiedonvälitys Palvelut ja kylien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusasiantuntija Päivi Jaakola 17.1.2017

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella 2014-2020 TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivi Jaakola ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toimiston taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EUedunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto on perustettu vuonna 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 ESR-hakuinfo 16.6.2015 Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Länsi-Suomen alueen 3. alueellinen ESRhankehaku 12.6.-1.10.2015 Haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR-koordinaattori Antti Hänninen / Keski-Suomen ELY-keskus ABC hankkeet etenee Mikkeli Rakennerahastot Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoitteena

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ESR-hankekausi : ajankohtaista FYYRArinki sulkeutuu tilaisuus

ESR-hankekausi : ajankohtaista FYYRArinki sulkeutuu tilaisuus ESR-hankekausi 2014-2020: ajankohtaista FYYRArinki sulkeutuu tilaisuus 18.11.2014 EU-koordinaattori Mika Villa Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Ohjelmakauden 2014-2020 käynnistyminen Ensimmäinen haku päättyi

Lisätiedot