PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PROJEKTITOIMINNAN SUUNNITELMA Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä hallitus johtoryhmä projektitiimi

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 1. Projektitoiminnan toteutuminen ohjelmakaudella Ohjelmakauden rahoitus ja sisältö Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Rakennerahastokausi Keski-Pohjanmaalla (ESR- ja EAKR-rahoitus) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Muu EU-rahoitus Opetushallituksen valtionavustukset Keski-Pohjanmaan maakunnan EU-rahoitusta ohjaavat strategiat ja päätöksenteko Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia Maakunnan yhteistyöryhmä ja sihteeristö, maakunnan kehittämisraha KPEDUn hanketoiminnan päämäärä, tavoitteet ja pääteemat

3 Johdanto EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuoden 2014 alusta. Ensimmäiset uuden ohjelmakauden rakennerahastohankkeet pääsevät toden teolla käyntiin alkuvuodesta Tämän suunnitelman tarkoituksena on tuoda esiin uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia ja kuvata mihin niistä KPEDU organisaationa aikoo keskittyä. Omat haasteet projektitoiminnan suunnitteluun tuovat KPEDUn organisaatiomuutokset ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tapahtuvat leikkaukset, julkisen sektorin kestävyysvaje ja maailmantalouden epävarmuudet heijastuvat luonnollisesti myös projektitoimintaan. Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin käytössä edelleen erittäin hyvät EU-rahoitusmahdollisuudet verrattuna esim. Etelä- ja Länsi-Suomen vastaaviin. Alueellamme on paljon muuta maata paremmat suhdannenäkymät ja jossain vaiheessa Suomenkin talous alkaa elpyä. Voidaankin todeta, että kaikesta epävarmuudesta huolimatta projektitoiminnalla on myös jatkossa tärkeä rooli ydintoimintamme eli ammatillisen koulutuksen ohella. 2

4 1. Projektitoiminnan toteutuminen ohjelmakaudella Ohjelmakausi käynnistyi Suomessa ja myös Keski-Pohjanmaalla kangerrellen. Rahoittajien EURA-järjestelmän käyttöönotossa oli niin suuria vaikeuksia, että hankepäätöksiä saatiin vasta vuoden 2008 puolivälissä. Tämän johdosta myös KPEDUn projektitoiminta pysähtyi vuoden 2008 alussa käytännössä kokonaan. Siihen asti oli vielä käytössä vanhan ohjelmakauden rahoituksia. Kuvasta 1 nähdään hyvin, että vuoden 2008 projektitoiminta oli vain n. kolmannes normaalista. Seuraavina vuosina projektitoiminnan volyymi oli euromääräisesti mitattuna n. 3-4 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti n % osuutta KPEDUn koko toiminnasta. Kuva 1. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset painopisteittäin vuosina KPEDUn projektitoiminta oli vuosina yhteensä n. 24 miljoonaa euroa. Tästä summasta karkeasti jaoteltuna n. 17 M eli n. 71 % oli aluekehityshankkeiden yhteenlaskettu osuus (kuva 1). 3

5 Aluekehitystä on mm. elinkeinoelämän ja yritysten osaamisen kehittäminen sekä ammatillisen liikkuvuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Oman toiminnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden yhteenlaskettu osuus oli n. 7 M eli n. 29 %. Oman toiminnan kehittämiseen lasketaan oppimisympäristöt, koulutuksen sisältöjen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen, kansainvälistymishankkeet sekä koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen. 4

6 Rahoituskanava projektien määrä ESR EAKR Maaseuturahasto LEONARDO LEADER INTERREQ Nordplus Adult Nord+Junior Comenius Grundtvig EU-RAHOITUS YHTEENSÄ Valtionavustus (OPH) Maakunnan keh.raha Muu kansall. rahoitus MUU RAHOITUS YHTEENSÄ Kuva 2. Ohjelmakauden EU-hankkeiden sekä kansallisesti rahoitettujen projektien lukumäärät ja toteutuneet kustannukset vuosina rahoituskanavittain Projektitoiminnan mittaritavoitteet asetetaan talousarviossa, ja niiden toteutuminen esitellään osana tilinpäätöstä. Kuvassa 3 on koontina projektimittarit v Mittareissa on vuosien varrella vaihtelua johtuen projektitoiminnan painotuksista sekä toimintaympäristön muutoksista. Uusien työpaikkojen luomisessa esimerkiksi on suuria vaihteluja suhdannetilanteista johtuen. Samoin osallistujamäärät kasvoivat projekteissa ohjelmakauden loppupuolella, kun toimenpiteet keskittyvät usein projekteissa viimeiselle vuodelle. Työnantajien ja ohjausryhmien palaute projektien toteutuksesta oli hyvällä tasolla. Projektitoimintaan kohdistui henkilötyövuosia hieman alle 10 % KPEDUn kokonaisuudesta. Tilinpäätöstiedot Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset (M ) 4,1 1,8 3,3 3,4 3,8 3,9 3,4 2. Käynnissä olleiden projektien määrä Projektihenkilöstö htv Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Työnantajapalaute (1-4) 3,02 3,83 ei kerätty 8. Ohjausryhmäpalaute (1-4) 3,13 3,42 3,41 5

7 Kuva 3. Projektitoiminnan mittarien toteutumat vuosilta Projektitoimintaan oli muodostunut KPEDUn sisälle selkeä työnjako. Työnjakoon vaikutti toisaalta luontaiset vahvuudet ja osaaminen, mutta myös laajojen EU-hankkeiden hallinnoinnin keskittäminen kolmeen aikaisempaan yksikköön Aikuisopistoon, Maaseutuopistoon ja Yhtymäpalveluihin. Kuva 3. Projektitoiminnan toteutuneet kustannukset yksiköittäin vuosilta Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto oli selvästi suurin projektien toteuttaja KPEDUn sisällä (kuva 3) vuosina Aikuisopisto keskittyi projektitoiminnassaan pääasiassa kehittämään uusia toimintamalleja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, yritysten ja sen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen. Aikuisopiston projektit olivat tyypillisesti ESR- tai EAKR-rahoitteisia ja niissä oli usein myös muita partnereita hyvinkin laajalta alueelta. Projektit olivat kokoluokaltaan ja vaikuttavuudeltaan myös omassa luokassaan KPEDUn sisällä. Todellisuudessa Aikuisopiston hankevolyymi oli huomattavasti isompi kuin kuvan 3 lukemat, koska siinä on mukana ainoastaan KPEDUn oma osuus hankkeista ei siis partnereiden osuuksia. Aikuisopiston projektitoiminta oli luonteeltaan aluekehitystä, koska 6

8 projekteilla kehitettiin pääasiassa muuta kuin KPEDUn omaa toimintaa. Suurin osa aikuisopiston projekteista sisälsi resursseja koulutustoimintaan ja osassa projekteista koko rahoitus oli tarkoitettu koulutusten toteuttamiseen. Nämä koulutusprojektit on rinnastettavissa työvoimakoulutuksiin ja jatkossa onkin mietittävä kuinka ne raportoidaan ja hahmotetaan osana projektitoimintaa. Pohjanmaan ELY-keskus oli aikuisopiston ylivoimaisesti suurin projektirahoittaja ohjelmakaudella

9 Aikuisopiston mittarit v Projektitoiminnan volyymi ( )* Käynnissä olleiden projektien määrä Projektihenkilöstö (htv.) 29,0 27,7 23,7 20,6 4. Työnantajia yhteensä projekteissa ,0 5. Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Aikuisopiston vuosien projektivolyymi (=toteutuneet kustannukset) oli n. 13 M, eli n. 54 % koko KPEDUn projektitoiminnasta. Projektitoiminnan osuus opiston toimintatuotoista oli v n. 25 %. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston projektitoiminta liittyi vahvasti alueen maa- ja metsätalouden ja niiden liitännäiselinkeinojen kehittämiseen. Maaseutuopiston kehittämistoiminta oli vahvasti kytköksissä alueella toimivaan Luonnonvara-alan kehittämisverkostoon (LUOVA), jossa on mukana alueemme kaikki keskeiset maa- ja metsätalouden kehittäjä- ja neuvontaorganisaatiot. Maaseutuopiston oma projektitoiminta oli suhteellisen vähäistä, mutta opistolla oli koordinoiva rooli Luova-verkoston toiminnassa. Maaseutuopiston projektitoiminta oli ohjelmakaudella pääasiassa aluekehitystä, mutta opistolla on myös pienempiä koulutuksen ja oppimisympäristöjen ja kansainvälisyyteen liittyviä kehittämishankkeita. Maaseutuopisto osallistui myös aktiivisesti yhtymäpalveluissa hallinnoitaviin projekteihin. Maaseutuopiston mittarit Projektitoiminnan volyymi ( ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) 7,4 7,1 8,3 7,2 4. Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Maaseutuopiston projektivolyymi oli ohjelmakauden osalta n. 3M, mikä on n. 12 % KPEDUn koko projektitoiminnasta. Projektitoiminta muodosti v n. 6 % Maaseutuopiston toimintatuotoista. Yhtymäpalveluissa hallinnoitiin ohjelmakaudella kaikkia yksiköitä koskevat projektit, jotka liittyivät mm. opetuksen kehittämiseen, kansainvälisyyteen, opiskelijahuoltoon, nuorisotakuun toteutukseen, henkilöstön kehittämiseen tai alueen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. KPEDUn yhteisten prosessien kehittämisvastuussa olleet vastasivat oman aihealueensa projektitoiminnan koordinoimisesta. Yhtymäpalveluissa koordinoitiin myös koko yhtymän projektitoimintaa 8

10 vastaamalla osavuosiraportoinnista, tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä, projektiohjeistuksesta ja projektitiimin valmistelutyöstä. 9

11 Yhtymäpalveluiden mittarit Projektitoiminnan volyymi ( ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) 11,7 11,7 10,3 9,3 4. Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Yhtymäpalveluiden vuosien projektivolyymi oli n. 5,7 M, mikä oli n. 24 % koko projektitoiminnasta. Muiden opistojen (Kauppaopisto, Ammattiopisto, Sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Keski-Pohjanmaan opisto) oma projektitoiminta koostui lähinnä pienemmistä opiskelijoiden kansainvälisistä liikkuvuusprojekteista sekä alakohtaisista verkostohankkeista. Projektitoiminta muodosti pienestä volyymistä huolimatta tärkeän lisäresurssin, joka mahdollisti osallistumisen moniin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Kansainväliset projektit olivat tyypillisesti yksittäisten opettajien aktiivisuuden varassa ja vastuulla, ja jatkossa tuleekin huolehtia toiminnan jatkuvuus ja resursointi uudessa organisaatiossa. Muiden opistojen (KAO, KKO, KEPO ja KSTO) mittarit Projektitoiminnan volyymi (M ) Käynnissä olleiden projektien lkm Projektihenkilöstö (htv.) Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Muiden opistojen yhteenlasketut projektien kustannukset vuosina olivat n. 2,5 M, mikä oli n. 2 % opistojen toimintakuluista ja n. 10 % koko projektitoiminnasta. 10

12 2. Ohjelmakauden rahoitus ja sisältö Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelma kattaa koko maan ja sisältää sekä EAKR - että ESR -rahoitteisen toiminnan. Pohjois- ja Etelä-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi ovat valmistelleet lisäksi alueelliset suunnitelmat, jotka tarkentavat valtakunnallisen ohjelman tavoitteita suuralueittain. Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus on 2,6 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,3 miljardia euroa. Ohjelman rahoituksesta toinen puoli eli 1,3 miljardia euroa on kansallista julkista rahoitusta. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muiden julkisten tahojen osuus on 25 %. Kunnilta ja muilta julkisilta toimijoilta odotetaan ohjelmaan vuosittain n. 50 miljoonan euron panostusta kehittämistoimintaan. Alueille suoraan kanavoituvasta rahoituksesta 70,6 % kohdentuu Pohjois- ja Itä-Suomen alueelle, 28,9 % Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle ja 0,45 % Ahvenanmaalle. Rakennerahastovarojen käytössä tullaan korostamaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. Ohjelman läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen ja tätä tavoitetta tukeviin hankkeisiin tullaan osoittamaan 25 % EAKR-rahoituksesta. Valtakunnallisten teemojen valmistelusta vastaavat TEM, OKM ja STM. Osa teemoista on poikkihallinnollisia eli teemaa edistetään yhdessä eri hallinnonalojen kanssa. OKM:n valtakunnallinen ESR-toiminta keskittyy osaaminen teemaan ja koostuu kuudesta toimenpidekokonaisuudesta. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita parannetaan toimenpidekokonaisuuksilla: 11

13 Osuvaa Osaamista Kotona Suomessa (poikkihallinnollinen) Osallistamalla osaamista sekä ESR-nuorisotakuu (poikkihallinnollinen) Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamista toimenpidekokonaisuuksilla: Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Luovaa osaamista ESR:n valtakunnallinen toiminta hallinnoidaan ja toimeenpannaan keskitetysti Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten (ainoastaan Luovaa osaamista) toimesta eli ne toimivat em. toimenpidekokonaisuuksien rahoittajina ja koordinoijina. ESR-rahoitusta on n. 90 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudelle (sis. kunta ja muun julkisen rahoituksen sekä mahdollisen joustovarauksen) Valtakunnalliseen toimintaan on varattu 10 % EAKR-rahoituksesta ja 25 % ESR-rahoituksesta. Valtakunnallinen rahoitus tulee hakuun toimenpidelinjoittain, osa käynnistyy jo syksyllä 2014 ja osa vasta syksyllä

14 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma on valtakunnallisen Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman täydennysosa, joka täsmentää ohjelman toteutusta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisia erityispiirteitä ja ohjelmatoteutuksen painotuksia. Maakunnissa tapahtuva toteutus pohjautuu edelleen maakuntaohjelmiin ja niiden konkreettisiin tavoitteisiin eli rahoittajat voivat tehdä jatkossakin alueellisia painotuksia alueen erityispiirteistä johtuen. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman kattava alue sisältää seitsemän maakuntaa: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Nämä maakunnat muodostavat Euroopan Unionin NUTS 2 -aluejaossa yhtenäisen alueen Rakennerahastokausi Keski-Pohjanmaalla (ESR- ja EAKR-rahoitus) Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella on käytettävissä koko ohjelmakaudella n. 60 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Kuntarahoituksen osuus on lisäksi n. 8,6 M. Osaan hankkeisiin edellytetään myös yksityistä (yritys-)rahoitusta, joka vaihtelee toimintalinjoittain ja hankkeiden luonteesta johtuen voimakkaasti, ja määrä täsmentyy vuositasolla ohjelmakauden kuluessa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Keski-Pohjanmaan maakunnan EU-rahoitus pysyi 13

15 edelleen korkealla tasolla. Kokonaisrahoitus väheni edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ainoastaan n. 3 %, kun koko maan rahoitus väheni n. 33 %. Keski-Pohjanmaan maakunnan toimintalinjat, niiden erityistavoitteet sekä ESR- ja EAKR-rahoituksen jakautuminen koko ohjelmakaudelle on seuraava (euromäärissä ei yksityistä rahoitusta): TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR), 20,1M = 29,5 % Uuden liiketoiminnan luominen PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Yritysten energiatehokkuuden edistäminen PK -yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto (yritystuet Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY:t) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 26,2M =38,4 % Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskitty mien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Rahoittava viranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto (yritystuet Pohjanmaan ELY ja ympäristöteknologia Keski-Suomen ELY) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 10,3M = 15,2 % Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 14

16 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 7,2M = 10,6 % Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutos alojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 4,3M = 6,3 % Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Rahoittava viranomainen: Keski-Suomen ELY TL 6 Tekninen tuki (EAKR) Rahoittavien viranomaisten käytössä Muutokset edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Oleellinen muutos Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta on se, että alueellinen ESR-rahoitus lähes kaksinkertaistuu ja EAKR-rahoituksen osuus vastaavasti pienenee n. 21,4 %. Kuitenkin samanaikaisesti valtakunnallinen ESR- rahoitus vähenee merkittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että osaamiseen, työllisyyden edistämiseen sekä syrjäytymiseen ehkäisyyn on jatkossa enemmän alueella päätettäviä resursseja tarjolla. Koulutusyhtymä on saanut merkittävästi lisäpanoksia kuluvalla ohjelmakaudella mm. oppimisympäristöjen tilojen ja laitteiden kehittämiseen sekä yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, mihin on jatkossa siis hieman vähemmän EAKR-rahoitusta tarjolla. EAKR-rahoitusta on edelleen kuitenkin Keski-Pohjanmaalla valtaosa eli n. kaksi kolmannesta kokonaisrahoituksesta. 15

17 Edelliseen ohjelmakauteen verrattuna muutokset rakennerahastohankkeiden hallinnoinnissa ja toteutuksessa ovat kohtuullisen vähäiset. Suurin muutos oli ESR-hankkeiden rahoituksen ja päätöksenteon kokoaminen Suomessa neljään ELY-keskukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa maakuntamme ESR-hankkeet päätetään Keski-Suomen ELY-keskuksessa Jyväskylässä - aikaisemman Pohjanmaan ELY-keskuksen (Vaasa) sijasta. Keski-Pohjanmaan liiton vastuulla on edelleen EAKR-hankkeet. Uudella ohjelmakaudella projektien hallinnointi rahoittajien suuntaan hoidetaan kokonaan sähköisesti. Esimerkiksi projektihakemuksia ja muita asiakirjoja ei enää allekirjoiteta vaan käytössä on sähköinen tunnistusjärjestelmä. Käytössä on edellisen ohjelmakauden tapaan yksinkertaistettuja kustannusten todentamismalleja (Flat rate ja Lump sum), mikä helpottaa hallinnointia sekä parantaa kustannusten kohdentamista hankkeille. Projektien tulosten saavuttamiseen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Myös hankkeiden viestintään ja tiedottamiseen on tullut lisävaatimuksia. Rahoituksen osalta ns. laskennallisen rahoituksen poistuminen yksityisestä rahoituksesta tarkoittaa käytännössä yritysten todellisen hankerahoituksen lisääntymistä. Hanketoiminnan sisällölliset tavoitteet määrittyvät edelleen valtakunnallisista kehittämisteemoista, maakuntaohjelmista ja alueellisten rahoittajaviranomaisten painotuksista. EU-rahoitteisen hanketoiminnan ja oman kansallisen kehittämistoiminnan kytkös on voimakkaampi ja selkeämpi kuin edellisellä ohjelmakaudella. Työllisyys, työmarkkinoiden toimivuus, uusien yritysten luominen ja yritysten kilpailukyky, kasvuyrittäjyyden tukeminen, maaseudun elinvoimaisuus sekä ihmisten hyvinvointi ovat edelleen vahvasti esillä olevia teemoja. Esim. Rakennerahasto-ohjelman nimi Kestävää kasvua ja työtä kuvaa hyvin hankerahoituksen tarkoitusta. Hanketoiminnassa korostuvat aikaisempaa selkeämmin läpileikkaavat horisontaaliset teemat. Ne ovat tällä ohjelmakaudella kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Uutta on se, että ne tulee huomioida kaikissa hankkeissa. Lisäksi ESR- ja EAKR-rahoituksen kohdentamisessa erityiskohteina ovat vähähiilisen talouden edistäminen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunta. Hankerahoituksella tehtävän toiminnan yksinkertaistettu lähtökohta tällä uudella ohjelmakaudella on parantaa ja kehittää poistamalla heikkouksia. Käytännössä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä esim. yrityskehittämisessä tuotannon tehostamiseen, työelämän laatuun ja 16

18 työhyvinvointiin, työurien pidentämiseen sekä työvoiman ammatilliseen liikkuvuuteen. Työvoiman osalta kehittämistoimenpiteitä suunnataan erityisesti nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin. Aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota saataviin tuloksiin. Myös erilainen kokeilutoiminta on nyt mahdollista. Hankerahoitus on edelleen sekä valtakunnallista että alueellista, joten edelleen on olemassa myös valtakunnallisia koordinointihankkeita. Eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä on kuitenkin valtakunnan tasolla pyritty tehostamaan käynnistämällä poikkihallinnollisia yhteisiä teemoja sekä tämän lisäksi tiivistämällä muilla tavoin hallinnonalojen yhteistyötä. Tätä toivotaan myös hankevalmistelussa tehtävän - esim. valtakunnallisten ja alueellisten hankkeiden ja ESR- ja EAKR hankkeiden toistensa täydentävyys, verkostojen hankkeet, alueelliset kehittämisohjelmat esim. Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma/suunnitelma. Valtakunnallisen hankerahoituksen osuutta on kuitenkin huomattavasti pienennetty. Tarkemmin tuettavaa toimintaa eli rahoitettavia hankkeita on avattu Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisessa suunnitelmassa, joka löytyy esim. Keski-Pohjanmaan liiton www-sivujen etusivulta. Ensimmäiset kohdennetut hankehaut avattiin kesällä 2014, jolloin saatiin rahoittajilta tarkennuksia sisällön osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka on hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu sen jälkeen EU-komission hyväksymiskäsittelyyn. Valtakunnallisten hankkeiden haku alkaa syksyllä Muuten ohjelman toteuttaminen käynnistyy vuoden 2015 puolella. 17

19 Ohjelman sisältö on laaja ja monipuolinen. Ohjelman varoja kohdennetaan mm. luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukseen, eläinten hyvinvointitukeen, luomuviljelyn tukeen, maatalousinvestointeihin ja nuoren viljelijän tukeen. Hanke- ja yritystuet sekä LEADER ovat myös osa ohjelman sisältöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan käytettävä EU:n ja valtion rahoitus ohjelmakaudella on yhteensä miljoonaa euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen kerätään kuntarahaa sekä yksityistä rahaa investointien ja muun yritysrahoituksen avulla. Maaseutuohjelman kautta voidaan vaikuttaa siihen, että: osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia Alueelliset varat kohdentuvat ensisijaisesti elinkeinojen kehittämiseen ja MMM on huomioinut niiden jakoperusteessa yritysten ja yritysrahoituksen määrän ohjelmakaudella Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntövaltuus noin 46 miljoonaa euroa ( -1,15 milj. valtakunnallisiin ja EIP-hankkeisiin) ( ,4 milj. ). MMM ei ole antanut maakuntakohtaista jakoa kuten päättyneellä ohjelmakaudella. Pohjanmaan ELY-keskus suuntaa noin 60 % rahoituksesta yritystukiin ja 40 % hanketukiin. Alueellisia kehittämistoimenpiteitä ovat Yritysten rahoitus: investoinnit, aloittaminen, kehittäminen Kehittämishankkeet (kehittämishanke + yleishyödyllinen investointihanke): koulutus ja tiedonvälitys, kylien ja palvelujen kehittäminen, yhteistyö Leader-ryhmien toiminta: Alueellista toimenpanoa varten Pohjanmaan ELY -alueelle (ml. Keski-Pohjanmaa) on laadittu tarkennetut alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset. Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan valtakunnallisia hankkeita, koordinaatiohankkeita sekä innovaatioyhteistyötä (EIP). Yhteistyö eri rahastojen kesken nähdään tärkeäksi. Laajat yhteisrahoitetut hankekokonaisuudet lisäävät varojen käytön tehokkuutta. Alueiden välisten hankkeiden osuuden toivotaan kasvavan vaikuttavuuden kasvattamiseksi ja hankkeiden sirpaleisuuden vähentämiseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen ei ole tulossa suuria muutoksia kaudella Paikallisen kehittämisen (Leader-toiminnan) painoarvo maaseutuohjelman 18

20 toteutuksessa kasvaa entisestään. Maaseutuohjelmassa ei ole enää kiintiöitä toimintalinjoittain tai tukimuodoittain. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa uutta kaudelle : Sähköinen asiointi ja hakuprosessin seuranta mahdollista Mahdollisuus rahoittaa maaseudulla toimivia yli 10 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt mahdollisia, kertakorvaus ja yleiskustannukset %-perusteisesti Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia ja joustavat Jaksotettu päätöksenteko kaikissa toimenpiteissä (hakublokit), pl. Leader Valintakriteereiden käyttö avoimen ja tasapuolisen päätöksenteon varmistamiseksi. Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö tiiviimpänä ja laajempana osana ohjelmaa Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi sallittua ja toivottavaa Maaseutuverkostoa palveleva yksikkö toimii osana Maaseutuvirastoa 3.5.Muu EU-rahoitus Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ -ohjelma kokoaa yhteen koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvät toimet EU:ssa ja sen kumppanimaissa. Ohjelma yhdistää EU-ohjelmakaudelta tutut Elinikäisen oppimisen ohjelman, EU:n ja kolmansien maiden väliset yhteistyöohjelmat, nuorisotoimintaohjelman sekä uudet urheilulle suunnatut toiminnot yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmasta myönnetään tukea kolmentyyppisiin avaintoimiin: Yksilöiden oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuudet EU:ssa ja sen ulkopuolella Innovatiivisten käytänteiden kehittämistä ja käyttöä edistävä yhteistyö oppilaitosten, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken Politiikkalinjausten uudistaminen ja koordinointi Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on edistää oppilaitosten ja nuorisosektorin kansainvälistymistä ja parantaa osallistujien avaintaitoja, osaamista sekä taitojen työmarkkinavastaavuutta. Ohjelmalla 19

21 tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, edistetään tutkintojen tunnustamista koskevaa yhteistyötä sekä tuetaan nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta ja hyvien käytänteiden vaihtoa. Suomessa valtaosaa ohjelman toiminnoista hallinnoi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Lisäksi ohjelmaan kuuluu Euroopan tasolla toteutettavia toimintoja kuten korkeakoulujen ja yritysten yhteiset Knowledge Alliance - ja ammatilliselle koulutukselle suunnatut Sector Skills Alliance verkostohankkeet; Capacity Building -hankkeet, jotka keskittyvät kolmansien maiden kanssa tehtäviin yhteistyö- ja liikkuvuustoimiin sekä yhteiset maisteriohjelmat, joita hallinnoi keskitetysti koulutuksen, audiovisuaalisen alan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) Brysselissä. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat (EAY-ohjelmat) EAY-ohjelmat täydentävät kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, ja niihin on koko EU:ssa osoitettu vajaat 3 prosenttia rakennerahastovaroista. Ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä, alueellisesti laajempaa valtioiden välistä yhteistyötä sekä koko EU:n kattavaa alueiden välistä yhteistyötä, tiedon vaihtoa ja tutkimusta. Rakennerahastokaudelle on valmisteltu noin 70 EAY-ohjelmaa. Suomi osallistuu kaudella yhdeksään EAY-ohjelmaan: A) Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat - Cross-border cooperation programme 1. Pohjoinen (Suomi, Ruotsi, Norja) Nord 2. Botnia-Atlantica (Suomi, Ruotsi, Norja) - Botnia-Atlantica 3. Keskinen Itämeri (Suomi/Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro, Latvia) - Central Baltic B) Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat - Transnational 4. Itämeren alue (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja, Valkovenäjä, Venäjä) - Baltic Sea Region Programme 5. Pohjoinen periferia ja Arktis (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia/Skotlanti, Iso-Britannia/Pohjois-Irlanti, Irlanti, Norja, Islanti, Grönlanti, Färsaaret)- Northern Periphery and Arctic Programme C) Koko EU:n kattavat alueiden välisen yhteistyön ohjelmat - Interregional 6. INTERREG EUROPE (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 7. INTERACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 8. URBACT III (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi), 9. ESPON 2020 (kaikki EU-maat + Norja, Sveitsi, Liechtenstein). 20

22 Muita EU:n suoria rahoituksia ovat esimerkiksi: Horisontti 2020, tutkimus ja kehitys Luova Eurooppa, luovat alat EaSI, Työllisyyttä ja sosiaalisia innovaatioita koskeva EU-ohjelma COSME COST Eurostars 2 (Tekesin ja komission yhteisrahoitus) Fast Track to Innovation Kansalaisten Eurooppa EU:n terveysalan toimintaohjelma LIFE Oikeusohjelma Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma Verkkojen Eurooppa (CEF) 21

23 Opetushallituksen valtionavustukset Opetushallituksen valtionavustustoiminnan ensisijaisina tavoitteina on tukea kehittämis-, kokeiluja käynnistämishankkeita, joissa tuotetaan levittämiskelpoisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä sekä pyritään pysyviin toiminnallisiin tai rakenteellisiin muutoksiin ja parannuksiin. Hankkeet tukevat kansallisen koulutuspolitiikan (mm. OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, KESU) toimeenpanoa sekä koulutuksen ja opetuksen järjestäjien tarpeiden yhteen sovittamista valtakunnallisiin tavoitteisiin. Toiminnassa suositaan laajoja, kokoavia ja verkostomaisia hankkeita. Teemat liittyvät lähiaikoina mm. tutkintojen perusteiden uudistamiseen, läpäisyn tehostamiseen, sähköisiin palveluihin, laatustrategian toimeenpanoon, sekä kansainvälistymiseen. Jaossa on avustuksia jatkossakin alakohtaisiin hankkeisiin sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen. KPEDU on ollut yksi aktiivisimmista koulutuksen järjestäjistä valtionavustushankkeiden toteuttamisessa. Jatkossakin on erittäin tärkeää olla mukana OPHn verkostohankkeissa, jotka poikivat monia muita uusia ideoita ja niiden kautta saadaan ajettua organisaatioon muualla hyviksi havaittuja toimintamalleja. Opetushallituksella oli edellisellä ohjelmakaudella valtakunnallista ESR-rahoitusta mm. työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen edistämiseen. Jatkossa rahoitukset haetaan ELY-keskuksista ja OKM:n valtakunnallisista ESR-rahoituksista. 22

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastojen alueellinen jako 2014-2020 Hanketoimintaan käytettävissä olevan rahoitus EU-rahoitus 2014-20 Itä- ja Pohjois-Suomi, perusrahoitus 476,3

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeri-foorumi Åbo Akademi, Arken 2.6.2014 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot Esityksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa EAKR Etelä-Suomessa 2007-2013 ja 2014-2020 - tuloksia, tähtihetkiä ja tulevaisuus 4.3.2014 Vierumäki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto (No

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot

Lisätiedot

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Soile Juuti, Ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto EnergyVarkaus 8.8.2014 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa Pohjois-Savon ELY-keskus Timo Ollila 21.3.2013 Ohjelmakauden vaihdos (1) - Rahoittajalle tärkeä viestiä tulevista hakemuksista ajoissa - ESR ja EAKR ohjelmien tilanteessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Luovat alat EU:n rakennerahasto-ohjelmissa

Luovat alat EU:n rakennerahasto-ohjelmissa Luovat alat EU:n rakennerahasto-ohjelmissa Infoiltapäivä EU-rahoituksesta kulttuurille ja luoville aloille Valtteri Karhu 12.5.2014 Esityksen sisältö Infoiltapäivä EU-rahoituksesta kulttuurille ja luoville

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot