Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia"

Transkriptio

1 Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia Luonnos

2 Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Nykytilan kuvaus Väestörakenne... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Elinkeinopolitiikan päämäärät Yhteistyö ja verkottuminen... 7 Kunta- ja seutukuntayhteistyö... 7 Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon... 7 Kansainvälinen yhteistyö... 7 Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin... 8 Tiedotus... 8 Sidosryhmäyhteistyö... 8 Palkitsemiset ja huomioimiset Elinkeinoelämän kehittäminen... 9 Hanketyö ja projektit... 9 Kuntamarkkinointi... 9 Tontti- ja toimitilapolitiikka Infrastruktuuri Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Elinkeinostrategia 2 (12)

3 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupungin tehtävä on kouluttaa yrittäjiä, tukea yritystoiminnan aloittamista, rohkaista yrittäjyyteen, auttaa tukien ja rahoituksen hankkimisessa, auttaa toimitilojen ja muiden toimintaedellytysten hankkimisessa, varmistaa toimiva perusinfrastruktuuri, edesauttaa työvoiman saatavuutta sekä parantaa alueen imagoa monipuolisesti yritystoiminnan lisäämiseksi. Edellä mainitut toimenpiteet muodostavat laajan kokonaisuuden ja muokkaavat kaupungista aktiivisen elinkeinopolitiikan edistäjän. Kaupunki käyttää hyväkseen oman toimintansa yleisiä johtamismekanismeja, joiden kautta yrittäjyyden edistäminen juurrutetaan koko kaupungin mentaliteettiin. Kaupunki verkostoituu yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa ja toimii samalla yhteistyössä seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa, rahoittajien kanssa sekä viranomaisten kanssa suoraan ja yhteistyökumppaneiden välityksellä. Kaupunki pyrkii osaltaan yhdistämään toimijoita keskenään. Yrittäjän kannalta palvelut tulee saada käyttöön riippumatta ensiyhteydenoton kohteesta. Tulevaisuutta kuvastaa se, että Kokemäen metalliteollisuus ja muoviteollisuus säilyvät ja vahvistuvat. Nousevina toimialoina ovat nykyaloissa erityisesti hoiva-alat, joiden kehittämisestä erityisesti huolehditaan. Kaupungin imago on hyvä ja väestönkehitys vakiintuu lievästi positiiviseksi mm. maahanmuuton korvatessa poistuvaa työvoimaa useilla aloilla. Kaupungin rooli on vahva ostopalveluina tai omana toimintana toteutettavien elinkeinopalvelujen tuotannossa. Tätä elinkeinostrategiaa päivitetään tarvittaessa, jopa vuosittain. Elinkeinostrategia hyväksytään valtuustossa. 2. Nykytilan kuvaus Tähän elinkeinostrategian osioon on koottu tilastoja, jotka kuvaavat Kokemäen kaupungin toimintaympäristöä. Tilastoihin on poimittu Tilastokeskuksen tilastotietokannasta sekä Satamittarista tuorein saatavilla oleva tieto. Silti useat tilastot ovat jo vuosia vanhoja, mutta antavat joka tapauksessa kuvaa Kokemäen kaupungin toimintaympäristöstä. Elinkeinostrategia 3 (12)

4 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Väestö Koko väestö Opiskelijat, koululaiset (väh. 15 vuotta) * ei saatavilla Eläkeläiset ei saatavilla 0-14-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Palkkasumma (1000 euroa) * ei saatavilla *=ennakkotieto Taulukko 1. Kokemäen väestötiedot vuosilta Vuodesta 2009 vuoteen 2012 yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 97 henkilöllä. Jatkossa tämä kasvu näkyy kaupungin palvelutuotannossa sekä yritysten sijoittumisessa alueelle. Samalla väestön ansaitsema palkkasumma on kasvanut ennakkotiedon mukaan 4 miljoonaa euroa vuosina Elinkeino- ja toimitilarakenne Toimiala Yrityskanta Yrityskanta Yrityskanta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Elinkeinostrategia 4 (12)

5 Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Yrityskanta yhteensä Liikevaihto (1 000 euroa) Taulukko 2. Yrityskanta toimialoittain vuosina (Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari) Kokemäen kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2009 ja Suurinta kasvu on ollut kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa, jossa uusia yrityksiä on rekisteröity kolme enemmän vuonna 2011 kuin aiempina vuosina. Yhteensä yritysten liikevaihto on noin 220 miljoonaa euroa. Rakennustyyppi Rakennuksia (lkm) 2007 Kerrosala (m2) 2007 Rakennuksia (lkm) 2012 Kerrosala (m2) 2012 Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Yhteensä Taulukko 3. Rakennukset (lkm ja m2) käyttötarkoituksen mukaan ja (Lähde: Tilastokeskus) Toimitilat ovat keskeisessä asemassa yritysten sijoittumisessa. Kokemäellä on toimitilarakennuksia yhteensä 538. Eniten kaupungissa on liikenteen rakennuksia, joita on 124 kappaletta. Suurin kerrosala on luonnollisesti tilaa vaativissa teollisuusrakennuksissa. Yhteensä kerrosalaa on toimitiloissa käytössä Kokemäellä neliötä. Pienin keskimääräinen kerrosala on liikenteen rakennuksissa, kun taas suurin kerrosala on opetusrakennuksissa. Työvoima Koulutustaso Asukasta 2010 Prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä Asukasta 2011 Prosenttia 15 vuotta täyttäneistä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , ,97 Keskiaste , ,92 Alin korkea-aste 663 9, ,53 Alempi korkeakouluaste 406 5, ,09 Elinkeinostrategia 5 (12)

6 Ylempi korkeakouluaste 226 3, ,38 Tutkijakoulutusaste 4 0, ,103 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä , , , ,0 Taulukko vuotta täyttäneen työvoiman koulutustaso vuonna 2010 ja 2011 (Lähde: Tilastokeskus). Kokemäen kaupungin asukkaista suurin osa (60,03 %) on suorittanut tutkinnon. Keskiasteen suorittaneita on eniten tutkinnon suorittaneista. Jonkin korkeakouluasteen suorittaneita on noin joka kymmenes 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuosi Työvoima Työlliset Työttömät Työttömyysaste 7,6 % 10,5 % 10,2 % 9,8 % 10,4 % Työpaikkaomavaraisuusaste 85,8 % 85,9 % 86,5 % ei saatavilla ei saatavilla Taulukko 5. Työmarkkinat vuosina (Lähde: Satamittari, TEM) Kokemäellä oli vuonna 2011 työvoimaa yhteensä henkilöä. Kokemäen kaupungin työmarkkinoiden työpaikkaomavaraisuus on varsin korkea (86,5 %). Työttömyys laski vuonna 2011 jo alle 10 prosentin ja alle 400 henkilön, mutta vuonna 2012 työttömyysaste nousi takaisin 10,4 prosenttiin, työttömyyden kasvun ollessa kuitenkin pienempää kuin koko maakunnassa samana aikana. Työllisten lukumäärä on Kokemäellä kasvanut ja pysynyt yli 3100 henkilössä. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Kokemäen elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteena on olla aktiivinen ja näkyvä toimija paikallisissa ja seudullisissa verkostoissa. Hankkeita ja yleistä elinkeinopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten yrittäjien, naapurikuntien sekä valtion paikallisviranomaisten kanssa. Kaupungin elinkeinopolitiikka rakentuu sidosryhmäverkostoista, joiden kautta kaupunki hallinnoi ja edistää elinkeinojen toimintaa ja syntymistä alueellaan. Elinkeinostrategia 6 (12)

7 Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi varataan riittävät resurssit siten, että yrittäjälle löytyy mielellään useita eri asiantuntijoita avuksi, jokaiseen tarkoitukseen soveltuva. Keskeistä toiminnassa on avun tarvitsijoiden ja erilaisen tarjolla olevan tuen kohtaannon varmistaminen tiedon kulkua parantamalla. Palvelut ovat laajat ja monipuoliset, mutta niitä ei aina osata hyödyntää. Kokemäki on paikkakunta, jonka vahvuudet asumisessa näkyvät muuttovoittona ja johon syntyy uusia yrityksiä siten, että työpaikkarakenne säilyy nykyisen kaltaisena, monipuolisena ja vahvana. Kokemäen aktiivinen elinkeinopolitiikka näkyy kaupungin maineessa yrittäjyyttä tukevana kaupunkina. Kokemäen kaupungin elinkeinopolitiikka on läsnä koko kaupunkiorganisaatiossa lähtien kaupungin johtoryhmän toiminnasta. 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kokemäen kaupunki toimii elinkeinopolitiikassa aktiivisesti ja monikunnallisesti asiantuntemuksen, laaja-alaisuuden ja tarpeellisen verkostoitumisen varmistamiseksi. Seudullisesti kaupunki tavoittelee omien elinkeinopoliittisten linjausten lisäksi yhteisen elinkeinopolitiikan muodostamista. Yhteisten tavoitteiden tulee kunnioittaa kuntien erilaisuutta. Kaupunki toimii aktiivisesti yhteisen elinkeinopolitiikan edistämisessä. Ostopalveluja hyödynnetään laajasti eritoten niiden yritysten apuna, jotka tarvitsevat laajaa viranomaisyhteistyötä, toimivat osana globaaleja markkinoita erilaisissa alihankintaketjuissa. Prizztech Oy:n hankkeita hyödynnetään mahdollisimman laajasti niiden toimisektoreilla, esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksessa, sukupolvenvaihdoksissa, osaamisen kehittämisessä, maaseutuyritysten mahdollisuuksien parantamisessa ja yrittäjien peruspalveluissa. Vahvaa yhteyttä uusyrityskeskustoimintaan ylläpidetään. Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Kokemäen kaupungin elinkeinojen tärkeimmät maakunta- ja valtionhallinnon yhteistyötahot ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Finnvera. Yhteistyössä maakunta- ja valtiohallintoon ollaan erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta. Kansainvälinen yhteistyö Kokemäellä on ystävyyskuntia Pohjoismaissa ja Baltiassa ja näissä yhteyksissä pyritään nostamaan myös paikallista elinkeinotoimintaa enemmän pintaan. Kokemäen kansainvälisyys näkyy maahanmuuton lisääntymisenä ja Kokemäelle tarvitaankin uutta työvoimaa teollisuuteen, erikoismaatalouteen ja hoiva-alalle. Työperäisen maahanmuuton avulla varmistetaan työvoiman saatavuus ja työpaikkojen säilyminen siltä osin. Kokemäen kaupunki toteuttaa omatoimista maahanmuuttopolitiikkaa, Elinkeinostrategia 7 (12)

8 jossa keskeisesti on mukana työelämän näkökulma. Samalla maahanmuuttopolitiikka on osa muuttovoittotavoitteen toteuttamista. Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Kokemäen kaupunki pitää yhteyttä luottamushenkilöiden, julkisten organisaatioiden, kaupungin ja elinkeinoyhtiön välillä elinkeinojen neuvottelukunnan avulla. Elinkeinojen neuvottelukunnan tärkein tehtävä on toimia elinkeinopolitiikkaa muotoilevana elimenä. Kaupunki pitää yhteyttä myös neuvottelukunnan, suurimpien yritysten, yrittäjäjärjestön, elinkeinoyhtiön sekä kehittämishankkeiden välillä järjestäen esimerkiksi keskustelutilaisuuksia. Kaupunki osallistuu Kokemäen Yrittäjien kokouksiin säännöllisesti, järjestön tahtoa noudattaen. Kaupungin yrittäjäyhteyksistä vastaa kaupunginjohtaja yhdessä Prizztech Oy:n kuntavastaavan kanssa. Yhteydenpidossa tavoitellaan yhden luukun -periaatetta, jossa olemalla yhteydessä keneen tahansa kaupungin elinkeinoasiaa hoitavaan henkilöön saa tietoa mahdollisuuksista ja apua ongelmaan. Tiedotus Kaupunginjohtaja vastaa elinkeinopolitiikan osalta tiedottamisesta. Kaupungin hankkeista tiedotetaan medialle ja järjestetään tiedotustilaisuuksia suuremmista hankkeista. Median avulla houkutellaan myös uusia yhteistyötahoja mukaan hankkeisiin oikeanaikaisilla ulostuloilla. Kaupungissa toimiville yrittäjille tiedotetaan kaupungin verkkosivujen sekä yhteistoimintaelinten kautta. Yrittäjiin pyritään pitämään tiivis yhteys ja tiedottamisessa pyritään yksiääniseen ja katkeamattomaan ketjuun. Sidosryhmäyhteistyö Kaupunki pitää yhteyttä paikallisiin koulutuslaitoksiin ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisten uusien keskusten sijoittumiseen alueelleen tarjoamalla hyvät laajakaistayhteydet koko kaupungin alueella. Koulutuslaitoksiin suuntautuvassa yhteistyössä pyritään vuorovaikutukselliseen ja vaikuttavaan toimintaan. Yrittäjäkoulutusta ylläpidetään kaupungissa. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö näkyy mm. yrittäjäkoulutuksen ja kasvatuksen kehittämisessä samoin kuin työperäisen maahanmuuton kehittämisessä. Työpajatoiminnan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä laajemmin. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitetään myös osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi sekä potentiaalisten yrittäjien rohkaisemiseksi. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti yhteydessä paikallisiin ja maakunnallisiin rahoituslaitoksiin, yrittäjäjärjestöön, kauppakamariin, elinkeinoyhteistyöhön halukkaisiin naapurikuntiin sekä merkittäviin maakunnallisiin yritystoimijoihin. Elinkeinostrategia 8 (12)

9 Yrittäjyysvaikutusten arviointi juurrutetaan käytännöksi kaupungin päätöksenteossa. Palkitsemiset ja huomioimiset Kokemäen kaupunki jakaa vuosittain Vuoden yrittäjä -palkinnon. Palkitseminen perustuu kaupungissa toimivan yrittäjäyhdistyksen esitykseen. Kaupunki huomioi merkittävät yritysten juhlapäivät. Palkitsemisella kannustetaan yrittäjiä toimimaan Kokemäellä aktiivisesti ja yhteistyössä. 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen Hanketyö ja projektit Hankevalikoimaa ylläpidetään siten, että Kokemäkeen kohdistuvia kehittämishankkeita pidetään yllä riittävä määrä. Kehittämishankkeet voivat kohdistua esimerkiksi metalliteollisuuteen, tuotantoon yleisesti, matkailuun tai ruuan tuotantoon. Hankkeita voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä, elinkeinoyhtiön kautta tai omatoimisesti. Niiden vahva paikallinen merkitys ja verkostojen käyttö pyritään varmistamaan. Hankkeet ja projektit resursoidaan hankekohtaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään erikoisviljelyn ja lyhyen ketjun ruokatuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen. Pyritään edesauttamaan välityömarkkinoiden toimivuutta. Kuntamarkkinointi Imago- ja tonttimarkkinointia hoidetaan pääsääntöisesti lehti-ilmoituksin ja erilaisten tapahtumien välityksellä. Yrittäjien, järjestöjen ja kaupungin yhdessä järjestämät julkiset tilaisuudet tai tempaukset ovat osaltaan hyviä kanavia tuoda kaupunkia esille positiivisessa hengessä. Palvelualan kehittämiseksi ja kaupungin markkinoimiseksi kehitetään huomiota herättäviä markkinatapahtumia, johon pyritään saamaan erillisrahoitusta. Palvelualan tarjonnan aukkoja paikataan aktiivisesti. Tälläkin elinkeinomarkkinoinnilla pyritään houkuttelemaan kaupunkiin uusia yrittäjiä ja esittämään perusteluita kaupunkiin sijoittumiselle. Palvelutarjontaan kiinnitetään huomiota houkuttelemalla eritoten paikkakunnalta puuttuviin palveluihin yrittäjiä. Palveluaukoista pidetään erillistä listaa. Sekä palveluyrittäjiä että tuotannollisia yrittäjiä etsitään työpaikkailmoituksin ja autetaan alkuun. Hyvinvointi- ja hoivayritysten houkuttelemiseen kiinnitetään erityishuomiota kysynnän ja työvoiman tarpeen kasvaessa. Markkinoinnissa korostuu ajattelu, jossa annetaan arvoa omaperäisyydelle, maanläheisyydelle, luonnonläheisyydelle, arjen sujuvuudelle ja elämänlaadulle, kuten myös laatutuotannolla sekä ympäristötekijöille. Näkyvyyttä voidaan lisätä seminaarien kautta sekä houkuttelemalla paikkakunnalle kokouksia. Elinkeinostrategia 9 (12)

10 Erityistä huomiota kiinnitetään imagollisesti soveltuvan lähiruoka-alan kehittämiseen ja näkyvyyteen. Matkailualan kehittämisessä hyödynnetään omia hankkeitaan ja lisäksi yleisesti vapaaaikaan ja markkinointiin liittyvät toimet rakennetaan niin, että ne hyödyttävät myös matkailualaa. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailuyritysten yhteistyömahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen yhteys palvelutarjonnan kasvattamisessa käytetään hyväksi. Näkyvyys ja kuntamarkkinointi edesauttavat epäsuorasti muuttovoittotavoitetta sekä kiinnostuneiden yrittäjien houkuttelemisen tavoitetta. Kaupunki pyrkii pääsemään esiin erilaisilla hankkeilla ja muilla avauksilla. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Kokemäen kaupungin alueella olevia kiinteistöjä ja rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yritysten käyttöön luovutettavaksi. Lisäksi Teollisuuskylä Oy ylläpitää yritysten tarvitsemia yhteispalveluja sekä kehittää, rahoittaa ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia ja muita taitoja sekä sijoittaa riskipääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Kaupunki pyrkii tontti- ja toimintapolitiikallaan lisäämään rivi- ja kerrostaloasuntojen rakentamista sekä lisäämään houkuttelevaa tonttitarjontaa kaavoituksen keinoin. Rivi- ja kerrostalojen rakentamiseen rohkaisevia toimia otetaan kaupungissa käyttöön. Kaupungin väestöpolitiikalla on myönteinen vaikutus ja se heijastuu moniin palveluyrittäjiin. Teollisuuskylän rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa toteutetaan niin, että myös yritykset saavat sitä kautta varmoja yhteyksiä ja huippunopeita yhteyksiä edullisesti. Konserniohjauksessa lähdetään siitä, että Kokemäen Lämpö Oy pystyy hinnoittelemaan siten, että energian hinta toimii yritysten kannalta vetovoimatekijänä. Infrastruktuuri Kokemäen infrastruktuuria kehitetään monipuolisesti vastaamaan entistä paremmin myös tietoliikenneyhteyksien varassa toimivien yritysten tarpeita. Kiinteät laajakaistayhteydet turvataan kaupungin valokuituinfrastruktuuria rakentamalla. Tuloksena Kokemäellä on nopeat ja edulliset yhteydet, jotka rohkaisevat Kokemäelle muuttamiseen sekä ovat yrittäjille kohtuuhintaisia. Pyritään kehittämään kaupungin sisäistä kutsuperusteista joukkoliikennettä. Rautatieliikenteen mahdollisuuksien lisääminen on kaupungin tavoitteena. Pidetään esillä Helsingistä suoraan Poriin kulkevan radan rakentamista. Uusi rata antaisi mahdollisuuksia koko Satakunnalle sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueille nopeuttaen yhteyksiä ja kytkien alueet paremmin kansainvälisiin yhteyksiin. Tie- ja ratayhteyksien kehittäminen myös Tampereen suuntaan parantaa Kokemäen ja koko Satakunnan kehittymistä. Elinkeinostrategia 10 (12)

11 4.3 Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Vuoden 2013 aikana muodostetaan periaatteet, joiden pohjalta yritysten investointeihin liittyvien, uusien työpaikkojen syntymistä edistävien tai uusien yritysten syntymiseen liittyviä lainoja voidaan taata. Lähtökohtina valmistelutyössä on esimerkiksi se, ettei pääosaa vastuista oteta ja että täysin vakuudetonta takaaminen ei voi olla. Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Yritysten kehittämishankkeita tuetaan yhteistyöorganisaatioiden kautta. Näin hankkeille saadaan laajempi toimijaverkosto ja hankkeet lisäävät verkostoitumista. Myös hankkeiden merkitys, vaikuttavuus ja painoarvo saadaan yhteistyöllä suuremmaksi. 4.4 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Kokemäen kaupungilla on sopimus seudullisesta yhteistyöstä Prizztech Oy:n kanssa, jonka tehtävänä on uusyrityskeskus Enterin kautta opastaa uusia yrittäjiä. Prizztech Oy tarjoaa yritysasiamiespalveluja sekä lisäksi muita elinkeinopalveluja Kokemäen kaupungille. Kaupungissa yrittäjiä ensisijaisesti neuvoo Prizztech Oy:n kuntavastaava. Kaupungissa on kuitenkin yhden luukun -periaate siten, että jokainen toimija neuvoo ja opastaa yritysasioissa yrittäjiä. Prizztechin päätehtävä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Prizztechin palvelee yritysidean kehittelystä yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan vakiintumiseen ja mahdolliseen omistajanvaihdokseen. Oman kunnan suoran elinkeinopalvelun osalta etsitään elinkeinoyhtiön lisäksi yhteisiä toimintamalleja ja -kokonaisuuksia muiden kuntien kanssa. Omaa palvelua, jolla on selkeä vetäjä Kokemäen kaupungin palveluksessa, ylläpidetään riippumatta yhteistyöratkaisuista. Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n valmiudet tilojen rakentamiseen ja elinkeinojen kehittämisen veturiksi varmistetaan. Hyvä reagointinopeus on keskeisenä tekijänä Teollisuuskylä Oy:n toiminnassa. Prizztech Oy:n avulla äkillisiin muutostilanteisiin, esimerkiksi konkurssitilanteisiin, reagoidaan välittömästi. Elinkeinostrategia 11 (12)

12 5. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Kokemäen elinkeinopolitiikan toimenpiteitä ovat mm. - yrittäjäkurssit ja yrittäjille suunnatut koulutustilaisuudet - potentiaalisten yrittäjien haku yrityksiä käynnistämään tai jatkamaan - hankkeiden käynnistäminen elinkeinoelämän tarpeita tukemaan - hankkeiden kautta mm. messu näkyvyyden lisääminen - yrittäjyyskasvatuksen esillä pitäminen o vierailut oppilaitoksissa o oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö - monipuoliset neuvontapalvelut kaupungin, hankkeiden ja Prizztechin puolesta, esimerkiksi perustamisneuvonta, rahoitusneuvonta, yritystoiminnan kehittäminen, keksinnöt, hankeneuvonta, kansainvälistyminen - toimitilarakentaminen - kaupungin ja yritysten yhteismarkkinointi kanssa eri tavoin - yrittäjien tapahtumien tukeminen - yrittäjien kokouksiin osallistuminen - isoimpien yritysten verkoston ylläpitäminen - yritysten rahoitus- yms. neuvottelujen tukeminen - toimitilarekisteri - työpajatoiminnan vahvistaminen - hyvien laajakaistayhteyksien saatavuuden varmistaminen - yrittäjän etsiminen valtatie 2:n liiketoimipaikalle - sidosryhmäyhteistyön lisääminen ruokaketjun kehitystyön varmistamiseksi - lisätään omistaja- ja sukupolvenvaihdostilanteisiin annettavaa tukea - selvitetään mahdollisuudet sosiaalisen yritystoiminnan laajentamiseen - (pien)hankintaohjeiden tarkentaminen sekä raukeavien hankintasopimusten uudelleentarkastelu yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa. Hankintoja tehdessä pyritään siihen, ettei hankintajärjestelmä itsessään estä erilaisessa asemassa olevien toimittajien mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan tai palveluitaan. Elinkeinostrategia 12 (12)

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Aineisto sisältää kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2016 Verohallinnon

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA. Teollisuus- ja työpaikka-alueet

ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA. Teollisuus- ja työpaikka-alueet ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA Teollisuus- ja työpaikka-alueet TARKASTELEE YRITYSTOIMINNAN SIJOITTUMISTA POHJAVESIALUEELLE Erityisesti tarkoituksena avata ristiriitaa pohjavesien suojelun ja elinkeinoelämän

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset Elokuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN ELOKUU 2017 VÄKILUKU 53 188-453 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN HEINÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 334-470 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot