Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia"

Transkriptio

1 Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia Luonnos

2 Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Nykytilan kuvaus Väestörakenne... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Elinkeinopolitiikan päämäärät Yhteistyö ja verkottuminen... 7 Kunta- ja seutukuntayhteistyö... 7 Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon... 7 Kansainvälinen yhteistyö... 7 Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin... 8 Tiedotus... 8 Sidosryhmäyhteistyö... 8 Palkitsemiset ja huomioimiset Elinkeinoelämän kehittäminen... 9 Hanketyö ja projektit... 9 Kuntamarkkinointi... 9 Tontti- ja toimitilapolitiikka Infrastruktuuri Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Elinkeinostrategia 2 (12)

3 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupungin tehtävä on kouluttaa yrittäjiä, tukea yritystoiminnan aloittamista, rohkaista yrittäjyyteen, auttaa tukien ja rahoituksen hankkimisessa, auttaa toimitilojen ja muiden toimintaedellytysten hankkimisessa, varmistaa toimiva perusinfrastruktuuri, edesauttaa työvoiman saatavuutta sekä parantaa alueen imagoa monipuolisesti yritystoiminnan lisäämiseksi. Edellä mainitut toimenpiteet muodostavat laajan kokonaisuuden ja muokkaavat kaupungista aktiivisen elinkeinopolitiikan edistäjän. Kaupunki käyttää hyväkseen oman toimintansa yleisiä johtamismekanismeja, joiden kautta yrittäjyyden edistäminen juurrutetaan koko kaupungin mentaliteettiin. Kaupunki verkostoituu yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa ja toimii samalla yhteistyössä seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa, rahoittajien kanssa sekä viranomaisten kanssa suoraan ja yhteistyökumppaneiden välityksellä. Kaupunki pyrkii osaltaan yhdistämään toimijoita keskenään. Yrittäjän kannalta palvelut tulee saada käyttöön riippumatta ensiyhteydenoton kohteesta. Tulevaisuutta kuvastaa se, että Kokemäen metalliteollisuus ja muoviteollisuus säilyvät ja vahvistuvat. Nousevina toimialoina ovat nykyaloissa erityisesti hoiva-alat, joiden kehittämisestä erityisesti huolehditaan. Kaupungin imago on hyvä ja väestönkehitys vakiintuu lievästi positiiviseksi mm. maahanmuuton korvatessa poistuvaa työvoimaa useilla aloilla. Kaupungin rooli on vahva ostopalveluina tai omana toimintana toteutettavien elinkeinopalvelujen tuotannossa. Tätä elinkeinostrategiaa päivitetään tarvittaessa, jopa vuosittain. Elinkeinostrategia hyväksytään valtuustossa. 2. Nykytilan kuvaus Tähän elinkeinostrategian osioon on koottu tilastoja, jotka kuvaavat Kokemäen kaupungin toimintaympäristöä. Tilastoihin on poimittu Tilastokeskuksen tilastotietokannasta sekä Satamittarista tuorein saatavilla oleva tieto. Silti useat tilastot ovat jo vuosia vanhoja, mutta antavat joka tapauksessa kuvaa Kokemäen kaupungin toimintaympäristöstä. Elinkeinostrategia 3 (12)

4 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Väestö Koko väestö Opiskelijat, koululaiset (väh. 15 vuotta) * ei saatavilla Eläkeläiset ei saatavilla 0-14-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Palkkasumma (1000 euroa) * ei saatavilla *=ennakkotieto Taulukko 1. Kokemäen väestötiedot vuosilta Vuodesta 2009 vuoteen 2012 yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 97 henkilöllä. Jatkossa tämä kasvu näkyy kaupungin palvelutuotannossa sekä yritysten sijoittumisessa alueelle. Samalla väestön ansaitsema palkkasumma on kasvanut ennakkotiedon mukaan 4 miljoonaa euroa vuosina Elinkeino- ja toimitilarakenne Toimiala Yrityskanta Yrityskanta Yrityskanta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Elinkeinostrategia 4 (12)

5 Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Yrityskanta yhteensä Liikevaihto (1 000 euroa) Taulukko 2. Yrityskanta toimialoittain vuosina (Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari) Kokemäen kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2009 ja Suurinta kasvu on ollut kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa, jossa uusia yrityksiä on rekisteröity kolme enemmän vuonna 2011 kuin aiempina vuosina. Yhteensä yritysten liikevaihto on noin 220 miljoonaa euroa. Rakennustyyppi Rakennuksia (lkm) 2007 Kerrosala (m2) 2007 Rakennuksia (lkm) 2012 Kerrosala (m2) 2012 Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Yhteensä Taulukko 3. Rakennukset (lkm ja m2) käyttötarkoituksen mukaan ja (Lähde: Tilastokeskus) Toimitilat ovat keskeisessä asemassa yritysten sijoittumisessa. Kokemäellä on toimitilarakennuksia yhteensä 538. Eniten kaupungissa on liikenteen rakennuksia, joita on 124 kappaletta. Suurin kerrosala on luonnollisesti tilaa vaativissa teollisuusrakennuksissa. Yhteensä kerrosalaa on toimitiloissa käytössä Kokemäellä neliötä. Pienin keskimääräinen kerrosala on liikenteen rakennuksissa, kun taas suurin kerrosala on opetusrakennuksissa. Työvoima Koulutustaso Asukasta 2010 Prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä Asukasta 2011 Prosenttia 15 vuotta täyttäneistä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , ,97 Keskiaste , ,92 Alin korkea-aste 663 9, ,53 Alempi korkeakouluaste 406 5, ,09 Elinkeinostrategia 5 (12)

6 Ylempi korkeakouluaste 226 3, ,38 Tutkijakoulutusaste 4 0, ,103 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä , , , ,0 Taulukko vuotta täyttäneen työvoiman koulutustaso vuonna 2010 ja 2011 (Lähde: Tilastokeskus). Kokemäen kaupungin asukkaista suurin osa (60,03 %) on suorittanut tutkinnon. Keskiasteen suorittaneita on eniten tutkinnon suorittaneista. Jonkin korkeakouluasteen suorittaneita on noin joka kymmenes 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuosi Työvoima Työlliset Työttömät Työttömyysaste 7,6 % 10,5 % 10,2 % 9,8 % 10,4 % Työpaikkaomavaraisuusaste 85,8 % 85,9 % 86,5 % ei saatavilla ei saatavilla Taulukko 5. Työmarkkinat vuosina (Lähde: Satamittari, TEM) Kokemäellä oli vuonna 2011 työvoimaa yhteensä henkilöä. Kokemäen kaupungin työmarkkinoiden työpaikkaomavaraisuus on varsin korkea (86,5 %). Työttömyys laski vuonna 2011 jo alle 10 prosentin ja alle 400 henkilön, mutta vuonna 2012 työttömyysaste nousi takaisin 10,4 prosenttiin, työttömyyden kasvun ollessa kuitenkin pienempää kuin koko maakunnassa samana aikana. Työllisten lukumäärä on Kokemäellä kasvanut ja pysynyt yli 3100 henkilössä. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Kokemäen elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteena on olla aktiivinen ja näkyvä toimija paikallisissa ja seudullisissa verkostoissa. Hankkeita ja yleistä elinkeinopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten yrittäjien, naapurikuntien sekä valtion paikallisviranomaisten kanssa. Kaupungin elinkeinopolitiikka rakentuu sidosryhmäverkostoista, joiden kautta kaupunki hallinnoi ja edistää elinkeinojen toimintaa ja syntymistä alueellaan. Elinkeinostrategia 6 (12)

7 Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi varataan riittävät resurssit siten, että yrittäjälle löytyy mielellään useita eri asiantuntijoita avuksi, jokaiseen tarkoitukseen soveltuva. Keskeistä toiminnassa on avun tarvitsijoiden ja erilaisen tarjolla olevan tuen kohtaannon varmistaminen tiedon kulkua parantamalla. Palvelut ovat laajat ja monipuoliset, mutta niitä ei aina osata hyödyntää. Kokemäki on paikkakunta, jonka vahvuudet asumisessa näkyvät muuttovoittona ja johon syntyy uusia yrityksiä siten, että työpaikkarakenne säilyy nykyisen kaltaisena, monipuolisena ja vahvana. Kokemäen aktiivinen elinkeinopolitiikka näkyy kaupungin maineessa yrittäjyyttä tukevana kaupunkina. Kokemäen kaupungin elinkeinopolitiikka on läsnä koko kaupunkiorganisaatiossa lähtien kaupungin johtoryhmän toiminnasta. 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kokemäen kaupunki toimii elinkeinopolitiikassa aktiivisesti ja monikunnallisesti asiantuntemuksen, laaja-alaisuuden ja tarpeellisen verkostoitumisen varmistamiseksi. Seudullisesti kaupunki tavoittelee omien elinkeinopoliittisten linjausten lisäksi yhteisen elinkeinopolitiikan muodostamista. Yhteisten tavoitteiden tulee kunnioittaa kuntien erilaisuutta. Kaupunki toimii aktiivisesti yhteisen elinkeinopolitiikan edistämisessä. Ostopalveluja hyödynnetään laajasti eritoten niiden yritysten apuna, jotka tarvitsevat laajaa viranomaisyhteistyötä, toimivat osana globaaleja markkinoita erilaisissa alihankintaketjuissa. Prizztech Oy:n hankkeita hyödynnetään mahdollisimman laajasti niiden toimisektoreilla, esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksessa, sukupolvenvaihdoksissa, osaamisen kehittämisessä, maaseutuyritysten mahdollisuuksien parantamisessa ja yrittäjien peruspalveluissa. Vahvaa yhteyttä uusyrityskeskustoimintaan ylläpidetään. Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Kokemäen kaupungin elinkeinojen tärkeimmät maakunta- ja valtionhallinnon yhteistyötahot ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Finnvera. Yhteistyössä maakunta- ja valtiohallintoon ollaan erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta. Kansainvälinen yhteistyö Kokemäellä on ystävyyskuntia Pohjoismaissa ja Baltiassa ja näissä yhteyksissä pyritään nostamaan myös paikallista elinkeinotoimintaa enemmän pintaan. Kokemäen kansainvälisyys näkyy maahanmuuton lisääntymisenä ja Kokemäelle tarvitaankin uutta työvoimaa teollisuuteen, erikoismaatalouteen ja hoiva-alalle. Työperäisen maahanmuuton avulla varmistetaan työvoiman saatavuus ja työpaikkojen säilyminen siltä osin. Kokemäen kaupunki toteuttaa omatoimista maahanmuuttopolitiikkaa, Elinkeinostrategia 7 (12)

8 jossa keskeisesti on mukana työelämän näkökulma. Samalla maahanmuuttopolitiikka on osa muuttovoittotavoitteen toteuttamista. Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Kokemäen kaupunki pitää yhteyttä luottamushenkilöiden, julkisten organisaatioiden, kaupungin ja elinkeinoyhtiön välillä elinkeinojen neuvottelukunnan avulla. Elinkeinojen neuvottelukunnan tärkein tehtävä on toimia elinkeinopolitiikkaa muotoilevana elimenä. Kaupunki pitää yhteyttä myös neuvottelukunnan, suurimpien yritysten, yrittäjäjärjestön, elinkeinoyhtiön sekä kehittämishankkeiden välillä järjestäen esimerkiksi keskustelutilaisuuksia. Kaupunki osallistuu Kokemäen Yrittäjien kokouksiin säännöllisesti, järjestön tahtoa noudattaen. Kaupungin yrittäjäyhteyksistä vastaa kaupunginjohtaja yhdessä Prizztech Oy:n kuntavastaavan kanssa. Yhteydenpidossa tavoitellaan yhden luukun -periaatetta, jossa olemalla yhteydessä keneen tahansa kaupungin elinkeinoasiaa hoitavaan henkilöön saa tietoa mahdollisuuksista ja apua ongelmaan. Tiedotus Kaupunginjohtaja vastaa elinkeinopolitiikan osalta tiedottamisesta. Kaupungin hankkeista tiedotetaan medialle ja järjestetään tiedotustilaisuuksia suuremmista hankkeista. Median avulla houkutellaan myös uusia yhteistyötahoja mukaan hankkeisiin oikeanaikaisilla ulostuloilla. Kaupungissa toimiville yrittäjille tiedotetaan kaupungin verkkosivujen sekä yhteistoimintaelinten kautta. Yrittäjiin pyritään pitämään tiivis yhteys ja tiedottamisessa pyritään yksiääniseen ja katkeamattomaan ketjuun. Sidosryhmäyhteistyö Kaupunki pitää yhteyttä paikallisiin koulutuslaitoksiin ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisten uusien keskusten sijoittumiseen alueelleen tarjoamalla hyvät laajakaistayhteydet koko kaupungin alueella. Koulutuslaitoksiin suuntautuvassa yhteistyössä pyritään vuorovaikutukselliseen ja vaikuttavaan toimintaan. Yrittäjäkoulutusta ylläpidetään kaupungissa. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö näkyy mm. yrittäjäkoulutuksen ja kasvatuksen kehittämisessä samoin kuin työperäisen maahanmuuton kehittämisessä. Työpajatoiminnan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä laajemmin. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitetään myös osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi sekä potentiaalisten yrittäjien rohkaisemiseksi. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti yhteydessä paikallisiin ja maakunnallisiin rahoituslaitoksiin, yrittäjäjärjestöön, kauppakamariin, elinkeinoyhteistyöhön halukkaisiin naapurikuntiin sekä merkittäviin maakunnallisiin yritystoimijoihin. Elinkeinostrategia 8 (12)

9 Yrittäjyysvaikutusten arviointi juurrutetaan käytännöksi kaupungin päätöksenteossa. Palkitsemiset ja huomioimiset Kokemäen kaupunki jakaa vuosittain Vuoden yrittäjä -palkinnon. Palkitseminen perustuu kaupungissa toimivan yrittäjäyhdistyksen esitykseen. Kaupunki huomioi merkittävät yritysten juhlapäivät. Palkitsemisella kannustetaan yrittäjiä toimimaan Kokemäellä aktiivisesti ja yhteistyössä. 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen Hanketyö ja projektit Hankevalikoimaa ylläpidetään siten, että Kokemäkeen kohdistuvia kehittämishankkeita pidetään yllä riittävä määrä. Kehittämishankkeet voivat kohdistua esimerkiksi metalliteollisuuteen, tuotantoon yleisesti, matkailuun tai ruuan tuotantoon. Hankkeita voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä, elinkeinoyhtiön kautta tai omatoimisesti. Niiden vahva paikallinen merkitys ja verkostojen käyttö pyritään varmistamaan. Hankkeet ja projektit resursoidaan hankekohtaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään erikoisviljelyn ja lyhyen ketjun ruokatuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen. Pyritään edesauttamaan välityömarkkinoiden toimivuutta. Kuntamarkkinointi Imago- ja tonttimarkkinointia hoidetaan pääsääntöisesti lehti-ilmoituksin ja erilaisten tapahtumien välityksellä. Yrittäjien, järjestöjen ja kaupungin yhdessä järjestämät julkiset tilaisuudet tai tempaukset ovat osaltaan hyviä kanavia tuoda kaupunkia esille positiivisessa hengessä. Palvelualan kehittämiseksi ja kaupungin markkinoimiseksi kehitetään huomiota herättäviä markkinatapahtumia, johon pyritään saamaan erillisrahoitusta. Palvelualan tarjonnan aukkoja paikataan aktiivisesti. Tälläkin elinkeinomarkkinoinnilla pyritään houkuttelemaan kaupunkiin uusia yrittäjiä ja esittämään perusteluita kaupunkiin sijoittumiselle. Palvelutarjontaan kiinnitetään huomiota houkuttelemalla eritoten paikkakunnalta puuttuviin palveluihin yrittäjiä. Palveluaukoista pidetään erillistä listaa. Sekä palveluyrittäjiä että tuotannollisia yrittäjiä etsitään työpaikkailmoituksin ja autetaan alkuun. Hyvinvointi- ja hoivayritysten houkuttelemiseen kiinnitetään erityishuomiota kysynnän ja työvoiman tarpeen kasvaessa. Markkinoinnissa korostuu ajattelu, jossa annetaan arvoa omaperäisyydelle, maanläheisyydelle, luonnonläheisyydelle, arjen sujuvuudelle ja elämänlaadulle, kuten myös laatutuotannolla sekä ympäristötekijöille. Näkyvyyttä voidaan lisätä seminaarien kautta sekä houkuttelemalla paikkakunnalle kokouksia. Elinkeinostrategia 9 (12)

10 Erityistä huomiota kiinnitetään imagollisesti soveltuvan lähiruoka-alan kehittämiseen ja näkyvyyteen. Matkailualan kehittämisessä hyödynnetään omia hankkeitaan ja lisäksi yleisesti vapaaaikaan ja markkinointiin liittyvät toimet rakennetaan niin, että ne hyödyttävät myös matkailualaa. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailuyritysten yhteistyömahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen yhteys palvelutarjonnan kasvattamisessa käytetään hyväksi. Näkyvyys ja kuntamarkkinointi edesauttavat epäsuorasti muuttovoittotavoitetta sekä kiinnostuneiden yrittäjien houkuttelemisen tavoitetta. Kaupunki pyrkii pääsemään esiin erilaisilla hankkeilla ja muilla avauksilla. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Kokemäen kaupungin alueella olevia kiinteistöjä ja rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yritysten käyttöön luovutettavaksi. Lisäksi Teollisuuskylä Oy ylläpitää yritysten tarvitsemia yhteispalveluja sekä kehittää, rahoittaa ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia ja muita taitoja sekä sijoittaa riskipääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Kaupunki pyrkii tontti- ja toimintapolitiikallaan lisäämään rivi- ja kerrostaloasuntojen rakentamista sekä lisäämään houkuttelevaa tonttitarjontaa kaavoituksen keinoin. Rivi- ja kerrostalojen rakentamiseen rohkaisevia toimia otetaan kaupungissa käyttöön. Kaupungin väestöpolitiikalla on myönteinen vaikutus ja se heijastuu moniin palveluyrittäjiin. Teollisuuskylän rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa toteutetaan niin, että myös yritykset saavat sitä kautta varmoja yhteyksiä ja huippunopeita yhteyksiä edullisesti. Konserniohjauksessa lähdetään siitä, että Kokemäen Lämpö Oy pystyy hinnoittelemaan siten, että energian hinta toimii yritysten kannalta vetovoimatekijänä. Infrastruktuuri Kokemäen infrastruktuuria kehitetään monipuolisesti vastaamaan entistä paremmin myös tietoliikenneyhteyksien varassa toimivien yritysten tarpeita. Kiinteät laajakaistayhteydet turvataan kaupungin valokuituinfrastruktuuria rakentamalla. Tuloksena Kokemäellä on nopeat ja edulliset yhteydet, jotka rohkaisevat Kokemäelle muuttamiseen sekä ovat yrittäjille kohtuuhintaisia. Pyritään kehittämään kaupungin sisäistä kutsuperusteista joukkoliikennettä. Rautatieliikenteen mahdollisuuksien lisääminen on kaupungin tavoitteena. Pidetään esillä Helsingistä suoraan Poriin kulkevan radan rakentamista. Uusi rata antaisi mahdollisuuksia koko Satakunnalle sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueille nopeuttaen yhteyksiä ja kytkien alueet paremmin kansainvälisiin yhteyksiin. Tie- ja ratayhteyksien kehittäminen myös Tampereen suuntaan parantaa Kokemäen ja koko Satakunnan kehittymistä. Elinkeinostrategia 10 (12)

11 4.3 Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Vuoden 2013 aikana muodostetaan periaatteet, joiden pohjalta yritysten investointeihin liittyvien, uusien työpaikkojen syntymistä edistävien tai uusien yritysten syntymiseen liittyviä lainoja voidaan taata. Lähtökohtina valmistelutyössä on esimerkiksi se, ettei pääosaa vastuista oteta ja että täysin vakuudetonta takaaminen ei voi olla. Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Yritysten kehittämishankkeita tuetaan yhteistyöorganisaatioiden kautta. Näin hankkeille saadaan laajempi toimijaverkosto ja hankkeet lisäävät verkostoitumista. Myös hankkeiden merkitys, vaikuttavuus ja painoarvo saadaan yhteistyöllä suuremmaksi. 4.4 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Kokemäen kaupungilla on sopimus seudullisesta yhteistyöstä Prizztech Oy:n kanssa, jonka tehtävänä on uusyrityskeskus Enterin kautta opastaa uusia yrittäjiä. Prizztech Oy tarjoaa yritysasiamiespalveluja sekä lisäksi muita elinkeinopalveluja Kokemäen kaupungille. Kaupungissa yrittäjiä ensisijaisesti neuvoo Prizztech Oy:n kuntavastaava. Kaupungissa on kuitenkin yhden luukun -periaate siten, että jokainen toimija neuvoo ja opastaa yritysasioissa yrittäjiä. Prizztechin päätehtävä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Prizztechin palvelee yritysidean kehittelystä yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan vakiintumiseen ja mahdolliseen omistajanvaihdokseen. Oman kunnan suoran elinkeinopalvelun osalta etsitään elinkeinoyhtiön lisäksi yhteisiä toimintamalleja ja -kokonaisuuksia muiden kuntien kanssa. Omaa palvelua, jolla on selkeä vetäjä Kokemäen kaupungin palveluksessa, ylläpidetään riippumatta yhteistyöratkaisuista. Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n valmiudet tilojen rakentamiseen ja elinkeinojen kehittämisen veturiksi varmistetaan. Hyvä reagointinopeus on keskeisenä tekijänä Teollisuuskylä Oy:n toiminnassa. Prizztech Oy:n avulla äkillisiin muutostilanteisiin, esimerkiksi konkurssitilanteisiin, reagoidaan välittömästi. Elinkeinostrategia 11 (12)

12 5. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Kokemäen elinkeinopolitiikan toimenpiteitä ovat mm. - yrittäjäkurssit ja yrittäjille suunnatut koulutustilaisuudet - potentiaalisten yrittäjien haku yrityksiä käynnistämään tai jatkamaan - hankkeiden käynnistäminen elinkeinoelämän tarpeita tukemaan - hankkeiden kautta mm. messu näkyvyyden lisääminen - yrittäjyyskasvatuksen esillä pitäminen o vierailut oppilaitoksissa o oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö - monipuoliset neuvontapalvelut kaupungin, hankkeiden ja Prizztechin puolesta, esimerkiksi perustamisneuvonta, rahoitusneuvonta, yritystoiminnan kehittäminen, keksinnöt, hankeneuvonta, kansainvälistyminen - toimitilarakentaminen - kaupungin ja yritysten yhteismarkkinointi kanssa eri tavoin - yrittäjien tapahtumien tukeminen - yrittäjien kokouksiin osallistuminen - isoimpien yritysten verkoston ylläpitäminen - yritysten rahoitus- yms. neuvottelujen tukeminen - toimitilarekisteri - työpajatoiminnan vahvistaminen - hyvien laajakaistayhteyksien saatavuuden varmistaminen - yrittäjän etsiminen valtatie 2:n liiketoimipaikalle - sidosryhmäyhteistyön lisääminen ruokaketjun kehitystyön varmistamiseksi - lisätään omistaja- ja sukupolvenvaihdostilanteisiin annettavaa tukea - selvitetään mahdollisuudet sosiaalisen yritystoiminnan laajentamiseen - (pien)hankintaohjeiden tarkentaminen sekä raukeavien hankintasopimusten uudelleentarkastelu yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa. Hankintoja tehdessä pyritään siihen, ettei hankintajärjestelmä itsessään estä erilaisessa asemassa olevien toimittajien mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan tai palveluitaan. Elinkeinostrategia 12 (12)

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Elinkeinostrategia 2015 Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 16.12.2010 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2015 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Sisältö. Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite. 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt vuosille 2015-2020

Sisältö. Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite. 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt vuosille 2015-2020 Elinkeino-ohjelman 2015-2020 liite Sisältö 1. Kaupungin elinkeinopolitiikan pelisäännöt v 2015-2020 1.1 Kaupungin Visio 2. Toimintaympäristö ja sen kehittäminen 2.1 Liikenneyhteydet ja sijainti 2.2 Tontti-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET, Kempeleen kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset sivu 1(7) SISÄLTÖ Kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohdat... 3 Kempele-sopimus... 3 Kunnan tehtävä elinkeinojen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

Siuntion kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma

Siuntion kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Siuntion kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma Käsittelyt: Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta 28.5.2013, aloituskeskustelu 3 Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta 25.9.2013,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA '~",.,-.. '. It,.d.- I ',,' (,.. :.,.. I..L-';') -. Ii '-; " L.. I 0 l" "/'::.,. 'u' -, U... '...'. - - U R A I N EN: UURAISTEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2012 Kunnanvaltuusto 14.6.2010 UURAISTEN KUNNAN

Lisätiedot