Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia"

Transkriptio

1 Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia Luonnos

2 Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Nykytilan kuvaus Väestörakenne... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Elinkeinopolitiikan päämäärät Yhteistyö ja verkottuminen... 7 Kunta- ja seutukuntayhteistyö... 7 Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon... 7 Kansainvälinen yhteistyö... 7 Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin... 8 Tiedotus... 8 Sidosryhmäyhteistyö... 8 Palkitsemiset ja huomioimiset Elinkeinoelämän kehittäminen... 9 Hanketyö ja projektit... 9 Kuntamarkkinointi... 9 Tontti- ja toimitilapolitiikka Infrastruktuuri Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Elinkeinostrategia 2 (12)

3 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupungin tehtävä on kouluttaa yrittäjiä, tukea yritystoiminnan aloittamista, rohkaista yrittäjyyteen, auttaa tukien ja rahoituksen hankkimisessa, auttaa toimitilojen ja muiden toimintaedellytysten hankkimisessa, varmistaa toimiva perusinfrastruktuuri, edesauttaa työvoiman saatavuutta sekä parantaa alueen imagoa monipuolisesti yritystoiminnan lisäämiseksi. Edellä mainitut toimenpiteet muodostavat laajan kokonaisuuden ja muokkaavat kaupungista aktiivisen elinkeinopolitiikan edistäjän. Kaupunki käyttää hyväkseen oman toimintansa yleisiä johtamismekanismeja, joiden kautta yrittäjyyden edistäminen juurrutetaan koko kaupungin mentaliteettiin. Kaupunki verkostoituu yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa ja toimii samalla yhteistyössä seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa, rahoittajien kanssa sekä viranomaisten kanssa suoraan ja yhteistyökumppaneiden välityksellä. Kaupunki pyrkii osaltaan yhdistämään toimijoita keskenään. Yrittäjän kannalta palvelut tulee saada käyttöön riippumatta ensiyhteydenoton kohteesta. Tulevaisuutta kuvastaa se, että Kokemäen metalliteollisuus ja muoviteollisuus säilyvät ja vahvistuvat. Nousevina toimialoina ovat nykyaloissa erityisesti hoiva-alat, joiden kehittämisestä erityisesti huolehditaan. Kaupungin imago on hyvä ja väestönkehitys vakiintuu lievästi positiiviseksi mm. maahanmuuton korvatessa poistuvaa työvoimaa useilla aloilla. Kaupungin rooli on vahva ostopalveluina tai omana toimintana toteutettavien elinkeinopalvelujen tuotannossa. Tätä elinkeinostrategiaa päivitetään tarvittaessa, jopa vuosittain. Elinkeinostrategia hyväksytään valtuustossa. 2. Nykytilan kuvaus Tähän elinkeinostrategian osioon on koottu tilastoja, jotka kuvaavat Kokemäen kaupungin toimintaympäristöä. Tilastoihin on poimittu Tilastokeskuksen tilastotietokannasta sekä Satamittarista tuorein saatavilla oleva tieto. Silti useat tilastot ovat jo vuosia vanhoja, mutta antavat joka tapauksessa kuvaa Kokemäen kaupungin toimintaympäristöstä. Elinkeinostrategia 3 (12)

4 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Väestö Koko väestö Opiskelijat, koululaiset (väh. 15 vuotta) * ei saatavilla Eläkeläiset ei saatavilla 0-14-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Palkkasumma (1000 euroa) * ei saatavilla *=ennakkotieto Taulukko 1. Kokemäen väestötiedot vuosilta Vuodesta 2009 vuoteen 2012 yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 97 henkilöllä. Jatkossa tämä kasvu näkyy kaupungin palvelutuotannossa sekä yritysten sijoittumisessa alueelle. Samalla väestön ansaitsema palkkasumma on kasvanut ennakkotiedon mukaan 4 miljoonaa euroa vuosina Elinkeino- ja toimitilarakenne Toimiala Yrityskanta Yrityskanta Yrityskanta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Elinkeinostrategia 4 (12)

5 Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Yrityskanta yhteensä Liikevaihto (1 000 euroa) Taulukko 2. Yrityskanta toimialoittain vuosina (Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari) Kokemäen kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2009 ja Suurinta kasvu on ollut kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa, jossa uusia yrityksiä on rekisteröity kolme enemmän vuonna 2011 kuin aiempina vuosina. Yhteensä yritysten liikevaihto on noin 220 miljoonaa euroa. Rakennustyyppi Rakennuksia (lkm) 2007 Kerrosala (m2) 2007 Rakennuksia (lkm) 2012 Kerrosala (m2) 2012 Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Yhteensä Taulukko 3. Rakennukset (lkm ja m2) käyttötarkoituksen mukaan ja (Lähde: Tilastokeskus) Toimitilat ovat keskeisessä asemassa yritysten sijoittumisessa. Kokemäellä on toimitilarakennuksia yhteensä 538. Eniten kaupungissa on liikenteen rakennuksia, joita on 124 kappaletta. Suurin kerrosala on luonnollisesti tilaa vaativissa teollisuusrakennuksissa. Yhteensä kerrosalaa on toimitiloissa käytössä Kokemäellä neliötä. Pienin keskimääräinen kerrosala on liikenteen rakennuksissa, kun taas suurin kerrosala on opetusrakennuksissa. Työvoima Koulutustaso Asukasta 2010 Prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä Asukasta 2011 Prosenttia 15 vuotta täyttäneistä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , ,97 Keskiaste , ,92 Alin korkea-aste 663 9, ,53 Alempi korkeakouluaste 406 5, ,09 Elinkeinostrategia 5 (12)

6 Ylempi korkeakouluaste 226 3, ,38 Tutkijakoulutusaste 4 0, ,103 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä , , , ,0 Taulukko vuotta täyttäneen työvoiman koulutustaso vuonna 2010 ja 2011 (Lähde: Tilastokeskus). Kokemäen kaupungin asukkaista suurin osa (60,03 %) on suorittanut tutkinnon. Keskiasteen suorittaneita on eniten tutkinnon suorittaneista. Jonkin korkeakouluasteen suorittaneita on noin joka kymmenes 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuosi Työvoima Työlliset Työttömät Työttömyysaste 7,6 % 10,5 % 10,2 % 9,8 % 10,4 % Työpaikkaomavaraisuusaste 85,8 % 85,9 % 86,5 % ei saatavilla ei saatavilla Taulukko 5. Työmarkkinat vuosina (Lähde: Satamittari, TEM) Kokemäellä oli vuonna 2011 työvoimaa yhteensä henkilöä. Kokemäen kaupungin työmarkkinoiden työpaikkaomavaraisuus on varsin korkea (86,5 %). Työttömyys laski vuonna 2011 jo alle 10 prosentin ja alle 400 henkilön, mutta vuonna 2012 työttömyysaste nousi takaisin 10,4 prosenttiin, työttömyyden kasvun ollessa kuitenkin pienempää kuin koko maakunnassa samana aikana. Työllisten lukumäärä on Kokemäellä kasvanut ja pysynyt yli 3100 henkilössä. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Kokemäen elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteena on olla aktiivinen ja näkyvä toimija paikallisissa ja seudullisissa verkostoissa. Hankkeita ja yleistä elinkeinopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten yrittäjien, naapurikuntien sekä valtion paikallisviranomaisten kanssa. Kaupungin elinkeinopolitiikka rakentuu sidosryhmäverkostoista, joiden kautta kaupunki hallinnoi ja edistää elinkeinojen toimintaa ja syntymistä alueellaan. Elinkeinostrategia 6 (12)

7 Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi varataan riittävät resurssit siten, että yrittäjälle löytyy mielellään useita eri asiantuntijoita avuksi, jokaiseen tarkoitukseen soveltuva. Keskeistä toiminnassa on avun tarvitsijoiden ja erilaisen tarjolla olevan tuen kohtaannon varmistaminen tiedon kulkua parantamalla. Palvelut ovat laajat ja monipuoliset, mutta niitä ei aina osata hyödyntää. Kokemäki on paikkakunta, jonka vahvuudet asumisessa näkyvät muuttovoittona ja johon syntyy uusia yrityksiä siten, että työpaikkarakenne säilyy nykyisen kaltaisena, monipuolisena ja vahvana. Kokemäen aktiivinen elinkeinopolitiikka näkyy kaupungin maineessa yrittäjyyttä tukevana kaupunkina. Kokemäen kaupungin elinkeinopolitiikka on läsnä koko kaupunkiorganisaatiossa lähtien kaupungin johtoryhmän toiminnasta. 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kokemäen kaupunki toimii elinkeinopolitiikassa aktiivisesti ja monikunnallisesti asiantuntemuksen, laaja-alaisuuden ja tarpeellisen verkostoitumisen varmistamiseksi. Seudullisesti kaupunki tavoittelee omien elinkeinopoliittisten linjausten lisäksi yhteisen elinkeinopolitiikan muodostamista. Yhteisten tavoitteiden tulee kunnioittaa kuntien erilaisuutta. Kaupunki toimii aktiivisesti yhteisen elinkeinopolitiikan edistämisessä. Ostopalveluja hyödynnetään laajasti eritoten niiden yritysten apuna, jotka tarvitsevat laajaa viranomaisyhteistyötä, toimivat osana globaaleja markkinoita erilaisissa alihankintaketjuissa. Prizztech Oy:n hankkeita hyödynnetään mahdollisimman laajasti niiden toimisektoreilla, esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksessa, sukupolvenvaihdoksissa, osaamisen kehittämisessä, maaseutuyritysten mahdollisuuksien parantamisessa ja yrittäjien peruspalveluissa. Vahvaa yhteyttä uusyrityskeskustoimintaan ylläpidetään. Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Kokemäen kaupungin elinkeinojen tärkeimmät maakunta- ja valtionhallinnon yhteistyötahot ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Finnvera. Yhteistyössä maakunta- ja valtiohallintoon ollaan erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta. Kansainvälinen yhteistyö Kokemäellä on ystävyyskuntia Pohjoismaissa ja Baltiassa ja näissä yhteyksissä pyritään nostamaan myös paikallista elinkeinotoimintaa enemmän pintaan. Kokemäen kansainvälisyys näkyy maahanmuuton lisääntymisenä ja Kokemäelle tarvitaankin uutta työvoimaa teollisuuteen, erikoismaatalouteen ja hoiva-alalle. Työperäisen maahanmuuton avulla varmistetaan työvoiman saatavuus ja työpaikkojen säilyminen siltä osin. Kokemäen kaupunki toteuttaa omatoimista maahanmuuttopolitiikkaa, Elinkeinostrategia 7 (12)

8 jossa keskeisesti on mukana työelämän näkökulma. Samalla maahanmuuttopolitiikka on osa muuttovoittotavoitteen toteuttamista. Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Kokemäen kaupunki pitää yhteyttä luottamushenkilöiden, julkisten organisaatioiden, kaupungin ja elinkeinoyhtiön välillä elinkeinojen neuvottelukunnan avulla. Elinkeinojen neuvottelukunnan tärkein tehtävä on toimia elinkeinopolitiikkaa muotoilevana elimenä. Kaupunki pitää yhteyttä myös neuvottelukunnan, suurimpien yritysten, yrittäjäjärjestön, elinkeinoyhtiön sekä kehittämishankkeiden välillä järjestäen esimerkiksi keskustelutilaisuuksia. Kaupunki osallistuu Kokemäen Yrittäjien kokouksiin säännöllisesti, järjestön tahtoa noudattaen. Kaupungin yrittäjäyhteyksistä vastaa kaupunginjohtaja yhdessä Prizztech Oy:n kuntavastaavan kanssa. Yhteydenpidossa tavoitellaan yhden luukun -periaatetta, jossa olemalla yhteydessä keneen tahansa kaupungin elinkeinoasiaa hoitavaan henkilöön saa tietoa mahdollisuuksista ja apua ongelmaan. Tiedotus Kaupunginjohtaja vastaa elinkeinopolitiikan osalta tiedottamisesta. Kaupungin hankkeista tiedotetaan medialle ja järjestetään tiedotustilaisuuksia suuremmista hankkeista. Median avulla houkutellaan myös uusia yhteistyötahoja mukaan hankkeisiin oikeanaikaisilla ulostuloilla. Kaupungissa toimiville yrittäjille tiedotetaan kaupungin verkkosivujen sekä yhteistoimintaelinten kautta. Yrittäjiin pyritään pitämään tiivis yhteys ja tiedottamisessa pyritään yksiääniseen ja katkeamattomaan ketjuun. Sidosryhmäyhteistyö Kaupunki pitää yhteyttä paikallisiin koulutuslaitoksiin ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisten uusien keskusten sijoittumiseen alueelleen tarjoamalla hyvät laajakaistayhteydet koko kaupungin alueella. Koulutuslaitoksiin suuntautuvassa yhteistyössä pyritään vuorovaikutukselliseen ja vaikuttavaan toimintaan. Yrittäjäkoulutusta ylläpidetään kaupungissa. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö näkyy mm. yrittäjäkoulutuksen ja kasvatuksen kehittämisessä samoin kuin työperäisen maahanmuuton kehittämisessä. Työpajatoiminnan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä laajemmin. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitetään myös osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi sekä potentiaalisten yrittäjien rohkaisemiseksi. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti yhteydessä paikallisiin ja maakunnallisiin rahoituslaitoksiin, yrittäjäjärjestöön, kauppakamariin, elinkeinoyhteistyöhön halukkaisiin naapurikuntiin sekä merkittäviin maakunnallisiin yritystoimijoihin. Elinkeinostrategia 8 (12)

9 Yrittäjyysvaikutusten arviointi juurrutetaan käytännöksi kaupungin päätöksenteossa. Palkitsemiset ja huomioimiset Kokemäen kaupunki jakaa vuosittain Vuoden yrittäjä -palkinnon. Palkitseminen perustuu kaupungissa toimivan yrittäjäyhdistyksen esitykseen. Kaupunki huomioi merkittävät yritysten juhlapäivät. Palkitsemisella kannustetaan yrittäjiä toimimaan Kokemäellä aktiivisesti ja yhteistyössä. 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen Hanketyö ja projektit Hankevalikoimaa ylläpidetään siten, että Kokemäkeen kohdistuvia kehittämishankkeita pidetään yllä riittävä määrä. Kehittämishankkeet voivat kohdistua esimerkiksi metalliteollisuuteen, tuotantoon yleisesti, matkailuun tai ruuan tuotantoon. Hankkeita voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä, elinkeinoyhtiön kautta tai omatoimisesti. Niiden vahva paikallinen merkitys ja verkostojen käyttö pyritään varmistamaan. Hankkeet ja projektit resursoidaan hankekohtaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään erikoisviljelyn ja lyhyen ketjun ruokatuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen. Pyritään edesauttamaan välityömarkkinoiden toimivuutta. Kuntamarkkinointi Imago- ja tonttimarkkinointia hoidetaan pääsääntöisesti lehti-ilmoituksin ja erilaisten tapahtumien välityksellä. Yrittäjien, järjestöjen ja kaupungin yhdessä järjestämät julkiset tilaisuudet tai tempaukset ovat osaltaan hyviä kanavia tuoda kaupunkia esille positiivisessa hengessä. Palvelualan kehittämiseksi ja kaupungin markkinoimiseksi kehitetään huomiota herättäviä markkinatapahtumia, johon pyritään saamaan erillisrahoitusta. Palvelualan tarjonnan aukkoja paikataan aktiivisesti. Tälläkin elinkeinomarkkinoinnilla pyritään houkuttelemaan kaupunkiin uusia yrittäjiä ja esittämään perusteluita kaupunkiin sijoittumiselle. Palvelutarjontaan kiinnitetään huomiota houkuttelemalla eritoten paikkakunnalta puuttuviin palveluihin yrittäjiä. Palveluaukoista pidetään erillistä listaa. Sekä palveluyrittäjiä että tuotannollisia yrittäjiä etsitään työpaikkailmoituksin ja autetaan alkuun. Hyvinvointi- ja hoivayritysten houkuttelemiseen kiinnitetään erityishuomiota kysynnän ja työvoiman tarpeen kasvaessa. Markkinoinnissa korostuu ajattelu, jossa annetaan arvoa omaperäisyydelle, maanläheisyydelle, luonnonläheisyydelle, arjen sujuvuudelle ja elämänlaadulle, kuten myös laatutuotannolla sekä ympäristötekijöille. Näkyvyyttä voidaan lisätä seminaarien kautta sekä houkuttelemalla paikkakunnalle kokouksia. Elinkeinostrategia 9 (12)

10 Erityistä huomiota kiinnitetään imagollisesti soveltuvan lähiruoka-alan kehittämiseen ja näkyvyyteen. Matkailualan kehittämisessä hyödynnetään omia hankkeitaan ja lisäksi yleisesti vapaaaikaan ja markkinointiin liittyvät toimet rakennetaan niin, että ne hyödyttävät myös matkailualaa. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailuyritysten yhteistyömahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen yhteys palvelutarjonnan kasvattamisessa käytetään hyväksi. Näkyvyys ja kuntamarkkinointi edesauttavat epäsuorasti muuttovoittotavoitetta sekä kiinnostuneiden yrittäjien houkuttelemisen tavoitetta. Kaupunki pyrkii pääsemään esiin erilaisilla hankkeilla ja muilla avauksilla. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Kokemäen kaupungin alueella olevia kiinteistöjä ja rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yritysten käyttöön luovutettavaksi. Lisäksi Teollisuuskylä Oy ylläpitää yritysten tarvitsemia yhteispalveluja sekä kehittää, rahoittaa ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia ja muita taitoja sekä sijoittaa riskipääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Kaupunki pyrkii tontti- ja toimintapolitiikallaan lisäämään rivi- ja kerrostaloasuntojen rakentamista sekä lisäämään houkuttelevaa tonttitarjontaa kaavoituksen keinoin. Rivi- ja kerrostalojen rakentamiseen rohkaisevia toimia otetaan kaupungissa käyttöön. Kaupungin väestöpolitiikalla on myönteinen vaikutus ja se heijastuu moniin palveluyrittäjiin. Teollisuuskylän rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa toteutetaan niin, että myös yritykset saavat sitä kautta varmoja yhteyksiä ja huippunopeita yhteyksiä edullisesti. Konserniohjauksessa lähdetään siitä, että Kokemäen Lämpö Oy pystyy hinnoittelemaan siten, että energian hinta toimii yritysten kannalta vetovoimatekijänä. Infrastruktuuri Kokemäen infrastruktuuria kehitetään monipuolisesti vastaamaan entistä paremmin myös tietoliikenneyhteyksien varassa toimivien yritysten tarpeita. Kiinteät laajakaistayhteydet turvataan kaupungin valokuituinfrastruktuuria rakentamalla. Tuloksena Kokemäellä on nopeat ja edulliset yhteydet, jotka rohkaisevat Kokemäelle muuttamiseen sekä ovat yrittäjille kohtuuhintaisia. Pyritään kehittämään kaupungin sisäistä kutsuperusteista joukkoliikennettä. Rautatieliikenteen mahdollisuuksien lisääminen on kaupungin tavoitteena. Pidetään esillä Helsingistä suoraan Poriin kulkevan radan rakentamista. Uusi rata antaisi mahdollisuuksia koko Satakunnalle sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueille nopeuttaen yhteyksiä ja kytkien alueet paremmin kansainvälisiin yhteyksiin. Tie- ja ratayhteyksien kehittäminen myös Tampereen suuntaan parantaa Kokemäen ja koko Satakunnan kehittymistä. Elinkeinostrategia 10 (12)

11 4.3 Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Vuoden 2013 aikana muodostetaan periaatteet, joiden pohjalta yritysten investointeihin liittyvien, uusien työpaikkojen syntymistä edistävien tai uusien yritysten syntymiseen liittyviä lainoja voidaan taata. Lähtökohtina valmistelutyössä on esimerkiksi se, ettei pääosaa vastuista oteta ja että täysin vakuudetonta takaaminen ei voi olla. Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Yritysten kehittämishankkeita tuetaan yhteistyöorganisaatioiden kautta. Näin hankkeille saadaan laajempi toimijaverkosto ja hankkeet lisäävät verkostoitumista. Myös hankkeiden merkitys, vaikuttavuus ja painoarvo saadaan yhteistyöllä suuremmaksi. 4.4 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Kokemäen kaupungilla on sopimus seudullisesta yhteistyöstä Prizztech Oy:n kanssa, jonka tehtävänä on uusyrityskeskus Enterin kautta opastaa uusia yrittäjiä. Prizztech Oy tarjoaa yritysasiamiespalveluja sekä lisäksi muita elinkeinopalveluja Kokemäen kaupungille. Kaupungissa yrittäjiä ensisijaisesti neuvoo Prizztech Oy:n kuntavastaava. Kaupungissa on kuitenkin yhden luukun -periaate siten, että jokainen toimija neuvoo ja opastaa yritysasioissa yrittäjiä. Prizztechin päätehtävä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Prizztechin palvelee yritysidean kehittelystä yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan vakiintumiseen ja mahdolliseen omistajanvaihdokseen. Oman kunnan suoran elinkeinopalvelun osalta etsitään elinkeinoyhtiön lisäksi yhteisiä toimintamalleja ja -kokonaisuuksia muiden kuntien kanssa. Omaa palvelua, jolla on selkeä vetäjä Kokemäen kaupungin palveluksessa, ylläpidetään riippumatta yhteistyöratkaisuista. Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n valmiudet tilojen rakentamiseen ja elinkeinojen kehittämisen veturiksi varmistetaan. Hyvä reagointinopeus on keskeisenä tekijänä Teollisuuskylä Oy:n toiminnassa. Prizztech Oy:n avulla äkillisiin muutostilanteisiin, esimerkiksi konkurssitilanteisiin, reagoidaan välittömästi. Elinkeinostrategia 11 (12)

12 5. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Kokemäen elinkeinopolitiikan toimenpiteitä ovat mm. - yrittäjäkurssit ja yrittäjille suunnatut koulutustilaisuudet - potentiaalisten yrittäjien haku yrityksiä käynnistämään tai jatkamaan - hankkeiden käynnistäminen elinkeinoelämän tarpeita tukemaan - hankkeiden kautta mm. messu näkyvyyden lisääminen - yrittäjyyskasvatuksen esillä pitäminen o vierailut oppilaitoksissa o oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö - monipuoliset neuvontapalvelut kaupungin, hankkeiden ja Prizztechin puolesta, esimerkiksi perustamisneuvonta, rahoitusneuvonta, yritystoiminnan kehittäminen, keksinnöt, hankeneuvonta, kansainvälistyminen - toimitilarakentaminen - kaupungin ja yritysten yhteismarkkinointi kanssa eri tavoin - yrittäjien tapahtumien tukeminen - yrittäjien kokouksiin osallistuminen - isoimpien yritysten verkoston ylläpitäminen - yritysten rahoitus- yms. neuvottelujen tukeminen - toimitilarekisteri - työpajatoiminnan vahvistaminen - hyvien laajakaistayhteyksien saatavuuden varmistaminen - yrittäjän etsiminen valtatie 2:n liiketoimipaikalle - sidosryhmäyhteistyön lisääminen ruokaketjun kehitystyön varmistamiseksi - lisätään omistaja- ja sukupolvenvaihdostilanteisiin annettavaa tukea - selvitetään mahdollisuudet sosiaalisen yritystoiminnan laajentamiseen - (pien)hankintaohjeiden tarkentaminen sekä raukeavien hankintasopimusten uudelleentarkastelu yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa. Hankintoja tehdessä pyritään siihen, ettei hankintajärjestelmä itsessään estä erilaisessa asemassa olevien toimittajien mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan tai palveluitaan. Elinkeinostrategia 12 (12)

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2008

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2008 Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun ja lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna Vuonna aloittaneiden yritysten määrä laski 2,2

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot