Kulut saatava alas AVAINLIPPU SALKOON JA MYYNTI KASVUUN! 7/2013. Unelmasta totta ETUSIVU. Pääkirjoitus: Suomi on täynnä valuvikoja 3

Transkriptio

1 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT ETUSIVU JÄSENLEHTI 1 Pääkirjoitus: Suomi on täynnä valuvikoja 3 7/2013 Unelmasta totta Rehtori sanoi, että Marko, olet kuuro, sinun on turha tuhlata aikaa musiikkihömpötykseen. Signmark % Kulut saatava alas Y T uutiset: PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ ISOT EIVÄT MAKSA 6 7 uutiset: NYT TÖIHIN: KUNNAT JA YRITTÄJÄT YHDESSÄ 8 ravistajat: HENRY BACKLUND OSAA VERKKO- KAUPAN AVAINLIPPU SALKOON JA MYYNTI KASVUUN! Avainlippu sopii yritykselle, joka haluaa viestiä tuotteittensa tai palveluidensa kotimaisuudesta ja suomalaisuuteen liittyvistä arvoista ja näin erottua positiivisesti markkinoilla kilpailijoista. 96 % kuluttajista tunnistaa Avainlipun ja se on vahva brändi myös yritysasiakkaille. LISÄTIETOA AVAINLIPUN MYÖNTÄMISESTÄ:

2 2 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Miksi yhä useampi yritys keskittää vakuutuksensa Ifiin? Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan. Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan. Anna palaa yrittäjä! Me emme anna. Olemme tehneet yrityksille satoja vapaaehtoisia sähkötarkastuksia, joihin sisältyy sähkökeskusten lämpökuvaus infrapunakameralla. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä löytyi Katso kuinka lämpökuvaus tehdään youtube.com/ ifvahinkovakuutus jotain korjattavaa, keskimäärin 15 vikaa per yritys. Vahinkotilastomme mukaan joka kolmas yrityksen tulipalo on sähkön aiheuttama. Tylyjä lukuja. Siksi päätimme tehostaa tarkastus- toimintaa ja rekrytoimme viisi nuorta AMK-sähköinsinööriä, joista koulutimme sähköturvallisuuden asiantuntijoita. Tässä ovat uudet asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere, Heidi Liimatainen, Kuopio, Matti Happonen, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä Aki Tainio, Oulu Aloitetaan tekemällä Oikea Turva -kartoitus. Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuutusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen mukaan. Saat juuri sinulle ja yrityksellesi sopivat vakuutusratkaisut, joilla turvaat toimeentulosi ja varmistat yrityksesi toiminnan jatkuvuuden. Etkä maksa mistään turhasta. If Turvatesti paljastaa piilevät riskit Räätälöity If Turvatesti käy läpi riskit, joista todennäköisimmin on vaaraa yrityksesi työntekijöille tai omaisuudelle. Saat myös selkokieliset ohjeet puutteiden korjaamiseen. Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Jos vahinko kuitenkin sattuu, yksi ilmoitus meille riittää ja otamme asiasi hoitoon. Käsittelemme Pohjoismaissa 1,4 miljoonaa vahinkoa vuodessa, joten tiedämme kuinka toimia, jotta vahinko haittaa mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Asiakkaamme antavat korvauspalvelullemme arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1 5. Vain Ifistä! Ilmainen sopimuskonsultointi. Investointitukea turvatoimiin. Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita

3 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Valuvikoja on vähän siellä sun täällä Tempoileva politiikka on pahinta myrkkyä yritysten kannalta. Listaamattomien yritysten osinkoverotukseen on jälleen tulossa viilauksia. Poliitikot puhuvat valuvikojen korjauksesta, mutta yrittäjä puhuu vieterimäisestä politiikasta. Helsingin Sanomat uutisoi viime sunnuntaina, että valtiovarainministeriö haluaa korjata sekavassa kehysriihessä tehtyjä päätöksiä. Ratkaisuja odotetaan valtion budjetin kehysriiheen mennessä. Hallitus päätti alun perin, että listaamattomien yritysten osinkoja verotetaan 85-prosenttisesti pääomatulona, jos osingot ylittävät euron rajan tai ne ovat yli kahdeksan prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Valuvika on uusi muotisana, joka näyttää korvanneen sanan epäoikeudenmukaisuus. Uudessa mallissa osinkoja verotettaisiinkin 85-prosenttisesti ansiotuloveron mukaan. Muutoksia muutosten perään. Valuvika on uusi muotisana, joka näyttää korvanneen sanan epäoikeudenmukaisuus. Tämänkertainen valuvika korjaa tilannetta, jossa estetään hyvin kannattavien yritysten, kuten lääkäriasemien, tilien tyhjennys. Ollaan korjaustoimista mitä mieltä tahansa, niin erilaisia valuvikoja löytyy vähän sieltä sun täältä. Ne jäävät kuitenkin poliitikkojen puheissa vähem- mälle huomiolle. Vai millä nimellä voi kutsua tilannetta, jossa yksinyrittäjät ovat joutuneet vaikeuksiin arvonlisäveron jatkuvasta korotuksesta? Tai asetelmaa, jossa verotus voi sanella yrityksen yhtiömuodon valinnan? Veromuutosten pitäisi olla mahdollisimman neutraaleja eri yhtiömuotojen välillä. Hallituksen keväällä päättämä yhteisöveron lasku keventää osakeyhtiöiden verotusta. Samalla kuitenkin henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verot nousevat, kun pääomaverotuksen progressio kiristyy. Ajankohtainen aihe ei ole aivan mitätön, sillä Suomen noin yrityksestä puolet ovat pienyrittäjiä. Yhteinen nimittäjä kaikille valuvioille on se, että jokainen esimerkki aiheuttaa tavalla tai toisella harmaita hiuksia yrittäjälle. Lisää byrokratiaa, huolta ja kuluja. Tempoileva politiikka ei ole eduksi kenellekään. Nyt eletään elokuun loppua, eikä vieläkään ole tarkkaa tietoa siitä, miltä lopullinen yritys- ja osinkoverotus näyttää. Yhtä surkuhupaisa veropelleily nähtiin t&kvähennyksen kanssa. Vähennyksen ympärillä oli hypeä kuin nuorisotakuulla konsanaan, kunnes kevään kehysriihessä se päätettiin haudata vuosi etuajassa. Julkinen sektori saa rahansa yritysten maksamista veroista. Olisi siis kohtalaisen reilua, että maksajia kohdeltaisiin sen arvoisesti. UUTISET: 12 KUSKIPULA UHKAA PELASTAAKO INTTI? 16 Joogaaja jaksaa paremmin 18 Nuorta takojaa hankala löytää 20 Lähiruoka ja bisnes, paha yhtälö DEBATTI: 22 JORMA KORTESOJA VS. PEKKA RAJAJÄRVI 23 PS: Keskustelu kytee jättiliitoksesta ARJESSA: 24 SIGNMARKIN RÄPPI PUREE YLEISÖÖN 26 Thaipoimija pitää yrittäjän leivässä TALOUS: 28 KIVIJALOILLA VAIKEAA KAIKKI IDEAT KÄYTTÖÖN 30 Olisiko osakeyhtiön paikka? VAPAALLA: 32 KATARIINALLA ON TUPLASYNTTÄRIT RESUMÉ: 35 NYHETER PÅ SVENSKA YRITTAJAT.FI: Kurittaako iso yritys maksuajoissa? Ota kantaa verkossa! Kolumni ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi Yrityksien kannalta tärkeintä on työpaikkoihin liittyvä sääntely. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja. Anssi Kujala: Vapautta hengiltä sääntelyn sijasta Kauppias ei saa halkaista kaalia kaupassaan, kuljetusyrittäjän työaikaa rajoitetaan ja sosiaalialan yrittäjä hengästyy lisääntyvien henkilöstö- ja neliömitoitusvaatimuksien opiskelussakin. Kieltoja, rajoituksia ja normeja siis riittää. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan pelkästään erilaisten lupien hakeminen ja viranomaisten vaatima raportointi aiheuttaa yksityiselle sektorille vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset. Vaikka normituksilla ei liene tavoiteltu haitallisia vaikutuksia, sääntelyinto on totisesti karannut käsistä. Jäsenyrittäjiltämme tulee aiheellisesti yhä enemmän viestejä siitä, kuinka tarpeettomilta tuntuvilla määräyksillä rajoitetaan yritystoimintaa. Aivan oikein. Suomen Yrittäjät on toiminut vuosia sen puolesta, että yrityksille ei luoda kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Pahimmat ylilyönnit on pystytty estämään. Nostimme keväällä keskusteluun kuntien lakisääteiset tehtävät ja niistä aiheutuvat rajoitteet kuntien elinvoimalle. Esitimme, että 535 lakisääteisen tehtävän määrää tulisi vähentää parilla sadalla. Kunnat ovat toki yrityksille tärkeitä kumppaneita, mutta tämä ovat vain yksi kokonaisuutta. Yrityksien kannalta merkittävintä on työpaikkoihin liittyvä sääntely. Työmarkkinaneuvotteluissa on tapana tehdä erilaisia työelämän laatupaketteja, joiden myötä syntyy lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Lieneekö ainuttakaan ratkaisua, joka olisi innostanut yrityksiä aidosti ottamaan uusia työntekijöitä? Tämän syksyn neuvotteluissa on syytä välttää jokaista linjausta, joka lisää yrityksille hyödytöntä sääntelytaakkaa. Myönteistä on se, että laajemminkin julkisessa keskustelussa aletaan käsitellä tarpeetonta sääntelyä ja muutkin kuin me nostavat ongelman esiin. Hallitus on jo linjannut että ministeriöiden pitää tarkastella kuntien velvoitteet ja jatkossa yritysten sääntelytaakkaa lisääviä päätöksiä ei enää tehdä. Näistä linjauksista on pidettävä kiinni. Ei siis säädellä työtä ulos, estetä yritystoiminnan ja julkisenkin sektorin mahdollisuuksia uudistuksia. Annetaan vapauksia, yritysten toimia luovasti, työllistää ja lopulta kasvattaa yhteistä kakkuamme.

4 4 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Huoli kuluista kasvaa Suomen Yrittäjien ehdotus lomarahojen ja pekkasten poistamisesta saa lähes 100-prosenttisen tuen. Pitäisikö lomarahat ja pekkaset poistaa? Kyllä! ALEKSI POUTANEN Pk-yrittäjät ovat lähes yksimielisiä siitä, että työntekijöiden lomarahoihin ja pekkaspäiviin on puututtava kovalla kädellä. Näin ollen Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen heinäkuussa tekemä avaus saa vankkaa kannatusta yrittäjien keskuudessa. Yrittäjistä 70 prosenttia poistaisi molemmat ja 23 prosenttia poistaisi joko pekkaset tai lomarahat. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ei kajoaisi kumpaankaan. Tiedot selviävät Suomen Yrittäjien jäsenille lähetetystä kyselystä, johon vastasi yrittäjää. Lisäksi yrittäjät saivat arvioida, mitä muita vaihtoehtoja kulujen karsimiseksi löytyy. Ehdotuksia tuli yhteensä Eniten närää aiheuttaa loma-ajalla sairastamisen karenssin poistuminen ja korkea arvonlisävero. Tekemättömän työn kustannuksia ei saa tulla lisää. Marjo Veitonmäki kästään lomarahojen poistaminen toisi kuuden prosentin säästöt palkkojen kokonaiskuluihin. Osa palkkaratkaisua. Toisenlainenkin mielipide löytyy. Sivutoimisena matkai- lualan yrittäjänä toimiva Ari Pajukoski pitää lomarahoja ja pekkasia osana sovittua palkkaratkaisua. En keksi tilannetta, jossa tällainen asia saataisiin sovittua. Palkansaajat kuluttavat rahat kesällä esimerkiksi matkailuun ja ravintoloihin, joten lomarahojen poistaminen olisi alalle vakava isku, Pajukoski pohtii. Hänen yrityksensä Tärppi Matkat on kalastusmatkailuun erikoistunut yritys. Pajukoski sanoo kuitenkin ymmärtävänsä kaikkien yrittäjien vaikeaa tilannetta, jossa kustannukset nousevat ja nykyistä tulotasoa on vaikea ylläpitää. Ihmelääkettä ei ole, mutta helpottaisin yksinyrittäjien asemaa ja poistaisin yritysten turhaa byrokratiaa, Pajukoski miettii. Marjo Veitonmäellä on puolestaan yksi täsmäehdotus, joka vaikuttaa heti kuluihin. Lomasairasajan karenssin poistaminen on virhe ja päätös pitää muuttaa, hän vaatii. MARJO VEITONMÄKI Ei! ARI PAJUKOSKI Sisäinen devalvaatio tehtävä EMIL BOBYREV Tekemättömän työn kustannuksia ei saa tulla lisää. Kustannuksien leikkaaminen pitää ottaa keskusteluissa esille, vaikka se onkin pelottava mörkö. Kilpailutilanne on mikä on ja uskon, että kyse on yrittäjien aidosta hädästä, sanoo helsinkiläisen Pelti- ja Rautatyön toimitusjohtaja Marjo Veitonmäki. Hänellä on yrityksessään noin 40 työntekijää. Veitonmäki itse ei ole käynyt työntekijöidensä kanssa aiheesta keskustelua. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Niistä syntyy kuitenkin yrittäjille huikeat kokonaiskustannukset. Ongelma koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, toimitusjohtaja arvioi. Suomen Yrittäjät on laskenut, että pel- >Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on tyytyväinen, että hänen heinäkuinen keskustelunavauksensa lomarahojen ja pekkaspäivien poistamisesta saa niin vahvan tuen yrittäjiltä. En muista saaneeni koskaan kentältämme niin paljon myönteistä palautetta kuin nyt. Kritiikin ohella jonkin verran hyväksyvää viestiä tuli myös palkansaajilta, jotka ymmärtävät työllisyysnäkökulman, Järventaus sanoo. Hänen mukaansa tekemättömän työn kustannuksiin on puututtava tavalla tai toisella. Yrittäjien hätä on suuri. Palkansaajan ja koko yhteiskunnan kannalta parasta on, että työllisyysaste on mahdollisimman korkea. Palkkojen on noudatettava yritysten palkanmaksuvaraa. Se tarkoittaa väistämättä sisäistä devalvaatiota. Maltilliset palkkaratkaisut ovat tärkeitä, mutta kurovat menetettyä kilpailukykyä kiinni liian hitaasti. Tarvitaan mahdollisuus yrityskohtaisesti sopia poikkeamista työehtosopimuksiin. Niin tehdään Saksassa, jossa työllisyys on muuhun Eurooppaan verrattuna hyvässä kunnossa. Missä keskustelu? Toimitusjohtaja kritisoi suomalaista keskustelukulttuuria: kiihkoton keskustelu ongelmista ja niiden ratkaisuista näyttää mahdottomalta. Yritysten kilpailukyky on heikko,. J J teollisuudessa on voimakas rakennemuutos, vienti ei vedä, työttömyys lisääntyy ja valtio velkaantuu. Suurin ongelma on se, että leimataan eikä edes päästä keskustelemaan itse asiasta, Järventaus sanoo. Kaikkia ei voi miellyttää, jos haluaa esittää rakennemuutoksia, hän jatkaa.

5 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Faktaa vai fiktiota: Miljardin yhteisöveroalennus pitää perua. Miljardi olisi paljon järkevämpää käyttää työllistävään elvytyspolitiikkaan. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja A 9 % 14 % 7 % Suomen Yrittäjien jäsenille lähetettyyn Webropol-kyselyyn vastasi yrittäjää. 70 % S Keskittyisin erilaisten joustojen lisäämiseen, jolloin työtä tehdään paljon silloin, kun sitä on ja vähemmän kuorman aikana pidetään vapaata. Samoin palkallisten yllätysvapaiden (sairauslomat, lastenhoito, rokuli jne.) kustannusten vähentäminen on tärkeää. Karenssipäivän käytäntö voimaan! Samaa sarjaa on tulossa oleva uudistus sairastamisesta loman aikana ja loman siirrosta, oli suuri virhe tuoda tuo lisäkikka. Yrittäjä ja työntekijä voisi sopia yhdessä joustavasti työn pelisäännöistä ilman ammattiliittojen holhoovaa otetta. Tyel-järjestelmä on auttamattomasti vanhentunut. Niillä rahoilla, mikä vuosittain tilitetään työeläkeyhtiöille, voisi palkata pari työntekijää, ja saada siis lisää veronmaksajia. Ehdotuksia kustannusten karsimiseksi tuli yhteensä Sosiaaliturvasta yrittäjät joutuvat maksaa aivan liikaa. Voi sitä lomarahaa myös pienentääkin. Työntekijän irtisanominen täytyy olla helpompaa. Alv pienemmäksi. Ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus pois ja palkkaratkaisuksi 0 prosentin korotus kolmeksi vuodeksi. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: Juuri nyt: Mihin sojottavat käppyrät? Suomen Yrittäjät ja Finnvera julkaisevat pk-yritysten odotuksia luotaavan pk-barometrin 10. syyskuuta. Syksyn julkistukseen kohdistuu erityisen paljon odotuksia, sillä viime aikaiset talousuutiset ovat olleet synkkää luettavaa. Ennakkotietojen mukaan barometrissa on ikäviä tietoja isojen yritysten kiristyneistä asenteista laskujen maksuun. Yrittäjistä yli 40 prosenttia kertoo joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Ongelma koskettaa erityisesti teollisuuden alihankintayrityksiä. Vuoden ensimmäisen pk-barometrin mukaan yritysten liikevaihto- ja kannattavuusodotukset olivat aiempaa paremmat, mutta toisaalta investointikäppyrä sojotti alaspäin. Muualla kuin palvelualoilla 30 yritykset aikoivat tehdä investointeja 30 prosenttia vähemmän kuin viime 20 vuonna. Myös maksuvaikeuksia koke- 10 neiden osuus oli noussut 18 prosentiin. Liikevaihto 1/11 1/12 1/13 Vakavaraisuus 1/11 1/12 1/13 päivän pääjuhla on tänä vuonna Helsingissä. Marina Congress Centerissä järjestettävässä juhlatilaisuudessa 5.9.Yrittäjän kertovat omista yrittäjäkokemuksistaan muun muassa tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen ja Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Lisäksi valtiovalta esittää tervehdyksensä. Yrittäjän päivän päätapahtuman vastuullinen järjestäjä on Yrittäjän Päivä -säätiö. Säätiön taustavoimina on laajasti Suomen elinkeinoelämää ja yrittäjätahoja. Yrittäjän päivä on merkitty myös almanakkaan merkkipäiväksi Kannattavuus Investoinnit 10 1/11 1/12 1/ ?? 2/13 2/13 0 1/11 1/12 1/13? 2/13? 2/13 LÄHDE: SY:N PK-BAROMETRI 1/2013 Kommentti IMMO OI I O kimmo.koivikko@yrittajat.fi Miksei keskustelu maistu? Jussi Järventauksen Suomi-Areenalla heinäkuussa tekemä avaus työntekijöiden lomarahojen ja pekkasten poistamiseksi aiheutti myrskyn. Mutta vain hetkeksi. Keskustelu hyytyi heinäkuun helteisiin muutaman palkansaajajärjestön ärtyneen vastakommentin jälkeen. Puhuttiin ahneudesta ja sortamisesta. Nyt helteet ovat ohi. Yrittäjät ovat ilmaisseet voimakkaan kantansa, jossa sama viesti toistuu: tekemättömän työn kulut on saatava alas. Lisäksi yrittäjät ehdottivat kyselyssä ajatusta kulujen karsimiseksi. Yksimielisyys ja aktiivisuus kertovat huolesta. Huoli omasta toimeentulosta ja kyvystä ylläpitää työpaikkoja. Työntekijällekin lienee parempi, että hän saa pitää työpaikkansa. Palkkakustannukset ja muut kulut ovat alkaneet karata käsistä. Maltillisetkaan palkkaratkaisut eivät auta, jos toisaalla vyö kiristyy. Yrittäjille viimeinen niitti näyttää olleen lomasai- rastelun karenssin poistuminen. Se paisuttaa lisää kustannuksia. Jos lomarahoihin ja pekkasiin ei haluta puuttua, niin mihin sitten? Olisi vaihteeksi mukava kuulla rakentavia ideoita. Kuka uskaltaa ottaa kopin? Osaa vaatia tilitoimistolta Professori Jarmo Leppiniemen uusi kirja paneutuu yritysten tilinpäätökseen ja verotukseen. Leppiniemen mukaan molemmissa on hyvin paljon sääntelyä ja oikeuskäytäntöä. Samalla taloudelliset vaikutukset voivat olla jopa kohtalokkaita, jos ja kun virheitä tehdään. Niin tilinpäätöksellä kuin verotuksella on useita merkityksiä. Voiko yrittäjälle antaa lainaa ja toisaalta verojen määrä, Leppiniemi luettelee. Hänen tärkein viestinsä yrittäjälle on se, että tilitoimistolta pitää osata vaatia apua. Tee oikein -kirja julkaistaan 4. syyskuuta.

6 6 UUTISET 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Jopa valtionyhtiöt Yli pk-yrittäjää kärsii ylipitkistä maksuajoista. HANS EISKONEN R riikka.koskenranta@yrittajat.fi Ainakin pk-yrittäjää kärvistelee suuryritysten ylipitkien maksuaikojen kanssa. Prosessi menee näin: 45 päivää netto. Ota tai jätä. Yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on syyskuussa julkistettavan pk-barometrin mukaan joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Jopa valtio-omisteisilla yrityksillä, kuten VR Yhtymällä, on hankinnoissaan pääsääntönä 45 päivän maksuehto. Valtion omistajaohjausasioiden virkamiessihteeri Sallamaari Muhonen kertoo, ettei valtio-omistaja puutu VR:n taktisiin eikä toiminnallisiin asioihin. VR:n yhteiskuntasuhdejohtaja totesi, että maksuehtoja on tiukennettu yleisesti pari vuotta sitten osana VR:n yleistä tehostamista. Kaksi nimettömänä esiintyvää pienyrittäjää, talotekniikka-alalta ja teknisestä kaupasta, kertovat VR Yhtymän laittavan kaupanteon ehdoksi 45 päivän maksuajan. Yrittäjien syyttävä sormi kohdistuu lisäksi Metsoon ja Ruukkiin. Nämä ovat pörssiyrityksiä, joissa on valtio-omistus. Suuret yhtiöt kyykyttävät pienempiään. Katteet ovat menneet tiukoiksi, ja tuntuukin, että tässä saa toimia pankkina suurien yritysten investointeihin, uusmaalainen talotekniikka-alan yrittäjä ihmettelee. Katteet ovat menneet tiukoiksi ja tuntuukin, että tässä saa toimia pankkina suurien yritysten investointeihin. Ikävä jäänne. Ongelma ei ole uusi. Maksuajat alkoivat pidentyä finanssikriisin kanssa samoihin aikoihin. Firmat, joilla on ollut lyhyempi maksuaika, ovat alkaneet pidentää maksuaikojaan. Tämä on tässä taloudellisessa tilanteessa huono asia. Taloushallintoliiton puheenjohtaja ja Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n perustaja Leena Rekola-Nieminen komppaa talotekniikka-alan yrittäjän kokemuksia ylipitkien maksuaikojen yleistymisestä. Pienet ovat puun ja kuoren välissä, kun isot eivät maksa ja pankit ovat kiristäneet luotonantoaan. Yrittäjällä voi olla akuutti rahantarve, ja rahat pitäisi saada 30 päivässä. Tällöin yrittäjä saattaa joutua viivästyneen maksun takia käyttämään rahoitusyhtiötä. Näin syntynyt vuotuinen korko on hirvittävä, yksinyrittäjä kritisoi tiukentuneita maksuehtoja. Ilmoitus etukäteen tai yksipuolisesti. Yksinyrittäjä kertoo VR Yhtymän edustajan esittäneen asian sähköpostissa niin kuin tämä olisi heidän ainoa käytäntönsä. Ilmoittivat, että maksuehdon pitää olla 45 päivää, kun tarjosin normaalia 30 päivää. Yrittäjä kertoo VR:n ehdottaneen aiemmin jopa 60 päivän maksuaikaa. Silloin hän taipui antamaan alennusta, jotta kaupan maksuehdoksi saatiin 30 päivää luvulla oli tavallista, että laskuun merkattiin esimerkiksi 30 päivää netto, 14 päivää 2 prosenttia. Talotekniikan yritys ei toimi näin, mutta vastaanottaa tällaisia laskuja. Näillä katteilla ei ole varaa tuohon. Pienemmät toimijat myöntävät kahden prosentin alennuksen nopeammasta maksusta. Hän jatkaa, että hänellä ei ole ollut ongelmia VR:n tytäryhtiöiden kanssa. Niistä maksut ovat tulleet ajallaan. Teknisen kaupan toimija sai maksuehdon tietoonsa tarjouspyyntövaiheessa. Mielestäni on eri asia, jos urakkasopimusta tehdessä neuvotellaan maksuaika. Silloin myyjä tietää ehdot. Mutta yksipuolisesti maksuajan muuttaminen ei ole oikein, Rekola-Nieminen sanoo.

7 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 7 kiristävät Firmat, joilla on ollut lyhyempi maksuaika, ovat alkaneet pidentää maksuaikojaan. Mitä on tehtävissä? >Yli pk-yritystä koskeva kysely kertoo, että 40 prosenttia on joutunut sopeutumaan yli 30 päivän maksuaikoihin. Tästä joukosta yli kolmannes on joutunut hyväksymään yli 60 päivän maksuehtoja. Teollisuudessa tilanne on vielä pahempi. Onko pienyrittäjällä mitään tehtävissä? Hän voi yrittää neuvotella maksuajoista, mutta isoissa yrityksissä ollaan kanssa aika tiukoilla. Jos ne antavat yhdelle periksi, sana kulkee. Yrittäjä voi hakea joustavaa rahoitusta pankeilta, yrityskiinnityksiä tai muuta sellaista vastaan. Tuntemukseni kyllä on, että rahoitusta ei myönnetä, vaikka vakuudetkin olisi, kertoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja ja Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n perustaja Leena Rekola-Nieminen. J Vuoden 2010 tietojen mukaan viivästyneet maksut aiheuttavat joka neljännen konkurssin Euroopassa. Yritysten välistä kauppaa koskevista maksuajoista määrätään laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista. Lain lähtökohtana on suojata velkojaa. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo, että on pohdittava, pitäisikö pienyritystä suojata nykyistä lakia enemmän määräämällä laissa ehdoton katto maksuajalle. Siis tehdä sääntelystä pakottavaa. R N VESA TYNI Ajassa: Olethan sinä hyvä esimies? Jokainen yrittäjä tarvitsee sparrausta esimiestyöhönsä. Esimiestyön kehittämiseen tarjoutuu tilaisuus Hotelli Seurahuoneella (Kaivokatu 12, Helsinki) järjestettävässä tilaisuudessa. Kouluttajana toimii työyhteisövalmentaja ja Zulia Oy:n toimitusjohtaja R S. Pääteemoina ovat hyvä esimiestyö, vuorovaikutus, jaksaminen, onnistuminen ja menestyminen. Ilmoittautumiset 9. syyskuuta mennessä osoitteessa: Ota myynti haltuun ja uskalla menestyä Yritys kuin yritys tarvitsee raikasta ravistelua, näkemystä sekä nostetta myyntiin ja markkinointiin. Tähän kaikkeen tarjoutuu tilaisuus reipashenkisessä laivaseminaarissa. Seminaarin puheenjohtajana toimii rautainen markkinoinnin ammattilainen, Fonectan markkinointi- ja viestintäjohtaja J. Tiedustelut: koulutuspäällikkö Helena Leiviskä, p tai helena.leiviska@yrittajat.fi. Ilmoittautumiset 10. syyskuuta mennessä fi-fi/koulutus/ Sipilä kertoo: Näin kasvat ulkomailla Suomen Yrittäjät järjestää yhdessä Suomi Etelä-Afrikka- seuran ja Suomen liikemiesten Lähetysliiton kanssa Yrittäjyy- dellä hyvää elämää -seminaarin.. Seminaarin avaa Yrittäjien mitusjohtaja T.. Hän miettii puheen- varatoivuorossaan, miten Suomi ja kehittyvät maat voisivat hyödyntää toinen toisiaan. Keskustan puheenjohtaja J S puolestaan kertoo, miten kansallisesta menestyksestä päästään kansainväliseen kasvuun. Seminaari järjestetään Suomen Yrittäjien tiloissa (Mannerheimintie 76 A, Helsinki) ja mukaan mahtuu 60 nopeinta ilmoittautujaa. Ilmoittautumiset 19. syyskuuta mennessä osoitteessa: yrittajyydella-hyvaa-elamaa Pienemmät toimijat myöntävät kahden prosentin alennuksen nopeammasta maksusta päivää on normi >Euroopassa maksuajat ovat venyneet jopa 120 päivään. Tämä tarkoittaa, että koko tuotantoketjussa maksuaikoja on pidennettävä, jotta käyttöpääoman tarve ei kasvaisi liian rajusti. Hyrles Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hyry sanoo, että hyötyjinä tässä ovat rahoituslaitokset, joille maksetaan turhaan korkoja. Ideaali tilanne olisi sellainen, jossa maksu tulee saman tien, kun tavara lähtee. Käyttöpääoman rahoituksen kulut kuitenkin viime kädessä maksaa asiakas, joten koko ketjun kilpailukyky heikkenee. Tavallisesti suuret kansainväliset päähankkijat edellyttävät Hyryn mukaan päivän maksuehtoja. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo, että Etelä- Euroopassa on perinteisesti olleet pitkät maksuajat. Nyt näin on valitettavasti myös Suomessa. J SINI PENNANEN 500 mahtuu vielä mukaan Ilmoittautuminen Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville käy kuumana. Mukaan mahtuu kuitenkin vielä 500 nopeinta. Tapahtuman teeman, Ylitä rajasi, ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerkkeihin ja heidän menestystarinoihinsa. Gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut EU-komissaari O R. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään Lappeenrannassa. Ilmoittautumiset osoitteessa: 8/2013 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 26.9.

8 8 UUTISET 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Suorat N 1 Kysymys: Sonera kertoi yritysasiakkaille yhtiön siirtyneen kesäkuun alussa vakiokorvaukseen, jolla katetaan viivästyneen laskun perintäkulut. Summa on neljäkymmentä euroa per lasku riippumatta sen loppusummasta. Mitä moinen muutos käytännössä tarkoittaa, laskutuksesta vastaava johtaja Jarno Kekäläinen? Vastaus: EU:n kattava laki saatavien perinnästä tuli voimaan jo maaliskuussa. Se mahdollistaa käytännössä vakiomaksun määräämisen laskun myöhästymisestä. Kun lasku on myöhästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon, on velkojalla oikeus saada 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista. Maksukehotuksista emme enää rahasta erikseen, vaan vakimaksu on vakimaksu. Viivästyskoron laskuttamiseen uudistus ei vaikuta. Meillä on tehty linjaus, että maksu peritään, kun lasku on viipynyt pari viikkoa. Sikäli, kun lasku on edelleen maksamatta 90 päivän jälkeen eräpäivästä, siirtyy se perinnässä seuraavaan vaiheeseen. 2 Kysymys: Onko muita mahdollisuuksia maksun siirtämiseen? Vastaus: Muistutan, että laskujen maksua voi siirtää asiakas- ja itsepalveluissa, mikäli maksupäivät ovat ongelmallisia. Kun siirtää ajoissa, ei laskusta tietenkään peritä neljänkympin korvausta. 3 Kysymys: Millaista palautetta olette saaneet uudistuksesta? Vastaus: Asiasta on tullut kyselyjä. Uudistus hämmästyttää varmasti aluksi yrityksiä. Täydellistä ajankohtaa muutoksille ei olekaan. Kesäkuu on ehkä sittenkin heinäkuuta parempi. Jarno Kekäläinen Ministeri ravistelee kuntia liikkeelle Yrittäjät turvaavat palvelut, jos kunta niin suo. S hia.sjoblom@yrittajat.fi Kunnat nääntyvät tehtävätaakkansa alle. Samalla yrittäjät ihmettelevät ohitseen lipuvia rahavirtoja ja olisivat valmiita myymään osaamistaan ja tuotteitaan myös kunnille. Auttaisiko ahdinkoa, jos yritykset ja kunnat löytäisivät yhteisen sävelen ja yhteisiä ratkaisuja kuntien palvelujen turvaamiseksi? Umpisolmua ei saada auki ilman innovatiivista vuoropuhelua. Ongelmat on ratkaistava. Ei ole vaihtoehtoa, sanoo kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.). Toivon, että kunnat olisivat aktiivisia. Yrittäjät ovat jo olleetkin, Virkkunen jatkaa. Yksi esimerkki yrittäjien aktiivisuudesta on 5. syyskuuta Yrittäjän päivänä yli 200 kunnassa järjestettävä tilaisuus, jossa yrittäjät ja kuntavaikuttajat käyvät Virkkusen mainitseman umpisolmun kimppuun. Tavoitteena on, että molemmat osapuolet allekirjoittavat yhteisen sitoumuksen. Virkkunen kehottaa kuntia myös pohtimaan niitä normeja, jotka haittaavat ja jarruttavat asioiden hoitamista tuottavasti. Pirstaleisessa kuntakentässä vakiovastauksia tai -ratkaisuja ei ole. Kaiken toivottomuuden keskellä on hyviäkin merkkejä. Kunnissa on menty eteenpäin esimerkiksi kilpailutuksen ja hankintojen osaamisessa. On opittu muistamaan, ettei vain hinta ratkaise. Laatukriteerit ovat myös tärkeitä. Tuhon tie. Virkkunen muistuttaa, että resurssit eivät näillä suhdanteilla lisäänny. Bruttokansantuote on putoamassa vuoden 2008 tasolle. Ei tästä päästä eteenpäin, jos toteuttajatahot taistelevat keskenään, Virkkunen sanoo. Hänen mukaansa kuntien normeja ja velvollisuuksia on pakko purkaa. Näin on myös päätetty tehdä. Ministeriöt tekevät lokakuuhun mennessä omia ehdotuksia purettavista tehtävistä. Työ on iso. Jokainen uudistus aiheuttaa muutoksia lakiin ja asetuksiin. Tavoitteena on karsia tehtäviä ensi vuoden aikana, jotta uudet linjaukset olisivat käytännössä Kunnissa käydään kovaa keskustelua regulaatioista. Keskustelu ei ole vain Suomen sisäistä. Sama ongelma on muissakin Pohjoismaissa. VESA-MATTI VÄÄRÄ Hieroja etsii pelastusta >Salolainen yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Reijo Salokannel (kok.) tuntee kotikaupunkinsa talousahdingon. Hän on yksi Suomen yli kahdestatuhannesta yrittäjävaltuutetusta ja pitää tärkeänä, että yrittäjien ääni kuuluu päätöksenteossa. Joskus tuntuu, että vallalla on ajatus, ettei yhtään mitään saisi yksityistää. Uskon, että olisi löydettävissä multi-malli Vapaampiin kuntiin. Virkkunen sanoo, että aikaa ei ole hukattavaksi. Valtionosuuksia leikataan koko ajan. Miljardien leikkaukset pakottavat uusiin ratkaisuihin. Jos emme löydä ratkaisuja, joudumme kiristämään verotusta. Kuntaministerin mielestä onnistuminen edellyttää suurempia niin, että yrittäjien ja julkisen puolen lonkerot menisivät toimivasti limittäin. Kuntien pitäisi pitää huolta yrittämisen edellytyksistä. Vireyttä ja elinvoimaa tarvitaan kaikkialla. Salokannel toivoisi etenkin palveluseteleiden yleistyvän. Tällä hetkellä palveluseteleitä käytetään noin 40 miljoonalla eurolla, vaikka kuntien sosiaalija terveystoimen kulut ovat yli kuntia, joissa kuitenkin on huolehdittava samaan aikaan myös kunnallisen itsehallinnon säilyttämisestä. Yksi avain voi löytyä vapaakuntakokeilusta, johon haetaan halukkaita jo syksyn aikana. Virkkunen sanoo, että esiselvitykset ovat jo meneillään ja kokeilu voisi alkaa Mikä sitoumus? Y - - Y O - S S Y - KUKA MAKSAA. Salolainen kokoomusvaltuutettu ja hieroja-yrittäjä Reijo Salokannel pitää tärkeänä, että keskustellaan myös siitä, kuka rahoittaa julkisen puolen jatkuvasti kasvavat menot. 20 miljardia euroa. Asiakkaat voisivat itse valita palvelun tarjoajan, ja yrittäjillä olisi mahdollisuus tarjota. Etu olisi jälleen kerran yhteinen. Kuntien tehtäviä joudutaan ilman muuta karsimaan. Yrittäjien ja valtuutettujen pitäisi koko ajan keskustella siitä, miten löytyisi uusia tapoja tehdä asioita toisin ja nykyistä huokeammin. Henna Virkkunen

9 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET N Unen ja nin mittaamiseen hyvinvoin- keskittynyt suomalainen startup- yritys Beddit kokoaa tusta kovalla vauhdilla. rahoi- Kahden kuukauden pituiseksi suunniteltu dollarin joukkorahoituskampanja Indiegogo-palvelussa ehti saavuttaa lähes tavoitteensa jo ensimmäisen viikon aikana. Joukkorahoitukseen osallistujat käytännössä ennakkotilaavat Bedditin uuden kuluttajatuotteen, joka tuodaan rahoituksen tuella markkinoille syksyn 2013 aikana. Kampanjalla on jo yli 600 rahoittajaa ja ennakkoon tilattujen tuotteiden määrä lähestyy tuhatta. Rahoittajista ei tule yrityksen omistajia, vaan rahoitus kerryttää Bedditille liikevaihtoa. 67 % Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö koetaan kunnissa myönteisenä järjestettäessä kuntosalipalveluita. Kuntien liikunnan ammattilaiset eivät myöskään pääsääntöisesti koe yksityisiä saleja kilpailijoina. Tavallisimmin vastaajat kannattavat kuntosalipalvelun järjestämistä yhteistyössä kunnan ja yritysten kesken. Tätä mieltä on peräti 67 prosenttia vastaajista. S Euroopan merkittävimpiin kasvuyritystapahtumiin lukeutuva Slush järjestetään kuudetta kertaa marraskuuta Helsingin Kaapelitehtaalla. Tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa Pohjois-Euroopan ja Venäjän kasvuyrityskentän kohtauspaikkana ja tekee tänä vuonna uuden Aasian aluevaltauksen. Paikalle odotetaan yli tuhatta alkuvaiheen yritystä ja kävijää. Laajennuimme viime vuonna yhdeksi Euroopan isoimmista kasvuyritystapahtumista. Slushissa oli edustettuna yli 30 miljardin euron arvosta riskipääomaa paikalla olleiden noin 50 kansainvälisen venture capital -rahaston kautta. Sijoittajien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta odotamme riskisijoituspääoman määrän kaksinkertaistumista tänä vuonna, tapahtuman pääjärjestäjä Miki Kuusi kertoo. Yrittäjä: Käytä kummia Yrityskummit tarjoavat konkreettista apua yrityksen asioissa. Joskus riittää puhelinsoitto, toisinaan kummius jatkuu pidempään. Tänä vuonna meille on tullut yli 500 yhteydenottoa, ja kaikkia on autettu. Osa on ohjattu esimerkiksi Uusyrityskeskuksen puoleen, kertoo Suomen Yrityskummit ry:n yrityskummiasiamies Minna Järvinen. Tapaamisessa kanssasi selvitämme mm.: Onko yrityksesi liiketoiminta vaarassa, jos sairastut odottamatta? Oletko varautunut äkilliseen työkyvyttömyyteen? Onko perheesi toimeentulo taattu, jos onnettomuus yllättää? Oletko varmistanut riittävän eläketurvan itsellesi? Miten huolehdit terveydestäsi kun olet eläkkeellä? Mitä puolen vuoden poissaolosi todellisuudessa maksaa perheellesi ja yritystoiminnallesi? Yrittäjä, Yrittäjälle tapaturmat, sairastumiset ja työkyvyttömyys tuovat mukanaan tulonmenetyksiä ja uhkaavat sekä liiketoiminnan jatkuvuutta että perheen toimeentuloa. Silti harva tietää tarkkaan, millaiseen turvaan on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu. Sinä olet tärkein. Omaisuudesta tai työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei riitä, jos et yrittäjänä ole huolehtinut omasta turvastasi. Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja varmistamme, että sinun ja perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa. Avuntarjontaan on riittävästi resursseja. Meille on tullut paljon uusia kummeja. Tosin pääkaupunkiseudulla kummit joutuvat joskus sanomaan ei-oota, hän jatkaa. Kysyntä on lisääntynyt viime vuosina. Yrityskummitoiminnan tavoitteena on yrittäjien auttaminen. Yrityskummit ovat kokeneita yritysjohtajia ja elinkeinoelämän asiantuntijoita, jotka ovat lupautuneet antamaan osaamisensa yritysten kehittämiseen. Palvelu on yrittäjille maksutonta matkakuluja lukuun ottamatta ja yrityskummeille vapaaehtoista. Yrityskummitoiminta on myös luottamuksellista. Suomen Yrityskummit ry:ssä on noin kummia. Yrittäjä voi hakea apua fi-sivuilta. sinä olet tärkein. Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin? Asiakkaiden 100%:sti omistamalla yhtiöllä on vain yksi tavoite: se että sinä omistajana olet huomen- nakin tyytyväinen. Ota nyt yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh (8-18). Lue lisää osoitteesta lahitapiola.fi/omaturva. Leila Rajala Liiketoimintajohtaja LähiTapiola Uusimaa LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy % R - - R - -

10 10 UUTISET 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT MEERI UTTI Yksityisopetus tekee tuloaan TutorHouse uskoo yksityisen lisä- ja tukiopetuksen käytön kasvavan, kun mahdollisuus tulee suomalaisille tutuksi. Alkaako abiturienttien valmentaminen jo elokuussa? Se alkoi jo kesäkuussa. Viimeistään nyt abiturientit käynnistelevät opiskelua. Kuka palvelujanne tilaa? Eräs ryhmä ovat kiireiset pk-yrittäjät. Varsinkin naiset helpottavat arkeaan hankkimalla opettajan kotiin, kun eivät ehdi auttamaan lapsiaan läksyissä. Aloititte toimintanne Mistä tuli alkusykäys? Ihmettelin, kun kuuntelin perheiden kertomuksia siitä, miten yksityisopettajaa tarvittaisiin, mutta kouluvirastosta ei rahalla saa, eikä omien verkostojen kautta löytynyt. Totesimme, että tässä on selvä mahdollisuus auttaa perheitä täydentämällä julkista opetusta. Millainen on tyypillinen asiakkaanne? Niitä on useita. On ysiluokkalaisia, jotka tähtäävät johonkin haluttuun lukioon. Lukion ekaluokkalaisille opiskeluvauhdissa tapahtuu melkoinen muutos, joten tarvitaan tutorointia esimerkiksi matematiikassa. Abit voivat olla kunnianhimoisia tai kaivata tukea kirjoitusten läpäisyyn. Lisäksi autamme oppimisvaikeuksista kärsiviä. Kumpaa kaivataan nyt, lisä- vai tukiopetusta? Tilanne on 50 50, on tavoitteellisia nuoria, jotka tarvitsevat sparrausta, sekä nuoria, jotka eivät opi ryhmässä. Jos nuori ei opi akateemisella tavalla, hänelle haetaan opiskelutekniikka. Missä aineissa palveluitanne kysytään? Matematiikka, vieraat kielet ja äidinkieli ovat suosittuja. Kuka? Pekka Impiö Ikä: 47 Työura: T O - T O - O - Perhe: Motto: Mitä teette julkista opetusta paremmin? Tarjoamme täydentävää palvelua. Esimerkiksi lukioissa ei juuri tunneta tukiopetusta. Myös opiskelutekniikan opiskelulla voi saada hyviä tuloksia aikaan, siihen panostetaan liian vähän.

11 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 11

12 12 UUTISET 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Kuskit JARKKO VIRTANEN tulevat intistä Puolustusvoimien koulutus korostuu kuorma-autokorteissa. Kuljetusyritykset ovat tulevaisuudessa pitkälti puolustusvoimien kouluttaman työvoiman varassa. Tämä johtuu kuorma-autokorttien suorittamisen romahtamisesta. Siviilissä C-kortin ajajien määrä uhkaa jäädä tänä vuonna alle hengen. Kuljetusala tarvitsee vähintään uutta kuljettajaa vuosittain. Melkein jokainen kortin ajanut pitäisi saada jäämään alalle, sanoo Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL:n koulutuspäällikkö Eino Simonen. C-kortteja ajettiin aiemmin yli vuodessa. Määrät romahtivat vuonna 2010 alle puoleen tästä, kun raskaan kaluston ammattikuljettajilta ryhdyttiin vaatimaan perustason ammattipätevyyttä. Kuljetusala tarvitsee vähintään uutta kuljettajaa vuosittain. Eino Simonen Nyt on käynnissä uusi notkahdus, sillä vuoden alusta voimaan tullut uusi ajokorttilaki vaatii alle 21-vuotiailta ammattipätevyyden hankkimista ennen C-kortin suorittamista. Yrittäjille herätys. Kuskipula siis uhkaa kuljetusalaa, joten puolustusvoimien vuosittain kouluttaman noin kuorma-auto- ja yhdistelmäkuljettajan merkitys korostuu. Armeijasta siviiliin päästessään heiltä löytyy tarvittava ajokortti ja ammattipätevyys Tähän joukkoon työnantajien pitäisi iskeä tiukemmin kiinni, sanoo insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnasta. Noin puolet menee armeijasta suoraan kuljetusalan töihin, muiden tilanne on hämärän peitossa. Kuljetusyritysten lisäksi kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyden hankkinutta väkeä tarvitaan esimerkiksi rakennus-, arvokuljetusja muuttoyrityksissä. Vinkkiä nuorille. Muuttopalvelu Niemen Palvelut Oy:n tuotannon henkilöstöpäällikkö Tomi Salonoja kertoo, että yrityksen Helsingintoimipisteessä avautuu vuodessa ammattipätevyyden vaativaa kuljettajan tehtävää. Kaikkiaan kyseisiä kuljettajia on yrityksessä 80. Niemi kouluttaa ammattipätevyyksiä itse. Väkeä rattiin saadaan myös armeijan kautta, SKAL:n ja puolustusvoimien järjestämien rekrytointitilaisuuksien avulla. Vinkkaamme armeijaan lähdössä oleville työntekijöille, että varusmiespalveluksessa kannattaa hankkia kuorma-autokortti ja ammattipätevyys, Salonoja kertoo. Kuljettajista ei vielä ole pulaa, mutta Salonoja uskoo armeijaväylän korostuvan rekrytoinnissa. Syyskuussa 2014 nimittäin loppuu siirtymäaika, jonka puitteissa en- Koulutusmäärät pienenevät OPPIA SAAMASSA. Kari Tainio (vas.) ohjeistaa Kaartin Jääkärirykmentissä kuljettajaksi koulutettavaa Otto Puttosta ennen ajoon lähtöä. nen vuotta 2010 C-kortin suorittaneet saavat ajaa kuorma-autoa ilman ammattipätevyyttä. Jotta rattia saisi jälkeen ammatissa kääntää, pitää tämän ryhmän suorittaa viisi jatkokoulutuspäivää. Uskon, että koulutus hoidetaan ammattiliikenteen yritysten parissa, mutta muissa yrityksissä tietoisuus voi olla heikompaa. Jos asiaa ei ole ensi syyskuussa hoidettu, auto jää poliisin pysäyttäessä siihen. Tämä voi koskea niin putkiasentajaa kuin puistotyöntekijääkin, sanoo SKAL:n Simonen. >Puolustusvoimien kouluttamien kuljettajien määrä laskee lähivuosina useilla sadoilla, kun varuskuntia lakkautetaan. Insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnasta arvioi, että nykyisestä kuljettajan luvusta päädytään hieman yli koulutettavan lukuun. Nyt koulutettavista kuljettajista kolmasosa ajaa yhdistelmäkortin. Armeijassa koulutetaan C-kuljettajia ja yhdistelmäkuljettajia, jotka saavat myös perustason ammattipätevyyden. Nykyään vain joka kuudennella koulutettavalla on C-kortti siviilistä, joten oppia joudutaan hakemaan henkilöautopohjalta. Kuskiksi haluavia on riittävästi, sillä varsinkin sujuva Pula kuskeista S S S A S A S A S A N ammattiväylä raskaan yhdistelmän puikkoihin on varusmiehillä hyvin tiedossa. Puolustusvoimat toivoo, että mahdollisimman moni sen kouluttama kuljettaja päätyisi alan tehtäviin myös siviilissä. Ajotaidon ja ammattipätevyyden ylläpito palvelee sodan ajan joukkotuotannon tarpeita, Suurnäkki toteaa.

13 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET S Ryhmämatkatoimisto MatkaSeniorit on ostanut Oy Kon-Tiki Tours Ltd:n. Sekä MatkaSeniorit että Kon-Tiki säilyvät myös jatkossa markkinointiniminä. Matka- Seniorit keskittyy palvelemaan senioriyhdistyksiä ja Kon-Tiki tarjoaa palveluita laajemmalle asiakaskunnalle. Kon-Tiki on keskittynyt matkavalikoimassaan eri puolille maailmaa suuntautuviin alkuperäiskulttuuri-, luonto-, vaellus- ja muihin harrastematkoihin. Yhtiön on perustanut Rauni Tirri, joka jatkaa kaupan jälkeen yrityksen palveluksessa. MatkaSenioreiden virallinen nimi on Blue Sky Travel ja yhtiön liikevaihto on noin 2,9 miljoonaa euroa. Se on siis lähes kolme kertaa suurempi kuin nyt ostettava matkatoimisto. Turvallisuusalalla toimiva Turvatiimi kertoo tehneensä kesän aikana kolme liiketoimintakauppaa. Kaupoissa palvelutoiminnan ottavat vastuulleen paikalliset Turvatiimi-yrittäjät. Kaupat liittyvät kesäkuussa lanseerattuun uuteen yrittäjäkonseptiin. Ensisijainen tavoitteemme oli vahvistaa asemaamme Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Onnistuimme siinä, ja tuoreimpana Turvatiimiyrittäjänä alueella aloittaa 1. syyskuuta Kari Koskisen vetämä Turvallisuuspalvelu KK-Security Oy, kertoo Turvatiimin kehityspäällikkö Antti Nuutinen. Turvatiimi kertoo hakevansa jatkuvasti uusia yrittäjiä tavoitteena rakentaa maan kattavin yrittäjäverkosto. O S Oasis-risteilijän rakennustyömaa Ranskan St. Nazairessa sijaitsevalla STX:n telakalla avaa uusia ovia suomalaisyrityksille. Finpron mukaan ranskalaiset hakevat telakkakompleksille pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Tilauksia on saanut jo suomalaisyritystä. Eräs Oasis-rakennustyöhön mukaan päässeistä on lieksalainen komposiittiosaaja Joptek, joka toimittaa hyttimoduulien lattioita ja seiniä sekä parvekeita ja hyttien ovia alukseen. Sopimuksen arvo on 15 miljoonaa euroa. St. Nazairessa tehdään mahdollisesti toinenkin Oasis-alus. Pimenevät illat myyvät hälyttimiä Kun kesämökit tyhjenevät, valvon- ta- ja hälytyslaitteita asentavilla yrityksillä alkaa sesonki. Kun ihmiset jättävät syksyllä mökin, turvallisuusasiat tulevat mieleen. Syyskuusta lumien tuloon asti sen huomaa, sanoo Savonlinnan Vartiointikeskuksen toimitusjohtaja Mikko Aalto. Syksyn kysyntäpiikin vahvistaa 17 vuoden kokemuksella Jämsässä toimivan S & L -turvapalvelun yrittäjä Esa Sipovaara. Kiirettä pitää myös keväisin, kun lomakauden alla asennetaan hälytyslaitteita koteihin. Uudet kesämökit alkavat olla kuin omakotitaloja, niissä on vedet ja lämmöt päällä talvellakin. Hälytyslaitteilla varaudutaan niin murtoihin, paloihin kuin vesivahinkoihinkin. Kaikesta saadaan tietoa omistajan puhelimeen, Sipovaara kertoo. Onneksi moni yrittäjä tietää, että työt voi hoitaa vaikka tien päällä. DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille on tehokas, missä ikinä työskenteletkin. Samsung Galaxy S /kk/24 kk (alv. 0 %) DNA Y-paketti alk. 15,90 /kk/24 kk (alv. 0 %) Yrittäjän älypuhelimessa on innovatiivisia ratkaisuja arjen hallintaan ja yhteydenpitoon, iso viiden tuuman kosketusnäyttö kestävällä lasilla ja 13 megapikselin kamera. Se on edistyksellinen Galaxy-puhelin ja tukee 4G LTE -yhteyksiä. DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi. Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi Valvonta- ja hälytyslaitepakettien kokoonpano vaihtelee luonnollisesti asiakkaan toiveiden mukaan. Aalto kertoo, että tavallisesti asennetaan keskusyksikön lisäksi pari liikeilmaisinta, ovitunnistin ja savutunnistin langattomat kaukosäätimet. Hälytys lähtee maailmalle keskusyksiköstä GSM-teknologialla: asennuskohteelle ainoa vaatimus on sähkövirran löytyminen %

14 14 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT RAVISTAJAT MIKKO LEHTIMÄKI KASVUA IDÄSTÄ. Henry Backlundin kipparoima Dermoshop on kääntänyt katseensa Venäjälle. Ensimmäinen etappi on Pietari. Verkon pioneeri Henry Backlundista tuli puolivahingossa menestyvä yrittäjä ja hänen yrityksestään verkkokaupan edelläkävijä. KORSNÄS Henry Backlund myöntää rehellisesti, että hän ei oikein edes tiennyt, mikä internet oli. Siitä huolimatta hänen omistamaansa ihonhoitoja kosmetiikkatuotteita myyvää Dermoshopia pidetään yhtenä suomalaisen verkkokaupan menestystarinoista ja pioneereista. Ja sitä se onkin. Vuonna 1996 verkko oli niin uusi. Minulle tuli eräs 17-vuotias kaveri kertomaan, että on tällainen internet. Keskustelin hänen kanssaan pitkään ja hän teki meidän ensimmäiset kotisivut. Ne olivat aika alkeelliset eikä myynnissä ollut montaa tuotettakaan, Backlund muistelee. Ainakaan rohkeuden puutteesta yrittäjää ei voi siis syyttää. Kesti vielä neljä vuotta, kunnes Backlundkin huomasi, että verkkokaupasta tulisi menestys. Sitä ennen asiakkaat tilasivat tuotteita vanhalla kaavalla: joko puhelimitse tai katalogissa olleella tilauslomakkeella. Meillä avautui viime vuonna kymmenes kehitysversio verkkokaupasta, Backlund toteaa. Laskulla, kiitos. Vain yksi asia on säilynyt: nimittäin laskulla maksaminen. Vaikka verkkokauppa antaa mahdollisuuden yritykselle saada rahat tilille heti, Dermoshopin asiakkaista lähes 80 prosenttia valitsee edelleen laskun. Kassanhallinnan kannalta se ei välttämättä ole paras ratkaisu. Eräs pankinjohtajakin kommentoi, että toi on erittäin tyhmä juttu. Koko verkkokaupan ideahan on saada rahat heti tilille. Meille ovat kuitenkin ryhmätilaukset tärkeitä ja silloin laskun lähettäminen on järkevin tapa, Backlund perustelee. Hän ei suostu jakamaan neuvoja onnistuneen verkkokaupan pyörittämiseen, mutta kertoo oman yrityksensä filosofian. Verkkokauppa on rakennettu vain yhden uniikin tuotemerkin eli Dermosilin varaan. Tuotteiden pitää olla kunnossa ja uutuuksia Asiakkaan kiinnostus herää, kun tuotteita ei saa muualta. Henry Backlund on lanseerattava melkein joka kuukausi. Lisäksi kauppaympäristön on syytä toimia, toiminnan oltava läpinäkyvää ja asiakaspalvelun pelata. Myös asiakaslehti on meille edelleen tärkeä. Backlundin mukaan noin asiakkaalle lähtevä lehti on kallis tehdä, mutta tukee hyvin sähköistä kauppaa ja toisinpäin. Vain verkosta. Kuten toimitusjohtaja sanookin, ainoa keino saada Dermosil-tuotteita on ostaa ne Dermoshopin verkkokaupasta. Kauppojen hyllyiltä Dermosiliä on turha etsiä. Backlundin mukaan se on mahdollisuus, mutta myös haaste. Se on meille kilpailuvaltti. Asiakkaan kiinnostus herää, kun tuotteita ei saa muualta. Toisaalta kaikki eivät tiedä meistä. Meidän täytyy käydä syksyllä läpi näitä asioita, mutta peruslinjoista pidetään kiinni. Lisäksi Backlund puhuu paljon profiloinnista ja laadusta. Tuotteiden profilointi korostuu kilpailun kiristyessä. Tiedämme tarkalleen mitä teemme ja mitä tarjoamme. Haluamme myös pitää langat omissa käsissämme, Backlund sanoo. Dermoshop kehittää tuotteensa itse. Kemistit kehittävät reseptit, alihankkijat valmistavat tuotteet,

15 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 15 Ravistajissa mukana: Näin Ravistajatsarja etenee OSA 6/10 1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle. 2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: 4) Kovin Ravistaja valitaan ensi vuoden tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset. 5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu) ja St1 (kesäkuu). Dermoshop pähkinänkuoressa Y T I S Y M R Loistavaa asiakkaiden palvelua >Ravistajien asiantuntijaraadin arviot Korsnäsissä päämajaansa pitävästä Dermoshopista ovat lähes identtiset. Kaikki kehuvat toimivaa verkkokaupan konseptia ja erinomaista asiakaspalvelua. Hyvät tuotteet ja toimiva konsepti, eihän menestykseen muuta tarvita, sanoo Elisan myyntijohtaja Kalevi Westerlund. Hänen mukaansa Dermoshop on oivaltanut verkkokaupan mahdollisuudet jo 90-luvulla ja pitkäjänteisesti kehittänyt omaa verkkokonseptiaan. Erityismaininnan ansaitsevat ryhmätilaukset. Esimerkillistä on se, että Dermoshopin verkkopalvelu on myös viestintäkanava. Asiakas on keskeisessä roolissa ja vuorovaikutteisuus tuo arvokasta tietoa suoraan tuotekehitykselle. Kilpailtu ala. Myös Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen hehkuttaa Dermoshopin kykyä kommunikoida suoraan loppuasiakkaidensa kanssa. Hänen mukaansa myynti on innovatiivista. Dermoshop kykenee kasvamaan erittäin kilpaillulla alalla, Ketonen muistuttaa. Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo kertoo vielä rahoittajan näkökulman yrityksestä: Rahoittajaa ihastuttaa yrityksen arvot ja toimintafilosofia, joka kiteytyy hyvin yrityksen toimitusjohtajan sanoihin: Järjestys ja luovuus ovat kaksi lempisanaani. Menestyvän yritystoiminnan harjoittaminen vaatii molempia: luovuutta ja erinomaista järjestystä. Asioiden hallinta ja hallussapito varmistavat, että luovan ajattelun tulokset toteutuvat tuloksellisesti, Paloheimo muistuttaa. Kalevi Westerlund Pasi Ketonen Annamarja Paloheimo Uusille vesille >Dermoshopin matka maailmalle on kulkenut reittiä Ruotsi Viro Venäjä. Matka ei ole ollut helppo. Vain Virossa kaikki sujuu mallikkaasti. Ruotsi tuli mukaan yli kymmenen vuotta sitten. Se on kuitenkin täysin eri maailma kuin Suomi. En täysin ymmärrä heidän bisneslogiikkaansa ja miten asiakkaat toimivat. Kuluttajat eivät välttämättä arvosta tietoa tuotteen sisällöstä vaan lankeavat enemmän designiin, sanoo toimitusjohtaja Henry Backlund. Lisäksi Ruotsi oli Suomeen verrattuna jälkijunassa verkkomaksamisessa. Venäjällä on toisenlaiset ongelmat. Dermoshop on panostanut Venäjän-myyntiin tosissaan 2,5 vuotta. Venäjä on tällä hetkellä pettymys. Alussa oli paljon esteitä. Ei löytynyt kunnon jakelijaa, eivätkä asiakkaat välttämättä halua kuriiria kotiovensa taakse. Siitä syystä olemme perustaneet sinne erillisiä noutopisteitä, Backlund kertoo. Tuntuu, että ihmiset eivät ylipäätään uskalla ostaa verkkokaupasta, hän jatkaa. Suomessa sen sijaan Dermoshop hakee kasvua uudella konseptilla, joka lanseerataan syksyllä. Konseptin ideana on tarjota seuroille ja yhdistykselle myyntiin ihonhoitotuotteita. Tuotteet kantavat Mosho-nimeä. Mosho Oy on oma yhtiö. Seurat ovat kovasti kyselleet niitä ja saavat samalla tuottoja. Tavoitteenamme on saada vielä tänä vuonna 500 yhdistystä asiakkaiksi, Backlund sanoo. Kolme pointtia Yritys on tehnyt paljon rohkeita päätöksiä: muuttanut yrityksen toimialaa, lähtenyt rohkeasti mukaan verkkokauppaan, pitänyt linjansa tuotteiden jakelussa ja hakee kasvua ulkomailta. Dermoshop panostaa tuotteiden raaka-aineisiin ja on onnistunut brändäämään tuotteensa hyvin. Yhtiö myy tuotteensa pelkästään omassa verkkokaupassaan. jonka jälkeen ne tulevat takaisin Korsnäsiin pakattavaksi ja asiakkaalle lähetettäväksi. Yhtiöllä on tällä hetkellä noin 300 eri tuotetta. Muutos yhtiön alkuajoilta on ollut hurja. Alun perin opettajaksi opiskellut Backlund oli mielessään luvannut, ettei koskaan ryhdy yrittäjäksi. Sen jälkeen hän osti kuitenkin Korsnäsissä olleen ompelimon ja myöhemmin perusti solariumliikkeen Turkuun. Solarium oli kosmetiikka-alan alku. Buumi oli kova ja asiakkaat alkoivat kysellä voiteita, Backlund muistelee. Hän myös huomasi, että ompelimo ei ollut kannattavaa liiketoimintaa ja alkoi kunnolla keskittyä ihonhoitotuotteisiin ja kehitellä omaa konseptia. Myin ihonhoitotuotteita sairaaloiden käyttöön ja se oli erittäin kilpailtu ala. Henkilökunta alkoi kuitenkin soitella ja tilata tuotteita omaan käyttöönsä. Se oli Dermoshopin alku. Sairaaloihin sopivat hajustamattomat tuotteet alkoivat kiinnostaa kuluttajia laajemminkin. Siitä syntyi oikeastaan lopullinen ahaa-elämys, Backlund sanoo. Sekoita pakkaa! Ä Ä 6419

16 16 UUTISET 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Outi Lammi: Iyengar Ja hartiat pysyvät kunnossa Joogatunnille meneminen on minulle kuin miniloma. Joogaan kotonakin, mutta on aivan eri asia päästä harjoittelemaan rauhallisessa ympäristössä, joka on kokonaan joogaamiselle varattu. Meillä on kiva ryhmä, jossa on hyvä henki ja ohjaajamme on hyvä tyyppi. Harrastan iyengarjoogaa. Aloitin joogaamisen vuonna 2004 hathajoogalla, mutta se oli liian leppoisaa saatoin nukahtaa kesken tunnin. Siirryin sitten astangajoogaan, joka on dynaamisempaa, mutta tuntui, että tyyliin kuuluvat punnerrukset jumittivat tietokonetyön rasittamat hartiani. Sitten löysin nyt harrastamani iyengarjoogan, jonka tyylin perustaja B. K. S. Iyengar kehitti turvalliseksi ja hoitavaksi. Käytämme esimerkiksi vyötä ja tukitiiliä. Niiden avulla kehon linjat saadaan oikeiksi, eikä joogaajan tarvitse esimerkiksi väkisin kurottaa kättään lattiaan, jos liikkuvuuden kanssa on ongelmia. Iyengarjoogassa ollaan pitkiä aikoja samassa asanassa eli asennossa, se oli minulle aluksi haastavaa. Toisaalta harjoituksissa tehdään erilaisia asentosarjoja, joten vartalon kuormitus jaksottuu. Harrastin aiemmin pitkänmatkanjuoksua, mutta jouduin lopettamaan pidempien matkojen juoksemisen pudottuani hevosen selästä. Loukkasin onnettomuudessa lonkkani ja selkäni. Kärsin onnettomuudesta toipuessani kivuista, mikä sai minut miettimään vartaloani ja liikkumista. Niin kiinnostuin joogasta. Teen istumatyötä ja matkustan paljon. Jooga auttaa tästä aiheutuviin ongelmiin ja sen tuoma liikkuvuus helpottaa myös muusta liikunnasta palautumista. Joogaharjoitus voi olla aivan lyhytkin; jos tunnen, että hartiani ovat jumissa, voin tehdä kotitoimistolla kesken päivää lyhyen avaavan ja rentouttavan liikesarjan. Harrastuksen mukana tullut meditointi taas auttaa kiireen hallinnassa, vaikken mikään hypermeditoija olekaan. Meditaation avulla voi tiedostaa, miten levoton mieli on, ja löytää keskittymistä auttavia keinoja. Joogaamisesta on tullut minulle elämäntapa. Harrastuksen parissa tapaa hyväkuntoisia senioreja, joiden näyttämä esimerkki kannustaa jatkamaan. henkireikä S Tietotyötaitojen päivitystä O - HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ! Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla. Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä. OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: tulevat Eilakaislalta 4 Yritys Y-tunnus Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Yhteyshenkilö Puhelinnumero Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus , VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

17 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET J Teknologia- ja designyritykset voivat hakea Euroopan komission tukemina opintomatkalle Japaniin ja Etelä-Koreaan. EU Gateway -ohjelma on Euroopan komission rahoittama liiketoiminnan kehittämishanke. Ohjelman tavoitteena on lisätä kaupankäyntiä EU:n ja Kaakkois- Aasian kanssa. Ohjelman puitteissa järjestetään ja rahoitetaan liiketoimintahankkeita rajatuilla korkean teknologian ja designin sektoreilla. Mukana on muun muassa ympäris- töön ja energiaan liittyvät teknologiat. Lisätietoja ja hakuajat: Vuodekauppias pukkaa hallia Viroon Jenkkisängyistä tunnettu Fennobed on aloittanut Virossa neliön halli-investoinnin. Yhtiön tavoitteena on yhdistää verhoomo ja ompelupuoli samoihin tiloihin. Kyseessä ei ole aivan tavallinen suomalaisyritys, sillä sen ensimmäinen myymälä avattiin Espanjaan vuonna Suomeen ja Espooseen yritys laajeni vasta alkuvuonna. Fennobedin toimitusjohtaja Anja Lehtonen kertoo, että uuden tulokkaan myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle. Varsinainen myymälöiden ketju yhtiöllä on kuitenkin Saksassa. Tytär Elli Lehtonen vetää Saksassa yritystä ja liikkeitä on jo 17. Osa Saksassa toimivista Fennobed-liikkeistä toimii franchising-konseptilla. Tytär ja hänen miehensä saivat hyvän jalansijan markkinoilla, ja perustivat lisää liikkeitä. Liikkeitä on tullut niin nopeasti, että en aina pysy laskuissa mukana, Anja Lehtonen sanoo. Saksalaiset rakastavat sitä, että tavaroilla on joku tarina, koko ikänsä huonekalualalla kauppaa tehnyt Lehtonen vinkkaa. Myös Wienissä ja Zurichissä, sekä uusimpana Mallorcan saarella, on Fennobed-kaupat. 17 6% Y Mediaseurantaan erikoistunut M-Brain on ostanut sosiaalisen median seurantayritys Whitevector Oy:n koko osakekannan. M-Brain on viime vuosina kasvattanut liiketoimintaansa yrityskaupoin. Yritys on ollut Whitevectorin pienosakas. Whitevectorin osto on johdonmukainen osa kasvustrategiaamme, sanoo M-Brainin toimitusjohtaja Tuomo Räsänen. Whitevector on vuonna 2006 perustettu sosiaalisen median seurannan yritys. Yhtiön omistajakuntaan ovat kuuluneet muun muassa Finnvera, pääomasijoittaja Inventure sekä joukko yksityissijoittajia. Ensimmäiset kosmetologiyritykset liittyvät Luotettava Kauneus -sertifiointijärjestelmään syys-lokakuussa. Luotettava Kauneus Oy:n partneri Johanna Ahlberg kertoo, että partureille ja kampaamoille luodun järjestelmän saaminen hyvään vauhtiin on innostanut mukaan nyt myös kosmetologit. Vuoden alusta toiminut Luotettava kauneus myy sertifiointeja yrityksille alan järjestöjen tukemana. Sertifiointijärjestelmään kuuluvat tarkastukset suoritetaan yhteistyössä Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa. -2,2snt/l *Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: sekä Yrityskortit@teboil.fi Jäsenkortilla polttoaineesta* ta* Jäsenetua Yrittäjille! Yrityskortilla -2,7snt/l polttoaineesta*

18 18 UUTISET 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Katoava kisälliperinne Yrittäjät kaipaavat muutoksia oppisopimukseen. KIRSTI KAJANNE JOENSUU Taitokorttelin rakennukset löytyvät aivan Joensuun torin läheisyydestä. Pihalla oleva vanha tiilirakennus on entisöity pienyrittäjien tarpeisiin. Talon sivurakennuksen alakerrassa toimii jo kuudetta vuotta taidetakomo Tulikiila. Sitä vetävät kaverukset Sami Hyvärinen ja Mikko Nousiainen. Sisään tultaessa avautuu pieni takomotuotteiden putiikki. Takatiloista kuuluu kalske, kun työharjoittelija takoo lämmintä rautaa, josta muodostuu kaiteen osa. Tulikiilan asiakkaina ovat yritykset ja yksityiset ihmiset. Nuoret käyvät ostamassa kaulakoruja, yritykset tilaavat rakennuksiin aitoja, ovilippoja ja kaiteita. Nousiainen sanoo, että he haluaisivat oppisopimuksen kautta työntekijän, joka olisi valmis sitoutumaan tarpeeksi pitkäksi ajaksi, jotta hänet pystyttäisiin kouluttamaan. Heille oli pari vuotta sitten tulossa kisälli, mutta hänelle tarjottiin vain vuoden pestiä. Sepäksi kouluttamiseen menee ainakin kolme vuotta. Pieni apu. Oppisopimuskoulutuskeskus maksaa työnantajalle koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sepän tutkintoon annettava palkkio on sama kuin artisaanin, eli korvaus on 8,5 euroa tunnilta. Jos kyseessä on työtön henkilö, työnantaja voi saada myös työvoimahallinnon maksamaa palkkatukea. Opiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kisälliperinne voisi elää, jos annettaisiin mahdollisuus. Oppisopimuskorvaus on niin pieni apu. Ottaen huomioon, että kaikki pitää opettaa aakkosista lähtien, ei tätä opi kahdessa päivässä, kahdessa kuukaudessa tai kahdessa vuodessa, Hyvärinen sanoo. Hallituksen tavoitteena on madaltaa kynnystä tehdä oppisopimus liittämällä siihen ei-työsopimussuhteisena toteutettava ennakkojakso. Nykyisin oppisopimuskoulutus suoritetaan työsuhteessa. Lisäksi tietopuoliset opinnot ovat oppilaitoksissa. Oppisopimuskoulutus on Suomessa enimmäkseen työssä ole- YSTÄVYKSET. Mikko Nousiaisesta (vas.) ja Sami Hyvärisestä tuli kaverit Joensuun käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Yhteistyötä on jatkunut 11 vuotta. Ottaen huomioon, että kaikki pitää opettaa aakkosista lähtien, ei tätä opi kahdessa päivässä. Sami Hyvärinen Hänen mielestään kuluja voisi verrata siihen, mitä yksi oppilas ammattikoulussa maksaa valtiolle. Tulee mieleen, että valtio ajattelee, ettei yritys vain hyödy mistään liikaa, Nousiainen huomauttaa. vien aikuisten täydennyskoulutusmuoto. Yrittäjät kokevat nykyisen mallin useimmissa tapauksissa taloudellisesti hankalaksi ja liian byrokraattiseksi. Siksi se on jäänyt hyvin pieneen osaan nuorten koulutuksessa. Kun yrittäjä on kiinnostunut solmimaan oppisopimuksen työntekijälle tai itselleen, kannattaa ottaa Hyvärisen mukaan arvonlisävero on noussut muutamassa vuodessa jo kolme prosenttiyksikköä. Jos annettaisiin helpotusta, voisimme myös olla kasvuyritys. Kun kampaajien ja suutarien arvonlisäveroa laskettiin kokeiluluontoisesti 22 prosentista kahdeksaan prosenttiin, mietimme täällä pajalla, että sitä voisi laajentaa pieniin käsityöläispajoihin. Miksei voisi kannustaa puuseppien ja koruntekijöiden yrityksiä? Silloin voisi pitää tuotteen hinnan järkevänä, Nousiainen lisää. Yli kymmenen vuoden yritystaipaleella kaksikolla ei ole ollut eripuraa ei ainakaan rahasta. Kaikki laitetaan puoliksi. Olemme yhtä ahkeria. Hiki valuu kummallakin, Hyvärinen sanoo. yhteyttä oman alueen oppisopimuskoulutuksen järjestäjään. Näitä ovat oppisopimustoimistot, oppisopimuskeskukset sekä monet oppilaitokset. Apua rekrytoimiseen saa myös paikallisesta työvoimatoimistosta. Nuorten oppisopimuskoulutukseen voi saada palkkatukea ja koulutuskorvausta, yhteensä jopa euroa kuukaudessa. Jatkuvasti kehittyvä kohde T J S A J M T T I S T T O J A M T Korvaukset oppisopimusopiskelijasta jopa euroa Pelkällä yhteiskunnan rahatuella ei nuorten koulutuspaikkoja yrityksiin voida riittävästi lisätä, siksi Suomen Yrittäjät on esittänyt uutta koulutussopimusmallia. Koulutussopimuksessa nuori olisi ammatillisen oppilaitoksen kirjoilla, mutta opiskelisi pääasiassa työpaikalla. Vuoden alusta käynnistyneen nuorisotakuun toteuttaminen on alkuvaiheessa eikä tuloksia ole vielä nähtävissä.

19 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET Joku sentään myy ei-oota Suomalaisten matkustusinto ja Miia Selenius. riittää hommaa Bogárin lisäksi yhdelle 1628 lemmikkien määrän kasvu näkyy Kesäkiireen vahvistaa Kaarinassa työntekijälle ja harjoittelijalle. koiria ja kissoja hoitavissa yrityksissä. toimivan Haukurnaun yrittäjä Bogár arvioi, että lemmikkieläin- Etenkin kesän lomaviikkoina yritykset Annamaija Bogár. hoitoloiden palvelujen kysyntä on joutuivat myymään ei-oota. Koko ajan on täyttä. kasvamaan päin. Reissaavilla ihmi- Meille mahtuu enimmillään Haukurnau on keskittynyt koiriin, sillä on yhä useammin lemmikkejä: kymmenen kissaa, ja kesällä on joita hoidossa on ollut par- Kennelliiton mukaan Suomessa oli melkein koko ajan täyttä, kertoo Eshaimmillaan yli 20 kerrallaan. vuoden 2013 alussa noin poossa toimivan VillaKissan yrittäjä Eläinten hoidossa ja lenkityksessä koiraa, kaikkien aikojen ennätys. 19 T Kolumni ANTTI N IMA A antti.neimala@yrittajat.fi J S Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja. Antti Neimala: Terve kilpailu eli julkinen sektori kuriin Julkisen sektorin toimintaa samoilla markkinoilla yritysten kanssa aletaan valvoa. Tämä on meille edunvalvontavoitto. Olemme ajaneet kilpailuneutraliteetin turvaavaa sääntelyä jo pitkään, ja nyt eduskunta on hyväksynyt kaksi hallituksen lakiesitystä asiasta. Toisessa edellytetään kuntien yhtiöittävän toimintansa markkinoilla. Toisessa luodaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) oikeus puuttua julkisen sektorin toiminnasta aiheutuviin kilpailuongelmiin. Julistin juuri uuden sääntelyn edunvalvontavoitoksemme. Se on itse asiassa sairasta. Siis se, että tällaisessa asiassa joudutaan turvautumaan sääntelyyn. Terveessä tilanteessahan ei pitäisi käydä niin, että julkisen sektorin toimijat sekoittavat markkinat. Niiden pitäisi keskittyä luomaan yritystoiminnalle kilpailukykyisiä toimintaolosuhteita. Meillä julkisen sektorin rooli markkinoilla on perinteisesti tärkeä. Valitettavasti ei voida väittää, että yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen olisi ollut politiikan keskiössä. Tunnettua on, että eritoten kunnat vastaavat laajasti niin palveluiden järjestämisestä kuin tuottamisesta, hankkimisesta, rahoittamisesta ja valvomisestakin. Julkinen sektori näkee tuottamiensa palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden ylivertaiseksi. Ehkä siksikin julkinen sektori on ryhtynyt tuottamaan enemmän myös sellaisia palveluita, joita yksityiset yritykset ovat perinteisesti tuottaneet. Perusasetelma on kääntynyt päälaelleen ja samalla koko järjestelmä on tullut entistä heikommin läpinäkyväksi. Yrittäjäjärjestö kunnioittaa kyllä kuntien mahdollisuutta määritellä palveluiden tuotantorakenteesta ja tavoista. Nyt valvonnan kautta korjataan ongelmia, jotka ovat johtuneet roolien menemisestä sekaisin. Uusien lakien peruslinjaukset ovat tervetulleita. Julkisen sektorin perusteettomat edut eliminoidaan. Se on hyvä alku. On kuitenkin toivottavaa, että neutraliteetin korostuminen nähdään julkisella sektorilla myönteisenä asiana. Sääntelyn terävöittämisen pitäisi heijastua ennen kaikkea kuntien vapaaehtoiseen omistajaohjaukseen. Kilpailupolitiikka saavuttaa pyrrhoksen voiton, jos palvelurakenteiden uudistamisen perusteet on vahvistettava lakituvassa. Kuva: Euroopan komissio Olli Rehn L appeenranta Jaajo Linnonmaa ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI! Henkka Hyppönen Inka Henelius Esko Valtaoja

20 20 UUTISET 7/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Oma kivijalkamyymälä kruunaa Usko lähiruuan menekkiin ei lopu, vaikka osalla menee heikosti. KUVAT: JUHA-PEKKA HONKANEN OULU J toimitus@yrittajat.fi Yrittäjät Heikki Räinä ja Tuula Kukkola-Räinä ovat ottamassa isoa askelta eteenpäin liiketoiminnassaan. Heidän omistamansa Viskaalin kivijalkamyymälä aukeaa Oulun keskustassa elo-syyskuun vaihteessa. Samalla yritys ottaa käyttöön teurastamo- ja tuotantorakennuksen sekä tilamyymälän Muhoksella. Aiemmin yritys on myynyt lihajalosteita vain suoramyyntinä ja verkkokaupassa. Kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan on vasta heräämässä Oulussa ja aika on oikea myymälän avaamiseksi. Kauppoihin odotetaan raaka-aineisiin panostavia kotikokkeja, yrittäjät kertovat. Viskaali myy lihan lisäksi myymälöissään esimerkiksi kausivihanneksia ja muuta lähi- ja luomuruokaa. Vastavirtaan. Vastaavat kivijalkakaupat Etelä-Suomessa ovat olleet HINTOJA EI POLJETA. Jos tilamyymälä ei osoittaudu kannattavaksi, sen aukioloa supistetaan. Hintoja emme lähde polkemaan emmekä tuo lihaa ulkomailta, Heikki Räinä lupaa. lähes kannattamattomia. Jos kaikki käy kuin on suunniteltu, oma tuotantoketju antaa Viskaalille sen vipuvoiman, mitä lähiruoan myyntiin keskittyneiltä yrityksiltä on puuttunut. Merkittävin investointi on ollut noin kaksi miljoonaa euroa maksanut teurastamo- ja tuotantorakennus. Siellä voidaan lihanleikkuun lisäksi valmistaa makkaroita, savustaa, palvata ja raakakypsentää lihaa. Laitos on Pohjois-Pohjanmaalla ainoa laatuaan. Tuula Kukkola-Räinä kertoo, että investointipäätös on tehty tunteella, mutta liiketalouden periaatteet hyväksyen. Ruokakulttuuriin antaumuksella suhtautuva yrittäjäpari osti lihatilan vuonna 2011, jolloin teurastamon saati ruokakaupan perustamista ei edes suunniteltu. Limousin-karjan ja Texel-lampaiden kasvattamista varjosti yksi seikka: lähimpäänkin teurastamoon kertyi runsaasti matkaa ja eläinkuljetukset olivat suuria. Meillä koko toiminta perustuu ajatukseemme siitä, että eläimillä tulee olla hyvät kasvu- ja elinolosuhteet. Omassa teurastamossamme voimme varmistua siitä, että nämä asiat ovat kunnossa, Kukkola-Räinä sanoo. Viskaalin tila ostaa noin puolet käsittelemästään lihamäärästä pohjoispohjanmaalaisilta tiloilta. Se myös myy teurastamopalveluita niille. Tarvitsemme noin kymmenesosan teurastamon kapasiteetista itse ja myymme loput muille tuottajille. Sitä emme epäile, ettemmekö saisi teurastamoa maksettua, sillä tarvetta on, Kukkola-Räinä sanoo. Mikä markkinaosuus? Lähi- ja Ratkaisuja juuri sinulle, yrittäjä! Mercedes-Benz ratkaisut yrittäjälle Mercedes-Benz CharterWay on monipuolisia palveluratkaisuja sisältävä kokonaisuus, joka tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja nimenomaan yrittäjälle aina tarpeen mukaan. Nettinäkyvyys kerralla kuntoon Fonecta Voima -kotisivupaketti on täyden palvelun tuote, jolla saat yrityksesi näkyvyyden ja löydettävyyden kuntoon verkossa. Työn vaarojen selvittäminen Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi kuuluu jokaisen työnantajan tehtäviin. Elisa Maksupäätepalvelu on helpoin ratkaisu yrityksesi maksujen vastaanottamiseen Maksupäätepalveluvalikoimastamme löydät juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan ratkaisun: Elisa Menevä sinulle, jolla kauppa käy siellä missä sinäkin ja Elisa Mainio kiinteään myyntipisteeseen. Elisa Mukava sinulle, jolla on kiinteä myyntipaikka sekä laajakaista. Skapat Energia kilpailutettu sähkönhinta Skapat Energia Oy tarjoaa ilmaiseksi sähkönhankintapalveluitaan nyt myös kotitalouksille ja pienasiakkaille. Suuremmille asiakkaille Skapat Energia Oy tarjoaa sähkönhankinta- ja energiatehokkuuspalvelut jäsenetuhintaan. Keskity olennaiseen. Helpotamme yritystoimintaasi tarjoamalla sinulle ajankohtaisia neuvoja ja konkreettista opastusta yritystoiminnan eri aihepiireistä.