Tikanojan taidekoti - Hankalat hankinnat - Palkanlaskenta keskitetään

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Tikanojan taidekoti - Hankalat hankinnat - Palkanlaskenta keskitetään

2 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Toimitussihteeri Salli Hietikko Joulukuu 2005 Henkilöstöpalvelut 30 vuotta Lämmin tervehdys! Reilut neljä ja puoli vuotta Merituulen toimitussihteerinä on takanapäin. Kirjapainoalan ammattilaiselle, litografina ja asemoijana toimineelle lehden toimittaminen oli uusi, mieluisa haaste. Haastattelukäynneillä olen saanut tutustua erilaisiin työpaikkoihin ja ammatteihin, tavannut eri alojen ihmisiä ja pikkuhiljaa tullut tutuksi teidän kanssanne. Viime vuonna aloitimme Verkkotuulen julkaisemisen Merituulen rinnalla. Nimensä mukaisesti Verkkotuulesta ei tehdä painettua versiota. Se on luettavissa ja tulostettavissa intranetissa henkilöstöpalveluiden koti- Päätoimittaja suuripalkkaisimmasta Ville Rintamäki pienipalkkaisimpaan sivuilla. Olen monta kertaa pohtinut, miten hyvin Verkkotuuli tavoittaa lukijansa, kun siinä kuitenkin on asioita, jotka jokaisen työntekijän olisi hyvä tietää ja joista ei muualla tiedoteta. Huomaako intranet-sivuilta tarpeeksi selvästi, että uusi lehti on ilmestynyt? Tästä toivoisin teiltä palautetta. Merituulen taustajoukkona on toimitusneuvosto, johon hallintokunnat itse valitsevat edustajansa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Uusi toimitusneuvosto aloittaa vuoden 2006 alusta kaksivuotiskautensa. On ollut iloinen asia, miten innokkaasti toimitusneuvoston kokouksissa tuodaan esille uusia juttuideoita. Ja miten paljon ideoita teillä on! Vain pienen osan voimme toteuttaa. Juttuvinkkejä tulee enenevässä määrin myös muilta kaupungin työntekijöiltä sähköpostissa, kirjeitse, puhelimella, joskus niitä kerrotaan kadulla tavatessakin. Näin pitääkin tehdä. Sillä tavalla saamme Merituulesta lehden, jonka kaikki tuntevat omakseen. Tänä vuonna kaupunki tarjoaa, muistaakseni kolmatta kertaa, kaikille työntekijöilleen joululounaan. Kiitos siitä! Kiitos kuuluu myös ruokapalvelun työntekijöille, jotka tänäkin vuonna ovat tähän suururakkaan oman työnsä lisäksi suostuneet. Joululounaalla kaikki kaupungin työntekijät ovat samanarvoisia. Jonotamme ruokaa samassa jonossa, syömme samoja jouluruokia samassa pöydässä. Toivottavasti tämä samanarvoisuus jollakin tavalla muistetaan myös kaupungin 400-vuotisjuhlia järjestettäessä. Nämä Helena Viertolan joulurunon säkeet puhuttelevat minua joka joulu: Tule lähelle joulu, / niin lähelle, / että ohi joulukadun / mainosvalojen / voin nähdä / Joulun Herran. / Tule lähelle joulu. / Älä mene ohitseni / jättämättä / rauhaasi sydämeeni. Toivotan kaikille Merituulen lukijoille joulurauhaa ja onnellista uutta vuotta 2006! Salli Hietikko SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Kaarina Sten 4 Seurakuntien joulutervehdykset 5 Vaasa 400-juhlavuosi 6 Tikanojan taidekodissa tehdään työtä taiteen ympäröimänä 8 Eläkeläisen (Matti Sinisalo) ja nykyisen viranhaltijan (Simo Kakkuri) vuoropuhelu 10 Puukasarmeista suunnitteilla kulttuurikeskus 12 Helppari käyttäjien apuna 12 Vuoden työpaikka Hankalat hankinnat 13 Aloitearvonnan voittaja 14 Palkanlaskenta keskitetään toukokuussa Vireä Vaasa liikuntatarjotin 16 Kuntoremonttikurssit 18 Hapansilakka ui Vaasaan 18 TYKY-tonnit haettavissa 19 Elvis Berliinissä 19 Vaasan AMK:lle kaksi ylempää AMK-tutkintoa Kannen kuva: Salli Hietikko Joulukirkko Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Fax merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 26. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 6 Följande tidning utkommer vecka 6 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahlskog Marjo, terveysvirasto Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Sannasirkku, Vaasa-opisto Autio Timo, tekninen virasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Koski Marjukka, kulttuurivirasto Leppäkorpi Minna, TNJ:n pääluottamusmies Mäki Tero, Pohjanmaan pelastuslaitos Pakka Anna, kirjasto Suksi Iiro, Vaasan ammattiopisto Teppo Tarja, Vaasan Vesi Tuomaala Raija, kasvatus- ja opetusvirasto VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Asuntomessuasiaa Henkilöstöstrategian ohjelmat valmistuneet Itsenäisyyspäivän juhla Självständighetsdagsfest Alkoholin myynti ja päihtyneiden säilöönotto Sapattivapaa kumottu valtuustossa 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 KUVA JA HAASTATTELU: SALLI HIETIKKO Jokaisesta ihmisestä löytyy jotain hyvää, jos oikealla tavalla pintaa raaputtaa - uskoo sosiaali- ja perhepalvelut tulosalueen johtaja Kaarina Sten. Hänestä olisi voinut tulla myös sairaanhoitaja, mutta veren näkeminen joka päivä ei tuntunut hyvältä. Psykologia kiinnosti myös. Opiskelutoverin innostamana hän kuitenkin valitsi pääaineekseen sosiaalipolitiikan, jota Tampereen yliopistoon opiskelemaan mennessään ei tiennyt edes olevan olemassa! Miten tulit lähteneeksi sosiaalialalle? - Se oli tuon opiskelutoverini ansiota. Hän houkutteli minut lukemaan sosiaalipolitiikkaa. Uran valintaan vaikuttivat myös harjoittelu- ja kesätyöpaikkani Tampereen sosiaalivirastossa ja Tampereen keskussairaalassa. Valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuodenvaihteessa Ensimmäinen työpaikkani oli Mustasaaren sairaalassa, nykyisessä Vanhan Vaasan sairaalassa. Siellä olin sosiaalityössä n. kolme vuotta. Vaasan kaupungille tulin v ensin sosiaalitarkkailijaksi ja v sosiaalisihteeriksi. Virkanimike on vaihtunut ja tehtävät muuttuneet toisenlaisiksi vuosien varrella. Tärkeä osa työtäsi on lastensuojelu. Miten se on muuttunut? - Aloitin huolto-osastolla, jossa oli pääasiassa toimeentulotukiasiakkaita. Lastensuojeluasiat tulivat minulle v. 74, kun tulin sosiaalisihteeriksi. Ne veivät mukanaan. Lastensuojelu on ollut minulle hyvin läheinen. Olin jo silloin esimiesasemassa, mutta tein myös asiakaspalvelutyötä sosiaalityötä tekevän rinnalla. Kokeneempien opastuksella opin näitä asioita. - Olen elänyt mukana lainsäädännön muuttumisessa ja tiedän, mitä se tarkoittaa. Edellinen lastensuojelulaki oli vuodelta Kun uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1984, siinä oli todella suuria muutoksia, mm. lastenhuoltolaki ja isyyslaki tulivat uutena. Toimin silloin myös lastenvalvojana, joka valvoo lasten oikeudellista asemaa. Olin sisäänajamassa isyyslakia. Virkaan kuului au-lasten isyyden selvittelyjä. Siihen aikaan lastenvalvojan piti olla mukana todistamassa lapsen henkilöllisyys, kun lapsesta otettiin verikoe isyyden selvittämiseksi. Ne olivat kurjia tilanteita. Miten isien asema on muuttunut? - Yhteiskunnassa ja ihmisten asenteissa on näiden 30 vuoden aikana tapahtunut paljon muutosta. Ennen lapset jäivät äidille ja sillä siisti! Vuoden 1984 lakimuutoksessa molemmista vanhemmista tuli samanarvoisia myös silloin, kun on asuttu avoliitossa tai ei ole asuttu koskaan yhdessä. - Olen joutunut tarkistamaan omiakin asenteitani. Ei voi asettua kummankaan vanhemman puolelle. Usein vanhemmat riitelevät ihan muista asioista lapsen välityksellä ja kumpikaan vanhemmista ei ole meihin viranomaisiin tyytyväisiä. Kuvitellaan, että meillä on valta, mutta päätökset tehdään muualla. Olemme vain tukena täytäntöönpanossa. Kauheimpia juttuja oli, kun yhtenä uudenvuodenaattona jouduimme kaupunginvoudin ja poliisin kanssa yhteistyössä pysäyttämään koneen sen takia, että lasta oltiin viemässä pois maasta. Näissä tilanteissa laki pitää olla selkäytimessä. Pitää tietää, mitä kukin saa tehdä ja luottaa toisiin viranomaisiin. - Pakkopäätösten täytäntöönpanot ovat aina vaikeita. Samoin ne tilanteet, kun lapsella on vakava sairaus ja hän tarvitsee hoitotoimenpiteitä, joita vanhemmat vastustavat. - Vuosien mittaan tulee rutiinia. Vaasa on sosiaalityöntekijän kannalta sopivan kokoinen paikka. Täällä saa käydä omia tunteitaan välittömästi läpi. Tiimityössä saa tukea työtovereilta ja kentällä liikutaan yhdessä joko toisen sosiaalityöntekijän tai poliisin kanssa. Asiakkainasi on kai ollut myös huume- ja alkoholiongelmaisia? - Alkoholiongelmiin törmää myös lastensuojelussa silloin, kun lasten vanhemmat käyttävät alkoholia. Olen ollut järjestelemässä huume- ja alkoholiasiakkaiden hoitosysteemejä. Kyllä se raadollista on! Heissä voi olla sellaisiakin, joita pitää pelätä. Ne kolme vuotta Mustasaaren sairaalassa, jossa tehtiin mielentilatutkimuksia rikollisille, antoivat rohkeutta tähän työhön. Sieltä minulle on tullut usko ihmiseen. Jos pintaa raaputtaa ja osaa tehdä sen oikealla tavalla, jokaisesta ihmisestä löytyy ihminen. Se suojaa myös työntekijää. Tässä työssä pitää koko ajan lukea asiakasta, miltä hänestä tuntuu ja vastata siihen. Ei saa olla ylimielinen eikä lukea lakipykäliä silloin, kun ihminen voi kauhean huonosti ja hänen on paha olla. - Olin monta vuotta seurakunnan diakoniatoimikunnassa. Siellä hädässä olevaa ihmistä autetaan tässä ja nyt. Sieltä lähtevät monet ideat myös tänne. - Tässä työssä saa hyviäkin kokemuksia. Pitkä virkaura antaa mahdollisuuden nähdä, että se palkitsee, kun on uskonut ihmiseen. Vaikka kaikkien kanssa ei onnistukaan, näkee niitäkin, jotka selviytyvät. Mitkä ovat olleet vaikeimpia asioita työssäsi? - Virkaurani aikana kauheinta ovat olleet 1990-luvun lamavuodet. Ihmiset, jotka eivät olleet tottuneet asioimaan täällä, joutuivat toimeentulotuen varaan. Yhteiskunnassa tehdyt ratkaisut heijastuvat aina tähän kenttään hyvänä ja huonona.... jatkuu seuraavalla sivulla 3

4 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Sydämeen asti Käväisin suuressa kirpputorihallissa. Pölyttynyt taulu kiinnitti huomioni: kehykset olivat tauluun sopimattomat ja kuluneen likaiset, mutta itse maalaus oli mielenkiintoinen. Ostin taulun. Sattumalta antiikkiasiantuntija oli pistäytymässä kirpputorilla. Ystävällisyyttään hän tutki kanssani taulua. Hänkin totesi kehysten ja maalauksen yhteensopimattomuuden, mutta myös hän piti itse maalauksesta. Hänen mielestään taulun valinnassa tärkeintä on se, että pitää taulusta. Kurkistat likaiseen talliin. Hämärästä tulleina näemme varjot, halvat oljet ja arkiset eläimet. Näemme rosoiset, paljasjalkaiset paimenet polvillaan: halveksittuja ja köyhiä työmiehiä, koska elääkseen joutuvat paimentamaan myös sapattina sopimattomat ja likaiset kehykset. Valon määrä kasvaa; luotettava Joosef lähellään kaunis, nuori äiti. Neitsyt Maria kantaa sylissään vastasyntynyttä. Lapsi on ihmeellinen. Kukapa lasta pelkäisi; hänen lähelleen uskaltaa Hänen viattomuutensa säteilee rakkautta ja antaa toivon. Jos tyydymme katselemaan vain seurakunnan kehyksiä, löydämme helpostikin tallin likaa, vähäisiä olkia ja puutteellisia paimenia. Jumala antaa ihmeelliset, pelastavat lahjansa vaatimattomissa kehyksissä ja ristin vaivassa. Jos katsot vain kehyksiin, petyt; kun silmäsi näkevät ytimen ja oleellisen, riemastut! Taivaalle on syttynyt tähti. Enkelit veisaavat. Lapsi näkee sydämeen asti. Me, jotka olemme takoneet raskaita nauloja, saamme kutsun ihastelemaan kaiken armon Jumalaa. Vaasan kirkossa on aina joulu! Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Krister Koskela Glädje! När jag skriver dethär, är det dagen efter domsöndag. Det är litet svårt att gå in på jultankar och åstadkomma en julhälsning såhär tidigt. Men för all del: igår försiggick också stadens traditionella julmarknadsöppning med tal och musik och sång av många slag och fyrverkeri. Stadsdirektör Markku Lumio och finska församlingens nye kyrkoherde Krister Koskela har framfört sina hälsningar. På bästa gudstjänsttid och på en söndag dessutom! Och inte heller nästa år, bästa Vasa affärscentrum rf, kunde vi tänka oss att ha julöppningen på en lördag?! Jag bär bud till er om en stor glädje, en glädje för hela folket, Lukasevang. 2:10. Ängeln kommer med glädjebudskapet dvs evangeliet. Herdarnas förskräckelse följs av en stor glädje. Skulle vi försöka oss på att beskriva vad glädjen är, tror jag att vi skulle kunna säga att det handlar om ett sinnestillstånd, en känsla eller en erfarenhet, alltså ett sätt att vara mänsklig. Vi är på ett glatt humör. Vi ser på de andras ansikten, är de glada eller inte. Vår röst blir lätt och frigjord, när vårt sinne är glatt. Vi försöker gärna ordna vårt liv för oss själva och andra så att vi kan åstadkomma glädje. Dethar lilla jul-fester och julfester vittnat om. I bästa fall äkta glädje. Små glädjeämnen kan vi åstadkomma, men de större glädjeämnena är sådana som vi får till skänks utan vår insats. Den stora glädjen finns till redan innan en enda herde eller någon annan människa hör om den. Den är barnet, som har blivit fött. Ordningsföljden är viktig: först barnet, sedan glädjen, först Gud, sedan tron. Just fördenskull att Gud är glädjen, börjar glädjen verka också i oss. Om glädjen vore bara ett sinnestillstånd, borde den hela tiden underhållas, utövas och utvecklas. Men därför att Gud själv är glädjen, kan vi kasta oss i dess - rättare i hans - famn. Glädjen är inte en prestation utan en gåva. Också den största glädje tar slut, likaså julglädjen. Vardagen tar åter vid. Människor som uppvisar ett konstlat leende blir lätt frånstötande. När aposteln Paulus uppmanar de kristna att alltid vara glada, visar han samtidigt på källan till glädjen: Gläd er alltid i Herren. Än en gång vill jag säga: gläd er, Fil. 4:4. Julens glädje skall inte bestå i en konstlad glädje. Även om Gud känner till också våra bekymmer, tar han inte alltid bort dem automatiskt. Men också till denna jul får vi ur ängelns mun höra orsaken till en lång och varaktig glädje: Jag bär bud till er om en stor glädje, en glädje för hela folket! En Fridfull Julhögtid och ett Välsignat Nytt År 2006 vill jag tillönska er alla! Henry Byskata, kyrkoherde i Vasa svenska församling KAARINA STENIN HAASTATTELU... jatkoa sivulta 3 - Tässä työssä pitäisi osata myös haistella, mitä on tulossa ja miten se tulee vaikuttamaan. Kun ensimmäiset merkit ovat näkyvissä, koota porukka ja valmistautua. Se tekee tämän sosiaalialan myös mielenkiintoiseksi. - Jotkut asiakasasiat ovat olleet minulle niin vaikeita, että ne ovat olleet minulle kasvun paikkoja. Vaikeita tilanteita on myös henkilöstöasioissa. Kun on johtajan asemassa, pitää olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Samalla lailla kuin asiakkaan kuuntelu, myös henkilökunnan kuuntelu on tärkeää. Ratkaisuissa pitää olla tasapaino itsensä kanssa. Pitää rehellisesti katsoa myös pimeään puoleen itsessään. Omaa elämäntilannettaan ei saa kostaa muille eikä sen saa antaa vaikuttaa toimintaansa. Testamenttisi nuoremmille? - Itsetuntemus on tärkeää. Mieti, millä keinoin teet tätä työtä. Ei matkimalla toisia, vaan löytämällä omat, persoonalliset tapasi toimia. - Tunnista omat pimeät puolesi, asiat, jotka voivat tulla sinulle kompastuskiviksi. Niiden eteen on tehtävä työtä, joko yksin tai asiantuntijan avustuksella. - On tärkeää, että osaa tehdä budjetin, mutta tärkeämpää on, että olisi aikaa ja malttia kuunnella toista, olipa hän sitten asiakas tai työntekijä. Aina ei voi tehdä, mitä hän esittää, mutta päätöksenteon kriteerien tulisi olla oikeat. Tulevaisuuden painopistealueet? - Pitäisi pitää huoli siitä, että yhteiskunta ei jakaudu kahtia. Tämä työ heijastelee aikaansa, muuttuu yhteiskunnan mukaan. Jokaisella ajalla on niitä, jotka tarvitsevat meidän palvelujamme. Yksityisten ihmisten asioita ei voi kertoa, mutta kun asiat alkavat muuttua ilmiöiksi, niistä pitäisi pystyä tiedottamaan päättäjille. Perhe? Harrastukset? - Olen Lehtimäeltä, 3-lapsisesta maanviljelijäperheestä kotoisin. Saanut perinteisen maalaiselämän kasvatuksen. Opiskeluajan jälkeen muutin Vaasaan ja tapasin täällä mieheni. Meillä on kolme poikaa. Vanhin ja nuorin asuvat Helsingissä, keskimmäinen Vaasassa. Kasvatuskysymyksissä olen ollut päällikkö kotonakin, ottanut muutaman kerran vuodessa kasvattajan roolin. Olen luottanut poikiin ja he ovat olleet... jatkuu sivulla 9 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 Vaasan 400-juhlavuosi avataan torilla Vaasan historiallinen juhlavuosi on alkamassa. Juhlavuosi näkyy jo monin paikoin kaupungissa, mutta virallisesti se avataan keskiyöllä klo alkaen kauppatorilla vapaudenpatsaan eteen rakennettavalla lavalla. Silloin Kaarle IX vaimoineen ja prinsessa Sophie tuovat Oulun kaupungin tervehdyksen Vaasalle. Ouluhan on viettänyt 400-juhlavuottaan koko vuoden 2005, joten he tuovat juhlavuoden viestikapulan nyt Vaasaan. Heidät vastaanottaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman, kaupunginjohtaja Markku Lumio ja juhlavuoden projektinjohtaja Christina Knookala. Kaarle IX:n saapumista vartioi Pohjanmaan rykmentti, joka laukaisee tykinlaukauksen juhlavuoden kunniaksi ja Pohjanmaan sotilassoittokunta huolehtii tilaisuuden säestyksestä. Tilaisuuden kruunaa entistä mahtavampi ilotulitus. Juhlavuoden ohjelmatarjonta alkaa Toivo Kuulasta kertovalla oopperalla. Kapellimestarina toimii Jorma Panula ja pääsolisteina Rolf Broman (Toivo), Hedvig Paulig (Alma), Mia Heikkinen (Silja). Ooppera esitetään Vaasan kaupunginteatterissa asti. Tuottajina toimii Vaasan Oopperasäätiö yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin sekä Vaasan Oopperan kanssa. Juhlavuoden alussa on myös kahden merkittävän rakennuksen vihkiäiset. Kuntsin modernin taiteen museo avataan yleisölle lähtien, ja Vaasan uudistettu ja laajennettu uimahalli vihitään helmikuun alussa. Juhlavuosi antaa asukkailleen oivan tilaisuuden tutustua lähemmin kotikaupunkiinsa. Jokaiseen vaasalaiseen kotiin lähetetyn ohjelmaesitteen lisäksi muunmuassa Pohjanmaan museo, taidegalleriat, Vaasan kaupungin kirjasto, Vaasa-opisto ja Arbis järjestävät juhlavuoteen liittyviä näyttelyitä, luentoja ja kursseja. Lisätietoja juhlavuoden ohjelmasta ja tuotteista löytyy osoitteesta Toivon kaikille Hyvää Joulua ja antoisaa Vaasan 400-juhlavuotta! Christina Knookala, projektinjohtaja Kaupunginjohtaja Markku Lumio tervehtii Oulusta saapuvaa Kaarle IX:ttä (Matti Rossi). / Stadsdirektör Markku Lumio hälsar på Karl IX (Matti Rossi) som anländer från Uleåborg. Vasas 400-årsjubileumsår öppnas på torget Det är snart dags för det historiska jubileumsåret i Vasa. Jubileet märks redan på många olika platser men officiellt öppnas jubileumsåret vid midnatt från kl på torget, på en estrad som byggs framför Frihetsstatyn. Då framför Karl IX med gemål och prinsessan Sophie Uleåborgs stads hälsning till Vasa. Uleåborg har firat sitt 400-årsjubileumsår hela år 2005 och nu för de över stafettpinnen till Vasa. De mottas av stadsfullmäktiges ordförande Håkan Nordman, stadsdirektör Markku Lumio och jubileumsårets projektledare Christina Knookala. Karl IX:s ankomst bevakas av Österbottens regemente, som avfyrar en kanonsalut jubileumsåret till ära, och för musiken vid evenemanget står Österbottens militärmusikkår. Öppningen kulminerar i ett praktfullt fyrverkeri. Jubileumsårets programutbud börjar med en opera som berättar om Toivo Kuula. Kapellmästare är Jorma Panula och huvudsolister Rolf Broman (Toivo), Hedvig Paulig (Alma), Mia Heikkinen (Silja). Operan framförs på Vaasan kaupunginteatteri till Producenter är Vasa Operastiftelse i samarbete med Vaasan kaupunginteatteri och Vasa stadsorkester samt Vasa Opera. Invigningen av två betydande byggnader är också förlagd till början av jubileumsåret. Kuntsis museum för modern konst öppnas för allmänheten 15.1 och Vasas förnyade och förstorade simhall invigs i början av februari. Jubileumsåret ger invånarna en ypperlig chans att bekanta sig närmare med sin hemstad. Utöver de evenemang som nämns i programbroschyren för jubileumsåret ordnar bl.a. museerna, konstgallerierna, Vasa stadsbibliotek, Vaasa-opisto och Arbis utställningar, föreläsningar och kurser som ansluter sig till jubileumsåret. Ytterligare information om jubileumsårets program och produkter finns på adressen Osa Pohjanmaan rykmentistä osallistuu juhlavuoden avaukseen klo torilla. / En del av Österbottens regemente deltar i öppnandet av jubileumsåret kl på torget. Jag önskar er alla God Jul och ett givande jubileumsår i Vasa! Christina Knookala, projektledare 5

6 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN KUVAT JA HAASTATTELU: SALLI HIETIKKO Tikanojan taidekodissa tehdään työtä taiteen ympäröimänä Museonjohtaja Anne-Maj Salin pyrkii olemaan myös yleisöopastuksissa mukana. Tikanojan taidekodin henkilökunnalla on ollut kiireinen vuosi. Näyttelyvieraan silmin kaikki on kuten ennenkin. Näyttelyt pyörivät, paikat ovat viimeisen päälle. Kuitenkin heillä on koko tämän vuoden ajan ollut myös toinen työmaa, Kuntsin modernin taiteen museo, joka on tuonut monenlaista lisätyötä. Kun meillä on kaksi kohdetta, kaikki hoitavat molempia paikkoja, museonjohtaja Anne-Maj Salin kertoo. Hänen lisäkseen Tikanojalla on museosihteeri, tiedotus- ja projektisihteeri ja kolme museomestaria. Amanuenssin toimi on tilapäisesti täytetty. Oppaina ja viikonlopputyöntekijöinä on harjoittelijoita ja opiskelijoita. Ilman keikkatyövoimaa ei näin pienellä porukalla pärjäisikään. Kodikkaan Tikanojan taidekodin rinnalla Kuntsi on kolme kertaa suurempi, laitosmaisempi. Näyttelytilaa on n m². Kuntsin oma kokoelma esitellään yleisölle ensimmäisenä. Jatkossa tulee olemaan myös vaihtuvia näyttelyitä. Esitellään sekä nykytaidetta että klassisempaa nykytaidetta luvuilta. Studiossa pidetään mm. taidekasvatuskursseja lapsille. Henkilökunta saa asianmukaiset toimistotilat, työtilat, konservointitilat ja teosten pakkaus- ja käsittelytilat, joita Tikanojalla ei ole. Menossa on kalusteiden toimitusvaihe. Koko viime viikon museomestarit kiinnittivät kohdevalaisimia kattoon. Museokahvilan kalusteet tulivat tällä viikolla. Isoin homma, taulujen ripustaminen seinille on vielä edessä. Tammikuun 15. päivä kaiken on oltava valmiina. Ei ihme, että lentävänä lauseena kulkee Anne-Majn sanonta: Kyllä se tästä selkiytyy, kun Kuntsi avataan! Kuntsin koekäyttö on vasta alkanut. Miten se tulee toimimaan ja miten siellä pärjätään, on vielä suuri kysymysmerkki. Kuntsista pyritään tekemään tila, jonne kaikkien vauvasta vaariin on helppo tulla, jonne voi tulla usein ja löytää aina uutta näkemistä ja kokemista. Tuotteena museokäynti Tikanojan taidekoti haluaa tarjota museoyleisölle esteettisen elämyksen. Miellyttävän, positiivisen näyttelykokemuksen. Mutta kaiken museotyönkin takana on paljon raakaa työtä. Sitä ei yleisölle näytetä. - Tuotetta, museokäyntiä, me tavallaan teemme. Emme jätä kävijää yksikseen. Jos hän haluaa, voimme tarjota myös opastuskierroksia, taidekasvatusta, infoa opettajille, lastenkierroksia. Teemme paljon työtä lasten ja nuorten kanssa. Kommunikointi yleisön kanssa on pääasiallisin tehtävämme. Kaikki muu on alisteista tälle julkiselle tekemiselle, paitsi tietysti oman arvokkaan kokoelman hoito ja turvallisuus, museonjohtaja Anne-Maj Salin kertoi. Näyttelyn kokoaminen voi vaatia jopa monen vuoden työn. Ensin on runko- ja suunnitteluvaihe. Sitten on ehkä hiljaiseloa. Kun näyttelyajankohta lähestyy, työtä tehdään hurjasti. Taustatyötä on paljon. Näyttelyn järjestäminen vaatii tutkimusta, sopivien ja kokonaisuuden kannalta tärkeiden teosten etsimistä. Sitten on töiden valinta ja usein monimutkaisetkin neuvottelut, diplomaattiset keskustelut ja sopimukset teosten lainauksista ja kuljetusten järjestelemisistä. Teosten käsittelyssä vaaditaan asiantuntemusta. - Meillä on ollut sama henkilökunta pitkään. Museomestarit ovat asiansa osaavia, Anne-Maj kehuu porukkaansa. Mistä aiheet näyttelyihin? - Jotkut asiat vaan ovat ilmassa, Anne-Maj Salin tuumaa. - Esimerkiksi Helene Schjerfbeck on nyt hyvin ajankohtainen. Mm. kolmessa teatterissa käsitellään taiteilijaa ja hänen elämäänsä. Voidaan myös tietoisesti tuoda taiteen keinoin esille tiettyjä asioita. Ensi vuonna Tikanojan taidekodissa järjestettävät näyttelyt liittyvät omalla tavallaan Vaasan 400-vuotiseen historiaan. Aloitetaan neljän 1800-luvun naistaiteilijan näyttelyllä, joilla kaikilla on ollut joku kiinnekohta Vaasaan. Syksyllä ovat vuorossa Vaasassa 1900-luvun alussa vaikuttaneet taiteilijapojat. Museon kasvot Museonjohtajalla on vastuu koko toiminnasta ja hallinnollinen vastuu. Hän antaa museolle kasvot. Varsinkin näyttelyn avaamisen aikoihin Anne-Maj Salin esiintyy TV:ssä ja sanomalehdissä. Näyttelyiden kokoaminen, suunnittelu ja teosvalinnat ovat hänen vastuullaan. - Uuden näyttelyn suunnittelussa apunani on pieni työryhmä. Minulla on paljon hyviä yhteistyökumppaneita Suomessa ja teemme myös kansainvälistä yhteistyötä. Saan asiantuntija-apua muista taidemuseoista. Saatan pyytää jotakin yliopistotutkijaa tekemään tutkimuksen jostakin aiheesta tai kirjoittamaan artikkelin näyttelyluetteloon. Yhteisnäyttelyissä eri taidemuseoiden kanssa kukin vastaa tietyistä osioista näyttelyssä. Kun omat voimavarat on pienet, sillä tavalla saadaan lisäresursseja muualta, Anne-Maj kertoo. Hän pyrkii olemaan myös yleisöopastuksissa mukana. - On ilo saada jakaa taiteesta tulevaa positiivista mieltä, julistaa, hän hehkuttaa. ja hänen taustajoukkonsa Museosihteeri Heli Törnroos tekee näyttelyn valmistukseen liittyviä taustatöitä, kuten yhteydenottoja eri tahoihin. Hän ottaa selvää teoksista, tekee lainasopimukset ja hoitaa kirjeenvaihdon. Hän osallistuu avajaistarjoilun suunnitteluun ja järjestämiseen. Museokauppaan hän hankkii postikortteja, valokuva- 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 he ottavat taulut vastaan, vastaavat niiden käsittelystä ja pakkaamisesta ja ripustavat taulut seinille. Myös museon aukipito on heidän vastuullaan. Yksi istuu aina lippukassalla. Murtohälytysten varalta heillä on varallaolovuorot. Näyttelyn avajaisissa ja kaupungin vastaanotoilla te seisotte ovensuussa puku päällä vastaanottamassa vieraita. Heli ja Pauliina kiusoittelivat. Juhani ja Matti hoitavat laskutukset, tilitykset ja laskujen tarkastuksen Rondossa. Juhani vastaa taulujen kuljetuksista ja toimii kuriirina, kun tauluja lainataan muihin museoihin. Varsinkin Matisse on vieraillut maailman museoissa. Juhani on matkustanut meidän Matissen kanssa ympäri maailmaa. Viimeksi hän oli Düsseldorfissa Sitä ennen mm. Kielissä, New Yorkissa ja Tukholmassa. Mukavia työmatkoja! tuumailtiin porukalla, mutta toki ymmärretään matkan aiheuttama valtava vastuu. Mistään huvimatkasta ei tosiaankaan ole kyse. Muista taidemuseoista tuodaan myös teoksia Vaasaan kuriirin saattelemina. Näissä tapaamisissa pääsee näkemään niitä ihmisiä, joiden kanssa on oltu tekemisissä. Museomestarit Juhani Pukkinen (vas.), Joona Ekroos (keskellä) ja Matti Raudaskoski (oik.) purkamassa rekasta Kuntsin museokahvilan tuoleja. Tiedottaja Pauliina Pääkkönen (vas.) ja museosihteeri Heli Törnroos (oik.) jakavat Tikanojalla työhuoneen. Kuntsin modernin taiteen museolla he saavat uudet, asianmukaiset työtilat. Taide kuuluu kaikille. Kaikkien ei ole mahdollista sitä kotiinsa hankkia, mutta taidemuseossa kaikki voivat nauttia huipputaiteilijoista pienellä pääsylipun hinnalla. Tikanojan taidekodin aukioloajat: tiistai-lauantai klo sunnuntaisin klo Kuntsin modernin taiteen museo Vaasan sisäsatamassa avoinna lähtien tiistai, keskiviikko, perjantai, lauantai, sunnuntai klo torstai klo albumeja tms. näyttelyyn liittyvää myytävää. Työhön liittyy myös paljon yhteistyötä muiden kulttuurilaitosten kanssa. Pauliina Pääkkönen on Tikanojan taidekodin ja Kuntsin tiedottaja. Hän hoitaa näyttelyiden etukäteismarkkinoinnin; tiedottaa näyttelyistä tiedotusvälineille, museoille, kouluille ja päiväkodeille. Hän on mukana suunnittelemassa mm. opettajille järjestettäviä opettajainfoja sekä tekee infomateriaalit opettajille. Lisäksi hän hoitaa lehdistön kuvapalvelun. Työryhmän kanssa hän on suunnitellut Tikanojan nettisivut ja huolehtii sivujen päivityksestä. Hän vastaa mitä erilaisimpiin tiedusteluihin, joita Tikanojan taidekotiin tulee. Joskus saa olla Antiikkia, Antiikkia- ohjelman Wenzel Hagelstamina, kun kysellään, minkä arvoinen joku taulu on tai kuka sen on tehnyt, Pauliina naureskelee. Kyselijöitä hän pyrkii opastamaan oikeaan paikkaan. Museomestarit Matti Raudaskoski Juhani Pukkinen ja Joona Ekroos vastaavat kaikesta tiloihin ja kaikesta turvallisuuteen liittyvästä. Matti Raudaskoski kertoi, että 7

8 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Eläkeläisen ja nykyisen viranhaltijan vuoropuhelu: Työtä sydämellä ihmisten edestä Matti Sinisalo ja Simo Kakkuri keskustelevat palo- ja pelastustoimesta KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Matti Sinisalo tietää palo- ja pelastuslaitoksen historian vuodesta Silloin hän meni Helsingin palolaitoksen palvelukseen, pääsi vakanssille 1958 ja muutti Vaasaan Täällä hän toimi palomestarina vuoteen 1972, jolloin hänestä tuli palopäällikkö. Eläkkeelle hän jäi vuonna Simo Kakkuri tuli Vaasan palolaitokselle töihin vuonna Vuonna 1974 hän pääsi palomiehen vakanssille ja vuonna 1989 apulaispalopäälliköksi. Palopäällikkö hänestä tuli Matti Sinisalon jäätyä eläkkeelle vuonna Kokemuksen merkityksestä Matti Sinisalolla ja Simo Kakkurilla oli onni vaihtaa viestikapulaa pitkään. Molemmat ovat edenneet urallaan porras portaalta ja arvostavat kokemuksen merkitystä työelämässä. Simo: Kaikista asteista minulla on palopäällikön tehtävässä ollut hyötyä. Ei pitäisi asetella vastakkain kokemusta ja kouluttautumista. Ei koulutuskaan pahitteeksi ole, mutta ei sillä kokemusta voi korvata. Matti: Kun käskee miehet vaaralliseen paikkaan, ei tiedä, millaista se on, jos ei ole siellä itse ollut. Olen tavannut niitäkin, jotka ovat tulleet suoraan päällystövirkoihin ja johtamaan ja yrittäneet pärjätä pelkällä teorialla. Ei se oikein onnistu. Simo: Ulkoa rekrytointia ihannoidaan, mutta on tärkeää, että omassakin organisaatiossa on ylenemismahdollisuus. Oman väkensä tietää, heikkoudetkin, mutta ei aivan tarkkaan tiedä, mitä on tulossa. Matti: Tietää myös, mitä alemmat ajattelevat, kun on itse ollut siellä. Pystyy suhtautumaan asioihin toisella tavalla. Simo: Apulaispalopäällikkönä kävin Matin kanssa monia maailmoja syleileviä keskusteluja. Johtamisen tasolla ei ole ollenkaan haittaa, että tietää, mitä maailmalla tapahtuu. Matti: Annoin sinulle tehtäviä, jotka eivät oikeastaan sinulle kuuluneet. Oli parempi antaa sinun tehdä ne valvonnan alla ennenkuin itse jouduit ottamaan vastuun. Laxin Allan sanoi aikoinaan, että kukaan ei ole niin yksinäinen kuin palopäällikkö. Ihmettelin, mitä hän sillä tarkoitti; onhan sillä tuttavapiiri ja valtansa. Kyllä sen sitten oppi, kun tuli suuronnettomuus ja joutui ottamaan komentoonsa esikunnan kenraalista alaspäin ja vastaamaan itse kaikesta. Simo: Pelastustoimessa on kaksi organisaatiota: ns. rauhan ajan organisaatio, joka on kuin mikä tahansa kaupungin organisaatio ja pelastustoimintaa varten suunniteltu johtamisorganisaatio, jossa taas valta ja vastuu ovat yhdellä henkilöllä tasollaan. Rauhan ajan ehkä laajimmat valtaoikeudet tulevat pelastuslain kautta. Pelastustoimessa ns. rauhan ajan organisaatiolla tehdään ennaltaehkäisevää työtä onnettomuuksien estämiseksi ja vähentämiseksi sekä suunnitelmia sen varalle, että kuitenkin sattuu jotain. Varautuminen näkyy vasta silloin, kun organisaatio pitää pyöräyttää täydellä teholla käyntiin. Matti: Todellinen tilanne onnettomuuspaikalla on harvoin sellainen mihin olit varautunut. Joudut säveltämään sen kuitenkin. Siinä vaaditaan näkemystä, mielikuvitusta, päättäväisyyttä Simo: Ja päätöksentekokykyä. Harjoituksissa harjoitellaan myös käskyttämistä tilanteita varten. Ennaltaehkäisevä toiminta Simo: Ennaltaehkäisy on tärkeä osa työtämme. Sitä on aina tehty, nyt ehkä vielä korostuneemmin kuin ennen. Matti: Se on työtä sen eteen, että meillä ei olisi työtä. Valvomme rakennusten palo- ja henkilöturvallisuutta, mm. sitä, miten suurista kokoontumistiloista päästään turvallisesti ulos ja ovatko tehdastilat ja varastot sellaisessa kunnossa, ettei niissä satu haavereita. Simo: Valistus ja neuvonta ovat aina vain enemmän esillä, samoin pelastussuunnitelmien tekeminen. Sehän on sitä, että opetetaan ihmiset toimimaan itse. Matti: Siitä on hauska esimerkki: Jotkut ihmettelivät, mitä varten meidän porukka käy lastentarhoissa luennoimassa lapsille, mutta tulivat jälkeenpäin sanomaan, että kyllä se teidän tietoisku oli tehokas. Kun tultiin kotiin muksut kysyivät, oletko 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 tehnyt sitä, oletko katsonut tuon. En ollut koskaan ajatellutkaan tuollaista. Lasten kautta tuli komentoja, mitä pitää tehdä. Simo: Kun lapsia käy palokunnassa, tieto hehkuu vanhempiin ja isovanhempiin ja täteihin ja setiin asti. Näköalapaikka moneen suuntaan Simo: Mielenkiintoinen työ tämä kaikella tavalla on ollut ja on edelleen. Tässä on sellaisella näköalapaikalla, josta on huimat näkymät moneen suuntaan. Valmiussuunnitteluasioissa meillä on virkayhteys yhteiskunnan joka kolkkaan. Matti: Joutuu olemaan tekemisissä hallituksen ja ministerien kanssa. Simo: Ulkomaanreissuilla aukenee monia ovia, jotka eivät tavalliselle turistille aukea. Pidetään yhteyttä kollegoihin eri maissa. Matti: Euroopan puitteissa ollaan paljon tekemisissä eri maiden johtaviin palopäälliköihin. Kovimmat paikat työuralla Matti: Sain tulikasteeni Helsingin asemapalossa Olin juuri saanut alkeiskoulutuksen, mutta eihän sitä silloin pelännyt, ei osannut pelätä. Kovin johtamistehtäväni oli Kokkolan öljypalo vuonna Jouduin johtamaan sen läänintarkastajan ominaisuudessa. Siinä meni viikko. Samaan aikaan oli teknisten lakko ja puheluita yritettiin rajata. Kun annoin ministeriöön tilanneraportteja, sanottiin, että teillä on aikaa yksi minuutti. Vastasin, että minulla on aikaa puhua vaikka koko päivä. Palohätäpuheluhan on sellainen, että sitä ei katkaise mikään. Simo: Minulla mieleen painuvin paikka oli heti ensimmäisenä vuonna palopäällikön tehtävissä pikkujoulun aikaan, kun Wasa King ajoi karille. Ei siinä pahemmin käynyt, ihmiset vain evakuoitiin pois laivalta. Palomieshuumori paineiden purkajana Matti: Alkuaikoina ei ollut mitään sielunhoitoa tulipalojen jälkeen. Ratkaisevaa oli palomieshuumori. Voitiin sanoa, että kyllä me silloin oltiin liisterissä, kun meidän röökitkin kastu! Haukuttiin päälliköt ja miehet. Kukaan ei saanut loukkaantua. Se oli se purkautumistie. Simo: Kyllä vieläkin purkaudutaan keskenään tuolla vanhalla perinteellä, vaikka nyt on kyllä mahdollisuus muuhunkin jälkihoitoon. Matti: Osaavatko meikäläiset muulla tavalla avautuakaan. Kotikadussa oli oikein hyvä jakso, jossa palomies Teemu savusukelluksessa sai hyperventilaation, ei pystynyt hengittämään ja työkaveri pelasti hänet palavasta talosta. Sitten se asia meni sille päähän. Hän tunsi pettäneensä koko porukan. Sarjassa kuvataan erittäin hyvin sitä tunnetilaa ja kuinka kauan se saattaa vaikuttaa. Simo: Kukaan muu ei ole saattanut mitään alisuoriutumista edes havaita. Itse vain miettii, että olisinko voinut tehdä enemmän. Matti: Omia miehiä menee meillä harvoin. Muualla maailmassa on jo tuttua, että estetään auttaminen ja pelastamaan tulleet saatetaan ampua tai virittää ansoja. Ei siinä pysty itseään varjelemaan, kun tekee pelastusoperaatiota. Pelastustoimessa osattava monien alojen työt Matti: Suoritustasolla pitää olla monitoiminen. Joutuu olemaan psykologina, arkkitehtina, rakennusinsinöörinä Simo: Pitää osata hitsata, käyttää erilaisia koneita ja laitteita. Pelastusopistosta tulleet voi panna suoraan ambulanssiin mutta erityiskoulutusta vaaditaan mm. vesisukeltamisessa, pintapelastamisessa, pelastushelikopterilentäjänä tai 45 metrin nostolava-autojen kuljettamisessa. Päällikkötasolla tärkein taito on tietää, kuka tietää. Matti: Myös se, miten pystyy delegoimaan tehtäviä, on tärkeää. Mitä paremmin pystyy delegoimaan, sitä paremmin pystyy johtamaan. Itse ei voi kaikkea tehdä. Pelastusalan keksintöjä Simo: Pelastustoimi on ollut vaatimaton kehittämään omia laitteitaan. Mieleeni tulee palovaroitin, joka selkeästi on pelastanut monen hengen. Matti: Paineilmalaite oli yksi, joka tuli minun aikanani. Muuten olemme omineet niitä keksintöjä, jotka muut ovat tehneet ja kehitelleet niitä omaan käyttöön sopiviksi. Hydrauliset sakset, joilla saa hetkessä aukaistua koko auton, on myös aika paljon meidän puolella kehitelty. Mutta miestä ei mikään tällä alalla korvaa. Simo: Pomminpurkurobotti voisi olla yksi sellainen. Ennemmin sitä robotin panisi tekemään sellaista kuin ihmisen. Matti: Kyllä niitä on kehiteltykin, mutta ilmeisesti niissä on omat vaikeutensa. Matti: Radiopuhelimet oli erittäin tärkeä keksintö. Niiden avulla pystyi seuraamaan tapahtumia. 50-luvulla, kun yksiköt lähtivät hälytykseen, heistä ei sen jälkeen tiennyt, minne ne meni ja mitä ne teki. Jos tuli toinen hälytys, ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähettää joku sivupaloasema tai VPK. Simo: Punaisia palopuhelimia oli talojen seinissä. Niistä voi soittaa. Onhan tiedonsiirto kehittynyt, mutta en tiedä, onko se pelkästään hyvä asia. Kokouksissa pidetään kännykkää auki ja yritetään mukamas hoitaa monta asiaa samalla kertaa. Pelastustoimen muutoksista Simo: Pelastustoimen laajentaminen yli kuntarajojen on tuonut monia parannuksia. Kaikissa kunnissa pelastustoimi on saatu siihen kuntoon, missä sen tulee olla. Säästöjä on tullut mm. siitä, että päällystöpäivystys, joka ennen oli joka kunnassa, on voitu yhdistää. Samantyyppiset kokoukset ovat vähentyneet ja ammatillisuus lisääntynyt. On ollut mahdollista hankkia mm. kemikaaleihin, viestintään ja ATK:n perehtyneitä asiantuntijoita. Matti: Miten tuo valtiollistaminen? Simo: Selvittäminen etenee aika rivakalla tahdilla. Olen meidän organisaatiossa viestittänyt, että asukkaathan meillä pysyy. Samat verorahat kanavoituvat käyttöömme eri tietä. Meidän tulee hoitaa tehtäväämme häiriöittä keskusteluista huolimatta. Matti: VPK-aate on pysynyt maaseudulla, mutta mitä tapahtuu, kun pelastustoimi valtiollistetaan? Simo: Myös siinä täytyy olla myös ihmisen, palvelunsaajan näkökulma. Ei olla niin kiinnostuneita, kuinka meidän tässä organisaatiossa tai VPK:ssa käy. VPK täytyy olla, jos halutaan kyläkohtaista palvelua. Emmehän me miksikään muutu; olemme ihmisten auttajia riippumatta siitä, kuka on isäntä. Teemme edelleenkin tätä työtä sydämellä ihmisten edestä. KAARINA STENIN HAASTATTELU...jatkoa sivulta 4 luottamuksen arvoisia. Mieheni on ollut kaksi vuotta eläkkeellä. Se on hyvä; kun minulla ei ole ajokorttia, hän kuljettelee minua paikasta toiseen! Meillä on mökki Björköbyssä. Eläkkeelle jäätyä siellä ehkä tulee oltua enemmän. - Harrastuksista ulkoilu on ykkönen. Luen myös paljon, etupäässä elämäkertoja ja kevyitä romaaneja. Suvilahden kirjastossa käyn usein. Ilta- Sanomat ostan joka päivä, sen verran juorut kiinnostavat! Suuri haaveeni on päästä käymään Keskisen kyläkaupassa. Kiusoittelen perhettäni, että kuka lähtee minua sinne viemään. Tampereen teatterissa käyn aika usein sisareni kanssa. Hän vetää minua mukaansa myös matkoille. Nyt haaveenamme on matka Roomaan. En ole intohimoinen matkustelija. Minulle riittäisi, että pääsen kerran kesässä käymään Tukholmassa mieheni kanssa. Mitä olet elämässäsi oppinut? - Oli vaihe, että osaan ja taidan kaiken. Nöyryys elämän edessä on tullut pikkuhiljaa. Ihminen ei voi määrätä, mitä tapahtuu. Elämässä on tiettyjä lainalaisuuksia. Mitä vain ei saa tehdä. Edestään löytää, minkä taakseen jättää, se vain on elämän laki. Eläkepäivien suunnitelmat? - Jään eläkkeelle helmikuun lopussa. Haiku työyhteisöä kohtaan tietysti on. Tämä on ollut kuin toinen perhe. Olemme viettäneet privaattielämääkin yhdessä ja antaneet tu- kea toinen toisellemme. - Elämä varmaan muuttuu aika paljon. Lehdistä tietysti seuraan, mitä täällä tapahtuu. Ehkä tulee pidettyä enemmän yhteyttä ystäviin. Olen aikaisemmin ollut mukana seurakunnan diakoniatyössä, SPR:n toiminnassa ja vankilan johtokunnassa. Kun työhön on tullut tarpeeksi etäisyyttä, voi olla, että vapaaehtoistyö alkaa kiinnostaa. 9

10 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN PUUKASARMEISTA suunnitteilla kulttuurikeskus Lapualla vanha patruunatehdas muutettiin kulttuurikeskukseksi. Turussa tehtiin kulttuurikeskus vanhasta poliisilaitoksesta ja sen viereisistä virastorakennuksista. Ulkomailta löytyy useita esimerkkejä siitä, miten vanhoja kiinteistökokonaisuuksia on otettu käyttöön kulttuurikeskuksina. Vaasassa tutkitaan, mitä mahdollisuuksia olisi perustaa Vaasan kulttuurikeskus kasarmialueelle. nukset, kehitettäisiin kulttuurikeskuksena. Kaupunkisuunnittelussa päädyttiin esiselvityksen tekemiseen. Perustettiin Kasarmiprojekti, johon selvitystyötä tekemään saatiin kulttuurisihteeri Ari Sundberg. Marraskuun alusta tammikuun loppuun 2006 hän tekee 60 % työajastaan työtä kasarmiprojektissa ja 40 % kulttuurisihteerinä. Näiden kolmen kuukauden aikana Ari selvittelee, millä edellytyksillä kulttuurikeskus olisi toteutettavissa, mitkä tahot olisivat kiinnostuneita lähtemään mukaan, miten se toimisi ja mitkä tahot sopisivat yhteen. Suurin ja vaikein kysymys Arin mielestä on, minkä tahon tehtäväksi tulisi ylläpitää kulttuurikeskusta, hankkia poismuuttaneiden vuokralaisten tilalle uudet ja kannustaa alueella toimivia yhteistyöhön ja yhteistoimintaan. Hallintokuntien välistä yhteistyötä parhaimmillaan Ari Sunberg pitää kasarmiprojektia mielenkiintoisena yhteistyönä eri hallintokuntien välillä. Kulttuuri ja tekninen toimen alainen talotoimi ovat puhaltamassa yhteen hiileen, kaikilla on aito kiinnostus alueen kehittämiseksi pehmeillä arvoilla. Kulttuurikeskuksen toteuttamismahdollisuuksia selvitellään Kasarmialueesta järjestetyssä ideakilpailussa, yleisötilaisuudessa ja hallintokunnille järjestetyssä tilaisuudessa on tullut esille, että alueelle haluttaisiin kulttuuritoimintaa. Siitä lähti ajatus, että kasarmialueen sitä osaa, joka käsittää paraatikentän ympärillä olevat puuraken- Kapteeninkadun päiväkodin lapsia askartelemassa kuvataidekoululla. 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 Kasarmialueen kaavoitus etenee kaupunkisuunnittelussa Marketta Kujalan hoidossa. - Siinä meillä on potentiaalinen alue keskellä kaupunkia, jolla Vaasa voi luoda imagoa yli kaupunkirajojen. Vaikka se on suojeltava kohde, ei se tarkoita, että siellä ei voisi olla toimintaa, hän sanoi. Vanhoissa puukasarmeissa on haasteena, että niihin ei voi tuoda kaikkea toimintaa. Seinät, turvallisuusmääräykset ja esteettömyys tuovat omat rajoituksensa. Millaista toimintaa alueelle havitellaan Siemen kasarmialueen muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi on jo olemassa; Taidekerho on muuttamassa Kapsäkistä yhteen kasarmialueen puukasarmeista. Kasarmissa 13 toimii jo taiteen perusopetuksen kuvataide-, käsityö- ja teatteritaideryhmät. Parhaillaan tutkitaan, voitaisiinko sinne sijoittaa myös nykytanssin opetus ja tanssisalit. Kaupungin oma tarve selvitetään muiltakin osin ja sitten mietitään, mitä muuta toimintaa alueelle voitaisiin ajatella. Vaasan kasarmialueen historia Vaasa sai kasarmialueensa kaupungin keskellä 1860-luvulla, palon jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä. Kasarmialueen merkittävin rakennusvaihe sattui kuitenkin 1880-luvun taitteessa, kun 1878-vuoden asevelvollisuuslain mukaisesti Suomen Suuriruhtinaskuntaan perustettiin kahdeksan kansallista tarkk ampujapataljoonaa. Pataljoonille rakennettiin uudet kasarmit läänien pääkaupunkeihin, arkkitehti August Bomanin tyyppipiirustusten mukaan. Tarkk ampujien kasarmit olivat pienimuotoisia paviljonkimaisia puurakennuksia, joita leimasi selkeä ja niukkaeleinen klassistinen muotokieli. Vaikka kasarmialuetta täydennettiin 1900-luvulla erityylillisillä asuinja huoltorakennuksilla, tarkk ampujakasarmit leimaavat edelleen aluetta, joka on Suomen parhaiten säilynyt tämän kauden kokonaisuus. Kulttuuri-historiallisesti arvokas kasarmialue kertoo siten pitkästä sotilashistoriallisesta toiminnasta Vaasassa, ja heijastaa myös Suomen kansakunnan tärkeitä itsenäistymisen vaiheita. Vuoden 1998 lopussa sotilaallinen toiminta lakkautettiin Vaasan kasarmi-alueella ja alue julistettiin rakennuskieltoon kaavoitusta varten. - Voisin hyvin kuvitella, että tänne sijoittuisi taiteilijoita ja taiteen tekijöitä. Täällä heillä olisi ateljeetiloja ja yhteisiä näyttelytiloja. Tilat voisivat sopia myös yhdistysten kokoontumistiloiksi, Ari pohdiskeli. Yhdistysaktiiveilla nyt tuhannen taalan paikka toimia! Ari Sunberg tietää, että kaupungin työntekijöissä on monia yhdistysaktiiveja. Hän toivoo erityisesti kulttuuripainotteisten yhdistysten, joilla olisi kiinnostusta lähteä Kasarmialueelle toteuttamaan kulttuurikeskusta, ottavan yhteyttä. Yhdessä mietittäisiin, voisiko heidän toimintojaan sijoittaa Kasarmialueelle. Kyseessä on pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa alueella toimivia yrityksiä ei heti aleta potkimaan ulos. Toteutuessaan Vaasan kulttuurikeskus kasvaisi kasarmialueelle pikku hiljaa. Alueelle tulisi elämää. Toimintaa olisi päivällä ja illalla. Ihmiset voisivat tavata siellä toisiaan, saada kulttuurielämyksiä ja olla mukana kulttuuritoiminnassa. TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Valtakunnallisten kotiseutupäivien kotisivut ovat nyt käynnissä Osoite on Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä vietetään 58:n kerran vuonna 2006 ja silloin se tapahtuu 400 vuotta vanhassa Vaasassa elokuuta. De riksomfattande hembygdsdagarna har nu en egen hemsida Adressen är Riksomfattande hembygdsdagar ordnas för 58:e gången år 2006 och då sker detta i 400-åriga Vasa den 2 6 augusti

12 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Helppari käyttäjien apuna ATK-osastolla toimiva helpdesk toimii käyttäjien apuna puhelimitse sekä in avulla. Helpdeskissä istuu tällä hetkellä aina vähintään yksi henkilö, joka avustaa kaupungin henkilökuntaa ongelmatilanteissa. Mutta mikä on yleisin ongelmatilanne käyttäjillä? Marraskuun sateisena päivänä helpdeskpäivystäjänä oli Martti Hämäläinen. Päivän ensimmäiset puhelut liittyivät sähköpostin lukuongelmiin ja tulostusongelmiin. Ongelmia ei saatu selvitettyä puhelimessa vaan ne vaativat paikalla käynnin. Tulostimeen oli jäänyt paperitukos eikä käyttäjä osannut poistaa sitä. Päivystäjä toimitti tiedon tukihenkilöille, jotka kävivät korjaamassa ongelmat. Helpdesk-päivystystä on kehitetty viime vuosina palvelemaan kaupungin käyttäjiä mahdollisimman hyvin. Helpdesk numeroon 1414 vastaa tukihenkilö arkisin klo Yksi ihminen ei kuitenkaan pysty tietämään kaikista järjestelmistä kaikkea. Kaupungilla on yli 200 sovellusta ja järjestelmää, joilla jokaisella on sovelluksen pääkäyttäjä ja tekninen pääkäyttäjä. Sovelluksen pääkäyttäjän tehtävänä on opastaa sovelluksen (esim Pegasos, Pallas- Pro,Effica jne) käytössä, kun taas tekninen pääkäyttäjä huolehtii järjestelmätasolla toimivuudesta. Mikäli helpdesk-henkilö ei pysty ratkaisemaan ongelmaa puhelimitse samantien, ottaa hän yhteyden pääkäyttäjään tai muuhun asiantuntijaan ATK-osastolla ongelman selvittämiseksi. Useimmiten ongelmat kuitenkin pystytään ratkaisemaan puhelun aikana. Päivystäjä voi ottaa yhteyden verkon kautta soittajan työasemaan puhelun aikana, jolloin soittajan työaseman näytölle tulee ilmoitus etäyhteydestä. Vuonna 2004 otettiin käyttöön ns. työasemien inventointiohjelmisto, joka käy läpi työaseman konfiguroinnin ja tallentaa tiedot asennetuista ohjelmista palvelimen tietokantaan. Tätä tietokantaa hyväksikäyttäen helpdesk päivystäjä tai asiantuntija voi tutkia työaseman asennushistoriaa ja selvittää mahdollista ongelmaa työasemassa. Mistä helpdesk päivystäjä tietää, mikä kaupungin 2000:sta työasemasta on juuri soittajan? Arvaamalla? Ei, ei sentään. Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön ohjelma joka polttaa työaseman näytön taustakuvaan perustietoja työasemasta. Helpdesk päivystäjä saattaa kysyä soittajalta työaseman nimeä tai IP-osoitetta. Nämä tiedot näkee Windowsin taustakuvasta oikeasta alakulmasta. Tieto päivittyy kuvaruutuun aina kirjauduttaessa verkkoon. KUVA: SALLI HIETIKKO Suurin osa soitoista liittyy käyttäjätunnukseen ja sen salasanaan. Salasana on unohtunut. Salasana on aina henkilökohtainen eikä sitä saa antaa muille. Käyttäjätunnus ja salasana on suojana niin sähköpostiin kuin muihinkin henkilökohtaisiin tietoihin verkossa. Helpdesk päivystäjä joutuu toteamaan henkilöllisuuden joka kerta kun salasanaa pyydetään vaihtamaan. Tämä on käyttäjän turvan takia ja jokainen varmaan sen ymmärtää. Salasana voidaan vaihtaa helpdeskissä. Vanhaa salasanaa ei voi nähdä, joten se joudutaan aina vaihtamaan. Tietoturvan takia käyttäjä pakotetaan vaihtamaan salasana verkkoon kirjautumisen yhteydessä uudestaan sellaiseksi, jonka vain käyttäjä itse tietää. Eri sovellusten, esim Pegasos, Effica, Rondo jne, tunnuksista ja salasanoista huolehtii kuitenkin sovelluksen pääkäyttäjä. Helpdesk toimintaa kehitetään koko ajan palvelemaan vieläkin paremmin käyttäjiä ongelmatilanteissa. Risuja ja ruusuja otetaan mielellään vastaan. Helpdesk yhteystiedot: Puhelin: (325) 1414 tai sähköpostilla helpdesk@vaasa.fi Terveisin Jari Pakkanen Kaupunginsairaalan osasto 4 vuoden 2005 työpaikaksi! Kaupunginsairaalan osasto 4 on 11. Vuoden työpaikka -palkinnon voittaja. Hallintotalolla työpaikan edustajille luovutettiin seinäkello Vuoden työpaikka 2005 kaiverruksella varustettuna. Lisäksi työpaikan henkilöstölle lahjoitetaan liput joko kylpylään tai teatteriin heidän oman valintansa mukaan. Esittelemme vuoden työpaikan Merituulessa ensi vuoden alkupuolella. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN HANKALAT HANKINNAT 6/2005 TEKSTI: HELENA HAKALA Kuntien hankintatointa säätelee laki julkisista hankinnoista. Kymmenen vuotta voimassa ollut hankintalaki kattaa kaikki julkiset hankinnat niiden arvosta ja laadusta riippumatta. Kuljetus-, koulutus- tai konsulttipalvelu on kilpailutettava siinä kuin toimistotarvikkeet, auto tai tietokonekin. Lähtökohtia kilpailuttamisvelvoitteelle ovat erityisesti: hankinnan rahoitus julkisin varoin eli verorahoilla ostot oman eli Vaasan kaupungin organisaation ulkopuolelta Verovaroin tavaroita tai palveluja hankittaessa on hankkivan yksikön vastuulla, että se tuntee tarjouskilpailussa noudatettavat periaatteet ja lainsäädännössä asetetut tai oikeuskäytännössä vakiintuneiksi katsotut menettelytavat. Kilpailuttamisprosessin eri vaiheissa on hallittava lisäksi muuta julkishallinnon toimintaa säätelevää lainsäädäntöä ja kaupungin omaa säännöstöä ja ohjeistusta esim. talous- ja asiakirjahallinnosta sekä päätöksenteosta. Oleellista on myös riittävän ajan varaaminen: hankintaprosessi valitusaikoineen kestää yleensä 2-7 kuukautta! Apua kilpailuttamisprosessiin löytyy materiaalitoimen Intranet sivuilta: - kokonaiskuvan saa vaivattomasti kohdasta Muistilista kilpailuttamisesta - perusteellista tietoa esim. kohdasta KTM /Hankintaprosessi Materiaalitoimen osasto avustaa hankintalainsäädännön ja kilpailuttamisprosessin asiantuntijana - tuotteiden asiantuntemuksesta ja tarpeitten määrittelystä vastaa hankkiva yksikkö! Helpotusta hankintoihin pitkäaikaisilla sopimuksilla Asetetut vaatimukset täyttävä kilpailuttaminen sinänsä on melkoisesti aikaa vievää ja kustannuksia aiheuttavaa toimintaa. Kilpailuttamisen hyötytavoite on siten myös asetettava riittävän korkealle ei ainoastaan hankkivan yksikön näkökulmasta vaan koko organisaation kokonaisetua ajatellen ei ainoastaan hintaetuna vaan tuotteen elinkaaren kokonaiskustannusten mahdollisimman tehokkaana hallintana Pitkäaikaisilla sopimuksilla vaikutetaan niihin kustannuksiin, joita kaupungille aiheutuu esim. tuotteen tilaamisesta, kuljetuksesta, vastaanottamisesta, käsittelystä ja laskutuksesta. Sopimuksilla mm. vakioidaan laatutasoa ja pienennetään käyttökustannuksia. Kokonaiskustannuksissa tuotteen hinta on vain yksi osatekijä. Älä osta tarpeellista, vaan osta sitä mikä on välttämätöntä. Mikä on tarpeetonta, on kallista. Marcus Porcius Cato Sopimuksia voivat tehdä hallintokunnat / lautakunnat toimialakohtaisina sopimuksina. Materiaalitoimen osasto / kaupunginhallituksen yleisjaosto solmii koko organisaation kattavia yhteishankintasopimuksia. Yhteishankintasopimuksista löytyvät tiedot materiaalitoimen Intranetistä. Pikku ostot kaupoista aikaa säästäen! Vaasan kaupungin eri yksikköjen tarpeet ovat hyvin moninaisia. Ei voida ajatella, että hankintalain määrittelyä nouto-oston käytöstä - vain erityisestä syystä - voitaisiin kirjaimellisesti noudattaa. Noudettaessa tavaraa ei useimmiten kuitenkaan tule huomiota kiinnittää siihen, mistä halutun tavaran saa edullisimmin vaan siihen mistä sen saa nopeimmin. Nouto-ostoissahan suurin kustannus yleensä aiheutuu noutoon käytetyn työajan menetyksestä. Myyjät ovat ammattilaisia entä ostajat? Julkishallinnon hankintakulttuuri perustuu yritysmaailmasta poiketen siihen, että ostot on hajautettu henkilöille, joitten tehtävä, koulutus ja ammattitaito suuntautuvat muualle kuin ostotoimintaan. Hankintalainsäädännön asettamat vaatimukset tuntuvat ymmärrettävästi tästä näkökulmasta jopa kohtuuttomilta. Vastapuolena ostotoiminnassa olevat myyjät ovat kuitenkin aina ammattilaisia joten pärjääminen edellyttää riittävää osaamista myös ostajalta. Julkishallinnon ostajalle hankintalainsäädäntö antaa välineet ja tuen kun tavoitteeksi asetetaan osaava ostaminen, mutta tokikaan lainsäädännön ja menettelyjen hallinta ei yksistään takaa riittävää osaamista. Ne ovatkin välttämätön, mutta ei riittävä ehto hankintojen onnistuneelle toteuttamiselle! Tietolähteitä: / julkiset hankinnat /markkinaoikeus / htm / elinkeinotoimi / avoimet tarjouspyynnöt KUVA: SALLI HIETIKKO Vuoden aloitearvonnan voittaja on palomies Kimmo Vehkaoja Voitokkaan aloitteen tehnyt palomies Kimmo Vehkaoja teki aloitteen nimimerkillä Pelle. Aloitteen sisältö kuuluu näin ambulansseissa olevien lämpöpakkausten keittämisen siirto pois miehistön tiloista. Pelastuslaitoksen oma kehittämisryhmä on palkinnut aloitteen 72 euron arvoisella pistepalkkiolla. Apulaispalopäällikkö Tero Mäki kertoi, että pelastuslaitoksella pelkkä aloite ei riitä palkkioon. Henkilöt sitoutetaan työstämään aloitetta eteenpäin. Aloitekahveja juotiin Pelastuslaitoksella

14 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Palkanlaskenta keskitetään toukokuussa 2006 Kaupunginjohtaja asetti ( ) työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää palkkahallinnon nykytilaa sekä tehdä esitys toiminnan organisoimisesta Vaasan kaupungissa. Työryhmään nimettiin edustajia hallintokunnista ja keskushallinnosta sekä järjestön edustaja. Työryhmän esityksestä yleisjaosto päätti 9.6. keskittää palkanlaskenta henkilöstöpalveluihin. Tavoitteena on, että palkanlaskenta toimii yhteisissä tiloissa. KUVA: SALLI HIETIKKO Kehittämisen tavoitteet Palkanlaskijoiden keskittämisellä yhden viraston alaisuuteen ja yhteisiin tiloihin sekä palkanlaskennan prosessien kehittämisen tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintatapoja ja sopimusten soveltamista, poistaa päällekkäisiä työvaiheita, turvata toimintavarmuus kaikissa tilanteissa, laajentaa palkanlaskentaosaamista, hyödyntää sähköisiä tiedonsiirtomahdollisuuksia ja tehostaa johtamista tukevaa henkilöstöraportointia. Tehokkaasti ja taloudellisesti hoidetut palkkahallintopalvelut luovat myös pohjaa mahdolliselle seudulliselle ja alueelliselle yhteistyölle. Keskittämällä palkkahallintopalvelut niiden kehittäminen helpottuu. Tällöin kyetään turvaamaan hyvä osaamisen taso ja töiden järjestelyt ovat joustavammin toteutettavissa. Suuressa yksikössä on paremmat mahdollisuudet töiden kiertoon, mikä lisää työn mielekkyyttä ja vähentää henkilöriskien määrää. Lähes kaikki Suomen kunnat ovat keskittäneet, ovat parhaillaan keskittämässä tai tulevat keskittämään palkanlaskentaa ja taloushallintoa oman organisaation sisällä tai seudullisesti. Erilaisia organisointitapoja on useita. Työryhmä teki vierailun Hollolaan, jossa Päijät Tili Oy hoitaa Lahden seudun kuuden lähikunnan palkanlaskennan ja taloushallinnon. Kotkassa tutustuttiin kaupungin sisällä henkilöstöpalveluiden yhteyteen keskitettyyn yksikköön, jonka mukaisesti Vaasassakin nyt toimitaan. Henkilöstöpalveluiden palkkaosasto työpaikkakokouksessaan. Vuoden kuluttua henkilöstömäärä on moninkertainen. Nykyinen toimintatapa Vaasan kaupungin palkkahallinto on tällä hetkellä hajautettuna kymmeneen eri pisteeseen. Henkilöstöpalveluiden palkkaosasto on ns. pääkonttori, jossa hoidetaan jo nyt keskitetysti palkanlaskennan tehtäviä mm. palkka-ajot lukuunottamatta tuntipalkkaisia. Henkilöstöpalveluiden palkkaosaston lisäksi on siis yhdeksän eri toimipistettä hallintokunnissa. Palkanlaskijoita on yhteensä 38 henkilöä. Osa tekee palkanlaskennan lisäksi muuta työtä, joten henkilötyövuosiksi muutettuna palkanlaskijoita on vähemmän. Mitä muutosta tulossa? Kymmenen eri palkkapisteen myötä erilaisia toimintatapoja on vuosien varrella muotoutunut useita, joita nyt pyrimme yhtenäistämään. Parhaillaan työstämme tavoiteprosesseja palkkaohjelman toimittajamme kanssa. Prosessikuvauksissa keskitytään erityisesti hallintokuntien ja tulevan palkkayksikön väliseen työnjakoon eli miten ja missä muodossa tiedot siirtyvät palkkayksikköön. Näiden kuvausten myötä toimintatapoja ja lomakkeita yhtenäistetään. Tammi-helmikuussa järjestetään tilaisuus jossa kerrotaan tuloksista ja informoidaan esimiehiä uusista toimintatavoista. Muutosta tulee uusien ohjelmistojen käyttöönoton myötä. Nyt tiedot kulkevat pääosin paperilla esimieheltä palkkoihin. Jatkossa pyritään siihen, että tiedot palkkayksikköön voidaan toimittaa sähköisesti. Sähköistämällä palkanlaskentaprosessit tieto tuotetaan kertaalleen siellä missä se syntyy ja se voidaan kierrättää sähköisesti suoraan palkkajärjestelmään. Tätä kehittämistyötä tehdään vaiheittain ja kaikkia prosesseja ei voida sähköistää mutta tämä tulee muuttamaan jonkin verran toimintatapaa. Esim. työsopimus ja henkilötietoilmoitus voidaan tehdä tietokoneella ja lähettää sähköisesti palkanlaskentaan. Tällöin paperilomakkeista voidaan vähitellen luopua, jolloin tietojen siirto ja käsittely nopeutuu sekä tehostuu ja päällekkäisen työn tekeminen poistuu. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä selvää missä tiloissa uusi palkkaosasto tulee toimimaan. Juha Suikkanen henkilöstöpäällikkö 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 VIREÄ VAASA-LIIKUNTATARJOTIN KEVÄT 2006 Vireä Vaasa terveysliikuntaohjelma tarjoaa monipuolisen liikuntatarjottimen kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Terveysliikunnan starttiryhmiä on niin naisille kuin miehille! Mukaan voit tulla, SINÄ, niin liikuntaa aloitteleva kuin aktiivisempikin kuntoilija! Kevään terveysliikuntaryhmät käynnistyvät AVOIMET OVET- viikolla! Tutustu ryhmäkuvauksiin ja lähde mukaan liikkumaan! KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMISETU VIREÄ VAASA- TERVEYSLIIKUNTARYHMIIN: Todistamalla ohjaajalle henkilökuntakortilla, määräyskirjalla tms. työsuhteensa Vaasan kaupungille lunastaa maksuttoman osallistumisen Vireä Vaasa-ryhmiin. Lisätietoja tyky-toiminnasta voi saada oman työyksikön tykyvastaavalta! Henkilökunnan muut liikuntaedut on luettavissa Henkilöstöpalveluiden intranettisivuilta! Tiedustelut/Info: Minna Backman Vapaa-aikavirasto,Vaasanpuistikko 20 B puh , minna.backman@vaasa.fi 1. LETKEÄT LEIDIT Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ma: klo ohj: Minna Backman Aikuisten naisten liikuntakurssilla voit kokeilla erilaisia terveysliikuntalajeja, erityisesti eri kuntojumppamuotoja ja saat ideoita kuntoiluusi! Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. 2. TULES KUNTOON- KUNTOSALI- RYHMÄT Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 I ma: klo ohj. Niina Hankilanoja II ke: klo ohj. Essi Wallin Monipuolista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua naisille. Opetellaan kuntosalivälineiden käyttöä ryhmässä. Jumpan alkuun lihakset lämmitellään ja lopuksi venytellään. Sopii kuntosaliharjoittelua aloitteleville. 3. NAISTEN KUNTOLENTOPALLO Vöyrinkaupungin koulu, ns. O-kiinteistö, Myllykatu 2 ti: klo Omatoiminen naisten kuntolenttisporukka, johon otetaan mukaan aloittelevia tai aiemmin lentopalloa pelanneita naisia! Tiedustelut Arja Nyman / arja.nyman@vaasa.fi. 4. LOUNASTUNTIJUMPPA Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo ohj: Hanna Myöhänen/Minna Backman Niin miehille kuin naisille suunnattu lihaskunto- ja venyttelyjumppa, joka kehittää lihasvoimaa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. 5. TULE, VENY JA NAUTI! Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj: Niina Hankilanoja Tule työpäivän päätteeksi rentouttamaan lihaksesi! Alkulämmittelyn ja liikkuvuusharjoitusten jälkeen venytellään lihaksia huolellisesti. Ei edellytä aikaisempaa liikuntaharrastusta, mutta soveltuu hyvin myös aktiiviliikkujalle. Niin miehille kuin naisille! 6. MIESTEN ROMURALLI- KUNTOPIIRI Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo ohj: Essi Wallin Huumorilla höystettyä miesten lihaskuntotreeniä unohtamatta yleiskestävyyttä ja venyttelyitä. ROMURALLI on miehille, jotka haluavat treenata porukassa, reippaan ohjaajan vetämänä. 7. KUNTOPIIRI Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj. Marja Berg Hauskaa kestävyys- ja lihaskuntotreeniä kiertoharjoitteluna jumppavälinein naisille ja miehille! Tämä on sinulle, joka et ole jumppatyyppiä ja haluat liikkua omaan tahtiin. 8. KEPPIJUMPPA Vöyrinkaupungin koulu, ns. O-kiinteistö Myllykatu2 to: klo ohj: Niina Hankilanoja Kevyempää, selkeäliikkeistä perusjumppaa kaikenikäisille ja kuntoisille! Kepin avulla harjoitutat erityisesti niska-hartiaseudun lihasvoimaa, vartalon hallintaa ja ryhtiä! Ei edellytä jumppakokemusta. Oma jumppa-alusta. 9. MÅ BRA - voi hyvin - JUMPPA Sundom skola, Sundomvägen 13 to: klo ohj: Erika Back Voi hyvin -jumpassa kehität monipuolisesti ja nivelystävällisesti tuki- ja liikuntaelimistöä yleiskestävyyttä unohtamatta! Oma jumppa-alusta. 10. KUNTOKIMPPA Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10 to: klo ohj: Kuntokimpassa vahvistat tuki- ja liikuntaelimistöä turvallisesti ja yksinkertaisin liikkein. Kuntokimppa soveltuu hyvin fysiokimppa- jumpan jatkoksi. Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Oma jumppa-alusta. LIIKUNTAOSASTON TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT: Osallistumisoikeuden saat ilmoittautumalla ohjeitten mukaan. Nämä kurssit sisältävät kurssimaksun kaikille osallistujille. Kurssimaksu laskutetaan automaattisesti ennakkoilmoittautumisten mukaan. Jos estyt osallistumasta, peru paikkasi pikimmiten niin saamme paikan uudelle jumppaajalle. 1. GYMSTICK-JUMPPA UUSI RYHMÄ! UUSI RYHMÄ! 1 kurssi / 2 kurssi Vöyrinkaupungin koulu, Vuorikatu 11 ma: klo ohj: Toni Jääskeläinen GYMSTICK on kuntoiluväline, jossa yhdistyy keppi- ja kuminauhajumpan liikkeet. Gymstickillä parannat hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskuntoa ja voimaa sekä kehon hallintaa. Jumppa on iskuttomuuden takia turvallinen ja sillä voit harjoituttaa kaikkia päälihasryhmiä unohtamatta tärkeitä pieniä lihasryhmiä. Ryhmä soveltuu niin vähän liikkuneille kuin esim. fysiokimpan tai keppijumpan jatkoryhmäksi. Ryhmäläinen saa valita oman kuntonsa mukaisen gymstickin käyttöönsä. SITOVA ilmoittautuminen ryhmiin alkaen klo 8 puh / minna.backman@vaasa.fi. Paikat (20kpl/ryhmä) täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssimaksu 35euroa/kausi. Maksu laskutetaan ilmoittautumisen perusteella. Avoin kaikille vaasalaisille! 2. FYSIOKIMPPAJUMPPA Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj. Marja Berg Fysiokimppajumppa on fysioterapeutin ohjaamaa turvallista selkä-, niska- ja nivelystävällistä jumppaa. Fysiokimpan liikkeet ovat monipuolisia ja selkeitä perusliikkeitä. SITOVA Ilmoittautuminen alkaen klo 8 puh / minna.backman@vaasa.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssimaksu 35euroa/kausi. Maksu laskutetaan ilmoittautumisten perusteella. Avoin kaikille vaasalaisille! 3. SPINNING JA PACE/ KUNTOJUMPPA Sport s Club, Wolffintie to: klo Miehille ja naisille! Tunnilla spinning- ja pace/kuntojumppa- osuudet. Spinning on ohjattua sisäpyöräilyä musiikin tahdissa. Pace on kuntopiiri- ja circuit- harjoittelusta kehitetty kuntoilumuoto! SITOVA ilmoittautuminen alkaen klo 8 puh / minna.backman@vaasa.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja tarkoitettu Vaasan kaupungin työntekijöille. Kurssimaksu 35euroa oikeuttaa vain tähän Sport Clubin tuntiin kevätkaudeksi. Maksu laskutetaan ilmoittautumisten perusteella. 4. VIRTAA VEDESTÄ Vesivoimistelu soveltuu hyvin eri tasoisille ja ikäisille liikkujille, terveysliikuntamuodoksi, jossa käytetään hyväksi veden vastusta ja nostetta nivelystävällisin ja tehokkain harjoituksin. Kurssimaksu 17euroa/kausi. Seniorhusetin ryhmät on suunnattu ensisijaisesti niille vesijumppaajille, jotka tarvitsevat ensisijaisesti lämpöisemmän veden. Vaasan kaupungin työntekijöille! VESIJUMPPARYHMIIN SITOVA ilmoittautuminen puhelimitse p tai sähköpostilla minna.backman@vaasa.fi klo 8.00 alkaen. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä! Maksu laskutetaan ilmoittautumisten perusteella. 1. Seniorhuset, Niklasvägen 1, Sepänkylä Kurssiaika kertaa (ei vkolla 9) I to klo II to klo ohj: Tuija Kivioja TERVETULOA LIIKKUMAAN! Työmatkaliikuntakampanjaan osallistui 33 henkilöä Konserttiliput (2 kpl) saivat: Helena Kaisla ja Marja-Liisa Karhunen Teatteriliput (2 kpl) saivat: Arja Vesti ja Tina Wiik Muut kuntokorttinsa palauttaneet saavat uimahallilipun. 15

16 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Kuntoremontit MYYMME KEVÄTTÄ! HAE HETI! PAIKKOJA RAJOITETUSTI! Haku päättyy Rantakohteemme : Kylpylä Kivitippu viikko 13 eli Meteoriitti ei iske kahdesti samaan paikkaan! Vai iskeekö? Laskettu aika ylhäällä! + Ihan vieressä golfkenttä, kesällä ja talvella, + eteläpohjanmaan ainut itäsuomalainen järvimaisema, - varottava ostamasta valekärnäiittiä (paikallinen jalokivi) Tropiclandia viikko 19 eli Sommaren är kort eli pidennä kesää ja hae suosittuun rantalomakohteeseemme! + Meren äärellä, vesi lämmintä, jos uit sisällä, + tvåspråkig, - ei yöpymistä kaupungin piikkiin Kaukokohde : Saariselkä viikko 17 eli Jos haluat päästä elämässäsi ihan huipulle ja tulla lujaa alas, hae Saariselälle! + Matkailu avartaa, näe poro!, + samassa paikassa ministereitä, kansanedustajia, Suomen pankin johtoa, julkkiksia - samassa paikassa ministereitä, kansanedus. Luomukohde : Härmän kuntokeskus viikko 19 eli Hyvällä tuurilla saatat bongata uhanalaisen perushärmälääsen veronmaksajan! Ei mikään muuttolintu! + Täällä voit olla oma ittes, + soppailurahat säästyy, - nautinto tuo häjyn olon, tuntuu kropas Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta, eläkkeelle siirtymiseen 3 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia, olet jo selvittänyt, että todella pääset lähtemään, jos tulet valituksi. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. HUOM! Tyky-ryhmä suosittelee ruotsinkielisille hakeutumista Tropiclandian kursseille. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: henkilostopalvelut/ -kohdasta lomakkeet tai tai Riitta Jungerstam puh Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssin jälkeinen työvuoro suositellaan alkavaksi aikaisintaan seuraavana aamuna kello 6. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa 1115, Isomöttönen Vesa1121, työsuojelupäällikkö Lehto Tapio 1107 ja palvelusihteeri Jungerstam Riitta puh Tyky-ryhmä 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 17

18 6/2005 MERITUULI - HAVSVINDEN Hapansilakka ui Vaasaan TEKSTI: TARJA AUTIO KUVAT: MILLA SIMONS Syksyn pimeyttä voi lieventää herkuttelemalla, siitä olimme kaikki vakuuttuneita kun Hotelli Best Western Silverian johtaja Päivikki Turunen kutsui asiakkaita Upseerikerholle tutustumaan ja nauttimaan aitoa hapansilakka-ateriaa. Illan isäntänä vieraili SurströmmingsAkademian jäsen, koulutoimen johtaja Per-Elof Boström, joka kertoi hapansilakan historiasta ja käyttökulttuurista. Hapansilakasta poistetaan sisälmykset, ruoto ja nahka. Sitten kala ja mäti kääräistään herkullisten lisäkkeiden kanssa ohutleivän sisään. Pelle Boström vakuuttelee kaupungin markkinointipäällikkö Rita Kuhalle, että hapansilakkaa voi aivan hyvin tarjota perinteisen Sundomin böcklingin rinnalla kun suunnitellaan esimerkiksi Vaasan 400 -vuotisjuhlia. Vuoden 2006 kaikki TYKY-TONNIT haettavissa Kaupungin TYKY-ryhmä jakaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen tähtäävään toimintaan käynnistystukea eli TYKY-tonneja kaupungin työpaikoille. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakemuksien oltava perillä henkilöstöpalveluissa. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida! Tuen perusteet: Ryhmä sitoutuu liikunnalliseen tai muuhun työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja kohentavaan yhteistoimintaan 12 kerraksi. Jos ryhmässä on 6-11 henkeä, tukea voidaan myöntää 84 euroa. 12 hengen tai sitä suuremmille ryhmille tukea voidaan myöntää 167 euroa. Tuen saaminen edellyttää selkeää toimintaohjelmaa, aikataulua ja toiminnan raportointia. Tuki myönnetään hakujärjestyksessä niin kauan kuin tonneja riittää. Tukea haetaan lomakkeella, jota saa henkilöstöpalveluista tai intranetista henkilöstöpalvelujen kotisivuilta. TYKY-ryhmä voi harkittuaan poiketa em. periaatteista. Yhdyshenkilön sähköpostiosoite (jos hänellä sellainen on), tulee ilmoittaa hakemuksessa. Se nopeuttaa informaation jakamista. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan ryhmälle yhdyshenkilön välityksellä. HUOM! Yhdyshenkilön on toimitettava raportit vuoden 2005 toiminnasta mennessä. Lisätietoja: työsuojelupäällikkö Tapio Lehto puh. 1107, työsuojeluvaltuutettu Liisa Sirén puh. 1115, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh ja Riitta Jungerstam puh TYKY-RYHMÄ Tasavallan presidentin esittelyssä on Vaasan ammattiopiston ja Vaasan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Timo Kantokarille myönnetty ammattikasvatusneuvoksen arvonimi tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta työurasta ammatillisen koulutuksen hyväksi. Onnittelumme! Republikens president har vid sin föredragning förlänat rektorn för Vasa yrkesinstitut och Vasa yrkesutbildningscenter för vuxna, Timo Kantokari, titeln yrkesutbildningsråd för hans långvariga karriär och värdefulla insatser yrkesutbildningen till fromma. Vi gratulerar! 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2005 Teknisen toimen henkilökuntayhdistys Elvis kävi Berliinissä KIITOKSET Kiitos muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Kyllikki Kallio Lämmin kiitos! Teille kaikille muistamisesta ja myös yhteisistä työvuosista siirtyessäni vapaalle. Olavi Hautasaari Onnen täyteiset kiitokseni teille kaikille!! Arja Haapaoja 50v Lämpimät kiitokseni työnantajalle, osasto 9:n koko henkilökunnalle sekä kaikille mukana olleille yllätyksellisestä vastaanotosta jäädessäni eläkkeelle. Marjatta Peurala Iloiset Elvisläiset Saksan 1800-luvun yhdistymissotien kunniaksi pystytetyllä Voitonpylväällä(Siegessäule) Tiergartenin puistossa toukokuussa Huipulta 67metrin korkeudesta avautui upea näkymä yli Berliinin. Vaasan AMK:lle kaksi ylempää AMK-tutkintoa Opetusministeriö on myöntänyt Vaasan ammattikorkeakoululle tutkinnonanto-oikeuden kahteen syksyllä 2006 aloitettavaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (tradenomi, ylempi AMK) sekä Terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (sairaanhoitaja, ylempi AMK). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa työelämän muuttuneisiin koulutustarpeisiin ja antaa mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin. Hakukelpoisuus on perustutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus tutkinnon alalta. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä ja se suoritetaan pääosin etäopiskeluna noin kolmessa vuodessa. Opiskelu sisältää omaa asiantuntijuutta kehittäviä ryhmätöitä ja analyysejä työpaikan kehittämistarpeista ja opinnäytetyö on niin ikään oman työyhteisön kehittämistehtävä. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää vakinaistetaan Suomessa eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti kohti kaksiportaista tutkintorakennetta, jossa voidaan joustavasti siirtyä alemmalta ns. Bachelor-tasolta ylempään ns. Master-tason koulutukseen. Koulutusrakenteiden yhtenäistämisellä pyritään lisäämään opiskelijoiden, henkilöstön ja työvoiman liikkuvuutta sekä parantamaan Euroopan kilpailukykyä. Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Nimityksiä Henkilöstöpalvelujen henkilöstömuutoksia Maarit Broms on lukien valittu koulutussuunnittelijan tehtävään, puhelin ja henkilöstösuunnittelijaksi on valittu sosionomi Kirsi Ikäheimonen, joka aloittaa Keskeisiä tehtäviä ovat henkilöstösuunnitteluun kuuluvat tehtävät, sähköisen rekrytointiohjelman pääkäyttäjän tehtävät sekä uudelleensijoitukseen, työ- ja tehtäväkiertoon sekä resurssikeskuksen hoitamiseen liittyvät tehtävät, puhelin Henkilöstöasiainsihteeri Minna Haataja siirtyy teknisen toimen tuottajapuolen talousasioita hoitamaan ja hänen tilalleen siirtyy sosiaali- ja terveysvirastosta Suvi Niemelä-Suorsa vielä tämän vuoden puolella. Maarit Broms Kirsi Ikäheimonen Suvi Niemelä-Suorsa 19

20