KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/2011 Sivu 219 (230) Kunnanhallitus. Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/2011 Sivu 219 (230) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Kuusinen Katja, pj. x Kaartinen Katariina - Mehto Antti, vpj. x Rossi Esa - Jämsen Reijo x Pakarinen Teemu - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Oittinen Heikki x Väisänen Simo - Suokivi Raija x Huikari Riitta - Vainio Merja x Minkkinen Päivi - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Laaksonen Vappu x Valtuuston II vpj. Pynnönen Pekka x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Levänen Kari, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Katja Kuusinen Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Antti Mehdon ja Reijo Jämsenin. Tarkastusaika Konnevedellä Antti Mehto Reijo Jämsen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus VALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO, PÄÄTÖKSET KOKOUKSESTA Kh. 145 Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon kuuluu olennaisena osana päätösten laillisuuden valvonta. Valvonta antaa mahdollisuuden korjata laillisuusvirheet, jotka muuten voivat johtaa valituksiin. Kuntalain 56 :n mukaan Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saatettava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kulunut. Kunnanhallitus päättää todeta, että valtuuston tekemät päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa. Päätökset ovat muutenkin lakien ja asetusten mukaisia, joten ne voidaan panna täytäntöön sellaisinaan.

3 Kunnanhallitus TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN HYTÖLÄ-PUKARA VESIOSUUSKUNNAN LAINALLE Kh. 146 Hytölä-Pukara vesiosuuskunta on päättänyt ottaa Konneveden Osuuspankista euron lainan. Laina-aika on kymmenen vuotta, ja lainan korko on 3,5 % kahden vuoden ajan, jonka jälkeen se on 12 kuukauden eurobor-korko + 1,5 %. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää Konneveden kunnan omavelkaisen takauksen esittelyosassa mainitulle lainalle.

4 Kunnanhallitus LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA Kh. 147 Keski-Suomen liitossa valmisteilla oleva 3. vaihemaakuntakaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueita turvetuotannolle ja samalla suojella arvokkaita suoluontokohteita. Kaavaan on merkitty myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kunnalla on mahdollisuus antaa luonnoksesta lausunto. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on Konnevedelle osoitettu neljä turvetuotantoaluetta (EO/tu, eo/tu). Nämä suot ovat Nollinneva (numero 189, 55 ha), Rantinsuo (numero 190, 110 ha), Riisisuo (numero 191, 86 ha) ja Teerisuo3 (numero 192, 50 ha). Konneveden osalta luonnoksessa kumotaan Keski-Suomen lainvoimaisesta maakuntakaavasta Vetolansuon turvetuotantoalue. Konneveden alueelle ei ole esitetty varausta tuulivoimapuistoille. Kaavamerkinnällä EO/tu tai eo/tu osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla jo on turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Suunnittelumääräyksenä on, että turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrä. Aluekohtaisena suunnittelumääräyksenä on, että turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota haitallisten vesistövaikutusten ehkäisyyn. Konneveden osalta aluekohtainen suunnittelumääräys koskee Rantinsuota. Va. ympäristönsuojelusihteeri ehdottaa seuraavaa lausuntoa. Tämänhetkinen turvetuotanto Konnevedellä on pienimuotoista. Kunnassa ei ole yhtään ympäristöluvitettua tuotantoaluetta. Teerisuolle on kuitenkin vireillä yksi ympäristölupahakemus turvetuotantoon. Konnevedelle osoitetuista turvetuotantoalueista osa tuotantoalueiden kuivatusvesistä laskee metsäojia myöten luonnonsuojelualueiden lävitse. Teerisuo3:n ja Nollinnevan vedet laskevat osittain Pyhäjärven Natura-alueeseen ja Riisisuon vedet laskevat osittain Mertajärven-Pieni Selkiäisen Natura-alueeseen. Molemmat ovat herkkiä kohteita. Jos nämä suot tulevat tuotantoon, niin vesiensuojelu toimenpiteiden tulee olla riittävän korkeatasoiset, jotta turvetuotantoalueilta vesien mukana irtoava orgaaninen kiintoaines saadaan pidätettyä vesiensuojelurakenteisiin.

5 Kunnanhallitus vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen luonnoksessa on turvetuotannon vesistöille aiheutuvia haittavaikutuksia käsitelty vähän, vaikka viime aikoina julkisuudessa on ollut laajasti esillä turvetuotannon vesistöhaitat. Luonnoksen liitteenä oleva soiden vesistövaikutusriskin arviointi lähestyy asiaa eri näkökulmasta; se ei aukaise sitä mitkä ovat konkreettiset turvetuotannon aiheuttamat haitat vesistöille. Turvetuotannon hyötyjä yhteiskunnalle on kuitenkin käsitelty luonnoksessa laajalti. Kaavaluonnos on nähtävänä kokouksessa. Kunnanhallitus päättää antaa Keski-Suomen liitolle Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta va. ympäristönsuojelusihteerin lausuntoehdotuksen mukaisen lausunnon.

6 Kunnanhallitus LAUSUNTO KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNESELVITYKSESTÄ Kh. 148 Keski-Suomen liitto selvitytti asiantuntijatyönä maakuntaan parhaiten soveltuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Liitto julkisti Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen Keski-Suomen liitto pyytää maakunnan kunnilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen organisoinnista. Keski-Suomen liitto pyytää kunnilta kannanottoja erityisesti selvitysraportissa esitettyyn neljän yhteistoiminta-alueen malliin. Esityksen mukaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaisi neljä palvelunjärjestäjää: - Pohjoisen Keski-Suomen sote-kuntayhtymä ( asukasta): Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski - Keskisen Keski-Suomen sote-kuntayhtymä ( asukasta): Hankasalmi, Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen - Eteläisen Keski-Suomen vastuukuntamalli ( asukasta): Jämsä ja Kuhmoinen - Jyväskylän vahva kunta ( asukasta). Keski-Suomen liitto pyytää kunnilta myös kannanottoja selvitysraportissa erillisiin jatkotoimenpiteisiin, jotka ovat - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudelleenorganisoiminen - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio kolmella alueella Keski-Suomessa - yhteispäivystys - tietoteknologian edistäminen - lasten ja perheiden perus- ja erityispalveluiden integraatiohanke - kuntoutuksen kokonaisuuden kehittäminen - henkilöstörakenteen muotoilu ja osaamisen varmistaminen. Lisäksi liitto pyytää kunnilta kannanottoa sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestämistä koskevaan kysymykseen, mitkä sosiaalihuollon palvelut tulisi järjestää koko maakunnan väestölle yhteisesti ja mikä olisi toimivin järjestämistapa.

7 Kunnanhallitus Palvelurakenneselvitys on nähtävänä kokouksessa ja luettavissa Keski-Suomen liiton internet-sivulla Selvitykseen liittyvät erillisselvitykset löytyvät Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen internetsivulta Vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneessa seututerveyskeskuksessa on Konneveden kunnan lisäksi mukana seitsemän muuta kuntaa (Joutsa, Keuruu, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka). Jyväskylän kaupunki on vuoden 2011 alusta lähtien järjestänyt terveydenhuollon palvelut Jyväskylän, Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten alueella. Seututerveyskeskus ja Jyväskylän yhteistoiminta-alue tekevät yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2011 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin (ns. puitelaki) ja sosiaalihuoltolakiin muutokset, joiden tavoitteena oli varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollolle säädetyn väestöpohjavaatimuksen toteutuminen kunnissa. Puitelain 5 :n 3 momentin mukaan kunnassa tai yhteistoiminta- alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin asukasta. Yhteistoiminta-alueelle tulee siirtää kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa. Sosiaalihuollon palvelut tulee järjestää vähintään asukkaan väestöpohjalla viimeistään Konneveden valtuusto päätti , että kunta siirtää kaikki sosiaalitoimen palvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta samalle yhteistoiminta-alueelle kuin perusterveydenhuolto lukien. Laukaan kunta ja Konneveden kunta tekevät parhaillaan kuntaliitos- ja kuntayhteistyöselvitystä. Mikäli kuntaliitos toteutuu, Konnevesi varasi mahdollisuuden järjestää sosiaalihuollon palvelut yhdistyneessä kunnassa. Kuntarakenteeseen vaikuttava lainsäädäntö on merkittävästi muuttumassa, eikä hallituksen kuntarakenneuudistuksen toteuttamistavasta ole vielä tarkkaa tietoa. Ennakkotietojen mukaan uudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin, jotka pystyvät järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse. Rakennelaki korvaa nykyisen puitelain.

8 Kunnanhallitus Konneveden kunnanhallitus päätti , että kunta lähtee mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteutuminen keskisen Keski- Suomen alueella hankkeeseen, jonka vastuukuntana toimii Jyväskylän kaupunki. Hankkeeseen osallistuvat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kunnat, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kunnat, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen seututerveyskeskus, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Kunnanhallitus päättää antaa Keski-Suomen liitolle Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksestä seuraavan lausunnon: Selvitysraportin malli Keskisen Keski-Suomen sote-kuntayhtymästä poikkeaa Konneveden valtuuston linjauksesta puitelain velvoitteiden täyttämisessä. Konneveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut organisoidaan tehtyjen päätösten mukaan seututerveyskeskuskuntien ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kuntien yhteistyönä tai mahdollisesti omassa kunnassa, mikäli kuntaliitos Laukaan kunnan kanssa toteutuu. Palvelurakenneselvitys on siinä mielessä vanhentunut, ettei siinä ole otettu huomioon hallituksen käynnistämän kuntarakenneuudistuksen tavoitteita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation suunnittelusta ja kehittämisestä samoin kuin kuntoutuksen kokonaisuuden kehittämisestä vastaa tällä hetkellä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys on jo keskitetty Laukaaseen ja yöpäivystys keskussairaalaan. Sosiaalipäivystys hoituu iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kriisikeskus Mobilen kautta perustetaan Jyväskylään sosiaalipäivystysyksikkö, jossa on vakituinen henkilöstö. Tietoteknologian hyödyntämistä on lisättävä edelleen. Tavoitteena tulee olla asiakas- ja potilastietojen järkevä yhteiskäyttö ja sähköisen asioinnin lisääminen palveluissa. Konneveden kunta on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiohankkeessa, jossa selvitetään sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestämistä ja suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja palvelujen yhteensovittamista.

9 Kunnanhallitus

10 Kunnanhallitus SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN TEHTÄVIEN HOITO Kh. 149 Konneveden kunnan sivistystoimenjohtajan tehtävät hoitaa tällä hetkellä Hankasalmen sivistystoimenjohtaja. Hankasalmen kunta on irtisanonut sivistystoimenjohtajan tehtävien hoitamista koskevan sopimuksen siten, että sopimuksen voimassaolo päättyy Kunta on hakenut sivistystoimenjohtajan tehtävien hoitajaa sisäisellä haulla. Tehtävään on tullut yksi hakemus. Tehtävää on hakenut erityisopettaja Maija Sundvall. Tehtävä on tarkoitus täyttää määräaikaisesti, koska kuntaliitos- ja kuntayhteistyöselvitys Laukaan kunnan kanssa on kesken. Tehtävän laskennallinen työaika tällä hetkellä on kaksi päivää viikossa. Kunnanhallitus päättää valita Maija Sundvallin hoitamaan sivistystoimenjohtajan tehtävät ajalla Määräaikaisuuden perusteena on kuntaliitos- ja kuntayhteistyöselvitys Laukaan kunnan kanssa. Tehtävän laskennallinen työaika on kaksi päivää viikossa.

11 Kunnanhallitus SUOMEN JULKISHANKINTA OY:N JA KONNEVEDEN KUNNAN VÄLINEN OSAKASSOPIMUS Kh Esityslistan liite 6 Savon Hankinta Oy on Pieksämäen kaupungin ja Varkauden kaupungin perustama hankintalain 11 :n mukainen yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa sekä tekee puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia perustajakaupunkien puolesta. Yhtiön tehtävänä on vastata kaikista Pieksämäen kaupungin ja Varkauden kaupungin julkisista hankinnoista. Savon Hankinta Oy:n kotipaikka on Pieksämäki. Savon Hankinta Oy tarjoaa kilpailutuspalveluita myös muille kaupungeille, kunnille, kuntayhtymille, seurakunnille ja muille yhteisöille yhteisesti sovitulla tavalla. Yhtiö tekee sopimuskumppanin kanssa yhteistoimintasopimuksen ja sopimuskumppani pääsee hyödyntämään Savon Hankinta Oy:n kilpailuttamia sopimuksia. Sopimuskumppani voi itse päättää, mitä hankintasopimuksia se haluaa hyödyntää. Liittymismaksu on ja muita kuluja sopimuskumppanille ei tule. Savon Hankinta Oy kattaa kulunsa sopimustoimittajien maksamilla palvelumaksuilla, joiden suuruus vaihtelee tuotealueittain. Palvelumaksu on 0,2-4 % kilpailutuksesta riippuen. Savon Hankinta Oy:n ja Konneveden kunnan välinen yhteistoimintasopimusluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan sopimusluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen sopimuksen Konneveden kunnan puolesta.

12 Kunnanhallitus Kh. 150 Esityslistan liite 1 Savon Hankinta Oy:n nykyinen nimi on Suomen Julkishankinta Oy. Suomen Julkishankinta Oy:n ja Konneveden kunnan välinen päivitetty osakassopimusluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan päivitetyn sopimusluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen sopimuksen Konneveden kunnan puolesta. Samalla kunnanhallitus päättää, että kunta merkitsee yhden Suomen Julkishankinta Oy:n kymmenen euron hintaisen B-osakkeen.