KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN"

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 740 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE RUUTANA/19, SUINULA/20 KORTTELIT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI SEKÄ NIIHIN LIITTY- VÄT KATU-, VIRKISTYS- JA ERI- TYISALUEET VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN VALTUUSTO KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

2 OHEISMATERIAALI Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Lamminrahkan Lemposenhaan Ruutanan Suoraman - Vatialan ympäristöjen liito-oravaselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Ruutanan osayleiskaavan luontoselvitys. FCG Planeko Oy, Ruutanan osayleiskaavan hulevesiselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy, Ruutanan osayleiskaava, selvitys rakennetusta ympäristöstä. Selvitystyö Ahola, Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti, Ruutanan osayleiskaavan maisemaselvitys. Kangasalan kunta, Liito-oravahavaintoja, M. Schrader,2004. Ruutanan osayleiskaavaehdotus. Kangasalan kunta, Ojalan osayleiskaavaehdotus. Tampereen kaupunki, Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, Pirkanmaan ELY-keskus, 2010 Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010, Marja-Liisa Pitkänen, Pirkanmaan seudullisen maanvastaanottotoiminnan kehittäminen, Ramboll, Pirkanmaan ekologinen verkosto, luonnos , Pirkanmaan liitto Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle, Työpaikka-alueet 2040, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan puuterminaalit, Pirkanmaan liitto, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitykset, Pirkanmaan liitto Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma. Pirkanmaan liitto, TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on kaavoitusohjelman mukaista. Alueelle on suunniteltu Ruutanan osayleiskaavaehdotus vuonna 2010 ja Taajamien oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vuodelta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä samaan aikaan Tampereen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Yhteinen yleisötilaisuus järjestettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin muutama mielipide. Ennen ehdotusvaihetta laaditaan lisää selvityksiä mm. rakennettavuudesta ja kallioperän kiviaineksesta. Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa, asemakaava on vireillä Tampereella Jyväskyläntien pohjoispuolella. 2.2 Asemakaava Asemakaava laaditaan pääosin Ruutanan osayleiskaavaehdotuksen mukaiselle tarkemman suunnittelun tarvealueelle, teollisuus- ja varastoalueelle ja työpaikkatoimintojen alueelle. Alueelle muodostetaan erikokoisia tontteja teollisuutta, kierrätystoimintaa, energian tuotantoa, toimitiloja ja varastointia varten tarpeellisille toiminnoille. Tuleva työpaikka-alue on mahdollista profiloida ympäristöteollisuuden keskittymäksi. Pääkulkuyhteys alueelle valtatieltä 9 on Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Myös Ruutanantien varresta ja valtatien uuden alikulun kautta on yhteys tonteille. Valtatien näkyvyyttä voi hyödyntää tien varren tonteilla. 2

3 Valmisteluvaiheessa on esillä kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. kaava-alueen laajuuden, katuverkon ja käyttötarkoitusten osalta. Nykyiset omakotitalot valtatien eteläpuolella on toisessa vaihtoehdossa merkitty asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavaluonnokset eivät mahdollista tuulivoiman sijoittumista alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunta pyrkii hankkimaan omistukseensa alueelta maata. Osalle alueesta on mahdollista laatia myös sopimuksia asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Kunta hankkii omistukseensa asemakaavan mukaiset katu- ja puistoalueet. 3 LÄHTÖKOHDAT Vesihuoltoa suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä kun rakennettavuusselvitys on valmistunut. Alue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Rakentaminen edellyttää kallionlouhintoja ja täyttöjä. Monet alueelle suunnitellut toiminnot vaativat ympäristöluvan, luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä vesilaissa on määritelty ne tilanteet, joissa lupa on tarpeen. Alueen halki kulkeva Kaarinanpolku toteutetaan Ruutanan ja Haralanharjun kautta ennen Tarastenjärven alueen toteuttamista. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Tampereen rajalle, Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen viereen, valtatien 9 kummallekin puolelle. Tarastenjärven eritasoliittymä jää alueen länsipuolelle. Alue on maastoltaan vaihtelevaa. 400 kv:n voimalinja halkoo alueen lounas-koillinen suunnassa. Kaakkoiskulmassa sijaitsee Siperiantien varressa muutaman omakotitalon muodostama kokonaisuus, valtatien pohjoispuolella yksi omakotitalo. Huoltoasema toimii valtatien varressa. Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä 3

4 Kallioperältään alue kuuluu Tampereen migmatiittivyöhykkeeseen, joka on tyypiltään liuskeista. Alueella on myös jonkin verran kulutusta kestäviä kivilajeja, kuten pegmatiittia, amfiboliittia. Heti Ruutanan taajaman pohjoispuolella kulkee itä-länsisuuntainen kallioperän ruhjelinja. Sen tuottamaan uurteeseen on muodostunut mm. Matkajärvi, joka laskee Näsijärveen. Maaperältään alue on pääosin moreenia (Mr) ja saraturvetta (Ct) sekä jonkin verran kallioalueita (Ka). Ks. kartta oikealla. Vesisuhteet Alue ei ole pohjavesialuetta. Pintavedet laskevat suunnittelualueelta kohti Näsijärveä, suurin osa pohjoisen Tiikonojan ja pieni osa Matkajärvestä lähtevän ojan kautta. Ka Ct Mr Korkeussuhteet Suunnittelualueen korkein kohta on alueen koilliskulmassa sijaitseva mäki, +143 merenpinnasta. Jos mäki jätetään rakentamisen ulkopuolelle, maaston korkeudet vaihtelevat +119 mpy:n ja +134 mpy:n välillä. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen täyttökorkeus on n mpy. Alueen poikki kulkevat voimalinjat määrittävät myös tulevia maanpinnan korkeustasoja linjan alla. (Ks. kartta alla) 4

5 Tummaverkkoperhonen Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen päiväperhonen, jonka tärkeimmät suomalaiset esiintymisalueet ovat Tampereen Aitolahden-Teiskon ja Oriveden alueella. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Tummaverkkoperhosen toukkavaiheen ainoana ravintokasvina toimii lehtovirmanjuuri, ja lajin elinalueita ovat kosteapohjaiset turveniityt, vesijättömaa-alueet ja kosteat laidunmaat. Vieressä on usein lämmin avoin rinnealue: hakkuuaukea, sähkölinja, tie yms. Tavallisesti perhosesiintymä on suppea-alainen ja rajoittuu lähes aina avo-ojaan, puroon tai jokeen. Esiintymä siirtyilee niittyalueella vuosien kuluessa sen mukaan miten kasvillisuus niityn eri kohdissa kehittyy. Seuraavassa Ruutanan osayleiskaavan luontoselvityksen ja Vatialan-Lamminrahkan- Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenvedon mukaiset luontokohteet. Suositukset maankäytölle kohteittain on esitetty kursiivilla. 1. Liito-oravan havaintopaikat Muutama liito-oravan käyttämä puu, Siperiantien alueella ja Matkajärven länsipuolella 2004 ja Havaintopaikat ja rajatut esiintymät on säilytettävä rakentamattomina siten, että havaintopaikalla säästyy yhtenäinen metsikkö sekä muille metsäalueille johtava kulkuyhteys. 2. Tummaverkkoperhosen esiintymäalueet Tummaverkkoperhoselle soveltuva alue, ei havaintoja vuonna (Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Ruutanan alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöstä. Kuusi niittyä (mukaan lukien Siperiantien varren niitty 255) on tummaverkkoperhoselle vielä kunnostettavissa, mutta kunnostus ei ole kui- 5

6 tenkaan perusteltua, sillä elinvoimaiset tummaverkkoperhoskannat sijaitsevat nykyisellään niin kaukana, että lajin leviäminen kunnostettaville niityille ei ole mahdollista. Niitty on soveltuva elinympäristö, hoitoluokka 5 eli hoito ei ole tarkoituksenmukaista. (Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010, Marja-Liisa Pitkänen, 2010.) Esiintymäniityt on säilytettävä rakentamattomina. Lähiympäristön rakentamisen vaikutukset niittyjen kosteustasapainoon on otettava erityisesti huomioon. 3. Tarasjärven luhta Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Tarasjärven länsiranta on kosteaa vähäpuustoista luhtaa, joka on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) metsäluhdat on mainittu Etelä-Suomessa vaarantuneena uhanalaisena luontotyyppinä; pensaikko- ja avoluhdat on mainittu silmälläpidettävinä luontotyyppeinä. Luhdalla kasvaa harvaa nuorta koivikkoa ja pajukkoa. Luhdan muuta kasvillisuutta ovat järviruoko, kurjenjalka, raate, luhtavuohennokka, vehka, pullo-, luhta- ja viiltosara, ulpukka. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. Ojituksia ja muita maaperän muokkauksia tulisi välttää luhta-alueella. 4. Rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Kohde on ruohoinen heinäkorpi sekä sinivuokko-käenkaali-metsäimarretyypin tuore lehto. Kohteen luonnontilaa heikentää vuonna 2006 tehty harvennushakkuu. Hakkuussa jätettyä puustoa ovat järeä kuusi ja mänty. Kenttäkerroksen lajistoa ovat nuokkuhelmikkä, tesma, metsäimarre, kivikkoalvejuuri, isoalvejuuri, lillukka, sormisara ja kielo. Pohjakerroslajistona kasvaa mm. ruusukesammalta. Kohteeseen sisältyy Tiikonojan latvahaara, missä kasvaa korpisorsimoa. Korpisorsimo lukeutuu Suomen kansainväliseksi erityisvastuulajiksi. Vastuulajeilla ei ole mitään lainsäädännössä määritettyä statusta; maininta vastuulajiluettelossa ilmentää tarvetta lajien tutkimuksen ja seurannan tehostamiseen sekä vastuulajien elinympäristöjen huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa. (Tampereen kaupunki 2008) Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 5. Matkajärven räme II Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Matkajärven ja valtatien 9 välissä sijaitsee rämelaikku, jonka puusto on aiemmin ollut lähes luonnontilassa ja joukossa on ollut runsaasti keloja ja suotyypeistä ovat edustettuina ainakin isovarpu-, tupasvilla- ja rahkaräme. Valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) isovarpu- ja tupasvillarämeet on mainittu Etelä-Suomessa silmälläpidettävinä luontotyyppeinä. Kohteen luonnontila on nykyisellään heikentynyt Tarastenjärven eritasoliittymän rakentamisen ja alueella suoritettujen metsänhakkuiden myötä. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 6. Matkajärven ympäristö Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU, luontodirektiivin liitteen IV a mukainen tiukasti suojeltava laji), rusokääpä Uhanalaiset ja suojeltavat luontotyypit: keski-ikäiset ja vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat (NT), isovarpurämeet (NT), tupasvillarämeet (NT), metsälain 10 mukaiset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt (pienvesien välittömät lähiympäristöt) Arvoluokka: Seudullisesti arvokas Matkajärven ympäristö on monipuolinen kokonaisuus, joka muodostaa myös merkittävän ekologisen jatkumon ja yhteyden kuntarajan yli Haapakorvesta Ruutanan pohjoispuolelle. Alueella on aiemmin esiintynyt liito-oravaa sekä Tampereen Haapakor- 6

7 ven alueella että Matkajärven ratametsissä ja alueella on yhä lajille sopivaa elinympäristöä. Matkajärven länsipuolella suojaisessa notkelmassa sijaitsee puro ja hieno, vanha puronvarsikuusikko. Puronvarsimetsä on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnontilaltaan hyvässä metsässä on paljon lahopuuta eli koivupökkelöitä sekä koivu- ja kuusimaapuuta. Puissa on runsaasti kääpiä, mm. harvinainen rusokääpä. Matkajärven rantametsissä on paikoin myös ympäristöstään selvästi erottuvaa luhtaista ja rehevää lehtimetsää, jossa kasvaa vaihtelevan ikäistä harmaaleppää, raitaa, haapaa ja koivua. Matkajärven ja Ruutanantien itäpuolella on luonnontilaltaan hyvää tupasvillarämettä ja tupasvillarahkarämettä. Matkajärven ympäristö ja sen itäpuolinen suo sekä Ruutanajärven rantametsät muodostavat merkittävän itä länsisuuntaisen ekologisen yhteyden. Alue on myös luonnonmaiseman ja virkistyksen kannalta merkittävä. Ruutanantien länsipuoli: Rakentamista vain pakottavassa tarpeessa. Ruutanantien itäpuoli: Olisi hyvä jättää rakentamatta. Rakennettu ympäristö Alueen keskelle sijoittuu huoltoasema, jossa toimii myös postipalvelut. Tontilta on liittymä Jyväskyläntielle. Asemakaava-alueella asuu tällä hetkellä n. 20 ihmistä, pääosin Siperiantien varressa. Ruutanantien varressa sijaitsevat tällä hetkellä päiväkoti ja kauppa. Ruutanan kouluun on matkaa Siperiantieltä vajaa kolme kilometriä. Rakennetusta ympäristöstä ja arkeologiasta tehtiin selvitykset Ruutanan osayleiskaava-alueelta vuonna Alueelta ei havaittu muinaisjäännöksiä tai erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Asemakaava-alueen rakennusryhmää Siperiantien varrella on selvityksessä kuvattu karjalais- ja rintamamiestiloiksi. Nykyinen rakennuskanta Omakotirakennuspaikoista monet on muodostettu jo 1930-luvulla. Siperiantien varressa valtatien eteläpuolella on muutama omakotitalotontti, joiden rakennuskanta on tyyliltään hyvin vaihtelevaa. Lähin asutus valtatien pohjoispuolella sijoittuu noin 300 metrin päähän asemakaava-alueen rajasta lukuun ottamatta Siperiantien varren omakotitaloa, joka sisältyy asemakaava-alueeseen. Lounaassa Tampereen puolella asuinrakennus sijoittuu noin 300 metrin päähän asemakaava-alueesta. Verkostot Huoltoasemalle on rakennettu vesijohto. Tampereen hyötyvoimalaa varten on rakennettu vesihuoltoa ja kaukolämpöverkostoa. 7

8 Fingridin 400 kv:n voimajohdot kulkevat suunnittelualueen poikki. Ilmajohto Siperiantien länsipuolella on vedetty maakaapeliin. Mm. huoltoasemalta kulkee sähkökaapeleita itään. Jätteenkäsittelykeskus, Tampere Jätteenkäsittelykeskuksessa toimivat tällä hetkellä vaaka-asema, pientuojien lajittelupaikka, Ressu-jätteenkäsittelylaitos, kompostointilaitos, vaarallisten jätteiden asema, loppusijoitusalue, kaatopaikkakaasujen talteenotto, hyötyjätteiden ja kierrätyspolttoaineen varastointikenttä, tuhkan läjitysalue, öljyisten maiden kompostointikenttä, rakennusjätteen lajittelukenttä ja nestemäisten jätteiden vastaanottoallas. Jätetäyttöalueen pinta-ala on noin 30 ha ja täytön korkein kohta on noin +155 metriä merenpinnasta. Vaaka-aseman kohdalla pihan taso on noin +121 metriä merenpinnasta. HyötyvoimalaitosTampere Rakenteilla olevassa Tammervoiman laitoksessa on tarkoitus käsitellä vuosittain noin tonnia jätettä. Tästä määrästä tuotetaan 300 GWh kaukolämpöä ja 100 GWh sähköä. Voimalaitos otetaan energiantuotantoon tammikuussa (Rakennuslupa 06/2013, Ympäristölupa 02/2013). Maanomistus Maa-alue on osittain kunnan omistama. Kunta omistaa violetilla värjätyt alueet. (Ks. viereinen kartta) Liikenne Aluetta halkoo valtatie 9 Jyväskylään. Tampereen puolelle on rakennettu eritasoliittymä. Tarastenjärven eritasoliittymä valmistui vuonna Valtatie 9 on osa Suomen TEN -tieverkkoa ja on maan tärkein valtakunnallisia keskuksia yhdistävä poikittaisyhteys Länsi- ja Itä-Suomen välillä. Valtatien 9 parantamisesta on laadittu yleissuunnitelma vuonna Eritasoliittymästä alkaa Ruutanantie eli maantie 3400 Ruutanan asuinalueen suuntaan. Huoltoaseman tontille on valtatieltä liittymä ja Siperiantie kulkee tällä hetkellä tasossa valtatien poikki. Hyötyjätevoimalalla käy arkipäivisin noin ajoneuvoa. Jätteenpolttolaitokselle suuntautuva liikenne vähentää Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle suuntautuvaa liikennettä (Hyötyvoimalan ympäristölupa 2013). Vaaka-aseman kautta kulkee päivittäin noin 170 raskasta ajoneuvoa ja keskimäärin 250 pientuojaa (Pirkanmaan jätehuollon vuosikertomus 2013). Joukkoliikenne Bussi numero 47 kulkee Tampereen ja Suinulan välillä Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Pysäkkejä ei tällä hetkellä ole jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Kaarinanpolku Kaarinanpolku kulkee asemakaava-alueen poikki pohjois-eteläsuunnassa Tarastenjärveä ja kunnan rajaa sivuten. Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty 8

9 vaihtoehtoinen reitti ruutanan taajaman itäpuolelta pohjoiseen. Kaarinanpolku on tarkoitus siirtää tälle uudelle, muodostettavalle reitille, pois kaatopaikan läheisyydestä. Ympäristön häiriötekijät Valtatien 9 ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä melun ennustetarkastelussa Siperian omakotitalot ulottuvat melualueelle, yli 55 db:n vyöhykkeelle. Valtatien yleissuunnitelmassa on meluvalleja sijoitettu tien kummallekin puolelle. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen häiriöt ympäristöön ovat pääasiassa haju ja lokit. Kompostointimenetelmien kehittyessä ongelmat ovat todennäköisesti vähenemässä. Valtatien 9 varressa olevalla huoltoasemalla säilytetään räjähtäviä ja maaperään joutuessaan saastuttavia aineita. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (2007) alue on Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu jätteenkäsittelyaluetta (EJ) ja sen suojavyöhyke (sv), teollisuusja varastoaluetta (T), työpaikka-aluetta (TP), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Ulkoilureitti eli Kaarinanpolku on merkitty avoimella palloviivalla ja viheryhteys-tarve vihreällä katkoviivalla. Voimalinja kulkee alueen poikki lounas-koillinen -suunnassa. Tampereen puolella on osoitettu teknisen huollon kehittämisen kohdealue (tk3) ja suunniteltu sähköasema (EN1-15). Pirkanmaan 2. maakuntakaavaa 2040 ollaan laatimassa. Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmän päätetyssä perusratkaisussa varaudutaan ns. 2-kehään, joka on linjattu Hervannasta Lentolaan valtatielle 12. Siitä eteenpäin valtatielle 9 asti 2-kehä on osoitettu optiona. Maakuntakaavaan liittyvässä selvityksessä vuodelta 2013, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - Uudet tuulivoiman selvitysalueet, on osoitettu Kangasalan puolelle kaksiosainen alue 110, Tarastejärvi-Loukkaankorvensuo, tuuli-voimaloiden esitetty lukumäärä on näillä alueilla yhteensä 5 kpl. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Rakennesuunnitelmassa alue on osoitettu merkinnällä uusi/merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue, 34 VT9 varsi, Tarastenjärvi Kangasala, Tampere. Alue on Uusi/kehitettävä ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alue, kierrätys ja ympäristöteknologia, arviolta 2500 työpaikkaa Kangasalan puolella ja 3000 Tampereen puolella. Alueen on mainittu edellyttävän kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä. 9

10 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 luonnos Tarastenjärven alue on uusi/merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue. Alueelle on merkitty tähdellä osaamiskeskittymä. Uusi/parannettava tie (Valtatie 9 ja kehä II etelästä) on merkitty violetilla. Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa (2010) alueelle on osoitettu tarkemman suunnittelun tarvealuetta (sel), teollisuus- ja varastoaluetta (T), työpaikkatoimintojen aluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), työpaikkatoimintojen aluetta, jossa voi myös vähäisesti rakentaa pientalovaltaista asutusta (TY-2), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ulkoilunohjaamistarvetta (MU), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde/alue (luo), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue vihreällä koukeroviivalla, viheryhteystarve vihreällä katkoviivalla ja 400 kv:n sähkölinja. Tieliikenteen yhteystarve on merkitty mustalla katkoviivalla. Nuolella osoitetaan yhteystarve Siperiantieltä Mustijärventielle Jyväskyläntien eteläpuolitse sekä Tarasjärven ympäristössä yhteys Tampereen puolella olevalle työpaikka- ja teollisuusalueelle. (Kaarinanpolku on osayleiskaavaehdotuksen mukaan tarkoitus siirtää idemmäksi, pois tältä suunnittelualueelta.) Taajamien osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, 2000) alueelle on osoitettujätteenkäsittelyaluetta, teollisuus- ja varastoaluetta sekä työpaikka-aluetta valtatien eteläpuolelle. 10

11 Asemakaavoja ei ole alueella. Lähimmät Kangasalan puolella ovat Ruutanassa. Valtatien 9 yleissuunnitelma ja siihen liittyvät selvitykset (Pirkanmaan ELYkeskus, 2010) Hankkeen YVA-menettely on vuodelta Yleissuunnitelmaratkaisu on 2-ajoratainen moottoritie välillä Alasjärvi Ruutana ja keskikaiteellinen nelikaistatie välillä Ruutana Orivesi. Toisessa vaihtoehdossa moottoritien osuus jäisi lyhyemmäksi. Pohjanvahvistuksena pehmeiköillä käytetään massanvaihtoa kaivamalla. Alustavasti on massanvaihtoa katsottu tarvittavan huoltoaseman ja Siperiantien välillä. Valtatielle toteutetaan Tarastenjärven eritasoliittymän yhteyteen korkeatasoiset pikavuoropysäkit kevyen liikenteen järjestelyineen. Nopeusrajoitus on 100 km/h. Tarvittava tiealue on alustavasti esitetty suunnitelmakartoilla ja ulottuu 2 metriä riista-aidan ulkopuolelle. Suoja-alueen leveys on moottoritiellä 30 metriä ja 4-kaistaisella osuudella 30 metriä mitattuna lähimmän ajoradan keskeltä. Rampeilla ja risteävillä teillä suoja-alue on 20 metriä tien keskilinjasta. ELY:n ja suunnittelualueen kuntien välinen kustannusvastuu määräytyy kuntien ja valtion sopimien yleisperiaatteiden mukaan ja se sovitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuntien korvattavia ovat mm. maankäytön tarpeista johtuvat tie- ja katujärjestelyt. Tampereen kaupunki Ojalan osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2013, mutta osayleiskaavan laatiminen on keskeytetty. Tarastenjärven asemakaava 8475 on vireillä jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen ympäristössä. Tampereen ja Kangasalan asemakaavoja on laadittu yhteistyössä. Ympäristöluvat Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Päätös on voimassa toistaiseksi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Katu- ja vihertuotannolle ympäristöluvan toiminnan olennaisesta muuttamisesta koskien Tampereen Infran jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa sekä kallion louhintaa ja 11

12 murskausta, kiinteää asfalttiasemaa sekä romuajoneuvojen esikäsittelyä ja varastointia Tarastenjärven varastoalueella. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Tammervoima Oy:lle ympäristöluvan jätteenpolttolaitoksen toimintaan Tarastenjärven alueella. Laitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä Tampereen Sähkölaitosyhtiöiden sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Jätteenpolttolaitoksen toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Rakennuskielto Asemakaava-alueelle on asetettu maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukainen rakennuskielto Kangasalan valtuustossa Kangasalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2030, Tarastenjärven aluetta ei ole mainittu. Selvitykset Tyopaikka-alueselvitys, luonnos , Pirkanmaan liitto Työpaikkakeskittymät syntyvät sijaintitekijöiden lisäksi myös kasautumisetujen seurauksena, jotka synnyttävät yrityksille ennen kaikkea tuottavuus- ja synergiaetuja. Tampereen ja Kangasalan yhteisen hulevesiselvityksen 1. vaihe on valmistunut, laatijana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kiviainesselvitys on tekeillä ja valmistuu vuoden 2015 alussa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kangasalan kunnan Elinkeino-ohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää Tarastenjärven alueelle yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa yritysalue, joka on luontainen paikka ympäristö- ja energialiiketoiminnalle sekä logistiikalle. Taajamien yleiskaavassa 2000 ja Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa 2010 alueelle on osoitettu teollisuusalueita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan käynnistämisestä on päätetty kaavan vireille tullessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat Maanomistajat, alueen ja ympäristön asukkaat, Ruutanan asukasyhdistys ry, Ruutanan omakotiyhdistys ry, Päivärinteen omakotiyhdistys ry, yksityistiekunnat Kangasalan Yrittäjät ry, Alueen toiminnanharjoittajat Kangasalan Latu ry, Kangasalan Retkeilijät ry, Kangasalan luonto ry, Metsästysseurat Kunnan hallintokunnat (elinkeinot, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, ympäristöterveydenhuolto) Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Kangasalan Lämpö Oy, Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Vesi, Kangasalan Vesi liikelaitos, Fingrid Oyj, Tampereen sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Elenia Oyj, Elisa Oy Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos, Puolustusvoimat, Tukes, Tredea Oy 12

13 Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu Kangasalan sanomissa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä samaan aikaan Tampereen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Siitä saatiin seuraavat mielipiteet (lyhennelty): Heikki Mustila 1. Yleistä: Koska maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että alueiden käyttö ja rakentaminen tulee tehdä niin että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle, niin on käsittämätöntä että kunta on tuomassa Ruutanan asukkaille uuden ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alueen. Jo tällä hetkellä on Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksesta asukkaille riittävästi (ehkä jopa liikaakin) haittatekijöitä kuten hajut, linnut, rotat, riskit vesistöjen pilaamisesta jne., ei liene kohtuullista että ympäristöhaittoja ehdoin tahdoin lisätään. 2. Tavoitteet : Suunnitelma lähtökohtaisesti virheellinen; ei järkeä keskittyä kierrätykseen ja uusiomateriaaleihin. Ei tuulivoimaloita. Ei kiviteollisuutta eikä muutakaan suurta melua tuottavaa toimintaa. Ei kananlanta- tai vastaavaa hajua aiheuttavaa teollisuutta. Tilalle normaali teollisuusalue, kuten Tampereen Hervannan tai Sarankulman teollisuusalueet. Pyrittävä hyödyntämään 9-tien suomat mahdollisuudet. Riittävät tonttikoot ja joustavat rakentamis- ja myyntiehdot (ei siis niin kuin Kallion alueella). Tavoitteena tulee olla Ruutanan nykyisten ja tulevien asukkaiden oikeuksien huomioon ottaminen ja alueen vetovoiman ja positiivisen brändin vaaliminen, joten viherpiiperryksen alttarille ei saa uhrata aikaisempien sukupolvien työtä. 3. Arvioitavat vaikutukset : Asukkaiden elinympäristön viihtyvyys ja terveellisyys (esim. tuulivoimaloiden melu) Alueen haluttavuus asuinpaikkana, asuntojen arvojen säilyminen. 4. Muuta: Pyrittävä kerrankin Kangasalan kunnassa avoimuuteen ja aitoon vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa, sillä voidaan jo ennalta ehkäistä ongelmien synty ja mahdollistaa sellainen asemakaava, että sen tontit kiinnostaisivat laajalti erilaisia yrittäjiä ja kävisivät kaupaksi. Kangasalla on riittävästi esimerkkejä epäonnistumisista. Jari Kolehmainen TAVOITTEET: OAS:ssa mainittujen tavoitteiden lisäksi kaavahankkeen tavoitteeksi tulee asettaa se, että laajentuva yritysalue edesauttaa myös Ruutanan kehittymistä vetovoimaisena ja viihtyisänä asuintaajamana. Tämä lisäisi merkittävästi yritysalueen hyväksyttävyyttä Ruutanan asukkaiden keskuudessa. OSALLISTUMISPROSESSI JA VAIKUTUSARVIOINNIT : Kaavahankkeen osallistumisprosesseihin ja vaikutusarviointeihin tulisi sisällyttää seuraavat näkökulmat: Yritysalueen vaikutukset Ruutanan kaupallisiin palveluihin: Kaavaprosessissa tulisi selvittää a)millaisia tavallisia ruutanalaisia palvelevia yksityisiä ja julkisia palveluita tulisi ja voisi sijoittaa yritysalueelle sekä b)kuinka yritysalueen rakentuminen voisi edistää yksityisten ja julkisten palveluiden kehittymistä Ruutanassa (esim. toinen päivittäistavarakaupan yksikkö)? Yritysalueen liikenteelliset vaikutukset: Ruutanasta ei ole toimivaa ja turvallista kevyen liikenteen yhteyttä Tampereen suuntaan. Yritysalueen rakentumisen yhteydessä tämä kysymys on ratkaistava jo sen vuoksi, että alueen liikennemäärät kasvavat. Vaikutustenarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka yritysalueen rakentuminen voi edesauttaa myös Ruutanan joukkoliikenteen kehittymistä. Yritysalueen esteettinen laatu sekä sopivuus maisemaan ja ympäristöön: Kaavaprosessin yhteydessä on arvioitava yritysalueen vaikutuksia alueen esteettiseen laatuun. Oleellista on, että VT9:n, Tarastejärven eritasoliittymän ja Ruutanantien varteen sijoitettavat rakennukset ja niiden pihapiirit ovat myös esteettisesti korkealaatuisia ja lä- 13

14 hiympäristön piirteisiin sopivia. Melua, pölyä, hajuja ja esteettistä haittaa aiheuttavat toiminnot on sijoitettava suunnittelualueella siten, että niiden haitat lähiympäristölle poistuvat tai minimoituvat. Kaija Auterinen Kaavan pohjoisraja on vedetty "suorana viivana". Rajan vedosta olisi hyvä keskustella ja ottaa huomioon maanomistus myös katsottuna Tampereen puolella. Mielipidettä miten raja olisi hyvä vetää meillä ei ole vielä, mutta nykyinen ehdotus tekee meille mutkan. Jos alueelle tulee toimintaa, jolle tarvitaan suojavyöhyke, tämä alue on oltava Kangasalan kunnan omistamalla maalla. Vertailuna Tampereen puolella kaatopaikan suojavyöhyke levittäytyy laajasti yksityiseen metsään ja tuloksena on metsän paha roskaantuminen jo vuosikymmenien aikana. Tosin kaatopaikan edustajan mielestä tämä roskaaminen on hyväksyttävää (keskustelutilaisuus ). Alueella tehtävät muutokset pitäisi myös täyttää metsälain määräykset, taas esimerkki Tarastejärven kaatopaikasta: kaatopaikka aukaisi ojan luonnonkauniiseen Tiikonojaan ilman selkeytysallasta. Pohjoispuolella olevassa metsässä ei tällaista saa tehdä ilman selkeytymisallasta (lain pitäisi olla sama kaikille). Kari Mäkiö ja 53 allekirjoittajaa Kaikki allekirjoittaneet ovat osallisia. Osallisten määrää on tarkennettu keskustelutilaisuudessa ja siihen tulee varmaankin vielä lisäyksiä. Maakuntakaavan yhteydessä etsitään sopivia alueita tuulivoimaloille ja ollaan sijoittamassa viisi tuulivoimalaa tälle alueelle, sekä sen välittömässä läheisyydessä pohjoiseen sijoittuvalle alueelle, alue nro 110 Pirkanmaan Liiton tuulivoimaselvityksessä. Ilmoitan tuulivoimalahankkeeseen VASTUSTAVAN mielipiteeni ja perustelen sitä seuraavasti: 1. Suurten tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Pelkästään melu-, varjostus-, ja välkevaikutukset ulottuvat usean kilometrin säteelle ja maisemavaikutukset jopa km:n päähän. 2. Tuulivoima-Atlaksen mukaan Tarastenjärven alueella tuulen keskinopeus vuositasolla on alle 6 m/s. Tuulivoimaloiden energiantuotannon kannalta tuulen keskinopeus on niin alhainen, että sähköenergian järkevän tuottamisen kannalta alueelle pitäisi rakentaa jättimäisiä tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on vähintään m ja pyyhkäisykorkeus vähintään yli 200 m. Silti niiden vuotuinen sähköntuotanto jäisi arviolta noin 20 % niiden nimelliskapasiteetista. 3. Suomeen on jo nyt suunnitteilla ainakin MW:n edestä tuulivoimaa, pääasiassa rannikkoalueille. Tästäkin vain osa, eli 2500 MW voi käytännössä toteutua valtion tukeman syöttötariffituen turvin. Ei ole enää perusteltua lähteä suunnittelemaan tällaista hanketta Tarastenjärvelle, kun tuulisemmille alueille on jo suunnitteilla suuri määrä tuulivoimaloita. Tuulivoiman tuotanto Suomessa on tappiollista ilman valtion mittavaa tukea. 4. Suurten tuulivoimaloiden läheisyydessä asuville ihmisille on todistetusti aiheutunut haittaa ja ongelmia asuinympäristön muutoksista. Merkittävimpinä syinä ovat voimaloiden meluhaitat, joita on mittaustuloksilla osoitettu Suomessa. Suurten tuulivoimaloiden matalat, jaksottaiset äänet tunkeutuvat asuntojen rakenteiden lävitse aiheuttaen terveyshaittoja, mm. uniongelmia. Kun näitä haittoja on ilmennyt, on niiden tutkiminen ja todistaminen osoittautunut hintavaksi operaatioksi. Kuntien viranomaisilla ei ole riittäviä laitteistoja tai mahdollisuuksia tarpeellisten mittausten suorittamiseen, vaan mittaukset tulee teettää ulkopuolisilla, tuulivoiman melumittauksiin perehtyneillä yhtiöillä. Suurten tuulivoimaloiden suurin meluhäiriö ilmenee pääasiassa juuri ilta- ja yöaikaan, jolloin kuntien virkamiehiltä ei voida edellyttää tällaista mittaustyötä virkaajan ulkopuolella. 5. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun lisäksi huomattavia haitallisia vaikutuksia on voimaloiden aiheuttamalla valon ja varjon vuorottelusta seuraavalla välkkeellä. Välkevaikutus tuulivoimaloiden läheisyydessä on laaja ja ulottuu voimalasta 2-3 kilomet- 14

15 rin päähän. Tämä on erittäin häiritsevää lähialueen asukkaille esim. kesällä auringon paistaessa ja talvella pimeänä aikana sekä eri vuorokauden aikoina. Tiedetään myös, että eläimistä varsinkin hevoset ja hirvet säikkyvät suurten tuulivoimaloiden lapojen pyörimistä ja välkettä. Hevosten pito ja esimerkiksi ratsastusharrastus saattaa tästä suuresti kärsiä tai jopa joudutaan lopettamaan kokonaan. 6. Maisema, kulttuuriarvot ja suurten tuulivoimaloiden vaikutus ympäröivään maisemaan: Tarastenjärven välittömässä läheisyydessä sijaitsee Haralanharjun valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä maisema. Haralanharjun näkötorni on suunnitellun tuulipuiston välittömässä läheisyydessä noin neljän kilometrin päässä. Luonnonkauniilla Haralanharjulla on suuri kulttuuriarvo Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin. Haralanharju on nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisemaalueista. Suuret tuulivoimalat hallitsisivat korkeutensa takia maisemaa 3-5 km:n säteellä ja pilaisivat arvokkaan maiseman mittasuhteet ja eheän kokonaisuuden. Vaalean värinsä ja pyörivien lapojen takia ne näkyvät maisemassa km:n päähän. On järjetöntä tuhota ainutkertainen, kansallinen ja maakunnallinen kulttuuriarvokohde, rakentamalla Tarastenjärven alueelle veronmaksajien tuella muutama tuulivoimala, joilla energiantuotannon kokonaisuuden kannalta ei ole mitään merkitystä. Zacharias Topeliuksen kuvaama, alueen ainutlaatuinen kauneus niin kauas kuin silmä siintää, nään järviä lahtineen, on mennyttä, jos suunnitelma toteutetaan. 7. Tuulivoimalan pystytyskustannuksista n. 90 % menee ulkomaille. Vaasa Energialaskelman mukaan pelkän koneiston osuus voimalasta on 75 % ja ne kaikki hankitaan nyt ja jatkossa ulkomailta. Asennukseen tarvittavat osaajat tulevat turbiinivalmistajilta ulkomailta. Maansiirtourakat kilpailutetaan ja urakoitsijat voivat tulla esim. Virosta, joten hankkeen merkitys paikalliselle työvoimalle on vähäinen. Pystytysurakka kestää 2-3 kuukautta. Kunnan saama kiinteistövero ei ole merkittävä, varsinkaan jos sitä verrataan siihen, että rakentamiskelpoista ja kaavoitettua rakennusmaata jää rakentamatta voimalan laajalle alueelle ulottuvasta haittavaikutuksesta. 8. Uudis- ja täydennysrakentaminen tuulivoimaloiden läheisyydessä voi loppua kokonaan. Tarastenjärven voimaloiden vaikutuspiirissä on tuhansia ihmisiä ja suunnitteilla olevia kaavoituksia rakentamiseen. Tampereen kaupunki suunnittelee uudisrakentamista Nurmi-Sorilaan. Suunnitelmassa talojen tarvitsema energia tuotetaan aurinkokennoilla. Tuulivoimaloiden vaikutus tuhoaa tämän suunnitelman, koska tuskin kukaan haluaisi muuttaa tuulivoima-alueelle. Olemassa olevat asukkaat taas pyrkivät pois sieltä. Voimaloiden vaikutus on huomattava asuntojen jälkimarkkinoinnin hintoihin. Aktia Kiinteistövälityksen mukaan arvonalennus on keskimäärin 1/3 normaalista hinnasta. Asuntojen arvonalennusten yhteismäärä voimaloiden vaikutusalueella voi olla kymmeniä miljoonia euroja. 9. Aitovuoren ilmavalvontatutka sijaitsee hyvin lähellä Tarastenjärveä. Liikennevirasto Trafin määräysten mukaan suurten, 150 metrin kokonaiskorkeuden ylittävien voimaloiden koneiston päälle on asennettava kaksi korkeatehoista lentoestevaloa. Kokonaiskorkeus tarkoittaa siis lavan ylintä pyyhkäisykorkeutta. Määräysten mukaan valojen on oltava B-tyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Välähdysnopeus on kertaa minuutissa. Tehon on oltava 2 x kandelaa päivällä ja 2 x 2000 kandelaa yöllä. Koska Tampere-Pirkkala lentokenttä sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä, on selvää, että Tarastenjärven alueella korkeisiin tuulivoimaloihin vaadittaisiin B-tyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Lentoestevalojen välke näkyy todistetusti syksyisellä tai pimeällä säällä kilometrin päähän. Näin täytyykin olla, koska ne on tarkoitettu lentäjille varoitusvaloiksi. Tarastenjärvelle ei voida rakentaa niin suurta tuulivoimapuistoa, että Aitovuoren tutka voitaisiin lakkauttaa ja rakentaa uusi tutka-asema jonnekin muualle. Kansallista turvallisuutta ei pidä uhrata muutaman tuulivoimalan takia. 15

16 Päivärinteen Omakotiyhdistys ry (saap ) Vetoomus Tarastenjärven alueelle kaavaillun tuulipuiston sijoittamisesta kauemmaksi Onkijärven asuinalueesta Me, Päivärinteen Omakotiyhdistyksen jäsenet, vaadimme, että Tarastenjärven tuulipuisto sijoitetaan mahdollisimman kauas Onkijärven asuinalueesta. Alueella on merkittävä määrä ympärivuotista asutusta ja uusia omakotitaloja rakennetaan kokoajan lisää. Tuulimyllyjen aiheuttama matalataajuinen melu kantautuu muunlaista melua kauemmaksi ja sitä on käytännössä mahdotonta torjua. Melu aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja ja vähentää alueen asuinmukavuutta. Kaavailtu tuulipuisto sijaitsee liian lähellä asuinaluettamme. Tänne kohdistuu jo nyt meluhaittoja 9-tieltä emmekä halua tänne lisää melurasitusta. Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu on järjestetty asemakaavan aloitusvaiheessa Neuvottelussa sovittiin mm. seuraavista asioista: Pirkanmaan ELY keskus ei näe Kehä II maantieyhteytenä perusteltuna. Asemakaavoissa varataan valtatien 9 parantamisen yleissuunnitelman mukaiset liikennealueen aluevaraukset. Yleissuunnitelmaan ei ole tällä alueella tullut muutoksia. Kangasala olisi muuttamassa rinnakkaisteiden kulkuja. Rinnakkaistiejärjestelyistä on tarpeen käydä työneuvottelu Pirkanmaan ELY keskuksen liikennevastuualueen kanssa. Valtatien 9 iikenneselvitystä päivitetään arvioimalla maankäytön lisääntymisen aiheuttama liikenne sekä arvioimalla rinnakkaistien vaikutukset. Tällä perusteella tehdään toimivuustarkastelu. Molempien kuntien yhteinen kokonaishulevesiselvitys laaditaan Tampereen ja Kangasalan asemakaavoitettaville alueille. Lähtökohtana on vesien viivyttäminen tonteilla ja tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapainon säilyminen. Luontoselvitys ja muut luontoarvot on päivitettävä. Viherverkkotarkastelu tulisi laatia kuntien yhteisenä ja ulottaa myös kaavojen ulkopuolisille alueille seudun hahmottamiseksi. Tulivoima-asiassa odotetaan maakuntakaavan lainvoimaisuutta ja tutkitaan mahdollisesti toisessa kaavatyössä. Tarastenjärven jätekeskuksessa voidaan ottaa vastaan vain puhtaita maamassoja. Tampereen seudulla on tarve löytää myös muille maamassoille sijoitusalueita. Pirkanmaan liitto näkee, että Energiapuuterminaalille olisi kova tarve Tampereen kaupunkiseudulla. Puuterminaalin sijoittumista Tarastenjärven alueelle tukevat hyvät liikenneyhteydet. Viranomaisneuvottelu järjestetään myös ehdotusvaiheessa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle seudullisesti merkittävä yritysalue teollisuus- ja työpaikka-alue sekä osoittaa laajentumisaluetta jätehuoltoalueelle (ei läjitysalue). Aluetta suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tavoitteena on suunnitella yritysalue, jossa toimijoilla on mahdollisuudet hyödyntää synergia jätteenkäsittelykeskuksen ja Tampereen työpaikka-alueiden kanssa, esim. kierrätykseen ja uusiomateriaaliin keskittyen. Alueelle harkitaan myös seudullisesti merkittävän tai paikallisen energiapuuterminaalin ja maa-ainesten vastaanotto- ja käsittelypaikan sijoittamista. Suurin osa toiminnoista vaatii rakennusoikeutta hallien rakentamista varten. Näkyvyys valtatielle on mahdollista käyttää hyväksi ja sijoittaa edustavia rakennuksia sen varteen. Alueelle sijoittuvan mahdollisen mainostornin paikka on hyvä määritellä asemakaavassa. 16

17 Asutuksen suuntaan on tavoitteena sijoittaa toimintoja, jotka eivät aiheuta merkittävää ympäristöhäiriötä. Ympäristön osalta tavoitteena on laadukas yritysympäristö ja alueen luontoarvojen turvaaminen. Energiapuuterminaali Energiapuun terminaalivarastoinnilla tarkoitetaan rankapuun, kantojen ja hakkuutähteiden varastointia sekä mahdollista käsittelyä (kuivaus, murskaus, haketus ja karsinta) terminaalissa, mistä raaka-aine edelleen toimitetaan tarpeen mukaan käyttäjille. Terminaalit toimivat myös puskurivarastoina ja niillä voidaan parantaa raakaaineenhankinnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Puuraaka-aineen käsittelyn (haketus ja murskaus) keskittäminen terminaaleihin tuo huomattavat säästöt metsätievarastoissa tapahtuvaan käsittelyyn verrattuna. Lisäksi raaka-aineen kuivuminen ja laaduntarkkailu ovat tehokkaammin järjestettävissä terminaaleissa. Energiapuuterminaaleihin voidaan integroida myös muun bioenergian (pelto- ja järvibiomassa) käsittely ja varastointi sekä lisäksi soveltuvin osin rakennus- ja purkujätteen ja kierrätyspolttoaineen raaka-aineen käsittely ja varastointi. Uusien terminaalien tarve on ilmeinen sillä uusiutuvan puuenergian hyödyntäminen on voimakkaassa kasvussa. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan laatimisen tavoitteena on alueen osoittaminen pääosin yritysalueeksi maakuntakaavan, rakennesuunnitelman ja yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Pelastuslaitoksen harjoittelualuetta on kaavailtu Tampereen puolelle, mutta vaihtoehtoisesti on harkinnassa kentän sijoittuminen Kangasalle. Tuulivoimaa ei ole tarkoitus osoittaa alueelle tämän asemakaavan yhteydessä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös Luonnos nähtävillä Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualeen pinta-ala laajemmassa Lenkki-vaihtoehdossa on n. 200 hehtaaria. Uutta rakentamista osoitetaan hyvin erikokoisille yritystonteille, joiden tehokkuus E alueilla on 0,2, teollisuus- ja varasto- sekä toimitilatonteilla 0,4. Asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueella rakennusoikeus on 500 kerrosneliömetriä tonttia kohti. Asemakaava osoittaa uutta kerrosalaa vaihtoehdosta riippuen k- m 2, mutta monilla alueilla rakentamisen määrä jää vähäisemmäksi, toiminnasta riippuen. Työpaikkojen määrä voi vaihdella suuresti alueelle sijoittuvien yritysten kesken. Asemakaava-alueella asuu tällä hetkellä n. 20 ihmistä. 17

18 Palvelut Jyväskyläntien eteläpuolella sijaitsee huolto-asema, jossa toimii myös postin palvelupiste. Valtatien parantamisen yleissuunnitelmassa liittymä valtatielle suljetaan, jolloin toiminta saattaa muuttua tai sijoittua lähemmäksi eritasoliittymää. Alueelle on tulossa työpaikkoja, joiden lounas- ja kokouspalvelut voisivat muodostaa alueelle palvelujen paikan. Sijoittuessaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle, tavoitteeksi nousi myös tilaa vaativan kaupan sekä paljon tilaa vievien liikuntatoimintojen mahdollistaminen valtatien läheisyydessä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelta tutkitaan ja kaavassa osoitetaan tarkoituksenmukaiset tulevan maanpinnan korkeudet. Kaavamääräyksillä ohjataan rakennusten julkisivuja ja hulevesien käsittelyä. Alueen rakentamista ohjataan myös rakentamistapaohjein. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa on osoitettu uusia rakentamisalueita 1) toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY) valtatien 9 varteen. Alueelle saa rakentaa toimistotiloja, liikuntatiloja ja teollisuus- ja varastorakennuksia, joista ei aiheudu merkittävää haittaa asumiselle. 2) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T ja TY). 3) Lenkki-vaihtoehdossa on esitetty nykyisten omakotitalojen alueelle asuin- ja työhuonerakennusten korttelialuetta (AT). Muut alueet 1) erityisalue (E-2) on osoitettu maa-ainesten ja jätteiden käsittelyyn, kierrätystoimintaan ja energiantuotantoon. Alueelle on mahdollista sijoittaa seudullinen energiapuuterminaali sekä Pirkanmaan jätehuollon laajentaa toimintaansa. Energiapuuterminaaliin menee energiapuuta m3/ha. Jos energiapuuterminaalin koko on n. 8 hehtaaria (vaihtoehto laaja kortteli 8212), alueella voi arvioida käyvän rekkaa vuorokaudessa. 2) seudullinen maanvastaanottopaikka ja maa-ainespankki voi sijoittua erityisalueelle E-3. Alue on sijoitettu maaperältään heikoimmalle alueelle, jota olisi mahdollista täyttää puhtailla maamassoilla. 3) yleisten rakennusten korttelialue pelastuslaitoksen harjoittelukentän rakentamista varten (Y) vaihtoehdossa Lenkki. Virkistysalueet ja suojaviheralueet Luonnosvaihtoehdossa Lenkki Matkajärven ympäristö on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Matkajärven pohjoispuolelle sijoittuu arvokas luontokokonaisuus sekä ekologinen yhteys. Suojaviheralueet (EV) on sijoitettu alueelle ekologisten yhteyksien turvaamiseksi, hulevesien pidättämiseksi alueella, luontokohteiden säilymiseksi sekä suoja-alueiksi teollisuus- ja materiaalikäsittelytoimintojen ympärille. Liikenne, reitit ja katualueet Valtatien 9 eli Jyväskyläntien tiealueen (LT) tilavaraus ja suoja-alue on arvioitu valtatien yleissuunnitelmasta, tilavaraus tarkistetaan. Nykyisen asutuksen yhteydet turvataan tasoristeysten poistumisen jälkeen rinnakkaisteillä tai asemakaavan katuverkon kautta. Yhdyskuntatekninen huolto 18

19 Vesihuollon osalta laaditaan yleissuunnitelma ehdotusvaiheessa. Voimalinjojen alue on merkitty 62 metriä leveäksi johtoalueeksi, jonne rakennusten sijoittaminen ei ole mahdollista. Johtoalueen toiminnoista pyydetään Fingridiltä risteämälausunto. 5.4 Yleiskaavallinen tarkastelu Tarastenjärven asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty oikeusvaikutukseton taajamien osayleiskaava, joka on vanhentunut. Sen vuoksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu, jossa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Sisältövaatimusten huomioiminen: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alueelle sijoittuu todennäköisesti sellaista yritystoimintaa, joka käyttää hyödyksi logistista sijaintia hyötyvoimalan ja jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Alueelle on mahdollista sijoittua kierrätystoimintaan erikoistuneita yrityksiä. Mahdollisen energiapuuterminaalin sijoittuminen alueelle edistää uusiutuvan energian käyttöä. Terminaalit toimivat puskurivarastoina ja niillä voidaan parantaa raakaaineenhankinnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Merkittäviä luontovaikutuksia ei ole nähtävissä. Toisessa luonnosvaihtoehdossa alue rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara jonkin verran pienenee. Luontoarvot päivitetään keväällä ) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Yhdyskuntarakenne jatkuu yhtenäisenä Tampereen puolelta. Alueen kunnallistekniikan verkostot suunnitellaan ja toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Nykyisen toiminnan viereen voi sijoittua ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Olemassa oleva valtatien eritasoliittymä palvelee alueen liikennetarvetta. Asemakaavoitettuun asutukseen jää toiminnan luonteen vuoksi uudessakin rakenteessa suojaviher- ja virkistysalueita. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueelle on kaavaluonnosten mukaan mahdollista sijoittua tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa KTY-alueelle. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai päivittäistavarakaupan sijoittumista ei sallita, koska niillä voisi olla haitallisia vaikutuksia Ruutanassa nykyisin lähikauppana toimivaan elintarvikekauppaan. KTY-alue on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tarastenjärven alue sijoittuu työpaikkaalueelle kaupunkiseudun rakenteeseen. Nykyisen asutuksen välittömässä läheisyydessä ei ole tarjolla palveluita lukuun ottamatta virkistysmahdollisuuksia. Huoltoasema ja Ruutanan palvelut sijaitsevat noin 1-2 kilometrin päässä. Palvelut ovat saavutettavissa sekä jalan, pyörällä että autolla. Nykyisen asutuksen yhteyteen voi rakentaa toisessa vaihtoehdossa työtiloja ja asunnoille rakennetaan vesihuolto. 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Ruutanantiellä kulkee bussireitti ja sen varressa erillinen kävely- ja pyörätie. Työpaikka-alueelle on mahdollista rakentaa kävely- ja pyöräteitä katujen yhteyteen. Vesihuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen tutkitaan ehdotusvaiheessa yhdessä Tampereen ja Kangasalan vesilaitosten kanssa. Kaukolämpöverkostot ovat lähimmillään Tampereen puolella kun hyötyvoimala ja sen verkostot valmistuvat. Raskas liikenne voi liittyä alueelle suoraan valtatien eritasoliittymästä. 19

20 5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Valtatien liikennemelu ulottuu asuin- ja työpaikka-alueelle. Tien parantamisen yleissuunnitelmassa on meluvalleja osoitettu nykyisten talojen kohdalle. Uusia asuinkortteleita ei esitetä. Lähelle asumista sijoittuvien kortteleiden toiminnoissa ei sallita merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Toisessa vaihtoehdossa yksi nykyinen asuinkiinteistö poistuisi käytöstä. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaava osoittaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten sijoittumiselle ja hyötyvoimalan ja jätteenkäsittelykeskuksen synergian hyödyntämiseen. Alueelle voi sijoittua sellaista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, toisin kuin asutuksen välittömässä läheisyydessä oleville alueille. 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen Tieliikenteen meluhaittoja on tutkittu valtatien YVA:ssa. Meluhaittoja voidaan vähentää asuin- ja työpaikkatonteilla rakenteellisesti tai rakennusten sijoituksella. Toimintojen sijoittuminen halleihin vähentää ympäristöhäiriöitä. Puustoiset suojaviheralueet estävät joidenkin haittojen leviämistä. Hulevesien käsittelyllä tonteilla ja suojaviheralueilla hallitaan hulevesien kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristöluvissa määritellään tarkemmin haittojen vähentämisen tarve. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Asemakaavan tarkemmassa suunnittelussa huomioidaan korkean rakentamisen vaikutukset Haralanharjun maisema-alueeseen. Nykyinen rakennuskanta voi säilyä lukuun ottamatta toisen vaihtoehdon teollisuus- ja varastotonttia, jonka osaksi Siperiantien varren omakotitalo on merkitty. Asemakaava turvaa Matkajärven virkistyskäyttöä ja sen ympäristön luontoarvoja. Rakentamisen vaikutuksia pintavesiin tutkitaan Tampereen ja Kangasalan kaavaalueilta kokonaisuutena ja annetaan tarpeellisia määräyksiä hulevesien viivyttämisestä ja imeyttämisestä. Luontoselvitys päivitetään. Luonnosvaihtoehdosta riippuen arvokkaat alueet jonkun verran pienenevät. Kuva Tampereen kaupunki. 20

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KARKAISIJANKUJA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 28.1.2014 ASEMAKAAVAN NUMERO 617 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LENTOLA KYLÄ SUORAMAA KORTTELIT

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS

YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS KANGASALAN KUNTA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS PITKÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 11.2.2008 ASEMAKAAVAN NUMERO 618 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LIUTTU KYLÄ VATIALA KORTTELIT 949,

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA KAAVA 740 PALAUTERAPORTTI, LUONNOSVAIHE 26.1.2016 SISÄLLYSLUETTELO sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 2 2. Asemakaavan aloitusvaihe... 2 2.1

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus Kaava numero 8036 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS VASARAKATU 23 JA 25 KAAVATUNNUS 15:088 KAAVAN PÄIVÄYS 28.10.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 31.12.2010 15:088

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 LAKALAIVA, 6030-4, -8, -9, 6032-5, 6034-3, -5, -9, 6055-1 JA MESSUKYLÄN KYLÄ19, SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE-

Lisätiedot

FOCUS-LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3508 VALMISTELUAINEISTO

FOCUS-LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3508 VALMISTELUAINEISTO FOCUS-LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3508 VALMISTELUAINEISTO ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavalla tarkennetaan ylempiasteisissa kaavoissa (maakuntakaava ja yleiskaava) määriteltyjä alueen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaava nro 1065 YHDYSTIEN JA MOOTTORITIEN LIIKENNEJÄRJESTELYT Asemakaava ja tonttijako OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasan kaupungin kaavoitus 9.9.2015 Suunnittelun kohde Moottoritien ja Yhdystien

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: SAMMI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee liikennealuetta sekä matkailupalvelujen aluetta ja metsätalousaluetta SELOSTUS Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos:

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot