KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN"

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 740 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE RUUTANA/19, SUINULA/20 KORTTELIT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI SEKÄ NIIHIN LIITTY- VÄT KATU-, VIRKISTYS- JA ERI- TYISALUEET VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN VALTUUSTO KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

2 OHEISMATERIAALI Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Lamminrahkan Lemposenhaan Ruutanan Suoraman - Vatialan ympäristöjen liito-oravaselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Ruutanan osayleiskaavan luontoselvitys. FCG Planeko Oy, Ruutanan osayleiskaavan hulevesiselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy, Ruutanan osayleiskaava, selvitys rakennetusta ympäristöstä. Selvitystyö Ahola, Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti, Ruutanan osayleiskaavan maisemaselvitys. Kangasalan kunta, Liito-oravahavaintoja, M. Schrader,2004. Ruutanan osayleiskaavaehdotus. Kangasalan kunta, Ojalan osayleiskaavaehdotus. Tampereen kaupunki, Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, Pirkanmaan ELY-keskus, 2010 Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010, Marja-Liisa Pitkänen, Pirkanmaan seudullisen maanvastaanottotoiminnan kehittäminen, Ramboll, Pirkanmaan ekologinen verkosto, luonnos , Pirkanmaan liitto Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle, Työpaikka-alueet 2040, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan puuterminaalit, Pirkanmaan liitto, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitykset, Pirkanmaan liitto Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma. Pirkanmaan liitto, TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on kaavoitusohjelman mukaista. Alueelle on suunniteltu Ruutanan osayleiskaavaehdotus vuonna 2010 ja Taajamien oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vuodelta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä samaan aikaan Tampereen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Yhteinen yleisötilaisuus järjestettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin muutama mielipide. Ennen ehdotusvaihetta laaditaan lisää selvityksiä mm. rakennettavuudesta ja kallioperän kiviaineksesta. Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa, asemakaava on vireillä Tampereella Jyväskyläntien pohjoispuolella. 2.2 Asemakaava Asemakaava laaditaan pääosin Ruutanan osayleiskaavaehdotuksen mukaiselle tarkemman suunnittelun tarvealueelle, teollisuus- ja varastoalueelle ja työpaikkatoimintojen alueelle. Alueelle muodostetaan erikokoisia tontteja teollisuutta, kierrätystoimintaa, energian tuotantoa, toimitiloja ja varastointia varten tarpeellisille toiminnoille. Tuleva työpaikka-alue on mahdollista profiloida ympäristöteollisuuden keskittymäksi. Pääkulkuyhteys alueelle valtatieltä 9 on Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Myös Ruutanantien varresta ja valtatien uuden alikulun kautta on yhteys tonteille. Valtatien näkyvyyttä voi hyödyntää tien varren tonteilla. 2

3 Valmisteluvaiheessa on esillä kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. kaava-alueen laajuuden, katuverkon ja käyttötarkoitusten osalta. Nykyiset omakotitalot valtatien eteläpuolella on toisessa vaihtoehdossa merkitty asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavaluonnokset eivät mahdollista tuulivoiman sijoittumista alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunta pyrkii hankkimaan omistukseensa alueelta maata. Osalle alueesta on mahdollista laatia myös sopimuksia asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Kunta hankkii omistukseensa asemakaavan mukaiset katu- ja puistoalueet. 3 LÄHTÖKOHDAT Vesihuoltoa suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä kun rakennettavuusselvitys on valmistunut. Alue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Rakentaminen edellyttää kallionlouhintoja ja täyttöjä. Monet alueelle suunnitellut toiminnot vaativat ympäristöluvan, luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä vesilaissa on määritelty ne tilanteet, joissa lupa on tarpeen. Alueen halki kulkeva Kaarinanpolku toteutetaan Ruutanan ja Haralanharjun kautta ennen Tarastenjärven alueen toteuttamista. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Tampereen rajalle, Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen viereen, valtatien 9 kummallekin puolelle. Tarastenjärven eritasoliittymä jää alueen länsipuolelle. Alue on maastoltaan vaihtelevaa. 400 kv:n voimalinja halkoo alueen lounas-koillinen suunnassa. Kaakkoiskulmassa sijaitsee Siperiantien varressa muutaman omakotitalon muodostama kokonaisuus, valtatien pohjoispuolella yksi omakotitalo. Huoltoasema toimii valtatien varressa. Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä 3

4 Kallioperältään alue kuuluu Tampereen migmatiittivyöhykkeeseen, joka on tyypiltään liuskeista. Alueella on myös jonkin verran kulutusta kestäviä kivilajeja, kuten pegmatiittia, amfiboliittia. Heti Ruutanan taajaman pohjoispuolella kulkee itä-länsisuuntainen kallioperän ruhjelinja. Sen tuottamaan uurteeseen on muodostunut mm. Matkajärvi, joka laskee Näsijärveen. Maaperältään alue on pääosin moreenia (Mr) ja saraturvetta (Ct) sekä jonkin verran kallioalueita (Ka). Ks. kartta oikealla. Vesisuhteet Alue ei ole pohjavesialuetta. Pintavedet laskevat suunnittelualueelta kohti Näsijärveä, suurin osa pohjoisen Tiikonojan ja pieni osa Matkajärvestä lähtevän ojan kautta. Ka Ct Mr Korkeussuhteet Suunnittelualueen korkein kohta on alueen koilliskulmassa sijaitseva mäki, +143 merenpinnasta. Jos mäki jätetään rakentamisen ulkopuolelle, maaston korkeudet vaihtelevat +119 mpy:n ja +134 mpy:n välillä. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen täyttökorkeus on n mpy. Alueen poikki kulkevat voimalinjat määrittävät myös tulevia maanpinnan korkeustasoja linjan alla. (Ks. kartta alla) 4

5 Tummaverkkoperhonen Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen päiväperhonen, jonka tärkeimmät suomalaiset esiintymisalueet ovat Tampereen Aitolahden-Teiskon ja Oriveden alueella. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Tummaverkkoperhosen toukkavaiheen ainoana ravintokasvina toimii lehtovirmanjuuri, ja lajin elinalueita ovat kosteapohjaiset turveniityt, vesijättömaa-alueet ja kosteat laidunmaat. Vieressä on usein lämmin avoin rinnealue: hakkuuaukea, sähkölinja, tie yms. Tavallisesti perhosesiintymä on suppea-alainen ja rajoittuu lähes aina avo-ojaan, puroon tai jokeen. Esiintymä siirtyilee niittyalueella vuosien kuluessa sen mukaan miten kasvillisuus niityn eri kohdissa kehittyy. Seuraavassa Ruutanan osayleiskaavan luontoselvityksen ja Vatialan-Lamminrahkan- Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenvedon mukaiset luontokohteet. Suositukset maankäytölle kohteittain on esitetty kursiivilla. 1. Liito-oravan havaintopaikat Muutama liito-oravan käyttämä puu, Siperiantien alueella ja Matkajärven länsipuolella 2004 ja Havaintopaikat ja rajatut esiintymät on säilytettävä rakentamattomina siten, että havaintopaikalla säästyy yhtenäinen metsikkö sekä muille metsäalueille johtava kulkuyhteys. 2. Tummaverkkoperhosen esiintymäalueet Tummaverkkoperhoselle soveltuva alue, ei havaintoja vuonna (Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Ruutanan alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöstä. Kuusi niittyä (mukaan lukien Siperiantien varren niitty 255) on tummaverkkoperhoselle vielä kunnostettavissa, mutta kunnostus ei ole kui- 5

6 tenkaan perusteltua, sillä elinvoimaiset tummaverkkoperhoskannat sijaitsevat nykyisellään niin kaukana, että lajin leviäminen kunnostettaville niityille ei ole mahdollista. Niitty on soveltuva elinympäristö, hoitoluokka 5 eli hoito ei ole tarkoituksenmukaista. (Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010, Marja-Liisa Pitkänen, 2010.) Esiintymäniityt on säilytettävä rakentamattomina. Lähiympäristön rakentamisen vaikutukset niittyjen kosteustasapainoon on otettava erityisesti huomioon. 3. Tarasjärven luhta Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Tarasjärven länsiranta on kosteaa vähäpuustoista luhtaa, joka on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) metsäluhdat on mainittu Etelä-Suomessa vaarantuneena uhanalaisena luontotyyppinä; pensaikko- ja avoluhdat on mainittu silmälläpidettävinä luontotyyppeinä. Luhdalla kasvaa harvaa nuorta koivikkoa ja pajukkoa. Luhdan muuta kasvillisuutta ovat järviruoko, kurjenjalka, raate, luhtavuohennokka, vehka, pullo-, luhta- ja viiltosara, ulpukka. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. Ojituksia ja muita maaperän muokkauksia tulisi välttää luhta-alueella. 4. Rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Kohde on ruohoinen heinäkorpi sekä sinivuokko-käenkaali-metsäimarretyypin tuore lehto. Kohteen luonnontilaa heikentää vuonna 2006 tehty harvennushakkuu. Hakkuussa jätettyä puustoa ovat järeä kuusi ja mänty. Kenttäkerroksen lajistoa ovat nuokkuhelmikkä, tesma, metsäimarre, kivikkoalvejuuri, isoalvejuuri, lillukka, sormisara ja kielo. Pohjakerroslajistona kasvaa mm. ruusukesammalta. Kohteeseen sisältyy Tiikonojan latvahaara, missä kasvaa korpisorsimoa. Korpisorsimo lukeutuu Suomen kansainväliseksi erityisvastuulajiksi. Vastuulajeilla ei ole mitään lainsäädännössä määritettyä statusta; maininta vastuulajiluettelossa ilmentää tarvetta lajien tutkimuksen ja seurannan tehostamiseen sekä vastuulajien elinympäristöjen huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa. (Tampereen kaupunki 2008) Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 5. Matkajärven räme II Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Matkajärven ja valtatien 9 välissä sijaitsee rämelaikku, jonka puusto on aiemmin ollut lähes luonnontilassa ja joukossa on ollut runsaasti keloja ja suotyypeistä ovat edustettuina ainakin isovarpu-, tupasvilla- ja rahkaräme. Valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) isovarpu- ja tupasvillarämeet on mainittu Etelä-Suomessa silmälläpidettävinä luontotyyppeinä. Kohteen luonnontila on nykyisellään heikentynyt Tarastenjärven eritasoliittymän rakentamisen ja alueella suoritettujen metsänhakkuiden myötä. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 6. Matkajärven ympäristö Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU, luontodirektiivin liitteen IV a mukainen tiukasti suojeltava laji), rusokääpä Uhanalaiset ja suojeltavat luontotyypit: keski-ikäiset ja vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat (NT), isovarpurämeet (NT), tupasvillarämeet (NT), metsälain 10 mukaiset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt (pienvesien välittömät lähiympäristöt) Arvoluokka: Seudullisesti arvokas Matkajärven ympäristö on monipuolinen kokonaisuus, joka muodostaa myös merkittävän ekologisen jatkumon ja yhteyden kuntarajan yli Haapakorvesta Ruutanan pohjoispuolelle. Alueella on aiemmin esiintynyt liito-oravaa sekä Tampereen Haapakor- 6

7 ven alueella että Matkajärven ratametsissä ja alueella on yhä lajille sopivaa elinympäristöä. Matkajärven länsipuolella suojaisessa notkelmassa sijaitsee puro ja hieno, vanha puronvarsikuusikko. Puronvarsimetsä on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnontilaltaan hyvässä metsässä on paljon lahopuuta eli koivupökkelöitä sekä koivu- ja kuusimaapuuta. Puissa on runsaasti kääpiä, mm. harvinainen rusokääpä. Matkajärven rantametsissä on paikoin myös ympäristöstään selvästi erottuvaa luhtaista ja rehevää lehtimetsää, jossa kasvaa vaihtelevan ikäistä harmaaleppää, raitaa, haapaa ja koivua. Matkajärven ja Ruutanantien itäpuolella on luonnontilaltaan hyvää tupasvillarämettä ja tupasvillarahkarämettä. Matkajärven ympäristö ja sen itäpuolinen suo sekä Ruutanajärven rantametsät muodostavat merkittävän itä länsisuuntaisen ekologisen yhteyden. Alue on myös luonnonmaiseman ja virkistyksen kannalta merkittävä. Ruutanantien länsipuoli: Rakentamista vain pakottavassa tarpeessa. Ruutanantien itäpuoli: Olisi hyvä jättää rakentamatta. Rakennettu ympäristö Alueen keskelle sijoittuu huoltoasema, jossa toimii myös postipalvelut. Tontilta on liittymä Jyväskyläntielle. Asemakaava-alueella asuu tällä hetkellä n. 20 ihmistä, pääosin Siperiantien varressa. Ruutanantien varressa sijaitsevat tällä hetkellä päiväkoti ja kauppa. Ruutanan kouluun on matkaa Siperiantieltä vajaa kolme kilometriä. Rakennetusta ympäristöstä ja arkeologiasta tehtiin selvitykset Ruutanan osayleiskaava-alueelta vuonna Alueelta ei havaittu muinaisjäännöksiä tai erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Asemakaava-alueen rakennusryhmää Siperiantien varrella on selvityksessä kuvattu karjalais- ja rintamamiestiloiksi. Nykyinen rakennuskanta Omakotirakennuspaikoista monet on muodostettu jo 1930-luvulla. Siperiantien varressa valtatien eteläpuolella on muutama omakotitalotontti, joiden rakennuskanta on tyyliltään hyvin vaihtelevaa. Lähin asutus valtatien pohjoispuolella sijoittuu noin 300 metrin päähän asemakaava-alueen rajasta lukuun ottamatta Siperiantien varren omakotitaloa, joka sisältyy asemakaava-alueeseen. Lounaassa Tampereen puolella asuinrakennus sijoittuu noin 300 metrin päähän asemakaava-alueesta. Verkostot Huoltoasemalle on rakennettu vesijohto. Tampereen hyötyvoimalaa varten on rakennettu vesihuoltoa ja kaukolämpöverkostoa. 7

8 Fingridin 400 kv:n voimajohdot kulkevat suunnittelualueen poikki. Ilmajohto Siperiantien länsipuolella on vedetty maakaapeliin. Mm. huoltoasemalta kulkee sähkökaapeleita itään. Jätteenkäsittelykeskus, Tampere Jätteenkäsittelykeskuksessa toimivat tällä hetkellä vaaka-asema, pientuojien lajittelupaikka, Ressu-jätteenkäsittelylaitos, kompostointilaitos, vaarallisten jätteiden asema, loppusijoitusalue, kaatopaikkakaasujen talteenotto, hyötyjätteiden ja kierrätyspolttoaineen varastointikenttä, tuhkan läjitysalue, öljyisten maiden kompostointikenttä, rakennusjätteen lajittelukenttä ja nestemäisten jätteiden vastaanottoallas. Jätetäyttöalueen pinta-ala on noin 30 ha ja täytön korkein kohta on noin +155 metriä merenpinnasta. Vaaka-aseman kohdalla pihan taso on noin +121 metriä merenpinnasta. HyötyvoimalaitosTampere Rakenteilla olevassa Tammervoiman laitoksessa on tarkoitus käsitellä vuosittain noin tonnia jätettä. Tästä määrästä tuotetaan 300 GWh kaukolämpöä ja 100 GWh sähköä. Voimalaitos otetaan energiantuotantoon tammikuussa (Rakennuslupa 06/2013, Ympäristölupa 02/2013). Maanomistus Maa-alue on osittain kunnan omistama. Kunta omistaa violetilla värjätyt alueet. (Ks. viereinen kartta) Liikenne Aluetta halkoo valtatie 9 Jyväskylään. Tampereen puolelle on rakennettu eritasoliittymä. Tarastenjärven eritasoliittymä valmistui vuonna Valtatie 9 on osa Suomen TEN -tieverkkoa ja on maan tärkein valtakunnallisia keskuksia yhdistävä poikittaisyhteys Länsi- ja Itä-Suomen välillä. Valtatien 9 parantamisesta on laadittu yleissuunnitelma vuonna Eritasoliittymästä alkaa Ruutanantie eli maantie 3400 Ruutanan asuinalueen suuntaan. Huoltoaseman tontille on valtatieltä liittymä ja Siperiantie kulkee tällä hetkellä tasossa valtatien poikki. Hyötyjätevoimalalla käy arkipäivisin noin ajoneuvoa. Jätteenpolttolaitokselle suuntautuva liikenne vähentää Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle suuntautuvaa liikennettä (Hyötyvoimalan ympäristölupa 2013). Vaaka-aseman kautta kulkee päivittäin noin 170 raskasta ajoneuvoa ja keskimäärin 250 pientuojaa (Pirkanmaan jätehuollon vuosikertomus 2013). Joukkoliikenne Bussi numero 47 kulkee Tampereen ja Suinulan välillä Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Pysäkkejä ei tällä hetkellä ole jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Kaarinanpolku Kaarinanpolku kulkee asemakaava-alueen poikki pohjois-eteläsuunnassa Tarastenjärveä ja kunnan rajaa sivuten. Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty 8

9 vaihtoehtoinen reitti ruutanan taajaman itäpuolelta pohjoiseen. Kaarinanpolku on tarkoitus siirtää tälle uudelle, muodostettavalle reitille, pois kaatopaikan läheisyydestä. Ympäristön häiriötekijät Valtatien 9 ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä melun ennustetarkastelussa Siperian omakotitalot ulottuvat melualueelle, yli 55 db:n vyöhykkeelle. Valtatien yleissuunnitelmassa on meluvalleja sijoitettu tien kummallekin puolelle. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen häiriöt ympäristöön ovat pääasiassa haju ja lokit. Kompostointimenetelmien kehittyessä ongelmat ovat todennäköisesti vähenemässä. Valtatien 9 varressa olevalla huoltoasemalla säilytetään räjähtäviä ja maaperään joutuessaan saastuttavia aineita. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (2007) alue on Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu jätteenkäsittelyaluetta (EJ) ja sen suojavyöhyke (sv), teollisuusja varastoaluetta (T), työpaikka-aluetta (TP), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Ulkoilureitti eli Kaarinanpolku on merkitty avoimella palloviivalla ja viheryhteys-tarve vihreällä katkoviivalla. Voimalinja kulkee alueen poikki lounas-koillinen -suunnassa. Tampereen puolella on osoitettu teknisen huollon kehittämisen kohdealue (tk3) ja suunniteltu sähköasema (EN1-15). Pirkanmaan 2. maakuntakaavaa 2040 ollaan laatimassa. Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmän päätetyssä perusratkaisussa varaudutaan ns. 2-kehään, joka on linjattu Hervannasta Lentolaan valtatielle 12. Siitä eteenpäin valtatielle 9 asti 2-kehä on osoitettu optiona. Maakuntakaavaan liittyvässä selvityksessä vuodelta 2013, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - Uudet tuulivoiman selvitysalueet, on osoitettu Kangasalan puolelle kaksiosainen alue 110, Tarastejärvi-Loukkaankorvensuo, tuuli-voimaloiden esitetty lukumäärä on näillä alueilla yhteensä 5 kpl. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Rakennesuunnitelmassa alue on osoitettu merkinnällä uusi/merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue, 34 VT9 varsi, Tarastenjärvi Kangasala, Tampere. Alue on Uusi/kehitettävä ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alue, kierrätys ja ympäristöteknologia, arviolta 2500 työpaikkaa Kangasalan puolella ja 3000 Tampereen puolella. Alueen on mainittu edellyttävän kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä. 9

10 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 luonnos Tarastenjärven alue on uusi/merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue. Alueelle on merkitty tähdellä osaamiskeskittymä. Uusi/parannettava tie (Valtatie 9 ja kehä II etelästä) on merkitty violetilla. Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa (2010) alueelle on osoitettu tarkemman suunnittelun tarvealuetta (sel), teollisuus- ja varastoaluetta (T), työpaikkatoimintojen aluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), työpaikkatoimintojen aluetta, jossa voi myös vähäisesti rakentaa pientalovaltaista asutusta (TY-2), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ulkoilunohjaamistarvetta (MU), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde/alue (luo), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue vihreällä koukeroviivalla, viheryhteystarve vihreällä katkoviivalla ja 400 kv:n sähkölinja. Tieliikenteen yhteystarve on merkitty mustalla katkoviivalla. Nuolella osoitetaan yhteystarve Siperiantieltä Mustijärventielle Jyväskyläntien eteläpuolitse sekä Tarasjärven ympäristössä yhteys Tampereen puolella olevalle työpaikka- ja teollisuusalueelle. (Kaarinanpolku on osayleiskaavaehdotuksen mukaan tarkoitus siirtää idemmäksi, pois tältä suunnittelualueelta.) Taajamien osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, 2000) alueelle on osoitettujätteenkäsittelyaluetta, teollisuus- ja varastoaluetta sekä työpaikka-aluetta valtatien eteläpuolelle. 10

11 Asemakaavoja ei ole alueella. Lähimmät Kangasalan puolella ovat Ruutanassa. Valtatien 9 yleissuunnitelma ja siihen liittyvät selvitykset (Pirkanmaan ELYkeskus, 2010) Hankkeen YVA-menettely on vuodelta Yleissuunnitelmaratkaisu on 2-ajoratainen moottoritie välillä Alasjärvi Ruutana ja keskikaiteellinen nelikaistatie välillä Ruutana Orivesi. Toisessa vaihtoehdossa moottoritien osuus jäisi lyhyemmäksi. Pohjanvahvistuksena pehmeiköillä käytetään massanvaihtoa kaivamalla. Alustavasti on massanvaihtoa katsottu tarvittavan huoltoaseman ja Siperiantien välillä. Valtatielle toteutetaan Tarastenjärven eritasoliittymän yhteyteen korkeatasoiset pikavuoropysäkit kevyen liikenteen järjestelyineen. Nopeusrajoitus on 100 km/h. Tarvittava tiealue on alustavasti esitetty suunnitelmakartoilla ja ulottuu 2 metriä riista-aidan ulkopuolelle. Suoja-alueen leveys on moottoritiellä 30 metriä ja 4-kaistaisella osuudella 30 metriä mitattuna lähimmän ajoradan keskeltä. Rampeilla ja risteävillä teillä suoja-alue on 20 metriä tien keskilinjasta. ELY:n ja suunnittelualueen kuntien välinen kustannusvastuu määräytyy kuntien ja valtion sopimien yleisperiaatteiden mukaan ja se sovitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuntien korvattavia ovat mm. maankäytön tarpeista johtuvat tie- ja katujärjestelyt. Tampereen kaupunki Ojalan osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2013, mutta osayleiskaavan laatiminen on keskeytetty. Tarastenjärven asemakaava 8475 on vireillä jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen ympäristössä. Tampereen ja Kangasalan asemakaavoja on laadittu yhteistyössä. Ympäristöluvat Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Päätös on voimassa toistaiseksi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Katu- ja vihertuotannolle ympäristöluvan toiminnan olennaisesta muuttamisesta koskien Tampereen Infran jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa sekä kallion louhintaa ja 11

12 murskausta, kiinteää asfalttiasemaa sekä romuajoneuvojen esikäsittelyä ja varastointia Tarastenjärven varastoalueella. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Tammervoima Oy:lle ympäristöluvan jätteenpolttolaitoksen toimintaan Tarastenjärven alueella. Laitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä Tampereen Sähkölaitosyhtiöiden sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Jätteenpolttolaitoksen toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Rakennuskielto Asemakaava-alueelle on asetettu maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukainen rakennuskielto Kangasalan valtuustossa Kangasalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2030, Tarastenjärven aluetta ei ole mainittu. Selvitykset Tyopaikka-alueselvitys, luonnos , Pirkanmaan liitto Työpaikkakeskittymät syntyvät sijaintitekijöiden lisäksi myös kasautumisetujen seurauksena, jotka synnyttävät yrityksille ennen kaikkea tuottavuus- ja synergiaetuja. Tampereen ja Kangasalan yhteisen hulevesiselvityksen 1. vaihe on valmistunut, laatijana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kiviainesselvitys on tekeillä ja valmistuu vuoden 2015 alussa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kangasalan kunnan Elinkeino-ohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää Tarastenjärven alueelle yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa yritysalue, joka on luontainen paikka ympäristö- ja energialiiketoiminnalle sekä logistiikalle. Taajamien yleiskaavassa 2000 ja Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa 2010 alueelle on osoitettu teollisuusalueita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan käynnistämisestä on päätetty kaavan vireille tullessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat Maanomistajat, alueen ja ympäristön asukkaat, Ruutanan asukasyhdistys ry, Ruutanan omakotiyhdistys ry, Päivärinteen omakotiyhdistys ry, yksityistiekunnat Kangasalan Yrittäjät ry, Alueen toiminnanharjoittajat Kangasalan Latu ry, Kangasalan Retkeilijät ry, Kangasalan luonto ry, Metsästysseurat Kunnan hallintokunnat (elinkeinot, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, ympäristöterveydenhuolto) Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Kangasalan Lämpö Oy, Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Vesi, Kangasalan Vesi liikelaitos, Fingrid Oyj, Tampereen sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Elenia Oyj, Elisa Oy Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos, Puolustusvoimat, Tukes, Tredea Oy 12

13 Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu Kangasalan sanomissa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä samaan aikaan Tampereen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Siitä saatiin seuraavat mielipiteet (lyhennelty): Heikki Mustila 1. Yleistä: Koska maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että alueiden käyttö ja rakentaminen tulee tehdä niin että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle, niin on käsittämätöntä että kunta on tuomassa Ruutanan asukkaille uuden ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alueen. Jo tällä hetkellä on Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksesta asukkaille riittävästi (ehkä jopa liikaakin) haittatekijöitä kuten hajut, linnut, rotat, riskit vesistöjen pilaamisesta jne., ei liene kohtuullista että ympäristöhaittoja ehdoin tahdoin lisätään. 2. Tavoitteet : Suunnitelma lähtökohtaisesti virheellinen; ei järkeä keskittyä kierrätykseen ja uusiomateriaaleihin. Ei tuulivoimaloita. Ei kiviteollisuutta eikä muutakaan suurta melua tuottavaa toimintaa. Ei kananlanta- tai vastaavaa hajua aiheuttavaa teollisuutta. Tilalle normaali teollisuusalue, kuten Tampereen Hervannan tai Sarankulman teollisuusalueet. Pyrittävä hyödyntämään 9-tien suomat mahdollisuudet. Riittävät tonttikoot ja joustavat rakentamis- ja myyntiehdot (ei siis niin kuin Kallion alueella). Tavoitteena tulee olla Ruutanan nykyisten ja tulevien asukkaiden oikeuksien huomioon ottaminen ja alueen vetovoiman ja positiivisen brändin vaaliminen, joten viherpiiperryksen alttarille ei saa uhrata aikaisempien sukupolvien työtä. 3. Arvioitavat vaikutukset : Asukkaiden elinympäristön viihtyvyys ja terveellisyys (esim. tuulivoimaloiden melu) Alueen haluttavuus asuinpaikkana, asuntojen arvojen säilyminen. 4. Muuta: Pyrittävä kerrankin Kangasalan kunnassa avoimuuteen ja aitoon vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa, sillä voidaan jo ennalta ehkäistä ongelmien synty ja mahdollistaa sellainen asemakaava, että sen tontit kiinnostaisivat laajalti erilaisia yrittäjiä ja kävisivät kaupaksi. Kangasalla on riittävästi esimerkkejä epäonnistumisista. Jari Kolehmainen TAVOITTEET: OAS:ssa mainittujen tavoitteiden lisäksi kaavahankkeen tavoitteeksi tulee asettaa se, että laajentuva yritysalue edesauttaa myös Ruutanan kehittymistä vetovoimaisena ja viihtyisänä asuintaajamana. Tämä lisäisi merkittävästi yritysalueen hyväksyttävyyttä Ruutanan asukkaiden keskuudessa. OSALLISTUMISPROSESSI JA VAIKUTUSARVIOINNIT : Kaavahankkeen osallistumisprosesseihin ja vaikutusarviointeihin tulisi sisällyttää seuraavat näkökulmat: Yritysalueen vaikutukset Ruutanan kaupallisiin palveluihin: Kaavaprosessissa tulisi selvittää a)millaisia tavallisia ruutanalaisia palvelevia yksityisiä ja julkisia palveluita tulisi ja voisi sijoittaa yritysalueelle sekä b)kuinka yritysalueen rakentuminen voisi edistää yksityisten ja julkisten palveluiden kehittymistä Ruutanassa (esim. toinen päivittäistavarakaupan yksikkö)? Yritysalueen liikenteelliset vaikutukset: Ruutanasta ei ole toimivaa ja turvallista kevyen liikenteen yhteyttä Tampereen suuntaan. Yritysalueen rakentumisen yhteydessä tämä kysymys on ratkaistava jo sen vuoksi, että alueen liikennemäärät kasvavat. Vaikutustenarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka yritysalueen rakentuminen voi edesauttaa myös Ruutanan joukkoliikenteen kehittymistä. Yritysalueen esteettinen laatu sekä sopivuus maisemaan ja ympäristöön: Kaavaprosessin yhteydessä on arvioitava yritysalueen vaikutuksia alueen esteettiseen laatuun. Oleellista on, että VT9:n, Tarastejärven eritasoliittymän ja Ruutanantien varteen sijoitettavat rakennukset ja niiden pihapiirit ovat myös esteettisesti korkealaatuisia ja lä- 13

14 hiympäristön piirteisiin sopivia. Melua, pölyä, hajuja ja esteettistä haittaa aiheuttavat toiminnot on sijoitettava suunnittelualueella siten, että niiden haitat lähiympäristölle poistuvat tai minimoituvat. Kaija Auterinen Kaavan pohjoisraja on vedetty "suorana viivana". Rajan vedosta olisi hyvä keskustella ja ottaa huomioon maanomistus myös katsottuna Tampereen puolella. Mielipidettä miten raja olisi hyvä vetää meillä ei ole vielä, mutta nykyinen ehdotus tekee meille mutkan. Jos alueelle tulee toimintaa, jolle tarvitaan suojavyöhyke, tämä alue on oltava Kangasalan kunnan omistamalla maalla. Vertailuna Tampereen puolella kaatopaikan suojavyöhyke levittäytyy laajasti yksityiseen metsään ja tuloksena on metsän paha roskaantuminen jo vuosikymmenien aikana. Tosin kaatopaikan edustajan mielestä tämä roskaaminen on hyväksyttävää (keskustelutilaisuus ). Alueella tehtävät muutokset pitäisi myös täyttää metsälain määräykset, taas esimerkki Tarastejärven kaatopaikasta: kaatopaikka aukaisi ojan luonnonkauniiseen Tiikonojaan ilman selkeytysallasta. Pohjoispuolella olevassa metsässä ei tällaista saa tehdä ilman selkeytymisallasta (lain pitäisi olla sama kaikille). Kari Mäkiö ja 53 allekirjoittajaa Kaikki allekirjoittaneet ovat osallisia. Osallisten määrää on tarkennettu keskustelutilaisuudessa ja siihen tulee varmaankin vielä lisäyksiä. Maakuntakaavan yhteydessä etsitään sopivia alueita tuulivoimaloille ja ollaan sijoittamassa viisi tuulivoimalaa tälle alueelle, sekä sen välittömässä läheisyydessä pohjoiseen sijoittuvalle alueelle, alue nro 110 Pirkanmaan Liiton tuulivoimaselvityksessä. Ilmoitan tuulivoimalahankkeeseen VASTUSTAVAN mielipiteeni ja perustelen sitä seuraavasti: 1. Suurten tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Pelkästään melu-, varjostus-, ja välkevaikutukset ulottuvat usean kilometrin säteelle ja maisemavaikutukset jopa km:n päähän. 2. Tuulivoima-Atlaksen mukaan Tarastenjärven alueella tuulen keskinopeus vuositasolla on alle 6 m/s. Tuulivoimaloiden energiantuotannon kannalta tuulen keskinopeus on niin alhainen, että sähköenergian järkevän tuottamisen kannalta alueelle pitäisi rakentaa jättimäisiä tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on vähintään m ja pyyhkäisykorkeus vähintään yli 200 m. Silti niiden vuotuinen sähköntuotanto jäisi arviolta noin 20 % niiden nimelliskapasiteetista. 3. Suomeen on jo nyt suunnitteilla ainakin MW:n edestä tuulivoimaa, pääasiassa rannikkoalueille. Tästäkin vain osa, eli 2500 MW voi käytännössä toteutua valtion tukeman syöttötariffituen turvin. Ei ole enää perusteltua lähteä suunnittelemaan tällaista hanketta Tarastenjärvelle, kun tuulisemmille alueille on jo suunnitteilla suuri määrä tuulivoimaloita. Tuulivoiman tuotanto Suomessa on tappiollista ilman valtion mittavaa tukea. 4. Suurten tuulivoimaloiden läheisyydessä asuville ihmisille on todistetusti aiheutunut haittaa ja ongelmia asuinympäristön muutoksista. Merkittävimpinä syinä ovat voimaloiden meluhaitat, joita on mittaustuloksilla osoitettu Suomessa. Suurten tuulivoimaloiden matalat, jaksottaiset äänet tunkeutuvat asuntojen rakenteiden lävitse aiheuttaen terveyshaittoja, mm. uniongelmia. Kun näitä haittoja on ilmennyt, on niiden tutkiminen ja todistaminen osoittautunut hintavaksi operaatioksi. Kuntien viranomaisilla ei ole riittäviä laitteistoja tai mahdollisuuksia tarpeellisten mittausten suorittamiseen, vaan mittaukset tulee teettää ulkopuolisilla, tuulivoiman melumittauksiin perehtyneillä yhtiöillä. Suurten tuulivoimaloiden suurin meluhäiriö ilmenee pääasiassa juuri ilta- ja yöaikaan, jolloin kuntien virkamiehiltä ei voida edellyttää tällaista mittaustyötä virkaajan ulkopuolella. 5. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun lisäksi huomattavia haitallisia vaikutuksia on voimaloiden aiheuttamalla valon ja varjon vuorottelusta seuraavalla välkkeellä. Välkevaikutus tuulivoimaloiden läheisyydessä on laaja ja ulottuu voimalasta 2-3 kilomet- 14

15 rin päähän. Tämä on erittäin häiritsevää lähialueen asukkaille esim. kesällä auringon paistaessa ja talvella pimeänä aikana sekä eri vuorokauden aikoina. Tiedetään myös, että eläimistä varsinkin hevoset ja hirvet säikkyvät suurten tuulivoimaloiden lapojen pyörimistä ja välkettä. Hevosten pito ja esimerkiksi ratsastusharrastus saattaa tästä suuresti kärsiä tai jopa joudutaan lopettamaan kokonaan. 6. Maisema, kulttuuriarvot ja suurten tuulivoimaloiden vaikutus ympäröivään maisemaan: Tarastenjärven välittömässä läheisyydessä sijaitsee Haralanharjun valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä maisema. Haralanharjun näkötorni on suunnitellun tuulipuiston välittömässä läheisyydessä noin neljän kilometrin päässä. Luonnonkauniilla Haralanharjulla on suuri kulttuuriarvo Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin. Haralanharju on nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisemaalueista. Suuret tuulivoimalat hallitsisivat korkeutensa takia maisemaa 3-5 km:n säteellä ja pilaisivat arvokkaan maiseman mittasuhteet ja eheän kokonaisuuden. Vaalean värinsä ja pyörivien lapojen takia ne näkyvät maisemassa km:n päähän. On järjetöntä tuhota ainutkertainen, kansallinen ja maakunnallinen kulttuuriarvokohde, rakentamalla Tarastenjärven alueelle veronmaksajien tuella muutama tuulivoimala, joilla energiantuotannon kokonaisuuden kannalta ei ole mitään merkitystä. Zacharias Topeliuksen kuvaama, alueen ainutlaatuinen kauneus niin kauas kuin silmä siintää, nään järviä lahtineen, on mennyttä, jos suunnitelma toteutetaan. 7. Tuulivoimalan pystytyskustannuksista n. 90 % menee ulkomaille. Vaasa Energialaskelman mukaan pelkän koneiston osuus voimalasta on 75 % ja ne kaikki hankitaan nyt ja jatkossa ulkomailta. Asennukseen tarvittavat osaajat tulevat turbiinivalmistajilta ulkomailta. Maansiirtourakat kilpailutetaan ja urakoitsijat voivat tulla esim. Virosta, joten hankkeen merkitys paikalliselle työvoimalle on vähäinen. Pystytysurakka kestää 2-3 kuukautta. Kunnan saama kiinteistövero ei ole merkittävä, varsinkaan jos sitä verrataan siihen, että rakentamiskelpoista ja kaavoitettua rakennusmaata jää rakentamatta voimalan laajalle alueelle ulottuvasta haittavaikutuksesta. 8. Uudis- ja täydennysrakentaminen tuulivoimaloiden läheisyydessä voi loppua kokonaan. Tarastenjärven voimaloiden vaikutuspiirissä on tuhansia ihmisiä ja suunnitteilla olevia kaavoituksia rakentamiseen. Tampereen kaupunki suunnittelee uudisrakentamista Nurmi-Sorilaan. Suunnitelmassa talojen tarvitsema energia tuotetaan aurinkokennoilla. Tuulivoimaloiden vaikutus tuhoaa tämän suunnitelman, koska tuskin kukaan haluaisi muuttaa tuulivoima-alueelle. Olemassa olevat asukkaat taas pyrkivät pois sieltä. Voimaloiden vaikutus on huomattava asuntojen jälkimarkkinoinnin hintoihin. Aktia Kiinteistövälityksen mukaan arvonalennus on keskimäärin 1/3 normaalista hinnasta. Asuntojen arvonalennusten yhteismäärä voimaloiden vaikutusalueella voi olla kymmeniä miljoonia euroja. 9. Aitovuoren ilmavalvontatutka sijaitsee hyvin lähellä Tarastenjärveä. Liikennevirasto Trafin määräysten mukaan suurten, 150 metrin kokonaiskorkeuden ylittävien voimaloiden koneiston päälle on asennettava kaksi korkeatehoista lentoestevaloa. Kokonaiskorkeus tarkoittaa siis lavan ylintä pyyhkäisykorkeutta. Määräysten mukaan valojen on oltava B-tyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Välähdysnopeus on kertaa minuutissa. Tehon on oltava 2 x kandelaa päivällä ja 2 x 2000 kandelaa yöllä. Koska Tampere-Pirkkala lentokenttä sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä, on selvää, että Tarastenjärven alueella korkeisiin tuulivoimaloihin vaadittaisiin B-tyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Lentoestevalojen välke näkyy todistetusti syksyisellä tai pimeällä säällä kilometrin päähän. Näin täytyykin olla, koska ne on tarkoitettu lentäjille varoitusvaloiksi. Tarastenjärvelle ei voida rakentaa niin suurta tuulivoimapuistoa, että Aitovuoren tutka voitaisiin lakkauttaa ja rakentaa uusi tutka-asema jonnekin muualle. Kansallista turvallisuutta ei pidä uhrata muutaman tuulivoimalan takia. 15

16 Päivärinteen Omakotiyhdistys ry (saap ) Vetoomus Tarastenjärven alueelle kaavaillun tuulipuiston sijoittamisesta kauemmaksi Onkijärven asuinalueesta Me, Päivärinteen Omakotiyhdistyksen jäsenet, vaadimme, että Tarastenjärven tuulipuisto sijoitetaan mahdollisimman kauas Onkijärven asuinalueesta. Alueella on merkittävä määrä ympärivuotista asutusta ja uusia omakotitaloja rakennetaan kokoajan lisää. Tuulimyllyjen aiheuttama matalataajuinen melu kantautuu muunlaista melua kauemmaksi ja sitä on käytännössä mahdotonta torjua. Melu aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja ja vähentää alueen asuinmukavuutta. Kaavailtu tuulipuisto sijaitsee liian lähellä asuinaluettamme. Tänne kohdistuu jo nyt meluhaittoja 9-tieltä emmekä halua tänne lisää melurasitusta. Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu on järjestetty asemakaavan aloitusvaiheessa Neuvottelussa sovittiin mm. seuraavista asioista: Pirkanmaan ELY keskus ei näe Kehä II maantieyhteytenä perusteltuna. Asemakaavoissa varataan valtatien 9 parantamisen yleissuunnitelman mukaiset liikennealueen aluevaraukset. Yleissuunnitelmaan ei ole tällä alueella tullut muutoksia. Kangasala olisi muuttamassa rinnakkaisteiden kulkuja. Rinnakkaistiejärjestelyistä on tarpeen käydä työneuvottelu Pirkanmaan ELY keskuksen liikennevastuualueen kanssa. Valtatien 9 iikenneselvitystä päivitetään arvioimalla maankäytön lisääntymisen aiheuttama liikenne sekä arvioimalla rinnakkaistien vaikutukset. Tällä perusteella tehdään toimivuustarkastelu. Molempien kuntien yhteinen kokonaishulevesiselvitys laaditaan Tampereen ja Kangasalan asemakaavoitettaville alueille. Lähtökohtana on vesien viivyttäminen tonteilla ja tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapainon säilyminen. Luontoselvitys ja muut luontoarvot on päivitettävä. Viherverkkotarkastelu tulisi laatia kuntien yhteisenä ja ulottaa myös kaavojen ulkopuolisille alueille seudun hahmottamiseksi. Tulivoima-asiassa odotetaan maakuntakaavan lainvoimaisuutta ja tutkitaan mahdollisesti toisessa kaavatyössä. Tarastenjärven jätekeskuksessa voidaan ottaa vastaan vain puhtaita maamassoja. Tampereen seudulla on tarve löytää myös muille maamassoille sijoitusalueita. Pirkanmaan liitto näkee, että Energiapuuterminaalille olisi kova tarve Tampereen kaupunkiseudulla. Puuterminaalin sijoittumista Tarastenjärven alueelle tukevat hyvät liikenneyhteydet. Viranomaisneuvottelu järjestetään myös ehdotusvaiheessa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle seudullisesti merkittävä yritysalue teollisuus- ja työpaikka-alue sekä osoittaa laajentumisaluetta jätehuoltoalueelle (ei läjitysalue). Aluetta suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tavoitteena on suunnitella yritysalue, jossa toimijoilla on mahdollisuudet hyödyntää synergia jätteenkäsittelykeskuksen ja Tampereen työpaikka-alueiden kanssa, esim. kierrätykseen ja uusiomateriaaliin keskittyen. Alueelle harkitaan myös seudullisesti merkittävän tai paikallisen energiapuuterminaalin ja maa-ainesten vastaanotto- ja käsittelypaikan sijoittamista. Suurin osa toiminnoista vaatii rakennusoikeutta hallien rakentamista varten. Näkyvyys valtatielle on mahdollista käyttää hyväksi ja sijoittaa edustavia rakennuksia sen varteen. Alueelle sijoittuvan mahdollisen mainostornin paikka on hyvä määritellä asemakaavassa. 16

17 Asutuksen suuntaan on tavoitteena sijoittaa toimintoja, jotka eivät aiheuta merkittävää ympäristöhäiriötä. Ympäristön osalta tavoitteena on laadukas yritysympäristö ja alueen luontoarvojen turvaaminen. Energiapuuterminaali Energiapuun terminaalivarastoinnilla tarkoitetaan rankapuun, kantojen ja hakkuutähteiden varastointia sekä mahdollista käsittelyä (kuivaus, murskaus, haketus ja karsinta) terminaalissa, mistä raaka-aine edelleen toimitetaan tarpeen mukaan käyttäjille. Terminaalit toimivat myös puskurivarastoina ja niillä voidaan parantaa raakaaineenhankinnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Puuraaka-aineen käsittelyn (haketus ja murskaus) keskittäminen terminaaleihin tuo huomattavat säästöt metsätievarastoissa tapahtuvaan käsittelyyn verrattuna. Lisäksi raaka-aineen kuivuminen ja laaduntarkkailu ovat tehokkaammin järjestettävissä terminaaleissa. Energiapuuterminaaleihin voidaan integroida myös muun bioenergian (pelto- ja järvibiomassa) käsittely ja varastointi sekä lisäksi soveltuvin osin rakennus- ja purkujätteen ja kierrätyspolttoaineen raaka-aineen käsittely ja varastointi. Uusien terminaalien tarve on ilmeinen sillä uusiutuvan puuenergian hyödyntäminen on voimakkaassa kasvussa. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan laatimisen tavoitteena on alueen osoittaminen pääosin yritysalueeksi maakuntakaavan, rakennesuunnitelman ja yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Pelastuslaitoksen harjoittelualuetta on kaavailtu Tampereen puolelle, mutta vaihtoehtoisesti on harkinnassa kentän sijoittuminen Kangasalle. Tuulivoimaa ei ole tarkoitus osoittaa alueelle tämän asemakaavan yhteydessä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös Luonnos nähtävillä Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualeen pinta-ala laajemmassa Lenkki-vaihtoehdossa on n. 200 hehtaaria. Uutta rakentamista osoitetaan hyvin erikokoisille yritystonteille, joiden tehokkuus E alueilla on 0,2, teollisuus- ja varasto- sekä toimitilatonteilla 0,4. Asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueella rakennusoikeus on 500 kerrosneliömetriä tonttia kohti. Asemakaava osoittaa uutta kerrosalaa vaihtoehdosta riippuen k- m 2, mutta monilla alueilla rakentamisen määrä jää vähäisemmäksi, toiminnasta riippuen. Työpaikkojen määrä voi vaihdella suuresti alueelle sijoittuvien yritysten kesken. Asemakaava-alueella asuu tällä hetkellä n. 20 ihmistä. 17

18 Palvelut Jyväskyläntien eteläpuolella sijaitsee huolto-asema, jossa toimii myös postin palvelupiste. Valtatien parantamisen yleissuunnitelmassa liittymä valtatielle suljetaan, jolloin toiminta saattaa muuttua tai sijoittua lähemmäksi eritasoliittymää. Alueelle on tulossa työpaikkoja, joiden lounas- ja kokouspalvelut voisivat muodostaa alueelle palvelujen paikan. Sijoittuessaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle, tavoitteeksi nousi myös tilaa vaativan kaupan sekä paljon tilaa vievien liikuntatoimintojen mahdollistaminen valtatien läheisyydessä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelta tutkitaan ja kaavassa osoitetaan tarkoituksenmukaiset tulevan maanpinnan korkeudet. Kaavamääräyksillä ohjataan rakennusten julkisivuja ja hulevesien käsittelyä. Alueen rakentamista ohjataan myös rakentamistapaohjein. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa on osoitettu uusia rakentamisalueita 1) toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY) valtatien 9 varteen. Alueelle saa rakentaa toimistotiloja, liikuntatiloja ja teollisuus- ja varastorakennuksia, joista ei aiheudu merkittävää haittaa asumiselle. 2) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T ja TY). 3) Lenkki-vaihtoehdossa on esitetty nykyisten omakotitalojen alueelle asuin- ja työhuonerakennusten korttelialuetta (AT). Muut alueet 1) erityisalue (E-2) on osoitettu maa-ainesten ja jätteiden käsittelyyn, kierrätystoimintaan ja energiantuotantoon. Alueelle on mahdollista sijoittaa seudullinen energiapuuterminaali sekä Pirkanmaan jätehuollon laajentaa toimintaansa. Energiapuuterminaaliin menee energiapuuta m3/ha. Jos energiapuuterminaalin koko on n. 8 hehtaaria (vaihtoehto laaja kortteli 8212), alueella voi arvioida käyvän rekkaa vuorokaudessa. 2) seudullinen maanvastaanottopaikka ja maa-ainespankki voi sijoittua erityisalueelle E-3. Alue on sijoitettu maaperältään heikoimmalle alueelle, jota olisi mahdollista täyttää puhtailla maamassoilla. 3) yleisten rakennusten korttelialue pelastuslaitoksen harjoittelukentän rakentamista varten (Y) vaihtoehdossa Lenkki. Virkistysalueet ja suojaviheralueet Luonnosvaihtoehdossa Lenkki Matkajärven ympäristö on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Matkajärven pohjoispuolelle sijoittuu arvokas luontokokonaisuus sekä ekologinen yhteys. Suojaviheralueet (EV) on sijoitettu alueelle ekologisten yhteyksien turvaamiseksi, hulevesien pidättämiseksi alueella, luontokohteiden säilymiseksi sekä suoja-alueiksi teollisuus- ja materiaalikäsittelytoimintojen ympärille. Liikenne, reitit ja katualueet Valtatien 9 eli Jyväskyläntien tiealueen (LT) tilavaraus ja suoja-alue on arvioitu valtatien yleissuunnitelmasta, tilavaraus tarkistetaan. Nykyisen asutuksen yhteydet turvataan tasoristeysten poistumisen jälkeen rinnakkaisteillä tai asemakaavan katuverkon kautta. Yhdyskuntatekninen huolto 18

19 Vesihuollon osalta laaditaan yleissuunnitelma ehdotusvaiheessa. Voimalinjojen alue on merkitty 62 metriä leveäksi johtoalueeksi, jonne rakennusten sijoittaminen ei ole mahdollista. Johtoalueen toiminnoista pyydetään Fingridiltä risteämälausunto. 5.4 Yleiskaavallinen tarkastelu Tarastenjärven asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty oikeusvaikutukseton taajamien osayleiskaava, joka on vanhentunut. Sen vuoksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu, jossa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Sisältövaatimusten huomioiminen: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alueelle sijoittuu todennäköisesti sellaista yritystoimintaa, joka käyttää hyödyksi logistista sijaintia hyötyvoimalan ja jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Alueelle on mahdollista sijoittua kierrätystoimintaan erikoistuneita yrityksiä. Mahdollisen energiapuuterminaalin sijoittuminen alueelle edistää uusiutuvan energian käyttöä. Terminaalit toimivat puskurivarastoina ja niillä voidaan parantaa raakaaineenhankinnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Merkittäviä luontovaikutuksia ei ole nähtävissä. Toisessa luonnosvaihtoehdossa alue rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara jonkin verran pienenee. Luontoarvot päivitetään keväällä ) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Yhdyskuntarakenne jatkuu yhtenäisenä Tampereen puolelta. Alueen kunnallistekniikan verkostot suunnitellaan ja toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Nykyisen toiminnan viereen voi sijoittua ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Olemassa oleva valtatien eritasoliittymä palvelee alueen liikennetarvetta. Asemakaavoitettuun asutukseen jää toiminnan luonteen vuoksi uudessakin rakenteessa suojaviher- ja virkistysalueita. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueelle on kaavaluonnosten mukaan mahdollista sijoittua tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa KTY-alueelle. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai päivittäistavarakaupan sijoittumista ei sallita, koska niillä voisi olla haitallisia vaikutuksia Ruutanassa nykyisin lähikauppana toimivaan elintarvikekauppaan. KTY-alue on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tarastenjärven alue sijoittuu työpaikkaalueelle kaupunkiseudun rakenteeseen. Nykyisen asutuksen välittömässä läheisyydessä ei ole tarjolla palveluita lukuun ottamatta virkistysmahdollisuuksia. Huoltoasema ja Ruutanan palvelut sijaitsevat noin 1-2 kilometrin päässä. Palvelut ovat saavutettavissa sekä jalan, pyörällä että autolla. Nykyisen asutuksen yhteyteen voi rakentaa toisessa vaihtoehdossa työtiloja ja asunnoille rakennetaan vesihuolto. 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Ruutanantiellä kulkee bussireitti ja sen varressa erillinen kävely- ja pyörätie. Työpaikka-alueelle on mahdollista rakentaa kävely- ja pyöräteitä katujen yhteyteen. Vesihuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen tutkitaan ehdotusvaiheessa yhdessä Tampereen ja Kangasalan vesilaitosten kanssa. Kaukolämpöverkostot ovat lähimmillään Tampereen puolella kun hyötyvoimala ja sen verkostot valmistuvat. Raskas liikenne voi liittyä alueelle suoraan valtatien eritasoliittymästä. 19

20 5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Valtatien liikennemelu ulottuu asuin- ja työpaikka-alueelle. Tien parantamisen yleissuunnitelmassa on meluvalleja osoitettu nykyisten talojen kohdalle. Uusia asuinkortteleita ei esitetä. Lähelle asumista sijoittuvien kortteleiden toiminnoissa ei sallita merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Toisessa vaihtoehdossa yksi nykyinen asuinkiinteistö poistuisi käytöstä. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaava osoittaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten sijoittumiselle ja hyötyvoimalan ja jätteenkäsittelykeskuksen synergian hyödyntämiseen. Alueelle voi sijoittua sellaista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, toisin kuin asutuksen välittömässä läheisyydessä oleville alueille. 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen Tieliikenteen meluhaittoja on tutkittu valtatien YVA:ssa. Meluhaittoja voidaan vähentää asuin- ja työpaikkatonteilla rakenteellisesti tai rakennusten sijoituksella. Toimintojen sijoittuminen halleihin vähentää ympäristöhäiriöitä. Puustoiset suojaviheralueet estävät joidenkin haittojen leviämistä. Hulevesien käsittelyllä tonteilla ja suojaviheralueilla hallitaan hulevesien kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristöluvissa määritellään tarkemmin haittojen vähentämisen tarve. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Asemakaavan tarkemmassa suunnittelussa huomioidaan korkean rakentamisen vaikutukset Haralanharjun maisema-alueeseen. Nykyinen rakennuskanta voi säilyä lukuun ottamatta toisen vaihtoehdon teollisuus- ja varastotonttia, jonka osaksi Siperiantien varren omakotitalo on merkitty. Asemakaava turvaa Matkajärven virkistyskäyttöä ja sen ympäristön luontoarvoja. Rakentamisen vaikutuksia pintavesiin tutkitaan Tampereen ja Kangasalan kaavaalueilta kokonaisuutena ja annetaan tarpeellisia määräyksiä hulevesien viivyttämisestä ja imeyttämisestä. Luontoselvitys päivitetään. Luonnosvaihtoehdosta riippuen arvokkaat alueet jonkun verran pienenevät. Kuva Tampereen kaupunki. 20

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS

YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS KANGASALAN KUNTA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS PITKÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 11.2.2008 ASEMAKAAVAN NUMERO 618 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LIUTTU KYLÄ VATIALA KORTTELIT 949,

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE 1 PERUS-

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LEMETYN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LINKOSUO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.3.2015 ASEMAKAAVAN NUMERO 750 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LEMETTY KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 JALASJÄRVEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE PITKÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KORTTELEITA 882-884 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYS- ALUEITA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVALLA (LAAJENNUS)

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JUNATIE

NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JUNATIE w KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JUNATIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 23.8.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 779 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENTOLANTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 23.8.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 784 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LENTOLA/29 KORTTELI 852 KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaava nro 1065 YHDYSTIEN JA MOOTTORITIEN LIIKENNEJÄRJESTELYT Asemakaava ja tonttijako OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasan kaupungin kaavoitus 9.9.2015 Suunnittelun kohde Moottoritien ja Yhdystien

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus Kaava numero 8036 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264 132-AK1305 NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264 KAAVASELOSTUS Ehdotus 16.1.2014 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 LAKALAIVA, 6030-4, -8, -9, 6032-5, 6034-3, -5, -9, 6055-1 JA MESSUKYLÄN KYLÄ19, SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE-

Lisätiedot