SAVONRANNAN SANOMAT Nro 1/

Transkriptio

1 SAVONRANNAN SANOMAT Nro 1/ Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

2 SAVONRANNAN APTEEKKI KOLMITÄHKÄNTIE 13, SAVONRANTA Puh PALVELEMME MA-PE KERIMÄEN APTEEKKI KERIMÄENTIE 3, KERIMÄKI Puh PAVELEMME MA-PE LA

3 Kansalaistoimintaa Syksyn 2012 kunnallisvaalit toivat Savonrannalle uuden aluejohtokunnan, joka on aloittanut toimintansa erinäisten vaiheiden kautta. Aluejohtokunta uudistui esittelijäänsä Jorma Mattista myöten ja esittäytyy lehdessä sanoin ja kuvin. Aluejohtokunnan toiminta näkyy monessa kohteessa suoraan tai välillisesti Savonrannalla, kuten myös useissa tämän lehden artikkeleissa. Se on tukenut monien yhdistysten toimintaa ja tapahtumia. Myös jokakesäiseen Savonranta-päivään, joka vietetään tänäkin vuonna, on aluejohtokunta antanut panoksensa. Uutena tapahtumana ponkaistaan kesäkuun viimeisenä lauantaina Tonttisavotat, jossa esitellään Savonrannan tonttitarjontaa ja rakentamista. Savonlinnan kaupungin strategiaa luonnostellaan parasta aikaa. Siinä Savonlinnaa visioidaan vetovoimaisena Saimaan saariston keskuskaupunkina. Kaupungin palvelut luvataan järjestää tehokkaasti, vaikuttavasti ja kestävästi. Kehittyvän kaupungin hyödynnettäviä vahvuuksia ovat osaaminen, kulttuuri, metsä, Saimaa ja Venäjän läheisyys. Näitä kaikkia vahvuuksia löytyy Savonrannaltakin. Lehden ilmestyessä on jo pidetty kuntalaisten kuulemistilaisuudet jokaisessa kaupungin pitäjässä. Savonrannalla sellainen oli 23. toukokuuta. Valtuusto päättää kesäkuun lopussa strategian ja talouden tasapainottamisohjelmasta, johon jokaisen kannattaa tutustua. Strategialuonnos löytyy ainakin kaupungin kotisivuilta kaupunginhallituksen kokouspöytäkirjoista. Jokaiselle on annettu mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä, jota kannattaa käyttää. Tapahtumarikkaan kesän menovinkkejä voi lukea keskiaukeamalta. VPK juhlii heti kesän aluksi 75-vuotiasta taivaltaan. Urheilutapahtumien kirjoa ja kulttuurinnälkäisille paikallisin voimin alusta asti tehty näytelmäesityksiä Savonranta Päivää unohtamatta paljastuu muutamia tärppejä mainitakseni. Kahvi yhdistää useampaa tapahtumaa. Myös kaupungin ja Sosterin palvelut paikkakunnalla on koottu lehteen. Savonrannan Sanomat toivottaa kaikille lukijoilleen lämmintä ja tapahtumarikasta kesää. Anne Käyhkö 3 Sisällys Kansalaistoimintaa 3 Lehden tiedot 3 Savonrannan aluejohtokunta esittäytyy 4 Hannu Karvinen, Ritva Wahl, Seppo Kosonen, Anne Käyhkö ja Seppo Sorri Kipinä Savonrannan löytymiseksi 5 Sing Star ja Salkkarit toi tytöt nuorteniltoihin 8 Savonrannan kirkko syksyllä 150 vuotta 10 Keva-päivätoiminnassa iloitaan viikoittaisessa jumpassa 12 Innokas harrastajakuvaaja 13 Äideille ja vähän muillekin 14 kuvat: Juha-Pekka Hämäläinen ja Anne Käyhkö Savonranta Päivää vietetään paikalliskulttuurin ehdolla 16 Savonrannan palvelupiste tiedottaa 18 Savonrannan tapahtumat Terveyspalvelut Savonlinnan seudulla 22 Noidankattilan kesä Kuka olen, mistä tulen? 26 Ritva Wahl Metsänhoitoyhdistys palvelee 28 Katri Mononen, kuva Petri Pajunen Terveisiä Hollannista 30 Raija Heikkilä Savonrannan VPK:n kuulumiset 32 Kari Jääskeläinen Positiivisuutta Savolaesittain 33 Rönkönvaaran kuulumiset 34 Ihmisen ei-toivotut kaverit 36 Savonrannan Sanomat 1/2013 Julkaisija: Savonrannan Kehittämissäätiö Vastaava toimittoja: Anne Käyhkö Puh Sähköp. akayhko@hotmail.com Ilmoitusmyynti: Taitto ja painatus: Kuvat: Tarmo Heikkilä Puh hermotaikkila@netti.fi Ktp-Konsultit/ KT-Paino tmi martti.nykanen@kt-paino.fi Kirjoittajat Lehden kestotilaus: 10:- /v. Tilaukset sähköpostilla toimitukseen

4 Savonrannan aluejohtokunta esittäytyy Savonrannan kehittäminen Aluejohtokunnan keskeinen tehtävä on kehittää Savonrantaa ja valvoa sen etuja. Mielestäni parhaita keinoja siihen on nykyisen yritystoiminnan turvaaminen alueella ja luomalla hyvät olosuhteet uuden toiminnan syntymiselle, työpaikkojen ja yritysten kautta saadaan uusia asukkaita, verotuloja ja palveluiden käyttäjiä, jota kautta turvataan niiden säilyminen alueella. Toinen kehittämisen väline on kaavoitus, sillä Savonrannalla on jo nykyään rantayleiskaavan valmistumisen johdosta useita satoja rantatontteja. Kaupungilla on kehittämissäätiön kautta saamallaan vaihtomaalla Kääpäsaaressa kaavahanke ja mahdollisilla muilla yksityisillä kaavoitushankkeilla, olkoon ne omarantaisia tai yhteisrantaisia tontteja vesistöjen äärellä kauniissa maisemissa, kohtuumatkan päässä palveluista on Savonrannan vahvuus, jota ei ole olemassa monella paikkakunnalla houkuteltaessa vakituisia tai vapaa-ajan asukkaita. Paras keino turvata palveluverkosto on ja jopa parantaa sitä, on saada myönteistä kehitystä alueelle, jos seurataan itse passiivisena kehitystä ja vasta sitten reagoidaan kun esim. Ylemmältä taholta päätetään jonkun palvelun alasajosta, ollaan myöhässä eikä se auta yleensä enää mitään. Savonrannan kuntaliitoksesta Savonlinnan kanssa on kulunut jo yli neljä vuotta. Neuvotteluissa sovittiin liitosrahoista käytettäväksi Savonrannan kehittämiseen 2,4 miljoonaa euroa, joita on tähän mennessä käytetty vain vierasvenesataman ravintolarakennuksen rakentamiseen. Edelleen on käyttämättä noin 2 miljoonaa euroa, jotka Savonrannan viimeinen kunnanvaltuusto kohdensi Kääpäsaaren mökkien ja kuntokeskuksen rakentamiseen (uima-altaalla), kehittääkseen paikkakunnalle ympärivuotista matkailua ja samalla saadaan myös virkistysmahdollisuus paikallisille asukkaille. Savonrannalla on vahva järjestötoiminnan kulttuuri, jota kautta on saatu monia palveluita ja kehittämishankkeita erittäin kustannustehokkaasti aikaa esim. hiihtolatuja, kylien kokoontumistiloja, kesätapahtumia jne. Tällaiseen toimintaan tulee suhtautua edelleen kannustavasti, muutenkin kuin juhlapuheissa. T: Savonrannan aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Karvinen. Savonrannan aluejohtokunta suunnittelee paikkakunnalla pidettävää Tonttisavotta-tapahtumaa klo 10 14, jossa tonttien myyjät, rakentajat ja ostajat löytäisivät toisensa. Kuvassa vasemmalta oikealle ovat aluejohtokunnan jäsenet Jani Sairanen, Seppo Kosonen, Katri Mononen ja Seppo Sorri sekä aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Karvinen, varapuheenjohtaja Ritva Wahl, aluejohtokunnan esittelijä Jorma Mattinen sekä jäsen Anne Käyhkö. Toivon savonrantalaisilta enemmän yhteydenottoja aluejohtokuntaan. Kehittämisideoita voisi antaa aluejohtokunnalle. Aluejohtokunnan käytettävissä olevien varojen puitteissa voidaan pieniä hankkeita toteuttaa, mutta isommissa aluejohtokunta voi tehdä esityksiä kaupungin päättäjille. Yhdessä toimien voimme turvata alueemme elinvoimaisuuden. Aurinkoista kesää varapuheenjohtaja Ritva Wahl 4

5 Aluejohtokunnan määräraha on vähentynyt Istuvan aluejohtokunnan tulee olla varovainen avustusrahojen jaossa. Tilanne on muuttunut siten, että investointiraha on jäänyt pois. Käyttöpääomaan tulee varmasti kohdistumaan myös investointeihin verrattavia avustushakemuksia. Aluejohtokunnan seitsemästä jäsenestä uusia on peräti viisi ja esittelijäkin on vaihtunut. Alkutoiminta on ollut haussa. Erityisesti uusille jäsenille ja miksei myös osin vanhoille on epäselvää kuinka vähän jaettavaa noin ,- kokonaispotista lopulta on. Rahaa menee mm. hallintokuluihin ja valtuustoajalla yli neljä vuotta sitten valtuuston toimesta määritettyihin avustuksiin kuten lapsiavustuksiin ja koulumatka-avustuksiin. Perinteisiä pakollisia kulueriä ovat esim. Savonranta-päivän järjestämis- ja ohjelmakulut, keväinen teatteriesitys Sampolassa ja äitienpäiväkonsertti ym.. Täytyy muistaa, että käyttöpääoman käytön tärkeimpiä alkuperäistarkoituksia on kylien, yhdistysten, seurojen yms. kautta ja avulla niiden toiminnan elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä vakinaisten että kesäasukkaiden ja turistien viihtyvyyden, monipuolisen virkistymisen ja hyvää terveyttä palvelevien toimintojen turvaaminen. Tulee olemaan erittäin haastavaa jakaa avustuksia tasapuolisesti ja reilusti siten, että varoja olisi jaettavissa koko vuoden ajan. -Savonrannan aluejohtokunnan jäsen Seppo Sorri- Savonrannan aluejohtokunnan tärkein tehtävä on toimia välittäjänä savonrantalaisten ja kaupungin päätöksenteon välillä. Kaupungin tulee hoitaa tehtäviään myös maaseutualueellaan, sillä se mainostaa kovasti olevansa saaristokaupunki, jolla on elävä maaseutu. Tähän kuuluvat niin terveydenhoito, tiestö kuin koululaitoskin jotain mainitakseni. Aluejohtokunnan tulee varmistaa, että kaupunki tarjoaa palvelujaan myös Savonrannalla. Think global, act local eli ajattele maailmanlaajuisesti, mutta toimi paikallisesti! terveisin aluejohtokunnan jäsen Anne Käyhkö Terve! Haluan sanoa, että Savonlinnan päättäjissä ei ole henkilöitä, jotka ajavat vaan Savonrannan tai yleensä laitakaupungin asioita. Minä olen siellä yksi, joka on suuren osan äänistään saanut Savonrannalta eli ottakaa yhteyttä, kun joku asia painaa mieltä! Esimerkiksi koululta lentopalloiluun vuokratut tilat tulisi olla ilmaiset, kun otetaan mukaan liikunnan tuoma hyöty sairas- ja hoitopäivinä. Lisäksi vähävaraiset vanhukset tarvitsevat tiloja kerhotoimintaan. Ja juuri heille suurenevat maksut eivät juuri innosta järjestämään mitään sosiaalista toimintaa esim. erilaisten kerhojen kautta. Koulu pidetään kuitenkin lämpimänä ja siksi voisi katsoa, onko se raha niin tärkeä kaupungille. Ymmärrän toki kaupungin rahatilanteen, mutta siihen syy on muualla. Yst. terv. aluejohtokunnan jäsen Seppo Kosonen Kipinä Savonrannan löytymiseksi Savonrannan aluejohtokunnan uusi esittelijä tarkastusinsinööri Jorma Mattinen ei ole millänsäkään Kerimäen ja Savonrannan aluejohtokuntien esittelijästä tehdyistä muutoksenhausta. Hänestä voitaneen todeta että, mikä ei tapa, niin se vahvistaa. Jossain varmaan arkaillaan mahdollisuuksiani tällä uudella saralla, hän toteaa ja aloittaa haastattelun voimakkaasti: Savonrantaa pitäisi saada enemmän esille ja näkyville. Vain savonrantalaiset tietävät omat lähtökohtansa, joiden esilletulo on tärkeää Savonrannan tulevaisuudessa. Mattinen mieltää, että Savonrannan kehittäminen lähtee liikkeelle luonnosta, ympäristöstä ja vesistöstä. Sen lisäksi hän pitää tärkeä oppia tuntemaan, millaisia ihmisiä asuu ja oleskelee Savonrannalla, ja ketkä nauttivat paikkakunnalla olosta. Hän haluaa tuoda esille tänne muuttaneiden henkilöiden arvomaailman. Kiertäessäni kyliä rakennustarkastajana jututan ihmisiä tunteakseen heitä ja perehtyäkseen savon- 5

6 rantalaisuuteen. Hieman sivusta katsottuna ja uutena ihmisenä voin tuoda uuden näkökulman savonrantalaisuuteen. Hänen mukaansa paikkakunnan kehittämiseen ei tarvitse hakea oppia Kehä III:sen sisäpuolelta, ei eduskunnasta eikä edes lähikaupungista. Lähikuukaudet ja alkava kesä näyttävät sen tien, jota pitkin Savonrannan aluejohtokunta taivaltaa eteenpäin. Pitäisi saada kipinä Savonrannan löytymiseksi. Vuokalan kylä pitäisi saada paremmin esille ja toimimaan. Siihen tarvitaan sivukylien apua. Molempien on puhallettava yhteen hiileen. Mattisen mukaan Savonranta kaipaa kyläsuunnitelmaa koko alueelle, jossa paikkakunnan ominaisuudet, mahdollisuudet ja vahvuudet selvitettäisiin. Tällöin Savonranta yhdistetään paremmin muuhun Savonlinnan maaseutuun viimeisimmän kuntaliitoksen jälkimainingeissa. Paikkakunnan vahvuus on tuotava itse esille. Mattisen mielestä Savonranta voi olla muutakin kuin rasite kaupungin kantapäässä. Savonrannan lisäarvo nousee luonnosta. Paikkakunnalta löytyy useita yleiskaavan ja rantaasemakaavan mukaisia rakentamattomia rantatontteja. Tontit tulisi saada yhtenäisemmin myyntiin ja tarjolle lomakautena, jolloin rantatontteja etsivä henkilö voisi tutustua niihin. Kiinnostus näihin pitäisi saada löytymään. Hän uskoo, että Savonrannan vahvuudet löytyvät veneilystä, kalareiteistä ja järviluonnosta. Paikkakunta tarvitsee perheitä, jotka tarvitsevat mm. lasten hoitopaikkoja, peruskoulun, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Ihmiset tuovat mukanaan muun palvelutarpeen. Ilman ihmisiä ei ole Savonrantaa ja kaikki heijastuu työpaikoista ja niiden määrästä. Aktiivi-ikäiset ihmiset ovat tärkeitä jokaiselle paikkakunnalle, eikä pelkästään vanhusten varaan voi yhteiskuntaa rakentaa. Alkuvaiheessa Savonrannan imagon nosto tapahtuu tapahtumien ja viestittämisen kautta. Savonrannan aluejohtokunnalle on ollut aiemmin tärkeää avustusten jakaminen. Nyt on tärkeää, että avustusten avulla aikaan saatu toiminta alkaisi toimia jo lähes omillaan. Jokaisen pitäisi miettiä mitä voitaisiin tehdä itse. Kipinän on kasvettava roihuksi. Mattinen on jo muutaman kuukauden aluejohtokunnan esittelijän ollessaan huomannut, että täällä on vanhastaan totuttu tekemään itse, eikä määräyksiä haluta ylhäältä päin. Aluejohtokunnalla on tärkeä rooli paikkakunnan asukkaiden viestittäjinä kaupungin päätöksentekoon. Paikallisia luottamushenkilöitä ei välttämättä kuunnella päätöksenteossa, eikä virkamiehiä enää paljoa näy palvelupisteessä, mikä korostaa aluejohtokunnan roolia, korostaa Mattinen. Jorma Mattinen miettii kaupungin päätöksentekoon palautejärjestelmää, jossa asukkaat voisivat kommentoida saamiaan palveluja. Kaupungin onnistumisesta paikkakunnalla sivistys-, sosiaali-, teknisellä ja hallintopuolella voisi antaa arvosanan, jonka muutosta seurattaisiin. Viestinnällä on paljon merkitystä tällä saralla. Paljon riippuu, miten asia tuodaan esille viestimissä. Näin saataisiin palautetta, jota voidaan verrata toisiinsa ja ajan kuluessa. Turvallisella mielellä ollaan liikkeellä. Savonrannan aluejohtokunta on päättänyt järjestää Savonrannan tonttisavotat lauantaina klo joko torialueella tai palvelupisteen pihassa. Tilaisuudessa esitellään useita rakentamattomia yleiskaavan ja ranta-asemakaavan mukaisia rantatontteja. Samaan yhteyteen toivotaan esille myös kiinteistövälittäjien myynnissä olevia metsätiloja ja rakennuksia. Myös hirsitalo- ja pakettitalotoimittajia ja rakennussuunnittelijoita kutsutaan paikalle. Lisäksi tilaisuuteen pyydetään Savonlinnan kaupungin maankäyttöpalvelut, jolloin tilaisuudessa olisi esillä koko kaupunkialueen tonttitarjonnan lisäksi myös entisten maaseutukuntien alueiden tontit. Savonrannan alueen seurat ja yhdistykset sekä yrittäjät voisivat osallistua tilaisuuteen. Tilaisuuteen pyydetään myös rakennusvalvonta, haja-asutusalueen jätevesineuvoja ja Tonttisavotat Tonttisavotat lauantaina klo Savonrannalla Paikalla Yleiskaavan ja ranta-asemakaavan mukaisia rantatonttien esittelyjä Kiinteistövälittäjien myynnissä olevia metsätiloja ja rakennuksia Hirsitalo- ja pakettitalotoimittajia ja rakennussuunnittelijoita Savonlinnan kaupungin entisten maaseutukuntien alueiden tontit Järjestöt ja yrittäjät esittelevät toimintojaan Rakennusvalvonta, haja-asutusalueen jätevesineuvoja ja maanmittauslaitos Yhteyshenkilö: Seppo Kosonen, puh , sähköposti: 6

7 INSINÖÖRITOIMISTO TANSKANEN OY SÄHKÖURAKOINTIA Mikko Käyhkö Savonranta Puh

8 Sing Star ja Salkkarit toi tytöt Savonrannan nuorteniltoihin Savonrannalla pidetään nuorteniltoja perjantaisin talvella. Savonrannan nuorisolle nuortenillat ovat tärkeä palvelu kaupungin ja seurakunnan yhteistyönä. Viime talven yhteistyö on toiminut lähes moitteettomasti ja nuoret ovat tyytyväisiä perjantai-iltojen vanhiksen aukioloista. Savonrannan nuorteniltojen poikien suosiossa ovat kilpailuhenkiset ja liikunnalliset pelit kuten biljardi. Nuortenillat seurakunnan ja NuTun yhteistyönä Savonrannan nuortenillat pyörivät NuTu ry:n ja Savonlinnan seurakunnan kesken talvikauden Vuoroperjantaisin valvojavastuu on ollut NuTun puolesta Otto Makkosella ja seurakunnalla, jonka puolesta paikalla ollut mm. johtava nuorisotyönohjaaja Heikki Sorjonen. Nuorteniltojen paikkana on ollut jo pitemmän aikaa vanha seurakuntatalo eli vanhis kylän keskellä. Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry NuTu ry on nuorisotoiminnan palvelujärjestö, jonka tehtävänä on tuottaa, kehittää ja tukea Savonlinnan seudun nuorisotoimintaa ja nuorisoon kohdistuvia palveluja. Huhtikuisena perjantai-iltana vanhiksen tiloissa kävi puheensorina. Paikalle oli kokoontunut jo heti sen iltakuudelta avattua ovensa toistakymmentä savonrantalaista nuorta. Paikalla oli poikkeuksellisesti sekä Sorjonen että Makkonen valvomaan nuorisoa. Tilaa pidetään auki ilta yhdeksään jos nuoria riittää. Nykyiset ja muualla opiskelevat näkevät toisiaan Perjantai-ilta puolustaa paikkaansa nuorteniltana vakiintuneen käytännön takia. Viikonpäivävalintaa perustelee myös paikkakunnalta kauempana opiskelevat nuoret, jotka näkevät toisiaan, mikä ei olisi viikolla mahdollista. Savonrantalaiset nuoret joutuvat lähtemään paikkakunnan ulkopuolelle jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen, eivätkä välttämättä kohtaa enää toisiaan. Perjantai-illan aluksi paikalla oli pelkkiä poikia. Tytöillä menee hieman kauemmin kaunistautumiseen, kohta nekin tulevat tänne, naurahtaa Otto Makkonen poikien enemmistöstä nuorteni illan alusta. Ja niin käykin, kohta paikalle pyörähtää myös paikkakunnan tyttäriä. Vanhiksella nuorilla on kuulumisten vaihtamisen lisäksi mahdollisuus pelata erilaisia pelejä tai vaikka katsoa televisiota. Kaksi tv:tä tarvitaan, jotta voi sekä katsoa tv:tä että pelata tv-pelejä yhtä aikaa. Salkkarit näkyvät joka perjantaisin täällä, valottaa Makkonen nuorten tv:n ohjelmavalintoja. Myös erilaiset korttipelit pöydän ympärillä ovat nuorteniltojen vakio-ohjelmaa. Nuortenilloissa pelataan mm. pöytätennistä ja biljardia sekä toisen television mahdollistamaa PlayStation pelejä. Sing star pleikkaripeli toi tyttöjä pelkkien poikien nuorteniltoihin, nyt keväällä tyttöjä on käynyt entistä enemmän, päättelee Makkonen. Jokainen huolehtii paikan siisteydestä riisumalla kengät ovensuuhun. 8

9 Kävijämäärät kaupungin huippua Vanhiksen nykyiset tilat toimivat moitteettomasti nuorteniltatiloina. Ennen oli hankalampaa, kun toimittiin kahdessa päässä. Välissä oli diakoniatyön toimisto, jossa oli joskus ilkivaltaa. Yhdenmukaiset tilat saatiin, kun diakoniatoimisto muutti toiseen päätyyn. Ilkivalta on hävinnyt ja valvonta on helppoa yhdelle henkilölle, kun ei tarvitse valvoa kahta tilaa yhtä aikaa, kehuu Sorjonen nykyistä ratkaisua. Järjestetty ohjelma karkottaa nuoret paikalta, tärkeintä on vapaa seurustelu ja läsnäolo, opettaa Sorjonen kokemuksensa pohjalta. Nuorten toiveena uusi tila entisestä Salesta Nuorilta on kyselty myös toiveita nuorteniltoihin. Sekä aluejohtokunta että seurakunnan kirkkopiiri ovat avustaneet nuorteniltoja. Avustukset ovat mahdollistaneet erilaisia laiteita ja retken. Toiveiden tiimoilta järjestettiin syksyllä 2012 karting-retki Joensuuhun, johon osallistui 12 nuorta. Tämä on viikon kohokohta. Näkee kavereita, kertoo Maiju Mononen syyksi nuorteniltaan tuloonsa. Kavereineen hän miettii toiveita nuorteniltoihin: Vanhis voisi olla useammin auki nuorille, vaikkapa myös lauantaisin, tai jopa viikollakin, listaavat tytöt. Myös elokuvailta olisi joskus kiva, he ehdottavat Makkoselle iltojen teemaksi joka lupasi laitaa idean mieleensä. Nuoret ovat toivoneet saavansa uudet nuorisotilat entisestä Salesta, jonka muuttuminen kuntokeskukseksi on sovittu Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitossopimuksessa. Toisivatkohan uudet isommat tilat enemmän porukkaa nuorteniltoihin, esittävät tytöt toiveen päätöksentekijöille. Vanhis on vanha rakennus, joka ei haittaa nuoria, mutta paremminkin voisi olla. Sisään ei tuoda energiajuomia. Nyt nuortenilloilla on keittiö käytössä, joka helpottaa iltapalan laittoa, hän jatkaa. Kyselyjä iltakahvin perään alkoikin tulla nuorilta. Nuorten tapaan palaute tuli välittömästi ja Sorjonen pääsi hakemaan iltapalatarpeita paikallisesta kaupasta. Savonrannan nuortenilloissa käy nuorta joka kerta. Jos kaupungin muissa nuortenilloissa kävisi alueensa nuorista vastaava osuus, vaadittaisiin kaupungilla lähes 500 kävijää, kehuu Sorjonen iltojen tarpeellisuudesta ja jatkaa: Nyt huhtikuussa kävijämäärä Savonrannan nuortenilloissa on jo vähentynyt keskitalvesta. Kevään lämmittäessä ja päivien pidentyessä toiminta siirtyy ulkosalle. Toukokuussa aloitetaan jalkapallon pelaaminen urheilukentällä, vai mitä pojat? kysyy Makkonen paikalla olijoilta. Yhteistyö NuTun ja seurakunnan kanssa alkoi keväällä Tätä ennen nuorisiltoja veti paikallinen Lions Club. Yhteistyö alkoi, kun paikkakunnan oma poika Otto Makkonen lupautui vetämään iltoja. Seurakunnan puolelta paikalla on ollut myös muitakin vetäjiä Sorjosen lisäksi. Makkonen muisteli olleensa ensimmäistä kertaa nuortenillan vetäjänä harjoittelijan roolissa joskus 2000-luvun alussa. Vanhis on rakennuksena nähnyt paljon. Vanha seurakuntatalo rakennettiin alun perin Savonrannan pitäjäntuvaksi v Toiminta jatkuu nyt nuorten käytössä. Makkonen että Sorjonen näkevät nuorteniltojen valvojan roolin tärkeänä nuorten kuuntelijana. Myös paikalliset kuulumiset vaihdetaan joka kerta. Samalla selviää mitä paikkakunnan nuorten mielissä liikkuu. 9 STIPENDI SAVONRANTALAISILLE OPISKELIJOILLE Savonrannan kehittämissäätiö jakaa vuonna 2013 ammatillisen tutkinnon suorittaneille savonrantalaisille opiskelijoille 100 euron stipendin. Stipendiä on haettava säätiöltä vuoden 2013 aikana. Vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava Savonrannan kehittämissäätiölle osoitteeseen Lamminniementie 11, Savonranta. Hakemuksiin on liitettävä todistus suoritetusta tutkinnosta. Lisätietoja antaa säätiön asiamies Antti Erämaa, puh SAVONRANNAN KEHITTÄMISÄÄTIÖ

10 Savonrannan kirkko syksyllä 150 vuotta Savonrannan kirkkopiirin seurakuntakoti juhli 30- vuotista taivaltaan sunnuntaina 23. syyskuuta Juhlassa kirkkopiirin pastori Jaakko Parkkinen ansiokkaasti esitti seurakunnan historiikin, joka nojasi Irma Karvisen ja Helena Konttisen suullisiin tietoihin ja edesmenneen kirkkoherra Eino I. Ahvenaisen teokseen Savonrannan seurakunta 125-vuotias. Tämän vuoden syksynä juhlitaan seurakunnan toista, vielä vanhempaa 150 vuotiasta rakennusta, joka on oma kirkkomme. On paikallaan julkaista ote Parkkisen puheesta kirkon juhlia odotellessa. Alkuhistoriaa seurakunnan syntymiseen Ennen Olavinlinnan perustamista Savonranta kuului Savon vanhimman seurakunnan Savilahden piiriin, jonka hallinnollinen keskuspaikka oli Mikkeli. Tuohon aikaan Kerimäki ja Savonranta kuuluivat Sääminkiin. Kun Sääminki erosi Savilahdesta 1400-luvulla, lähin kirkko oli Olavinlinnan tienoilla. Vuonna 1647 erotettiin Kerimäen seurakunta Säämingistä itsenäiseksi seurakunnaksi. Suomessa elettiin tuolloin Ruotsin vallan aikaa. Ruotsin kuningas oli sekä maallinen että kirkollinen johtaja. Kuninkaan viisautta uskonopin asioissa luonnehdittiin vanhatestamentilliseen tapaan: kuningasten sydämiä ja heidän ajatuksiaan ei pystytä tutkimaan niissä piilevän pohjattoman viisauden tähden. Suuri oli tuolloin luottamus kuninkaan kykyyn arvioida uskon kysymyksiä. Vielä 1800-luvun alussa Savonranta kuului sekä seurakunnalliselta että maalliselta hallinnoltaan Kerimäkeen. Savonrantalaiset joutuivat kuitenkin hakemaan seurakunnan palvelut naapuripitäjistä vielä 1800-luvun puolivälissä. Vainajan hautaamisten ja lasten kastamisten takia kuljettiin helpoimmin vesitse Rääkkylään, mutta myös Liperissä ja Kerimäellä käytiin. Kun Rääkkylä erisi vuonna 1827 erosi Kiteestä, Savonrannan asukkaille ehdotettiin täällä vallinneen sekavan tilanteen korjaamiseksi liittymistä uuteen Rääkkylän kirkkoherrakuntaan. Mutta vanhat yhteiskunnalliset siteet Kerimäkeen olivat lujat ja ohjasivat myös kirkollisten asiain järjestämisessä siihen suuntaan. Suomen sodan seurauksena Suomi oli liitetty Venäjän alaisuuteen vuonna Kuitenkin Suomessa säilytettiin Ruotsin vallan aikainen yhteiskuntajärjestys. Kirkon asema pysyi oleellisesti ennallaan. Suomessa säilyi luterilainen 10 Seurakuntakoti on nähnyt useita yksityisiä ja julkisia juhlia. Suurperheen äidin Rauha Monosen 80-vuotispäiviä juhlittiin suurella jälkikasvujoukolla syyskuun lopulla. valtionkirkollisuus. Huolimatta kuulumisestaan ortodoksiseen kirkkoon Venäjän keisari toimi nyt Ruotsin kuninkaan asemasta Suomen luterilaisen kirkon päämiehenä. Suomessa oli 1800-luvulla voimassa karoliininen kirkkolaki, joka tarkoitti uskontopakkoa ja velvoitetta kuulua valtion kirkkoon. Kirkosta ei voinut erota. Lain tavoitteena oli rahvaan kasvattaminen kuuliaisuuteen esivallalle sekä oikeaan kristinuskon tulkintaan. Tämä tapahtui katekismuksen opiskelun sekä pakollisen kirkossakäyntien avulla. Kirkkokuri oli tiukka. Kuuliaisuuteen motivoivat rangaistukset kuten jalkapuu, häpeäpalli ja ehtoolliselta sulkeminen. Lisäksi oli myös sosiaalinen paine. Mooseksen lakia tulkittiin niin, että yksilön syntien katsottiin vetävän Jumalan vihan koko kylän päälle, ellei syyllisiä rangaistu ankarasti. Siksi yksilön elämä oli koko kylän asia. Vastaavasti yksilön kuuliaisuus toi siunauksen, joka ilmeni hyvinvointina ja rauhana. Vanha kirkkolaki velvoitti vanhemmat huolehtimaan lastensa alkeisopetuksesta sakon uhalla. Lukutaito oli kunniakysymys ja sen osaaminen säästi julkiselta häpeältä. Luku- ja kristinopin taito kuulusteltiin vuosittain julkisesti kinkereillä eli lukusilla, joissa kurittaminen oli osa opetusta. Kinkereillä annettujen tukkapöllyjen takia niitä nimitettiin tukkajuhlaksi. Tästä on muistona renkien työvuotta kuvaava sananlasku: Vuodessa on kolme kovaa päivää: sian tappo, otrariihi ja kinkeripäivä.

11 Oman seurakunnan syntymä tapahtui maallisen ja kirkollisen hallinnollisen eriytyessä Savonrannan seurakunnan syntymäaikoihin tapahtui maallisen ja kirkollisen hallinnon eriytyminen. Maalliset ja kirkolliset asiat oli päätetty pitäjänkokouksessa, jota johti kirkkoherra. Vuonna 1865 annettu kunnallisasetus muutti tilanteen. Paikallishallinnon yksiköksi tuli kunta. Maaseudulla kuntajako perustui seurakuntajakoon. Elokuussa 1861 keisarillisella käskykirjeellä määrättiin, että Savonranta saa oman rukoushuoneen ja papin. Tämän määräyksen perusteella Savonranta sai oman kirkon lisäksi myös oman hautausmaan perustamiseen. Savonrannasta tuli nyt virallisesti rukoushuonekunta Kerimäen yhteyteen. Näin sai Savonrannan seurakunnan historia alkunsa. Seurakunnan asukasluku oli silloin 2060 henkeä. Rukoushuonekuntana Savonranta oli vajaat kymmenen vuotta. Nykyinen hautausmaa otettiin käyttöön vuonna Samana vuonna Savonranta muuttui Kerimäen kappeliseurakunnaksi, jota vaihetta kesti yksitoista vuotta. Lopullinen irrottautuminen ja muodostuminen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tapahtuivat senaatin päätöksellä 15. toukokuuta Näin oli syntynyt itsenäinen Savonrannan seurakunta, jonka ensimmäisenä pappina oli Kerimäen kappalainen Anders Samuel Kiljander. Ennen oman kirkon rakentamista jumalanpalvelukset pidettiin vuoden ajan sahan patruuna Smirnoffin makasiinissa. Kirkon sisätiloja on muunneltu eri remonttien yhteydessä; mm. alttaritaulun ympärillä oleva kehysrakennelma on poistettu, mutta pantu jälleen takaisin ja urkuparveen johtava portaikko on siirretty kirkkosalin puolelta eteiseen. Viimeisin suuri remontti on tehty v Arkkitehti Kaj Michaelin suunnitelman mukaisesti koko kirkkorakennus niin sisältä kuin ulkoa sai silloin uudet kauniit värit. Viimeisin ulkomaalaus tehtiin vuonna Paluu menneeseen? Mutta maailma muuttuu ja kehitys kehittyy. Erinäisten vaiheiden jälkeen vuoden 2006 joulukuussa Kirkkohallitus hyväksyi Savonrannan seurakunnan ajatuksen liittyä jälleen Kerimäkeen. Niinpä 1. tammikuuta 2007 seurakunnasta tuli Kerimäen seurakunnan Savonrannan kirkkopiiri. Parin vuoden kuluttua Savonrannan kunta liittyi osaksi Savonlinnan kaupunkia. Niinpä vuoden 2009 alussa emäseurakunnaksi muuttui Savonlinna-Säämingin seurakunta, joka muutti nimensä Savonlinnan seurakunnaksi vuoden 2013 alusta. Savonrantalaiset palasivat 362 vuoden jälkeen esi-isiensä juurille. Savonrannan seurakunta ehti olla itsenäisenä seurakuntana 124 vuotta. Juhlitaan syksyllä kirkon 150-vuotista olemassa oloa. Oma kirkko Oma kirkko rakennettiin arkkitehti August Bomanin piirustusten pohjalta ja rakentajana oli sahanhoitaja Petteri Holopainen Enonkoskelta. Istumapaikkoja tuli noin 600 hengelle ja ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 1. adventtina vuonna Ainoastaan kirkonkello ei ollut ehtinyt avoveden aikaan lähteä liikkeelle, eikä ennättänyt ensimmäiseen jumalanpalvelukseen. Alttaritauluna toimi pelkkä puuristi vuoteen 1903 saakka. Silloin savonrantalainen taiteilija Niko Makkonen maalasi nykyisen alttaritaulun Jeesus ristillä. Alun perin kirkossa ei ollut lainkaan urkuja. Ensimmäiset urut hankittiin seurakunnan ollessa kappeliseurakuntana Ne olivat varkautelaisen työmiehen Abel Hämäläisen rakentamat 1½ äänikertaiset pilliurut. Seuraavat 17 äänikertaiset urut hankittiin kanttori Lehmusvuoren esityksestä 1927 Kangasalan urkutehtaalta. Nykyiset 17 äänikertaiset mekaaniset urut on rakentanut Hans Heinrich vuonna Seurakuntakoti juhli 30 vuotista taivaltaan kirkossa pidetyllä juhlamessulla ja juhlaohjelmalla itse seurakuntakodissa, joka täyttyi ääriään myöten. IHALAINEN PEKKA Kuorma-autolla Traktorilla - Murskeen toimitukset - lumityöt - kappaletavarakuljetukset - polanteen poistot - nosturipalvelut - lanaukset - konekuljetukset, - tienvarsien vesonta myös ylileveät - viljan ja suurpaalien ajoa Puh Pekka, Ulla Tyniläntie 34, SÄIMEN

12 Keva-päivätoiminnassa iloitaan viikottaisessa jumpassa Savonrannan Keva-päivätoiminta muutti tammikuun alussa uusiin tiloihin koulun yhteyteen. Päivätoimintaa järjestetään Anita Kainulaisen johdolla kuusi ja puoli tuntia päivittäin viitenä päivän viikossa. Toiminnassa on mukana avustamassa Kerttu Kyöttinen ja paikalla on yleensä neljästä seitsemään vaikeavammaista henkilöä, jotka eivät kykene pitkäjänteiseen toimintaan. Paperimassakulhoja valmistuu Keva-päivätoiminnassa lähes viikoittain. Aina välillä kokeillaan uusia papereita. Välillä tehtiin kulhoja vanhoista Aku Ankka lehtien sivuista, nyt syntyy nuottisivuista uusimmat kulhot. Niissä voi säilyttää esimerkiksi hedelmiä tai muuta kuivatavaroita. Hasse odottelee 36. syntymäpäiväänsä, ja jatkaa kuparin erottelua lyhyistä sähköpunoksista. Sitä hommaa hän tekee sekä Savonrannan Keva-päivätoiminnassa että viikon verran kuukaudessa Savonlinnassa ja saa siitä pienen korvauksen. Yövyn Savonlinnassa Mäntykodissa viikon kerrallaan. Kaupungissa en voi liikkua niin vapaasti kuin täällä Savonrannalla. Jos kaupungissa haluan mennä jonnekin, kuljen taksilla, mutta Savonrannalla voin liikkua kävelemällä lyhyitä matkoja, kertoo Hasse elämästään. Anita Kainulaisen apuna toiminnan toteuttamisessa on mukana Kerttu Kyöttinen, jonka hommana oli huhtikuisena puolipäivänä tiskata ruokailuastiat puhtaiksi. Yhdessä ohjaajat suunnittelevat päivien toimintaa. Aamupäivällä porukka oli käynyt kävelemässä Myllykosken tiellä ihmettelemässä kevään tuloa. Arkipäivien poikkeuksiin kuuluvat kaksi viikoittaista jumppatuntia liikuntasalissa. Maanantaisin ollaan tunnin verran Maija Kapasen ohjaamassa jumpassa. Keskiviikkoisin meillä on oma jumppatunti, jossa on hiljaisempaa menoa. Siinä jokainen voi suunnitella omia juttuja ja toimia vetäjänä vuorottain, kertovat Kainulainen ja Kyöttinen viikkoohjelmaa. Tapsa, Pertti, Mika ja Hasse ottavat aina vapaa-aikaohjaaja Maija Kapasen jumpan ilolla vastaan. Tässä porukassa ei surra eikä valiteta, kertoo Kapanen viikoittaisista ohjattavistaan. Talvella kevalaiset kävivät myös laskettelukeskus Lekotissa Savonrannan VPK:n miehistönkuljetusautolla nauttimassa makkaranpaistoa. Laskettelemaan ei voitu lähteä henkilökohtaisten avustajien puuttuessa. VPK on tulossa neuvomaan myös paloturvallisuutta kevään aikana. Toukokuussa kevalaiset esiintyivät myös Päivärinteen turinatuvassa ja suunnittelivat pitempää retkeä, johon he hakivat avustusta aluejohtokunnalta. Ilmojen lämmittyä suunniteltiin retkeä Säimen myllyllä makkaranpaistossa. Myös Kerimäellä pidettäviin myyjäisiin tehtiin uusia tuotteita. Tammikuun alussa uuteen tilaan koulun yhteyteen muuttanut Keva-päivätoiminnassa on mukana enimmillään seitsemän henkilöä. Muuton yhteydessä havahduttiin tehtyjen tavaroiden suureen määrään. Talven ja kevään aikana järjestettyihin myyjäisissä ja myyntinäyttelyssä kirjastossa saatiin suuret varastot tyhjentymään. Saaduilla myyntituloilla on rahoitettu kerholaisten pieniä retkiä esimerkiksi pitsalle ja karaoken aikana syötyihin jäätelöihin. Ystävänpäivätansseissa kevalaiset pääsivät käymään Parikkalassa asti ensimmäistä kertaa. 12 Askartelua suoritetaan väliaikoina pienissä hetkissä pitkin päivää Keva-päivätoiminnassa. Tällä hetkellä paperimassakulhojen tekeminen vie paljon aikaa. Askartelut pitää toteuttaa ryhmän osaamistasolle, ettei ohjaaja jää niiden ainoaksi toteuttajaksi. Välillä pitää nousta tuolista ylös ja muistaa liikkua. Joka päivä käymme ulkoilemassa lähiympäristössä ja hyödynnämme pururataa sekä lähiteitä, kuvailee Kainulainen päiväohjelmaa.

13 Innokas harrastajavalokuvaaja Timo Hyvönen on yksi innokkaimmista Keva päivätoiminnan tekijöistä. Hän asuu palvelukoti Koivulan tukipalveluasukkaana ja käy taksilla päivätoiminnassa. Lisäksi Hyvönen tekee puolipäiväisesti osapäivätöitä paikallisessa elintarvikeliikkeessä ja palvelukoti Koivulassa. Kaupassa hänen töihinsä kuuluu myymälän hyllyjen täyttämistä ja Koivulassa siivousta ynnä muita avustustöitä. Timo Hyvösen osapäiväisen työteon lisäksi päivät täyttyvät harrastusvalokuvauksesta ja nettiradion kuuntelusta. Ennen olin innokas Onnen hetket ohjelman kuuntelija ja Etelä-Savon radioon soittaja. Nyt osallistun aina mahdollisuuksien mukaan Onnen sävel-ohjelmaan. Minua on muistettu aina Nilsiästä asti, kertoo Hyvönen. Nettiradiosta kuuntelen eniten mielimusiikkiani, suomalaista iskelmämusiikkia. Hyvönen on paikkakunnalla tunnettu myös innokkaana valkokuvaajana kaikissa yleisötapahtumissa. Olen käynyt valokuvaamassa muun muassa Teuvo Oinasta Tulenliekissä. Sen lisäksi olen valokuvannut myös Savonranta päivää ja muita tapahtumia. Hyvönen ei ole ujoin kevalainen. Hän mainostaa, että on ollut kahdesti toinen Vuoden Savonrantalainen äänestyksessä. Tässä on ideaa tämän vuotuiseen äänestykseen. Ennen Koivulaa Hyvönen asui mm. Vaalijalassa, joka ei ollut hänen mieleensä: Kärsin masennuksesta, joka on nyt poissa. Sirpa Karvinen ehdotti minulle tätä nykyistä asumismuotoa, johon olen hyvin tyytyväinen, hän kehuu. Kevät piristää häntä ja hän kertoo hyviä päiviä olevan takana useita kuukausia. Palvelukoti Koivula tarjoaa ruoat ja lääkkeet, mutta muutoin Hyvönen elää omaa elämäänsä. Synnyinpaikka Rönkönvaara on nykyisen asumispaikan naapurikylässä, ja tutut maisemat ovat lähellä. Valokuvanäyttelyitä hänellä on ollut niin Säimenen ja Vuokalan myllyillä kuin Savonrannan ja Savonlinnan kirjastoissa. Digikamera ja tietokone mahdollistavat harrastukset. Vuonna 2011 Savonrannan aluejohtokunta myönsi Hyvöselle stipendin valokuvanäyttelyihin, jotka kiersivät Säimenen myllyltä Savonrannan kirjaston kautta edelleen palvelukoti Koivulaan. Sukulaiset ja tuttavat ovat auttaneet Hyvöstä näyttelyjen järjestämisissä. Veljeni Jukka ja Kerttu Kyöttinen ovat tehneet valokuvanäyttelyyn tekstejä ja runoja, kertoo innokas kameran kanssa kulkija avustajistaan. Keva päivätoiminnan kävijä Timo Hyvönen on ahkera harrastajavalokuvaaja, joka jäi normaalista poiketen toimittajan kameran eteen. Myös samalla kylällä asuva Erkki Hirvonen on avustanut Hyvöstä. Heillä on ollut useita yhteisiä näyttelyitä, ja Hirvonen on avustanut näyttelyiden kuljetuksia ja valokuvausmatkoja. Lähellä olevien läheisten avulla elämä tuntuu helpolta ja mielekkäältä. Tulevasta kesästä Hyvönen valottaa mahdollista uutta luontovalokuvanäyttelyä, joka sekin tehtäneen yhteistyössä kenenkäs muunkaan kuin Hirvosen Erkin kanssa. 13

14 Äideille ja vähän muillekin yleisöä ennen toisen puoliajan imitointia, joka selvästi oli hänen kehityskelpoinen vahvuutensa. Savonrannan äitienpäiväkonsertin toisella puoliajalla juontajaksi vaihtui Tapio Rautavaaralta kuulostava mies, joka kaivoi arkustaan mm. Matin ja Tepon, Georg Malmstenin, Georg Otsin ja Arja Havakan. Ismo Alangon imitointi lämmitti yleisön. Konsertin parasta antia olivat Jaakko Tepon tarinat ja laulut, joita yleisö oli selvästikin janonnut. Jaakko Tepon tarinat olivat kuin suoraan Ruikonperän Multakurkulta ja ne upposivat. Välitaputukset ja hersyvät naurut kaikuivat Sampolassa. Myös Vesa-Matti Loiri käväisi lavalla laulamassa omalla tyylillään lasten lauluna paremmin tutuksi tulleen Hämä-hämähäkki -laulun. Ja yleisö oli myyty. Muhonen päättikin ohjelmistonsa toteamukseen, ettei ole varmaan koskaan saanut yhtä paljon aplodeja kuin tässä konsertissa. Menen hymyssä suin ainakin Kerimäelle asti, lopetti Muhonen esityksensä. Sampolan äitienpäiväkonsertti veti salin lähes täyteen Matti Muhosen imitoinneilla. (kuvaaja: Juha-Pekka Hämäläinen) Äideille ja muille läsnäolijoille jaettiin iloa Savonrannan Lions Club ry:n ja Savonrannan aluejohtokunnan järjestämässä äitienpäiväkonsertissa toukokuun 12. iltapäivänä Sampolassa. Porukkaa oli kokoontunut lähes salin täydeltä kuulemaan Matti Muhosen lauluja ja imitointeja. Tapahtumaa järjestettiin nyt viidettä kertaa ja se on jo saanut perinteen, jota Savonrannan aluejohtokunta on avustanut. Alun perin yritettiin innostaa paikkakunnan soittajia esiintymään. Liikkeelle lähdettiin vanhan tanssimusiikin esittämisestä ja ajankohdaksi valikoitui äitienpäivä, kertoo tapahtuman alkuperäisestä ideasta tapahtuman järjestelyvastaava Juha-Pekka Hämäläinen. Konserteissa on ollut joka vuosi eri esiintyjiä. Näin on paikkakuntalaisilla ollut mahdollisuus tutustua erilaisiin musiikillisiin näkökulmiin, kertoo hän. Tämän vuotuiseksi vetonaulaksi saatiin paikallinen imitaattori Matti Muhonen, joka oli voittanut mm. Jaakko Teppo laulelman vuonna Yleisö odottikin innostuneena kuulemaan yhdeltä mieheltä useita eri henkilöhahmoja. Muhonen oli koonnut esityksensä kahteen osioon, joista ensimmäisessä hän esitti sekä omiaan että muiden kappaleita erityisesti äideille ja vähän muillekin. Hempeistäkin esityksistä huolimatta huumorimies on aina paikallaan, ja vitsejä viljeltiin sopivasti välispiikkeihin. Väliajan kahvitarjoilukin oli Muhosen vitsin kohteena. Vitsailu oli luontevaa ja se kohdistui eniten artistiin itseensä ja hänen omiin kykyihinsä. Hyvällä maulla tehtyjä huumoripläjäyksiä oli mukava kuulla ja ne herkistivät sopivasti 14 Myös Rönkönvaarassa juhlittiin äitejä. Täytekakkukahvien jälkeen ohjelmassa oli haitarimusiikkia, lasten tanssiryhmä Särön esitykset, kirkkopiirin ohjelma ja runoja. Lopuksi kaikki äidit kuvattiin perinteiseen valokuvaan ruusujen keralla. Tapahtuman järjestävän tahon Lions Clubin vastuullisen järjestäjänä toiminut Juha-Pekka Hämäläinen kritisoi Savonrannan aluejohtokuntaa tapahtuman määrärahan vähentymisestä, mikä ei mahdollistanut tänä vuonna valtakunnan tason kuuluisaa esiintyjää. Lions Club panostaa vuosittain todella konsertin järjestämiseen, mutta ilman avustusta se ei toteudu, hän kommentoi. Hämäläinen kaipaakin aluejohtokunnalta perehtymistä tapahtuman luonteeseen. Sen tarkoituksena on ollut tuoda valtakunnan tason esiintyjiä lähelle paikallisia ihmisiä ja tarjota vähäosaisillekin joskus mahdollisuus päästä kokemaan ammattiesiintyminen ilmaiseksi. Savonrannalla on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan päässeet kokemaan tällaista. Tämän vuotisen määrärahan tuplaaminen toisi jo valtakunnallisesti tunnetun esiintyjän paikkakunnalle, hän vetoaa lopuksi.

15 Täytekakkukahvit kuuluvat perinteisesti Savonrannan äitienpäiväohjelmaan. Tälläkin kertaa niitä oli mahdollista nauttia kolmesti: seurakuntakodin äitienpäiväjuhlissa, Rönkkötalon äitienpäiväjuhlissa ja Sampolassa äitienpäiväkonsertissa. 15

16 Savonranta Päivää vietetään paikalliskulttuurin ehdolla Kuluvana kesänä Savonranta Päivää juhlitaan urheilukentällä lauantaina klo 12 alkaen. Ensin ruokaillaan höyryäväisistä padoista jaettavaa maukasta muikkukeittoa nälkäisten katsojien mahoihin. Tänä vuonna rantakalan keittovastuu on Savonrannan Martoilla. Savonrantalaista identiteettiä etsitään juhlaohjelmassa, joka käynnistyy esiintymislavalla klo 13 alkaen. Ohjelman avaa Savonlinnan kaupungin tervehdys, jonka tänä vuonna tuo Savonrannan, Kerimäen ja Punkaharjun yhteisenä kulttuurituottajana elokuun alusta aloittava Elina Kosonen. Ohjelma pääpainopisteenä on savonrantalaisen kulttuurin esittäminen, jossa pääasiassa itseoppineet paikkakunnan taitajat laulavat, tanssivat ja musisoivat mm. Tähän jään Savonrantalaisia lauluja -lauluvihkosen kappaleita. Estradille nousee sekä nuoria taitajia (esim. lasten tanssiryhmä Särö) että vanhempia esiintyjiä (esim. lauluryhmä Ilakka) vain muutamia mainitakseni. Juhlaohjelman kanssa samanaikaisesti Sampolassa järjestetään lapsille oma tapahtuma, jossa voidaan käydä onkimassa, piirtämässä, ottaa kasvomaalauksen ja pomppia pallomeressä. Messutyyppiseen tapahtumaan kutsutaan paikallisia yrittäjiä esittelemään tuotteitaan. Myös käsitöiden ja puutarhan satoa on myyntipöydillä esillä. Yrittäjien ja myyntipaikkavarauksia ottavat vastaan järjestämistoimikunnan puheenjohtaja Ritva Wahl ja sihteeri Anne Käyhkö, joiden yhteystiedot löytyvät mm. kaupungin kotisivuilta. Paikkakunnan yhdistykset ovat edustettuina toimikunnassa ja niille on jaettu elintarvike myyntivastuut. Myynnissä on ainakin grillimakkaraa, muurinpohjalettuja, kahvia ja mehua. Savonrannan VPK tuo kalustoaan esille, ja Suomen ilmiömäisin taiturikisan kolmas Etelä-Savon mopovelho Ahti Kautto kumppaneineen esittelee mopojaan. Myös perinteinen naulanlyöntikilpailu on käynnissä. 16 Viime vuonna katsomosta seurattiin ohjelmaa ja kahvinjuontikin onnistui yhtäaikaisesti. Tapahtumassa järjestetään haastekilpailu, jossa Savonrannan aluejohtokunta haastaa Savonlinnan kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja vapaa-aikajaoston benjijuoksukilpailuun, jossa pyritään viemään tarratyyny mahdollisimman pitkälle. Kilpailu käydään kaksi henkisin joukkuein. Muutkin innokkaat pääsevät kokeilemaan lajia ja tekemään kilpailujoukkuetta. Sateisesta juhlapäivän ilmasta huolimatta lasten tapahtumateltalla riitti kävijöitä viime vuonna, Kari Turtiainen ja Aapo Käyhkö valvoivat ongintaa ja piirustuspistettä. Myös kasvomaalaus innosti lapsia, Veera Monosen näyte.

17 Esimerkiksi kesäasukkaat voivat haastaa savonrantalaiset tai päinvastoin, yhdistykset haastavat naapuriyhdistyksen, koululaiset haastavat opettajat jne. Kaikki joukolla mukaan leikkimieliseen kisaan, jossa ei hampaat irvessä voittoa tavoittella vaan hymyssä suin pidetään hauskaa. Ilmoittautua voi Ritvalle tai Annelle. Yksi Savonranta Päivän kohokohta on Vuoden Savonrantalaisen nimeäminen. Valinta tehdään äänestystulosten perusteella. Tänä vuonna kiinnitetään huomiota äänestyskäyttäytymiseen ja jokaiseen äänestyslaatikkoon laitetaan uudet äänestysohjeet. Äänestys on käynnissä juhannuksesta heinäkuun viimeiselle viikolla asti kymmenessä eri pisteessä ympäri pitäjää lähtien Kokkolahden kodalta ja päätyen kirkonkylän useiden äänestyspaikkojen ja Säimenen myllyn kautta Rönkkötalolle. Tavoitteena on saada nimityksestä jatkumo, jossa edellinen arvonimen omaava luovuttaa sen seuraajalleen. Säimenen ja Rönkön tyttäret tanssivat Särönä 17

18 SAVONRANNAN PALVELUPISTE TIEDOTTAA: SAVONRANNAN PALVELUPISTE TARJOAA SEURAAVIA PALVELUJA: Savonlinnan kaupungin palvelut Neuvonta, lomakejakelu ja hakemusten vastaanotto Sosiaalitoimisto Tarkastusinsinööri ajanvarauksella Jätevesineuvoja ajanvarauksella Maaseutusihteerin vastaanotto kerran kuukaudessa Valokopioiden ja faxien lähetyssekä laminointipalvelut Pienriistan metsästyslupien myynti Palvelupisteestä voi ostaa Savonrannan historiakirjoja sekä Savonranta-karttoja ja kortteja Kokoustila Valtion hallinnon palvelut Kelan palvelut Verotoimiston palvelut Poliisin lupapalvelut Yhteispalvelun asiakaspääte Käytä aina hyväksesi yhteispalvelupisteen tarjoamia palveluja. Aina ei tarvitse asioida Savonlinnan kaupungintalolla. Säästät myös postimaksuissa, kun käytät yhteispalvelupisteen sisäistä postia. Palvelupiste Lamminniementie 11 Savonrannalla avoinna arkisin ma-pe klo 8-16, puh , fax (015) Asiakaspääte Kelan ja verotoimiston palveluihin sekä poliisin lupapalveluihin mm. hakemusten vastaanotto ja lomakejakelu. Kirjasto Avoinna 4.7 saakka ma ja ke klo 10 16, ti ja to klo Avoinna 8.7. alkaen ma ja ke klo 10 15, ti klo 10 14, to klo Kirjasto on suljettu Puh kulttuuriasiat puh Matkailuneuvonta/Vierasvenesatama Kahvila-ravintola Noidankattila puh Kolovesiopastustaulu Vuokalan myllyn käsityömyymälä puh Vapaa-aikatoimi (leirit, kilpailut yms.) Vapaa-aikaohjaaja puh Savonrannan päivystävä kiinteistönhoitaja puh Rakennustarkastukset tarkastusinsinööri Jorma Mattinen ajanvarauk sella, puh Jätevesineuvoja jätevesineuvoja Teemu Oittinen ajanvarauksella, puh Maaseutusihteeri Vastaanotto kerran kuukaudessa, kuukauden toisena keskiviikkona maaseutusihteeri Jaana Kainulainen, puh Palotarkastus, tiedotus, valistus puh Nuohooja KariSe, ajanvaraus ma-to klo 10 14, pe klo 10 12, sekä arkipyhien aatot puh tai Palvelupiste tarjoaa myös valtion palveluja Yleinen hätänumero/palohälytys

19 SAVONRANNAN TAPAHTUMAT 2013 KESÄKUU 6.6. to klo Petanquen torstaiset peli-illat alkavat Säimenen myllyalueen kentällä. Unto Suomalainen toimii vetäjänä. järj. Säimen Sönkkä kyläyhdistys ry 9.6. su klo 10 kesäkirkkojumalanpalvelus Kirveslahdessa, kirkkokyydit, järj. Savonrannan kirkkopiiri la klo VPK:n 75 v. juhlat Savonrannan paloasemalla ja vierasvenesatamassa Iltajuhla klo ravintola Myllykartanossa järj. Savonrannan VPK Leiri 8 12 vuotiaille, Itä-Karjalan kansanopistolla Punkaharjulla järj. Savonrannan Lions Club ry pe klo Perinteinen jalkapallo-ottelu paikalliset vastaan mökkiläiset urheilukentällä Martat paistavat lettuja järj. Hankavaaran Veto ry pe klo Juhannustanssit Kokkolahden kodalla. Kokko klo 21.30, järj. Oriniemen Savu ry la klo Juhannustanssit Rönkönvaaran lavalla, Unikuva soittaa, kokko klo 22 puottolaiturilla, järj. Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry la klo Helvetinlenkki- pyöräily-tapahtuma, lähtö torilta, järj. Hankavaaran Veto ry la klo Tonttisavotat, kirkonkylä järj. Savonrannan aluejohtokunta HEINÄKUU 4.7. to klo Rantakala Savonrannan Sampolassa, järj. Eläkeliiton Savonrannan yhdistys ry 7.7. su klo Yleinen rantaonki- ja piiricup E 4 kilpailu Vihtakannan kanavalla. järj. Savonrannan Urheilukalastajat ry 7.7. su klo 11 Hautausmaajuhla, siunauskappeli, juhlan jälkeen kahvitarjoilu seurakuntakodilla, järj. Savonrannan kirkkopiiri 9.7. ti klo Yleinen lasten rantaonki-kilpailu Vihtakannan kanavalla järj. Savonrannan Urheilukalastajat ry ke klo Rantakala-ilta Savonrannan vierasvenesatamassa. Paikalla Suomen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen järj. Savonlinnan Keskustan kunnallisjärjestö su klo 16 Rantakala Kokkolahden Kodalla, järj. Oriniemen Savu ry 19

20 SAVONRANNAN TAPAHTUMAT to klo 17 Rantaongintakilpailut Kanavalla järj. Oriniemen Savu to klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee (ensi-ilta) Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin pe klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin la klo Toritapahtuma Rönkkötalolla, os, Rönkönvaarantie 801 järj. Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys ry pe klo 9.00 Martanpäivä-tapahtuma torilla, jossa tarjotaan kahvit ja letut sekä myydään arpoja järj. Savonrannan Martat ry pe klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin la klo Rantakala/kyläjuhla Säimenen myllyllä tai ja kylätalolla järj. Säimen Sönkkä kyläyhdistys ry su klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin la klo Tanssit Rönkönvaaran lavalla, Kirsi Asikainen soittaa, järj. Rönkönvaara Lapinlahti kyläyhdistys ry su klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin ti klo VPK:n Iltatori, iltakahvien merkeissä tietoa kodin ja kesämökkien paloturvallisuudesta to klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin ELOKUU 2.8. pe klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin 3.8. la klo Savonranta-päivä urheilukentällä klo 13, ruokailu klo 12 järj. Savonrannan kulttuuripalvelut, Savonranta-päivä toimikunta, Savonrannan aluejohtokunta 3.8. la klo Savonrannan näytelmäryhmän kesäteatteriesitys Kirjavoo väkkee Säimenen myllyllä Kirjoittanut Heli Sairanen, Ohjannut Raija Meklin 20