Kajaanin keskustaajama 2035 osayleiskaava Liitteet, ehdotus

Transkriptio

1 Liitteet, ehdotus Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 2 Luettelo erillisliitteistä Liite 3 Viranomaisneuvottelun muistio, Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio, Liite 5 Viranomaisneuvottelun muistio, Liite 6 Viranomaisneuvottelun muistio, Liite 7 Viranomaisneuvottelun muistio, Liite 8 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio (lisätään ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun neuvottelu on käyty) Liite 9 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet tai alueet, maakuntakaava 2020 Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 Liite 11 Alakoulujen etäisyysvyöhykkeet Liite 12 Yläkoulujen etäisyysvyöhykkeet Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Liite 14 Päivittäistavarakaupan etäisyysvyöhykkeet Liite 15 Tilastokeskuksen asumistilastoja, 2014 Liite 16 Kajaaninjoen siltavaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin yhteenveto -taulukko Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehdon valinnasta, Liite 18 Väestökehitys, -ennusteet ja -tavoitteet taulukossa Liite 19 Valmistuneet omakoti-, rivi- ja kerrostalot Liite 20 Asuntojen lukumäärä Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset Liite 22 Asukaskyselyn karttatehtävien tulokset Liite 23 Vapaat tontit, Liite 24 Valmistuneet liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset Liite 25 Kajaanin keskustaajaman uudet asuinalueet, luokitteluehdotus

2 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2035 OAS ( , , , , , , ) KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2035 Osayleiskaavan muutos, keskustaajaman kaupunginosat lähialueineen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Karttaan on rajattu alustava osayleiskaavan alue. TEHTÄVÄ JA SUUNNITTELUALUE Laadittavana on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jolla määritetään Kajaanin keskustaajaman yhdyskuntarakenne ja maankäyttö yleisellä tasolla julkisten ja yksityisten palvelujen palveluverkko rakentamisen ja muut maankäytön muutoksen alueet mm. asumiseen, työpaikkoja varten, keskustatoiminnoille ja palveluille liikenneverkko viher- ja virkistysalueverkko luonnon- ja maisemansuojelu energia-, vesi- ja jätehuollon tilavaraukset

3 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS Osayleiskaavan muutos uudistaa Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaavan keskustaajaman kaupunginosien (asemakaavoitetun alueen) ja niiden laajennus- ja lähialueiden osalta. Kaavoitettava alue on osin keskustaajama 2015 aluerajausta pienempi. Kajaanin keskustaajama 2035 rajauksen ulkopuolelle jäivät jo aiemmin Pukkisaaren, Hoikankankaan, Hevossuon, Teerisuon, Pirunvaaran sekä Parkinniemen kärjen alueet. Myöhemmin ulkopuolelle rajattiin myös Kontiosaari Kuninkaanniemen, Tikkapuro Pärsänsuon ja Äkälänniemen alueet ja tavoitevuosi muutettiin vuodesta 2030 vuoteen Ohjausryhmä päätti ottaa osan Kontiosaaren alueesta keskustaajama 2035 osayleiskaavaan Ulkopuolelle rajattuja osa-alueita käsitellään erillisinä osayleiskaava-hankkeina. Muiden rajauksen ulkopuolelle jäävien alueiden osalta jää voimaan keskustaajama 2015 osayleiskaava. Keskustaajama 2035 osayleiskaava -alueen pinta-ala on 4 650,5 ha ja sillä asuu noin asukasta. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, suunnittelutarveratkaisuja ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua, joissa vasta ratkaistaan tarkempi maankäyttö sekä määritellään rakentamisen periaatteet (rakennusoikeus, rakennuspaikat ja -alat sekä kerrosluvut). Suunnittelualue rajautuu - pohjoisessa Kuninkaanniemen alueeseen, Paltaniemen ja Kirkkoaho-Pärsänsuo- Takkarannan osayleiskaava-alueisiin sekä Heinisuon alueeseen, - idässä viitostiehen ja Äkälänniemen alueeseen, Pukkisaareen, Mustalahteen ja Ruunarinteeseen - etelässä Karankalahteen, Karankajärveen, Hoikankankaaseen, Mustankankaaseen sekä Teerisuon ja Hevossuon kyliin ja - lännessä Olliskannevan ja Pirunvaaran alueisiin sekä Parkinniemen kärkeen. Osayleiskaavan rajausta voidaan tarkistaa kaavaprosessin aikana ja osia alueesta voidaan tarvittaessa käsitellä erillisinä kaavahankkeina tai eri teemoja vaihekaavoina. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Keskustaajaman osayleiskaavan uudistaminen on otettu Kajaanin kaupungin talousarviossa 2016 yhdeksi keskeisistä strategisista tavoitteista. Tavoitteena on, että Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyy keskustaajaman uuden osayleiskaavan vuonna Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1992, lainvoimainen 1994) on pääosin toteutunut ja toimintaympäristö lainsäädäntöä myöten on muuttunut. Karankalahden rannalla on voimassa Nuasjärven osayleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 2000, lainvoimainen 2004). (kts. aluerajaus s. 1) Kajaanin keskustaajaman osayleiskaavan uudistaminen tuli vireille Kaavatyö on järjestetty uudelleen vuonna Joulukuussa 2016 kaupunginhallitus linjasi, että kaavaluonnosta työstetään Kruununpuodinmäen siltavaihtoehdon pohjalta. VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN- KÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät kaavoitusta koskevat tavoitteet, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Seuraavassa on tiivistettynä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) keskeisiä osia, jotka koskevat keskustaajaman osayleiskaavaa. Alueiden omat vahvuudet ja sijaintitekijät ovat aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittämisen perusta. Tavoitteet tähtäävät olemassa olevien verkostojen ja aluevarausten hyödyntämiseen, yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, työpaikkojen, virkistysalueiden ja palveluiden sijoittamiseen asutuksen läheisyyteen ja sitä kautta hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumisen tarpeen vähenemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Tavoitteet pyrkivät edistämään kevyttä ja joukkoliikennettä henkilöautoliikenteen sijaan, mitä hyvät liikenneyhteydet ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tukevat. Liikennejärjestelmän osalta tärkeää on myös liikenneturvallisuus. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä korostuu elinympäristön laatu. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Riittävät aluevaraukset eri toiminnoille turvaavat asuntotuotannon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä terveellisyys ja turvallisuus huomioon ottaen. (VAT luvut 4.2, 4.3 ja 4.5). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio, josta pitkällä aikavälillä on tarkasteltava erilaisia vaihtoehtoja. (VAT luku 4.3) Tavoitteissa kiinnitetään huomiota ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseen ja jo olevien haittojen vähentämiseen mm. pilaantuneiden maa-ainesten, melun, tärinän ja ilman epäpuhtauksien osalta. Uusia asuinalueita ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. (VAT luku 4.3)

4 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS Kulttuuri- ja luonnonperinnön osalta on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät arvot säilyvät. Lähtökohtina alueidenkäytön suunnittelussa ovat viranomaisten laatimat inventoinnit. Keskustaajaman alueella tällainen inventointi on valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelu- ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Luonnon virkistyskäyttöä ja luonto- ja kulttuurimatkailua edistetään parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. (VAT luku 4.4) KAAVATILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa keskustaajaman osayleiskaava 2015 (vahvistettu 1993). Osayleiskaavan aluerajaus on laajempi kuin nyt vireillä olevan kaavan. Suunnittelualueen kaakkoisosassa Karankalahdella on voimassa Nuasjärven osayleiskaava (vahvistettu 2003). (kuva 2) Asemakaava Osayleiskaavan 2035 suunnittelualue on suurimmalta osin asemakaavoitettu. Asemakaavoitettu alue laajenee reuna-alueiltaan kaupungin kasvun asettamien tarpeiden mukaan. Aluerakenneselvitys Vuolijoen kunnan liityttyä Kajaaniin on laadittu Koko Kajaani aluerakenneselvitys (2008), jossa on käsitelty sekä keskustaa, kaupunginosia että keskustaajaman laajentamismahdollisuuksia ja maankäytön muita muutostarpeita. (kuva 3) Kuva 1. Ote Kainuun maakuntakaavasta 2020 Kainuun maakuntakaava 2020 on saanut lainvoiman 2009 ja siinä on monia Kajaanin keskustaajaman maankäyttöä ja suunnittelua koskevia määräyksiä sekä ohjeita. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa on Kajaanin keskustaajamaa koskevia kaupan palveluverkkoon liittyviä määräyksiä ja ohjeita (lainvoimainen 2016). Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt Kokonaismaakuntakaavan tarkistus tullaan huomioimaan osayleiskaavassa, mikäli tämä on yleiskaavatyön aikataulu huomioiden mahdollista. (kuva 1) Kuva 3. Ote Koko Kajaani aluerakenneselvityksestä Selvitykset Suunnittelualueelle on tehty useita kaavan sisältöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä. Tehdyt ja tekeillä olevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu erillisessä liitteessä. Yleiskaavaprosessin aikana voi lisäksi nousta esiin muita kaavan kannalta oleellisia selvitystarpeita ja liitteen luetteloa voidaan täydentää kaavan edetessä. Kajaani Sotkamo rakennemalli -selvitystyössä on tarkennettu väestötavoitetta. Kajaaninjoen siltavaihtoehtojen vaikutuksia selvitettiin vuonna 2016 Selvityksessä Kajaaninjoen siltavaihtoehdoista. Aiemmin siltavaihtoehtoja oli selvitetty vuonna 1999 tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa (Ajoneuvoliikenteen poistaminen Kajaanin linnan raunioilta). Kuva 2. Ote Kajaanin ajantasayleiskaavasta (2019).

5 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS TAVOITTEET Kajaania kehitetään maakunta- ja kaupunkikeskuksena niin, että Kainuussa pysyvät ja kehittyvät monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut sekä teollinen tuotanto. Kajaanista on maakuntaan ja muihin keskuksiin hyvät yhteydet: Kajaani on haluttu toimipaikka ja matkailukohde. Kajaanin liikennejärjestelmä on turvallinen ja sujuva sekä kevyttä ja joukkoliikennettä edistävä. Asumistarpeiden ja -toiveiden muutos otetaan huomioon niin, että Kajaani on haluttu asuinpaikka. Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus ja osa keskustaa ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja kaavalla luodaan ohjaus niiden suunnittelulle ja rakentamiselle edistäen virkistys- ja matkailukäyttöä. Kaupunkirakenteeseen, kulttuuriympäristöön ja liikennejärjestelmään vaikuttava tavoite on poistaa ajoneuvoliikenne Kajaanin linnanraunioilta. Luonnon monimuotoisuutta keskustaajaman alueella vaalitaan Kajaanin kaupunkirakenteen eheyttä edistetään. Kaavan laatimisen näkökulmia ovat energiatehokkuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen sekä hyvinvoinnin edistäminen ottaen huomioon väestön ikärakenteen muutos. Tavoitteita kehitetään ja täsmennetään kaavaprosessin aikana. Tavoitteita on täsmennetty käsiteltäessä Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittista ohjelmaa Kansallisen kaupunkipuiston edellytysten ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi on poistettu kaavan tavoitteista. OSALLISET Osayleiskaavaan voivat vaikuttaa asukkaat, yhdistykset (mm. alueen asukas- ja kyläyhdistykset, Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys ry, Kajaanin Seudun luonto ry, Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry), yritykset, maanomistajat (mm. UPM, ev.lut. seurakunta, Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus) ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lisäksi mm. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto, kylä- ja kaupunginosaohjelman seurantaryhmä ja kaupunkikeskustan seurantaryhmä, joissa ovat edustettuina myös alan järjestöt ja viranhaltijat sekä yrittäjäjärjestöt. Tekninen verkosto Mm. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (liikenne), Liikennevirasto, Fingrid Oyj, Loiste Sähköverkko Oy, Loiste Lämpö Oy, Kajaanin Vesi -liikelaitos, Kainuun Voima Oy, Kaisanet Oy, Sonera Oy, Ekokymppi Oy, Finavia Oyj Kaupungin luottamuselimet Päätöksenteko: kaupunginhallitus ja -valtuusto Lausunnot: ympäristötekninen lautakunta ja sivistyslautakunta Viranomaiset Kainuun ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus (liikenne), Liikennevirasto (rautatiet ja vesiväylät), Kainuun liitto (alueiden käyttö), Kainuun sote Ympäristöterveydenhuolto, Kainuun Pelastuslaitos / Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Museovirasto / Kainuun Museo, Puolustusvoimat (3. logistiikkarykmentti) / Kainuun Prikaati, Suomen Turvallisuusverkko Oy (STUVE Oy) TIEDOTTAMINEN Kuulutukset vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen olennaisista muutoksista, luonnoksen ja ehdotuksen nähtäville panemisesta, hyväksymispäätöksestä ja voimaan tulosta julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja Kainuun Sanomat ja Koti-Kajaani -lehdissä. Lisäksi tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla. Osayleiskaavaa ei tulla käyttämään suoraan rakennusluvan perusteena, joten osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ei ole tarpeen lähettää ilmoitusta muualla asuville maanomistajille ja haltijoille. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKU- TUKSEN JÄRJESTÄMINEN Suunnittelun tavoitteista ja muista suunnitteluun liittyvistä asioista voi esittää mielipiteitä sekä saada tietoja suunnittelijoilta/ suunnitteluryhmältä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen tavoiteaikataulusta käy ilmi suunnittelun eri osapuolten välinen vuorovaikutus, osallistuminen suunnitteluun ja kaavan vaikutusten arvioinnin järjestäminen pääpiirteissään sekä kaavan arvioitu aikataulu. Kaavoituksen kulun edetessä järjestetään kaavan esittelemiseksi yleisötilaisuuksia, joihin kutsutaan osallisia ja asiantuntijoita. Lisäksi toteutetaan verkkopohjainen Harava-kysely asumisesta ja kaavaluonnoksesta. Kaavahankkeella on oma facebooksivu.

6 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Kajaanin keskustaajama 2035 OAS ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa on alustavasti tunnistettu suunnitelman toteutuessaan aiheuttamia vaikutuksia sekä arvioitu niiden merkittävyyttä. Osayleiskaavan vaikutukset ovat merkittävimmät suunnittelualueella, mutta ulottuvat koko kaupungin alueelle ja edelleen Kainuuseen. Arviointikohteet Näkökohta Ihmiset/ asuminen elinolot ja viihtyvyys sosiaalinen vuorovaikutus ja kulttuuri Ympäristö Liikenne Yritysvaikutukset maisema, maaperä, vesistöt, ilma eläimet ja kasvillisuus rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö melu, päästöt ja muut haitat erityispiirteet liikenneverkko, toimivuus ja turvallisuus ajoneuvo-, joukko- ja kevytliikenne elinkeinopoliittiset ja yritysvaikutukset Kaupunkirakenne kaupunkikuva, eheys, olevan rakenteen käyttö, kaavatalous asuminen ja palvelut elinkeinot ja työpaikat virkistys yhdyskuntatekninen huolto energiatehokkuus Tämänhetkinen tilanne, ajantasa-asemakaava ja Kajaanin Keskustaajama 2015 osayleiskaava (0- vaihtoehto) ovat arvioinnin tärkeimmät vertailukohteet. Osalle alueita tai ratkaisuja voidaan kehittää selvitysten, vuorovaikutuksen ja suunnittelun tuloksena tarvittaessa vaihtoehtoja vertailua varten ja arvioinnin avuksi. Arviointityössä luodaan ja esitellään vaihtoehtoja, pohditaan selvitysten riittävyyttä ja tuloksia, toteutuksen aiheuttamia ympäristömuutoksia, säilyvää sekä säilytettävää ympäristöä ja muutosten vaikutuksia arkielämään, elinkeinoihin ja energiatehokkuuteen. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä vireille tulosta lähtien kaupungintalon ilmoitustaululla (1. krs), pääkirjaston lukusalissa ja Kajaanin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittämättömyydestä osallisen tulisi ensisijaisesti ottaa yhteyttä Kajaanin kaupungin kaavoitukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää tarpeen mukaan ehdotusvaiheeseen saakka. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa muutetaan merkittävästi, siitä tiedotetaan osallisille vastaavalla tavalla kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on alun perin tiedotettu. YHTEYSTIEDOT KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala PL 133, Kajaani käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjolankatu 13 sähköposti: etunimi.sukunimi@kajaani.fi KAAVOITUS: Kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori p Kaavoitusarkkitehti Piia Väyrynen lähtien p Kaavasuunnittelija Riitta Korhonen p Yleiskaavasuunnittelija Ismo Vendelin p Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto ja verkostot Suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen p Verkostopäällikkö Markku Piirainen, Kajaanin Vesi p Ympäristön- ja luonnonsuojeluasiat Ympäristönsuojelutarkastaja Paula Malinen p Ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvonen p Kulttuuriympäristö / Kainuun Museo Rakennustutkija Karoliina Kikuchi p Arkeologi Marika Kieleväinen p

7 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2035 OAS ( , , , , , , ) Suunnittelun kulku ja päätöksenteko TAVOITEAIKATAULU Kajaanin keskustaajama 2035 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KÄSITTELYVAIHE OSALLISTUMISMAHDOLLISUUS AIKATAULU Kajaanin keskustaajama 2035 Ilmoitus vireilletulosta Kaupungin ilmoitustaulu Lehti-ilmoitus Kainuun Sanomissa ja KotiseutuPluslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kaupungintalon Infossa, pääkirjaston lukusalissa ja verkossa Viranomaisneuvottelut 1 a d Mahdollisuus esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä , 2013, 2014, kaavaluonnos ja poikkeaminen luonnonsuojelulaista Luonnokseksi kehitettävän siltavaihtoehdon valinta Luottamuselinkäsittely (kaup. hallitus) Kaavaluonnoksen käsittely kaupunginhallituksessa: nähtäville Luottamuselinkäsittely panopäätös Nähtävillä olosta ilmoittaminen Mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide 2017 talvi Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana. mukaiset lehdet (Koti-Kajaani) Kaavaluonnos on nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä kaupungintalon Infossa sekä esillä myös pääkirjaston lukusalissa ja verkossa Kaavaluonnoksen esittely Lausuntopyynnöt Mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia Infotilaisuus ja Harava-kysely ja mielipiteitä kaavaluonnokseen Kaavaehdotuksen kehittäminen saadun palautteen pohjalta 2017 Poikkeamisluvan hakeminen luonnonsuojelulaista 2018 Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa: nähtäville panopäätös Luottamuselinkäsittely 2019 alkuvuosi Nähtävillä olosta ilmoittaminen Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen mukaiset lehdet Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 vrk Kaavaehdotus nähtävillä kaupungintalon Infossa sekä esillä myös pääkirjaston lukusalissa ja verkossa Lausuntopyynnöt Kannanotot muistutuksiin sekä lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtävät esitykset tarkistuksista ja muutoksista kaavaehdotukseen Viranomaisneuvottelu 3 kaavaehdotus Mahdollisuus esittää kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta nähtävillä oloaikana. Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmät 2019 kevät Mikäli muutokset merkittäviä, kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville (MRA 32 ) Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginvaltuustossa: hyväksymispäätös Hyväksymispäätöksestä kuuluttaminen Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen mukaiset lehdet Luottamuselinkäsittely Luottamuselinkäsittely Kunnan jäsenille ja osallisille, jotka ovat jättäneet osoitteensa, lähetetään hyväksymispäätös kesä Mahdollisuus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika 30 vrk. Valitukset käsitellään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituksia koskevista päätöksistä riippuu kaavahankkeen lainvoimaiseksi tulo ja sen ajankohta. Lainvoimaisuudesta kuuluttaminen Kaupungin ilmoitustaulu ja Kainuun sanomat sekä ilmoituslehtipäätöksen mukaiset lehdet

8 Liite 2 Luettelo erillisliitteistä 1, Luettelo erillisliitteistä Luettelo erillisliitteistä Keskeiset keskustaajaman osayleiskaavaa koskevat Kajaanin kaupungin selvitykset Ajoneuvoliikenteen poistaminen Kajaanin linnan raunioilta ja korvaavien yhteyksien rakentaminen, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Suunnittelukeskus Oy 1999 Kajaanin ydinkeskustan liittyminen kaupunkiin lähtötilanneselvitys ja yleissuunnitelma, WSP 2011 Kajaanin keskustan kehittämissuunnitelma Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava, seurantaa ja arviointia, 2012 KASELI Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Linea 2013, yhteistyössä Pohjois Pohjanmaan ELYkeskuksen (liikenne), Paltamon, Ristijärven ja Sotkamon kanssa Liikennejärjestelmäsuunnitelman erillinen liite: Ajoneuvoliikenteen poistamiseen Kajaanin linnan raunioilta liittyvien vaihtoehtojen liikenteellisten ja maankäytöllisten vaikutusten arviointi, Kajaaninjokilaakson lepakko ja pesimälinnustoselvitys, FCG 2013 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa, FCG ja Linea 2013, yhteistyössä Kainuun liiton kanssa Kajaanin meluselvitys (keskustaajamassa), SITO 2014, yhteistyössä Pohjois Pohjanmaan ELY keskuksen (liikenne) Kajaanin keskustaajama 2030 osayleiskaava, Luontoselvitys, FCG 2014 Maaston entisen kaatopaikan maaperän ja pohjaveden tarkentavat tutkimukset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Tutkimusraportti, Pöyry 2015 Kajaani, Keskustaajaman osayleiskaava alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto arkeologiset kenttäpalvelut 2016 Kajaanin keskustaajaman osayleiskaavan päivitys, Siltavaihtoehtojen luontoselvitykset, FCG 2016 Kajaanin kaupunki, Selvitys Kajaaninjoen siltavaihtoehdoista, Ramboll 2016 Selvitys Kajaanin keskustaajaman kulttuuriympäristöstä kaavoitusta varten, Kainuun Museo 2017 Asukaskyselyn yhteenveto, Kajaanin kaupunki 2017, kysely toteutettiin Harava järjestelmällä Kaavaluonnoksen palaute ja vastineet, Kajaanin kaupunki 2017 Kajaani Sotkamo rakennemalli, sisältää väestötavoitteen, Sweco 2017 Kajaanin pyörätieverkon kehittämissuunnitelma, Kajaanin kaupunki ja Pohjois Pohjanmaan ELY keskus 2017 Kruununpuodinmäen sillan liito oravaselvitys, Ramboll 2018 Kruununpuodinmäen sillan ja Pöllyvaaran lepakkoselvitys, Ramboll 2018 Osayleiskaavaehdotuksen vaikutusten kokonaisarviointi, SITO 2018 Muita Kajaanin kaupungin selvityksiä ja strategioita, jotka tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa Kajaanin ulkovalaistuksen tarveselvitys, sisältää maisema analyysiä, SITO 2005 Koko Kajaani 2020 aluerakenneselvitys ja toimenpideohjelma, 2008 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelma , Kajaanin kaupungin Tekninen toimiala ja Kajaanin Vesi liikelaitos 2011 Kajaanin raidelogistiikan kehittämisselvitys, Liidea 2011 Kajaanin kaupunkistrategia , 2014 Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma , 2014 Kajaanin matkailun Master Plan 2025, FCG 2015 Opinnäytetöitä ja harjoitustöitä Kajaanin jokilaakso, tuotanto ja kulttuurimaisema, harjoitustyöt, Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, Maisema arkkitehtuuri, harjoitustyö 2009 Historia, kaupunkiarkeologia ja kerroksellisuus, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston arkkitehtuurin historian laboratorio, Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito kurssi, harjoitustyö 2010 Kajaanin Vimpelinlaakso, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, Pirjo Honkanen, diplomityö 1995

9 Liite 2 Luettelo erillisliitteistä 2, Luettelo erillisliitteistä Polvila asuinaluesuunnitelma Kajaanin Siikalahteen, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, Anne Siltavuori, diplomityö 2010 Kainuun liitto Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun maakunta kuntayhtymä 2011 Kainuun ympäristöohjelma 2020, Kainuun liitto 2013 Kainuun väestöennuste , Kainuun liitto 2013 Kainuu ohjelma, Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu, Maakuntasuunnitelma 2035/ Maakuntaohjelma , Kainuun liitto 2014 Kainuun Museo Kajaani Kajana, kaupunkiarkeologinen inventointi, Teemu Mökkönen 2001 Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, Päivi Tervonen 2006 Kainuun ELY keskus Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma , Kainuun ELY keskus 2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, liikenne (Tiehallinto) Kajaanin liikenneturvallisuussuunnitelma 2009, Tiehallinto 2009 yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa Valtatie 5 Kajaanin lentoasema yhteystarveselvitys, Valtatien 5 liittymien kehittämisselvitys, Tieliikelaitos konsultointi 2004 yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa Valtatien 22 kehittäminen välillä Oulu Kajaani, Esiselvitys, Ramboll 2011 Suomen ympäristökeskus (SYKE) Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa, Jalankulku, joukkoliikenne ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina , Kajaani, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/ 2013 Rakennetun alueen laajeneminen Suomen kaupunkiseuduilla, Kehitys vuosina , Kajaani, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/ 2014 VTT Asuntotuotantotarve , Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2016 Tietokantoja Museoviraston rekisteriportaali, Muinaisjäännösrekisteri, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Rakennusperintörekisteri (sisältää suojellut rakennukset, joiden suojeluperusteena on Laki rakennusperinnön suojelusta, Asetus 480/ 85, Kirkkolaki, Laki ortodoksisesta kirkosta ja Rautatiesopimus 1998). Inka tietokanta, Kajaanin keskustaajaman rakennusten inventointi 2002 Kajaanin kaupunki Hertta tietokanta, Ympäristöhallinto Matti rekisteri, Maaperän tilan tietojärjestelmä, Ympäristöhallinto Trimble Locus paikkatietosovelluksen kautta käytössä mm. rakennusrekisteri, kiinteistörekisteri (mm. maanomistustiedot), kantakartta, maastotietokanta, pilaantuneiden maa ainesten kohdetiedot, ympäristöluvat, maaainesluvat, pohjavesialueet, kaavavaranto, poikkeamisluvat sekä johtotiedot. SYKE/ Avoin tieto, (kts. mm. Kallionperä, Maaperä, Suojellut alueet, Valuma alueet Latauspalvelu Lapio: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri: (mm. YKR aineisto Liiteri sopimuksella)

10 Liite 3 Viranomaisneuvottelun muistio,

11 Liite 3 Viranomaisneuvottelun muistio,

12 Liite 3 Viranomaisneuvottelun muistio,

13 Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio,

14 Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio,

15 Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio,

16 Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio,

17 Liite 5 Viranomaisneuvottelun muistio,

18 Liite 5 Viranomaisneuvottelun muistio,

19 Liite 6 Viranomaisneuvottelun muistio,

20 Liite 6 Viranomaisneuvottelun muistio,

21 Liite 6 Viranomaisneuvottelun muistio,

22 Liite 6 Viranomaisneuvottelun muistio,

23 Liite 6 Viranomaisneuvottelun muistio,

24 Liite 7 Viranomaisneuvottelun muistio,

25 Liite 7 Viranomaisneuvottelun muistio,

26 Liite 7 Viranomaisneuvottelun muistio,

27 Liite 7 Viranomaisneuvottelun muistio,

28 Liite 7 Viranomaisneuvottelun muistio,

29 Liite 8 Viranomaisneuvottelun muistio Liite lisätään ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun neuvottelu on käyty.

30 Liite 9 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat kohteet tai alueet, maakuntakaava 2020

31 Liite 9 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat kohteet tai alueet, maakuntakaava 2020

32 Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, Kajaani Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Kajaanissa - RKY 2009 kohteet. Kunta RKY kohde Kajaani Hoikankankaan kasarmialue Kajaani Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori Kajaani Kajaanin keskustan kirkot Kajaani Kajaanin rautatieasema Kajaani Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus Kajaani Murtomäen rautatieasema Kajaani Otanmäen kaivosyhdyskunta Kajaani Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset: Ämmäkoski ja Koivukoski Kajaani Paltaniemen kirkkotie ja kylä Lähde: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 ( Kainuun kulttuuriympäristötyöryhmän arvion mukaan Kajaanin historialliseen kokonaisuuteen kuuluvat Kaukametsä-opisto ja -sali sekä musiikkiopisto, Vanha kirjasto (Brahenkatu 3), tervakanava, möljät, lussitupa, Koskikara (Brahenkatu 5), Kalkkisillan makasiini, Ensilän kartanon navetta, Kajaanin Oy:n porttipaloasema, hautausmaa ja siunauskappeli sekä yleinen sairaala. Lailla ja asetuksella suojellut rakennusperintökohteet Kajaanissa. Kunta Alue Suojelu Kajaani Kajaanin kirkko Kirkkolaki Kajaani Kajaanin rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Kajaani Kajaanin seminaari Asetus 480/85*) Kajaani Murtomäen rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Kajaani Osuuskauppa Maakunnan liikerakennus Rakennussuojelulaki Kajaani Paltaniemen kirkko Kirkkolaki Kajaani Raatihuone Rakennussuojelulaki Kajaani Ratapiha-tilan rakennukset Laki rakennusperinnön suojelemisesta Kajaani Seppäläm maatalousoppilaitos Asetus 480/85 Kajaani Vuolijoen kirkko Kirkkolaki *) Asetus 480/85 on lakkautettu suojelun välineenä, ja valtionkin rakennusten suojelusta päätetään rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (2010) mukaisesti. Aiemmin asetuksen 480/1985 nojalla tehdyt suojelupäätökset pysyvät kuitenkin voimassa. Lähde: Kajaanin maakunnallisesti arvokkaiden rakennushistoriallisten kohteiden kuvaus. Kajaani Kohde Peruste *) Ryhmä Kohteen kuvaus 1 Asemakatu (Sissilinna, Kainuun Museo, meijerikonttori) H, R, M Sivistyshistoria Kokonaisuus edustaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten kaupunkirakentamista ja siihen kuuluvat Sissilinna, Kainuun Museo piharakennuksineen, entinen meijerikonttori ja rakennusten väliin jäävä noppakivillä päällystetty katualue. 2 Haukilammen kämppä H Metsätalous Vuosina rakennettu entinen metsätyökämppä, joka on ulkoisesti säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. 3 Kajaanin kaupungintalo ja kaupunginteatteri H, R, M Hallinto rajamaakunnassa Vuodelta 1905 oleva Kajaanin kaupunginteatteri ja aivan sen viereen vuonna 1976 valmistunut kaupungintalo muodostavat yhdessä arkitehtonisen kontrastin. Kokonaisuus on arvokas niin historiallisesti, rakennushistoriallisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Kainuun liitto 21

33 Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, Kajaanin lentoaseman asuinalue H, R, M Liikenne Asuinalue liittyy kiinteästi lentokentän historiaan. Asuinrakennukset (5kpl, rak l puoliväli) ovat vaaleita, rapattuja omakotitaloja, joiden sisäänkäyntinä on tiilipylväällä koristettu katettu kuisti. 5 Kajaanin lyseo H, R, M Sivistyshistoria Lyseon klassistisen, vuodelta 1924 olevan päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Selim Savonius. 6 Kajaani Oy:n entinen pääkonttori, talonmiehen asunto ja kaupunkipuutalo -kokonaisuus 7 Keskuskoulun ja entisen Linnan lukion alue 8 Keskusurheilukentän katsomo H, R, M Teollisuus Kajaani Oy:n entinen pääkonttori vuodelta 1911 on ravintolakäytössä (Wanha Kerho). Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi keltainen talonmiehen asunto ja vihreä kaupunkipuutalo. H, R, M Sivistyshistoria Keskuskoulu, entinen Linnan lukio ja Kainula muodostavat edustavan julkisten rakennusten kokonaisuuden, jota täydentävät 1950-luvulla rakennetut Kainuunkatu 3 ja 5 sekä Linnankatu 10 ja Väinämöisenkatu 29 asuinkerrostalot. Kokonaisuuteen kuuluu myös Itkumuuri. R, M Matkailu ja vapaa-aika Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema, 1955 valmistunut betonirakenteinen katsomorakennus on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja edustaa Kainuussa harvinaista vanhempaa urheilurakentamista. 9 Kirkkopuistojen alue H, R, M Kirkollishistoria Alue muodostuu valtakunnallisesti merkittävästä kirkkopuistojen alueesta (RKY2009) ja sitä täydentävistä maakunnallisesti arvokkaista rakennuksista, Kirkkokatu 20 (Karvosen talo eli Kalevan koulu), Väinämöisenkatu 22 (Väinölän koulu) ja Koivukoskenkatu 9 (Tapiolan päiväkoti), Sillmannin talo (Tapionkatu 11), Sammon puistosta ja Veteraanipuistosta. 10 Koutaniemen seuraintalo H, M Seuraintalot Hirsirakenteinen, kylätien välittömässä läheisyydessä sijaitseva seuraintalo on rakennettu kyläläisten talkootyönä vuonna Käkisaaren kannas ja kanava H, M Liikenne Kiveämätön kanava kaivettiin jossain vaiheessa 1600-lukua venäläissotilaiden työnä alavan niitty- ja suomaiseman läpi. Kanava erottaa Käkisaaren mantereesta. 12 Lamminkatu, Purola H, R, M Asuminen Kainuuseen saatiin talvisodan jälkeen yhteensä 100 Ruotsin valtion lahjoittamaa asuintaloa sodan aiheuttamien menetysten korvaamiseksi. Lamminkadun alun lahjatalojen rivistö (8 kpl) edustaa ajan saatossa tehtyine muutoksineenkin yhtä jälleenrakennuskauden vaihetta. 13 Maijalan pihapiiri R, M Talonpoikaisrakentaminen Maijala on edustava esimerkki alueen talonpoikaisesta rakennusperinnöstä. Pihapiiriin kuuluu kaikkiaan 14 rakennusta, kuten paljon erilaisia aittoja lukujen vaihteesta sekä 1886 rakennettu tuulimylly. 14 Nakertajan vanha koulu eli Vanahis H, R, M Sivistyshistoria Nakertajan vanha koulu on vuodelta Rakennus toimii nykyisin kylätalona. 15 Parkinniemen telakka H, R Metsätalous Kajaaninjoen varteen sijoittuva 1919 perustettu telakka liittyy uiton historiaan ja edustaa alueen teollista perintöä. Kohde palvelee edelleen Oulujärven laivaliikennettä. 16 Rajavartioston kasarmialue H, R, M Hallinto rajamaakunnassa Itsenäisen Suomen rajavartiolaitoksen historiaa edustavalle alueelle on syntynyt ajan saatossa vaihteleva ja monipuolinen rakennuskanta. Vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat: Rajakatu 8 (komentajan talo ja pihasauna), Rajakatu 1 (vartiotupa ja varasto, sotilaskoti), Kerhokuja 7 (perinnetalo), Kerhokuja 6-4 (toimiupseerikerho ja ent. esikuntarakennus) sekä Leirimäenkaari 2 ja Rajapolku 2 (3 asuinkerrostaloa 1950-luvulta). 17 Rehjansaari H, M Matkailu ja vapaa-aika Rehjansaari on nykyinen Kajaanin kaupungin virkistysalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat luvun alusta. Maakunnallisesti arvokas kokonaisuus muodostuu Toivolahti huvilasta ja lisärakennuksista. Kainuun liitto 22

34 Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, Saaresmäen tie H Liikenne Saaresmäki on tiettävästi Kainuun vanhinta pysyvän asutuksen aluetta. Saaresmäen tie kulkee vuosisataista reittiään halki kumpuilevan viljelymaiseman. 19 Salmijärven sairaala-alue R, M Terveydenhuolto Kohteeseen kuuluu Salmijärven entisen sairaalaalueen vanhimmat rakennukset (sairaalan vanhin osa, kolmiosainen rivitalo rantasaunoineen ja vanhin kerrostalo). Sairaalan vanhin osa ja kolmiosainen rivitalo ovat vuodelta 1953, suunnitelijana arkkitehti Eino Pitkänen. Vanhin kerrostalo on vuodelta 1961 ja sen on suunnitellut Eero Huotari. 20 Seppälän maamieskoulu H, R, M Sivistyshistoria Seppälän maamieskoulun muodostama kokonaisuus on arvokas historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti. Tilan päärakennus on vuodelta 1890, Impilinna vuodelta 1928 (suojeltu asetuksella) ja koulurakennus vuodelta Sivola Tuomaalan arvokas maisema-alue R, M Talonpoikaisrakentaminen Kokonaisuuteen kuuluvat Sivolan ja Törmäälän pihapiirit sekä niitä ympäröivät metsien ja rannan rajaamat hoidetut peltoaukeat. Peltoaukealla on molempien talojen hyväkuntoiset tuulimyllyt. 22 Sokajärven huvila-alue H, R, M Matkailu ja vapaa-aika Nauhamaisesti järvenrantaan sijoittuva Sokajärven huvila-alue muodostaa maisemallisesti ja arkkitehtonisesti Kainuun yhtenäisimmän huvilayhdyskunnan. Kokonaisuuteen kuuluvat Kalliorannan, Karvosen, Kiven, Suvirannan, Toivolan, Jylhän ja Kalliosaaren huvilat. 23 Suksikatu R, M Asuminen Kokonaisuuteen kuuluvat Suksikadun paritalot ja pienet omakotitalot (sis. 42 asuinrakennusta), joista osa sijoitettu tontille vinoon katulinjaan. 24 Uittoyhdistyksen entinen konttori 25 Vanhan vesitornin ympäristö 26 Vuolijoen kirkko ja pappilat 27 Vuolijoen vanha terveystalo R, M Metsätalous Uittoyhdistyksen entinen konttori- ja asuinrakennus on rakennettu vuonna Sen on suunnitellut arkkitehti Hugo Laitinen. R, M Hallinto rajamaakunnassa Kalliokatu 7-11 on Kajaanin keskustan ainoa säilynyt puutalokatuosuus, joka yhdessä vesitornin, valtion eri aikoina rakennettujen virastojen ja Ridellinkuja 10:n kanssa muodostaa Kajaanin hallintohistoriaa edustavan, rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. R, M, I Kirkollishistoria Kokonaisuuteen kuuluvat rakennustaiteellisesti merkittävä kivikirkko vuodelta 1906, vanha pappilarakennus vuodelta 1923 sekä uudempi pappila vuodelta H, R, M Terveydenhuolto Terveystalo rakennettiin vuonna 1950 sodan jälkeisessä materiaalipulassa ruotsalaisen Norsjön kunnan lahjavaroin ja on aikanaan ollut edistysaskel kunnan tarjoamissa terveyspalveluissa. 28 Ärjänsaari, Herrainniemi H, R, M Matkailu ja vapaa-aika Herrainniemi oli Kajaani OY:n johtajien vapaa-ajan viettopaikka, jota käytettiin myös yhtiön vieraiden kestitsemiseen. Herrainniemessä on viisi rakennusta: Vierasmaja (1951), ruokalarakennus (1955), savusauna, liiteri (1950-l.) ja käymälä. *) Perusteet: H = Historialliset perusteet, R = Rakennushistorialliset perusteet, M = Maisemalliset perusteet sekä I = Visuaalisuus sekä Identiteetti ja symbolimerkitykset. Tarkemmin Kainuun maakunnallisten rakennushistoriallisten kohteiden arvottamiskriteerit on kuvattu taulukossa 2. Kainuun liitto 23

35 Liite 10 Kajaanin maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 Kuva 3. Kajaanin maakunnallisesti arvokkaiden rakennushistoriallisten kohteiden sijainti. Kainuun liitto 24

36 Liite 11 Alakoulujen etäisyysvyöhykkeet Alakoulut ja niiden etäisyysvyöhykkeet Kajaanissa. Sininen vyöhyke 5 km, turkoosi 3 km, vaalean vihreä 2 km, keltainen 1km, oranssi 0,5 km ja punainen 0,25 km. Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri

37 Liite 12 Yläkoulujen etäisyysvyöhykkeet Yläkoulut ja niiden etäisyysvyöhykkeet Kajaanissa. Sininen vyöhyke 5 km, turkoosi 3 km, vaalean vihreä 2 km, keltainen 1km, oranssi 0,5 km ja punainen 0,25 km. Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri

38 Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Keskustaajama 2035 osayleiskaava Uudet asuinalueet päivitetty Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Kontiosaaren ranta 29, Liittyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 2 km vyöhykkeen sisällä. Rantarakennuspaikkoja ja muutenkin rannan läheinen alue. Kaupungin maanomistus. Länsi Nakertaja 13, Liittyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 1,5 km vyöhykkeen sisällä. Maaperä pääosin moreenia ja kalliota. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Suvantola 1 15, Sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 2,5 km. Alakoulu alle 1 km:n vyöhykkeen sisällä. Jokirannan läheisyydessä. Etelärinne. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Suvantola 2 27, Sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 2,5 km. Alakoulu alle 1 km:n vyöhykkeen sisällä. Jokiranta. Etelärinne. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen, jos Suvantola 1 toteutetaan ensin. Kadun rakentaminen edullista. Ensilän pelto 8, Sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 1,5 km. Alakoulu alle 1,5 km:n vyöhykkeen sisällä. Jokiranta. Etelärinne. Omarantaiset rakennuspaikat ovat pääosin yksityisen omistuksessa. Teollisuuden melu ulottuu Kontiosaaren eteläkärkeen. Keskustaan n. 4 km. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Maaperä osin hietaa ja rahkaturvetta. Vesihuoltoverkko kallis ja alueella on myös vesiosuuskunnan verkkoa. Vastarannan jäteveden puhdistamon haitat häiriötilanteessa tai päästövaatimusten kiristyessä. Kadunrakentaminen melko kallis. Pyyntikuoppia. Yksityinen maanomistus. Alueella ei ole selkeää identiteettiä (Nakertajan reunaa). Paltaniementien liikennemelu. Keskustaan n. 4 km. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Paltaniementien liikennemelu. Teollisuuden lisääntyvä melu voi estää alueen käyttöönoton. Maaperä pehmeähkö. Peltomaisema osin menetetään. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Teollisuuden melu estää alueen käyttöönoton. Maaperä pehmeähkö. Peltomaisema menetetään. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä. Teollisuuden melu estää alueen käyttöönoton. Lisäksi Paltaniementien melu ja Pohjan sellun tontin T/kem merkinnän vaikutus. Ei kaukolämpöverkon piirissä.

39 Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Pöllyvaara 21,8 *AK k m Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) 475 Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Keskustaan n. 1,5 km. Maaperä moreenia ja kalliota. Etelärinne. Pöllyvaaran vieressä. Alakoulu alle 1 km:n vyöhykkeen sisällä. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen, mikäli toteuttaminen alkaa kerrostaloista. Vesakko 20, Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Keskustaan n. 2 km. Maaseutumainen ympäristö. Maaperä kalliota ja moreenia. Ilmansuunta hyvä. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Länsi Komiaho 9, Liittyy kaupunkirakenteeseen mutta yhteyksien järjestäminen voi olla haastavaa. Keskustaan n. 2 km. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Vesihuoltoverkko melko edullinen, mikäli rakennetaan samanaikaisesti Vesakon kanssa. Luontoarvot voivat estää alueen käyttöönoton. SOTE:n kiinteistöt purettava. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Osittain UPM:n omistama. Kadun rakentaminen kallista. Maaperä louhikkoinen. Hieman irti kaupunkirakenteesta. Viheryhteyden huomioiminen. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Pääviemärin rakentaminen. Vesihuoltoverkon kannattavuus edellyttää suurempaa rakentamisen määrää. Kadunrakentaminen kallista. Yhteyksien järjestäminen olemassa olevan alueen kautta. Pohjoisrinne. Maasto haastava. Maaperä osin saraturvetta. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Kadun rakentaminen kallista. Vainio 8, Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Liittyy olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Keskustaan n. 3 km. Pyörre 2, Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Sijainti jokirannassa. Kevyen liikenteen yhteydet. Kulttuuriympäristö luo alueelle identiteettiä. Keskustaan 2,5 km. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Yksityinen maanomistus. Pehmeä maaperä. Voimalinja rajoittaa alueen käyttöä. Väljä olemassa oleva rakenne. Puro alueen keskellä. Luontoarvot voivat rajoittaa alueen käyttöä. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Vesihuoltoverkon kannalta melko kallis. Kadun rakentaminen melko kallista. Kulttuuriympäristön arvot voivat vaikuttaa alueen käyttöön. Luontoarvot voivat vaikuttaa alueen käyttöön. VT5 ja raideliikenteen melu ja tärinä vaikuttavat alueen suunnitteluun. Vaatii melusuojauksen. Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon.

40 Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Lammen ranta 4,3 AR 65 Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Puistomainen ympäristö lammen läheisyydessä. Etelärinne. Keskustaan n. 1 km. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Teollisuuden ja liikenteen melu. Junaliikenne teollisuusraiteella. Alueen asukasmäärän kasvu voi rajoittaa Renforsin rannan teollista toimintaa (ympäristöluvat, suuronnettomuusvaara). Yksityinen maanomistus. Kaukaranta 2,1 ~ 4 kerrostaloa 120 Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Kaukametsän läheisyydessä ja jokirannassa. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Luontoarvot voivat estää alueen käyttöönoton. Voi estää Kaukametsän laajenemisen (alueelle jää kuitenkin tontti esim. teatteria varten). Siltaratkaisu voi vaikuttaa alueen käyttöönottoon. Rajavartiosto 2. vaihe 7,5 35 (*Kerrostalototeutuksena k m 2 ) 105 (450) Alue sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteen sisällä. Alakoulu sijaitsee alle 1,5 km:n vyöhykkeen sisällä. Keskustaan n. 1,5 km. Puistomainen ympäristö. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. Lehtikankaan koulutontti 6, Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lehtikankaan palvelut Haule koulukeskus vieressä. Puistomainen ympäristö ja etelärinne. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen edullista. VT5:n ja Niskantien melu vaativat melusuojauksen. Yksityinen maanomistaja. Arkkitehtikilpailussa alue on suunniteltu kerrostaloalueeksi (epävarma kysyntä). Liikennemelu voi vaatia melusuojauksen. Polvila 56, Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lehtikankaan palvelut. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Keskustaan n. 3 km. Sijainti vesistön läheisyydessä. Maisema. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Halla 25, Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Lehtikankaan palvelut. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Yksityinen maanomistus. Maaperä vaihtelevaa. Pehmeitä alueita on. Ranta osittain saraturvetta. Kadun rakentaminen melko kallista. Jos koko alue ei toteudu, vesihuoltoverkon kannalta melko kallis. Lemminkäisen kiviainesten louhinta ja murskausalue rajaa aluetta. Toiminta aiheuttaa melua ja liikennettä. Osittain yksityinen maanomistus. Maaperä paikoin pehmeää. Tallin läheisyys. Alueella ei ole selvää identiteettiä. Keskustaan n. 4 km

41 Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Laajanlahti 10, Sijainti vesistön läheisyydessä. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Kaupunki omistaa maan. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta. Keskustaan n. 5 km. Rannan loma asuntotontit on vuokrattu ja rakennettu. Sotkamontien melualuetta. Vaatii melusuojauksen. Etäällä vesihuoltoverkosta/ vesihuoltoverkon kannalta melko kallis. Karanka 1 20, Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Maanomistus pääosin kaupungin. Maaperä pääosin moreenia. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta: ei liity tiiviisti nykyiseen rakenteeseen. Identiteetti syrjäinen. Keskustaan n. 5 km. Etäällä vesihuoltoverkosta/ vesihuoltoverkon kannalta kallis. Kadun rakentaminen melko kallista. Karanka 2 51, Sijainti vesistön läheisyydessä. Maaperä pääosin moreenia. Eteläranta. Maanomistus pääosin kaupungin. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta: ei liity tiiviisti nykyiseen rakenteeseen. Rantatontit ovat yksityisessä omistuksessa ja rakennettu. Keskustaan n. 5 km. Etäällä vesihuoltoverkosta/ vesihuoltoverkon kannalta kallis. Kadun rakentaminen melko kallista. Jylhänranta 36, Sijainti vesistön läheisyydessä. Alue yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Alakoulu alle 3 km:n vyöhykkeen sisällä. Maaperä pääosin moreenia. Maisema ja maaston vaihtelevuus. Kaupunki omistaa pääosin maan. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Kadun rakentaminen melko edullista. Vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen, mikäli koko alue toteutuu. Saapuminen teollisuusalueen läpi. Sotkamontien melu rajaa aluetta. Vesihuoltoverkon kannalta melko kallis, mikäli toteutuu ilman Jylhänranta 2:sta. Keskustaan n. 4 km. Alue sijaitsee etäällä nykyisestä rakenteesta. Ranta on rakennettu ja yksityisessä omistuksessa. Ilveskangas 1 2, Yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lohtajan palvelut. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Golfkenttä lähellä. Kaupunki omistaa maan. Maaperä moreenia. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Keskustaan n. 4 km.

42 Liite 13 Asuinalueiden plussat ja miinukset Alueen nimi Alueen koko (ha) Laskennallinen tonttimäärä* Mahdollinen asukasmäärä (AP = tonttimäärä x 3) Alueen plussat (+) Alueen miinukset ( ) Ilveskangas 2 9, Yhdistyy kaupunkirakenteeseen. Lohtajan palvelut. Alakoulu alle 2 km:n vyöhykkeen sisällä. Golfkenttä lähellä. Kaupunki omistaa maan. Maaperä moreenia. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö ja vesihuoltoverkon kannalta melko edullinen. Kadun rakentaminen melko edullista. Linja autoaseman alue *AK k m Keskellä kaupunkirakennetta keskustassa. Tiivistää kaupunkirakennetta. Mahdollisia liiketiloja asuinrakennusten yhteyteen. Mahdollista toteuttaa kaukolämpö. Vesihuoltoverkon kannalta edullinen. Keskustaan n. 4 km. Alueella on pilaantunutta maa ainesta sisältävä kohde. Liikennemelu. Maanalainen pysäköinti. Yhteensä 5379 asukasta Pohjoispuoli yhteensä 2224 asukasta Eteläpuoli yhteensä 3155 asukasta Lisäksi on mahdollisia tiivistyvän kaupunkirakentamisen kohteita keskustassa ja asuinalueilla. *Laskennalliset tonttimäärät koskevat asuinpientalotontteja (omakotitalot). Rivi ja kerrostaloista on joko arvioitu kerrosala (k m 2 ) tai rakennusmäärä. Laskennassa käytettyjä määreitä: Kerrostalossa k m 2 / asukas = 52 Omakotitalon keskimääräinen huoneistoala 125 m 2 Kainuun asumisväljyys 42,4 as/ h m 2 (Tilastokeskus, 2016) AO perustontti 2200 m 2 / tontti AO alueella rajoitteita (melu, maaperä, luontoarvot) m 2 / tontti AO/ AR alue tiivis ja matala m 2 / tontti Tontteihin on laskettu mukaan asuinalueeseen liittyvää katu ja puistoaluetta.

43 Liite 14 Päivittäistavarakaupan etäisyysvyöhykkeet Päivittäistavarakaupan etäisyysvyöhykkeet Kajaanin keskustaajamassa. Sininen vyöhyke 5 km, turkoosi 3 km, vaalean vihreä 2 km, keltainen 1km, oranssi 0,5 km ja punainen 0,25 km. Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri

44 Liite 15 Tilastokeskuksen asumistilastoja, 2014 Kunta Väkiluku, Maapinta ala, km Taajamaaste, % Vuokraasunnossa asuvien asuntokuntie n osuus, % Rivi ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnist a, % Väestötiheys as/ km 2 (väkiluku , maapinta ala, km ) Asumisväljyys m 2 / henkilö 2013 Kajaani ,4 53,3 20,6 39,5 + 10,4 Asumisväljyyden kasvu m 2 / henkilö Kalajoki ,8 14,2 92,9 13,7 42,3 + 11,7 Oulu ,9 37,5 47,9 63,9 38,0 + 8,1 Sotkamo ,3 21,1 79,4 4,0 42,8 + 13,0 Mikkeli ,7 30,4 56,4 21,4 41,3 + 10,5 Järvenpää ,8 28,6 54,9 1051,4 37,8 + 8,2 Kuopio ,6 38,4 40,1 46,1 38,0 + 9,3 Pieksämäki ,1 28,6 63,3 12,3 42,9 + 12,2 Jyväskylä ,3 39,9 39,6 115,0 37,1 + 7,7 Kokkola ,9 26,6 67,4 32,6 41,0 + 9,8 Koko maa ,7 30, ,9 39,5 + 8,8 Lähde: Tilastokeskus

45 Liite 16 Kajaaninjoen siltavaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin yhteenveto -taulukko SELVITYS KAJAANINJOEN SILTAVAIHTOEHDOISTA VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO JA VERTAILU Siltavaihtoehdot Siltavaihtoehtojen vertailu on koottu seuraavaan taulukkoon edellä esitetyistä vaikutusten arvioinneista, joissa hankkeen vaikutukset on pääosin arvioitu vähäisiksi, joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Merkittävimmät kielteiset vaikutukset kohdistuvat vaihtoehdossa VE0.1/VE0.2 (Linnansilta yksisuuntainen) liikenteelliseen toimivuuteen sekä vaihtoehdossa VE1 (Kruununpuodinmäen silta) kulttuuriympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan. Suurimmat positiiviset vaikutukset kohdistuvat vaihtoehdon VE1 liikenteelliseen toimivuuteen. Taulukko 9-1. Yhteenveto siltavaihtoehtojen vaikutuksista. Suuri Keskisuuri Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Keskisuuri Suuri VE0 Nykytilanne VE0.1/0.2 Linnansilta yksisuuntainen VE1 Kruununpuodinmäen silta VE2 Tullikallion silta VE3 Ponttoonisilta VE4 Kontiosaaren silta Liikenteellinen toimivuus Vähäinen Suuri Suuri Keskisuuri Keskisuuri Keskisuuri Liikenneturvallisuus Vähäinen Vähäinen Keskisuuri Keskisuuri Keskisuuri Vähäinen Liikenteen ilmapäästöt Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Liikennemelu Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Kaupunkirakenne Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Kulttuuriympäristö, kaupun- Vähäinen Vähäinen Suuri Keskisuuri Keskisuurivähäinekikuva ja Vähäinen maisema Kasvillisuus ja luontotyypit Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Keskisuuri Vähäinen Vähäinen Linnusto Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Muu eläimistö Vähäinen Ei vaikutusta Keskisuuri Keskisuuri Ei vaikutusta Ei vaikutusta Suojelualueet Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Keskisuuri Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vesistö Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Asuinympäristö Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Matkailu Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen

46 Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehtojen valinnasta,

47 Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehtojen valinnasta,

48 Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehtojen valinnasta,

49 Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehtojen valinnasta,

50 Liite 17 Kaupunginhallituksen päätös siltavaihtoehtojen valinnasta,

51 Liite 18 Väestökehitys, -ennusteet ja -tavoitteet taulukossa Kajaanin väkiluvun kehitys Vuosi Toteutunut väkiluku ilman Vuolijokea Toteutunut väkiluku** Tilastokeskuksen trendiennuste Tilastokeskuksen omavaraislaskelma Maakuntaohjelma * Kajaanin oma tavoite 2013* Kainuun liitto 2013* Kajaani - Sotkamo rakennemalli (kasvu 1500) Kajaanin kaupungin ennuste 1968*** Yleisasemakaava, Meurman ja Kivinen Kajaanin kaupungin väestösuunnite Tilastokeskuksen muuttoliikelaskelmassa (trendiennuste) on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestökehitykseen. Omavaraislaskelma ilmaisee, millainen tuleva väestökehitys olisi ilman muuttoliikettä. Omavaraislaskelmassa on otettu huomioon vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus kunnan väestökehitykseen. Tilastokeskuksen trendiennuste ja omavaraislaskelma, 2015 * Kainuun väestöennuste , Kainuun liitto, ** Sisältää maalaiskunnan ja Vuolijoen asukkaat *** Ei sisällä maalaiskunnan ja Vuolijoen asukkaita Lukema tulkittu diagrammista. Toteutunut väkiluku: Tilastokeskus, 2016

52 Liite 19 Valmistuneet omakoti-, rivi- ja kerrostalot Valmistuneet omakoti-, rivi- ja kerrostalot Vuosi Valmistuneet omakotitalot OMAKOTITALOT RIVITALOT KERROSTALOT kerrosala yhteensä kerrosala ka. Rivitalot kpl kerrosala yht. kerrosala ka. Kerrostalot kpl kerrosala yht. kerrosala ka. Asuntoja yht. Vuosi ka. (20 v.)

53 Liite 20 Asuntojen lukumäärä Asuntojen lukumäärä Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä asuntoja ka. (20 v.)

54 Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset n luonnosvaiheen asukaskysely.

55 Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset

56 Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset

57 Liite 21 Asukaskyselyn kysymykset

58 Liite 22 Asukaskyselyn karttatehtävien tulokset

59 Liite 22 Asukaskyselyn karttatehtävien tulokset

60 Liite 23 Vapaat asuintontit, VAPAAT TONTIT 2018 KAUPUNGIN (tonttipörssi) YKSITYISTEN (korot.kiint.vero) YHTEENSÄ KAUPUNGINOSA AO AP AK AR ALY AO AP AK AR ALY AO AP AK AR ALY 2 Keskusta Purola Lehtikangas Petäisenniska (Rajavartiosto) Lohtaja Teppana Kätönlahti Kettu Hetteenmäki Kuurna Heinisuo Kättö Pohjois-Kättö Kaavan varanto. (Ei kunnallistekniikkaa.) 17 Nakertaja Kylmä Kaup.tontit: Riitetien TYA tontteja. 20 Komiaho Kangasmaasto Kunnallistekniikka on. Rakennettavissa. 24 Kangasmaasto Kaavan varanto. (Ei kunnallistekniikkaa.) Huom. Huom! Yksityisten tonttien tilanne tammikuussa 2018.

61 Liite 24 Valmistuneet liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset Valmistuneet Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset Vuosi Valmistune et kpl Liikerakennukset Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka. Valmistune et kpl kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka. Valmistune et kpl kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka. Valmistune et kpl kerrosala kaikki yhteensä kerrosala ka ka. (20 v.)

62 Liite 25 Kajaanin keskustaajaman uudet asuinalueet, luokitteluehdotus