Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia

Transkriptio

1 Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia 2007

2 VIRTAA TULEVAISUUTEEN Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmän jäsenet Tutkija Simo Kyllönen, Helsingin yliopisto Johtaja Jukka Leskelä / asiantuntija Miia Wallén, Energiateollisuus ry Professori Peter Lund, Teknillinen korkeakoulu (puheenjohtaja) Ympäristöohjelman johtaja Jukka Noponen / kehityspäällikkö Sami Tuhkanen, Sitra Johtava ekonomisti Adriaan Perrels, VATT Environmental Solutions Manager Mia Ranta-aho, Nokia Vanhempi asiantuntija Rauno Tolonen, Helsingin Energia Kansanedustaja Oras Tynkkynen, Vihreä eduskuntaryhmä WWF Suomen ilmastotiimi Lisäksi hankkeen neuvonantajana toimii WWF:n Euroopan ilmasto- ja energia-ohjelman johtaja Stephan Singer. Ohjausryhmän jäsenet tai heidän edustamansa tahot ovat avustaneet Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen laadinnassa asiantuntijoina. He eivät välttämättä sitoudu Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen johtopäätöksiin. WWF Suomen julkaisu ISBN Julkaisun toimituskunta: WWF Suomi / Karoliina Auvinen, Ville Pohjanheimo, Päivi Rosqvist Ulkoasu: Anssi Muurimäki / The Designer Who Loved Me Oy Painopaikka: Miktor Oy, Helsinki 2007 Kannen kuva: Stockxpert WWF Canon / Carlos G. Vallecillo WWF Suomi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki, (09) , info@wwf.fi Virtaa tulevaisuuteen -hanke netissä: /virtaa_tulevaisuuteen Jokamiehen ilmastovinkit: /ilmastovinkit Painopaperi: Arctic the Volume 130 g. FSC-merkitty paperi: Mixed Sources. Product from well-managed forests and other controlled sources. Cert. nr. SGS-COC FSC Trademark 1996 Forest Stewardship Council, A.C. rg 2

3 WWF-Canon / Edward Parker I Esipuhe 4 II Tiivistelmä: WWF:n energiamalli antaa Suomelle kustannustehokkaan vastauksen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin 8 III Katsaus Suomen energia- ja päästötilanteeseen: Kehitys menee väärään suuntaan 16 IV Kestävän energian potentiaalit: Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tyydyttävät Suomen energiantarpeen kilpailukykyisellä tavalla 22 V Tehokkaat ohjauskeinot: Innovaatioiden kaupallistumista tukevat ohjauskeinot vievät Suomen kestävään energiatulevaisuuteen 34 VI Yhteenveto 50 Sanasto 52 Lähteet 54 3

4 I Esipuhe: Edistyksellinen ilmasto- ja energiapolitiikka on Suomen etu ja velvollisuus Maapallon ilmasto on jo lämmennyt esiteolliseen aikaan verrattuna 0,8 astetta. Jos maapallon keskilämpötila nousee yli kahdella asteella, seuraukset ympäristölle ja sitä kautta ihmiskunnan hyvinvoinnille ovat katastrofaaliset. Kahden asteen ylittäminen voi merkitä jäähyväisiä maailman koralliriutoille, jäätiköille ja sademetsille sekä suuria kärsimyksiä etenkin köyhimpien maiden asukkaille. 1 Myös taloudelliset seuraukset ovat vakavia: pitkällä aikavälillä ihmiskunta voi kokea jopa viidenneksen taloudellisen pudotuksen hyvinvoinnissaan. 2 Välttääksemme katastrofin teollisuusmaiden on kyettävä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ja tämä on vasta alkua, sillä vuoteen 2050 mennessä maailmanlaajuiset päästöt pitää puolittaa samaan aikaan, kun globaalin energiantarpeen on arvioitu kolminkertaistuvan. Päästöjen vähentäminen on valtava haaste, mutta ratkaistavissa. Jotta tässä onnistutaan, päätöksiä on tehtävä heti: seuraavat kymmenen vuotta ovat ratkaisevia. Ainoa kestävä ratkaisu globaalisti on energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian lisääminen. Suomen kannattaa olla tämän kehityksen kärjessä. Näin varmistamme oman kestävän energiahuoltomme mutta myös paikan kasvavilla vientimarkkinoilla. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka on kuitenkin ollut vaatimatonta. Esimerkiksi nykyinen kansallinen ilmasto- ja energiastrategiamme ei linjaa poliittisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi Kioton sopimuksen jälkeiselle ajalle. Sen mukaan päästöt lähtevät taas kasvuun vuoden 2012 jälkeen. Keväällä 2007 valittavalla hallituksella onkin käsissään vastuullinen tehtävä: sen on kiireesti laadittava Suomen pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiastrategia ja ryhdyttävä toimeenpanemaan energiapoliittisia ratkaisuja, 4

5 PUHEENVUORO joilla kasvihuonekaasupäästöt saadaan tuntuvaan laskuun. Vastuullinen tehtävä kuitenkin myös palkitsee: näin toimien hallitus edistää samalla suomalaista teknologiakehitystä ja innovaatioita, luo työllisyyttä ja parantaa Suomen vientimahdollisuuksia ympäristöteknologian alalla. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -ratkaisumalli osoittaa, että Suomi pystyy kustannustehokkaasti turvaamaan energiantarpeensa ja vähentämään tuntuvasti päästöjä panostamalla energiatehokkuuteen ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Virtaa tulevaisuuteen -mallin laatimisessa ovat avustaneet asiantuntijat niin tiedeyhteisöstä kuin yrityksistäkin. Teitä kestävään energiatulevaisuuteen voi olla useita, mutta Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa, että me voimme tehdä sen: pystymme torjumaan ilmastonmuutoksen ja samalla luomaan kestävää vaurautta Suomelle ja sitä kautta myös kansainväliselle yhteisölle. Jari Niemelä, professori hallituksen puheenjohtaja WWF Suomi Ilmastonmuutos uhkaa yhteisen kotimme Maan elämää. Se on uhka nyt ja tulevaisuudessa eläville ihmisille ja muulle luomakunnalle. Ihminen ei elä vain itseään varten. Meidän tulee etsiä hyvää ja kohtuullista elämäntapaa yksilöinä ja yhteiskuntana, elämäntapaa, joka mahdollistaa Jumalan lahjoista nauttimisen nyt ja tulevaisuudessa. Arkkipiispa Jukka Paarma WWF-Canon / Martin Harvey 5

6 Virtaa tulevaisuuteen -mallin esittelemillä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden potentiaaleilla voidaan vuonna 2020 Suomessa tuottaa ja vähentää sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa parhaillaan rakennettavan viidennen ydinvoimalan tuotantoa. Ratkaisu on kustannustehokas, kun se toteutetaan ohjauskeinoilla, jotka edistävät teknologioiden kaupallistamista ja käyttöönottoa. Samalla edistetään myös Suomen kilpailukykyä globaaleilla energiamarkkinoilla. 6

7 WWF-Canon / Michel Gunther 7

8 II Tiivistelmä: WWF:n energiamalli antaa Suomelle kustannustehokkaan vastauksen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -hanke toteutetaan hetkellä, jolloin lähitulevaisuudessa Suomessa ja koko EU:ssa tehdään merkittäviä energiapäätöksiä. EU-komission näkemyksen mukaan EU:n on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Komissio suosittelee 30 prosentin päästövähennystä, jos muu maailma tulee mukaan talkoisiin. Komission linjauksen mukaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tulee olla energiaratkaisujen kulmakivenä. 3 Virtaa tulevaisuuteen -hankkeessa selvitettiin, kuinka paljon maamme energiantarpeesta voidaan kattaa energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla kilpailukykyisin kustannuksin samalla vähentäen tuntuvasti hiilidioksidipäästöjämme. Vastaus on selvä: julkaisussa esitetyillä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden taloudellisilla potentiaaleilla voidaan reilusti vastata EU:n päästövähennystavoitteisiin sekä turvata Suomen energiantarve. Maassamme on siis käyttämättä huikeita mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvaa energiaa. Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia voidaan reilusti tyydyttää energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla niin, että näin katetaan sekä lisätarve että korvataan vanhaa 8

9 poistuvaa kapasiteettia. Lisäyksillä voidaan kattaa 24 % kaikesta energian ja 34 % sähkön tarpeesta vuonna Tällöin uusiutuvan energian osuus primäärienergiasta nousisi Suomessa vuoden prosentin tasosta 40 prosenttiin ja sähköstä 50 prosenttiin (29 % vuonna 2004). Virtaa tulevaisuuteen -mallin potentiaaleja voi myös verrata ydinvoimalan tuotantotehoon: vuoteen 2020 mennessä kestävillä energiateknologioilla voidaan vähentää ja tuottaa Suomessa sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa* parhaillaan rakennettavan viidennen ydinvoimalan tuotantoa 4. Virtaa tulevaisuuteen -mallissa on otettu huomioon myös uusiutuvan energian lisäämisen ekologiset reunaehdot. On selvää, että esimerkiksi tuulivoima ei voi pilata herkkää saaristoluontoa tai että hakkuutähteen käytössä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden vaatimukset. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -mallissa käytetään vertailulukuina kauppa- ja teollisuusministeriön arviota Suomen energiankulutuksesta, vaikka ne eräiden arvioiden mukaan ovat ylimitoitettuja (ks. luku III). Virtaa tulevaisuuteen -malli siis kuitenkin kykenee vastaamaan KTM:n laskelmien mukaiseen energiantarpeen kasvuun. PUHEENVUORO Ilmastonmuutos ja energiakysymykset koskettavat myös Nokiaa, vaikka emme edustakaan energiaintensiivisintä teollisuutta. Sekä liiketoiminnan että yritysvastuun kannalta pidimme tärkeänä oman ilmastonmuutosstrategian laatimista. Sen puitteissa pyritään löytämään vähemmän energiaa kuluttavia ratkaisuja sekä tuotteisiin että toimintoihin. Pidämme myös tärkeänä, että omat työntekijämme tietävät olevansa vastuussa energiankulutuksen vähentämisestä niin työssä kuin kotonaankin. Lisäksi mobiiliteknologia mahdollistaa energiakulutuksen vähentämisen, kun yhä useammat toiminnot voidaan hoitaa virtuaalisesti tai tuotteet korvata biteillä. Kirsi Sormunen, ympäristöjohtaja, Nokia WWF-Canon / Michel Gunther * Kestävä sähkönsäästö- ja -tuotantopotentiaali 35 TWh (ks. luku IV) verrattuna uuden ydinvoimayksikön tuottoon noin 13 TWh vuodessa. 9

10 Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian taloudelliset potentiaalit Energiatehokkuuden ja uusiutuvien taloudelliset potentiaalit esitellään yksityiskohtaisemmin luvussa IV. Sivuilla olevat graafit esittävät pähkinänkuoressa sekä energiapotentiaalin että päästövähennykset. Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa myös, että ilmastonmuutoksen torjunta ja muu ympäristönsuojelu ei lyö taloudellista vaurautta korville. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuutta edistävien toimien kustannukset pysyvät pääosin sähkön tukkumarkkina- ja kuluttajahintatasojen alapuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että uusiutuvan energian tuotanto ja energiatehokkuusratkaisut ovat taloudellisesti kannattavia. Sähkön kulutus Sähkönkulutus TWh Viiva, joka osoittaa sähköntarpeen kasvun nykymenolla. Määrä, jonka sähkön tarve vähenee Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuustoimin, jolloin sähkön tarve pysyy vuoden 2004 tasolla. Vihreä ja harmaa alue yhdessä kuvaavat sähkön kokonaistarvetta, jos energiatehokkuustoimet tehdään. Vihreä kiila kuvastaa Virtaa tulevaisuuteen -mallin mukaista uusiutuvan energian lisäystä. Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden lisäyksen osuudet sähkönkulutuksesta (yhteen- Kehitys vuoteen 2020 mennessä sä 34 %) ja 10

11 Innovatiiviset ohjauskeinot Ohjauskeinoja käsitellään tarkemmin luvussa V. Tiivistelmässä on annettu eräitä esimerkkejä. Virtaa tulevaisuuteen -mallissa kestäviä energiateknologioita ja toimintatapoja edistetään ohjauskeinoilla, jotka tukevat koko innovaatioketjua ja aiheuttavat hyödyllisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kilpailukykyymme, vientiteollisuuteen ja työllisyyteen. Moni esitelty ohjauskeino on kustannustehokas, kannustaa jatkuvaan parantamiseen ja soveltuu yhtä aikaa moneen teknologiaan. Virtaa tulevaisuuteen -julkaisussa esitellyistä ohjauskeinosta monet ovat sellaisia, joita Suomessa ei ole käytössä. Sen sijaan niiden vaikutuksesta uusiutuvan energian ja ener-...kokonaisenergiankulutuksesta (yhteensä 24 %, sis. sähkönkulutuksen) vuoteen 2020 mennessä. 11

12 Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden aikaansaama päästövähennys 35,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaa yhteensä 30 prosentin vähennystä Suomen vuoden 1990 päästötasosta. Päästöt vähenevät pääasiassa kotimaassa mutta pieneltä osin mahdollisesti myös Pohjois-Euroopassa, koska Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta. 12

13 giatehokkuuden edistämiseen on erinomaisia kokemuksia muista maista. Esimerkkejä markkinaehtoisista ja kustannustehokkaista ohjauskeinoista ovat julkiset hankintamenettelyt sekä teknologian kilpailuttamis- ja kaupallistamishankkeet. Tällä hetkellä monien tutkimus- ja kehitysasteella olevien energiateknologioiden kaupallistamisen kompastuskivenä on mm. korkeampi hankintahinta tai konkreettisten sovellusnäyttöjen puute. Kaupallistamishankkeilla ne saavat alkusysäyksen markkinoille. Uusien ja innovatiivisten energiateknologioiden kilpailukyky paranee, ja niitä tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuudet koti- ja vientimarkkinoilla kasvavat. Myös kuluttajat saavat parempaa teknologiaa käyttöönsä nopeammin ja edullisemmin. Toinen esimerkki on määräaikainen investointitakuujärjestelmä, jonka avulla voitaisiin lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa hajautettua energiantuotantoa valtion investointitukien sijaan. Investointitakuujärjestelmä tukisi uusiutuvien energiantuotantomuotojen kotimarkkinoiden kehittymistä ja vaikuttaisi myönteisesti työllisyyteen erityisesti maaseudulla. Järjestelmän käyttöönotosta hyötyisivät uusiutuvan energiateknologia-alan tuotanto- ja vientiteollisuus sekä paikalliset energiantuotantoyhtiöt. Järjestelmän myötä mahdollisesta sähkön hinnan laskusta hyötyisi myös teollisuus. Investointitakuusta aiheutuvat kustannukset voidaan kerätä valtion budjetin sijaan sähkönkuluttajilta niin, että kulu jakautuu pitkälle ajalle ja kaikkien kuluttajien kesken. Tavallisen kerrostaloasunnon sähkölasku nousisi vuodessa vain noin 2 euroa, joka voisi myös kompensoitua sähkön hinnan laskun vaikutuksesta. PUHEENVUORO Suomessa on kehitetty menestyksekkäästi energiateknologiaa, jota voidaan hyödyntää päästöjen vähentämisessä maailmanlaajuisesti. Menestyksen perustana on vahva osaaminen, jota löytyy erityisesti bioenergiassa ja energiatehokkaissa ratkaisuissa. Koko innovaatioympäristön tehokas toiminta on tärkeää, jotta kehitystyön tulokset realisoituvat kotimarkkinoiksi ja vienniksi. Muita tärkeitä energiateknologioita ja -toimintatapoja tukevia ohjauskeinoja ovat muun muassa: Sitovat energiansäästösopimukset, energiapalveluyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja energiansäästölaki teollisuuden energiatehokkuusinvestointien lisäämiseksi Autoverotuksen CO 2 -päästöjen mukainen porrastus liikenteen päästöjen vähentämiseksi Tiukemmat energiatehokkuusnormit matalaenergiarakentamisen vauhdittamiseksi Energia-avustuksia tai verohelpotuksia kotitalouksille muun muassa pelletti- ja maalämmön lisäämiseksi Reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaus kotitalouksille ja energian hinnoittelun uudistaminen järkevien energiankulutustapojen edistämiseksi Ohjauskeinojen vaikutusta on tärkeää tehostaa pitkäjänteisellä ilmastopolitiikalla, informaatioohjauksella ja purkamalla hallinnollisia esteitä. Lisäksi on tärkeää poistaa kaikki sellaiset tuet, verohelpotukset ja muut taloudelliset kannustimet, jotka edistävät tai ylläpitävät päästöjä lisääviä investointeja tai toimintatapoja. Teija Lahti-Nuuttila, toimialajohtaja, Tekes/Energia ja ympäristö 13

14 Suomi on hännillä kansainvälisissä vertailuissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU:n jäsenmaissa energiaintensiteetti eli energian käytön tehokkuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on kehittynyt parempaan suuntaan nopeammin kuin Suomessa vuosina

15 WWF / Zig Koch 15

16 III Katsaus Suomen energiaja päästötilanteeseen: Kehitys menee väärään suuntaan Samalla kun käy yhä selvemmäksi, että Suomen olisi ryhdyttävä pikaisesti toimiin ilmastonmuutosta hillitsevien toimien käyttöönottamiseksi, nykymeno on viemässä meitä toiseen suuntaan. Jos emme toimi nopeasti ja tehokkaasti ilmasto- ja energiastrategiamme muuttamiseksi, energiankulutuksemme lisääntyy ja hiilidioksidipäästömme kasvavat kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. KTM:n arvion mukaan Suomen kokonaisenergiankulutus kasvaa 11 % ja sähkönkulutus 18 % vuoteen 2020 mennessä vuoden Kauppa- ja teollisuusministeriön arvio Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehityksestä nykymenolla vuoteen 2020 mennessä perustuen ennusteisiin vuodelle Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, Mt CO2-ekv. 71,1 81,5 85,1 Sähkön kokonaiskulutus, TWh 62,3 87,0 102,8 Primäärienergian kokonaiskulutus, PJ tasosta. Nämä ennusteet Suomen energiantarpeen kasvusta ovat kuitenkin vain yksi näkemys. Esimerkiksi Metsäalan tulevaisuusraportin mukaan tulevan vuoden aikana nykyisiin tuotteisiin perustuva massa- ja paperiteollisuus tulee todennäköisesti pienenemään Suomessa 6. KTM:n skenaariossa oletetaan kuitenkin päinvastoin: siinä massa- ja paperiteollisuuden oletetaan kasvavan vuosittain 1,6 % ja alan sähkönkulutuksen kasvavan yli 10 TWh vuosien välisenä aikana 7. Tämä viittaa siihen, että KTM:n arviot energiankulutuksen kasvusta voivat olla hyvinkin ylimitoitettuja. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -mallissa käytetään kuitenkin vertailulukui- 16

17 na kauppa- ja teollisuusministeriön arvioita, koska ne edustavat Suomen valtion virallista kantaa. Vaikka kulutus kasvaisikin KTM:n arvioimalla tavalla, energiatehokkuutta lisäämällä energiantarpeen kasvu voidaan pysäyttää (ks. luku IV). Tämä on myös taloudellinen etu, sillä energiamarkkina-asiantuntijat arvioivat sähkön ja öljyn hinnan nousevan tulevaisuudessa. 8 Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa paljon investointeja uuteen energiantuotantokapasiteettiin. Lisäkapasiteettia tarvitaan mahdollisen kasvavan kulutuksen lisäksi myös vanhentuvana poistuvan kapasiteetin tilalle. Julkistettuja voimalaitosten rakentamissuunnitelmia on Suomessa tällä hetkellä varsin vähän. 9 Näin ollen ei ole myöhäistä rakentaa Suomen energiatulevaisuus kestävien energiaratkaisujen pohjalle. Suomen energialähteiden jakauma ei voi pysyä nykyisenlaisena. Yli puolet Suomessa käytetystä energiasta on peräisin fossiilista polttoaineista ja turpeesta (yhteensä 57 %). Suomen energialähteet vuonna 2004 Puun pienkäyttö 3 % Kierrätyspolttoaineet yms. 1 % Teollisuuden reaktiolämpö 1 % Sähkön nettotuonti 1 % Teollisuuden puupolttoaineet 7 % Lämpöpumput 0 % Puunjalostusteollisuuden jäteliemet 11 % Tuulivoima 0 % Vesivoima 4 % Fossiiliset polttoaineet 51 % Ydinenergia 16 % Turve 6 % Suomen energialähteiden osuudet vuonna (prosentit pyöristetty kokonaisluvuiksi) 17

18 Suomi hännillä kansainvälisissä vertailuissa ilmastonmuutoksen torjunnassa Kansainvälisessä CCPI-vertailussa on arvioitu suuntaa-antavasti 56 maailman suurimman päästäjämaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vertailu perustuu kunkin maan päästöjen kehitykseen, päästötasoon ja ilmastopolitiikkaan. 11 Suomen sijoitus on kaukana muista Pohjoismaista. EU:n jäsenmaiden energiaintensiteetti on kehittynyt parempaan suuntaan nopeammin kuin Suomessa vuosina Energiaintensiteetti mittaa maan energian käytön tehokkuutta suhteessa sen bruttokansantuotteeseen (TOE/BKT). Ruotsissa sekä Tanskassa asukasta kohden laskettu energiaintensiteetti aleni vuosina , kun Suomessa se samaan aikaan kasvoi. 13 Climate Change Performance Index CCPI 2007, Pohjoismaat paremmuusjärjestyksessä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa (sis. päästöjen kehitys, päästötaso ja ilmastopolitiikka) 1) Ruotsi Energiaintensiteetin kehittyminen keskimäärin vuosina , Pohjoismaat ja EU paremmuusjärjestyksessä 12 Norja - 3,4 % 3) Tanska Ruotsi - 2,7 % 14) Islanti Tanska - 1,7 % 20) Norja EU - 1,1 % 36) Suomi Suomi - 0,4 % 18

19 VÄITTÄMÄ-VASTAUS Väite: Suomi on energiatehokkuuden huippumaa ja täten lisäinvestoinnit tulevat täällä hyvin kalliiksi. Suomella ei ole enää mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuuttaan, koska olemme tehneet jo niin paljon. Vastaus: Suomella on osoittaa hyviä esimerkkejä päästöjen rajoittamisesta ja energiatehokkuuden parantamisesta. Monet indikaattorit osoittavat kuitenkin kiistattomasti, että energian käytössämme ja päästövähennyksissä olisi vielä paljon tehostamisen varaa. Peter Lund, professori, Teknillinen korkeakoulu 19 Ekokuva Oy / Mauri Rautkari

20 Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuustoimin energian tarve pysyy vuonna 2020 vuoden 2004 kulutusluvuissa. Tällöin uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen sähköntuotannosta on WWF:n mallin mukaan 50 % ja primäärienergiasta 40 %. Tällöin uusiutuvan energian tuotantoa lisäävillä toimilla voidaan kattaa lisäenergiatarve, joka aiheutuu vanhenevan kapasiteetin poistumisesta. 20

21 WWF-Canon / Hartmut Jungius 21

22 IV Kestävän energian potentiaalit: Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tyydyttävät Suomen energiantarpeen kilpailukykyisellä tavalla Kestävien energiateknologioiden lisäämiseen pohjautuva Virtaa tulevaisuuteen -malli turvaa energian tarpeemme: Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia voidaan tyydyttää energiatehokkuudella ja uudella uusiutuvalla energialla. Niillä voidaan tyydyttää sekä lisätarve että korvata vanhaa poistuvaa kapasiteettia. Alla esitetyillä taloudellisilla potentiaaleilla voidaan kattaa 24 % kaikesta energian ja 34 % sähkön tarpeesta vuonna Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa niin ikään, että kestävä energiatulevaisuus voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti ja taloudellisesti kannattavasti. 22

23 Laskelmien perusteista Virtaa tulevaisuuteen -mallissa tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi 2020, koska siihen asti voidaan arvioida melko tarkasti realistiset mahdollisuudet ja kustannukset uusiutuvien energialähteiden käytölle ja energian käytön tehostamiselle. Vertailulukuina on käytetty kauppa- ja teollisuusministeriön arvioita Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen tasoista vuonna 2020 perustuen ennustuksiin vuodelle Uusiutuvien energialähteiden tekninen potentiaali ylittää maamme energiantarpeen moninkertaisesti. 14 Virtaa tulevaisuuteen -mallissa tarkastelu on kuitenkin rajattu sellaisiin uusiutuviin energialähteisiin ja energian käytön tehostamisen tapoihin, jotka olisivat hyödynnettävissä taloudellisesti kannattavasti. Päästövähennyslaskelmat on suhteutettu Suomen päästötaseeseen vuonna Suurin osa päästöistä vähenee kotimaassa, mutta pieni osa niistä voi vähentyä maan rajojen ulkopuolella, koska Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta. Ilmaston kannalta ei ole kuitenkaan merkitystä, missä päästöt vähenevät. Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa voidaan lisätä tuntuvasti kilpailukykyisin hinnoin kin ohjauskeinoja. ja toteutumisen takaamiseksi tarvitaan kuiten- Alla on vertailtu Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitettyjen energian käytön tehostamis- Virtaa tulevaisuuteen -mallissa energiatehokkuutta edistävien toimien kustannukset pysyvät kuluttajahintojen alapuolella, ja uusiutuvan (mukana sähkön siirto ja verot) sekä uusiutoimien kustannuksia loppuasiakashintoihin energian tuotannon kustannukset pysyvät tuvan energian kustannuksia sähköenergian sähkön tukkumarkkinahintojen alapuolella. tukkumarkkinahintaan sekä energian hintaan, Tämä tarkoittaa sitä, että investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia. Niiden kilpailukyvyn fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella. jos se tuotetaan ydinvoimalla, maakaasulla, Energian tehostamistoimien ja loppuasiakashintojen vertailu 15,16,17: Sähkön hinta kotitalousasiakkaalle noin euroa/mwh ja kaukolämmön hinta noin euroa/mwh Energiankäytön tehostamistoimet kuluttaja- ja palvelusektorilla (ns. negawatit): euroa/mwh (kustannus loppukäyttäjälle sähkön hinnan sijaan 20 vuoden aikana)* Sähkön hinta keskisuurelle teollisuudelle noin euroa/mwh Energiankäytön tehostamistoimet teollisuudessa (ns. negawatit): euroa/mwh (kustannus loppukäyttäjälle sähkön hinnan sijaan 20 vuoden aikana)* Energian tuotantokustannusten vertailu 15,18: Sähköenergian tukkumarkkinahinnan taso vuosina : euroa/mwh Uusiutuvien energialähteiden tuotantomuodot: euroa/mwh* Ydinvoima: euroa/mwh Maakaasu, fossiiliset polttoaineet ja turve: euroa/mwh + päästöoikeuden hinta * Investointikustannusten lähtöoletuksena on käytetty 20 vuoden taloudellista elinikää ja 5 prosentin diskonttauskorkoa. 23

24 Energiansäästöpotentiaalit Suomessa vuoteen 2020 mennessä kustannuksilla euroa/mwh 5,15,19,20 Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen oletustasot vuonna 2020 Energiatehokkuudella saavutettavat vähennykset yhteensä alla esitetyin toimin Primäärienergian kulutus 1659 PJ PJ Uusiutuvan energian ja energiankäytön tehostamistoimien kustannukset eivät siis ole lainkaan kohtuuttomia, kuten usein luullaan. On myös huomattava, että eräiden Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitettyjen ohjauskeinojen ansiosta energian hinta voi jopa laskea (ks. luku V). Energiansäästötoimilla energiantarpeen kasvu pysähtyy Energiatehokkuutta parantamalla energiantarpeen kasvu voidaan pysäyttää ja saada laskuun. Vieressä esitettyjen säästötoimien avulla primäärienergian ja sähkön tarve pysyy vuoden 2004 kulutusluvuissa. Tällä mallilla energiankulutus olisi 1479 PJ ja sähkönkulutus 86,8 TWh vuonna Päästöt vähentyvät 70,1 miljoonaan hiilidioksiditonniin hieman alle vuoden 1990 tason. Vieressä olevassa taulukossa energiatehokkuustoimet on esitetty vaikuttavuusjärjestyksessä. Todellisuudessa energiansäästöpotentiaalia on paljon enemmän. Tarkastelusta puuttuu muun muassa kaukojäähdytyksen, viestintäja informaatiotekniikan, teollisuusprosessien ja liikenteen energiatehokkuuspotentiaalit. Sähkönkulutus 102,8 TWh Säästötoimet: Vähennykset %-osuuksina: Päästöt 85,1 MtCO2-ekv TWh - 15 MtCO2 Taajuusmuuttajien ja energia- 35 % 44 % 33 %* tehokkaampien moottorien käyttöönotto teollisuudessa Lämpöpumput sähköllä 25 % 31 % 28 %** lämmitettäviin pientaloihin Sähkönsäästötoimet rakennusten 15 % 19 % 17 %** ja palvelujen laitteissa, valaistuksessa ja pumpuissa Lämmönsäästötoimet teollisuudessa 10 % 10 %* ja palvelusektorilla Julkisen sektorin energiatehokkaat 2 % 6 % 6 %** laitehankinnat Matalaenergiarakentamisen mukaiset 6 % 3 %*** lämmöneristykset uusiin ja peruskorjattaviin taloihin Henkilöautokannan polttoaineen 4 % 2 %** kulutuksen väheneminen Lämmönsäästötoimet julkisella sektorilla 3 % 1 %*** YHTEENSÄ 100 % 100 % 100 % *Korvaa fossiilisia polttoaineita teollisuuden lämmön ja polttoenergian kulutuksessa, käytetty päästökerroin 0,7 MtCO2/TWh, lähde: Motiva Oy **Korvaa hiililauhdetuotantoa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, käytetty päästökerroin 0,85 MtCO2/TWh (hyötysuhde %), lähde: Energiateollisuus ry ***Korvaa Suomen lämmöntuotannon polttoaineita keskimäärin, käytetty päästökerroin 0,25 MtCO2/TWh tai 0,045 MtCO2/PJ, lähde: Motiva Oy 24

25 Uusiutuvalla energialla kustannustehokasta sähköntuotantokapasiteettia Energiantarvetta laskettaessa on otettu huomioon viereisellä sivulla esitetyt energiantehostamistoimet. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa uutta energiantuotantoa voidaan lisätä niin, että lisäys kattaa 21 % vuoden 2020 sähköntarpeesta ja 15 % primäärienergiantarpeesta. Vuonna 2004 uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli noin 29 % 10. Esitetty tuotantopotentiaali nostaisi uusiutuvien energialähteiden osuuden Suomen sähköntuotannosta 50 prosenttiin vuonna 2020, jos Virtaa tulevaisuuteen -mallin mukaiset energiatehokkuustoimet tehdään myös. Näillä uusiutuvan energian tuotantoa lisäävillä toimilla voidaan kattaa lisäenergiatarve, joka aiheutuu vanhenevan kapasiteetin poistumisesta. Uusiutuvan energian tuotantopotentiaalit Suomessa vuoteen 2020 mennessä kustannuksilla euroa/mwh 15,21,22,23 Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen oletustasot vuonna 2020 esitettyjen energiansäästötoimien jälkeen Uusiutuvien energialähteiden tuotanto- ja päästövähennyspotentiaalit yhteensä Primäärienergian kulutus 1479 PJ 218 PJ Sähkönkulutus 86,8 TWh Tuotantomuoto: Potentiaalit %-osuuksina: Päästöt 70,1 MtCO2-ekv. 18,6 TWh - 20,2 MtCO2 Biokaasu, metsähake, peltoenergia ja 59 % 54 % 42 %* kierrätyspolttoaine sähkön- ja lämmöntuotannossa Tuulivoima 14 % 44 % 35 %*** Pientaloissa öljykattiloiden korvaaminen 11 % 9 %** biolämmityksellä tai täydentäminen aurinkolämpökeräimillä Pelletit lämmöntuotannossa 8 % 7 %** Liikenteen biopolttonesteet 7 % 6 %** Vesivoimaloiden tehostaminen ja alle 1 % 2 % 2 %*** 10 MW:n pienvesivoiman lisääminen YHTEENSÄ 100 % 100 % 100 % *Korvaa vuoden 2004 tuotantojakauman mukaista keskimääräistä kaukolämpöä ja sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa, käytetty päästökerroin 0,28 MtCO2/TWh tai 0,08 MtCO2/PJ (hyötysuhde 85 %), lähde: Energiateollisuus ry **Korvaa kevyttä polttoöljyä, käytetty päästökerroin 0,074 MtCO2/PJ, lähde: Tilastokeskus ***Korvaa hiililauhdetuotantoa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, käytetty päästökerroin 0,85 MtCO2/TWh (hyötysuhde %), lähde: Energiateollisuus ry 25

26 PUHEENVUORO Tuulivoiman koko potentiaalin selvittäminen edellyttää tuuliatlaksen päivitystä Suomen tuuliatlas pitää päivittää pikaisesti, sillä ilman sitä Suomen koko tuulivoimapotentiaalia ei voida määrittää. Tuuliatlaksen päivittäminen mahdollistaa myös laajemman kotimarkkinapohjan suomalaiselle tuulivoimateollisuudelle. Suomen nykyinen tuuliatlas soveltuu käytettäväksi tuotantopotentiaalin kartoittamiseen ainoastaan lähellä rantaviivaa ja vain metrin korkeudelle. Nykyiset tuulivoimalat ovat sata metriä korkeita ja voivat tulevaisuudessa sijoittua rantaviivan lisäksi useiden kilometrien päähän sisämaahan sekä merelle. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulee tehdä tarvittava 1,5 3 miljoonan euron budjettivaraus selvityksen toteuttamiseksi. TkT Jari Ihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Energiatehokkuudella ja uusiutuvien lisäämisellä päästöt tavoitetasolle Hiilidioksidipäästöt vähentyvät edellä esitettyjen energiantehostamistoimin ja uusiutuvia energialähteitä lisäämällä yhteensä 35,2 miljoonaa tonnia, joka vastaa yhteensä 30 prosentin vähennystä vuoteen 2020 mennessä verrattuna Suomen vuoden 1990 päästötasoon. Todellisuudessa jokin osuus saavutettavista päästövähennyksistä saattaa kohdentua kotimaan rajojen ulkopuolelle, koska Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta. On huomattava, että tämä ei koske vain Virtaa tulevaisuuteen -mallia vaan kaikkia hiilidioksidivapaita tuotantomuotoja, myös ydinvoimaa. Tällainen tilanne syntyy, jos esimerkiksi Suomessa hiilidioksidivapaan sähköntuotannon (esim. tuuli- ja ydinvoima) lisääminen korvaa Tanskan hiililauhdetuotantoa. Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitetyt kestävät energiaratkaisut vähentävät kuitenkin Suomen omia päästöjä reilusti yli EU:n 20 %:n vähennystavoitteen. Vaarallisen ilmastonmuutoksen välttäminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä teollisuusmaissa 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Kokonaisuudessaan Virtaa tulevaisuuteen -mallin suomalaiset toimet vähentävät vuoteen 2020 mennessä päästöjä määrän, joka vastaa 30 prosentin vähennystä Suomen vuoden 1990 päästötasosta. Ilmaston kannalta ei ole lopulta merkitystä, missä päästöt vähenevät. On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä päästövähennykset ovat vasta alkua vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Seuraavaksi teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä edellyttää Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitettyjen ratkaisujen lisäksi muun muassa seuraavia toimia: liikenteen tehostaminen mm. edistämällä joukkoliikennettä, parantamalla autojen energiatehokkuutta, edistämällä autojen yhteiskäyttöä ja lisäämällä vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden käyttöä teollisuusprosessien ja yhteiskuntien materiaalitehokkuuden parantaminen kaukojäähdytyksen laajentaminen aurinkosähkön- ja -lämmön laajempi käyttöönotto uusien, kehitysvaiheessa olevien energiateknologioiden käyttöönotto 26