Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia 2007

2 VIRTAA TULEVAISUUTEEN Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmän jäsenet Tutkija Simo Kyllönen, Helsingin yliopisto Johtaja Jukka Leskelä / asiantuntija Miia Wallén, Energiateollisuus ry Professori Peter Lund, Teknillinen korkeakoulu (puheenjohtaja) Ympäristöohjelman johtaja Jukka Noponen / kehityspäällikkö Sami Tuhkanen, Sitra Johtava ekonomisti Adriaan Perrels, VATT Environmental Solutions Manager Mia Ranta-aho, Nokia Vanhempi asiantuntija Rauno Tolonen, Helsingin Energia Kansanedustaja Oras Tynkkynen, Vihreä eduskuntaryhmä WWF Suomen ilmastotiimi Lisäksi hankkeen neuvonantajana toimii WWF:n Euroopan ilmasto- ja energia-ohjelman johtaja Stephan Singer. Ohjausryhmän jäsenet tai heidän edustamansa tahot ovat avustaneet Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen laadinnassa asiantuntijoina. He eivät välttämättä sitoudu Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen johtopäätöksiin. WWF Suomen julkaisu ISBN Julkaisun toimituskunta: WWF Suomi / Karoliina Auvinen, Ville Pohjanheimo, Päivi Rosqvist Ulkoasu: Anssi Muurimäki / The Designer Who Loved Me Oy Painopaikka: Miktor Oy, Helsinki 2007 Kannen kuva: Stockxpert WWF Canon / Carlos G. Vallecillo WWF Suomi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki, (09) , Virtaa tulevaisuuteen -hanke netissä: /virtaa_tulevaisuuteen Jokamiehen ilmastovinkit: /ilmastovinkit Painopaperi: Arctic the Volume 130 g. FSC-merkitty paperi: Mixed Sources. Product from well-managed forests and other controlled sources. Cert. nr. SGS-COC FSC Trademark 1996 Forest Stewardship Council, A.C. rg 2

3 WWF-Canon / Edward Parker I Esipuhe 4 II Tiivistelmä: WWF:n energiamalli antaa Suomelle kustannustehokkaan vastauksen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin 8 III Katsaus Suomen energia- ja päästötilanteeseen: Kehitys menee väärään suuntaan 16 IV Kestävän energian potentiaalit: Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tyydyttävät Suomen energiantarpeen kilpailukykyisellä tavalla 22 V Tehokkaat ohjauskeinot: Innovaatioiden kaupallistumista tukevat ohjauskeinot vievät Suomen kestävään energiatulevaisuuteen 34 VI Yhteenveto 50 Sanasto 52 Lähteet 54 3

4 I Esipuhe: Edistyksellinen ilmasto- ja energiapolitiikka on Suomen etu ja velvollisuus Maapallon ilmasto on jo lämmennyt esiteolliseen aikaan verrattuna 0,8 astetta. Jos maapallon keskilämpötila nousee yli kahdella asteella, seuraukset ympäristölle ja sitä kautta ihmiskunnan hyvinvoinnille ovat katastrofaaliset. Kahden asteen ylittäminen voi merkitä jäähyväisiä maailman koralliriutoille, jäätiköille ja sademetsille sekä suuria kärsimyksiä etenkin köyhimpien maiden asukkaille. 1 Myös taloudelliset seuraukset ovat vakavia: pitkällä aikavälillä ihmiskunta voi kokea jopa viidenneksen taloudellisen pudotuksen hyvinvoinnissaan. 2 Välttääksemme katastrofin teollisuusmaiden on kyettävä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ja tämä on vasta alkua, sillä vuoteen 2050 mennessä maailmanlaajuiset päästöt pitää puolittaa samaan aikaan, kun globaalin energiantarpeen on arvioitu kolminkertaistuvan. Päästöjen vähentäminen on valtava haaste, mutta ratkaistavissa. Jotta tässä onnistutaan, päätöksiä on tehtävä heti: seuraavat kymmenen vuotta ovat ratkaisevia. Ainoa kestävä ratkaisu globaalisti on energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian lisääminen. Suomen kannattaa olla tämän kehityksen kärjessä. Näin varmistamme oman kestävän energiahuoltomme mutta myös paikan kasvavilla vientimarkkinoilla. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka on kuitenkin ollut vaatimatonta. Esimerkiksi nykyinen kansallinen ilmasto- ja energiastrategiamme ei linjaa poliittisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi Kioton sopimuksen jälkeiselle ajalle. Sen mukaan päästöt lähtevät taas kasvuun vuoden 2012 jälkeen. Keväällä 2007 valittavalla hallituksella onkin käsissään vastuullinen tehtävä: sen on kiireesti laadittava Suomen pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiastrategia ja ryhdyttävä toimeenpanemaan energiapoliittisia ratkaisuja, 4

5 PUHEENVUORO joilla kasvihuonekaasupäästöt saadaan tuntuvaan laskuun. Vastuullinen tehtävä kuitenkin myös palkitsee: näin toimien hallitus edistää samalla suomalaista teknologiakehitystä ja innovaatioita, luo työllisyyttä ja parantaa Suomen vientimahdollisuuksia ympäristöteknologian alalla. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -ratkaisumalli osoittaa, että Suomi pystyy kustannustehokkaasti turvaamaan energiantarpeensa ja vähentämään tuntuvasti päästöjä panostamalla energiatehokkuuteen ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Virtaa tulevaisuuteen -mallin laatimisessa ovat avustaneet asiantuntijat niin tiedeyhteisöstä kuin yrityksistäkin. Teitä kestävään energiatulevaisuuteen voi olla useita, mutta Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa, että me voimme tehdä sen: pystymme torjumaan ilmastonmuutoksen ja samalla luomaan kestävää vaurautta Suomelle ja sitä kautta myös kansainväliselle yhteisölle. Jari Niemelä, professori hallituksen puheenjohtaja WWF Suomi Ilmastonmuutos uhkaa yhteisen kotimme Maan elämää. Se on uhka nyt ja tulevaisuudessa eläville ihmisille ja muulle luomakunnalle. Ihminen ei elä vain itseään varten. Meidän tulee etsiä hyvää ja kohtuullista elämäntapaa yksilöinä ja yhteiskuntana, elämäntapaa, joka mahdollistaa Jumalan lahjoista nauttimisen nyt ja tulevaisuudessa. Arkkipiispa Jukka Paarma WWF-Canon / Martin Harvey 5

6 Virtaa tulevaisuuteen -mallin esittelemillä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden potentiaaleilla voidaan vuonna 2020 Suomessa tuottaa ja vähentää sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa parhaillaan rakennettavan viidennen ydinvoimalan tuotantoa. Ratkaisu on kustannustehokas, kun se toteutetaan ohjauskeinoilla, jotka edistävät teknologioiden kaupallistamista ja käyttöönottoa. Samalla edistetään myös Suomen kilpailukykyä globaaleilla energiamarkkinoilla. 6

7 WWF-Canon / Michel Gunther 7

8 II Tiivistelmä: WWF:n energiamalli antaa Suomelle kustannustehokkaan vastauksen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -hanke toteutetaan hetkellä, jolloin lähitulevaisuudessa Suomessa ja koko EU:ssa tehdään merkittäviä energiapäätöksiä. EU-komission näkemyksen mukaan EU:n on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Komissio suosittelee 30 prosentin päästövähennystä, jos muu maailma tulee mukaan talkoisiin. Komission linjauksen mukaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tulee olla energiaratkaisujen kulmakivenä. 3 Virtaa tulevaisuuteen -hankkeessa selvitettiin, kuinka paljon maamme energiantarpeesta voidaan kattaa energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla kilpailukykyisin kustannuksin samalla vähentäen tuntuvasti hiilidioksidipäästöjämme. Vastaus on selvä: julkaisussa esitetyillä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden taloudellisilla potentiaaleilla voidaan reilusti vastata EU:n päästövähennystavoitteisiin sekä turvata Suomen energiantarve. Maassamme on siis käyttämättä huikeita mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvaa energiaa. Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia voidaan reilusti tyydyttää energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla niin, että näin katetaan sekä lisätarve että korvataan vanhaa 8

9 poistuvaa kapasiteettia. Lisäyksillä voidaan kattaa 24 % kaikesta energian ja 34 % sähkön tarpeesta vuonna Tällöin uusiutuvan energian osuus primäärienergiasta nousisi Suomessa vuoden prosentin tasosta 40 prosenttiin ja sähköstä 50 prosenttiin (29 % vuonna 2004). Virtaa tulevaisuuteen -mallin potentiaaleja voi myös verrata ydinvoimalan tuotantotehoon: vuoteen 2020 mennessä kestävillä energiateknologioilla voidaan vähentää ja tuottaa Suomessa sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa* parhaillaan rakennettavan viidennen ydinvoimalan tuotantoa 4. Virtaa tulevaisuuteen -mallissa on otettu huomioon myös uusiutuvan energian lisäämisen ekologiset reunaehdot. On selvää, että esimerkiksi tuulivoima ei voi pilata herkkää saaristoluontoa tai että hakkuutähteen käytössä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden vaatimukset. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -mallissa käytetään vertailulukuina kauppa- ja teollisuusministeriön arviota Suomen energiankulutuksesta, vaikka ne eräiden arvioiden mukaan ovat ylimitoitettuja (ks. luku III). Virtaa tulevaisuuteen -malli siis kuitenkin kykenee vastaamaan KTM:n laskelmien mukaiseen energiantarpeen kasvuun. PUHEENVUORO Ilmastonmuutos ja energiakysymykset koskettavat myös Nokiaa, vaikka emme edustakaan energiaintensiivisintä teollisuutta. Sekä liiketoiminnan että yritysvastuun kannalta pidimme tärkeänä oman ilmastonmuutosstrategian laatimista. Sen puitteissa pyritään löytämään vähemmän energiaa kuluttavia ratkaisuja sekä tuotteisiin että toimintoihin. Pidämme myös tärkeänä, että omat työntekijämme tietävät olevansa vastuussa energiankulutuksen vähentämisestä niin työssä kuin kotonaankin. Lisäksi mobiiliteknologia mahdollistaa energiakulutuksen vähentämisen, kun yhä useammat toiminnot voidaan hoitaa virtuaalisesti tai tuotteet korvata biteillä. Kirsi Sormunen, ympäristöjohtaja, Nokia WWF-Canon / Michel Gunther * Kestävä sähkönsäästö- ja -tuotantopotentiaali 35 TWh (ks. luku IV) verrattuna uuden ydinvoimayksikön tuottoon noin 13 TWh vuodessa. 9

10 Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian taloudelliset potentiaalit Energiatehokkuuden ja uusiutuvien taloudelliset potentiaalit esitellään yksityiskohtaisemmin luvussa IV. Sivuilla olevat graafit esittävät pähkinänkuoressa sekä energiapotentiaalin että päästövähennykset. Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa myös, että ilmastonmuutoksen torjunta ja muu ympäristönsuojelu ei lyö taloudellista vaurautta korville. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuutta edistävien toimien kustannukset pysyvät pääosin sähkön tukkumarkkina- ja kuluttajahintatasojen alapuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että uusiutuvan energian tuotanto ja energiatehokkuusratkaisut ovat taloudellisesti kannattavia. Sähkön kulutus Sähkönkulutus TWh Viiva, joka osoittaa sähköntarpeen kasvun nykymenolla. Määrä, jonka sähkön tarve vähenee Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuustoimin, jolloin sähkön tarve pysyy vuoden 2004 tasolla. Vihreä ja harmaa alue yhdessä kuvaavat sähkön kokonaistarvetta, jos energiatehokkuustoimet tehdään. Vihreä kiila kuvastaa Virtaa tulevaisuuteen -mallin mukaista uusiutuvan energian lisäystä. Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden lisäyksen osuudet sähkönkulutuksesta (yhteen- Kehitys vuoteen 2020 mennessä sä 34 %) ja 10

11 Innovatiiviset ohjauskeinot Ohjauskeinoja käsitellään tarkemmin luvussa V. Tiivistelmässä on annettu eräitä esimerkkejä. Virtaa tulevaisuuteen -mallissa kestäviä energiateknologioita ja toimintatapoja edistetään ohjauskeinoilla, jotka tukevat koko innovaatioketjua ja aiheuttavat hyödyllisiä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kilpailukykyymme, vientiteollisuuteen ja työllisyyteen. Moni esitelty ohjauskeino on kustannustehokas, kannustaa jatkuvaan parantamiseen ja soveltuu yhtä aikaa moneen teknologiaan. Virtaa tulevaisuuteen -julkaisussa esitellyistä ohjauskeinosta monet ovat sellaisia, joita Suomessa ei ole käytössä. Sen sijaan niiden vaikutuksesta uusiutuvan energian ja ener-...kokonaisenergiankulutuksesta (yhteensä 24 %, sis. sähkönkulutuksen) vuoteen 2020 mennessä. 11

12 Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden aikaansaama päästövähennys 35,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaa yhteensä 30 prosentin vähennystä Suomen vuoden 1990 päästötasosta. Päästöt vähenevät pääasiassa kotimaassa mutta pieneltä osin mahdollisesti myös Pohjois-Euroopassa, koska Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta. 12

13 giatehokkuuden edistämiseen on erinomaisia kokemuksia muista maista. Esimerkkejä markkinaehtoisista ja kustannustehokkaista ohjauskeinoista ovat julkiset hankintamenettelyt sekä teknologian kilpailuttamis- ja kaupallistamishankkeet. Tällä hetkellä monien tutkimus- ja kehitysasteella olevien energiateknologioiden kaupallistamisen kompastuskivenä on mm. korkeampi hankintahinta tai konkreettisten sovellusnäyttöjen puute. Kaupallistamishankkeilla ne saavat alkusysäyksen markkinoille. Uusien ja innovatiivisten energiateknologioiden kilpailukyky paranee, ja niitä tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuudet koti- ja vientimarkkinoilla kasvavat. Myös kuluttajat saavat parempaa teknologiaa käyttöönsä nopeammin ja edullisemmin. Toinen esimerkki on määräaikainen investointitakuujärjestelmä, jonka avulla voitaisiin lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa hajautettua energiantuotantoa valtion investointitukien sijaan. Investointitakuujärjestelmä tukisi uusiutuvien energiantuotantomuotojen kotimarkkinoiden kehittymistä ja vaikuttaisi myönteisesti työllisyyteen erityisesti maaseudulla. Järjestelmän käyttöönotosta hyötyisivät uusiutuvan energiateknologia-alan tuotanto- ja vientiteollisuus sekä paikalliset energiantuotantoyhtiöt. Järjestelmän myötä mahdollisesta sähkön hinnan laskusta hyötyisi myös teollisuus. Investointitakuusta aiheutuvat kustannukset voidaan kerätä valtion budjetin sijaan sähkönkuluttajilta niin, että kulu jakautuu pitkälle ajalle ja kaikkien kuluttajien kesken. Tavallisen kerrostaloasunnon sähkölasku nousisi vuodessa vain noin 2 euroa, joka voisi myös kompensoitua sähkön hinnan laskun vaikutuksesta. PUHEENVUORO Suomessa on kehitetty menestyksekkäästi energiateknologiaa, jota voidaan hyödyntää päästöjen vähentämisessä maailmanlaajuisesti. Menestyksen perustana on vahva osaaminen, jota löytyy erityisesti bioenergiassa ja energiatehokkaissa ratkaisuissa. Koko innovaatioympäristön tehokas toiminta on tärkeää, jotta kehitystyön tulokset realisoituvat kotimarkkinoiksi ja vienniksi. Muita tärkeitä energiateknologioita ja -toimintatapoja tukevia ohjauskeinoja ovat muun muassa: Sitovat energiansäästösopimukset, energiapalveluyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja energiansäästölaki teollisuuden energiatehokkuusinvestointien lisäämiseksi Autoverotuksen CO 2 -päästöjen mukainen porrastus liikenteen päästöjen vähentämiseksi Tiukemmat energiatehokkuusnormit matalaenergiarakentamisen vauhdittamiseksi Energia-avustuksia tai verohelpotuksia kotitalouksille muun muassa pelletti- ja maalämmön lisäämiseksi Reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaus kotitalouksille ja energian hinnoittelun uudistaminen järkevien energiankulutustapojen edistämiseksi Ohjauskeinojen vaikutusta on tärkeää tehostaa pitkäjänteisellä ilmastopolitiikalla, informaatioohjauksella ja purkamalla hallinnollisia esteitä. Lisäksi on tärkeää poistaa kaikki sellaiset tuet, verohelpotukset ja muut taloudelliset kannustimet, jotka edistävät tai ylläpitävät päästöjä lisääviä investointeja tai toimintatapoja. Teija Lahti-Nuuttila, toimialajohtaja, Tekes/Energia ja ympäristö 13

14 Suomi on hännillä kansainvälisissä vertailuissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU:n jäsenmaissa energiaintensiteetti eli energian käytön tehokkuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on kehittynyt parempaan suuntaan nopeammin kuin Suomessa vuosina

15 WWF / Zig Koch 15

16 III Katsaus Suomen energiaja päästötilanteeseen: Kehitys menee väärään suuntaan Samalla kun käy yhä selvemmäksi, että Suomen olisi ryhdyttävä pikaisesti toimiin ilmastonmuutosta hillitsevien toimien käyttöönottamiseksi, nykymeno on viemässä meitä toiseen suuntaan. Jos emme toimi nopeasti ja tehokkaasti ilmasto- ja energiastrategiamme muuttamiseksi, energiankulutuksemme lisääntyy ja hiilidioksidipäästömme kasvavat kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. KTM:n arvion mukaan Suomen kokonaisenergiankulutus kasvaa 11 % ja sähkönkulutus 18 % vuoteen 2020 mennessä vuoden Kauppa- ja teollisuusministeriön arvio Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehityksestä nykymenolla vuoteen 2020 mennessä perustuen ennusteisiin vuodelle Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, Mt CO2-ekv. 71,1 81,5 85,1 Sähkön kokonaiskulutus, TWh 62,3 87,0 102,8 Primäärienergian kokonaiskulutus, PJ tasosta. Nämä ennusteet Suomen energiantarpeen kasvusta ovat kuitenkin vain yksi näkemys. Esimerkiksi Metsäalan tulevaisuusraportin mukaan tulevan vuoden aikana nykyisiin tuotteisiin perustuva massa- ja paperiteollisuus tulee todennäköisesti pienenemään Suomessa 6. KTM:n skenaariossa oletetaan kuitenkin päinvastoin: siinä massa- ja paperiteollisuuden oletetaan kasvavan vuosittain 1,6 % ja alan sähkönkulutuksen kasvavan yli 10 TWh vuosien välisenä aikana 7. Tämä viittaa siihen, että KTM:n arviot energiankulutuksen kasvusta voivat olla hyvinkin ylimitoitettuja. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -mallissa käytetään kuitenkin vertailulukui- 16

17 na kauppa- ja teollisuusministeriön arvioita, koska ne edustavat Suomen valtion virallista kantaa. Vaikka kulutus kasvaisikin KTM:n arvioimalla tavalla, energiatehokkuutta lisäämällä energiantarpeen kasvu voidaan pysäyttää (ks. luku IV). Tämä on myös taloudellinen etu, sillä energiamarkkina-asiantuntijat arvioivat sähkön ja öljyn hinnan nousevan tulevaisuudessa. 8 Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa paljon investointeja uuteen energiantuotantokapasiteettiin. Lisäkapasiteettia tarvitaan mahdollisen kasvavan kulutuksen lisäksi myös vanhentuvana poistuvan kapasiteetin tilalle. Julkistettuja voimalaitosten rakentamissuunnitelmia on Suomessa tällä hetkellä varsin vähän. 9 Näin ollen ei ole myöhäistä rakentaa Suomen energiatulevaisuus kestävien energiaratkaisujen pohjalle. Suomen energialähteiden jakauma ei voi pysyä nykyisenlaisena. Yli puolet Suomessa käytetystä energiasta on peräisin fossiilista polttoaineista ja turpeesta (yhteensä 57 %). Suomen energialähteet vuonna 2004 Puun pienkäyttö 3 % Kierrätyspolttoaineet yms. 1 % Teollisuuden reaktiolämpö 1 % Sähkön nettotuonti 1 % Teollisuuden puupolttoaineet 7 % Lämpöpumput 0 % Puunjalostusteollisuuden jäteliemet 11 % Tuulivoima 0 % Vesivoima 4 % Fossiiliset polttoaineet 51 % Ydinenergia 16 % Turve 6 % Suomen energialähteiden osuudet vuonna (prosentit pyöristetty kokonaisluvuiksi) 17

18 Suomi hännillä kansainvälisissä vertailuissa ilmastonmuutoksen torjunnassa Kansainvälisessä CCPI-vertailussa on arvioitu suuntaa-antavasti 56 maailman suurimman päästäjämaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vertailu perustuu kunkin maan päästöjen kehitykseen, päästötasoon ja ilmastopolitiikkaan. 11 Suomen sijoitus on kaukana muista Pohjoismaista. EU:n jäsenmaiden energiaintensiteetti on kehittynyt parempaan suuntaan nopeammin kuin Suomessa vuosina Energiaintensiteetti mittaa maan energian käytön tehokkuutta suhteessa sen bruttokansantuotteeseen (TOE/BKT). Ruotsissa sekä Tanskassa asukasta kohden laskettu energiaintensiteetti aleni vuosina , kun Suomessa se samaan aikaan kasvoi. 13 Climate Change Performance Index CCPI 2007, Pohjoismaat paremmuusjärjestyksessä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa (sis. päästöjen kehitys, päästötaso ja ilmastopolitiikka) 1) Ruotsi Energiaintensiteetin kehittyminen keskimäärin vuosina , Pohjoismaat ja EU paremmuusjärjestyksessä 12 Norja - 3,4 % 3) Tanska Ruotsi - 2,7 % 14) Islanti Tanska - 1,7 % 20) Norja EU - 1,1 % 36) Suomi Suomi - 0,4 % 18

19 VÄITTÄMÄ-VASTAUS Väite: Suomi on energiatehokkuuden huippumaa ja täten lisäinvestoinnit tulevat täällä hyvin kalliiksi. Suomella ei ole enää mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuuttaan, koska olemme tehneet jo niin paljon. Vastaus: Suomella on osoittaa hyviä esimerkkejä päästöjen rajoittamisesta ja energiatehokkuuden parantamisesta. Monet indikaattorit osoittavat kuitenkin kiistattomasti, että energian käytössämme ja päästövähennyksissä olisi vielä paljon tehostamisen varaa. Peter Lund, professori, Teknillinen korkeakoulu 19 Ekokuva Oy / Mauri Rautkari

20 Virtaa tulevaisuuteen -mallin energiatehokkuustoimin energian tarve pysyy vuonna 2020 vuoden 2004 kulutusluvuissa. Tällöin uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen sähköntuotannosta on WWF:n mallin mukaan 50 % ja primäärienergiasta 40 %. Tällöin uusiutuvan energian tuotantoa lisäävillä toimilla voidaan kattaa lisäenergiatarve, joka aiheutuu vanhenevan kapasiteetin poistumisesta. 20

21 WWF-Canon / Hartmut Jungius 21

22 IV Kestävän energian potentiaalit: Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tyydyttävät Suomen energiantarpeen kilpailukykyisellä tavalla Kestävien energiateknologioiden lisäämiseen pohjautuva Virtaa tulevaisuuteen -malli turvaa energian tarpeemme: Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia voidaan tyydyttää energiatehokkuudella ja uudella uusiutuvalla energialla. Niillä voidaan tyydyttää sekä lisätarve että korvata vanhaa poistuvaa kapasiteettia. Alla esitetyillä taloudellisilla potentiaaleilla voidaan kattaa 24 % kaikesta energian ja 34 % sähkön tarpeesta vuonna Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa niin ikään, että kestävä energiatulevaisuus voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti ja taloudellisesti kannattavasti. 22

23 Laskelmien perusteista Virtaa tulevaisuuteen -mallissa tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi 2020, koska siihen asti voidaan arvioida melko tarkasti realistiset mahdollisuudet ja kustannukset uusiutuvien energialähteiden käytölle ja energian käytön tehostamiselle. Vertailulukuina on käytetty kauppa- ja teollisuusministeriön arvioita Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen tasoista vuonna 2020 perustuen ennustuksiin vuodelle Uusiutuvien energialähteiden tekninen potentiaali ylittää maamme energiantarpeen moninkertaisesti. 14 Virtaa tulevaisuuteen -mallissa tarkastelu on kuitenkin rajattu sellaisiin uusiutuviin energialähteisiin ja energian käytön tehostamisen tapoihin, jotka olisivat hyödynnettävissä taloudellisesti kannattavasti. Päästövähennyslaskelmat on suhteutettu Suomen päästötaseeseen vuonna Suurin osa päästöistä vähenee kotimaassa, mutta pieni osa niistä voi vähentyä maan rajojen ulkopuolella, koska Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta. Ilmaston kannalta ei ole kuitenkaan merkitystä, missä päästöt vähenevät. Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa voidaan lisätä tuntuvasti kilpailukykyisin hinnoin kin ohjauskeinoja. ja toteutumisen takaamiseksi tarvitaan kuiten- Alla on vertailtu Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitettyjen energian käytön tehostamis- Virtaa tulevaisuuteen -mallissa energiatehokkuutta edistävien toimien kustannukset pysyvät kuluttajahintojen alapuolella, ja uusiutuvan (mukana sähkön siirto ja verot) sekä uusiutoimien kustannuksia loppuasiakashintoihin energian tuotannon kustannukset pysyvät tuvan energian kustannuksia sähköenergian sähkön tukkumarkkinahintojen alapuolella. tukkumarkkinahintaan sekä energian hintaan, Tämä tarkoittaa sitä, että investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia. Niiden kilpailukyvyn fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella. jos se tuotetaan ydinvoimalla, maakaasulla, Energian tehostamistoimien ja loppuasiakashintojen vertailu 15,16,17: Sähkön hinta kotitalousasiakkaalle noin euroa/mwh ja kaukolämmön hinta noin euroa/mwh Energiankäytön tehostamistoimet kuluttaja- ja palvelusektorilla (ns. negawatit): euroa/mwh (kustannus loppukäyttäjälle sähkön hinnan sijaan 20 vuoden aikana)* Sähkön hinta keskisuurelle teollisuudelle noin euroa/mwh Energiankäytön tehostamistoimet teollisuudessa (ns. negawatit): euroa/mwh (kustannus loppukäyttäjälle sähkön hinnan sijaan 20 vuoden aikana)* Energian tuotantokustannusten vertailu 15,18: Sähköenergian tukkumarkkinahinnan taso vuosina : euroa/mwh Uusiutuvien energialähteiden tuotantomuodot: euroa/mwh* Ydinvoima: euroa/mwh Maakaasu, fossiiliset polttoaineet ja turve: euroa/mwh + päästöoikeuden hinta * Investointikustannusten lähtöoletuksena on käytetty 20 vuoden taloudellista elinikää ja 5 prosentin diskonttauskorkoa. 23

24 Energiansäästöpotentiaalit Suomessa vuoteen 2020 mennessä kustannuksilla euroa/mwh 5,15,19,20 Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen oletustasot vuonna 2020 Energiatehokkuudella saavutettavat vähennykset yhteensä alla esitetyin toimin Primäärienergian kulutus 1659 PJ PJ Uusiutuvan energian ja energiankäytön tehostamistoimien kustannukset eivät siis ole lainkaan kohtuuttomia, kuten usein luullaan. On myös huomattava, että eräiden Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitettyjen ohjauskeinojen ansiosta energian hinta voi jopa laskea (ks. luku V). Energiansäästötoimilla energiantarpeen kasvu pysähtyy Energiatehokkuutta parantamalla energiantarpeen kasvu voidaan pysäyttää ja saada laskuun. Vieressä esitettyjen säästötoimien avulla primäärienergian ja sähkön tarve pysyy vuoden 2004 kulutusluvuissa. Tällä mallilla energiankulutus olisi 1479 PJ ja sähkönkulutus 86,8 TWh vuonna Päästöt vähentyvät 70,1 miljoonaan hiilidioksiditonniin hieman alle vuoden 1990 tason. Vieressä olevassa taulukossa energiatehokkuustoimet on esitetty vaikuttavuusjärjestyksessä. Todellisuudessa energiansäästöpotentiaalia on paljon enemmän. Tarkastelusta puuttuu muun muassa kaukojäähdytyksen, viestintäja informaatiotekniikan, teollisuusprosessien ja liikenteen energiatehokkuuspotentiaalit. Sähkönkulutus 102,8 TWh Säästötoimet: Vähennykset %-osuuksina: Päästöt 85,1 MtCO2-ekv TWh - 15 MtCO2 Taajuusmuuttajien ja energia- 35 % 44 % 33 %* tehokkaampien moottorien käyttöönotto teollisuudessa Lämpöpumput sähköllä 25 % 31 % 28 %** lämmitettäviin pientaloihin Sähkönsäästötoimet rakennusten 15 % 19 % 17 %** ja palvelujen laitteissa, valaistuksessa ja pumpuissa Lämmönsäästötoimet teollisuudessa 10 % 10 %* ja palvelusektorilla Julkisen sektorin energiatehokkaat 2 % 6 % 6 %** laitehankinnat Matalaenergiarakentamisen mukaiset 6 % 3 %*** lämmöneristykset uusiin ja peruskorjattaviin taloihin Henkilöautokannan polttoaineen 4 % 2 %** kulutuksen väheneminen Lämmönsäästötoimet julkisella sektorilla 3 % 1 %*** YHTEENSÄ 100 % 100 % 100 % *Korvaa fossiilisia polttoaineita teollisuuden lämmön ja polttoenergian kulutuksessa, käytetty päästökerroin 0,7 MtCO2/TWh, lähde: Motiva Oy **Korvaa hiililauhdetuotantoa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, käytetty päästökerroin 0,85 MtCO2/TWh (hyötysuhde %), lähde: Energiateollisuus ry ***Korvaa Suomen lämmöntuotannon polttoaineita keskimäärin, käytetty päästökerroin 0,25 MtCO2/TWh tai 0,045 MtCO2/PJ, lähde: Motiva Oy 24

25 Uusiutuvalla energialla kustannustehokasta sähköntuotantokapasiteettia Energiantarvetta laskettaessa on otettu huomioon viereisellä sivulla esitetyt energiantehostamistoimet. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa uutta energiantuotantoa voidaan lisätä niin, että lisäys kattaa 21 % vuoden 2020 sähköntarpeesta ja 15 % primäärienergiantarpeesta. Vuonna 2004 uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli noin 29 % 10. Esitetty tuotantopotentiaali nostaisi uusiutuvien energialähteiden osuuden Suomen sähköntuotannosta 50 prosenttiin vuonna 2020, jos Virtaa tulevaisuuteen -mallin mukaiset energiatehokkuustoimet tehdään myös. Näillä uusiutuvan energian tuotantoa lisäävillä toimilla voidaan kattaa lisäenergiatarve, joka aiheutuu vanhenevan kapasiteetin poistumisesta. Uusiutuvan energian tuotantopotentiaalit Suomessa vuoteen 2020 mennessä kustannuksilla euroa/mwh 15,21,22,23 Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen oletustasot vuonna 2020 esitettyjen energiansäästötoimien jälkeen Uusiutuvien energialähteiden tuotanto- ja päästövähennyspotentiaalit yhteensä Primäärienergian kulutus 1479 PJ 218 PJ Sähkönkulutus 86,8 TWh Tuotantomuoto: Potentiaalit %-osuuksina: Päästöt 70,1 MtCO2-ekv. 18,6 TWh - 20,2 MtCO2 Biokaasu, metsähake, peltoenergia ja 59 % 54 % 42 %* kierrätyspolttoaine sähkön- ja lämmöntuotannossa Tuulivoima 14 % 44 % 35 %*** Pientaloissa öljykattiloiden korvaaminen 11 % 9 %** biolämmityksellä tai täydentäminen aurinkolämpökeräimillä Pelletit lämmöntuotannossa 8 % 7 %** Liikenteen biopolttonesteet 7 % 6 %** Vesivoimaloiden tehostaminen ja alle 1 % 2 % 2 %*** 10 MW:n pienvesivoiman lisääminen YHTEENSÄ 100 % 100 % 100 % *Korvaa vuoden 2004 tuotantojakauman mukaista keskimääräistä kaukolämpöä ja sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa, käytetty päästökerroin 0,28 MtCO2/TWh tai 0,08 MtCO2/PJ (hyötysuhde 85 %), lähde: Energiateollisuus ry **Korvaa kevyttä polttoöljyä, käytetty päästökerroin 0,074 MtCO2/PJ, lähde: Tilastokeskus ***Korvaa hiililauhdetuotantoa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, käytetty päästökerroin 0,85 MtCO2/TWh (hyötysuhde %), lähde: Energiateollisuus ry 25

26 PUHEENVUORO Tuulivoiman koko potentiaalin selvittäminen edellyttää tuuliatlaksen päivitystä Suomen tuuliatlas pitää päivittää pikaisesti, sillä ilman sitä Suomen koko tuulivoimapotentiaalia ei voida määrittää. Tuuliatlaksen päivittäminen mahdollistaa myös laajemman kotimarkkinapohjan suomalaiselle tuulivoimateollisuudelle. Suomen nykyinen tuuliatlas soveltuu käytettäväksi tuotantopotentiaalin kartoittamiseen ainoastaan lähellä rantaviivaa ja vain metrin korkeudelle. Nykyiset tuulivoimalat ovat sata metriä korkeita ja voivat tulevaisuudessa sijoittua rantaviivan lisäksi useiden kilometrien päähän sisämaahan sekä merelle. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulee tehdä tarvittava 1,5 3 miljoonan euron budjettivaraus selvityksen toteuttamiseksi. TkT Jari Ihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Energiatehokkuudella ja uusiutuvien lisäämisellä päästöt tavoitetasolle Hiilidioksidipäästöt vähentyvät edellä esitettyjen energiantehostamistoimin ja uusiutuvia energialähteitä lisäämällä yhteensä 35,2 miljoonaa tonnia, joka vastaa yhteensä 30 prosentin vähennystä vuoteen 2020 mennessä verrattuna Suomen vuoden 1990 päästötasoon. Todellisuudessa jokin osuus saavutettavista päästövähennyksistä saattaa kohdentua kotimaan rajojen ulkopuolelle, koska Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta. On huomattava, että tämä ei koske vain Virtaa tulevaisuuteen -mallia vaan kaikkia hiilidioksidivapaita tuotantomuotoja, myös ydinvoimaa. Tällainen tilanne syntyy, jos esimerkiksi Suomessa hiilidioksidivapaan sähköntuotannon (esim. tuuli- ja ydinvoima) lisääminen korvaa Tanskan hiililauhdetuotantoa. Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitetyt kestävät energiaratkaisut vähentävät kuitenkin Suomen omia päästöjä reilusti yli EU:n 20 %:n vähennystavoitteen. Vaarallisen ilmastonmuutoksen välttäminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä teollisuusmaissa 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Kokonaisuudessaan Virtaa tulevaisuuteen -mallin suomalaiset toimet vähentävät vuoteen 2020 mennessä päästöjä määrän, joka vastaa 30 prosentin vähennystä Suomen vuoden 1990 päästötasosta. Ilmaston kannalta ei ole lopulta merkitystä, missä päästöt vähenevät. On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä päästövähennykset ovat vasta alkua vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Seuraavaksi teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä edellyttää Virtaa tulevaisuuteen -mallissa esitettyjen ratkaisujen lisäksi muun muassa seuraavia toimia: liikenteen tehostaminen mm. edistämällä joukkoliikennettä, parantamalla autojen energiatehokkuutta, edistämällä autojen yhteiskäyttöä ja lisäämällä vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden käyttöä teollisuusprosessien ja yhteiskuntien materiaalitehokkuuden parantaminen kaukojäähdytyksen laajentaminen aurinkosähkön- ja -lämmön laajempi käyttöönotto uusien, kehitysvaiheessa olevien energiateknologioiden käyttöönotto 26

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot