ETELÄ-SUOMEN EAKR ohjelman tuloksia ja hyviä käytäntöjä

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMEN EAKR ohjelman tuloksia ja hyviä käytäntöjä

2 2 sisältö Pääkirjoitus 2 uusiutuva energia: bioenergia ja tuulivoima 4 sähkökäyttötekniikka 6 peliliiketoiminta 7 ympäristöliiketoiminta ja ympäristöosaaminen 10 muotoilu 12 viihtyisä ympäristö 15 hyvän asumisen edistäminen 18 saavutettavuus ja logistiikka 20 luovat alat 22 Etelä-Suomi uuden kynnyksellä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutus on loppusuoralla ja uuden ohjelmakauden alku aivan nurkan takana. On hyvä hetki katsoa mennyttä kautta, kartoittaa onnistumisia, tuloksia ja vaikutuksia. Etelä-Suomessa on ohjelmakaudella systemaattisesti kehitetty alueiden omia vahvuuksia ja luotu temaattisia osaamiskeskittymien verkostoja alueiden välillä ja myös kansainvälisesti. Yhteisesti kehitettyjä teemoja ovat olleet mm. ympäristöteknologia (clean tech) ja uusiutuva energia, logistiikka, luovat alat ja muotoilu, viihtyisä ympäristö ja asuminen sekä ohjelmakauden loppupuolella uutena peliliiketoiminta. Teemoja on viety eteenpäin alueellisilla, usean alueen yhteisillä ja myös kansainvälistä yhteistyötä ruokkivilla hankkeilla. Päämääränä on ollut eteläsuomalaisen osaamisen ja liiketoiminnan vahvistaminen näillä sektoreilla ja päämäärää kohti on edetty useilla hankkeilla, kuten tästä julkaisusta ilmenee. Ohjelmakauden käynnistyminen tuo mukanaan monia muutoksia: valtakunnallisen monirahastoisen (EAKR+ESR) ohjelman lisäksi rahoitus vähenee merkittävästi ja hallintomalli uudistuu. Talouden haasteet ja käynnissä oleva rakennemuutos edellyttävät panostuksia uudistumiskykyyn. Etelä-Suomessa on kuluneella ohjelmakaudella luotu vahva perusta temaattiselle kehittämiselle ja osaamisverkostoihin perustuvalle hanketoiminnalle. Tälle perustalle on hyvä rakentaa ja vahvistaa edelleen alueellisia ja rajat ylittäviä innovaatioalustoja. Lahdessa Mari Kuparinen Ohjelmajohtaja

3 3 ETELÄ-SUOMEN EAKR ohjelman tuloksia ja hyviä käytäntöjä Julkaisussa esitellään hankkeita seuraavista teemoista: uusiutuva energia: bioenergia ja tuulivoima sähkökäyttötekniikka peliliiketoiminta ympäristöliiketoiminta ja ympäristöosaaminen muotoilu viihtyisä ympäristö hyvän asumisen edistäminen saavutettavuus ja logistiikka luovat alat Tässä julkaisussa esitellään Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hankkeita ja niiden tuloksia. Siinä luodaan katsaus EAKR-osarahoitteiseen hanketoimintaan rakennerahastokaudella lähestyen aihetta eteläsuomalaisten maakuntien kärkialojen ja osaamiskeskittymien kautta. Etelä-Suomessa on ollut ohjelmakaudella käytettävissä Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta noin 130 milj. euroa ja rahoitusta on maakunnissa kohdennettu maakuntaohjelmassa valittujen painotusten mukaisesti. Esitteen lähestymistapa on pääosin temaattinen, mutta sillä on myös alueellinen ulottuvuutensa ja julkaisusta on luettavissa kullekin maakunnalle keskeiset teemat. Esitteeseen kustakin maakunnasta valikoituneet teemat kertovat teeman suhteellisesta merkityksestä ko. alueelle ja kustakin teemasta esitellään sekä ko. maakunnan rahoittajaviranomaisten ehdottamia parhaita hankkeita ja käytäntöjä että myös ylialueellisia hankkeita. Mukana on esimerkkejä ohjelman kaikilta toimintalinjoilta. Mukaan on valittu otos hankkeista, jotka on valittu mukaan temaattisin perustein. Kokonaisuudessa tarkastelualueella toteutettuihin hankkeisiin voi tutustua Rakennerahastojen tietopalvelussa ( Osa hankkeista on päättyneitä, mutta iso osa hankkeista on vielä käynnissä, joten lopullisten tulosten ja vaikutusten arvioiminen on vielä ohjelmakauden lopullakin vaikeaa. Esitteen tekstistä on vastannut Sanna Kantonen Etelä-Suomen EUyksiköstä. Lähteinä on käytetty hankkeiden väli-, loppu- ja seurantaraportteja, Eura2007 -tietojärjestelmää, hankkeiden www-sivuja sekä Etelä-Suomen maakuntien maakuntaohjelmia. Kuvia on saatu käyttöön sekä hankkeiden toteuttajaorganisaatioilta että rahoittajaviranomaisilta. Hankkeiden tiedot on koottu Eura-järjestelmästä kesällä 2013, esimerkkihankkeista esitetyt tiedot perustuvat järjestelmässä olleisiin sen hetkisiin tietoihin.

4 4 UUSIUTUVA ENERGIA: bioenergia ja tuulivoima Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen ja kehittäminen on nostettu elinkeinorakenteen monipuolistamisessa keskeiseen asemaan niin Kymenlaakson kuin Etelä-Karjalan maakuntaohjelmissa. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella on rahoitettu uusiutuvia energiamuotojen käyttöönottoa kehittäviä ylimaakunnallisia hankkeita, jolloin toimenpiteet ovat kohdistuneet molempien maakuntien alueille. Tästä esimerkkinä on Biotuli hanke (A31772), missä metsäteollisuuden tuotantorakennetta uudistetaan jalostamalla puuperäisistä raaka-aineista uudenlaisia antibakteerisia tuotteita sekä hyödynnetään jalostustoiminnan sivutuotteena syntyvää bioenergiaa. Kymenlaaksossa bioenergian ja tuulivoiman hyödyntäminen on nostettu vuosille laaditussa ilmasto- ja energiastrategiassa keskeiseksi kehittämiskohteeksi, mikä on suunnannut ja suuntaa rakennerahastovarojen käyttöä maakunnassa. Bioenergian ja tuulivoiman kehittämiseen on käytetty EAKR ja valtion varoja rakennerahastokaudella noin 8 miljoonaa euroa, minkä lisäksi on rahoitettu useita saman teeman mukaisia ESR-hankkeita (Eura2007, ). Hankkeiden toimintaan on osallistunut yrityksiä ja organisaatioita jo lähes 150. Bioenergian ja tuulivoiman käyttöönottoa ovat kehittäneet seuraavat EAKR -projektit: Toimintalinja 1: BioA esiselvitys (A31379) Toimintalinja 2: Biosampo bioenergia koulutuskeskus (A30409) Biohybridi (A31377) Vientikoulun esivalmisteluhanke (A31832) FREES Technology vientikouluhanke (A32079) Biosampo Charcoal (A32271) Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa (A31114) Green Jobs Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin (A32234) Biotuli, biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit (A31772) Toimintalinja 5: Bio Refine Tech Biojalostamo-osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen (A32017) Algae Foods Levän uudentyyppinen hyödyntäminen (A32367) RENEWTECH Tuulivoimateknologian ja liiketoiminnan kehittäminen (A31777)

5 5 KAAKOSTA VOIMAA Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Jukka Koskinen A31114 Toteuttajat: Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kouvola Innovation Oy Wirma Lappeenranta Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kesto: Toimintalinja: 2 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Keskeiset tulokset: Kaakosta voimaa hankkeessa kartoitettiin Kaakkois-Suomen yritysten osaaminen ja suunnitelmat tuulivoima- ja bioenergian valmistuksen teknologioissa ja palveluissa. Tuulivoiman osalta hanke loi pohjan klusteritoiminnalle Kaakkois-Suomeen, edisti yhteistyösopimusten syntymisessä tuulivoimayritysten ja kaakkoissuomalaisten toimijoiden kesken sekä tunnisti 2 uutta toimittajaketjua tuulivoimalatuotannon tarpeisiin. Lisäksi hankkeella oli keskeinen merkitys sille, että Kotka-Haminan seudun kunnat ja Kouvola sitoutuivat yhteistyösopimuksella edistämään tuulivoimalapaikkojen luvittamista. Samassa yhteydessä asetettiin tavoitteeksi 100 tuulivoimalaa vuoteen 2015 mennessä. Hanke verkotti erityisesti tuulivoima-alalla suomalaisia toimijoita kansainvälisesti ja tuulivoimaan liittyviä koulutussisältöjä sekä koulutusyhteistyötä vietiin eteenpäin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Bioenergian osalta Kaakosta voimaa hanke selvitti mm. bioenergian markkinoita ja potentiaalisia vientimaita sekä mahdollisti kehitystyön levän koekasvatuksessa ja energian lähteenä. Hanke poiki myös patenttihakemuksen BioA konseptista, missä yhdistetään erillisiä biojalostukseen liittyviä vaiheita saman kokonaisuuden alle: konsepti kokoaa teollisuuden, maatalouden ja yhdyskunnan jäte- ja sivuvirrat yhteen, käsitellen ne leviä hyväksikäyttäen siten, että lopputuloksena saadaan etanolia, metaania ja lannoitetta. BioA konseptilla nähdäänkin olevan tulevaisuudessa keskeinen merkitys sellu- ja paperitehtaiden kannattavuuden parantamisessa. BIO REFINE TECH Biojalostamo-osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen A32017 Toteuttajat: Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Turun yliopisto Aalto-yliopisto Kesto: Toimintalinja: 5 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Tavoite: Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään biojalostustoimintaa, hyödyntäen samalla uusiutuvan energian laitosinvestointikohteita. Tavoitteena on viedä eteenpäin BioA konseptin mukaisia innovaatioita ja saada aikaan uutta liiketoimintaa biojalostamo-osaamisen kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Hanke kehittää bioenergian teollisen mittakaavan t&k alustan, joka integroidaan biojalostamoon. Lisäksi selvitetään mm. energian tuottamiseen soveltuvat levät ja niiden kasvatusolosuhteet, biojalostamon yhdistämisen kannattavuutta sellu- ja paperitehtaaseen sekä puusta etanolia prosessin mahdollista integrointia niin biojalostamoon kuin sellu- ja paperitehtaaseenkin.

6 6 SÄHKÖKÄYTTÖTEKNIIKKA EAKR rahoituksella on tuettu uusiutuvien energiamuotojen tutkimusta ja liiketoiminnan kehittämistä Kymenlaakson ohella myös Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa painotetaan kehittämisrahoituksen suuntaamista mm. sähkökäyttötekniikan tutkimiseen ja kehittämiseen, mikä pitää sisällään sähkömoottorit, sähkökoneet, tehoelektroniikan sekä erilaiset säätötekniikat. Sähkökäyttötekniikka täydentää uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuulivoimaa, bioenergiaa ja jätteiden hyödyntämistä, koskevaa kehittämistyötä. Etelä-Karjalassa EAKR- ja valtion rahoitusta on käytetty sähkökäyttötekniikoiden kehittämiseen rakennerahastokaudella noin 1,1 miljoonaa euroa (Eura2007, ). Seuraavien sähkökäyttötekniikkaa koskevien EAKR hankkeiden toteuttajana on ollut Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Toimintalinja 2: Erikoissähkökoneiden osaamiskeskittymä (A30530) Mobiilin sähkökäyttötekniikan kehittäminen Lappeenranta-Imatra seudulla (A31277) Tehoelektroniikan valmistus- ja tuotekonseptit uusiutuvan energian käyttöön sekä hybridiajoneuvoihin (UusiHyb) (A31609) Välijännitekonvertterin prototyyppimittaukset ja valmistuksen kehittäminen (A31946) CAMBUS (A32216) ERIKOISSÄHKÖKONEIDEN osaamiskeskittymä A30530 Toteuttajat: Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kesto: Toimintalinja: 2 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Keskeiset tulokset: Hanke vastasi sähkölaitteita koskevien, tiukentuneiden hyötysuhdestandardien asettamiin vaatimuksiin mitata sähkölaitteiden hyötysuhdetta, mikä käytännössä tarkoittaa laitteiden häviölämpötehojen mittaamista. Laitevalmistajilta edellytetään laitteiden hyötysuhteiden ilmoittamista erilaisissa olosuhteissa ja eräs tapa varmistua oikeanlaisesta hyötysuhteesta on kehittää laitteita mittaustulosten perusteella siten, että ne täyttävät tiukentuneet standardit. Hankkeessa rakennettiinkin erikoissähkökoneiden mittauslaboratorio Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan osaston yhteyteen, missä yliopiston tarjoama riippumaton tieto- ja mittaustekninen tuki auttavat yrityksiä kehittämään tuotteitaan hyötysuhde- ja energiatehokkuusvaatimusten mukaisiksi. Tämä energiatehokkuuden mittaamiseen soveltuva, yrityksiä palveleva mittauslaboratorio on Suomessa ensimmäinen ja vahvistaa sekä Suomen että Lappeenrannan teknillisen yliopiston asemaa sähkökäyttöliittymäosaamisen kärjessä.

7 7 PELILIIKETOIMINTA Digitaalinen liiketoiminta ja varsinkin peliteollisuus ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Pelikehityksen nähdään mahdollistavan uusien yritysten ja työpaikkojen luomisen myös rakennemuutoksessa olevassa Kaakkois-Suomessa. Kaakkois-Suomessa ja erityisesti Kymenlaaksossa onkin tehty määrätietoisesti työtä pelialan kehittämiseksi, mistä osoituksena mm. pelialan klusteritoiminnan kehittyminen ja Playa -pelialan yhteisön syntyminen ( Rakennerahastokaudella peliliiketoimintaa on kehitetty EAKR ja valtion varoin noin 2,8 miljoonalla eurolla ja hankkeiden toiminnassa on ollut tähän mennessä mukana yli 60 yritystä ja organisaatiota (Eura2007, ). Näiden hankkeiden ohella pelialalla on toteutettu yritystuki- ja ESR-rahoitteisia projekteja. Pelialaan liittyviä EAKR -hankkeita kuluvalla rakennerahastokaudella ovat Kaakkois-Suomessa olleet: Toimintalinja 2: Kaakon peliklusteri (A31791) Kaakon peliklusteri (A31814) Gamedu Pelialan koulutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa (A31606) AuReStudio täydennetyn todellisuuden kuvausstudio tutkimus-, tuotekehitys- ja opetuskäyttöön (A31790) Toimintalinja 5: Game Cluster (A32139) Game Cluster pelilaboratorion varustaminen (A32140)

8 8 KAAKON PELIKLUSTERI Kaakon Peliklusteri hankekokonaisuus pitää sisällään kaksi erillistä projektia, joissa rahoittajina toimivat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot. Molemmat hankkeet toimivat koko Kaakkois-Suomen alueella, edistäen sekä eteläkarjalaisten että kymenlaaksolaisten pelialan yritysten kehittymistä ja osaamista. A31791 A31814 Toteuttajat: Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (A31791) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (A31814) Kesto: Toimintalinja: 2 Kokonaisbudjetti: (A31791) (A31814) EAKR ja valtion tuki: (A31791) (A31814) Tavoite: Hankkeissa selvitetään pelialaa tukevan testi-, demoja kehitysympäristön rakentamisen edellytyksiä ja sille asetettuja vaatimuksia. Peliklusterin toimintaympäristön kehittämisen ohella autetaan peliklusterin koko ekosysteemiä tehokkaampaan yhteistyöhön uusien yritysten synnyttämiseksi. Hankkeen kautta kehitetään lisäksi koulutussisältöjä ja koulutusympäristöjä pelialaa paremmin palveleviksi sekä tuotetaan tutkimustietoa laadunhallinnasta ja menetelmistä pelialan toimijoiden käyttöön, millä nämä voivat parantaa toimintansa laadukkuutta. Kaakkois-Suomen peliklusterin kehittämiseksi tavoitteena on myös käynnistää pelialan kehitysfoorumitoiminta. GAME CLUSTER ja GAME CLUSTER pelilaboratorion varustaminen A32139 A32140 Toteuttajat: Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Wirma Lappeenranta Oy Metropolia ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Turun kaupunki Kesto: (A32139), (A32140) Toimintalinja: 5 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Tavoite: Hankkeissa selvitetään pelialaa tukevan testi-, demoja kehitysympäristön rakentamisen edellytyksiä ja sille asetettuja vaatimuksia. Peliklusterin toimintaympäristön kehittämisen ohella autetaan peliklusterin koko ekosysteemiä tehokkaampaan yhteistyöhön uusien yritysten synnyttämiseksi. Hankkeen kautta kehitetään lisäksi koulutussisältöjä ja koulutusympäristöjä pelialaa paremmin palveleviksi sekä tuotetaan tutkimustietoa laadunhallinnasta ja menetelmistä pelialan toimijoiden käyttöön, millä nämä voivat parantaa toimintansa laadukkuutta. Kaakkois-Suomen peliklusterin kehittämiseksi tavoitteena on myös käynnistää pelialan kehitysfoorumitoiminta.

9 9 NITRO GAMES OY Nitro Games Oy on kotkalainen videopelikehittäjä. Reilun viiden vuoden ikään ehtinyt yritys oli perustamisvuonna 2007 Kaakkois-Suomen ensimmäinen peliyritys ja on edelleen suurin ja eniten julkaisuja tehnyt peliyritys seudulla. Nitro Games on listattu Suomen 11. suurimmaksi peliyritykseksi vuonna 2013 (Talouselämä 24/2013). Yhtiö tuottaa videopelejä kansainväliseen jakeluun kaikille tärkeimmille laitealustoille. Yhtiön ensimmäinen pelijulkaisu oli vuonna 2009 East India Company - strategiapeli, minkä jälkeen yhtiö on ehtinyt tehdä jo yli 20 julkaisua ympäri maailman. Tällä hetkellä Nitro Games työllistää 30 henkeä. EAKR hankkeisiin osallistumisesta yhtiö on saanut hyötyä liiketoimintansa kehittämisessä. Peliliiketoiminta on kansainvälistä, mikä tarkoittaa että sopimusten syntymisen edellytyksenä on ahkera matkustaminen. Yhtiö on saanut tähän tukea muiden seudun peliyritysten tapaan osallistumalla kansainvälisille messumatkoille, jotka ovat kohdistuneet Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. EAKR -tuki on mahdollistanut yhtiölle laajemman osallistumisen alan messuille ja siten parantunut yhtiön näkyvyyttä ja mahdollisuuksia tärkeiden sopimusten tekemiseen. Yhtiön osallistuminen Game Cluster hankkeeseen on mahdollistanut mm. Level Up -yhteiskäyttötilojen hyödyntämisen. Tilat ovat toimineet varaventtiilinä tilapäisen toimistotilan tarpeen kasvaessa sekä etenkin toimivina neuvottelu- ja palaveritiloina. Samalla Level Up -tilat ovat toimineet aktiivisena verkostoitumis- ja sosiaalisina tiloina kanssakäymisessä seudun muiden pelialan toimijoiden kanssa. Yhteisistä matkoista ja yhteiskäyttötilojen hyödyntämisestä on seurannut arvokasta tiedonvaihtoa muiden seudun pelialan yritysten kanssa sekä erilaisia yhteistyömalleja eri projekteissa. Pirates of Black Cove 2012 Nitro Games Alpha Ltd. Pirates of Black Cove is a trademark of Nitro Games Alpha Ltd. All rights reserved.

10 10 YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA ja -osaaminen Ympäristöliiketoiminnan ja osaamisen edistäminen ovat olleet kehittämistyön kohteena Päijät- Hämeessä useiden vuosien ajan. Keskeisenä lähtökohtana kehitystyössä on ollut käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, jota on jalkautettu niin ympäristöliiketoimintaan kuin muotoilualallekin. Kehittämistyötä on tuettu myös vahvasti EAKR -hanketoiminnalla rakennerahastokauden aikana. Hankkeissa on ollut mukana ympäristöteknologiayrityksiä sekä laajasti ottaen muita cleantech toimialan yrityksiä, jotka ovat kehittäneet liiketoimintaansa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Lahden seudulle onkin muodostunut vahva ympäristöliiketoiminnan keskittymä ja cleantech -osaamisklusteri koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminnan muodossa. Energia ja materiaalitehokkuuden sekä ilmastonmuutoksen torjunnan ohella klusterin toimialaan kuuluu vesiosaaminen, jota tulevaisuudessa edistetään Päijät-Hämeen, Uusimaan ja Kanta-Hämeen yhteistoiminta-alueen Vedet -hankkeen toimenpitein. Rakennerahastokaudella ympäristöliiketoiminnan kehittämishankkeissa on ollut mukana yli 260 yritystä ja organisaatiota (Eura2007, ). Ympäristöliiketoimintaa kehittäviin hankkeisiin on myönnetty EAKR ja valtion varoja noin 10 miljoona euroa, joita ovat mm. seuraavat hankkeet: Toimintalinja 2: Uusiutuvan energian tutkimuskeskus (A30162) Toimintalinja 3: GreenCity (A31553) Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio, veden kierron hallinta ja ekosysteemipalvelut kaupunkiympäristössä (A32310) Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hulevesien hallinta Sysmässä (A32302) Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään (A30717) Toimintalinja 5: Uudet ympäristömittausmenetelmät liiketoimintamahdollisuutena (A30175) Innovaatioputkesta yritystoimintaa Cleantech -innovaatioiden kaupallistaminen (A30069) Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä, ESYLEP (A31410) Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri (A32138) Cleantech avain (A32353) SmartCityHub Alusta älykkäiden ympäristöratkaisujen kehittämiseksi (A32450)

11 11 UUSIUTUVAN ENERGIAN tutkimuskeskus A30162 Toteuttaja: TRI Energy Oy Kesto: Toimintalinja: 2 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Keskeiset tulokset: Hankkeessa rakennettiin uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon ( jossa voidaan toteuttaa sekä akateemista että soveltavaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimusta ja tuotekehitystä. Hanke mahdollistaa tutkimus- ja kehitystoiminnan mm. bioöljyn, biokaasun, aurinkoenergian, maa- ja ilmalämpöpumpputeknologian sekä energiatehokkaiden kattila- ja poltinmenetelmien osalta. Hanke palvelee cleantech- ja ympäristöteknologia-alan yrityksiä sekä tutkimus- ja oppilaitoksia uusien tuoteinnovaatioiden kaupallistamisessa. Energonin palveluvalikoimaa on jatkossa tarkoitus laajentaa edelleen lämpöpumppu- ja polttoainelaboratoriopalveluilla. KANSAINVÄLINEN VESIOSAAMISKESKUS IAWTC Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri A32138 Toteuttajat: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto Suomen ympäristöopisto Sykli Oy Culminatum Innovation Oy Kesto: Toimintalinja: 5 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Tavoite: Hankkeessa edistetään eteläsuomalaista vesialan osaamisen ja teknologioiden vientiä Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tämä tapahtuu mm. kartoittamalla eteläsuomalaisten vesialan toimijoiden palvelutarjonta ja vientipotentiaali sekä selvittämällä Venäjän ja Itämeren alueen vesialan osaamistarpeita. Osaamistarpeiden pohjalta muodostetaan vesialan osaamisen suomalainen vientikonsepti. Hankkeessa edistetään myös vesialan asiantuntijoiden ja yritysten verkostoitumista. Hanke luo Itämeren alueen ylimaakunnallisen vesiklusterin, jonka toimintaan osallistuu eteläsuomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset, yliopistot ja oppilaitokset. Hanketoimenpiteiden kautta on tavoitteena päästä osaksi Itämeren alueen vesialan verkostoja ja arvoketjuja.

12 12 MUOTOILU Lahden seutu ja Päijät-Häme ovat tunnettuja muotoiluosaamisestaan, jota on pitkäjänteisesti kehitetty muotoilukoulutuksen, siihen liittyvän tutkimuksen ja yritysyhteistyön alueilla. Tätä kehitystyötä ovat olleet mahdollistamassa myös EAKR-hankkeet rakennerahastokaudella Perinteisemmässä teollisuudessa, kuten huonekaluteollisuudessa, muotoilu on kytketty luontevasti teolliseen valmistukseen, mutta nykyisin muotoiluosaamista yhdistetään yhä ennakkoluulottomammin eri yhteyksiin, kuten ympäristöteknologiaan ja palvelumuotoiluun. Lahti oli mukana yhtenä toimijana Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 toteuttamisessa, Muotoiluinstituutilla ja päijäthämäläisellä muotoiluosaamiselle oli merkittävä rooli toteutuksessa. Designpääkaupunkivuoden vaikutukset tulevat näkymään eteläsuomalaisessa toimijakentässä jatkossa mm. yhteistyöhankkeiden ja koulutusyhteistyön muodossa. Rakennerahastokaudella EAKR- ja valtion rahoitusta on Päijät- Hämeessä kanavoitu muotoiluhankkeille noin 6 miljoonaa euroa ja EAKR -hankkeet ovat koonneet yhteistyöhön yli 320 yritystä ja organisaatiota (Eura2007, ). Kuluvalla rakennerahastokaudella Päijät-Hämeessä on toteutettu mm. seuraavia EAKR -rahoitteisia muotoiluhankkeita: Toimintalinja 2: Muotoilun ja median palvelukeskus (A30090) CleanDesign Center (A31703) Muotoilustrategian RoadShow (A32261) Kansainvälinen käyttöliittymä- ja design-yhteistyön esiselvitys (A32460) ELITE 2 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan vahvistaminen (A31123) Toimintalinja 3: DESTHI Muotoilupalveluiden kehittäminen Päijät-Hämeessä (A31362) Toimintalinja 5: D-FORCE Kansainvälisen tason muotoilu-, ympäristö- ja materiaaliosaamiskeskittymän rakentaminen ja pilotointi Etelä-Suomen alueella (A31307)

13 Kuvat: LAMK 13 CLEANDESIGN Center A31703 Toteuttajat: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden ammattikorkeakoulu/ Muotoiluinstituutti Kesto: Toimintalinja: 2 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Tavoite: CleanDesign on ympäristöä ja resursseja vähemmän kuluttavien teknologioiden ja käyttäjälähtöisen muotoiluajattelun yhdistämistä, jotka liitetään hankkeessa tuotekehitykseen ja käyttäjätestaukseen. Hankkeessa luotava vuorovaikutteinen toimintamalli teollisen muotoiluosaamisen ja cleantechin yhdistämisestä ja testaamisesta kytkee hankkeen tuotekehitysprojekteihin mukaan muotoilijoiden ohella pk-yrityksiä mm. uusiomateriaaleja ja kierrätystä tuottavilta sekä ympäristöteknologian alalta. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli osallistaa myös tuotteiden loppukäyttäjät erilaisten tuotteiden ja palvelujen kehitykseen. Tuotekehitysprojektien kautta pyritään vakiinnuttamaan CleanDesign ja käyttäjätestaus pysyväksi toimintatavaksi yritysten tuotekehitystoiminnassa. Hanke myös tutkii ja kehittää muotoiluosaamisen keskittymän, Lahdessa toimivan CleanDesign Centerin mainetta ja rakentaa kansainvälisen CleanDesign Award palkintojärjestelmän.

14 Kuvat: LAMK 14 DESTHI Muotoilupalvelujen kehittäminen Päijät-Hämeen alueella A31362 Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Kesto: Toimintalinja: 3 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Keskeiset tulokset: DESTHI projekti auttoi muotoilutoimijoita ja hankkeita verkottumaan keskenään, mistä jatkossa vastaa mm. hankkeessa luotu Design Thinking Forum portaali ( Portaali toimii jatkossa muotoilualan tietopankkina ja alan toimijoiden yhteis-työ- ja keskusteluareenana. Hankkeessa pilotoitiin Lahden kaupungin eri yksiköiden ja kolmannen sektorin organisaatioiden case-projekteja, jotka auttoivat ymmärtämään laajemmin muotoilun hyödyntämisen mahdollisuuksia mm. palveluympäristöjen ja prosessien muotoilussa. Hanke tuotti myös uudenlaista Design Thinking- ja palvelumuotoiluprosesseja koskevaa opetussisältöä muotoilukoulutukseen.

15 15 VIIHTYISÄ ympäristö EAKR rahoituksen painopisteitä ovat rakennerahastokauden aikana Uudellamaalla olleet erilaiset toimet metropolialueen ympäristön tilan parantamiseksi sekä asumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ympäristöön liittyvät strategiset tavoitteet on huomioitu tulevaisuustarkastelussa, joka toimii pohjana valmisteilla olevalle, maakunnan visiot, tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet yhdistävälle Uusimaa-ohjelmalle. Uudellamaalla rakennerahastokaudella rahoitetuissa ympäristöhankkeissa on toteutettu erityisesti kaupunkien vetovoimaa ja kaupunkiympäristön parantamiseen tähtääviä toimia, joiden toteutuksessa ekologinen näkökulma on ollut keskeinen. Hankkeet ovat edistäneet materiaalitehokkuutta, kierrätystä ja päästötöntä liikennettä sekä parantaneet yritysten ympäristötietoisuutta ja ekotehokkuutta. Ympäristöhankkeita on tuettu EAKR ja valtion rahoituksella noin 4,7 miljoonalla eurolla. Hankkeisiin on osallistunut yrityksiä ja muita organisaatioita noin 90 (Eura2007, ). Viihtyisämpää ympäristöä ovat olleet toteuttamassa muun muassa seuraavat Uudellamaalla toteutetut EAKR -hankkeet: Toimintalinja 3: Saaristolaisuus voimavaraksi Söderskärillä ja Glosholmenilla (A32021) Toimintalinja 4: Liikkuva Arjen Design (A31485) Löydä Nuuksio (A31049) PK-yritysten ympäristösuorituskyvyn vahvistaminen pääkaupunkiseudulla (Ekokompassi) (A30097) Toimintalinja 5: Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun (A32167) Materiaalitehokas jätehuolto (A31559) STORM WATER: taajaman hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet (A30116) KUVA: Riitta Salasto Glosholmenin majakka

16 16 PK-YRITYSTEN ympäristösuorituskyvyn vahvistaminen pääkaupunkiseudulla (Ekokompassi) A30097 Toteuttaja: Helsingin kaupunki, ympäristökeskus, tukkutori ja elinkeinopalvelu Espoon kaupunki, ympäristökeskus Vantaan kaupunki, ympäristökeskus ja yrityspalvelu Kauniaisten kaupunki Kesto: Toimintalinja: 4 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Keskeiset tulokset: Hankkeessa vahvistettiin pääkaupunkiseudun pk-yritysten ympäristöasioiden hallintaa kehittämällä yritysten käyttöön pohjoismaisiin kriteereihin pohjautuva kevennetty ympäristöjohtamisjärjestelmä, Ekokompassi. Kunkin yrityksen tarpeisiin räätälöity Ekokompassi yhdistää ympäristöhyötynäkökulman taloudelliseen ajatteluun: sen ohella, että Ekokompassia käyttävissä yrityksissä järjestelmä on tuonut rahallista säästöä muun muassa lajittelun tehostumisen, logistiikan ja energiansäästön kautta, on ympäristöasioiden hyvä hoito yrityksen toiminnassa myös valttina markkinoinnissa. Hankkeessa kehitettiin myös erilaisia työkaluja ympäristöasioiden hallintaan niin yritysneuvojille kuin yrityksille. Ekokompassia pilotoitiin lähes 40 organisaatiossa, joista 26 yrityksen ympäristönhallintajärjestelmä auditoitiin hankeaikana. Ekokompassi palkittiin vuonna 2011 yritysvastuualan messutapahtumassa huomionarvoisimmaksi ratkaisuksi ja sen toiminta jatkuu Helsingin seudun ympäristöpalvelujen alaisuudessa (

17 17 ILMASTONKESTÄVÄ KAUPUNKI (ILKKA) työkaluja suunnitteluun A32167 Toteuttaja: Helsingin kaupunki Turun kaupunki Vantaan kaupunki Lahden kaupunki Ilmatieteen laitos Turun yliopisto HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Kesto: Toimintalinja: 5 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Tavoite: Hankkeella edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua, mikä tapahtuu luomalla ilmastonmuutoksen huomioivia suunnitteluohjeistuksia ja -työkaluja kaupunkisuunnittelijoille ja rakennus- ja viheralan yrityksille. Työkalut liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien suunnitteluun ja hallintaan, kaupunkien viheralueiden käyttämiseen hiilinieluina sekä hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan. Lisäksi hanke kartoittaa parhaita ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytäntöjä Suomessa ja kansainvälisesti. Tuloksia hyödyntävät käytännön työssään kuntien päätöksiä valmistelevat ja toteuttavat työntekijät, päättäjät, kuntalaiset sekä viher- ja rakennusala. Hankkeen tuloksista tullaan kokoamaan suunnittelijan työkirja käytännön kaupunkisuunnittelun avuksi. Kuva: Riitta Tornivaara-Ruikka/ELY

18 18 HYVÄN ASUMISEN edistäminen Uudellamaalla on kohdennettu EAKR-varoja rakennerahastokaudella myös ekologista asumista ja asumismukavuutta edistäviin toimiin. Hyvinvoinnin edistämisessä asumismukavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinympäristöön ovat olleet tärkeitä lähtökohtia toteutetuissa hankkeissa, ja siten ne ovat osaltaan edistäneet yhteisöllisyyttä ja asukkaiden osallisuutta pääkaupunkiseudulla. Hyvinvointia edistäviä hankkeita on tuettu EAKR ja valtion rahoituksella noin 4,4 miljoonalla eurolla ja hankkeisiin on osallistunut yrityksiä ja muita organisaatioita yli 170 (Eura2007, ). Asumishyvinvointia ovat olleet rakentamassa mm. seuraavat Uudellamaalla toteutetut EAKR -hankkeet: Toimintalinja 4: Kulttuurisilta (A30290) 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä ympäristö (A30170) Toimintalinja 5: Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY) (A31452) Tetraedri (Technology transfer edges in regional innovations) (A31879) KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella verkosto (A32203)

19 19 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä ympäristö A30170 Toteuttajat: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Espoon kaupunki Kesto: Toimintalinja: 4 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Keskeiset tulokset: Hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön sosiaalisia innovaatioita ja käytäntöjä kestävään, osallistavaan, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumiseen asukkaiden, asuinkiinteistöjen, päiväkotien, koulujen ja yhdistysten yhteistyönä. Hankkeen toiminta keskittyi Helsingissä Herttoniemen, Mellunkylän ja Roihuvuoren, Espoossa Leppävaaran, Suvelan ja Kirkkojärven sekä Vantaalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähialueille. Kestävää elämäntapaa ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä edistävä hanke kehitti lukuisia konkreettisia hyviä käytäntöjä kasvatukseen, asumiseen ja asukas- ja järjestötoimintaan liittyen. Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt sekä laaja kirjallinen aineisto on koottu sivuille Hanke edisti kaupunkisuunnittelun vuorovaikutteista asukasosallistamista yhdessä eriikäisten kaupunkilaisten kanssa. Lisäksi jokaiseen hanketta toteuttaneeseen pääkaupunkiseudun kaupunkiin syntyi pysyvä ympäristökasvatuksen verkosto, jotka edistävät sekä kuntien sisäistä että niiden välistä yhteistyötä ekologiseen ja sosiaaliseen kestävään asumiseen liittyen. KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella verkosto A32203 Toteuttajat: Culminatum Innovation Oy Posintra Oy Turun ammattikorkeakoulu Kesto: Toimintalinja: 5 Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Tavoite: Hankkeessa tunnistetaan Itämeren alueella viisi parhaiten onnistunutta innovatiivista ekotehokasta ja vähähiilistä aluerakentamiskohdetta. Tavoitteena on luoda näistä esikuva-analyysi (benchmarking) ja ottaa mallia toteutetuista ratkaisuista. Tarkoituksena on siten luoda Itämeren alueelle verkosto uudenlaisten kestävien teknologioiden ja menetelmien levittämiseksi asumistoimialalla. Kesään 2013 mennessä on tehty tutustumismatkat Ruotsin Malmöön ja Lundiin sekä Saksan Hampuriin. Matkoilta pyritään samaan benchmarking-tietoa muun muassa kestävän kehityksen mukaisen asumisen ja rakentamisen laadusta, käyttäjälähtöisyydestä, tilankäytön tehostamisen menetelmistä, älykkäistä sähköverkoista ja julkisesta liikenteestä, puurakentamisesta, energiatehokkuudesta ja esteettömyydestä.

20 20 SAAVUTETTAVUUS ja logistiikka Logistiikan ja saavutettavuuden kehittäminen on ollut painopisteenä EAKR ohjelmakaudella Etelä-Suomessa ja myös Kanta-Hämeessä, joka sijaitsee keskellä eteläistä Suomea, pääradan ja valtateiden 2 ja 3 ympäristössä. Maakunnan sijainnin keskeisten liikenneväylien, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhykkeen sekä Helsinki-Forssa-Pori tien (VT 2), varrella on katsottu tuovan laajalti mahdollisuuksia niin maantie-, rautatie- kuin lentologistiikan kehittämiseen (Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2009). Hankevaroja on kohdennettu erityisesti Forssan seudun saavutettavuuden ja logistiikan kehittämiseen noin 3 miljoonaa euroa ja hankkeisiin on osallistunut yli 380 yritystä tai organisaatiota (Eura2007, ). Kanta-Hämeen saavutettavuutta ja logistiikkaa kehittäneet EAKR hankkeet rakennerahastokaudella ovat: Toimintalinja 2: VETOS Vetovoimaa toimitusketjujen osaamisella (A30899) Toimintalinja 3: VELOG Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle (A30900) Etelä-Suomen ekologistisen innovaatiokeskittymän kehittäminen (A31597) Toimintalinja 5: ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen (A31004) Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen ESLogC (A31142) Älykäs arki älykkäässä kaupungissa (A32537)