KUOREVEDEN RANTAYLEISKAAVANN MUUTOS

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki KUOREVEDEN RANTAYLEISKAAVANN MUUTOS Osayleiskaavan muutos tiloilla , -1-3, -1-4, -1-6, -1-7, -1-8, -1-10, ja Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti Kuusjärvellä

2 Yleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Jämsän Kuoreveden rantayleiskaavaa. 1 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoituksella on tässä keskeinen rooli. Nyt käsiteltävää kaavahanketta koskevat tavoitteet ovat lähinnä: Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa ei alueelle ole osoitettu suoranaisesti suunnittelua ohjaavia merkintöjä. Maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa kyseinen alue on osoitettu Biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi kuten kaikki muutkin maakunnan haja-asutusalueet. Lisäksi alueelle ulottuu laaja Hallin lentokentän suojavyöhyke (sv) Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuustossa hyväksytty Kuoreveden alueen rantaosayleiskaava. Rantayleiskaavassa muutosalueet on pääosin osoitettu loma-asuntoalueen korttelimerkinnöillä (RA). Otteet yleiskaavasta on esitetty kaavakartan yhteydessä. Muutosalueet on osoitettu nykyisessä kaavassa merkinnöillä: RA, Loma-asuntoalue Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m². Mikäli loma-asunto ja talousrakennukset (pois lukien saunarakennukset) sijaitsevat vähintään 50 m etäisyydellä rantaviivasta, saa rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 180 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen loma-asunnon sekä tarpeellisia talousja saunarakennuksia. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m² ja savusaunan kerrosala enintään 15 m². Mikäli saunarakennukset tehdään kytkettynä, yhteinen kerrosala saa olla enintään 30 m². /1 KAUTTAVIIVALLA (/) AP, RA, JA RA-2-MERKINNÖISTÄ EROTETTU LUKU ILMOITTAA ALUEELLE SALLITTAVIEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN. LUVUSSA OVAT MUKANA ENNESTÄÄN TOTEUTETUT RAKENNUSPAIKAT. M, Maa- ja metsätalousalue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostaminen. Rakennuksia ei saa sijoittaa MRL:n 72 :n 2 mom. tarkoittamalle ranta-alueelle lukuun ottamatta kaavassa osoitettuja erillisiä saunoja. Lisäksi alueella on voimassa yleisiä määräyksiä. 1

3 Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa Pohjakartta Pohjakarttana käytetään numeerista maastokarttarasteria mittakaavassa 1: kiinteistöt vektorina. 1.2 Maanomistus Kaavamuutosalueet omistaa Metsähallitus (1-3, 1-4, 1-5, 1-7 ja 1-8), osakaskunta (Kuusjärven jakokunta 876-1) sekä yksityiset maanomistajat (1-2, 1-6 ja 1-10). 1.3 Nykyinen maankäyttö Kuoreveden Kuusjärvellä sijaitseva eteläinen kaavamuutosalue on metsämaata, jolle on tehty harvennushakkuita. Siellä ei ole olemassa olevia rakennuksia, mutta lähialueelle on rakennettu valmis tiestö ja em. yksityisten omistamat rakennuspaikat ovat juuri rakenteilla. Suunnittelun keskiössä olevan tilan 1-7 rantaosuus on loivasti rantaviivaan laskeutuvaa maata, jossa sisämaahan mentäessä on todettavissa terassimaisia tasanteita. Osa rannasta jyrkkenee nopeammin. Tila soveltuu erinomaisesti lomarakentamiseen. KUVA 1 ja 2. Kuusjärven tilan 1-7 Pyy rantaa KUVA 3 ja 4 Rannan alavampaa osuutta ja kuva tilojen 1-6 ja 1-7 rajalta Kaavaehdotusvaiheessa mukaan on otettu kaavamuutosalue myös Kuusijärven pohjoisosasta (RA/3), jonka eteläosan läpi kulkee osakaskunnan omistuksessa oleva puro. Kyseinen rakennuspaikka on muutenkin haasteellinen rakennettavuudeltaan ja on nyt tarkoitus osoittaa maa- ja metsätalousalueeksi tässä yhteydessä. Kaavamuutosalueella ei ole luokiteltu ympäristökohteita. Tosin alkuperäisen yleiskaavan liiteaineistosta käy ilmi, että yleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä on todettu lähialueella, lähinnä vesistön puolella, olevan linnustollisia arvoja. Yleiskaavassa kaavamuutosalueella ei kuitenkaan linnustoarvoa ole huomioitu erityisin kaavamerkinnöin tämän tilan lähialueella. Linnustollista merkitystä näyttää kaavan mukaan todellisuudessa olevan tilan pohjoispuolella sijaitsevalla Mustalahdella. 2

4 3 Lohkotilojen rekisteröintipäivämäärät: Kuikka Kaakkuri Teeri Metso Pyy Hirvi Karhu KUVA 5 Ote yleiskaavaa varten laaditusta luon- toselvityksestä KUVA 6. Uusi kiinteistöjaotus eteläisellä alueella. Suunnittelunalainen keskeinen tila korostettu punaisella. Muiltakin osin tilojen lohkorajat täsmätään kaavamuutoksella nykyiseen tilanteeseen.

5 4 2 TAVOITTEET Kaavamuutosalueilla on ongelmana eteläisen alueen pohjoisin rakentamaton loma-asunnon rakennuspaikka, joka on lohkottu omaksi kiinteistökseen (1-7). Lohkomisen on huomattu kuitenkin poikkeavan voimassa olevan yleiskaavan mukaisesta lomarakennuspaikasta niin paljon, että Jämsän kaupunki on katsonut kiinteistön rakennusluvan myöntämisen ehtona olevan rantaosayleiskaavan muutoksen. Muutoksen lähtökohta on se, että uusien rakennusalueen rajojen tulee mukailla kiinteistöjaotuksen mukaisia rajoja. Yleiskaavasta poikkeavalla lohkomisella on haettu alueelle paremmin soveltuvia rakennuspaikkoja. Muutos ei vaaranna lähialueen jokamiehen oikeuksiin perustuvaa virkistyskäyttöä, jäljelle jää edelleen merkittävä yhtenäisen vapaan rannan jakso, joka lyhenee vain noin 35 metriä. Kaupungin ja ELY-keskuksen käymien keskustelujen nojalla kaava-aluetta on selkeyden vuoksi päädytty hankkeen vireillepanon jälkeen laajentamaan myös korttelin muille tiloille sekä pieneltä osin Kuoreveden valtionmaalle Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä ei jätetty huomautuksia, viranomaislausuntoja jätettiin yksi (Keski-Suomen ELY-keskus ). Kaavanlaatijan vastine: - maakuntakaavan tietoja ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on lisätty selostukseen - emätilaselvityksen ja mitoituksen osalta nojataan alkuperäisen yleiskaavan asiakirjoihin ELY-keskuksen lausunnossa on voimakkaasti kritisoitu kaavamuutoksen perusteluita. Ongelman ytimenä on kaavan vastainen lohkominen ja sitä kautta rakentamisesta vapaan rantaviivan väheneminen. ELY-keskuksen mielestä maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu, koska vastaavat muutokset eivät ole mahdollisia kaikille kaava-alueen maanomistajille muuttamatta koko yleiskaavan keskeisiä periaatteita. Ongelman ratkaisemiseksi järjestettiin työneuvottelu maanomistajan ja kaupungin edustajien sekä kaavoittajan kesken Jämsässä Nyt käsillä olevan ongelman ratkaisemiseksi Metsähallituksen edustaja esitti kompromissina yhdestä rakentamattomasta rakennuspaikasta luopumista Kuusjärvellä. Esitys hyväksyttiin kaupungin puolelta yksimielisesti. Perusteluina mm. sama vesistö, rakentamaton rantaviiva säilyy ennallaan ja järven kokonaisrasitus vähenee yhdellä rakennuspaikalla. Kaavaehdotus on laajennettu koskemaan kolmen rakennuspaikan aluevarausta Kuusjärven pohjoisosassa, eteläisin rakennuspaikka osoitetaan maa- ja metsätalousalueena (M). Täälläkin tilojen lohkorajat täsmätään kaavamuutoksella nykyiseen tilanteeseen. 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleiskaavaratkaisu on edellä mainittujen tavoitteiden mukainen. Kaavamuutosalueelle Kuusjärven rannalle, tilalle on osoitettu yksi omarantainen rakennuspaikka hieman laajennettuna. Myös muut korttelin rakennuspaikat on nyt täsmennetty olemassa oleviin kiinteistörajoihin. Korttelin laajennuksella ei muodosta uutta rakennuspaikkaa, vaan korttelin rakennuspaikkojen määrä pysyy samana (5 kpl) kuin alkuperäisessä kaavaratkaisussa. Kuusjärven pohjoisosasta poistetaan yksi rakennuspaikka ja kaksi täsmennetään nykyisiin rajoihin: RA, Loma-asuntoalue Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m². Mikäli lomaasunto ja talousrakennukset (pois lukien saunarakennukset) sijaitsevat vähintään 50 m etäisyydellä rantaviivasta, saa rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 180 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen loma-asunnon sekä tarpeellisia talous- ja saunarakennuksia. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m ² ja savusaunan kerrosala enintään 15 m². Mikäli saunarakennukset tehdään kytkettynä, yhteinen kerrosala saa olla enintään 30 m². 4

6 Kaavamääräyksissä on lisäksi todettu, että tämän yleiskaavan RA-alueella saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman asemakaavaa. 5 Nykyisen RA-korttelialueen itäosasta jää kantatilan maa- ja metsätalousalueeksi (M) kapea suikale tilojen rajojen täsmennyksen vuoksi (eteläosa). Kuusjärven pohjoisosassa eteläisin rakennuspaikka jää M-alueeksi, jonka läpi kulkee osakaskunnan omistama vesialue (puro). Lisäksi on annettu seuraavia yleisiä määräyksiä: Lomarakennuksen rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2000 m2. Loma-asuinrakennuksen ja talousrakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m, saunarakennuksen ja erillisen savusaunan tai kytkettyjen saunarakennuksen ja savusaunan etäisyyden vähintään 15 m rantaviivasta. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että uusi rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. Kiinteistökohtainen jätevesien ja talousjätteiden käsittely tulee järjestää lainsäädännön ja kaupungin ympäristönsuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Rantaosayleiskaavan toteuttamisesta ei saa aiheutua maaperän, vesistöjen tai pohjaveden laadun vaarantumista. 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos ei muuta Jämsän Kuoreveden rantayleiskaavan yleisiä periaatteita, vaan parantaa olemassa olevaa tilannetta ainakin rakennettavuuden näkökulmasta. Alueelle ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja, vaan kaava on laadittu korttelialueen laajennuksena jo muodostettuja kiinteistörajoja mukaillen. Kokonaisrakennusoikeus vähenee yhdellä. Lainvoiman saatuaan kaava antaa mahdollisuuden rakennusluvan myöntämiseen suoraan kaavan perusteella, mikä helpottaa rakennusvalvonnan työtä. Alueen luontoarvoja hanke ei vaaranna, sillä luontoarvojen on katsottu keskittyvän lähinnä Mustalahden alueelle selkeästi kaavamuutosalueen pohjoispuolelle. Korttelialueen laajennus tuo kaavaratkaisuun väljyyttä, joka on naapureiden kannalta positiivinen ratkaisu. Myös yhden rakennuspaikan poistaminen Kuusjärven pohjoisosasta lienee naapurustolle mieluinen asia. Vapaan yhtenäisen rantaviivan määrään kaavamuutoksella ei vaikuteta, eikä sillä ole koko rantayleiskaavaa ajatellen juurikaan merkitystä. Kaavaratkaisu on Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen Jarmo Mäkelä Hanna Nirkko DI, YKS 125 maanmittausins. (AMK), YKS 591 KARTTAAKO OY Kaavaselostuksen yhteydessä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ajantasakaava ja kaavamuutoskartta 1: sekä kaavamääräykset 5