Siviilipalvelukseen väliaikainen helpotus

Transkriptio

1 Siviilipalvelukseen väliaikainen helpotus Viiden vuoden kokeiluajaksi säädettiin, että aseistakieltäytyjän vakaumuksen tutkimismenettelystä kokonaan luovutaan. Siviilipalveluksessa olevien palvelusaika määrättiin yhdeksi vuodeksi neljäksi kuukaudeksi. HE 1985/8. TOINEN LAKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 7 mietintöä. Laki liiketoimintakiellosta antaa yleiselle tuomioistuimelle virallisen syyttäjän vaatimuksesta oikeuden määräajaksi kieltää konkurssivelallista tai konkurssiin asetetussa yrityksessä määräävässä asemassa ollutta harjoittamasta liiketoimintaa (liiketoimintakielto). Laki on osa vireillä olevaa konkurssilainsäädännön kokonaisuudistusta ja sillä pyritään osaltaan ehkäisemään taloudellista rikollisuutta. Liiketoimintakiellon määräämisen perusedellytyksenä on konkurssin lisäksi se, että konkurssiin johtaneessa liiketoiminnassa on törkeästi laiminlyöty liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät velvollisuudet. Liiketoimintakieltoon määrätty ei saa kiellon voimassa oloaikana harjoittaa sellaista liiketoimintaa, josta kirjanpitolaissa on säädetty kirjanpitovelvollisuus. Hän ei myöskään saa olla henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä eikä osakeyhtiön tai muun yhteisön taikka säätiön hallituksen jäsenenä, varajäsenenä, toimitusjohtajana taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa eikä tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön toimintaa tai hoitaa sen hallintoa. HE 1985/29 Asuntolainojen korkoa alennettiin Laissa eräiden asuntolainojen koron alentamisen sekä lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämisestä alennetaan vuokra- ja asunto-osuuskuntataloille vuosina sekä ennen 1. päivää maaliskuuta 1982 myönnettyjen valtion asuntolainojen korkoja. Lisäksi yksinkertaistetaan asuntolainojen lyhennysten ja korkojen lykkäysjärjestelmää. Muutoksen tavoitteena on se, että aravavuokratalojen pääomakustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla ja että myös pääomakustannusten vuotuinen nousu on kohtuullinen. HE 1985/183 Uskonnonvapauslakia muutettiin Uskonnonvapauslain valantekemisen muotoa koskevaa säännöstä väljennettiin siten, että uskontokuntaan kuuluva voi ilman perustelua valita, vannooko hän valan uskonnollisessa muodossa vai antaako hän vakuutuksen kunnian ja omantunnon kautta. Niinikään uskontokuntaan kuulumattoman tulee edelleen antaa vakuutus kunnian ja omantunnon kautta. HE 1985/5 Maa-aineslain tehokkuutta parannettiin Lääninhallituksille annettiin oikeus keskeyttää maa-aineslain 26 :n siirtymäsäännöksen 249

2 nojalla tapahtuva maa-ainesten ottaminen valtakunnalliseen harjunsuojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla ja muissakin tapauksissa, joissa ottamislupa on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Edellytyksenä keskeytykselle on, että ottaminen aiheuttaa maisemallisten tai muiden sellaisten seikkojen turmeltumista. HE 1985/75. KIRJALLISET KYSYMYKSET Aaltonen Markus 203 Vieraiden kielten opetusmahdollisuuksien parantamisesta pienissä lukioissa. n;o 318 Yhdistyslain uudistamisesta. 320 Koulunkäyntiavustajien määrän lisäämisestä. Ahonen Risto 83 Palkkaturva-asioiden käsittelyn tehostamisesta Turun työvoimapiirissä. 84 Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä ilmenneiden epäkohtien poistamisesta. Alho Arja 283 Israelin etujen valvomisesta luopumisesta. 307 Rintamaveteraanien tarvitsemien kuntoutuspalvelujen järjestämisestä. 384 Kunnallisen työllistämistukimenettelyn kehittämisestä Bärlund Kaj 113 Öljyvahinkojen torjuntavalmiuden parantamisesta. 239 Selvityksen suorittamisesta taloudellisesta keskittymisestä ja sen aiheuttamista ongelmista. 288 Porvoonjoen veden laadun parantamisesta. Eenilä Paula Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisesta. 158 Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta.

3 Elo Mikko 470/ Metsämaan asukkaiden postinjakelun järjestämisestä Porissa. 84 vp. 18 Isojärven vesijättöläisten asemasta Pomarkun ja Siikaisten kunnissa. 28 Tuen lisäämisestä yksityisille keksijöille. 68 Postiauton lauantai- ja sunnuntaivuorojen säilyttämisestä reitillä Jyväskylä Pori. 163 Hävittäjälentolaivue 21:ltä Porissa vapautuvien tilojen tulevasta käytöstä. 216 Hylkäävien arvosanojen poistamisesta ylioppilaskirjoituksissa. 233 Yleishyödyllisten yhdistysten mahdollisuudesta järjestää jäsenilleen matkailuja retkeilytoimintaa. 302 Ammattimaisen autoliikenteen kuljettajien työajan valvonnasta. 357 Satakunnan työvoimapiirin perustamisesta. 367 Siikaisten Ala-Honkajoen tien rakentamisesta. 406 Satakunnan talousalueen kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Hämäläinen Tuulikki 334 Junien ahtaudesta pääradan työmatkaliikenteessä. 378 Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen vaikutuksesta kunnallisen työn kilpailuedellytyksiin. Kalliomäki Antti 373 Paristojen ja akkujen keräämisen ja käsittelyn järjestämisestä. Knuuttila Sakari 482/ Selvityksen tekemisestä Valtionrautateiden paikallisliikenteen tarpeellisuu- 84 vp. desta. 1 Jyväskylään rakenteilla olevan voimalan saastepäästöjen rajoittamisesta. 173 Oikeusturvan parantamisesta eläkepäätöksiä tehtäessä. 174 Teknillisten oppilaitosten lukuvuoden pidentämisestä. 251

4 Lahti-Nuuttila Pentti 114 Teknillisten oppilaitosten lukuvuoden pidentämisestä. 213 Uusintapainoksen saamisesta Kirjailijakeskuksen toimittamista lasten ensikirja Pallerosta. 314 Radio- ja televisio-ohjelmien arkistoinnin kehittämisestä. Louekoski Matti 128 Arvopaperipörssin valvonta- ja ohjaussäännösten tarpeista. Mikkola Jukka 48 Työmatkakustannusten vähentämisestä verotuksessa. Myllyniemi Pekka 137 Sotilaan oikeudet ja velvollisuudet määrittelevän lain säätämisestä. Nyby Mats 467/ Tietokirjallisuuden julkaisemisen edistämisestä. 85 vp. 6 Kemiallisten jätteiden Pohjanmereen upottamisen kieltämisestä. 39 Erityisistä kaksosten vanhempiin kohdistuvista tukitoimista. 103 Kunnan mahdollisuudesta ostaa vanhuksille asumispalveluja toisesta kunnasta muuttamatta asukkaan henkikirjoituskuntaa. 129 Asbestihaittojen rajoittamisesta. 305 Posti- ja telelaitoksen taukotuvasta Mustasaaren kunnassa. 306 Vanhojen vesioikeudellisten hakemusten käsittelystä. 354 Asevelvollisuuden vapaaehtoisena suorittamisen helpottamisesta. 391 Oluen ja tupakan piilomainonnasta. Paakkinen Saara-Maria 268 Maksuttoman hoidon antamisesta Morbus Hailey-Hailey ihottumasairautta sairastaville. 252

5 277 Sivutoimisten vakuutusasiamiesten eläketurvan järjestämisestä. Paasilinna Reino 199 Veronmaksun vähäisestä viivästyksestä aiheutuvien seuraamusten kohtuuttomuudesta. 374 Edellytysten luomisesta tietoliikenteen tasapuolisuuden turvaamiseksi. Paavilainen Tuula 340 Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisesta. Piipari Anna-Liisa 335 Merenkulun toimintaedellytysten parantamisesta. Rajamäki Kari 23 Eläkepalkan laskutavan muuttamisesta. 101 Asumistuen myöntämisestä myös omakotitaloissa asuville eläkeläisille. 284 Mielenterveystyön ja kansanterveystyön käyttokustannusluonteisten hankkeiden toteuttamisesta yhteishankkeina. Ranta Jussi 41 Työttömyyskorvauksista suoritettavista ennakonpidätyksistä. Rantanen Jorma 476/ Hammasproteesien hankintakustannusten alentamisesta. 84 vp. 286 Taudinmäärityksen poistamisesta työnantajalle menevästä lääkärintodistuksesta. 396 Päivärahojen ja matkakustannusten korvausten verottamisesta. Roos Timo 495/ Naprapaattihoidon korvaamisesta sairausvakuutuksesta. 84 vp. 253

6 145 Ennakkoverolipun antamista koskevan käytännön yhtenäistämisestä. 238 Vaikevammaisen lapsen kotihoidontuen verottamisesta. 282 Sosiaaliturvamaksujen määräytymisperusteiden muuttamisesta. 408 Verovelvollisen muussa pohjoismaassa ansaitseman tulon verottamisen yksinkertaistamisesta. Rönnholm Mikko 279 Autoliikenteen työaikatoimikunnan ehdotusten toteuttamisesta. Skinnari Jouko 100 Räjähdysvaarallisten aineiden käyttöä koskevien turvallisuusmääräysten puutteellisuudesta puolustusministeriön hallinnonalalla. 300 Poronhoitolain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnan tehostamisesta. 329 Suomen Ovi Oy:n Lahden ovitehtaan työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta. 399 Työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta Rauma-Repola Oy:n Lahden sahan toiminnan lopettamisen jälkeen. Surakka Juhani 304 Lievestuoreen liukosellutuotannon lopettamisesta. Tuovinen Jouko 176 Huolintatoiminnan saattamisesta aluepoliittisten tukitoimien piiriin. Törnqvist Kerttu 26 Siviilipalvelusmiehille annettavista rokotuksista. Urpilainen Kari 155 Teletoimen palvelujen turvaamisesta. SUULLISET KYSYMYKSET Aaltonen Markus 301 Avustuksen myöntämisestä Evijärven kunnalle kunnanviraston rakentamiseen. 254

7 Ajo Aimo 16 Koitelaisen luonnonsäätiön perustamisesta Sodankylässä. 62 Paikallisradiotoiminnan aloittamisesta Lapin läänissä. 169 Ajo Rautaruukki Oy:n Raajärvellä sijaitsevan konepajan toiminnan jatkamisesta. 310 Tornionjoen ja Muonionjoen lohikantojen elvyttämisestä. Ala-Kapee Pirjo 121 Aineenopettajien käytöstä ala-asteella. 122 Rehtorin opetusvelvollisuudesta suurissa ala-asteen kouluissa. Elo Mikko 23 Osa-aikatyötä selvittäneen toimikunnan ehdotusten toteuttamisesta. 24 Osa-aikakalastajien oikeuksien turvaamisesta avomerellä kalastettaessa. 109 Ammatillisten oppilaitosten opettajien eläkeiän väliaikaisesta alentamisesta. 144 Valtion alueellisen työterveysaseman toiminnan käynnistämisestä Porissa. 197 Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksikön perustamisesta Poriin. Halonen Tarja 54 Lapsivesitutkimuksen käytön lisäämisestä. Hietala Pertti 97 Valtion virastotalon rakentamisesta Pieksämäelle. Hurskainen-Leppänen Sinikka 200 Vesivoimasta tuotantokunnille tulevien verotulojen määrästä. Jaakonsaari Liisa rr.o 19 Rauhantyön sisällyttämisestä kunnan toimialaan. 233 Kunnalliseen työllistämistukeen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä. 255

8 Lahti-Nuuttila Pentti 245 Sotilasvammalain muuttamisesta hylättyjen hakemusten käsittelemiseksi uudelleen. 371 Matkustajien toiveiden huomioon ottamisesta VR:n aikatauluja muutettaessa. Paakkinen Saara-Maria 461/84 Ns. Vahon alueella olevista myrkkytynnyreistä Keravalla, Paavilainen Tuula 452/84 Työaikalain säännösten soveltamisesta kunnallisiin kotiavustajiin. 13 Posti- ja telepalvelujen turvaamisesta Keski-Suomen läänin alueella. 92 Fysioterapian opettajakoulutuksen aloittamisesta Jyväskylän yliopistossa. 192 Viransijaisten saamisesta Keski-Suomen läänin terveyskeskuksiin. Piipari Anna-Liisa 175 Nykyisten kunnallisneuvosmiesten asemasta alioikeusjärjestelmää uudistettaessa. Rajamäki Kari 114 Nuoriso- ja koulutoimen tilojen käyttämisestä muihinkin tarpeisiin. 180 Mielenterveystyön ja kansanterveystyön käyttökustannusluonteisten hankkeiden toteuttamisesta yhteishankkeina. 230 Lasten hoitopäivämaksun perimättä jättämisestä eräissä tapauksissa. 231 Lasten päiväkotien käyttöasteesta. 294 Kalankasvatuksen toimintaedellytysten turvaamisesta. Roos Timo n;o Invalideille palautettavan autoveron palautusperusteiden muuttamisesta. 172 llvesjoen perkaamistöiden aloittamisesta Karvialla. 174 Postiautolinjan lakkauttamisesta välillä Vammala Kankaanpää.

9 312 Kansainvälisen vammaisten vuoden 1981 Suomen komitean ehdotusten toteuttamisesta. 340 Hämeenkyrön määräämisestä aluepoliittiseksi erityisalueeksi. Skinnari Jouko n.o 224 Rauhanturvaamistehtävissä toimivien turvallisuuden parantamisesta. 318 TKL:n liha-alan tapaisten monopolien syntymisen estämisestä. 319 Torronsuon luonnonsuojelualueen perustamisesta. 320 HOP:n valtauksen kaltaisten tapahtumien estämisestä. 365 Uusien toimitilojen hankkimisesta valtion askartelunohjaajaopistolle Riihimäelle. Törnqvist Kerttu 29 Rajaseutulupien myöntämisen tiukentamisesta. 94 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja markkinointiyksiköiden lisäämisestä. Valtonen Pirkko 393 Pientyönantajien mahdollisuudesta saada toimialansa työehtosopimukset SDP

10

11 SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 1986 VALTIOPÄIVILTÄ POLIITTINEN VUOSI 1986 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA YLEISTÄ Kevättä 1986 leimasivat neuvottelut työehtosopimusratkaisusta. SAK pääsi maaliskuussa kaksipäiväisen yhteislakon jälkeen keskitettyyn kaksivuotiseen tulopoliittiseen ratkaisuun, johon liittyi myös valtiovallan toimia. SAK:n ratkaisua edelsi toimihenkilöjärjestöjen tupo, jonka syntyminen aiheutti keskustelua neuvottelujärjestelmästä sekä epäilyksiä työnantajien pyrkimyksistä työntekijöiden rintaman hajottamiseen. TVK:laisten virkamiesten seitsenviikkoinen lakko vaikutti mm. valtion virastojen toimintaan ja liikenteeseen. SAK:n allekirjoittama tuloratkaisu merkitsee vuonna ,5 prosentin ja vuonna prosentin nousua reaaliansioihin. Käteen jäävän palkan ostovoiman arvioidaan nousevan 3 prosenttia kumpanakin vuonna. Työaikaa lyhennetään pitkän aikavälin ohjelmalla siten, että Suomessa on ensi vuosikymmenen alussa keskimäärin noin 37,5 tunnin työviikko. Työaikajoustoja ei hyväksytty. Ratkaisuun liittyvät valtiovallan toimet koskivat mm. valtion rakennustöiden ja investointien aientamista 800 milj. markalla, työttömyysajan toimeentuloturvan puutteiden korjaamista ja verotuksen keventämistä Vuonna 1987 rakennetaan uutta valtion lainoittamaa asuntoa, joista on vuokra-asuntoja. Lisäksi valtio lainoittaa asunnon perusparantamista. Vuonna 1987 rakennetaan 7000 uutta päivähoitopaikkaa ja pääkaupunkiseudulle luvatut erityisohjelman mukaiset päivähoitopaikat. Lapsilisät nousevat neljällä ja kolmella prosentilla. Kolmannesta lapsesta maksettavaa lapsilisää korotetaan lukien 10 prosentilla. Tulopoliittista ratkaisua tukevien toimien vaikutus valtion talouteen on noin 2,5 miljardia markkaa. * * * Poliittisessa keskustelussa sosialidemokraatit pyrkivät nostamaan esille teemoja, jotka liittyvät markkinavoimien vaikutuksen lisääntymiseen. Mm. kevään puolueneuvoston julkilausumassa todettiin, että julkisen vallan on puututtava markkinavoimien toimintaan silloin, kun elinkeinoelämän monopolisoituminen, luonnon tuhoutumisen uhka tai talouden epävakaisuus vaarantavat yhteisen edun, kasvattavat väestöryhmien välistä eriarvoisuutta tai uhkaavat ihmisen toimeentuloa. Sosialidemokraatit puuttuivat kevään aikana useaan eri otteeseen maatalouspolitiikan ongelmiin. Puolueneuvosto totesi: "SDP ei voi hyväksyä sitä, että puun ja maataloustuottei- 259

12 den korkeita hintoja kaikin keinoin suojellaan samalla, kun omalla työllään eläviä työntekijöitä työnnetään entistä enemmän markkinavoimien armoille." Syksyllä alkoi eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Myös vuoden 1988 presidentinvaalit alkoivat vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin. Hallitusyhteistyötä hiersi syksyn aikana mm. Keskustapuolueen johdon aloittama idänkauppakeskustelu. Sen kärki oli suunnattu sosialidemokraatteja vastaan. Öljyn hinnan alentumisesta johtuvat idänkaupan ongelmat helpottuivat huomattavasti osapuolten välisissä neuvotteluissa, joiden hyvään tulokseen vaikuttivat monet korkean tason poliittiset kannanotot ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävälliset suhteet. Sosialidemokraattinen puolueneuvosto antoi marraskuussa eduskuntavaalijulistuksen. Sen johdantokappaleessa korostetiin eduskuntavaalien linjavaalien luonnetta: "Yhteiskuntaa uhkaavat yhä kovemmat asenteet. Ne vahvistavat itsekkyyttä, polkevat inhimillisyyttä ja johtavat heikompien syrjäyttämiseen. Sosialidemokratia tarjoaa vaihtoehdon välinpitämättömyydelle. Me haluamme kehittää suomalaista yhteiskuntaa ja elämäntapaa, yhteisvastuulla toisiamme tukien. Ihmisen arvo on yhtäläinen. Haluamme tehdä työtä tasaarvoisemman Suomen ja maailman puolesta." Puolueneuvosto päätti myös esittää, että kesäkuussa 1987 kokoontuva puoluekokous pyytää Mauno Koivistoa SDP:n presidenttiehdokkaaksi. VALTION TULO- JA MENOARVIO Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä korosti työllisyyden hoitoa huhtikuussa hyväksymissään tavoitteissa valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon. Talouspolitiikan päätavoitteena tulee olla työllisyyden turvaaminen. Raha- ja finanssipolitiikalla varmistetaan kansantalouden vakaa kasvu. Inflaatio painetaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi alle kansainvälisen tason. Korkotasoa alennetaan investointien lisäämiseksi. Työllisyysmäärärahat on mitoitettava vuoden 1987 poikkeuksellisen tilanteen huomioon ottavaksi. Asumisessa kiinnitettiin huomiota erityisesti vuokra-asuntojen saatavuuteen ja asumiskustannuksiin. Edelleen budjettikannanotossa korostettiin koulutuksen ja tutkimuksen tärkeyttä. Opintotukijärjestelmää on kehitettävä niin, että se mahdollistaa päätoimisen opiskelun. Tukijärjestelmää on uudistettava myös siten, että se kattaa nykyistä paremmin aikuisopiskelijat, työttömät ja työn ohella opiskelevat. Sosiaaliturvan osalta korostettiin työttömyysturvan parantamista, lapsilisiä, päivähoitopaikkoja sekä kunnallista toimeentuloturvaa. Maatalouden ylituotanto ja tuotantorakenne aiheuttavat edelleen perusteetonta rasitusta veronmaksajille ja hyödyttävät eniten ulkomaisia kuluttajia, todettiin kannanotossa ja vaadittiin maatalouspolitiikkaan perusteellista suunnanmuutosta. Verotuksessa painotettiin erityisesti pieni- ja keskituloisten verotuksen helpottamista. Hallituksen budjettiesityksen yleislinjaa luonnehdittiin hieman elvyttäväksi ja työllisyyttä tukevaksi. Esityksen loppusumma oli 109,5 miljardia markkaa, mikä merkitsi 8 prosentin kasvua. Sosialidemokraattien kannalta budjettiesityksen myönteisiä puolia olivat perhepolitii- 260

13 kan painottaminen, erityisesti pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan parantaminen, tutkimuksen voimavarojen lisääminen, nuorten ensiasunnon hankkijoiden starttirahan nostaminen sekä varttuneen väestön tarvitsemien palveluiden kehittäminen. Työllisyyden määrärahoja lisättiin, mikä korostui vielä, kun hallitus antoi syksyllä vuosiin 1986 ja 1987 vaikuttavan erityisen työllisyyslisäbudjetin. Veroista sopiminen muodostui hallituksen budjettiriihen visaisimmaksi kysymykseksi. Keskustalaisen valtiovarainministerin esitykset olisivat johtaneet suurituloisten verotuksen tuntuvaan keventymiseen. Lopulta sovittiin, että veroasteikkoihin tehdään 4 prosentin suuruinen inflaatiotarkistus ja samalla tarkistetaan tuntuvasti sosialidemokraattien tärkeiksi katsomia vähennyksiä. Mm. alle kouluikäisten lasten perheiden lastenhoitovähennys nostettiin lähes kaksinkertaiseksi eli markkaan. Se tuo etua niille, jotka palkkaavat lapsenhoitajan tai maksavat päivähoitomaksuja. Omaisuustulovähennyksen korotuksen vastapainoksi nostettiin sosialidemokraattien vaatimuksesta vuokratulovähennystä vuokraasuntojen tarjonnan turvaamiseksi. Tulo- ja varallisuusverotuksen kevennykset nousivat 1,6 miljardiin markkaan. SOSIALIDEMOKRAATTISET RYHMÄPUHEENVUOROT Pertti Paasion pitämässä ryhmäpuheenvuorossa talouspoliittisesta selonteosta toukokuussa korostettiin talouden näkymien muutoksia mm. öljyn hinnan alenemisen johdosta. Samoin todettiin, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden johdosta maamme energiapoliittiset suunnitelmat joutuvat uudelleenharkittaviksi ja johtavat aikaisemmin harkituista poikkeaviin suunnitelmiin. Teollisuuden kilpailukykyä parantamaan tarkoitettu energiaverouudistus on ryhmän mukaan käytettävä täysimääräisesti työllisyyden hyväksi. Ryhmän aloitteesta laadittu asumiskustannuksia alentava paketti sai tunnustusta osakseen. Energiaverouudistuksen toteuttamisen ehdoksi asetettiin, etteivät asumiskustannukset nouse. Ryhmäpuheenvuorossa esiteltiin eduskuntaryhmän budjettikannanottoa. Siinä kiinnitettiin myös huomiota Suomen Pankin asemaan. Talouspolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että kaikki merkittävät osatekijät toimivat samansuuntaisesti. Kuluneenkin kevään tapahtumat saattavat miettimään, missä määrin Suomen Pankin kokonaisratkaisuja voidaan ennustaa ja mihin mittaan pankin toiminta on kansanedustuslaitoksen ja sen ao. elinten ohjattavissa. Ryhmäpuheenvuorossa todettiin hallituksen talouspolitiikan hyvät tulokset. Selonteossa mainittu kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulon lisäys on kuitenkin yksittäisten kansalaisten kannalta vain keskimääräinen tilastoluku, joka työttömän ja monen muun kohdalla on vailla arkielämän todellisuutta. Menestyksellisen talouspolitiikan synnyttämät voimavarat tuleekin päätöksenteon kautta suunnata painotetusti heikoimmassa asemassa olevien elämäntilanteen parantamiseen. Kokoomuksen välikysymyksestä Tshernobyl-tiedotuksesta pidetyssä ryhmäpuheenvuorossa toukokuussa Pekka Myllyniemi totesi, ettei tilanne missään vaiheessa muodostunut sellaiseksi, että olisi tarvinnut harkita väestön suojaustoimenpiteitä eikä erityisen kriisiorganisaation toimintaan saattamista. Välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle säteily Suomessa ei ole aiheuttanut. Ihmisten mielissä olevaa pelkoa ja epätietoisuutta ei tiedotuksella kuitenkaan pystytty poistamaan. 261

14 Suomen energiapolitiikkaa koskevassa ryhmäpuheenvuoron osassa edellytettiin sähkön säästämismahdollisuuksien, lisätarvelaskelmien ja energiantarpeen tyydyttämistapojen uudelleenarviointia. Hallituksen on selvitettävä myös, mitä vaikutuksia ydinvoimasta luopumisella olisi ja esitettävä selvityksen tulokset julkisesti keskusteltaviksi. Pertti Paasion budjetin lähetekeskustelussa pitämässä ryhmäpuheenvuorossa ilmaistiin ryhmän tuki hallituksen talouspoliittiselle linjalle ja budjettiesityksen yleisilmeelle. Paasio kuvasi lähes vaalikauden toimineen hallituksen talouspolitiikan tuloksia seuraavilla tunnusluvuilla: Kotitalouksien ostovoima on vuonna prosenttia suurempi kuin vuonna Tuotamme silloin myös 11 prosenttia enemmän palveluita kuin vaalikauden alkaessa. Valtiontalouden tila on hyvä. Valtionvelka on suhteessa bruttokansantuotteeseen 14 prosenttia eli kansainvälisesti varsin alhainen. Inflaatiovauhti supistuu vuoden prosentista vuoden ,5 prosenttiin. Budjettiesityksen myönteisenä puolena Paasio piti sen lapsi- ja nuorisomyönteisyyttä. Toimia lapsiperheiden ja nuorten hyväksi on kuitenkin määrätietoisesti jatkettava. Paasio käsitteli laajasti myös työllisyyden hoitoa, jossa on otettava huomioon teollisuuden rakennemuutoksen aiheuttama työttömyyden rakennemuutos. Oikeiden ratkaisujen tekeminen on elintärkeää mm. työllisyyskoulutuksessa. Paasio painotti tässä yhteydessä mm. koulutusrahastojen aikaansaamisen tärkeyttä. Työllisyyslisäbudjetista ryhmäpuheenvuoron pitänyt Anna-Liisa Piipari totesi, että esityksessä pyritään vaikuttamaan työllisyystilanteeseen sekä suorilla työllistävillä toimenpiteillä että vahvistamalla yleisemmin talouden ja työllisyyden pohjaa. Työnantajan sosiaaliturvamaksun keskimäärin yhden prosenttiyksikön alennus on työvoimavaltaisille yrityksille tuntuva kustannusten helpotus. Piipari totesi, että parasta työllisyyspolitiikkaa on turvata tuotantorakenteen ajanmukaisuus ja tehokkuus. Valtionyhtiöillä on tässä suuri merkitys. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että valtionyhtiöiden kehittämiseen tulisi vuosittain sijoittaa yhteensä vähintään se määrä, mikä niistä valtiolle kertyy osinkoina ja tuloverona. Anna-Liisa Piipari peräsi puheenvuorossa myös verouudistuksen toteuttamista. Hallituksen ulkomaankauppapoliittisesta selonteosta pidetyssä ryhmäpuheenvuorossa Erkki Liikanen totesi, että suomalaisten tuotteiden menestys maailmankaupassa on entistä enemmän riippuvainen työntekijäin ammattitaidosta, työnteon yleisistä edellytyksistä sekä teknologian ja tutkimuksen tasosta. Idänkaupasta puhuessaan Liikanen sanoi, että Suomen on monipuolistettava Neuvostoliitosta tapahtuvaa tuontia. Koneiden ja laitteiden osalta Suomi on yksi suurimpia Neuvostoliiton asiakkaita, mutta eteenpäin on päästävä. Erkki Liikanen sanoi, että suomalaisten yritysten markkinointitiedon ja neuvostoliittolaisen tuotannon etuja olisi kyettävä paremmin yhdistämään. Kun Neuvostoliitto panee toimeen talouden vauhdittamisohjelmaa, tulee se merkitsemään lisää itsenäisyyttä yrityksille. Yhteistyömuodot myös suomalaisten yritysten kanssa tullevat kevenemään. Liikanen mainitsi niin ikään yhteisyritysten tarjoamat mahdollisuudet. Budjetin palautekeskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Peter Muurman käsitteli talouspolitiikan näkymiä. Hän totesi, ettei talouspolitiikan pääongelma ole kasvun heikkous, vaan hinta-ja kustannuspaineet. Vaikka inflaatio on Suomessa saatu hidastumaan, on hi- 262

15 dastuminen ollut riittämätöntä. Emme ole päässeet tavoiteeseen eli OECD-maita hitaampaan inflaatioon. Muurman painotti, että Suomen markan arvon puolustaminen sekä hinta- ja kustannuspaineiden tehokas hillitseminen ovat lähiaikojen talouspolitiikan keskeisiä tehtäviä. Sitoutuminen markan arvon puolustamiseen tulee olla vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen ydinkysymyksiä. Lisäksi olisi perusteltua revalvoida markka valuuttaputken sisällä ennen kevään 1986 minidevalvaatiota vallinneeseen kohtaan. Se katkaisi viimeisetkin devalvaatiospekulaatiot ja auttaisi korkotason laskemista. Työttömyysturvaselonteosta käytetyssä ryhmäpuheenvuorossa Tarja Halonen kiinnitti huomiota mm. osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturvan ongelmiin. Osa-aikatyöntekijöiden saaminen täysin samanarvoiseen asemaan muiden työntekijöiden kanssa on välttämätöntä. Perusteltua olisi myös poistaa alle 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien turvassa 200 päivän jälkeen oleva alenema. Sille ei ole mitään sosiaali- tai työllisyyspoliittisia syitä. Sairaiden työttömien työttömyysturvaa on parannettava. Tarja Halonen korosti niin ikään tarvetta saada työvoimahallinnolle riittävät resurssit. Perhepoliittisesta selonteosta ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Aimo Ajo painotti kunnallisen päivähoitopaikan takaamisen tärkeyttä. Hän muistutti, että on virheellistä puhua joko kotona hoidettavista tai päivähoidossa olevista lapsista. Jokaisen lapsen ensisijainen hoitopaikka on koti. Myös työssä käyvät vanhemmat hoitavat itse lastaan. Kotona tapatuvan hoidon lisäksi he tarvitsevat täydentäviä palveluita, ennen kaikkea turvallisen ja korkeatasoisen päivähoitopaikan. Aimo Ajo sanoi, että pienten lasten vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan. Järjestely on kuitenkin toteutettava niin, että pieni- ja keskituloisetkin voivat käyttää sitä hyväkseen eli ansionmenetys on korvattava. Vanhempainlomaa on jatkettava siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. JULKILAUSUMAT JA KANNANOTOT Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antoi huhtikuussa kannanoton työllisyydestä. Korkotasoa on pikaisesti alennettava. Teollisuuden kilpailuasemaa parantavat valtiovallan toimet on käytettävä täysimääräisesti työllisyyden takaamiseen. Finanssipolitiikan elvytyspainotteista linjaa on jatkettava. Ryhmä painotti talouspolitiikan ensisijaisuuta työllisyyden hoidossa. Sillä on luotava edellytykset yhteiskunnan kehittämiselle ja uusille työpaikoille valtion ja kuntien sektorilla. Työpaikkoja on perustettava terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon, päivähoitoon ja kulttuuritoimeen. Valtion omien liikelaitosten on otettava entistä paremmin huomioon työllisyysnäkökohdat. Ryhmä edellytti myös työllisyyslain antamista pikaisesti eduskuntaan. Katumaksulakia koskevassa ryhmätoimikunnan kannanotossa huhtikuussa edellytettiin, että hallituksessa valmisteilla olevan katumaksulain muutoksen on johdettava asuinkiinteistöjen katumaksun alenemiseen ja nykyisen lain sisältämien epäkohtien poistamiseen. Energiaverouudistuksesta 5.6. tekemässään päätöksessä ryhmä totesi, että energiavero- 263

16 uudistus ja toimet asumiskustannusten alentamiseksi ovat kokonaisuus, joka turvaa työllisyyttä asumiskustannuksia lisäämättä. Ryhmä hyväksyy uudistuksen edellyttäen, että kokonaisuus toteutuu. Samalla eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus seuraa energiaverouudistuksen vaikutuksia ja huolehtii siitä, että teollisuus käyttää saamansa verohyödyn täysimääräisesti työllisyyden turvaamiseen. Kesäkuussa ryhmä yhtyi puoluetoimikunnan kannanottoon Etelä-Afrikasta. Sosialidemokraatit vetosivat muihin eduskuntaryhmiin, jotta ne tekisivät ehdotuksen pohjoismaisen ulkoministerikokouksen järjestämisestä. Kokouksessa tulisi sopia kauppasaarron toteuttamisesta Etelä-Afrikkaa vastaan ja SADCC-maiden tukemisesta. Elokuussa pidetyn kesäkokouksen sisäpoliittisessa julkilausumassa edellytettiin, että vuoden 1987 tulo-ja menoarvio on laadittava työllisyyttä tukevaksi. Talouspolitiikan tavoitteena on pidettävä tehokasta työllisyyspolitiikkaa. Työvoimavaltaisen pienen ja keskisuuren teollisuuden toimintaedellytyksiä on parannettava. Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys uusien työpaikkojen syntymiselle on tunnustettava. Työttömyysturvaa on parannettava eduskunnan edellyttämällä tavalla. Sosialidemokraatit eivät hyväksy yhteisten palvelujen kaupallistamista. Niiden määrätietoinen kehittäminen on oikeudenmukaista yhteiskuntapolitiikkaa. Kansanterveyspalvelut on saatettava toimimaan täysipainoisesti koko maassa. Ensiasunnon saantia on helpotettava. Opintorahan muotoista opintotukea on korotettava. Elintarvikkeiden hintoja on alennettava. Kesäkokous vetosi myös Suomen markan arvon puolesta. Ulopoliittisessa julkilausumassaan kesäkokous tuki pohjoismaiden tavoitetta saada YK:n turvallisuusneuvostolta päätös Etelä-Afrikan julistamiseksi talousboikottiin. Samalla ryhmä vaati, että olennainen osa Suomen kehitysyhteistyön kasvusta suunnataan etulinjan maiden eli SADCC-maiden tukemiseen. Nicaragualle annettavaa taloudellista ja humanitääristä apua on korotettava. Äänioikeuden juhlapäivänä antamassaan kannanotossa ryhmä totesi, että kansanvaltaa on edelleen syvennettävä ja laajennettava. Suomalainen yhteiskunta ei ole vielä valmis. Myönteisten kehityslukujen taakse kätkeytyy vielä hätää, puutetta ja syrjäytyneisyyttä> Niiden poistamiseksi tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteisiä ponnistuksia. Sosialidemokratia torjuu pyrkimykset paluusta itsekkyyden yhteiskuntaan. Lokakuussa ryhmä kiinnitti huomiota valtionyhtiöiden teollisuuspoliittiseen merkitykseen. Valtionyhtiöitä on kehitettävä jatkossakin päättäväisesti. Niiden pääomanmuodostus on turvattava ja rahoitusohjelma toteutettava tehokkaasti ja täysimääräisesti. Valtionyhtiöön on sijoitettava vähintään 10 prosenttia sen käyttöomaisuusinvestointien määrästä ja valtionyhtiöiden yhteensä vähintään sama määrä, minkä valtionyhtiöt tuottavat valtiolle osinkoja ja tuloveroja. Teollisuudessa meneillään olevassa rakennemuutoksessa on turvattava työntekijöiden asema kaikissa sopeuttamisvaiheissa. Työnantaja on lainsäädännöllä velvoitettava yhteistyöhön yrityksen työntekijöiden ja viranomaisten kanssa merkittävissä rationalisointi-investoinneissa. Marraskuussa sähköhuollon turvaamisesta antamassaan kannanotossa asetuttiin tukemaan neljän lauhdutusvoimalaitoksen rakentamista. Niistä tulisi hiilikäyttöiset Poriin ja Kot- 264

17 kaan sekä turvekäyttöiset Haapavedelle ja Pudasjärvelle. Eduskuntaryhmä totesi, että koskiensuojelulain hyväksyminen hallituksen esityksen mukaisena nopeuttaa Pudasjärven turvevoimalan rakentamista. Ryhmän toimikunta vaati tammikuussa myrkkyjen valvonnan tehostamista. Kotkan ympäristöonnettomuus on paljastanut vakavia puutteita myrkyllisten aineiden valvonnassa ja myöskin onnettomuudesta tiedottamisessa. Toimikunta korosti myrkkylainsäädännön aikaansaamisen tärkeyttä. Ennen sitä on kiinteytettävä viranomaisten ja teollisuuden yhteistyötä. Toimikunta kehotti kunnallisia viranomaisia tutkimaan, onko kunnallisilla luottamuselimillä riittävät ja selkeät ohjeet myrkkyvahinkojen ehkäisemiseksi, niistä tehokkaasti tiedottamiseksi ja vahinkojen korjaamiseksi. Jos puutteita ilmenee, on keskusjärjestöjen annettava pikaisesti ko. ohjeet kunnille. ALOITTEET Asumistukijärjestelmän kehittäminen, koulutusrahaston aikaansaaminen, työntekijän kollektiivisen irtisanomissuojan parantaminen, syöpäinstituutin perustaminen, selvityksen tekeminen taloudellisesta keskittymisestä ja työttömyysturvan rahoitus olivat Sosialidemokraattisen eduskuntarymän helmikuussa jättämien ryhmäaloitteiden aiheita. Kaikkiaan sosialidemokraattiset kansanedustajat jättivät kevään aloiteaikana 236 raha-asia-aloitetta, 161 toivomusaloitetta ja 10 lakialoitetta. Lakialoitteita on eri aiheista jätetty myös muutoin vuoden kuluessa siten, että lakialoitteita jätettiin yhteensä 41. Ryhmäaloitteena jätettiin esitys autonkuljettajien työaikalain uudistamisesta. Syksyllä sosialidemokraattiset kansanedustajat tekivät 349 raha-asia-aloitetta. RYHMÄN MUU TOIMINTA Erkki Liikasen vetämä ulkopoliittinen kerho, Paavo Lipposen vastuulla oleva talouspoliittinen kerho ja Liisa Jaakonsaaren johdolla toimiva Kautsky-kerho ovat jatkaneet toimintaansa. Kesäkuun alussa ryhmän jäsenet osallistuivat pääkaupunkiseudulla työpaikka- ja tutustumiskäynteihin. Kaikkiaan yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan Sos.dem. piirien kanssa järjestettyjä tilaisuuksia oli 15 ja niihin osallistui 27 ryhmän edustajaa. Kesäkuun 12. päivänä järjestettiin Helsingissä lentolehtisen katujakelu. Sosialidemokraattien tavoitteista pääkaupunkiseudulla kertovaa esitettä, jota oli painettu kappaletta, jakoi 18 ryhmän jäsentä. Toinen lentolehtisten jakelu toteutettiin syksyllä budjetin julkistamisen jälkeen. Ryhmän ohjelmaryhmä järjesti vuoden aikana eri puolilla maata ja myös Tukholmassa "Demari-iltamia". KANSAINVÄLISET YHTEYDET Eduskuntaryhmän valtuuskunta vieraili toukokuussa puheenjohtaja Pertti Paasion johdolla DDR:ssä Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen kansankamariryhmän kutsusta. Toukokuussa ryhmän vieraana kävi Ruotsin Sosialidemokraattisen työväenpuolueen eduskuntaryhmän valtuuskunta puheenjohtaja Ivar Nordbergin johdolla ja vastavierailu Tukholmaan tehtiin 265

18 marraskuussa. Eduskuntaryhmän valtuuskuntaa johti varapuheenjohtaja Anna-Liisa Piipari. DDR:n Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen kansankamariryhmän valtuuskunta, jota johti ryhmän puheenjohtaja, poliittisen toimikunnan jäsen Erich Muckenberger, vieraili puolestaan Suomessa helikuussa SOSIALIDEMOKRAATTINEN HALLITUSRYHMÄ Pääministeri Kalevi Sorsan johtaman sosialidemokraattisen hallitusryhmän jäseniä olivat ympäristöministeri Matti Ahde, ulkomaankauppaministeri Jermu Laine, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom, liikenneministeri Matti Luttinen, sosiaaliministeri Matti Puhakka, sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen ja toukokuun loppuun saakka opetusministeri Kaarina Suonio. Suonion siirryttyä Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi tuli opetusministeriksi Pirjo Ala-Kapee. RYHMÄN SISÄINEN JÄRJESTÄYTYMINEN Vuoden 1986 valtiopäivien alussa ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pertti Paasio, I varapuheenjohtajaksi Pirjo Ala-Kapee ja II varapuheenjohtajaksi Aimo Ajo. Pirjo Ala-Kapeen tultua nimitetyksi opetusministeriksi ryhmä valitsi toukokuussa I varapuheenjohtajaksi Anna-Liisa Piiparin. Ryhmätoimikunnan jäseniä ovat olleet Pertti Hietala, Mats Nyby, Jorma Rantanen, Timo Roos, Mikko Rönnholm ja Kerttu Törnqvist. Anna-Liisa Piiparin tultua valituksi ryhmän varapuheenjohtajaksi tuli hänen tilalleen ryhmätoimikuntaan Liisa Jaakonsaari. Matti Louekoski on toiminut eduskunnan I varapuhemiehenä. Ryhmän rahastonhoitajana on ollut Kerttu Törnqvist. Tilintarkastajina ovat toimineet Peter Muurman ja Riitta Järvisalo-Kanerva varamiehinään Jouko Skinnari ja Markus Aaltonen. Aloiteryhmään kuuluivat Pirjo Ala-Kapee (ministeriksi siirtymiseensä saakka), Anna-Liisa Piipari (keväällä Ala-Kapeen tilalle), Kaj Bärlund, Tarja Halonen, Liisa Jaakonsaari ja Jukka Mikkola. Piiskureina toimivat Aimo Ajo ja Martti Lähdesmäki. Ryhmän sihteerinä on toiminut K. T Ahonen ja lainsäädäntösihteerinä Yrjö Mattila. Tiedotussihteereitä olivat Ulpu Iivari ja Sulo Ikonen, jonka siirryttyä syyskuun alussa eläkkeelle tiedotussihteeriksi valittiin Anna-Liisa Sirjamo. Ryhmän johdon sihteerinä on toiminut Leena Nivalainen ja toimistosihteereinä Raili Jantunen, Ulla-Maija Kesänen ja Rita Laigren. Ryhmä kokoontui vuoden 1986 valtiopäivien aikana 43 kertaa ja ryhmätoimikunta 57 kertaa. Ryhmän kesäkokous pidettiin Porissa ja ryhmätoimikunnan kesäkokous Lieksassa. 266

19 SELOSTUKSIA ERÄISTÄ VUODEN 1986 VALTIOPÄIVILLÄ VALIOKUNNISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perustuslakivaliokunta antoi 51 mietintöä ja 16 lausuntoa. Neuvoa antavaa kansanäänestystä koskeva lainsäädäntö Lainsäädännön tarkoituksena on luoda lainsäädännölliset puitteet neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämisellä. Neuvoa antava kansanäänestys muodostaisi nykyistä edustuksellista järjestelmää täydentävän suoran kansanvallan keinon. Kunkin kansanäänestyksen toimittamisesta päätetään erillisellä lailla, jossa säädetään mm. äänestyksen ajankohdasta, äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista ja vaihtoehtojen tiedottamisesta. Uudistus toteutetaan lisäämällä hallitusmuotoon säännökset neuvoa antavasta kansanäänestyksestä sekä säätämällä laki äänestyksissä noudatettavasta menettelystä. Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen teknisten tarkistusten jälkeen ja eduskunta hyväksyi esityksen lepäämään yli vaalien. HE 1984/251. Tasavallan presidentin vaalitapaa koskeva laki Tasavallan presidentin nykyisen välillisen vaalitavan muuttamista välittömän kansanvaalin suuntaan ehdotettiin siten, että kansalaiset antavat ensisijaisesti äänensä suoraan presidenttiehdokkaalle. Jos joku presidenttiehdokkaista saa tällöin enemmän kuin puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä, tulee hän valituksi. Muussa tapauksessa suorittavat äänestäjien samalla kertaa valitsemat valitsijamiehet presidentin vaalin. Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen huomautusten ja lähinnä teknisten muutosten jälkeen. Laki hyväksyttiin lepäämään yli vaalien, uudet säännökset on tarkoitus saattaa voimaan ennen vuoden 1988 presidentinvaaleja. HE 1984/252. Tasavallan presidentin eräiden valtaoikeuksien tarkistamista koskeva lainsäädäntö Hallitus esitti, että tasavallan presidentin valtaoikeuksia suhteessa eduskuntaan eräin kohdin tarkistetaan. Uudistuksen tarkoituksena on osaltaan vahvistaa eduskunnan asemaa ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on lisäksi, että ministeriön poliittinen vastuu eduskunnalle toimisi nykyistä selkeämmin ja välittömämmin valtiosääntöön kirjoitettujen säännösten perusteella, ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteisiin ei kuitenkaan olennaisesti puututtu. Ne presidentin valtaoikeudet, joita esitys koski, liittyivät hallituksen muodostamiseen, eduskunnan hajotukseen ja hajaannuttamiseen, lain vahvistamatta jättämiseen (vetooikeus) sekä ehdollisen määrärahan vahvistamatta jättämiseen (ns. budjettiveto). Hallituksen muodostumisen osalta ehdotettiin, että eduskunnan olisi oltava koolla hallitusta muodostettaessa. Hallitusta muodostettaessa olisi niin ikään kuultava eduskunnan puhemiestä ja eri ryhmiä. Eduskunnan hajotuksen ja hajaannuttamisen osalta ehdotettiin, että tasavallan presidentin määrättyä uudet vaalit toimeenpantavaksi, eduskunta itse päättäisi työskentelyn lopettamispäivästä ennen uusien vaalien tuloksen vahvistamista. Lain vah- 267

20 vistamatta jättämistä koskeva veto-oikeus ehdotettiin korvattavaksi presidentin oikeudella palauttaa laki seuraaville valtiopäiville eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi. Kansanedustajain raha-asia-aloitteista valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan ehdollisuus ehdotettiin korvattavaksi presidentin oikeudella palauttaa määräraha uuteen eduskuntakäsittelyyn. Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutosten ja lisäysten jälkeen. Lait hyväksyttiin lepäämään yli vaalien. HE 1984/253. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta Hallitus ehdotti lakiehdotusten lepäämäänjättämisaikaa muutettavaksi siten, että lakiehdotus jäisi nykyisen vaalikauden sijasta lepäämään vain toiseksi seuraaviin varsinaisiin valtiopäiviin lepäamäanjättämispäätöksestä. Vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä lepäämään jätetty lakiehdotus jäisi kuitenkin nykyiseen tapaan lepäämään ensimmäisiin kansanedustajain vaalien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin. Lepäämäänj?ttämissäännöstä esitettiin tarkistettavaksi myös siten, että lakiehdotuksen uudessa käsittelyssä olisi mahdollista korjata ehdotuksen muotovirheitä ja tehdä muuttuneiden olojen vaatimia teknisiä korjauksia. Ehdotuksen asiasisältöä ei kuitenkaan saisi muuttaa. Hallitus ehdotti edellisestä poikkeavaa käsittelyjärjestelystä sellaisille lakiehdotuksille, jotka sisältävät säännöksiä kansantaloutta uhkaavien vakavien häiriöiden liventämiseksi välttämättömistä talouselämän valvonta-ja säännöstelytoimenpiteistä. Tällaista lakiehdotusta, jonka voimassaoloaika olisi enintään kaksi vuotta, ei saisi lainkaan jättää lepäämään. Kyseisessä järjestyksessä käsiteltävä lakiehdotus voisi tarkoittaa ulkomaankaupan, ulkomaan maksuliikenteen, hintojen, vuokrien ja palkkojen sekä korkojen ja osinkojen valvontaa ja säännöstelyä. Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutosten jälkeen ja eduskunta hyväksyi esityksen lepäämään vaalien jälkeisille valtiopäiville. HE 1984/254. Puoluelaki uudistettiin Puoluelakia täydennettiin säännöksin, joilla pyrittiin osaltaan tehostamaan puoluerahoituksen valvontaa ja julkisuutta. Puolueen tilintarkastajille asetettiin kelpoisuusehtoja. Tuloslaskelman sisällöstä säädettiin, että tuloslaskelmassa on esitettävä vaalitoiminnasta aiheutuneet tuotot ja kulut. HE 1986/69. Perustuslakivaliokunnan antamat lausunnot Valtiosääntöuudistus työllisti pääosan perustuslakivaliokunnan kevätkauden työajasta, mutta uudistuksen käsittelyn ohella perustuslakivaliokunta antoi eräitä tärkeitä lausuntoja. Näistä mainittakoon liikennevaliokunnalle annettu lausunto kaapelilähetystoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi. Siinä perustuslakivaliokunta laajasti tarkasteli lakiesityksen suhdetta hallitusmuodon 10 :n mukaiseen sanavapauteen sekä oikeuteen kirjallisen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään niitä ennakolta ehkäisemättä. Lakivaliokunnalle annettiin lausunto hallituksen esityksestä naisten ja miesten välistä tasa- 268