Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka: SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka: SUOMI"

Transkriptio

1 Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka: SUOMI Radu Szekely Case studies conducted by Sanna Antola Västra Nylands folkhögskola Karjaa, Finland

2 KIITOKSET Västra Nylands Folkhögskola kiitollisena tunnustaa tähän julkaisuun saadun avun ja tuen. Haluaisimme laajentaa kiitokset koskemaan myös yhtiöitä ja instituutioita, jotka sallivat meidän tutkia tarkoin heidän tekemäänsä työtä osana tapaustutkimuksia; luottamussyistä näitä yhtiöitä ja instituutioita ei voida mainita nimeltä. Tämä julkaisu on lyhyt katsaus Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen, instituutioiden julkaisujen, median ja hallinnon perusteella, sekä suorittamiemme empiiristen tutkimusten avulla. Julkaisu muodostaa osan Euroopan tasolla tuotetuista tapaustutkimusten ja kansallistenraporttien paketista, ja joka osaltaan edisti DVD-sarjaan pohjautuvan koulutusmateriaalin valmistamista, turvautuen Eurooppalaisen Interkulttuurisen työpaikka -projektin (EWI) kansainvälisen jäsenyyden tuomaan asiantuntemukseen. Päivitykset ja lisämateriaali ovat tervetulleita, ja mahdolliset väärät tulkinnat ja ominaisuudet korjataan online versioon (www.eiworkplace.net) heti niistä tiedon saadessamme. Projektin yhteistyökumpppanuus Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka projekti 2004 IE/04/C/F/TH Projektin koordinaattori Dublin City University (Irlanti) Yhteistyökumppanit European Centre for Education and training ECET (Bulgaria) Intertrain (Bulgaria) Institut für Projektbegleitung und Kompetenzentwicklung (Saksa) Human Resource Development Centre HRDC (Kreikka) Västra Nylands Folkhögskola (Suomi) Consorzio Formazione Managerieale Collina Liguorini (Italia) Mangfold I Arbeidslivet (Norja) Academy of Humanities & Economics in Łódz (Puola) Göteborgs Universitet (Ruotsi) University of Westminster (Iso-Britannia) Västra Nylands Folkhögskola Tämän julkaisun sisältö ei edusta Västra Nylands Folkhögskolan virallista politiikkaa, eikä vastuuta sen omistajia millään tavalla. EIW projektitiimi (Västra Nylands Folkhögskola) Suomennos Kannen kuva Radu Szekely Sanna Antola Emmi Tervo Yksityinen kokoelma Yhteystiedot: Radu Szekely Västra Nylands Folkhögskola Strandpromenaden KARJAA Suomi II

3 EIW projektin yhteistyökumppanit. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun minkään osan luvaton kopiointi tai jakelu on kielletty, paitsi mainostarkoituksissa, mikäli EIW projektin yhteistyökumppanit mainitaan lähteeksi. Tämä julkaisu on tehty Euroopan yhteisöjen tuella. Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan yhteisöjen asemaa, eikä siihen myöskään liity mitään vastuuta Euroopan komission osalta. III

4 SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET TAULUKKOLUETTELO II VI JOHDANTO 1 OSA 1: TILANNEANALYYSI 1. YLEISTÄ TAUSTAA KANSALLINEN KONTEKSTI Kulttuurien monimuotoisuuden taustat Suomessa Hallituksen reaktiot Siviiliyhteiskunnan reaktiot Liikemaailman reaktiot Akateemisen yhteisön reaktiot Median reaktiot KULTTUURIEN MONIMUOTOISUUS YKSITYISELLÄ, JULKISELLA JA KOULUTUSSEKTORILLA 2.1 Yksityinen sektori Julkinen sektori Koulutussektori YHTEENVETO JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 72 OSA 2: TAPAUSTUTKIMUKSET 1. Johdanto: Tapaustutkimusten tavoitteet ja käytetyt metodit TAPAUSTUTKIMUS: Työvoimatoimisto 2.1 Johdanto Kysymykset ja haasteet Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Kulttuurikeskus 3.1 Johdanto Kysymykset ja haasteet Johtopäätökset ja suositukset 101 IV

5 4. TAPAUSTUTKIMUS: Sairaala hoitohenkilökunta 4.1 Johdanto Kysymykset ja haasteet Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Teollisuusyritys 5.1 Johdanto Kysymyksiä ja haasteita Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Poliisi 6.1 Johdanto Kysymyksiä ja haasteita Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Sairaala terveydenhoito 7.1 Johdanto Kysymyksiä ja haasteita Johtopäätökset ja suositukset 146 YLEISIÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA 149 LÄHDELUETTELO 155 V

6 List of tables and figures Taulukko 1: Immigration, emigration and net migration, Taulukko 2: Ulkomaalaiset Suomessa, Taulukko 3: Ulkomaiden kansalaiset Suomessa Taulukko 4: Inkerinsuomalaisten maahanmuutto, Taulukko 5: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä, Taulukko 6: Vuonna 2005 myönnettyjen työlupien kokonaismäärä 22 Taulukko 7: Vuonna 2005 myönnettyjen työlupien määrä, ensiluvat 22 Taulukko 8: Vuonna 2005 myönnettyjen työlupien määrä, jatkoluvat 23 Taulukko 9: Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina Taulukko 10: Suomen koulutusjärjestelmän rakenne 65 Taulukko 11: Tilastotietoa peruskoulutuksesta opetuskielen mukaan vuonna VI

7 JOHDANTO Eurooppalaiset työpaikat ovat kokemassa suuria muutoksia. Taloudelliset ja poliittiset muutokset Euroopassa viimevuosikymmenten aikana ovat vaikuttaneet alueella elävien, työskentelevien ja koulutettujen kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymiseen. Euroopan unionin laajentuminen yhdessä mantereen monissa osissa olevaan työvoimapulaan, on luonut tasaisen kasvun liikkuvuudessa niin ETA-maiden välillä, ja niiden ulkopuolelta. Tämä suuntaus todennäköisesti jatkuu ja laajenee, työpaikkojen kasvaessa kulttuurisesti monimuotoiseksi yhteiskunnan mikrokosmokseksi. Kulttuurien monimuotoisuudesta on nopeasti tulossa normi useimmilla alueilla Euroopassa. Jopa heille, joilla on vain vähän kiinnostusta vieraita kulttuureita kohtaan tai seurustelemaan muiden kulttuureiden edustajien kuin omansa kanssa, monet jokapäiväiset tilanteet vaativat nyt interkulttuurista kanssakäymistä, niin työpaikalla, julkisissa palveluissa kuin koulutuslaitoksissa. Tässä uudessa yhteydessä, ihmiset kaikilta työvoiman tasoilta johtajat, työntekijät, asiakkaat niin isäntä-, kuin maahanmuuttajayhteisöstä, löytävät itsensä uudesta tilanteesta, uusien haasteiden edessä, joita varten he eivät välttämättä ole valmiita, eivätkä ole saaneet valmennusta. Nämä kanssakäymiset vaativat uutta ajattelutapaa ja taitoja, jotka vaativat enemmän, kuin mitä riitti oman kulttuurin edustajien kanssa seurusteluun. Organisaatioiden tulee usein miettiä uudestaan nykyiset politiikat ja käytännöt, jotta voitaisiin vastata paremmin uuden kulttuurisesti monimuotoisen työvoiman tarpeet, ja hyötyä paremmin sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tasa-arvo ja rasismi, identiteetti ja arvot ovat kysymyksiä, jotka vaativat uudenlaista huomiota ja kiireellisyyttä, kun interkulttuurisesta kommunikointitaidosta tulee ensisijaisen tärkeää kaikilla elämän osa-alueilla. Kuinka hyvin eurooppalaiset työpaikat ovat vastaamassa tähän uuteen todellisuuteen? Kuinka samankaltaisia ovat eri sektoreiden ja valtioiden esittämät haasteet ja mahdollisuudet? Mitä sudenkuoppia tulee välttää, ja mitä esimerkkejä hyvästä käytännöstä voidaan jakaa EU-maiden välillä? Millainen tarve interkulttuuriselle koulutukselle on, ja miten tähän tarpeeseen voitaisiin parhaiten vastata? Nämä ovat eräitä keskeisiä kysymyksiä, jotka innoittivat kehittämään Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka projektin (EWI, ). Alun perin käsite otettiin käyttöön Irlannissa, DCU:ssa, EIW kehittyi ja laajeni 1

8 kymmenen eurooppalaisen yhteistyökumppanin verkostoksi, ja sen toteuttaminen oli mahdollista EU:n Leonardo da Vinci ohjelman myöntämän rahoituksen myötä. Projektin keskeinen lopputulos on Euroopan kattavan, työpaikkakäytäntöjä koskevan yleiskatsauksen muodostaminen, joka perustuu kansallisiin tilanneanalyyseihin ja työpaikkojen tapaustutkimuksiin. Interkulttuurisen koulutuksen tarpeiden tunnistaminen ja hyvää käytäntöä osoittavat reaktiot, antavat tietoa tehokkaan interkulttuurisen koulutuksen materiaalien tuottamiseen yleiselle eurooppalaiselle tasolle. Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) yhteistyö tuo yhteen kymmenen instituuttia Euroopan pohjois- ja eteläosista, EU:n perustajajäsenistä ja uudemmista jäsenvaltioista, maista, joilla on pitkä kokemus ulkomaalaisten integroimisesta työvoimaan, ja maista, joille tämä on uusi tilanne. Tämä monipuolisuus antaa meille mahdollisuuden tutkia aiheeseen liittyviä kysymyksiä laaja-alaisen näkökulman kautta, jossa on mukana sekä kokemusta, että tuoreita ajatuksia. Tämä kyseinen julkaisu on jaettu kahteen osaan: (1) Kansallinen tilanneanalyysi ja (2) Tapaustutkimukset. Tilanneanalyysi tutkii nykyistä interkulttuurista työpaikkaa Suomessa, keskittyen asioihin kuten kulttuurisen monimuotoisuuden konteksti Suomessa, alat, joille maahanmuuttajat ja vähemmistöt luultavimmin työllistyvät, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asema sekä hallituksen, liikemaailman ja siviiliväestön reaktioita näihin muutoksiin. Tapaustutkimukset suunniteltiin tilanteen ja olojen arvioimiseksi. Suomessa olemme tutkineet kulttuurikeskusta, kahta eri sairaalaa (eri näkökulma), teollisuusyritystä, poliisia ja työvoimatoimistoa. Olemme pyrkineet arvioimaan tilannetta niin johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmista. Tämän raportin ensisijainen tavoite on löytää esimerkkejä hyvästä käytännöstä ja tehdä suosituksia, jotka voivat avustaa päättäjiä ja harjoittajia heidän yrityksissään luoda harmoninen interkulttuurinen työpaikka ja edistää oppimisen kulttuuria. Raportti tähtää myös tuottamaan informaatiota työntekijöille, jotka suunnittelevat Suomeen muuttamista sekä antamaan tietoja ulkomaalaisen työvoiman tarpeessa oleville paikallisille työnantajille politiikasta ja suoritettavista vaiheista, jotta varmistettaisiin helpompi ja tehokkaampi integraatio työpaikalle. 2

9 Tämä raportti ei ole millään tavoin kaiken kattava; välttämätön valitsemisprosessi pakotti meidät jättämään paljon materiaalia ulkopuolelle. EIW projektin yhteistyökumppanit haluaisivat kuulla palautetta sinulta, lukija ja lopullinen käyttäjä, tässä raportissa esitetystä tiedosta. Vierailkaa EIW:n verkkosivuilla jatkokeskusteluja ja konsultaatiota varten (www.eiworkplace.net). 3

10 OSA 1: TILANNEANALYYSI 1. Yleistä taustaa - kansallinen konteksti Suomi on yksi niistä Euroopan unionin reunavaltioista, joissa siirtolaisvirta on vasta hiljattain vaihtunut maastamuutosta maahanmuuttoon. Tämä muutos on heijastunut väkevästi suomalaiseen yhteiskuntaan, osittain muutoksen nopean tapahtumisen ja perinteisesti homogeenisen kansallisen identiteetin takia. Homogeenisyydestään huolimatta, tämä kansallinen identiteetti sallii odottamattomat kaavasta poikkeavuudet. Vaikkakin ruotsinkielisten määrä koko väestöstä on vain 6%, Suomi toteuttaa kaksikielisyyttä onnistuneesti, sekä suomen että ruotsin ollessa virallisia kieliä. Suomessa on myös muita perinteisiä, vaikkakin pieniä vähemmistöjä, kuten romaanit, juutalaiset, tataarit, venäläiset ja saamelaiset, alkuperäiskansa, jonka jäsenet asuvat nykyään lähinnä maan pohjoisosissa. Näiden perinteisten vähemmistöjen lisäksi Suomessa on muita etnisiä ryhmiä, jotka muodostavat alle 2% maan väestöstä. Tämä tuntuukin heijastelevan melko hyvin suomalaisten pitkäikäistä oletusta siitä, että on monta syytä lähteä Suomesta, mutta vain muutama riittävän hyvä syy muuttaa sinne (SITRA s.7). Ymmärtääkseen tämän näkökannan, on ensin oltava tietoinen maan laajemmasta sosiohistoriallisesta taustasta. 1.1 Kulttuurien monimuotoisuuden taustat Suomessa "Kiilavaltiosta siltavaltioon" Suomen työministeriön julkaiseman, maahanmuuttajatyöntekijöille suunnatun tiedotus materiaalin mukaan 1, Suomi on länsimainen valtio, jonka geopoliittinen sijainti idän ja lännen välillä on vaikuttanut suuresti maan elämään. Sijainti on myös perustana rikkaalle kulttuuriperimälle, joka yhdessä yksilöllisten pohjoisten olojen kanssa toimii voimanlähteenä elämässä ja työnteossa. 1 Dokumentti on saatavilla (englanniksi) osoitteessa: 4

11 Suomen maantieteellinen sijainti sekä idän että lännen reunalla on aina muovannut Suomen sosiaalisia ja kulttuurisia puitteita. Suomi on vuosisatojen ajan nähty joko puskurivaltiona tai siltana idän ja lännen välillä. Pitkä historia vieraiden valtojen alaisena, kuten tulemme myöhemmin tässä raportissa huomaamaan, näyttää vaikuttaneen kansalliseen itsetietoisuuteen, sekä asenteisiin uusia tulokkaita kohtaan. Historian merkitys näkyy myös selvästi maahanmuuttajia koskevissa kansallisissa strategioissa, ja tästä johtuen Suomi on ollut etnisesti varsin homogeeninen ensimmäisestä maailmansodasta aina 1990-luvulle saakka. Tämän lisäksi Suomi pysyi maaseutuyhteiskuntana pitkän aikaa, kaupungistumisen alkaessa Suomessa myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Vuosikausia kestänyt "pakotettu neutraalius" ennen vuotta 1990, vaikutti ihmisten tietoisuuteen niin, että jopa tänäkin päivänä monet suomalaiset kokevat poliittisesti aroista asioista (esim. toinen maailmansota, Karjalan menettäminen Neuvostoliitolle, jne.) julkisesti puhumisen vaikeana. Suomen pikainen kansainvälistyminen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on ollut toisen maailmansodan jälkeisen nopean teollistumisen ja kaupungistumisen prosessin lisäksi olennainen jakso maan yhteiskunnan kehittymisen historiassa. Rautaesiripun laskeutumisen ja globalisaation viimeaikaisen kiihtymisen myötä, Suomi on ottanut takaisin paikkansa siltana idän ja lännen välillä. Tämän asenteen vaikutukset alkavat jo näkyä kulttuurirelativismin ja suvaitsevaisuuden saralla, eikä vain poliittisessa mielessä (Suomen painottaessa läheisempien suhteiden luomista Aasiaan, Venäjälle ja Eurooppaan tärkeänä kaikilla rintamilla), mutta myös kulttuurin alalla (lukuisat yhteistyöprojektit aasialaisten ja eurooppalaisten organisaatioiden kanssa ovat rahoitettu suomalaisten antamilla lahjoituksilla). Vaikutukset näkyvät myös liikesektorilla (esim. Suomen valtiollinen lentoyhtiö, FINNAIR, on saavuttanut eurooppalaisten keskuudessa maineen porttina Venäjälle ja Aasiaan, sekä päinvastoin, työllistäen useita aasialaistaustaisia henkilöitä palvelemaan näillä reiteillä) Nykyiseen tilanteeseen johtaneet historialliset kehitysvaiheet Suomen itsenäistyessä vuonna 1917, suomalaiset olivat asuneet maassa jo useita tuhansia vuosia. Suurimman osan tuosta ajasta kohtalolla tuntui olevan kieroutuneita suunnitelmia heidän varalleen. Suomalaiset olivat henkilökohtaisen itsenäisyyden kiihkeitä kannattajia, mutta valtiollinen itsenäisyys antoi odottaa itseään aina viimevuosisadan alkuun saakka. He olivat kansaa, joka ei kohdistanut vaatimuksia naapurimaitaan kohtaan, mutta olivat 5

12 rajanaapureidensa vallan alaisina lähes 700 vuoden ajan. He olivat rauhaa rakastava kansa, mutta joutuivat lukuisiin sotiin, joista hyötyivät vähän, menetysten ollessa suuria. Maa, kaikesta kauneudestaan huolimatta oli karu ja ankara, usein jättäen ihmiset vain niukan toimeentulon varaan, silti he tarrautuivat maahansa ennennäkemättömän omistautuneesti. Eristäytyneisyys lisäsi sekä suomalaisten omia koettelemuksia että vuosisatoja ulkopuolisten mielissä vallinnutta salaperäisyyden tunnetta tuosta pohjoisesta valtiosta. Suomi oli pitkän aikaa vailla mitään yhtenäistä poliittista tai sosiaalista järjestöä, joka olisi yhdistänyt vähälukuiset ja laajalle alueelle hajautuneet asumukset, niinpä Ruotsin valtakunnan oli helppo ottaa Suomi haltuunsa keskiajalla, ja pitää suomalaiset vallan alaisina vuoteen 1809 asti. Tänä aikana ruotsista tuli miltei kaikkien virallisten asioiden, koulutuksen ja kirjallisuuden kieli, suomen säilyttäessä asemansa kansankielenä. Alueesta tuli niin pelinappula kuin taistelutannerkin toistuvissa Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa, Ruotsin lopulta luovuttaessa sen Venäjälle 1800-luvun alussa. Vuodesta 1809 vuoteen 1917 Suomi oli autonominen suurruhtinaskunta osana Venäjän imperiumia. Ruotsi säilytti asemansa yleiskielenä läpi Venäjän vallan ajan, suomen vähitellen vallatessa alaa, ja 1930-luvulta lähtien voimmekin seurata nationalismin hengen kiteytymistä suomen noustessa kommunikaation kieleksi. Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917, maasta tuli kaksikielinen. Vuoden 1919 perustuslain mukaan sekä suomi että ruotsi ovat Suomen tasavallan virallisia kieliä. Ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvien määrä on nykyisin vain alle 6% väestöstä, kun vielä vuonna 1920 se oli noin 11% (Hannikainen 1996). Ruotsalaisuudella on ollut merkityksellinen osa Suomen historiassa, ja siksi nykypäivän ruotsinsuomalaiset ovat ambivalentissa asemassa. Ruotsin vallan ajasta lähtien, aina luvun viimeisille vuosikymmenille asti, yläluokka Suomessa oli ruotsinkielinen. Enemmistö suomalaisista, kuten talonpojat, kalastajat ja muut maaseudun asukkaat omasivat kuitenkin vain vähän, jos ollenkaan yhteyksiä poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin. Huomionarvoinen yksityiskohta on myös se, että Suomalaiskansallinen liike, joka alkoi 1800-luvun alkupuoliskolla, oli suurimmilta osin ruotsinkielisen yläluokan edustajien muodostama ja johtama. Suomenruotsalaisten kuuluminen väestön yläluokkaan on stereotypia, jonka syntyminen ja ylläpitäminen on vaikuttanut suomenkielisen väestön ryhmäajatteluun, ja nämä 6

13 kysymykset ovat julkisen keskustelun puheenaiheita vielä tänäkin päivänä (Liebkind 1995). Vastikään Turkuun avattu yökerho antaa merkityksettömältä vaikuttavan esimerkin suomenruotsalaisiin yhä yhdistetystä elitistisestä imagosta. Uudessa mainoksessaan yökerho (jonka ruotsinkielinen nimikin, Åbo Diskotek, tukee stereotypiaa) kuuluttaa olevansa paikka "paremmalle väelle" (alkuperäisesti "bättre folk ). Termi "bättre folk" yhdistetään yhä vahvasti ruotsinkieliseen vähemmistöön, vaikka sen jäsenet eivät enää muodosta Suomen yläluokkaa, eivätkä maan poliittista eliittiä. Verrattuna suomenruotsalaisiin, muut "vanhat" vähemmistöt ovat pieniä; saamelaisia on n. 7000, romaneja ja juutalaisia sekä tataareja n kumpaisiakin. Vähäisemmästä painoarvosta politiikassa johtuen, saamelaisten asema Suomessa ei ole aivan yhtä etuoikeutettu kuin mitä se on naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 1991 saamen kieli sai puolivirallisen aseman saamelaisten asuinalueella Pohjois-Suomessa. Toinen tärkeä parannus vuodesta 1991 lähtien on eduskuntalain perustuslaissa oleva saamelaisia koskeva lisäys (pykälä 52a), jonka mukaan Suomen eduskunta kuulee saamelaisten edustajia (ainakin saamelaiskäräjiä), ennen saamelaisten asioihin vaikuttavien päätösten tekemistä. Suomen perustuslakiin tehtiin alkuperäisvähemmistöjä koskeva lisäys vuonna Tämä lisäys antoi saamelaisille, romaneille, juutalaisille ja tataareille oikeuden harjoittaa ja kehittää omaa kulttuuriaan ja uskontoaan. Samaan aikaan Suomen parlamentti hyväksyi lait, jotka määrittelevät kulttuurisen autonomian sisällön, järjestävät positiivisella tavalla uudelleen saamelaiskäräjät ja parantavat saamelaisten asemaa päätöksenteossa (Hannikainen 1996). Käytännössä tämä tarkoittaa lisää lähetysaikaa valtakunnallisilla radio- ja televisiokanavilla, julkaisujen ja aikakauslehtien tukemista, valtionavun myöntämistä kulttuurija koulutustapahtumiin, jne. Tämä ei ole johtanut positiiviseen diskriminointiin eikä vähemmistöjä suosivaan käyttäytymiseen työ- ja opiskelumaailmassa. Kuitenkin niin saamelaiset kuin Ahvenanmaan saariston ruotsinkieliset asukkaat nauttivat erikoisasemasta EU:n lainsäädännön suhteen, mitä tulee positiiviseen diskriminointiin ja erivapauksien myöntämiseen (lisätietoja osoitteesta Autonomian aikana kymmenet tuhannet venäläiset (pääosin sotilaita, kauppiaita, valtion virkamiehiä ja turisteja) asuivat Suomessa joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Erityisesti 7

14 Venäläisten joukkojen tukikohdat lisäsivät Suomessa asuvien venäläisten lukumäärää huomattavasti. Rauhanaikana sotilaiden lukumäärä oli arviolta , sodan ja levottomuuksien aikana lukumäärä oli luonnollisesti suurempi. Jotkut venäläissotilaat ja merijalkaväessä palvelleet päättivät eläkkeelle siirtymisen koittaessa, jäädä Suomeen. (Nylund-Oja et al. 1995). Suomessa asui noin 6000 venäläistä Suomen itsenäistyessä vuonna Ensimmäistä maailmansotaa ja Venäjän vallankumousta seuranneina muutamina vuosina Suomi vastaanotti yli pakolaista Itä-Euroopan maista. Puolet pakolaisista oli Venäjältä. Vuodesta 1922 lähtien maahanmuuttajien määrä kasvoi entisten venäläissotilaiden muuttaessa venäläisten emigranttien siirtokuntiin Pariisiin, Brysseliin ja Berliiniin luvun lopulla Suomen venäläisyhteisöön kuului noin henkilöä (Nylund- Oja et al. 1995). Nykyään tähän vanhaan venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluu vain noin 3000 edustajaa, mutta suuri määrä "uusia" venäläisiä maahanmuuttajia on asettunut asumaan Suomeen vuoden 1990 jälkeen. Maastamuutosta maahanmuuttoon Kautta maan historian ulkomaalaiset ovat muuttaneet Suomeen asumaan. Vaikkei tätä voida perustella ensisijaisesti työvoiman muuttona, monet asettuivat Suomeen kaupankäynnin tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi. Tähän joukkoon kuuluivat Saksalaiset ja muut Keskieurooppalaiset sekä skandinaaviset kauppiaat ja käsityöläiset. Useissa tapauksissa näiden maahanmuuttajien perustamat yritykset ovat kasvaneet suuryrityksiksi, jotka ovat voimissaan vielä tänäkin päivänä (esim. Fazer Oy, Iittala Oy), ja jotka nähdään osana suomalaista kulttuuri-identiteettiä ja -perintöä. Venäjän vallan aikana ( ), Suomeen muutti pysyvästi venäläisiä ja muita imperiumin alueella asuvia eurooppalaisia etnisten tai uskonnollisten ryhmien jäseniä (esim. tataarit ja juutalaiset). Suomessa on ollut pakolaisia 1500-luvulta lähtien, jolloin ensimmäiset romanit karkotettiin Ruotsista valtakunnan syrjäseudulle, Suomeen. Kaikista näistä näkökohdista huolimatta, Suomi on pitkään ollut maastanmuuttovaltio. Maastamuuttajien lukumäärä oli ennen huomattavasti suurempi verrattuna maahanmuuttajien määrään, käännekohta muuttoliikkeen suunnassa tapahtui 1980-luvun lopulla, jolloin liike oli 8

15 ensimmäistä kertaa pysyvästi päinvastainen. Maastamuutto Viimeisen sadan vuoden aikana yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille, lähes 500,000 ennen toista maailmansotaa, ja 700,000 sen jälkeen. Suurin osa ennen sotaa lähteneistä muuttivat Pohjois-Amerikkaan, kun taas sodan jälkeen 75% maastamuuttajista suuntasi kulkunsa Ruotsiin. Lähes puolet muuttaneista on palannut takaisin Suomeen. Maastamuutto on yleisesti ottaen seurannut talouden kehitystä kohdemaissa siten, että noususuhdanteen aikana se on lisääntynyt ja laskusuhdanteen aikana vastaavasti vähentynyt (Korkiasaari 1992 ja 1993). Viiden vuosikymmenen ajan Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti) ovat olleet yhtenäinen työmarkkina-alue ja passiunioni, jossa on vallinnut sopimus syrjimisen estämisestä yhdessä laaja-alaisten sosiaalisten oikeuksien takaamisesta henkilön muuttaessa yhdestä Pohjoismaasta toiseen. Vuodesta 1954, pohjoismaisen yhtenäisen työmarkkina alueen perustamisesta lähtien, yli miljoona pohjoismaalaista on tarttunut tilaisuuteen liikkua vapaasti pohjoismaiden alueella. Huomionarvoinen piirre Pohjoismaiden välisessä muuttoliikkeessä on alkuperäiseen kotimaahansa muuttaneiden suuri määrä luvun alkupuolelta lähtien siirtolaisvirta Pohjoismaiden välillä on ollut suhteellisen pieni ja on tavannut tasoittua. Myös muuttoliike Pohjoismaiden ja muiden länsieurooppalaisten valtioiden välillä on pysynyt varsin vähäisenä. Muuttoliike Ruotsiin, ja sitä ennen Pohjois-Amerikkaan, on ollut lähinnä työn perään muuttamista etenkin 60- ja 70-luvuilla, jolloin useimmat siirtolaiset etsivät työtä taatakseen perustoimeentulonsa. Tärkeimmät syyt muuttoon olivat Suomen huono työllisyystilanne ja Ruotsissa saatavat suuremmat palkat. Taloudellisista syistä muuttoliike vähentyi huomattavasti 1980-luvulla. Suurimmat vaikuttajat olivat Ruotsin talouden lama ja rakennemuutokset, sekä Suomen taloudellisen tilanteen ja elintason lähentyminen Ruotsin tasolle. Kuten muihin Euroopan maihin suuntautuneen muuttoliikkeen vaikuttimet, ovat nykyisin Ruotsiin muuton syyt ensisijaisesti henkilökohtaisia ja taloudellisesta tilanteesta riippumattomia (Korkiasaari&Söderling 1998). 9

16 Sodan jälkeen maasta muuttaneet suuntasivat useimmiten Ruotsiin, ja vain 25% valitsi toisin. Useimmat näistä olivat naisia, etenkin Länsi- ja Etelä-Eurooppaan muuttaneita tarkasteltaessa. Verrattuna Ruotsiin muuttaneisiin, nämä siirtolaiset olivat hieman vanhempia ja omasivat paremman koulutuksen. Lisäksi muuton syyt ovat olleet varsin erilaiset luvulla avioliitto oli kaikkein tärkein yksittäinen syy Skandinavian ulkopuolelle suuntautuneessa maastamuutossa. Yli puolet naisista muutti maasta avioliiton takia, kun taas miesten keskuudessa yleisimmät syyt olivat määräaikaiset työprojektit, uralla etenemismahdollisuudet sekä kokeilemisen halu ja monipuolisuuden kaipuu (Korkiasaari 1992). Tämän päivän siirtolaiset ovat aikaisempaan verrattuna koulutetumpia, ja suunnittelevat oleskelevansa ulkomailla vain rajoitetun ajan. Muuton syyt ovat nykyisin halu parantaa vieraiden kielien osaamista, mahdollisuudet urakehitykseen ja uusiin elämänkokemuksiin tai tulos henkilökohtaisista ihmissuhteista (Korkiasaari 1992). Maahanmuutto Toisesta maailmansodasta aina 1970-luvun alkupuolelle, Suomi oli varsin suljettu yhteiskunta, eikä ollut houkutteleva vaihtoehto maahanmuuttajille ja Suomeen tulevien ulkomaalaisten määrä oli näin ollen merkityksetön. Lisäksi ne jotka tulivat maahan, tapasivat oleskella siellä vain lyhyen aikaa. Tärkeimmät Suomeen muuttamisen syyt olivat opiskelu, väliaikaiset työprojektit ja avioliitto suomalaisen kanssa. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä pysyi pitkän aikaa kohtalaisen tasaisesti hieman yli asukkaan tienoilla. Tarkka lukumäärä vuonna 1950 oli (0.3% koko väestöstä) ja vielä vuonna 1976 vain luvulla tilanne alkoi vähitellen muuttua, ja 1990-luvun alussa maahanmuuttajien aalto iski Suomeen. Vuodesta 1981 lähtien Suomeen muuttaneiden lukumäärä on ollut suurempi kuin poismuuttaneiden. Tämä johtui osittain pienempien ikäluokkien astuessa työmarkkinoille, jolloin maahanmuuttajien integraatio työelämään onnistui työvoiman kysynnän ansiosta paremmin. Myös työllissyystilanteen yleinen kohentuminen vaikutti maahanmuuttajien määrään yhdessä Ruotsin ja Suomen välisten elinja palkkatasojen eroavaisuuksien tasaantuessa. Taloudellisista syistä Ruotsiin muuttavien 10

17 määrä alkoi laskea, mutta ruotsalaisten maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvoi luvun taloudellisen nousukauden aikoihin. Ruotsiin muuttavien määrä väheni tuntuvasti läpi 1990-luvun alun. Kaikkien aikojen ennätys vuosittaisessa kasvussa tehtiin vuonna 1991, kun muuttovoitto oli Maahanmuuttajia oli tuona vuonna enemmän kuin koskaan sitä ennen, tai sen jälkeen. Lisäksi suuri osa maahanmuuttajista oli muita kuin suomalaisia. Suurimmat ryhmät (5500 henkilöä) koostuivat entisten neuvostomaiden kansalaisista, joista suurin osa inkeriläisiä, paluumuuttajien aseman vuonna 1990 saavuttaneita henkilöitä, joista tuhannet muuttivat Suomeen seuraavana vuonna. Suomi otti vastaan myös 1300 turvapaikan hakijaa Somaliasta. (Suomen tilastokeskus) 1990-luvulta 2000-luvulle asti Suomi on ollut muuttovoittoinen maa. Tosin vuoteen 1991 verrattuna nettosiirtolaisuus pieneni, luvun ollessa alle 3000 vuoteen 2000 mennessä. Tämän jälkeen nettosiirtolaisuus on kasvanut noin 5000 asukkaaseen vuodessa. 11

18 Seitsemän vuotta kestänyt kasvu maahanmuuttajien lukumäärässä tuntui vaihtavan suuntaa vuonna 2002, muuttovoiton tippuessa lähes 5000:een henkilöön vuodessa. Nettosiirtolaisuus vuonna 2002 oli 5222, joista 1993 oli suomalaisia ja maahanmuuttajien määrä väheni vielä vuonna 2004, kun Suomen väestörekisteriin kirjautuneiden ulkomaalaisten määrä oli alle Yllättävä nousu muuttovoiton suhteen koettiin vuonna 2005, kun vuosittainen kasvu oli jälleen yli Syyt tähän nousuun ovat vielä epäselvät, eikä vaikutusta yleiseen suuntaukseen voida vielä ennustaa. Maastamuuton lisääntyi neljän vuoden ajan, kunnes muutos toiseen suuntaan tapahtui jo vuonna 2001, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa ellei hallitus kehitä uutta strategiaa maahanmuuton rohkaisemiseksi vuoden 2007 jälkeen, jotta työmarkkinoiden vaatimukset voitaisiin täyttää. 12

19 1.1.2 Maahanmuuttajaväestön koostumus Suomessa Suomen viranomaiset käyttävät yhä suuressa määrin sanaa "muukalainen" ulkomailla syntyneisiin ja vierasmaalaisiin kansalaisiin viitatessaan. Valtion virkamiehet ja päättäjät ovat vasta hiljattain alkaneet käyttämään sanaa "maahanmuuttaja" entisten vallalla olleiden termien "muukalainen" tai "ulkomaalainen" sijaan, ollessaan tekemisissä Suomessa pysyvästi oleskelevien, mutta ulkomaisten juurien omaavien henkilöiden kanssa. Mitä tahansa termiä sitten käytetäänkin, sillä viitataan uusiin maahanmuuttajiin, jotka eivät ole vielä saaneet suomen kansallisuutta, ja ovat ainoat, jotka ilmenevät tilastoista. Toisen polven maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien lapsia koskevat kysymykset eivät vielä ole ilmestyneet suomalaisen yhteiskunnan esityslistalle, eikä näistä ole vielä tilastotietoja. Julkista keskustelua käydään ennemminkin vasta muutamia vuosia sitten vanhempiensa kanssa maahan muuttaneiden teini-ikäisten usein ongelmallisesta sopeutumisesta yhteiskuntaan. Ottaen huomioon ennen vuotta 1990 maahan muuttaneiden vähäisen lukumäärän, toisen polven maahanmuuttajien määrä on todennäköisesti melko pieni ja ryhmän jäsenet luultavimmin varsin nuoria. Suomen tilastokeskus alkoi tuottaa erityisiä tilastoja maahanmuuttajista vasta 1980-luvun alussa, ja nykyään onkin mahdollista löytää tietoja Suomessa pysyvästi asuvista henkilöistä kansallisuuden, syntymämaan, äidinkielen, iän ja sukupuolen perusteella. Maahanmuuttajien kansalaisoikeuksien saamisesta, työllisyydestä, avioeroista ja seka-avioliitoista on myös tilastotietoja. Tilastot maahanmuuttajien koulutustaustasta ja ammatillisesta pätevyydestä ovat vielä riittämättömiä, sillä maahanmuuttajien ammatti- ja koulutustutkintojen luokittelu on tuottanut ongelmia. Vielä 1980-luvulla tyypillinen maahanmuuttaja oli Ruotsista takaisin Suomeen palaava henkilö, mutta vuodesta 1990 lähtien enemmistö on tullut entisen Neuvostoliiton alueelta, pääosin Venäjältä ja Virosta, suurimman yksittäisen ryhmän ollessa inkeriläiset. Ruotsista tulleiden paluumuuttajien määrä on ollut huomattavasti pienempi, ja suuruusjärjestyksessä seuraavat ryhmät ovat tulleet Somaliasta ja entisestä Jugoslaviasta. Lähes kaikki näiden kahden ryhmän edustajista ovat olleet pakolaisia. Alla oleva taulukko kertoo vuosittaisen kasvun maahanmuuttajien lukumäärässä, sekä maahanmuuttajien jakautumisen 13

20 alkuperämaan perusteella. Ulkomaiden kansalaiset Suomessa Maa, jonka kansalaisuus: Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Ent. Serbia ja Montenegro Irak Thaimaa Saksa Britannia Turkki Iran Yhdysvallat Afganistan Intia Vietnam Bosnia ja Hertsegovina Muut Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä oli1980-luvulla noin 13000, mutta ylitti vuonna Samana aikajaksona ulkomaalaistaustaisten henkilöiden (mukaan luettuna suomen kansalaiset) määrä kasvoi :sta noin :een. Viidentoista vuoden aikana, vuodesta 1990 vuoteen 2004, ulkomaalaisten lukumäärä Suomessa nelinkertaistui. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on silti vielä varsin vähäinen, alle 2% koko väestöstä (5 milj.). Luku on alhaisempi Suomessa kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa (Suomen tilastokeskus). Nopea kasvu on aiheuttanut tietyn asteisia sosiaalisia ongelmia, etenkin luvun alun taloudellisen kriisin aikoihin. Vaikutukset ovat heijastuneet vahvasti myös Suomen 14

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.8.2015 COM(2015) 411 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Liechtensteinin alakohtaisten mukautusten tarkistus FI FI 1. JOHDANTO Euroopan talousalueesta

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI 2/08 Kansalaisuusyksikkö 2.3.2009 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2008 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke Hankkeen esittely Hankkeen sisältö Tavoitteet Prosessi muutoksen

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot