Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka: SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka: SUOMI"

Transkriptio

1 Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka: SUOMI Radu Szekely Case studies conducted by Sanna Antola Västra Nylands folkhögskola Karjaa, Finland

2 KIITOKSET Västra Nylands Folkhögskola kiitollisena tunnustaa tähän julkaisuun saadun avun ja tuen. Haluaisimme laajentaa kiitokset koskemaan myös yhtiöitä ja instituutioita, jotka sallivat meidän tutkia tarkoin heidän tekemäänsä työtä osana tapaustutkimuksia; luottamussyistä näitä yhtiöitä ja instituutioita ei voida mainita nimeltä. Tämä julkaisu on lyhyt katsaus Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen, instituutioiden julkaisujen, median ja hallinnon perusteella, sekä suorittamiemme empiiristen tutkimusten avulla. Julkaisu muodostaa osan Euroopan tasolla tuotetuista tapaustutkimusten ja kansallistenraporttien paketista, ja joka osaltaan edisti DVD-sarjaan pohjautuvan koulutusmateriaalin valmistamista, turvautuen Eurooppalaisen Interkulttuurisen työpaikka -projektin (EWI) kansainvälisen jäsenyyden tuomaan asiantuntemukseen. Päivitykset ja lisämateriaali ovat tervetulleita, ja mahdolliset väärät tulkinnat ja ominaisuudet korjataan online versioon (www.eiworkplace.net) heti niistä tiedon saadessamme. Projektin yhteistyökumpppanuus Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka projekti 2004 IE/04/C/F/TH Projektin koordinaattori Dublin City University (Irlanti) Yhteistyökumppanit European Centre for Education and training ECET (Bulgaria) Intertrain (Bulgaria) Institut für Projektbegleitung und Kompetenzentwicklung (Saksa) Human Resource Development Centre HRDC (Kreikka) Västra Nylands Folkhögskola (Suomi) Consorzio Formazione Managerieale Collina Liguorini (Italia) Mangfold I Arbeidslivet (Norja) Academy of Humanities & Economics in Łódz (Puola) Göteborgs Universitet (Ruotsi) University of Westminster (Iso-Britannia) Västra Nylands Folkhögskola Tämän julkaisun sisältö ei edusta Västra Nylands Folkhögskolan virallista politiikkaa, eikä vastuuta sen omistajia millään tavalla. EIW projektitiimi (Västra Nylands Folkhögskola) Suomennos Kannen kuva Radu Szekely Sanna Antola Emmi Tervo Yksityinen kokoelma Yhteystiedot: Radu Szekely Västra Nylands Folkhögskola Strandpromenaden KARJAA Suomi II

3 EIW projektin yhteistyökumppanit. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun minkään osan luvaton kopiointi tai jakelu on kielletty, paitsi mainostarkoituksissa, mikäli EIW projektin yhteistyökumppanit mainitaan lähteeksi. Tämä julkaisu on tehty Euroopan yhteisöjen tuella. Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan yhteisöjen asemaa, eikä siihen myöskään liity mitään vastuuta Euroopan komission osalta. III

4 SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET TAULUKKOLUETTELO II VI JOHDANTO 1 OSA 1: TILANNEANALYYSI 1. YLEISTÄ TAUSTAA KANSALLINEN KONTEKSTI Kulttuurien monimuotoisuuden taustat Suomessa Hallituksen reaktiot Siviiliyhteiskunnan reaktiot Liikemaailman reaktiot Akateemisen yhteisön reaktiot Median reaktiot KULTTUURIEN MONIMUOTOISUUS YKSITYISELLÄ, JULKISELLA JA KOULUTUSSEKTORILLA 2.1 Yksityinen sektori Julkinen sektori Koulutussektori YHTEENVETO JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 72 OSA 2: TAPAUSTUTKIMUKSET 1. Johdanto: Tapaustutkimusten tavoitteet ja käytetyt metodit TAPAUSTUTKIMUS: Työvoimatoimisto 2.1 Johdanto Kysymykset ja haasteet Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Kulttuurikeskus 3.1 Johdanto Kysymykset ja haasteet Johtopäätökset ja suositukset 101 IV

5 4. TAPAUSTUTKIMUS: Sairaala hoitohenkilökunta 4.1 Johdanto Kysymykset ja haasteet Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Teollisuusyritys 5.1 Johdanto Kysymyksiä ja haasteita Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Poliisi 6.1 Johdanto Kysymyksiä ja haasteita Johtopäätökset ja suositukset TAPAUSTUTKIMUS: Sairaala terveydenhoito 7.1 Johdanto Kysymyksiä ja haasteita Johtopäätökset ja suositukset 146 YLEISIÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA 149 LÄHDELUETTELO 155 V

6 List of tables and figures Taulukko 1: Immigration, emigration and net migration, Taulukko 2: Ulkomaalaiset Suomessa, Taulukko 3: Ulkomaiden kansalaiset Suomessa Taulukko 4: Inkerinsuomalaisten maahanmuutto, Taulukko 5: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä, Taulukko 6: Vuonna 2005 myönnettyjen työlupien kokonaismäärä 22 Taulukko 7: Vuonna 2005 myönnettyjen työlupien määrä, ensiluvat 22 Taulukko 8: Vuonna 2005 myönnettyjen työlupien määrä, jatkoluvat 23 Taulukko 9: Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina Taulukko 10: Suomen koulutusjärjestelmän rakenne 65 Taulukko 11: Tilastotietoa peruskoulutuksesta opetuskielen mukaan vuonna VI

7 JOHDANTO Eurooppalaiset työpaikat ovat kokemassa suuria muutoksia. Taloudelliset ja poliittiset muutokset Euroopassa viimevuosikymmenten aikana ovat vaikuttaneet alueella elävien, työskentelevien ja koulutettujen kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymiseen. Euroopan unionin laajentuminen yhdessä mantereen monissa osissa olevaan työvoimapulaan, on luonut tasaisen kasvun liikkuvuudessa niin ETA-maiden välillä, ja niiden ulkopuolelta. Tämä suuntaus todennäköisesti jatkuu ja laajenee, työpaikkojen kasvaessa kulttuurisesti monimuotoiseksi yhteiskunnan mikrokosmokseksi. Kulttuurien monimuotoisuudesta on nopeasti tulossa normi useimmilla alueilla Euroopassa. Jopa heille, joilla on vain vähän kiinnostusta vieraita kulttuureita kohtaan tai seurustelemaan muiden kulttuureiden edustajien kuin omansa kanssa, monet jokapäiväiset tilanteet vaativat nyt interkulttuurista kanssakäymistä, niin työpaikalla, julkisissa palveluissa kuin koulutuslaitoksissa. Tässä uudessa yhteydessä, ihmiset kaikilta työvoiman tasoilta johtajat, työntekijät, asiakkaat niin isäntä-, kuin maahanmuuttajayhteisöstä, löytävät itsensä uudesta tilanteesta, uusien haasteiden edessä, joita varten he eivät välttämättä ole valmiita, eivätkä ole saaneet valmennusta. Nämä kanssakäymiset vaativat uutta ajattelutapaa ja taitoja, jotka vaativat enemmän, kuin mitä riitti oman kulttuurin edustajien kanssa seurusteluun. Organisaatioiden tulee usein miettiä uudestaan nykyiset politiikat ja käytännöt, jotta voitaisiin vastata paremmin uuden kulttuurisesti monimuotoisen työvoiman tarpeet, ja hyötyä paremmin sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tasa-arvo ja rasismi, identiteetti ja arvot ovat kysymyksiä, jotka vaativat uudenlaista huomiota ja kiireellisyyttä, kun interkulttuurisesta kommunikointitaidosta tulee ensisijaisen tärkeää kaikilla elämän osa-alueilla. Kuinka hyvin eurooppalaiset työpaikat ovat vastaamassa tähän uuteen todellisuuteen? Kuinka samankaltaisia ovat eri sektoreiden ja valtioiden esittämät haasteet ja mahdollisuudet? Mitä sudenkuoppia tulee välttää, ja mitä esimerkkejä hyvästä käytännöstä voidaan jakaa EU-maiden välillä? Millainen tarve interkulttuuriselle koulutukselle on, ja miten tähän tarpeeseen voitaisiin parhaiten vastata? Nämä ovat eräitä keskeisiä kysymyksiä, jotka innoittivat kehittämään Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka projektin (EWI, ). Alun perin käsite otettiin käyttöön Irlannissa, DCU:ssa, EIW kehittyi ja laajeni 1

8 kymmenen eurooppalaisen yhteistyökumppanin verkostoksi, ja sen toteuttaminen oli mahdollista EU:n Leonardo da Vinci ohjelman myöntämän rahoituksen myötä. Projektin keskeinen lopputulos on Euroopan kattavan, työpaikkakäytäntöjä koskevan yleiskatsauksen muodostaminen, joka perustuu kansallisiin tilanneanalyyseihin ja työpaikkojen tapaustutkimuksiin. Interkulttuurisen koulutuksen tarpeiden tunnistaminen ja hyvää käytäntöä osoittavat reaktiot, antavat tietoa tehokkaan interkulttuurisen koulutuksen materiaalien tuottamiseen yleiselle eurooppalaiselle tasolle. Eurooppalainen interkulttuurinen työpaikka (EIW) yhteistyö tuo yhteen kymmenen instituuttia Euroopan pohjois- ja eteläosista, EU:n perustajajäsenistä ja uudemmista jäsenvaltioista, maista, joilla on pitkä kokemus ulkomaalaisten integroimisesta työvoimaan, ja maista, joille tämä on uusi tilanne. Tämä monipuolisuus antaa meille mahdollisuuden tutkia aiheeseen liittyviä kysymyksiä laaja-alaisen näkökulman kautta, jossa on mukana sekä kokemusta, että tuoreita ajatuksia. Tämä kyseinen julkaisu on jaettu kahteen osaan: (1) Kansallinen tilanneanalyysi ja (2) Tapaustutkimukset. Tilanneanalyysi tutkii nykyistä interkulttuurista työpaikkaa Suomessa, keskittyen asioihin kuten kulttuurisen monimuotoisuuden konteksti Suomessa, alat, joille maahanmuuttajat ja vähemmistöt luultavimmin työllistyvät, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asema sekä hallituksen, liikemaailman ja siviiliväestön reaktioita näihin muutoksiin. Tapaustutkimukset suunniteltiin tilanteen ja olojen arvioimiseksi. Suomessa olemme tutkineet kulttuurikeskusta, kahta eri sairaalaa (eri näkökulma), teollisuusyritystä, poliisia ja työvoimatoimistoa. Olemme pyrkineet arvioimaan tilannetta niin johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmista. Tämän raportin ensisijainen tavoite on löytää esimerkkejä hyvästä käytännöstä ja tehdä suosituksia, jotka voivat avustaa päättäjiä ja harjoittajia heidän yrityksissään luoda harmoninen interkulttuurinen työpaikka ja edistää oppimisen kulttuuria. Raportti tähtää myös tuottamaan informaatiota työntekijöille, jotka suunnittelevat Suomeen muuttamista sekä antamaan tietoja ulkomaalaisen työvoiman tarpeessa oleville paikallisille työnantajille politiikasta ja suoritettavista vaiheista, jotta varmistettaisiin helpompi ja tehokkaampi integraatio työpaikalle. 2

9 Tämä raportti ei ole millään tavoin kaiken kattava; välttämätön valitsemisprosessi pakotti meidät jättämään paljon materiaalia ulkopuolelle. EIW projektin yhteistyökumppanit haluaisivat kuulla palautetta sinulta, lukija ja lopullinen käyttäjä, tässä raportissa esitetystä tiedosta. Vierailkaa EIW:n verkkosivuilla jatkokeskusteluja ja konsultaatiota varten (www.eiworkplace.net). 3

10 OSA 1: TILANNEANALYYSI 1. Yleistä taustaa - kansallinen konteksti Suomi on yksi niistä Euroopan unionin reunavaltioista, joissa siirtolaisvirta on vasta hiljattain vaihtunut maastamuutosta maahanmuuttoon. Tämä muutos on heijastunut väkevästi suomalaiseen yhteiskuntaan, osittain muutoksen nopean tapahtumisen ja perinteisesti homogeenisen kansallisen identiteetin takia. Homogeenisyydestään huolimatta, tämä kansallinen identiteetti sallii odottamattomat kaavasta poikkeavuudet. Vaikkakin ruotsinkielisten määrä koko väestöstä on vain 6%, Suomi toteuttaa kaksikielisyyttä onnistuneesti, sekä suomen että ruotsin ollessa virallisia kieliä. Suomessa on myös muita perinteisiä, vaikkakin pieniä vähemmistöjä, kuten romaanit, juutalaiset, tataarit, venäläiset ja saamelaiset, alkuperäiskansa, jonka jäsenet asuvat nykyään lähinnä maan pohjoisosissa. Näiden perinteisten vähemmistöjen lisäksi Suomessa on muita etnisiä ryhmiä, jotka muodostavat alle 2% maan väestöstä. Tämä tuntuukin heijastelevan melko hyvin suomalaisten pitkäikäistä oletusta siitä, että on monta syytä lähteä Suomesta, mutta vain muutama riittävän hyvä syy muuttaa sinne (SITRA s.7). Ymmärtääkseen tämän näkökannan, on ensin oltava tietoinen maan laajemmasta sosiohistoriallisesta taustasta. 1.1 Kulttuurien monimuotoisuuden taustat Suomessa "Kiilavaltiosta siltavaltioon" Suomen työministeriön julkaiseman, maahanmuuttajatyöntekijöille suunnatun tiedotus materiaalin mukaan 1, Suomi on länsimainen valtio, jonka geopoliittinen sijainti idän ja lännen välillä on vaikuttanut suuresti maan elämään. Sijainti on myös perustana rikkaalle kulttuuriperimälle, joka yhdessä yksilöllisten pohjoisten olojen kanssa toimii voimanlähteenä elämässä ja työnteossa. 1 Dokumentti on saatavilla (englanniksi) osoitteessa: 4

11 Suomen maantieteellinen sijainti sekä idän että lännen reunalla on aina muovannut Suomen sosiaalisia ja kulttuurisia puitteita. Suomi on vuosisatojen ajan nähty joko puskurivaltiona tai siltana idän ja lännen välillä. Pitkä historia vieraiden valtojen alaisena, kuten tulemme myöhemmin tässä raportissa huomaamaan, näyttää vaikuttaneen kansalliseen itsetietoisuuteen, sekä asenteisiin uusia tulokkaita kohtaan. Historian merkitys näkyy myös selvästi maahanmuuttajia koskevissa kansallisissa strategioissa, ja tästä johtuen Suomi on ollut etnisesti varsin homogeeninen ensimmäisestä maailmansodasta aina 1990-luvulle saakka. Tämän lisäksi Suomi pysyi maaseutuyhteiskuntana pitkän aikaa, kaupungistumisen alkaessa Suomessa myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Vuosikausia kestänyt "pakotettu neutraalius" ennen vuotta 1990, vaikutti ihmisten tietoisuuteen niin, että jopa tänäkin päivänä monet suomalaiset kokevat poliittisesti aroista asioista (esim. toinen maailmansota, Karjalan menettäminen Neuvostoliitolle, jne.) julkisesti puhumisen vaikeana. Suomen pikainen kansainvälistyminen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on ollut toisen maailmansodan jälkeisen nopean teollistumisen ja kaupungistumisen prosessin lisäksi olennainen jakso maan yhteiskunnan kehittymisen historiassa. Rautaesiripun laskeutumisen ja globalisaation viimeaikaisen kiihtymisen myötä, Suomi on ottanut takaisin paikkansa siltana idän ja lännen välillä. Tämän asenteen vaikutukset alkavat jo näkyä kulttuurirelativismin ja suvaitsevaisuuden saralla, eikä vain poliittisessa mielessä (Suomen painottaessa läheisempien suhteiden luomista Aasiaan, Venäjälle ja Eurooppaan tärkeänä kaikilla rintamilla), mutta myös kulttuurin alalla (lukuisat yhteistyöprojektit aasialaisten ja eurooppalaisten organisaatioiden kanssa ovat rahoitettu suomalaisten antamilla lahjoituksilla). Vaikutukset näkyvät myös liikesektorilla (esim. Suomen valtiollinen lentoyhtiö, FINNAIR, on saavuttanut eurooppalaisten keskuudessa maineen porttina Venäjälle ja Aasiaan, sekä päinvastoin, työllistäen useita aasialaistaustaisia henkilöitä palvelemaan näillä reiteillä) Nykyiseen tilanteeseen johtaneet historialliset kehitysvaiheet Suomen itsenäistyessä vuonna 1917, suomalaiset olivat asuneet maassa jo useita tuhansia vuosia. Suurimman osan tuosta ajasta kohtalolla tuntui olevan kieroutuneita suunnitelmia heidän varalleen. Suomalaiset olivat henkilökohtaisen itsenäisyyden kiihkeitä kannattajia, mutta valtiollinen itsenäisyys antoi odottaa itseään aina viimevuosisadan alkuun saakka. He olivat kansaa, joka ei kohdistanut vaatimuksia naapurimaitaan kohtaan, mutta olivat 5

12 rajanaapureidensa vallan alaisina lähes 700 vuoden ajan. He olivat rauhaa rakastava kansa, mutta joutuivat lukuisiin sotiin, joista hyötyivät vähän, menetysten ollessa suuria. Maa, kaikesta kauneudestaan huolimatta oli karu ja ankara, usein jättäen ihmiset vain niukan toimeentulon varaan, silti he tarrautuivat maahansa ennennäkemättömän omistautuneesti. Eristäytyneisyys lisäsi sekä suomalaisten omia koettelemuksia että vuosisatoja ulkopuolisten mielissä vallinnutta salaperäisyyden tunnetta tuosta pohjoisesta valtiosta. Suomi oli pitkän aikaa vailla mitään yhtenäistä poliittista tai sosiaalista järjestöä, joka olisi yhdistänyt vähälukuiset ja laajalle alueelle hajautuneet asumukset, niinpä Ruotsin valtakunnan oli helppo ottaa Suomi haltuunsa keskiajalla, ja pitää suomalaiset vallan alaisina vuoteen 1809 asti. Tänä aikana ruotsista tuli miltei kaikkien virallisten asioiden, koulutuksen ja kirjallisuuden kieli, suomen säilyttäessä asemansa kansankielenä. Alueesta tuli niin pelinappula kuin taistelutannerkin toistuvissa Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa, Ruotsin lopulta luovuttaessa sen Venäjälle 1800-luvun alussa. Vuodesta 1809 vuoteen 1917 Suomi oli autonominen suurruhtinaskunta osana Venäjän imperiumia. Ruotsi säilytti asemansa yleiskielenä läpi Venäjän vallan ajan, suomen vähitellen vallatessa alaa, ja 1930-luvulta lähtien voimmekin seurata nationalismin hengen kiteytymistä suomen noustessa kommunikaation kieleksi. Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917, maasta tuli kaksikielinen. Vuoden 1919 perustuslain mukaan sekä suomi että ruotsi ovat Suomen tasavallan virallisia kieliä. Ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvien määrä on nykyisin vain alle 6% väestöstä, kun vielä vuonna 1920 se oli noin 11% (Hannikainen 1996). Ruotsalaisuudella on ollut merkityksellinen osa Suomen historiassa, ja siksi nykypäivän ruotsinsuomalaiset ovat ambivalentissa asemassa. Ruotsin vallan ajasta lähtien, aina luvun viimeisille vuosikymmenille asti, yläluokka Suomessa oli ruotsinkielinen. Enemmistö suomalaisista, kuten talonpojat, kalastajat ja muut maaseudun asukkaat omasivat kuitenkin vain vähän, jos ollenkaan yhteyksiä poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin. Huomionarvoinen yksityiskohta on myös se, että Suomalaiskansallinen liike, joka alkoi 1800-luvun alkupuoliskolla, oli suurimmilta osin ruotsinkielisen yläluokan edustajien muodostama ja johtama. Suomenruotsalaisten kuuluminen väestön yläluokkaan on stereotypia, jonka syntyminen ja ylläpitäminen on vaikuttanut suomenkielisen väestön ryhmäajatteluun, ja nämä 6

13 kysymykset ovat julkisen keskustelun puheenaiheita vielä tänäkin päivänä (Liebkind 1995). Vastikään Turkuun avattu yökerho antaa merkityksettömältä vaikuttavan esimerkin suomenruotsalaisiin yhä yhdistetystä elitistisestä imagosta. Uudessa mainoksessaan yökerho (jonka ruotsinkielinen nimikin, Åbo Diskotek, tukee stereotypiaa) kuuluttaa olevansa paikka "paremmalle väelle" (alkuperäisesti "bättre folk ). Termi "bättre folk" yhdistetään yhä vahvasti ruotsinkieliseen vähemmistöön, vaikka sen jäsenet eivät enää muodosta Suomen yläluokkaa, eivätkä maan poliittista eliittiä. Verrattuna suomenruotsalaisiin, muut "vanhat" vähemmistöt ovat pieniä; saamelaisia on n. 7000, romaneja ja juutalaisia sekä tataareja n kumpaisiakin. Vähäisemmästä painoarvosta politiikassa johtuen, saamelaisten asema Suomessa ei ole aivan yhtä etuoikeutettu kuin mitä se on naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 1991 saamen kieli sai puolivirallisen aseman saamelaisten asuinalueella Pohjois-Suomessa. Toinen tärkeä parannus vuodesta 1991 lähtien on eduskuntalain perustuslaissa oleva saamelaisia koskeva lisäys (pykälä 52a), jonka mukaan Suomen eduskunta kuulee saamelaisten edustajia (ainakin saamelaiskäräjiä), ennen saamelaisten asioihin vaikuttavien päätösten tekemistä. Suomen perustuslakiin tehtiin alkuperäisvähemmistöjä koskeva lisäys vuonna Tämä lisäys antoi saamelaisille, romaneille, juutalaisille ja tataareille oikeuden harjoittaa ja kehittää omaa kulttuuriaan ja uskontoaan. Samaan aikaan Suomen parlamentti hyväksyi lait, jotka määrittelevät kulttuurisen autonomian sisällön, järjestävät positiivisella tavalla uudelleen saamelaiskäräjät ja parantavat saamelaisten asemaa päätöksenteossa (Hannikainen 1996). Käytännössä tämä tarkoittaa lisää lähetysaikaa valtakunnallisilla radio- ja televisiokanavilla, julkaisujen ja aikakauslehtien tukemista, valtionavun myöntämistä kulttuurija koulutustapahtumiin, jne. Tämä ei ole johtanut positiiviseen diskriminointiin eikä vähemmistöjä suosivaan käyttäytymiseen työ- ja opiskelumaailmassa. Kuitenkin niin saamelaiset kuin Ahvenanmaan saariston ruotsinkieliset asukkaat nauttivat erikoisasemasta EU:n lainsäädännön suhteen, mitä tulee positiiviseen diskriminointiin ja erivapauksien myöntämiseen (lisätietoja osoitteesta Autonomian aikana kymmenet tuhannet venäläiset (pääosin sotilaita, kauppiaita, valtion virkamiehiä ja turisteja) asuivat Suomessa joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Erityisesti 7

14 Venäläisten joukkojen tukikohdat lisäsivät Suomessa asuvien venäläisten lukumäärää huomattavasti. Rauhanaikana sotilaiden lukumäärä oli arviolta , sodan ja levottomuuksien aikana lukumäärä oli luonnollisesti suurempi. Jotkut venäläissotilaat ja merijalkaväessä palvelleet päättivät eläkkeelle siirtymisen koittaessa, jäädä Suomeen. (Nylund-Oja et al. 1995). Suomessa asui noin 6000 venäläistä Suomen itsenäistyessä vuonna Ensimmäistä maailmansotaa ja Venäjän vallankumousta seuranneina muutamina vuosina Suomi vastaanotti yli pakolaista Itä-Euroopan maista. Puolet pakolaisista oli Venäjältä. Vuodesta 1922 lähtien maahanmuuttajien määrä kasvoi entisten venäläissotilaiden muuttaessa venäläisten emigranttien siirtokuntiin Pariisiin, Brysseliin ja Berliiniin luvun lopulla Suomen venäläisyhteisöön kuului noin henkilöä (Nylund- Oja et al. 1995). Nykyään tähän vanhaan venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluu vain noin 3000 edustajaa, mutta suuri määrä "uusia" venäläisiä maahanmuuttajia on asettunut asumaan Suomeen vuoden 1990 jälkeen. Maastamuutosta maahanmuuttoon Kautta maan historian ulkomaalaiset ovat muuttaneet Suomeen asumaan. Vaikkei tätä voida perustella ensisijaisesti työvoiman muuttona, monet asettuivat Suomeen kaupankäynnin tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi. Tähän joukkoon kuuluivat Saksalaiset ja muut Keskieurooppalaiset sekä skandinaaviset kauppiaat ja käsityöläiset. Useissa tapauksissa näiden maahanmuuttajien perustamat yritykset ovat kasvaneet suuryrityksiksi, jotka ovat voimissaan vielä tänäkin päivänä (esim. Fazer Oy, Iittala Oy), ja jotka nähdään osana suomalaista kulttuuri-identiteettiä ja -perintöä. Venäjän vallan aikana ( ), Suomeen muutti pysyvästi venäläisiä ja muita imperiumin alueella asuvia eurooppalaisia etnisten tai uskonnollisten ryhmien jäseniä (esim. tataarit ja juutalaiset). Suomessa on ollut pakolaisia 1500-luvulta lähtien, jolloin ensimmäiset romanit karkotettiin Ruotsista valtakunnan syrjäseudulle, Suomeen. Kaikista näistä näkökohdista huolimatta, Suomi on pitkään ollut maastanmuuttovaltio. Maastamuuttajien lukumäärä oli ennen huomattavasti suurempi verrattuna maahanmuuttajien määrään, käännekohta muuttoliikkeen suunnassa tapahtui 1980-luvun lopulla, jolloin liike oli 8

15 ensimmäistä kertaa pysyvästi päinvastainen. Maastamuutto Viimeisen sadan vuoden aikana yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille, lähes 500,000 ennen toista maailmansotaa, ja 700,000 sen jälkeen. Suurin osa ennen sotaa lähteneistä muuttivat Pohjois-Amerikkaan, kun taas sodan jälkeen 75% maastamuuttajista suuntasi kulkunsa Ruotsiin. Lähes puolet muuttaneista on palannut takaisin Suomeen. Maastamuutto on yleisesti ottaen seurannut talouden kehitystä kohdemaissa siten, että noususuhdanteen aikana se on lisääntynyt ja laskusuhdanteen aikana vastaavasti vähentynyt (Korkiasaari 1992 ja 1993). Viiden vuosikymmenen ajan Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti) ovat olleet yhtenäinen työmarkkina-alue ja passiunioni, jossa on vallinnut sopimus syrjimisen estämisestä yhdessä laaja-alaisten sosiaalisten oikeuksien takaamisesta henkilön muuttaessa yhdestä Pohjoismaasta toiseen. Vuodesta 1954, pohjoismaisen yhtenäisen työmarkkina alueen perustamisesta lähtien, yli miljoona pohjoismaalaista on tarttunut tilaisuuteen liikkua vapaasti pohjoismaiden alueella. Huomionarvoinen piirre Pohjoismaiden välisessä muuttoliikkeessä on alkuperäiseen kotimaahansa muuttaneiden suuri määrä luvun alkupuolelta lähtien siirtolaisvirta Pohjoismaiden välillä on ollut suhteellisen pieni ja on tavannut tasoittua. Myös muuttoliike Pohjoismaiden ja muiden länsieurooppalaisten valtioiden välillä on pysynyt varsin vähäisenä. Muuttoliike Ruotsiin, ja sitä ennen Pohjois-Amerikkaan, on ollut lähinnä työn perään muuttamista etenkin 60- ja 70-luvuilla, jolloin useimmat siirtolaiset etsivät työtä taatakseen perustoimeentulonsa. Tärkeimmät syyt muuttoon olivat Suomen huono työllisyystilanne ja Ruotsissa saatavat suuremmat palkat. Taloudellisista syistä muuttoliike vähentyi huomattavasti 1980-luvulla. Suurimmat vaikuttajat olivat Ruotsin talouden lama ja rakennemuutokset, sekä Suomen taloudellisen tilanteen ja elintason lähentyminen Ruotsin tasolle. Kuten muihin Euroopan maihin suuntautuneen muuttoliikkeen vaikuttimet, ovat nykyisin Ruotsiin muuton syyt ensisijaisesti henkilökohtaisia ja taloudellisesta tilanteesta riippumattomia (Korkiasaari&Söderling 1998). 9

16 Sodan jälkeen maasta muuttaneet suuntasivat useimmiten Ruotsiin, ja vain 25% valitsi toisin. Useimmat näistä olivat naisia, etenkin Länsi- ja Etelä-Eurooppaan muuttaneita tarkasteltaessa. Verrattuna Ruotsiin muuttaneisiin, nämä siirtolaiset olivat hieman vanhempia ja omasivat paremman koulutuksen. Lisäksi muuton syyt ovat olleet varsin erilaiset luvulla avioliitto oli kaikkein tärkein yksittäinen syy Skandinavian ulkopuolelle suuntautuneessa maastamuutossa. Yli puolet naisista muutti maasta avioliiton takia, kun taas miesten keskuudessa yleisimmät syyt olivat määräaikaiset työprojektit, uralla etenemismahdollisuudet sekä kokeilemisen halu ja monipuolisuuden kaipuu (Korkiasaari 1992). Tämän päivän siirtolaiset ovat aikaisempaan verrattuna koulutetumpia, ja suunnittelevat oleskelevansa ulkomailla vain rajoitetun ajan. Muuton syyt ovat nykyisin halu parantaa vieraiden kielien osaamista, mahdollisuudet urakehitykseen ja uusiin elämänkokemuksiin tai tulos henkilökohtaisista ihmissuhteista (Korkiasaari 1992). Maahanmuutto Toisesta maailmansodasta aina 1970-luvun alkupuolelle, Suomi oli varsin suljettu yhteiskunta, eikä ollut houkutteleva vaihtoehto maahanmuuttajille ja Suomeen tulevien ulkomaalaisten määrä oli näin ollen merkityksetön. Lisäksi ne jotka tulivat maahan, tapasivat oleskella siellä vain lyhyen aikaa. Tärkeimmät Suomeen muuttamisen syyt olivat opiskelu, väliaikaiset työprojektit ja avioliitto suomalaisen kanssa. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä pysyi pitkän aikaa kohtalaisen tasaisesti hieman yli asukkaan tienoilla. Tarkka lukumäärä vuonna 1950 oli (0.3% koko väestöstä) ja vielä vuonna 1976 vain luvulla tilanne alkoi vähitellen muuttua, ja 1990-luvun alussa maahanmuuttajien aalto iski Suomeen. Vuodesta 1981 lähtien Suomeen muuttaneiden lukumäärä on ollut suurempi kuin poismuuttaneiden. Tämä johtui osittain pienempien ikäluokkien astuessa työmarkkinoille, jolloin maahanmuuttajien integraatio työelämään onnistui työvoiman kysynnän ansiosta paremmin. Myös työllissyystilanteen yleinen kohentuminen vaikutti maahanmuuttajien määrään yhdessä Ruotsin ja Suomen välisten elinja palkkatasojen eroavaisuuksien tasaantuessa. Taloudellisista syistä Ruotsiin muuttavien 10

17 määrä alkoi laskea, mutta ruotsalaisten maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvoi luvun taloudellisen nousukauden aikoihin. Ruotsiin muuttavien määrä väheni tuntuvasti läpi 1990-luvun alun. Kaikkien aikojen ennätys vuosittaisessa kasvussa tehtiin vuonna 1991, kun muuttovoitto oli Maahanmuuttajia oli tuona vuonna enemmän kuin koskaan sitä ennen, tai sen jälkeen. Lisäksi suuri osa maahanmuuttajista oli muita kuin suomalaisia. Suurimmat ryhmät (5500 henkilöä) koostuivat entisten neuvostomaiden kansalaisista, joista suurin osa inkeriläisiä, paluumuuttajien aseman vuonna 1990 saavuttaneita henkilöitä, joista tuhannet muuttivat Suomeen seuraavana vuonna. Suomi otti vastaan myös 1300 turvapaikan hakijaa Somaliasta. (Suomen tilastokeskus) 1990-luvulta 2000-luvulle asti Suomi on ollut muuttovoittoinen maa. Tosin vuoteen 1991 verrattuna nettosiirtolaisuus pieneni, luvun ollessa alle 3000 vuoteen 2000 mennessä. Tämän jälkeen nettosiirtolaisuus on kasvanut noin 5000 asukkaaseen vuodessa. 11

18 Seitsemän vuotta kestänyt kasvu maahanmuuttajien lukumäärässä tuntui vaihtavan suuntaa vuonna 2002, muuttovoiton tippuessa lähes 5000:een henkilöön vuodessa. Nettosiirtolaisuus vuonna 2002 oli 5222, joista 1993 oli suomalaisia ja maahanmuuttajien määrä väheni vielä vuonna 2004, kun Suomen väestörekisteriin kirjautuneiden ulkomaalaisten määrä oli alle Yllättävä nousu muuttovoiton suhteen koettiin vuonna 2005, kun vuosittainen kasvu oli jälleen yli Syyt tähän nousuun ovat vielä epäselvät, eikä vaikutusta yleiseen suuntaukseen voida vielä ennustaa. Maastamuuton lisääntyi neljän vuoden ajan, kunnes muutos toiseen suuntaan tapahtui jo vuonna 2001, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa ellei hallitus kehitä uutta strategiaa maahanmuuton rohkaisemiseksi vuoden 2007 jälkeen, jotta työmarkkinoiden vaatimukset voitaisiin täyttää. 12

19 1.1.2 Maahanmuuttajaväestön koostumus Suomessa Suomen viranomaiset käyttävät yhä suuressa määrin sanaa "muukalainen" ulkomailla syntyneisiin ja vierasmaalaisiin kansalaisiin viitatessaan. Valtion virkamiehet ja päättäjät ovat vasta hiljattain alkaneet käyttämään sanaa "maahanmuuttaja" entisten vallalla olleiden termien "muukalainen" tai "ulkomaalainen" sijaan, ollessaan tekemisissä Suomessa pysyvästi oleskelevien, mutta ulkomaisten juurien omaavien henkilöiden kanssa. Mitä tahansa termiä sitten käytetäänkin, sillä viitataan uusiin maahanmuuttajiin, jotka eivät ole vielä saaneet suomen kansallisuutta, ja ovat ainoat, jotka ilmenevät tilastoista. Toisen polven maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien lapsia koskevat kysymykset eivät vielä ole ilmestyneet suomalaisen yhteiskunnan esityslistalle, eikä näistä ole vielä tilastotietoja. Julkista keskustelua käydään ennemminkin vasta muutamia vuosia sitten vanhempiensa kanssa maahan muuttaneiden teini-ikäisten usein ongelmallisesta sopeutumisesta yhteiskuntaan. Ottaen huomioon ennen vuotta 1990 maahan muuttaneiden vähäisen lukumäärän, toisen polven maahanmuuttajien määrä on todennäköisesti melko pieni ja ryhmän jäsenet luultavimmin varsin nuoria. Suomen tilastokeskus alkoi tuottaa erityisiä tilastoja maahanmuuttajista vasta 1980-luvun alussa, ja nykyään onkin mahdollista löytää tietoja Suomessa pysyvästi asuvista henkilöistä kansallisuuden, syntymämaan, äidinkielen, iän ja sukupuolen perusteella. Maahanmuuttajien kansalaisoikeuksien saamisesta, työllisyydestä, avioeroista ja seka-avioliitoista on myös tilastotietoja. Tilastot maahanmuuttajien koulutustaustasta ja ammatillisesta pätevyydestä ovat vielä riittämättömiä, sillä maahanmuuttajien ammatti- ja koulutustutkintojen luokittelu on tuottanut ongelmia. Vielä 1980-luvulla tyypillinen maahanmuuttaja oli Ruotsista takaisin Suomeen palaava henkilö, mutta vuodesta 1990 lähtien enemmistö on tullut entisen Neuvostoliiton alueelta, pääosin Venäjältä ja Virosta, suurimman yksittäisen ryhmän ollessa inkeriläiset. Ruotsista tulleiden paluumuuttajien määrä on ollut huomattavasti pienempi, ja suuruusjärjestyksessä seuraavat ryhmät ovat tulleet Somaliasta ja entisestä Jugoslaviasta. Lähes kaikki näiden kahden ryhmän edustajista ovat olleet pakolaisia. Alla oleva taulukko kertoo vuosittaisen kasvun maahanmuuttajien lukumäärässä, sekä maahanmuuttajien jakautumisen 13

20 alkuperämaan perusteella. Ulkomaiden kansalaiset Suomessa Maa, jonka kansalaisuus: Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Ent. Serbia ja Montenegro Irak Thaimaa Saksa Britannia Turkki Iran Yhdysvallat Afganistan Intia Vietnam Bosnia ja Hertsegovina Muut Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä oli1980-luvulla noin 13000, mutta ylitti vuonna Samana aikajaksona ulkomaalaistaustaisten henkilöiden (mukaan luettuna suomen kansalaiset) määrä kasvoi :sta noin :een. Viidentoista vuoden aikana, vuodesta 1990 vuoteen 2004, ulkomaalaisten lukumäärä Suomessa nelinkertaistui. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on silti vielä varsin vähäinen, alle 2% koko väestöstä (5 milj.). Luku on alhaisempi Suomessa kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa (Suomen tilastokeskus). Nopea kasvu on aiheuttanut tietyn asteisia sosiaalisia ongelmia, etenkin luvun alun taloudellisen kriisin aikoihin. Vaikutukset ovat heijastuneet vahvasti myös Suomen 14

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

LIITE. komission täytäntöönpanopäätökseen

LIITE. komission täytäntöönpanopäätökseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.10.2014 C(2014) 7594 final ANNEX 1 LIITE komission täytäntöönpanopäätökseen täytäntöönpanopäätöksen K(2011) 5500 lopullinen muuttamisesta otsikon ja niiden asiakirjojen luettelon

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET TIETOSIVU OLESKELULUPA SUOMEEN MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA OLE_JATKO_A 1 *1269901* JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jolle on myönnetty jatkuva määräaikainen oleskelulupa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia? Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot