ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 16WWE0407.B732.SLU Kvalt

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16WWE0407.B732.SLU Kvalt LAPUA Lapuan kaupungin 17. Alanurmon kaupunginosan asemakaavan laajennus, Vierulanpellon alue Korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis- ja katualueet BM2.SLU2

2 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan laajennuksella muodostuvat Lapuan kaupungin 17. Alanurmon kaupunginosan asemakaavan Vierulanpellon alueen korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis- ja katualueet Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee noin 3 km Lapuan keskustasta etelään, Alanurmontien länsipuolella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 11,8 ha. KUVA 1. Alueen sijainti 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUN- GINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, Vierulanpellon alue. Tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle tontti uutta ala-asteen koulua ja lasten päiväkotia varten sekä niiden ympäristöön alueita pientalo- ja rivitalorakentamiselle.

3 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24

4 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Liiteasiakirjat LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2. PINTA-ALAKARTTA LIITE 3. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 4. HAVAINNEKUVA 1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 1999 Lapuan liikenneturvallisuussuunnitelma, Lapuan kaupunki, Vaasan tiepiiri, Oy Talentek Ab Lapuan keskustan yleiskaava, Lapuan kaupunki Pohjanmaan inventointi, EPO, Länsi-Suomen ympäristökeskus Tiesuunnitelma, maantie 7041 (Alanurmontie), kevyen liikenteen väylä, Tiehallinto Alustava pohjatutkimus, Aluetekniikka Lapuan alueidenkäytön strategia 2025, Lapuan kaupunki, Airix Alanurmon uusi koulu, alustava tilaohjelma, Lapuan kaupunki.

5 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Lapuan kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2010 Alanurmon ns. Vierulanpellon alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville toukokuussa Kaavaluonnos asetettiin nähtäville lokakuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa 2011 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa Asemakaava Asemakaavan laajennuksessa alueelle on osoitettu uusi julkisten lähipalvelurakennusten tontti (YL-1) ala-asteen koulua ja lasten päiväkotia varten, 24 uutta erillispientalojen tonttia (AO) ja kaksi uutta rivitalotonttia (AR) sekä korttelialueisiin liittyvät lähivirkistys- ja puistoalueet (VL, VP), erityisalueet (EV) sekä katualueet. EV-alueelle on osoitettu rakennusala Vierulanpellon aluetta palvelevan pienehkön aluelämpökeskuksen rakentamiseen. Alueen katuverkko perustuu kolmeen tonttikatuun ja alueelliseen kokoojakatuun, joka liittyy Alanurmontiehen nykyisen koulun eteläpuolelta. Kokoojakadulle on osoitettu jatkoyhteys etelän suuntaan asuinalueen tulevaisuuden laajennusta silmälläpitäen. Myös asuinalueen pohjoispuoliset laajennusmahdollisuudet on huomioitu osoittamalla koulutontin länsipuolelle kokoojakatuvaraus Asemakaavan toteuttaminen Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman. Koulun suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2011.

6 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee noin 3 km Lapuan liikekeskustasta etelään. Suunnittelualue rajautuu idässä Alanurmontiehen, etelässä Tervasmäentiehen ja muualla peltoalueisiin. KUVA 2. Ilmakuva alueelta etelästä päin kuvattuna Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue sijoittuu Nurmonjokivarren peltolaaksomaisemaan Alanurmon koulun ympäristöön. Asutus on sijoittunut pääosin nauhamaisesti Alanurmontien varteen ja metsänreuna-alueelle, joiden välinen peltovyöhyke on säilynyt pääosin avoimena. Peltomaiseman taustalla kohoaa Simpsiön metsäinen rinne.

7 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 6 Luonnonolot Suunnittelualue on viljelyksessä olevaa peltoa. Alueen poikki kulkee etelästä pohjoiseen Nurmonjokeen laskeva valtaoja. Alueen maasto on pääosin tasaista peltoaluetta ja maaston korkeus vaihtelee noin välillä +33,5 35,5 m. Maaperä GTK:n maaperäkartan perusteella suunnittelualueen maaperä on hiesua ja hienoa hietaa. Maaperä- ja rakennettavuusselvitys Aluetekniikka on laatinut suunnittelualueelta maaperä- ja rakennettavuusselvityksen vuonna Selvityksen mukaan maaperä alueella on runsaasti painuvaa silttiä ja savea. Selvityksessä suositellaan alueen länsiosassa tukipaalutusta rakennusten perustamiseksi. Alueen itäosassa perustaminen voidaan tehdä mahdollisesti maanvaraisena ja keskiosassa todennäköisesti maanvaraisena massanvaihdon välityksellä kantavan pohjamaan varaan. Oikea perustamistapa on kuitenkin varmistettava tonttikohtaisin pohjatutkimuksin. KUVA 3. Maaperän rakennettavuus

8 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 7 Pintavedet Suunnittelualueen itäpuolella noin 200 metrin päässä virtaa Nurmonjoki. Länsi- Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon syksyllä 2005 tulvakorkeuksia ja alimmista rakentamiskorkeuksista Nurmonjoella kerran 100 vuodessa esiintyville tulville. Lausunnon mukaan Nurmonjoen tulvakorkeus on suunnittelualueen kohdalla N 60 -tasossa noin +30,0 m ja alin suositeltava rakentamiskorkeus N 60 -tasossa noin +31,0 m. Alinta rakentamiskorkeutta määriteltäessä on tulvakorkeuksiin lisätty yksi metri, kun otetaan huomioon aaltoilu-, jääpato- ja laskentavara. Suunnittelualueen maasto on kauttaaltaan vähintään 2,5 m alimman rakentamiskorkeuden yläpuolella, joten alue ei ole tulvaherkkää. Alueen poikki kulkee etelästä pohjoiseen Nurmonjokeen laskeva valtaoja Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue ja sen ympäristö on Alanurmontien varteen sijoittunutta haja-asutusluonteista maatalousaluetta. Alueen itäpuolella sijaitsee nykyinen ala-asteen koulu, jonka pohjoispuolella on 12 omakotitalon asemakaava-alue. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Länsi-Suomen ympäristökeskuksen inventointiprojektin yhteydessä vuonna 2007 on suunnittelualueen läheisyydestä inventoitu kolme kohdetta. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee 1910-luvulla rakennettu Alanurmon koulu, pohjoispuolella 1800-luvun lopulla rakennettu 2-fooninkinen pohjalaistalo Yliselän pihapiirissä ja eteläpuolella Rinta-Klemettilän 1800-luvun lopulla rakennettu 2-fooninkinen pohjalaistalo. Alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään Nurmonjoen kulttuurimaisemaan. Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Asuminen Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella sijaitsee joitakin asuinrakennuksia. Alueen vieressä sekä pohjois- että eteläpuolella sijaitsee maatilan pihapiiri. Palvelut Alanurmontien itäpuolella sijaitsee nykyinen Alanurmon koulu, jonka toiminnat on suunniteltu siirrettäväksi nyt kaavoitettavalle uudelle koulutontille. Muuten alue tukeutuu Lapuan keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin 3 km päässä. Liikenne Suunnittelualuetta rajaa idässä Alanurmontie ja etelässä osin Tervasmäentie. Alanurmontien länsipuolelle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä, joka ulottuu keskustan suunnasta Alanurmon koululle. Tiesuunnitelma on laadittu ja se on tullut lainvoimaiseksi. Virkistys Alueen läheisyydessä sijaitsevat Simpsiön metsäalueet ja Nurmonjoki tarjoavat virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi Nurmonjoen rantaan on rakennettu Alanurmon Koulurannan puulajipuisto.

9 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 8 Tekninen huolto Alanurmontien varressa on vesi- ja viemärijohto ja Alanurmon pumppaamo. Sähkönjakeluverkosto ulottuu alueelle, ks. kuva 4 Tekniset verkostot. KUVA 4. Tekniset verkostot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen pohjoispuolelta kulkevalla EPV Alueverkko Oy:n omistamalla 110 kv:n sähkölinjalla on 45 metrin johtoalue, joka koostuu 25 metrin johtoaukeasta ja 10 metrin reunavyöhykkeestä johtoaukean molemmin puolin. Johtoaukean osalla rakentaminen on kielletty ja reunavyöhykkeellä puuston kasvu on rajoitettua. Reunavyöhykkeen johtoaukean puoleisella osalla puuston tulee olla alle 10 m ja toisella osalla alle 20 m. (Vnp ). EPV Alueverkko Oy:ltä saadun lausunnon mukaan johdot ovat tällä kohdalla n. 8 m korkeudella maasta ja tie voidaan rakentaa johdon alle risteämään johtokatua, mutta ei rakentaa kulkemaan johtokatua pitkin. Tietä ei voida rakentaa 3 metriä lähemmäs maanpäällisiä pylväsrakenteita. Ks. Kuva 4 Tekniset verkostot. Alanurmontiellä (yt 7041) keskivuorokausiliikenne oli 1498 ajoneuvoa/vrk vuonna Kasvukertoimella 1,08 laskettu ennustettu liikennemäärä vuodelle 2030 on Alanurmontiellä 1618 ajoneuvoa/vrk. Ennustetulla liikennemäärällä ja ajoneuvonopeudella 50 km/h keskimääräinen 55 db:n ulkomelualue ulottuu noin 30 metrin päähän tien keskilinjasta. Liikennemelu ei aiheuta suojaustarvetta ulkomelun suhteen Alanurmontien varressa, mikäli ulko-oleskelutilat sijoitetaan riittävän etäälle tiestä.

10 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Maanomistus Kaavoitettava alue on alueen eteläosassa sijaitsevaa pientä aluetta ja Alanurmontien tiealuetta lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lapuan kaupunki kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan muutoksen koskien Lapuan kaupungin Honkimäen aluetta (harmaa pistekatkoviiva kartalla). KUVA 5. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Lapuan keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Keskustan yleiskaava on tullut kokonaisuudessaan voimaan vuonna Yleiskaava on hyväksytty Alanurmon alueella oikeusvaikutuksettomana. Alueelle laaditaan parhaillaan yleiskaavaa. KUVA 6. Ote osayleiskaavasta 2003

11 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 10 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alanurmontien toisella puolella sijaitseva Alanurmon asemakaava on hyväksytty (ks. kuva 7). KUVA 7. Ote Alanurmon asemakaavasta, KV Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Kaavoituspäätös Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Pohjakartta Kaavoituksen pohjakarttana on käytetty 1:1000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Lapuan kaupungin kaupungingeodeetti on hyväksynyt Tiesuunnitelma Tiehallinnon Vaasan tiepiiri on vuonna 2007 laatinut tiesuunnitelman, joka koskee Alanurmontien varteen rakennettavan kevyen liikenteen väylän toteuttamista. Lapuan alueidenkäytön strategia 2025 Lapuan kaupungin alueidenkäytön strategia on valmistunut 2009 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa

12 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin uuden koulurakennuksen sekä pientalo- ja rivitalorakentamisen mahdollistamiseksi Alanurmon alueelle Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti asemakaavan laajennuksesta kokouksessaan Kaavoitustyö aloitettiin keväällä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin lähialueen asukkaat ja rajanaapurit, kaupunkisuunnittelutoimikunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Vattenfall Verkko Oy, Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy, Anvia Oy, Lapuan Energia Oy, VTT, Thermopolis Oy, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vireilletulo Asemakaavan laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut nähtävillä lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu huomautuksia. Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä välisen ajan. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydettiin seuraavat lausunnot: - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Etelä-Pohjanmaan liitto - Tarvittavat kaupungin hallintokunnat Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö hoidetaan lausuntomenettelyllä.

13 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Lapuan kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle pientalo- ja rivitalorakentamista sekä alueen itäosaan tontti uudelle koulurakennukselle. Tavoitteet Solutions-projektista Alanurmon asuinalueen laajennus on tarkoitus toteuttaa osana Solution-projektia, joka kuuluu EU:n Concerto-hankkeisiin. Projektin yhtenä tavoitteena Lapualla on muodostaa Alanurmon alueelle energiatehokas alue. Rakennettavat kiinteistöt ovat vähintään matalaenergiataloja. Alueelle on tarkoitus toteuttaa aluelämpöverkko sekä paikallisella bioenergialla toimiva lämpökontti, jolla huolehditaan alueen lämmöntuotannosta siihen asti, kun kaupungin kaukolämpöverkko ulotetaan alueelle. Alueella toteutetaan lisäksi innovatiivisia energiatehokkaita ratkaisuja kuten kiinteistökohtaisia aurinkokeräimiä ja hyödynnetään mahdollisesti jäteveden sisältämää lämpöenergiaa. Alueen ulkovalaistuksessa hyödynnetään energiatehokkaita ratkaisuja. Kaupungin alueidenkäytön strategiasta johdetut tavoitteet Strategiassa on esitetty asutuksen lisäämistä Alanurmon koulun läheisyydessä 200 asukkaalla. Lisäksi Alanurmon koulun läheisyyteen on esitetty kevyen liikenteen siltaa joen yli. Mikäli silta toteutuisi, olisivat Alanurmon koulu ja Simpsiön virkistysalueet saavutettavissa kevyellä liikenteellä myös joen itäpuolen asutukselle. Alanurmon alueen eteläpuolelle on esitetty myös uutta tieyhteyttä Alanurmontieltä joen yli valtatielle 19. Tämä tieyhteys tulisi toimimaan kaupungin eteläisenä pääsisääntuloväylänä, mikä on huomioitava tienvarren maankäyttöä suunniteltaessa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa jokivarsi on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualue sisältyy kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeään Nurmonjoen kulttuurimaisema-alueeseen, Nurmonjokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-2 (eläintuotantoa, uutta asutusta, voimaakseli) sekä Lapuanjokilaaksoon osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen mv. Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee 110 kv:n voimajohto. Yleiskaava Yleiskaavassa kaavoitettava alue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alueen pohjoisosaan on merkitty johtoaluevaraus 110 kv:n sähkölinjalle yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET). Lähiympäristöön on osoitettu maatalousaluetta (MT) ja nykyisen Alanurmon koulun alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueena (PY). Alanurmontien itäpuolelle on merkitty Lapuan keskustaajaman uusi eteläinen sisääntulotie valtatieltä 19 Nurmonjoen yli Alanurmontielle. Yleiskaavatarkistus on parhaillaan luonnosvaiheessa. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alanurmontien toisella puolella sijaitsevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), puistoalueita (VP, VP- 1) sekä suojaviheraluetta (EV).

14 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 13 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen maaperä on perustamisolosuhteiltaan pääosin heikkoa. Tonttien perustamisolosuhteet tulee tutkia ennen rakentamista Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Periaateluonnokset Alueelta laadittiin kaksi vaihtoehtoista periaateluonnosta nykyisen maankäytön, esitettyjen tavoitteiden sekä käytyjen neuvottelujen pohjalta. Merkittävin ero vaihtoehtojen välillä on uuden koulutontin sijoituksessa. Vaihtoehdossa VE1 uusi koulu sijoittuu Alanurmontien varteen ja vaihtoehdossa VE2 koulu sijoittuu uuden asuinalueen keskelle. VE 1 Koulu alueen reunalla: - 3 AR tonttia + 36 AO-tonttia + koulutontti + kioskitontti - kaukolämmön piiriin ainakin alueen itäosan tontit, joita 3 AR + 16 AO (tonttikoko n m 2 ) - alueen länsiosan tontit pääosin n m 2 - muodostaa yhden tiiviihkön kaupunkimaisen rakentamiskokonaisuuden, viheralueet pääosin reunoilla VE 2 Koulu alueen keskellä - 2 AR-tonttia + 34 AO-tonttia + koulutontti + kioskitontti (muutettavissa AOtontiksi) - kaukolämmön piiriin alueen itäosan tontit, joita 2 AR + 22 AO tai 3 AR + 19 AO (tonttikoko n m 2 ) - alueen länsiosassa tonttikoko keskimäärin n m 2 - rakentaminen kahtena keskittymänä, välissä koulun piha- ja kenttäalueet sekä puistoa - komea peltomaisema pääkadulta kaikkien nähtävillä - valtaoja linjattava uudelleen tai putkitettava

15 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 14 KUVA 8. Periaateluonnos VE 1, KUVA 9. Periaateluonnos VE 2, Kaupunkisuunnittelutoimikunta Periaateluonnoksia käsiteltiin kaupunkisuunnittelutoimikunnan kokouksessa Toimikunnan ohjeet jatkosuunnittelulle: - VE1 otetaan jatkosuunnittelun pohjaksi - monipuolisuutta tonttikokoihin, osa tonteista lähes 2000 m 2 kokoisiksi - sähkölinjan pohjoispuoli jätetään kaavasuunnittelun ulkopuolelle

16 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 15 - vanhan koulun alue otetaan huomioon luonnossuunnittelussa kevyen liikenteen yhteysmahdollisuuksien selvittämiseksi Alanurmontien itäpuolelle - ainakin osa alueesta velvoitetaan liittymään kaukolämpöön Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos Alueelta laadittiin asemakaavaluonnos esitettyjen tavoitteiden sekä käytyjen neuvottelujen pohjalta. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan liitolta, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelta sekä ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Lapuan kaupungin vapaa-ajan lautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta, Vattenfall Verkko Oy:ltä, Anvia Oyj:ltä ja EPV Alueverkko Oy:ltä. KUVA 10. Ote kaavaluonnoksesta Lausunnot Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen mukaan Alanurmontie tulee ottaa mukaan asemakaavaan

17 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 16 ja merkitä kaavaan katuna, sillä se ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 83.4 :n mukainen maantie. Kaava-alueelta tulevalle pääkadulle on hyvä merkitä näkemä- ja liittymäkieltoalue ja maantien vieressä oleva puisto tulee muuttaa suojaviheralueeksi. Myös ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen mielestä Alanurmontiehen rajoittuva puistoalue on syytä muuttaa suojaviheralueeksi. Vapaa-ajan lautakunnan mielestä olisi hyvä tutkia mahdollisuutta osoittaa koko kaavoitettavan alueen ympärille VL-alue, jolle saataisiin talviaikana tehtyä turvallinen latu koulukäyttöön. Tekninen lautakunta ottaa kantaa katualueiden mitoituksiin ja esittää etelään johtavan katualueen leventämistä kokoojakadun mukaiseksi sekä korttelien 008 ja 009 välisen kääntöpaikan laajentamista. Ympäristölautakunta esittää rakennusten kattokaltevuutta koskevan kaavamääräyksen muuttamista seuraavanlaiseksi: AR- ja AO-tonteilla kattokaltevuuden tulee olla 1:2 1:1½. Lautakunnan mukaan on lisäksi otettava huomioon lain eräistä naapuruussuhteista 17 :ssä säädetyt asiat bioenergialla toimivan lämpökontin rakennuspaikan sijoittamisessa asemakaavassa. Vattenfall Verkko Oy pyytää lausunnossaan varaamaan kokoojakadun varren puistoon et-aluetta puistomuuntamoa varten sekä huomioimaan alueen itäreunalla kulkevan pienjännitemaakaapelin, jonka mahdolliset muutostyöt laskutetaan työn tilaajalta. Anvia Oyj pyytää huomioimaan Alanurmontien varressa olevan kaapelireitin alueen rakentamisessa. EPV Alueverkko Oy ottaa kantaa kaava-alueelle esitettyyn tiehen, joka risteää EPV Alueverkko Oy:n hallinnassa olevan 110 kv voimajohdon Tuovila Lapua kanssa. Voimajohtojen minimietäisyys tien pintaan on 6,9 metriä. Johdot ovat kaava-alueella olevan tien kohdalla noin 8 metrin korkeudella maasta, joten tie voidaan rakentaa johdon alle risteämään johtokatua, mutta ei kulkemaan johtokatua pitkin. Tietä ei voi myöskään rakentaa 3 metriä lähemmäksi maanpäällisiä pylväsrakenteita eikä johtoalueella saa rakentaa tai istuttaa mitään eikä suorittaa kaivuuta tai läjitystä. Johdon alla työskenneltäessä on huomioitava, ettei työkoneen tai auton ja kuormauslaitteen työskentelyalue, taakka mukaan luettuna, ulotu pystysuoraan mitattuna 3 metriä lähemmäs 110 kv johdon johtimia silloin, kun työskentelyalue sijaitsee vaakasuoraan mitattuna 5 metriä lähempänä virtajohtimia. Kaikki työskentely johtoaukealla tulee tehdä omalla vastuulla. Yhteydenpito koulun suunnittelijoiden kanssa Alanurmon koulun suunnittelutoimikunta päätti kokouksessaan esittää, että Alanurmon koulun korttelialueelle varataan aluetta ja kerrosalaa myös päiväkotia varten. Kaupungin, koulusuunnittelijoiden ja kaavan laatijan kesken käytiin neuvottelu , jossa todettiin tontin laajennuksen olevan tarpeellinen, jotta koulun ja päiväkodin piha-alueille ja pallokentälle jää riittävästi tilaa. Luonnosvaiheen yhteydenpito Solutions-projektiin Kaavaprosessin aikana kaupunki on osallistunut Solutions-projektin neuvotteluihin ja ollut yhteydessä hanketoimijoiden kanssa. Saatujen kommenttien mukaan Vierulanpellon alueelle tulisi sallia ainakin 750 kw:n laitoksen rakentaminen, jotta sillä voitaisiin kattaa nyt kaavoitettavan alueen lisäksi myös mahdollisten vähäisten laa-

18 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 17 jennusalueiden lämmöntarve. Kaavamääräyksessä tulisi puhua konttilämpölaitoksen sijaan yleisemmin aluelämpölaitoksesta, koska konttilämpölaitoksen lisäksi projektissa on selvitetty muitakin alueelle soveltuvia lämpölaitosvaihtoehtoja. Yleiskaavan tarkistus Alueen osayleiskaavaa ollaan tarkistamassa. Alustavassa osayleiskaavaluonnoksessa Vierulanpellon alueelle on osoitettu julkisten palvelujen aluetta ja pientalovaltaista asuinaluetta. Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vierulanpellon alue muodostaa ydinalueen Alanurmon noin 50 ha suuruisesta asuntoalueesta, joka sijoittuu molemmille puolille Alanurmontietä. Kaavaehdotus Saatujen kommenttien ja käytyjen neuvottelujen pohjalta alueelta laadittiin uusi luonnos kaavaehdotukseksi Kaavaluonnokseen tehtiin seuraavat muutokset: - YL-tonttia laajennettu ja poistettu yksi AR-tontti - YL-tontille lisätty huoltorakennuksen rakennusala (h-2) urheilukentän yhteyteen sekä alue koulun ja päiväkodin huoltoliikennettä ja pysäköintiä varten (p-2). Päiväkodille osoitettu ohjeellinen sijoituspaikka. - lämpölaitoksen sijoituspaikka ja pohjoiseen johtava katu siirretty lännemmäs - lämpölaitosvaraus sijoitettu ET-1-alueen sijasta EV-alueelle, koska kyseessä väliaikaisratkaisu - lämpölaitoksen yhteyteen sallitaan pienen polttoainevaraston rakentaminen ja laitoksen enimmäistehoksi 750 kw - sähkölinjan johtoalue osoitettu koko kaava-alueen osuudelta suojaviheralueeksi (EV) - Alanurmontien varren puistoalueet (VP) muutettu suojaviheralueiksi (EV) - Alanurmotie liitetty kaava-alueeseen katualueena kaava-alueen osuudelta - Alanurmontien ali osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen alikulkuyhteys. Alikulun tarkempi sijainti ratkaistaan myöhemmin, kun Lapuanjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan suunnitelmat ja jokivarren maankäyttösuunnitelmat ovat tarkentuneet ja tiedetään paremmin kevyen liikenteen tulevaisuuden pääsuunnat. - Takkakujan kääntöpaikkaa laajennettu - Vierulantien katualue laajennettu myös eteläosasta kokoojakatuluokkaiseksi - lisätty tarpeelliset liittymäkieltoalueet, puistomuuntamon rakennusala sekä AR-tonteille ohjeelliset oleskelu- ja leikkipaikat - lisäksi vähäisiä muutoksia tonttien ja korttelialueiden rajoihin Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä Lausunnon antoivat

19 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueelle muodostuu yksi julkisten lähipalvelurakennusten tontti sekä 24 erillispientalojen (AO) ja kaksi rivitalojen (AR) tonttia, jotka kaikki ovat ennestään rakentamattomia. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 115 asukasta, jos mitoitusperusteena käytetään AO-alueilla 3,5 asukasta / asunto ja ARalueilla 30 krsm 2 / asukas. (AR-tonteilta on tässä laskelmassa vähennetty autosuojien ja ulkovarastojen ym. kerrosalana 20 % kokonaiskerrosalasta) Liitteenä olevassa pinta-alakartassa on tarkemmat tiedot tonttien pinta-aloista. LIITE 2. PINTA-ALAKARTTA Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. LIITE 3. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE Palvelut Alanurmontien itäpuolella sijaitsee nykyinen Alanurmon koulu, jonka toiminnat on suunniteltu siirrettäväksi nyt kaavoitettavalle uudelle koulutontille. Kaavassa on mitoituksellisesti varauduttu päiväkodin sijoittumiseen koulun alueen yhteyteen. Muut julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat pääasiassa n. 3 km päässä Lapuan keskustassa Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen maisemarakenne ja maisemakuva on otettu huomioon rakentamisalueiden ryhmittelyssä ja kaavamääräyksissä. Rakentamisen painopiste on sijoitettu alueelle tyypillisesti Alanurmontien läheisyyteen. Maiseman avaruus tienvarressa on kuitenkin säilytetty sijoittamalla koulu etäämmälle tiestä pallokentän taakse ja osoittamalla tien varteen vain muutaman asuinrakennustontin ryhmä. Alueen länsiosan peltovyöhykkeelle sijoittuva osa on erotettu tienvarsiasutuksesta viherkaistalla saarekemaiseksi rakentamisalueeksi Aluevaraukset Alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen korttelialueita (AO), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL-1), lähivirkistys- (VL) ja puistoalueita (VP) sekä suojaviheraluetta (EV).

20 17. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Korttelialueet Rakennustavasta ja kasvillisuudesta on kaavassa annettu määräyksiä, ks. kohta 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue AR Korttelin 005 tontit 3 ja 4 on varattu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). - Korttelin 005 tonteille 3 ja 4 saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.20, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tonttien koot vaihtelevat välillä m 2. - Korttelin 005 tonttien 3 ja 4 eteläosaan on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). - Korttelialueen reunoille katua ja muita alueita vasten on määrätty istutettavia alueen osia, jotka toimivat samalla suojavyöhykkeenä katua, sähkölinjaa, puistoa tai omakotitontteja vasten. - Korttelin 005 tonttien 3 ja 4 pohjoisreunaan on määrätty säilytettävä/istutettava puurivi. - Korttelin 005 tontin 4 pohjoisreunaan Vierulantien ja Lämpöraitin risteyksen kohdalle on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1,5 ap / asunto. Erillispientalojen korttelialue AO Korttelit sekä korttelin 005 tontit 1 ja 2 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). - Alueella saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi ullakon tasolla saa rakentaa ¾ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. - Tehokkuusluku e = 0.25, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tonttien koot vaihtelevat välillä m 2. - Korttelialueiden reunoille katua ja muita alueita vasten on määrätty istutettavia alueen osia, jotka toimivat samalla suojavyöhykkeenä katua, sähkölinjaa, puistoa tai rivitalotontteja vasten. - Korttelin 005 tontin 2 ja korttelin 006 tontin 1 pohjoisreunoihin on määrätty säilytettävä/istutettava puurivi. - Korttelin 010 tonttien 2, 3, 6 ja 7 pohjoisosaan on merkitty sähkölinjan johtoalueen reunavyöhyke (sv-2), jolla rajoitetaan puuston kasvua (korkeus m). - Korttelin 005 tontin 2 ja korttelin 006 tontin 1 reunaan Vierulantietä vasten sekä korttelin 009 tontin 1 reunaan Piisikujaa ja Vierulantietä vasten ja korttelin 010 tonttien 1 ja 4 reunaan Piisikujaa vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap / asunto. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue YL-1 Kortteli 004 on varattu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL-1) ala-asteen koulua ja päiväkotia varten. - Alueen pääkäyttötarkoitukseen varatulle rakennusalalle saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Rakennusalalle varattu rakennusoikeus on 6000 krsm 2. Rakennusala on tarkoitettu koulua ja mahdollisesti myöhemmin raken-