OPAS 2015 KUITUA RAKENTAJAN KEHOSI TAPAAN MYÖS KOTISI TARVITSEE 100 % kuitua. Ravintosisältö. Seinäjoki. rakentajanopas.fi

Transkriptio

1 RAKENTAJAN KEHOSI TAPAAN MYÖS KOTISI TARVITSEE KUITUA Monipuolinen ruokavalio vaatii kuitua sillä lähtee myös digitaalinen nälkä. 100 % kuitua OPAS 2015 KODILLE HYVÄKSI Päätä helpottaa elämääsi. Hanki kuituliittymä jo nyt. Ole valmiimpana tulevaisuuteen kuin naapurisi. Ravintosisältö HYVÄKSI KODILLE Kysy lisää. Me vastaamme sinulle. Kuitumyynti (06) g aitoa Anvian 100% kuitua sisältää mm.: Seinäjoki rakentajanopas.fi

2 Ruukki ClassiC aina YHTÄ kestävä Ruukki Classic on kaunis ja ajaton katto. Se soveltuu yhtä hyvin niin moderniin kuin perinteiseenkin omakotitaloon. Katteessa on puhtaat linjat, sopusointuinen muotoilu ja ainutlaatuiset piilokiinnikkeet Jita-tuotteilla onnistut! ät 1. Jätevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmät laajasta valikoimasta niin pieneen kuin suureenkin kohteeseen. 4. Sadevesikaivot Kaivoratkaisut vakiomalleina ja räätälöitynä moneen käyttöön Sadevesijärjestelmät 5. Kaapelinsuojaus 3. Putket ja tarvikkeet sadevesien johtamiseen. Salaojajärjestelmät Salaojituksen ratkaisut pihan ja perustuksen kuivatukseen. Putket, osat ja tarvikkeet. Myynti: Rauta- ja maatalouskaupat ympäri Suomen. Kysy lisätietoja ja lähin jälleenmyyjäsi puh Suojaputket kaapeleille, vesijohdoille, läpivienteihin, alituksiin jne. Rautaprisman myymälän aukioloajat ma-pe 7-21 la 9-18 su p Omistajan käyntikortti Kysy tarjous! Rautaprisman Noutohallin aukioloajat ma-pe 7-19 la 9-15 su suljettu

3

4 Millainen tarve, sellainen keittiö GA Topin laajasta ja monipuolisesta mallistosta tyylikkäiden ja toimivien keittiöratkaisujen lisäksi kiintokalusteet myös kylpyhuoneisiin, kodinhoitohuoneisiin ja kaikkeen säilytykseen sekä kodinkoneet, altaat ja hanat sekä tarvittaessa myös asennus. Kaikki palvelut myös rakennusliikkeille. Kysy myös edullista Topi-rahoitusta. Seinäjoki: Päivölän kauppakeskus, Väinämöinen 2, Seinäjoki, Varaa suunnitteluaika helposti ja nopeasti: topi-keittiot.fi

5 SISÄLLYSLUETTELO Seinäjoen kaupungin rakennusvalvonta... 4 Vesi ja viemäröinti... 9 Verohallinto rakentamisilmoitukset Tulevaisuuden energiatehokkuus Rakentamisprosessin kuivaketju Hoksauttamalla laatua enemmän kuin laki vaatii Aurinkosähkön valintaohje Tähtiluokitus Pientalon paloturvallisuus paremmaksi Puhtaan palamisen puolesta Energiatehokkuuteen liittyvät seikat Pohjarakenteiden suunnittelu Sadevesi- ja perustusten kuivatusvesilaitteisto 43 Jätevedet Sähköliittymiset Rakentajan kaukolämpömuistio Tietoliikenne- ja antenniverkot Jätehuoltoa rakennustyömaalla Vakuutukset Korjausvelka ja rakennusosien käyttöiät Pientaloasujan kevään tarkastuslista Pientaloasujan syksyn tarkastuslista Rakentamisen aikataulu Kustannusarvio ja -seuranta LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta tai rakentajanopas.fi Julkaisija: Verivel Oy, verivel@verivel.fi Kansi: Graafinen toimisto Seria Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS 3

6 SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvontatoimisto PL 215, Seinäjoki Puhelin (vaihde) rakennusvalvonta(at)seinajoki.fi etunimi.sukunimi(at)seinajoki.fi Toimistot avoinna klo Sovi tapaamisesta mielellään etukäteen rakennustarkastajan, lupainsinöörin tai tarkastusinsinöörin kanssa. Rakennustarkastaja Arto Kruuti p , neuvonta - rakennuslupa-asiat (ei pientalokohteet) Seinäjoen toimipiste Kirkkokatu 6, Seinäjoki (kantakaupunki ja Peräseinäjoen alue) Toimistosihteerit: Riikka Jäsperlä p Eija Haapamäki p Katja Virkkunen p rakentamiseen liittyvät lomakkeet - lupahakemusten vastaanotto - ajanvaraus käyttöönotto- ja loppukatselmuksiin (kantakaupungin alue) Lupainsinööri Päivi Finni p , neuvonta - rakennuslupa-asiat (pientalokohteet) Tarkastusinsinööri Markku Lehtola p , katselmukset - neuvonta Tarkastusinsinööri Erkki Viljakainen p , katselmukset - maa-ainesasiat (Seinäjoen ja Peräseinäjoen alue) - korjausavustusasiat - neuvonta Nurmon toimipiste Nurmontie 7, Nurmo (Nurmon ja Ylistaron alue) Toimistosihteeri Oili Pihlajaniemi p rakentamiseen liittyvät lomakkeet - lupahakemusten vastaanotto Lupainsinööri Risto Puupponen p , neuvonta - rakennuslupa-asiat (pientalokohteet) Tarkastusinsinööri Sirpa Ollila p , katselmukset ja ajanvaraus niihin - maa-ainesasiat (Ylistaron alue) - neuvonta Vs. tarkastusinsinööri Jarmo Akkala p , katselmukset ja ajanvaraus niihin - korjausavustusasiat - maa-ainesasiat (Nurmon alue) - neuvonta 1. RAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS 1.1. Yleistä Lupamenettely jakautuu rakennustoimenpiteen laadusta ja laajuudesta riippuen useaan eriasteiseen lupaan. Päätöksen tekijänä voi olla ympäristölautakunta, rakennustarkastaja tai lupainsinööri toimintasäännössä määritellyn tehtäväjaon mukaisesti Rakennuslupa Rakennuslupa tarvitaan: Rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen Rakennuksen tai se osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen Rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos työllä voi olla vaikutuksia rakennuksen käyttäjän turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin 1.3 Rakennustoimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus Kaupungin rakennusjärjestyksessä (5 ) on määrätty toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kaupungin eri osa-alueilla. Seinäjoen kaupungin voimassaoleva rakennusjärjestys: 2. LUVAN HAKEMINEN 2.1. rakentamisesta on tiedotettava rakennuspaikalle pystytettävällä tiedotteella esim. rakennusvalvonnasta saatavan mallitiedotteen mukaisesti. Tiedote tulee asentaa 4 RAKENNUSOPAS

7 viimeistään rakennuslupahakemuksen jättämisajankohtaan mennessä Rakennusluvan/toimenpideluvan hakeminen Lupa tulee aina hakea kirjallisesti. Hakemuksessa on tavallisesti oltava seuraavat asiakirjat a) lupahakemus (2 kpl) b) selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta - lainhuudatuspöytäkirjan, lainhuutorekisterikortin, kauppakirjan tai vuokrasopimuksen jäljennös c) virallinen tonttikartta - asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa virallinen karttaote - virallisen tonttikartan/karttaotteen voi tilata Seinäjoen kaupungin kartta- ja paikkatietopalveluiden yksiköstä, p , karttapalvelut(at)seinajoki.fi - kartta ei saa olla 3 kk vanhempi - tarvittaessa kiinteistörekisteriote d) pääpiirustukset seläkkeillä (4 sarjaa) - pääpiirustuksiin kuuluvat asema-, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset e) värimallit - julkisivujen päämateriaaleista tulee esittää värimallit (katto, seinät, sokkeli jne.) f) energiaselvitys - pääsääntöisesti lämmitettävistä uudisrakennuksista tulee antaa pääsuunnittelijan allekirjoittama rakennuskohtainen energiaselvitys, joka sisältää energiatodistuksen g) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista - perustamisrakentamiseen perehtyneen asiantuntijan allekirjoittama selvitys rakennuspaikan maaperän laadusta ja perustamistavasta - pintavaaituskartta sekä viereisten rakennusten lattiakorkeudet h) rakennushankeilmoitus (RH1, RH2) - väestörekisterikeskukselle tilastointia varten toimitettavat lomakkeet i) naapurin kuuleminen - selvitys siitä, että naapurit ovat tietoisia rakennushankkeesta - naapureita ovat viereisten ja vastapäätä olevien kiinteistöjen omistajat/haltijat j) vesi- ja viemäriliittymähakemus tarpeellinen, mikäli rakennus on tarkoitus liittää kaupungin vesi- ja/tai viemäriverkostoon k) pääsuunnittelijan nimeäminen - rakennuskohdetta varten tulee nimetä pätevä pääsuunnittelija, joka huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta - pienehköjä rakennuskohteita varten pääsuunnittelijaa ei tarvitse nimetä l) vastaavan työnjohtajan hakemus - kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin tulee nimetä vastaava työnjohtaja. Omakotitaloissa ja sitä vaativammissa kohteissa vastaavan työnjohtajan tulee olla vähintään teknillisen koulun suorittanut henkilö. - vastaava työnjohtaja voidaan nimetä myös luvan myöntämisen jälkeen kuitenkin ennen aloituskokouksen pitämistä. m) kvv-työnjohtajan hakemus - kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin, joihin sisältyy vesijohto- ja/tai viemäritöitä, tulee nimetä kvv- työnjohtaja. - kvv-työnjohtaja voidaan nimetä myös luvan myöntämisen jälkeen. n) iv-työnjohtajan hakemus - kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin, joihin sisältyy ilmanvaihtotöitä, tulee nimetä iv-työnjohtaja. - iv-työnjohtaja voidaan nimetä myös luvan myöntämisen jälkeen. o) muut mahdollisesti tarvittavat liitteet: - valtakirja: tarpeellinen, mikäli esim. joku muu kuin omistaja hakee lupaa - kauppa-/yhdistysrekisteriote, josta selviää hakemuksen allekirjoitusoikeus - hallituksen tai yhtiökokouksen pöytäkirjaote (mikäli luvanhakijana on kiinteistöosakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö tai yhdistys), josta käy ilmi suostumus rakennushankkeelle/ toimenpiteelle - poikkeamispäätös/poikkeamislupa: kaupunginhallituksen/kaavoituspäällikön/ympäristökeskuksen lupa poiketa määräyksistä enemmän kuin mitä rakennuslupaviranomainen voi hyväksyä - suunnittelutarveratkaisu: kaupunkisuunnittelujaoston lupa rakentaa suunnittelutarvealueelle - liittymälupa: ELY-keskuksen (Vaasa) lupa ajoliittymälle kaava-alueen ulkopuolella p naapurin suostumus: naapurin kirjallinen hyväksyntä poiketa jostain rakennusmääräyksestä, joka voi koskea naapurin etua - jätevesijärjestelmän rakennustapaselostus ja -suunnitelmat (koskee haja-asutusalueita, jotka sijaitsevat viemäriverkoston ulkopuolella) - väestönsuojailmoitus (suuret kohteet) Lomakkeita saa rakennusvalvontatoimistosta. Lomakkeet ovat myös tulostettavissa internetistä osoitteessa Ilmoitusmenettely Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteestä ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Normaalisti ilmoituksessa tulee olla seuraavat asiapaperit: ilmoituslomake (2 kpl) piirustukset tai muu selvitys (esim. piirros, esite, valokuva, 2 kpl) omistusselvitys tarvittaessa naapurin suostumus tarvittaessa vastaava työnjohtaja tarvittaessa kvv-työnjohtaja tarvittaessa Ilmoitus on jätettävä rakennusvalvontatoimistoon 14 päivää ennen kohdassa 1.3. mainittuihin rakennustoimen- RAKENNUSOPAS 5

8 piteisiin ryhtymistä. Rakennustoimenpiteelle tulee tarvittaessa nimetä vastaava työnjohtaja ja kvv-työnjohtaja. Ilmoitusmenettelyä vaativissa kohteissa rakennuspaikalla voidaan suorittaa tarvittaessa aloituskatselmus ja työvaihekatselmuksia. Rakentajan on lisäksi ilmoitettava rakennustyön valmistumisesta loppukatselmuksen suorittamista varten. 3. RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMINEN Viranhaltijan tekemä lupapäätös tulee lainvoimaiseksi 14 päivän kuluttua päätöksen antamispäivästä (päätöksenanto julkipanon jälkeen) edellyttäen, että siitä ei ole tehty oikaisuvaatimusta. Ympäristölautakunnan myöntämä lupapäätös on lainvoimainen vastaavasti 30 päivän kuluttua päätöksen antamispäivästä. Vasta lainvoimainen päätös mahdollistaa rakentamisen aloittamisen. Lupapäätöksen jälkeen, ennen luvan lainvoimaisuutta, voi tontilla suorittaa rakennusluvan mukaisesti puiden kaatamista, kaivuutöitä, täyttöjä sekä esim. anturoiden laudoitustöitä. Tontilla voi myös suorittaa vesijohto- ja viemäröintitöitä. Edellä mainittujen toimenpiteiden tekeminen edellyttää, että kohteelle on nimetty vastaava työnjohtaja. Betonointia ei saa tontilla tehdä ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Mikäli rakennuspaikalla halutaan aloittaa betonointityöt ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta, tulee aloittamislupa anoa luvan myöntävältä viranomaiselta esittämällä aloittamiseen perusteltu syy. Aloittamisoikeudesta päätetään lupapäätöksen yhteydessä. Kun päätös rakennustöiden aloittamisoikeudesta on tehty, rakentajan tulee viipymättä toimittaa rakennusvalvontatoimistoon pankkitakaus tai muu hyväksyttävissä oleva vakuus. Vakuuden määrän laskentaperuste on tällä hetkellä 5 euroa/ m 3 kuitenkin enintään euroa. 4. RAKENTAMINEN Rakennustyön aikana viranomaiset suorittavat työmaalla toimenpiteitä ja katselmuksia, joiden tarpeellisuus on määritelty lupapäätöksessä. Katselmuksen suorittamisesta ajallaan sekä katselmusajankohdan varaamisesta huolehtii työmaan vastaava työnjohtaja. Seuraavassa on lueteltu katselmukset tavanomaisessa suoritusjärjestyksessä: Aloitusilmoitus Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee rakennusvalvontaviranomaiselle tehdä ilmoitus työn aloittamisesta. Samalla varmistutaan siitä, että rakennuslupa on lainvoimainen ja työmaalle on nimetty vastaava työnjohtaja, kvv-työnjohtaja jne. Aloituskokous Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Sijainnin merkitseminen Rakennusluvan myöntämisen jälkeen kaupungin mittausosasto suorittaa rakennusten paikan merkitsemisen maastoon. Merkintä tilataan mittauspalveluista (Markku Vedenjuoksu p ). Korkeusaseman määritys Sijainnin merkitsemisen jälkeen suoritetaan rakennuspaikalla rakennusten korkeusaseman määritys. Rakennusten nurkkapisteissä tulee olla tällöin merkkipaalut, joihin on merkitty ajateltu korkeusasema. Korkeusaseman määritys on joissain tapauksissa mahdollista suorittaa myös ennen rakennusluvan myöntämistä. Pohjakatselmus Pohjakatselmus suoritetaan, kun perustukset on kaivettu, kuitenkin ennen täyttöjä tai muita pohjanvahvistustöitä. Paaluperusteisissa rakennuksissa pohjakatselmus suoritetaan, kun paalutustyöhön ollaan ryhtymässä mahdollisen koepaalutuksen jälkeen. Sijaintikatselmus Sijaintikatselmus suoritetaan ennen loppukatselmusta. Katselmus tilataan mittauspalveluista (Markku Vedenjuoksu p ). Runkokatselmus Runkokatselmus suoritetaan, kun kantavat rakenteet on tehty, kuitenkin ennen niiden peittämistä. Suurissa rakennuskohteissa runkokatselmus voidaan suorittaa useammassa osassa. Ilmanvaihtolaitteiden katselmus Katselmus suoritetaan, jos rakennuksessa on keskusilmanvaihto tai jos rakennuksessa on useita eri paloteknisiä osastoja (rivitalot, kerrostalot jne., tarkastusinsinööri ja lvi-valvoja p ) Vesilaitoksen/energialaitoksen tarkastukset: Vesilaitos ja energialaitos suorittavat omia tarkastuksiaan rakennustyön aikana antamiensa ohjeiden mukaisesti. Käyttöönottokatselmus (osittainen katselmus) Käyttöönottokatselmus suoritetaan kohteelle silloin, kun vain osa rakennusta on valmiina otettavaksi käyttöön tai kun kohde ei kaikilta osiltaan ole vielä täysin valmiina (esim. pihatyöt kesken). Seinäjoen kantakaupungin alueella käyttöönotto- ja loppukatselmuksia tehdään tiistaisin ja perjantaisin (aamupäivät). Ajan voi varata rakennusvalvonnan Seinäjoen toimipisteestä. Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron alueilla sijaitsevien kohteiden käyttöönotto- ja loppukatselmuksista on sovittava suoraan tarkastusinsinöörin kanssa. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvontaviranomainen, joka kutsuu muut kohteessa tarvittavat viranomaiset. Loppukatselmus Loppukatselmus suoritetaan, kun rakennuskohde ympäristöineen on täysin valmis (ks. ajanvaraus kohdasta käyttöönottokatselmus). Erillinen loppukatselmus tulee suorittaa myös silloin, kun käyttöönottokatselmuksessa kirjatut keskeneräisyydet on kohteella tehty. 6 RAKENNUSOPAS

9 5. RAKENNUSLUVAN VOIMASSAOLO Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta rakennusluvan myöntämisestä siten, että työt tulee aloittaa 3 vuoden kuluessa lupapäätöksestä. Toimenpidelupa ja ilmoitusmenettelypäätös ovat voimassa 3 vuotta. 6. KESKEISIÄ YHTEYSTIETOJA Rakennusvalvonnan Seinäjoen toimipiste Kruuti Arto, rakennustarkastaja p , Kaupungintalo, Kirkkokatu 6 arto.kruuti(at)seinajoki.fi Finni Päivi, lupainsinööri p , Kaupungintalo, Kirkkokatu 6 paivi.finni(at)seinajoki.fi Lehtola Markku, tarkastusinsinööri p , Kaupungintalo, Kirkkokatu 6 markku.lehtola(at)seinajoki.fi Viljakainen Erkki, tarkastusinsinööri p , Kaupungintalo, Kirkkokatu 6 erkki.viljakainen(at)seinajoki.fi Rakennusvalvonnan Nurmon toimipiste Puupponen Risto, lupainsinööri p , Nurmoo-talo, Nurmontie 7 risto.puupponen(at)seinajoki.fi Akkala Jarmo, vs. tarkastusinsinööri p , Nurmoo-talo, Nurmontie 7 jarmo.akkala(at)seinajoki.fi Ollila Sirpa, tarkastusinsinööri p , Nurmoo-talo, Nurmontie 7 sirpa.ollila(at)seinajoki.fi LVI-valvoja Hedberg Rauno, LVI-insinööri p , Tilapalvelut, Kirkkokatu 6 rauno.hedberg(at)seinajoki.fi Sijainnin merkitseminen/sijaintikatselmus Vedenjuoksu Markku, maastomittausteknikko p , Alvar Aallon katu 9 D markku.vedenjuoksu(at)seinajoki.fi Puistot/viheralueet/puusto Puistotoimi Keskuskatu 32 M Seinäjoki p (vaihde) puisto(at)seinajoki.fi Vesi- ja viemäriasiat Yli-Kahila Kari, suunnitteluinsinööri p , Seinäjoen Vesi Oy, Nurmontie 7 kari.yli-kahila(at)seinajoki.fi Palotekniset asiat/väestönsuojakatselmus Paloasema, Kaartotie 65 A Puranen Hannu, palopäällikkö p , hannu.puranen(at)seinajoki.fi Hakala Veli-Matti, palomestari p , veli-matti.hakala(at)seinajoki.fi Koski Juha, palomestari p , juha.koski(at)seinajoki.fi Lahma Santtu, kemikaalitarkastaja p , santtu.lahma(at)seinajoki.fi Mäki-Teppo Juhani, palotarkastaja (entinen Nurmon alue) p , juhani.maki-teppo(at)seinajoki.fi Ylistaron paloasema p Öljylämmityslaitteistojen katselmus Ala-Hukkala Jarmo Paloasema, Kaartotie 65 A p , jarmo.ala-hukkala(at)seinajoki.fi Sähköliittymät Pekkanen Harri p Seiverkot Oy, Varastotie 5 Nurmon ja Ylistaron alue: Elenia Oy vaihde p RAKENNUSOPAS 7

10 Yksityisasiakkaat (arkisin klo 9-17) Yritysasiakkaat (arkisin klo 9-16) Liittymämyynti (arkisin klo 8-16) Peräseinäjoen alue: Fortum Sähkönsiirto Oy p Kaukolämpöliittymät/tarkastukset Palomäki Pasi p Seinäjoen Energia Oy, Varastotie 5 pasi.palomaki(at)seinajoki.fi Kaukolämpö tarkastukset/energianmittaus Korkea-aho Jukka p Seinäjoen Energia Oy, Varastotie 5 jukka.korkea-aho(at)seinajoki.fi Kaukolämpö Ylistaron alue (Kirkonseutu ja Halkosaari) Adven Oy (ent.fortum Energiaratkaisut Oy) Seinäjoen torikeskus, Kauppatori 1-3 C Kaukolämpöliittymät Sari Sainio p , sari.sainio(at)adven.com kaukolampo(at)adven.com Tonttiliittymät Luoma Esa, maanrakennusmestari, p , esa.luoma(at)seinajoki.fi Suunnittelutarve- ja poikkeusluvat Kirkkokatu 6, Seinäjoki kaavoitus(at)seinajoki.fi Eija Tuomaala, kaavasuunnittelija (vuorotteluvapaalla saakka) p , eija.tuomaala(at)seinajoki.fi Pauliina Vähälummukka, vs. kaavasuunnittelija p pauliina.vahalummukka(at)seinajoki.fi Ympäristönsuojelu Keskuskatu 32 I 2. krs, Seinäjoki ymparisto(at)seinajoki.fi Korhonen Pirjo, ympäristöjohtaja p , pirjo.korhonen(at)seinajoki.fi Hanna Latva-Kiskola, ympäristötarkastaja p , hanna.latva-kiskola(at)seinajoki.fi Saara Kurki, ympäristötarkastaja p , saara.kurki(at)seinajoki.fi Jukka Järvinen, vt. ympäristötarkastaja p , jukka.jarvinen(at)seinajoki.fi Toimisto: Ritva Väyrynen, toimistosihteeri p (ma-ke) ritva.vayrynen(at)seinajoki.fi Jätehuoltosopimukset Lakeuden Etappi Oy, Laskunmäentie 15, Pojanluoma Asiakaspalvelu p yksityisasiakkaat(at)etappi.com yritysasiakkaat(at)etappi.com info(at)etappi.com 8 RAKENNUSOPAS

11 VESI JA VIEMÄRÖINTI SEINÄJOEN VESI OY Nurmontie 7, Nurmo p /asiakaspalvelu, f p /työtilaukset, p /laskutus, muutot p /päivystys LIITTYMINEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMISHAKEMUS Uudisrakennuskohteissa liittyjä ilmoittaa rakennushankkeen tiedot liittymishakemuksessa ja toimittaa sen rakennuslupahakemuksen liitteeksi Seinäjoen kaupungin rakennusvalvontaan. Liittyjät, jotka hakevat vesi- ja/tai viemäriliittymää olemassa olevaan rakennukseen toimittavat liittymishakemuksen suoraan Seinäjoen Vesi Oy:lle. Seinäjoen Vesi Oy antaa hakemuksen perusteella liittymislausunnon, jonka liitekartalla esitetään tonttijohtojen (vesija viemärijohdot) liitospisteet ja liitoskorkeudet sekä kunnossapidon vastuuraja. Liittymishakemuskaavake löytyy rakennusvalvonnasta, Seinäjoen Vesi Oy:n toimistolta tai verkkosivuiltamme osoitteesta tai SPRINKLERILIITTYMISHAKEMUS Kiinteistönomistajan tulee tehdä vesijohtoverkostoon liitettävästä kiinteistökohtaisesta palonsammutuslaitteesta erillinen sprinklerisopimus Seinäjoen Veden kanssa. Sprinkleriliittymästä peritään vuosimaksua kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Liittymishakemuskaavake löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta VESI- JA VIEMÄRÖINTISUUNNITELMAT Kvv-suunnitelmat tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. Kiinteistön vesijohto- ja/tai viemäritöitä varten tulee nimetä kvv-työnjohtaja. Vesi- ja/tai viemärijohtojen liitospisteet korkeustietoineen esitetään Seinäjoen Veden liittymislausunnon liitteenä toimitettavalla liitospistekartalla. Liittymislausunnossa osoitettua liitoskohtaa saa muuttaa ainoastaan Kvv-suunnittelija sopimalla asiasta erikseen Seinäjoen Veden kanssa. LIITOSTÖIDEN TILAAMINEN Tonttivesijohdon liitoksen vesijohtoverkostoon saa tehdä ainoastaan Seinäjoen Vesi Oy. Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen kiinteistön alueella kuuluu hankintoineen ja asennuksineen rakentajalle/rakennuttajalle. Tonttivesijohdon putkimateriaali on mahdollista ostaa myös Seinäjoen Vedeltä. Tonttivesijohdon liitostyö tulee tilata Seinäjoen Veden työtilausnumerosta p noin kolme työpäivää ennen liitosajankohtaa. Vesimittari voidaan myös toimittaa tonttivesijohdon liitostyön yhteydessä, mikäli vesimittarin paikka on tiedossa ja kaivanto on valmiina vesimittarille asti. Vesimittari toimitetaan kun liittymissopimus on solmittu ja liittymismaksu on maksettu. Vesimittarin asentamisesta ja liitostöistä veloitetaan voimassaolevan hinnaston mukaisesti. LIITTYMIS- JA KÄYTTÖSOPIMUS Liittymishakemuksen perusteella annetaan liittymislausunto ja laaditaan liittymissopimus. Esitäytetyt sopimuskappaleet (2 samansisältöistä sopimusta) lähetetään liittyjälle allekirjoitettavaksi. Toinen allekirjoitetuista sopimuksista palautetaan Seinäjoen Vedelle ja toinen jää liittyjälle. Liittymissopimuksen voi tehdä ainoastaan kiinteistön omistaja. Kiinteistön voi liittää verkostoon, kun sopimus on solmittu ja liittymismaksu on maksettu. Rakennuksen valmistumisen ja käyttöönoton yhteydessä liittyjän tulee ilmoittaa vesimittarilukema Seinäjoen Vedelle vuosikulutusarvion laskemiseksi sekä mahdollisen rakennusaikaisen käyttöveden laskuttamiseksi. RAKENNUSOPAS 9

12 Olemassa olevan rakennuksen liittyessä jätevesiviemäriverkostoon tulee liittyjän ilmoittaa vesimittarilukema Seinäjoen Vedelle laskutuksen aloittamiseksi todellisen tilanteen mukaisesti. Liittymis- ja sopimusasioista antaa lisätietoa suunnitteluinsinööri Kari Yli-Kahila p tai asiakaspalvelu p Liittymisestä vesi- ja viemäriverkostoon, liitostöistä sekä muista mahdollisista liittymisestä aiheutuvista kustannuksesta peritään maksuja voimassa olevan hinnaston mukaisesti. MAANKAIVUTYÖT YLEISELLÄ ALUEELLA Yksityisen vesijohdon ja viemärin vaatimat kaivu- ja täyttötyöt saa suorittaa vain Seinäjoen Vesi Oy, tai Seinäjoen kaupungin kaivuluvalla ja Seinäjoen Vesi Oy:n suostumuksella yksityinen maanrakennusurakoitsija. Kaivulupa haetaan Seinäjoen kaupungilta, tekniikkakeskuksen kansliasta, os. Kirkkokatu 6, Seinäjoki. Lupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä viemäröinti- ja työaluesuunnitelma sekä tarvittaessa liikennemerkkisuunnitelma. JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA Kiinteistön on itse järjestettävä jätevesien käsittely kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolisella alueella. Jätevesijärjestelmästä laaditaan suunnitelma, joka liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Jätevedet on käsiteltävä maaperässä tai pienpuhdistamossa. Vettä läpäisemättömässä maaperässä asuinrakennuksen jätevesienkäsittely hoidetaan yleisimmin pienpuhdistamossa tai maasuodattamossa, jossa WC- ja pesuvedet johdetaan 3-osaisen saostuskaivon kautta paikalle rakennettavaan maasuodattimeen ja siitä edelleen avo-ojaan. Maaimeyttämö on käyttökelpoinen ratkaisu vain hyvin vettä läpäisevässä maaperässä. Maaperäkäsittelyä ei voida käyttää pohjavesialueella tai kaivojen läheisyydessä. Lisävaatimuksena vesistön läheisyydessä edellytetään tehostettua fosforinpoistoa. Pelkkien pesuvesien käsittelyyn tarvitaan kaksi saostuskaivoa ennen puhdistusjärjestelmää. Saunarakennuksissa riittää yksi saostuskaivo ja maaimeytyskaivo. Jätevesien käsittelyjärjestelmän soveltuvuus rakennuspaikalle on aina tutkittava. Imeytyksen sopivuus voidaan selvittää yksinkertaisella maan läpäisevyyskokeella. Suunnitelmaan jätevesijärjestelmästä liitettävän tutkimuksen on sisällettävä maaperäselvitys, pohjaveden pinnan korkeus sekä taloviemärin ja purkuputken korkeusero. Maasuodattamossa viemärin lähtöputken ja purkukohdan korkeuseron on oltava noin 1,5 metriä. Rakentaja merkitsee korkeudet rakennuspaikalle. Maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamiseen avo-ojaan tarvitaan ojanaapurin kirjallinen suostumus. Vesistön läheisyydessä jätevesijärjestelmää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs vesistöä eikä puhdistettuja jätevesiä johtaa 30 metriä lähemmäs vesistöä. Jos jätevesien käsittely voi aiheuttaa juomavesikaivon veden tai vesistön pilaantumisen, jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Muulloin umpisäiliö on suositeltava tiheän tyhjennystarpeen vuoksi vain, jos siihen johdetaan pelkästään WC-vedet, asuminen on tilapäistä tai asukkaita on yksi. Umpisäiliön mitoituksessa lähtökohtana on, että jätevettä syntyy noin 120 litraa / asukas vuorokaudessa. Umpisäiliö tyhjennetään tarvittaessa, saostuskaivot on tyhjennettävä vakinaisessa asumisessa kerran vuodessa. Kotitalouksien umpisäiliön ja saostuskaivojen tyhjennyksistä vastaa Lakeuden Etappi Oy. Poikkeamiset järjestettyyn lietteenkuljetukseen käsittelee Lakeuden jätelautakunta. Lisätietoja: Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomainen, Keskuskatu 32 I, Seinäjoki. Ympäristöpäällikkö Pirjo Korhonen puh tai Ympäristötarkastaja Hanna Latva-Kiskola puh tai Ympäristötarkastaja Saara Kurki puh tai Vt. Ympäristötarkastaja Jukka Järvinen puh tai sähköposti: etunimi.sukunimi@seinajoki.fi 10 RAKENNUSOPAS

13 VEROHALLINTO RAKENTAMISILMOITUKSET Rakentamisilmoitukset - henkilöasiakkaat Kotitalouksien on ilmoitettava lähtien kaikista ostamistaan rakennusluvan alaisista töistä tiedot Verohallinnolle. Tiedot annetaan aina ennen rakennustarkastajan tekemää loppukatselmusta. Anna rakentamisilmoitus rakennusluvan alaisesta työstä Ilmoita tiedot ainoastaan rakennuslupaa edellyttävästä rakentamistyöstä. Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lisätietoja rakennusluvan alaisista töistä saat kunnasta. Ilmoita tiedot myös osakehuoneistojen korjaukseen liittyvästä työstä, jos olet itse tilannut työn. Talkootyönä tai hartiapankkirakentamisena tehdystä rakentamistyöstä sinun täytyy ilmoittaa rakennuskohteen tiedot ja tieto siitä, ettei maksettuja suorituksia ole. Talkootyöntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa. Jos toimit rakentajana yhdessä toisen henkilön kanssa, esimerkiksi yhdessä puolisosi kanssa, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus Ilmoita tiedot rakennuskohteesta, jos työ on tehty ennen Rakennusluvan myöntämispäivämäärällä ei ole merkitystä. Jos rakennustyö on tehty ennen heinäkuun 2014 alkua, mutta loppukatselmus pidetään myöhemmin, ilmoita tiedot rakennuskohteesta. Sinun ei tarvitse ilmoittaa tietoja yrityksistä, työntekijöistä tai talkootyöstä. Ilmoita tiedot rakentamistyöstä, joka on tehty jälkeen Sinun täytyy ilmoittaa omien yhteystietojesi lisäksi muun muassa: henkilötunnuksesi rakennuskohteen tiedot (esimerkiksi kiinteistötunnus tai asunto-osakeyhtiön y-tunnus) onko rakennustyö uudisrakentamista vai korjausrakentamista Lisäksi ilmoita yritykseltä ostetusta rakentamistyöstä yrityksen yksilöintitiedot yritykselle maksamasi suoritukset materiaaleineen ilman arvonlisäveroa työn aloitus- ja lopetuspäivämäärä ilmoita palkkaamastasi työntekijästä työntekijän yksilöintitiedot työntekijälle maksamasi palkka työsuhteen alku- ja loppupäivämäärä Katso tarkempi listaus tiedoista. (3 Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus) Käytä verkkolomaketta Täytä rakentamisilmoitus suomi.fi-palvelussa. Verkkolomake ohjaa tietojen täyttämisessä. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Voit myös antaa ilmoituksen vero.fi:stä tulostettavalla paperilomakkeella. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle Kun olet ilmoittanut tiedot, saat Verohallinnolta todistuksen tietojen toimittamisesta. Todistus lähetetään ilman erillistä pyyntöä. Ilmoita tiedot hyvissä ajoin, jotta ehdit saada todistuksen ennen loppukatselmusta. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksessa. Jos loppukatselmus pidetään vaiheittain, ilmoita tiedot ennen jokaista katselmusta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse antaa uudestaan jo ilmoittamiasi tietoja, vaan ilmoitat ainoastaan uuteen katselmukseen liittyvät tiedot. Rakennustarkastaja ilmoittaa Verohallintoon, jos todistusta ei ole esitetty. Velvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Lähde: Verohallinto RAKENNUSOPAS 11

14 TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS rakenteiden ja lämmitysmuotojen valinnat Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Energiamääräykset muuttuvat ripeään tahtiin hallitaanko riskit? Suomen kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvat rawa rakentamisen ohjauksen tiekartassa on asetettu selkeät energiatehokkuuden tavoitteen vuosikymmeneksi eteenpäin. Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus parani 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Suuri haaste on kokonaislaadun tavoitteet energian lisäksi kosteuskestävyys, hyvä sisäilmasto ja ympäristövaikutukset. Energiatehokkuuden osa-optimointia ei pidä sallia. Voimassa olevan määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon teknisillä ominaisuuksilla. Vaikuttavia tekijöitä ovat lämmöneristävyys, ilmatiiveys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Lisäksi huomioidaan energialähteet ja rakennuksen koko. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta. Se kannustaa myös kaukolämmön käyttöön. Määräysten tulkinta ja selkokieliset valintakonseptit Suuri haaste on saada uudet määräykset selkokieliseen muotoon. Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti tai alueratkaisuina. Energiamuotojen erilainen hintakehitys sekä energiateknologioiden läpimurto edellyttävät rakennettaviin taloihin muunneltavia lämmöntuotto- ja lämmönjakojärjestelmiä, ns. hybridijärjestelmiä. Yhden energialähteen varaan rakennettu lämmitysjärjestelmä voi talon elinkaaren aikana tulla erittäin kalliiksi vaikka perusinvestointina ratkaisu olisikin nyt edullinen. 2. Lämmitysmuotojen valinta pientaloissa kansantajuiset valintakonseptit Rakentaja tiedostaa oman elämäntavan, käytettävissä olevan vapaa-ajan ja arvot: Selvitetään rakentajan oma halukkuus/mahdollisuus aktiivisuuteen ja vaivannäköön lämmityksessä (esim. polttopuiden teko, mielenkiinnon teknisiin järjestelmiin jne.) Millä hinnalla ja mistä rakennuttaja/asukas saa polttoainetta (onko edullista puuta, tykkääkö tehdä vapaa-aikana metsätöitä ja ovatko polttopuut kohtuuetäisyydellä?) Selvitetään lämmitysratkaisun ekologiset, taloudelliset, mukavuustekijät ja omistajan arvovalinnat Voidaanko valittua lämmitysmuotoa muuntaa ja kehittää tulevaisuudessa parempaan? (järjestelmien, tilojen ja rakenteiden muuntojoustavuus, esim. teknisen tilan koko) Selvitetään rakentajan näkemys lämmitysmuodosta (haluaako nähdä vaivaa energian hankinnassa ja säästää energiakuluissa vai haluaako helppohoitoisen lämmitysjärjestelmän, joka voi olla elinkaarikustannuksiltaan hieman kalliimpi)? Johtopäätös: On useita oikeita lämmitysmuotoja, kun ratkaisua lähestytään eri näkökulmista Kaikille rakennuksille yhteiset peruskriteerit Energia-arkkitehtuuri ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen, tilatehokkuus Energiatehokas rakennus, pieni lämpöhäviö (vähintään Oulun tavoitetaso ks. Energiakortti) Tutkitut, toimintavarmat ja turvalliset rakenteet Vesikiertoinen lämmönjako. Kaukolämpöverkon ulkopuolella vesivaraaja, joka tuunattavissa hybridiksi. Maapiirillä ilmanvaihdon esilämmitys Varalämmönlähteenä varaava takka Valmius sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikaan (akut, generaattori jne.) Muuntojoustava tekninen tila Talossa on valmius kytkeä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkojärjestelmiä (talon suuntaus sellainen, että etelään/länteen on vapaita ja varjostamattomia pintoja). 2.1 Rakennus kaukolämpöalueella Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi kaukolämpöä, mutta myös muut lämmitysratkaisut mahdollisia. Pienissä ja energiatehokkaissa taloissa (alle 130 m2) tulee harkita myös muita lämmitysvaihtoehtoja kuin kaukolämpöä, koska kaukolämmön kiinteän maksun osuus kasvaa suhteettoman suureksi, kun kulutus jää pieneksi. Kaukolämmön yhteyteen ei ole järkevää asentaa aurinkokeräimiä, eikä ilmalämpöpumppua. Valmius tuottaa aurinkosähköä talon peruskuorman verran, joka tyypillisesti suurimmassa sähkövaiheessa on n 180 W. Siis taloudellisesti perusteltu aurinkosähköpaneelin pinta-ala tyypillisessä omakotitalossa on noin 1-2 m RAKENNUSOPAS

15 2.2 Energiakonseptit Taulukossa on esitetty joitain vaihtoehtoja pientalon energiamuotoyhdistelmiksi. Ehdotuksia on luokiteltu talon koon ja asukasluvun perusteella. Talon koko Asukasluku Lämmönlähteet Suositeltuja lisävaihtoehtoja Hinta [ ] Alle 100 m2 1-3 Vesitakka Aurinkokeräimet * Vesitakka Ilma-vesi-lämpöpumppu Aurinkokeräimet * m2 2-5 PILP (sis. IV-koneen) Aurinkokeräimet mikäli asukastiheys suuri * PILP (sis. IV-koneen) Maalämpö Aurinkokeräimet mikäli asukastiheys suuri * PILP (sis. IV-koneen) m2 4-7 Vesitakka Aurinkokeräimet mikäli asukastiheys suuri * PILP Maalämpö Aurinkokeräimet mikäli asukastiheys suuri * Pelletti Yli 180 m2 6-9 Aurinkokeräimet * Maalämpö Aurinkokeräimet * * Aurinkokeräimien kannattavuus on sidottu henkilömäärään sillä niiden järkevyys lisääntyy selvästi, kun asukasmäärä kasvaa koska ne lämmittävät pääosin vain käyttövettä. Asukastiheys = asukasluku / m2 Vesitakka = Takka, jolla voidaan lämmittää lämmintä käyttövettä Ilmavesilämpöpumppu = Ulkoilman lämpöä keskuslämmitysjärjestelmään siirtävä laite PILP = Poistoilmalämpöpumppu, investointikustannuksia vertailtaessa kannattaa huomioida, että PILP sisältää ilmanvaihtokoneen. Huom! Automaatio-ohjain Jos talossa on käytössä useita lämmönlähteitä, tulee varmistua niiden yhteistoiminnasta yhdistelmään sopivalla automaatioohjainjärjestelmällä, joka huomioi kaikki lämmönlähteet ja lämmönjakolaitteet. Myös ilmanvaihdon lämmöntalteenotto vaatii automaatio-ohjausta. Hinta n Jos rakennat alueelle, jossa on tarjolla kaukolämpö, on se yleensä järkevintä valita lämmitysmuodoksi. RAKENNUSOPAS 13

16 Mikä on hybridi? Hybridilämmitysjärjestelmällä tarkoitetaan usean eri lämmönlähteen yhdistelmää, joka palvelee yhtä rakennusta. Usean lämmönlähteen käyttö mahdollistaa kaikkina vuodenaikoina mahdollisimman edullisen energian hinnan. Tällöin energiakustannukset jäävät oikein suunnitellussa hybridijärjestelmässä yhden lämmönlähteen järjestelmään verrattuna usein huomattavasti pienemmäksi. Usean lämmönlähteen järjestelmät käyttävät yleensä myös huomattavan määrän ilmais- ja uusiutuvaa energiaa, joten järjestelmää voidaan pitää ekologisena vaihtoehtona ainakin käytetyn energian näkökulmasta tarkasteltuna. Muuntojoustavuus Muuntojoustavuuteen kannattaa panostaa suunnitteluvaiheessa, koska tällä hetkellä edullisin tapa tuottaa energiaa ei välttämättä ole edullisin vaihtoehto kymmenen vuoden kuluttua. Tekniikka kehittyy koko ajan, joten on järkevää panostaa lämmitysjärjestelmän joustavuuteen. Muuntojoustavuutta voidaan parantaa esimerkiksi huomioimalla energiavaraajan liitettävien laitteiden määrä tai varaajan kyky varastoida riittävä määrä energiaa, jotta viikoittaiset tai vuorokautiset kulutus- ja tuottohuiput saadaan tasattua. Riittävän suuri tekninen tila antaa myös osittain mahdollisuuden muunnella järjestelmää energianhintojen vaihtelun mukaan. Lämminvesivaraaja Hyvin merkittävä rooli muuntojoustavuuden takaamisessa on lämminvesivaraajalla. Varaajan muuntojoustavuus tarkoittaa varautumista siihen, että varaajaan voidaan myöhemmin liittää useampia lämmönlähteitä, riittävän suurta varaajan kokoa, jotta myöhemmin mahdollisesti kasvava lämpimän käyttövedentarve voidaan tyydyttää. Kannattaa huomioida, että mitä suurempi varaaja on, sitä suurempi on myös sen lämpöhäviö joten ylimitoittaminen turhaan ei kannata. Suunnittelija Usean lämmönlähteen valinnassa ammattitaitoisen suunnittelun merkitys on erittäin suuri. Huomioitavia seikkoja ja erilaisia tarkasteltavia tilanteita on lukuisia. Tämän hallitseminen vaatii osaamista ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Huonosti suunnitellut tai ilman suunnittelua toteutetut kohteet eivät välttämättä toimi halutulla tavalla eli siten että mahdollisimman suuri osa tarvittavasta energiasta saadaan tuotettua ilmaisenergialla. Energiankulutus kasvaa, kun lämmitysjärjestelmää laajennetaan. Tällöin suunnittelun laiminlyönnillä saadaan rakennettua erittäin epätaloudellinen järjestelmä, jos järjestelmä käyttääkin epäedullisinta energialähdettä väärään aikaan. Pahimmassa tapauksessa jokin lämmönlähteeksi tarkoitettu laite voi huomaamatta kuluttaa toisen lämmönlähteen tuottaman energian kokonaan. Tekninen toimivuus Erityisesti tekniseen toimivuuteen on syytä kiinnittää huomiota suunnitteluvaiheessa. Hintavista hybridijärjestelmmistä ei saa toivottua hyötyä irti mikäli eri lämmönlähteitä ei ole suunniteltu toimimaan optimaalisesti parhaalla mahdollisella tavalla tai järjestelmä ei ole sopiva muiden taloteknisten järjestelmien kanssa. Mistä saadaan energiaa ja milloin Ilmaisenergiaa voidaan saada lämmitysjärjestelmän käyttöön mm. suorasta auringonsäteilystä maahan kesällä varastoituneesta aurinkoenergiasta maan alhaisesta lämpötilasta tai maahan talvella varastoituneesta jäästä maalämmöstä (geoterminen lämpö) ulkoilmasta Uusiutuvaa energiaa saadaan mm. puupohjaisista polttoaineista, kuten pelletti, hake ja halot bioöljyt Kesäisin parhaimmillaan olevia lämmönlähteitä ovat aurinkokeräimet aurinkopaneelit ilmalämpöpumput poistoilmalämpöpumput Talvella parhaimmillaan ovat polttokattilat maalämpöpumppu tuloilman lämmitys poistoilmalla (LTO) Lämmönlähteet tulee mitoittaa niiden parhaan tuoton ja sen aikaisen tarpeen mukaan! Huomiota kannattaa kiinnittää myös tilatehokkuuteen, joka on osa energiatehokkuutta. 14 RAKENNUSOPAS

17 Energian hinta Pääsääntöisesti kaikkien lämmityslaitteiden käyttämien polttoaineiden, etenkin sähkön, hinnat ovat selkeästi kasvussa. Kts. Kuvaaja 2. Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa suosia ilmaisenergian käyttöä sillä siihen eivät vaikuta öljyn, sähkön, puun tai minkään muun polttoaineen hinnan vaihtelut. Kuvaajissa 3 ja 4 on esitetty muutamia eri lämmönlähdevaihtoehtojen energian hintoja Suomen keskihinnoilla sekä EU:n keskihinnoilla. EU:n keskihinnat ovat huomattavasti kalliimmat kuin hinnat Suomessa tällä hetkellä. On siis syytä miettiä, mikä on eri energioiden hinta seuraavan 10 vuoden jälkeen. Lämpöhäviöt Energian hinta ei ole ainoa huomioitava seikka energiamuotoja vertailtessa. Suunnittelussa on otettava huomioon, että mitä useampi lämmönlähde rakennuksessa on, sitä suurempi on yleensä myös lämpöhäviö, jolloin järjestelmästä saatava kokonaishyöty pienenee. Energiankulutuksia tarkastellessa on myös tärkeää tiedostaa, että lämmönlähteestä riippuen kaikkea sen ottamaa energiaa ei saada käyttöön, vaan osa siitä katoaa myös muina häviöinä. Esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna lämmittämällä puulla, energiankulutus nousee huomattavasti sillä höytysuhde polttaessa on huonompi. Puun hankintahinta voi toisaalta olla niin paljon halvempi kuin sähkön ostohinta, että sen polttaminen on silti taloudellisesti kannattavaa.näin tarkastellen voi olla edullisempaa ostaa hieman enemmän, mutta halvempaa ja ympäristöystävällisempää energiaa kuin pieni määrä kallista uusiutumatonta energiaa. Mitä enemmän energiaa talo ja asukkaat käyttävät, sitä merkityksellisempää on käyttää uusiutuvia ja ilmaisenergioita. Huomioitava on myös se, että käytettäessä paljon ilmaisenergiaa, laskee ostettavan energian määrä mutta toisaalta energia, joka kuitenkin joudutaan ostamaan, on useimmiten kallista energiaa kuten sähköä. Kuvaajassa 5 esitetään ero ostettavan energian määrässä vertailtaessa ilmais- tai uusiutuvaa energiaa käyttäviä järjestelmiä. RAKENNUSOPAS 15

18 Kuinka valita lämmönlähteiden yhdistelmät järkevästi Eri energialähteitä yhdistäessä ja optimoidessa tulee huomioida, mitkä lämmönlähteet toimivat suurimmalla mahdollisella hyödyllä eri vuodenaikoina. Energiantarve on normaalissa pientalossa kesäisin huomattavasti pienempi kuin talvella. Kesäisin ilmaisenergiaa olisi kuitenkin helposti saatavissa useasta eri energialähteestä, vaikka sille ei ole suurta tarvetta. Halvinta energiaa havittelevan ei siis kannata valita lämmönlähteeksi useita lämmönlähteitä, jotka ovat parhaimmillaan kesäisin: vaikka energia onkin ilmaista silloin, ei sille kaikelle vain ole käyttöä. Energiamielessä lämmönlähteet, jotka ovat parhaimmillaan talvisin, kaipaavat usein tueksi jonkun kesälämmönlähteen. Suositeltava kahden lämmönlähteen yhdistelmä on esimerkiksi taloon sisälle sijoitettu lämmityskattila sekä katolle aurinkokeräimet. Kattilan käyttö kesällä on epämukavaa ylilämmön vuoksi ja kattilat on yleensä aina suunniteltu niin, että niiden hyötysuhde on parhaimmillaan, kun niitä poltetaan mitoitusteholla (eli talvella). Kesällä aurinkokeräimet taas tuottavat silloin tarvitun energiamäärän, jolloin lämmityskattilaa ei tarvitse käyttää. Kyseenalaisempana esimerkkinä on aurinkokeräinten, poistoilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun yhdistelmä. Tämän yhdistelmän poistoilmalämpöpumpun hyöty on kyseenalainen, koska riittävä määrä aurinkokeräimiä tuottaa kesäisin koko lämmitysenergian tarpeen. Poistoilmasta ei ole tuolloin tarvetta ottaa lämpöä talteen, joten poistoilmalämpöpumpun (joka on parhaimmillaan kesäisin) tuotto jää vuositasollakin mitättömäksi verrattuna tavalliseen ilmanvaihtokoneeseen, jossa on hyvä lämmöntalteenotto. Tämä ei kuitenkaan ole poissuljettu vaihtoehto, mikäli järjestelmä on suunniteltu toimimaan järkevällä tavalla. Yhdistelmä voi olla kannattava myös tilanteessa, jossa asukkaita on paljon ja lämpimän käyttöveden kulutus suurta. Lämmönlähteen valinnan merkitys rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen Uudessa energiatehokkaassa pientalossa lämmitysjärjestelmän valinnan vaikuttavuusalue on noin 50 % rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta. Energia on laskettu nettoenergiantarpeesta, jolloin lämmöntuottojärjestelmän energiantarve on hieman suurempi. Puolestaan 15 vuotta vanhassa, sen aikaisesssa energiatehokkaassa ja samankokoisessa talossa, lämmitysjärjestelmän osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta voi olla 80 %. Näin tarkasteltuna on siis paljon merkityksellisempää, miten lämmität vanhaa taloa kuin täysin uutta. Esimerkiksi jos ilma-vesilämpöpumpulle luvataan lämpökertoimeksi (SPF) 3, ostettavan energian tarve uudessa talossa ei putoa kolmannekseen, vaan lämpökerroin vaikuttaa vain lämmitysjärjestelmän kautta kulkevaan energiaan, eli noin puoleen siitä. Ostettavan energian tarve putoaa siis vain lämmitykseen käytettävän energian osalta kolmannekseen, jolloin vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on n. kuudesosa (0,5 x 1/3). Vanhassa talossa vaikutus kohdistuu 80 prosenttiin energiasta ja tälloin vaikutus on n. neljäsosa (0,8 x 1/3). Energialaskennan kehitystarpeet tulevaisuudessa Tällä hetkellä energialaskennan työkaluissa on vielä kehitettävää. Esimerkiksi energiatodistuksen laatimiseen käytettävät ohjelmistot painottuvat juuri energiatodistuksen aikaansaamiseen ja niillä laskemalla voidaan pyrkiä optimoimaan nimenomaan E-lukua. E-luku taas ottaa huomioon energiamuotojen kertoimet ja näin ollen laskenta ei tuota parhaita ratkaisuja esimerkiksi kokonaisenergiankulutusta ajatellen. Helppokäyttöisiä energiasuunnitteluohjelmistoja ei ole tällä hetkellä käytössä, joten tarve laskentajärjestelmien kehittämiselle on olemassa. Aurinkoenergia Useimmissa pientaloissa erittäin kannattava ilmaisenergiavaihtoehto on aurinkolämpö eli aurinkokeräimien asentaminen talon katolle. Keräimien tuottamalla energialla saadaan järkevästi mitoitettuna katettua kesän lämpimän käyttövedentarve. Tämä on edullista tietenkin esim. muutoin sähköllä lämmitettäessä mutta myös tilanteessa, jossa lämmin käyttövesi muutoin jouduttaisiin tuottamaan esim. lämpökattilalla ja siten lämmittämään myös taloa sitä käytettäessä. Hyvät aurinkokeräimet hyvin suunnitellussa järjestelmässä tuottavat energiaa myös talvella. Merkittävä etu aurinkokeräimistä voidaan saada myös märkätilojen lattialämmitykseen, jota suositellaan pidettäväksi päällä myös kesällä. Kuvaajassa 6 on esitetty esimerkinomaisia hintoja tyhjiöputkikeräimille. Aurinkosähkö taas on hieman vaikeammin hyödynnettävästi tehokkaasti. Ongelmaksi muodostuu se, että tuoton 16 RAKENNUSOPAS

19 ja kulutuksen samanaikaisuus ei toteutudu (kuvaaja 7). Aurinkosähköä ei voida järkevästi tallettaa tuottohuippujen aikana, kun sitä tuotetaan enemmän kuin oma tarve on. Kun tarve taas on suurimmillaan, ei aurinkosähköä välttämättä olekaan saatavilla. Hyvällä suunnittelulla aurinkosähkö on mahdollista hyödyntää myös kokonaan taloteknisten järjestelmien tarpeisiin, jolloin tuotettua arvokasta sähköä ei mene hukkaan tai halvalla hinnalla myyntiin. Aurinkosähkön kannattavuuteen voi tutustua tarkemmin rakennusvalvonnan laatukortin Aurinkosähkön valintaohje avulla. Spotti-sähkön hyödyntäminen Sähkön hinta vaihtelee tunneittain ja hinnat tiedetään n. 1 vuorokausi ennakkoon. Älykkäillä ohjaamilla, jotka ohjaavat talon kulutusta vuorokauden halvimmille tunneille, voidaan saavuttaa huomattavaakin rahallista höytyä. Vaikka energiankulutus (talokohtainen ja valtakunnallinen) ei pienene, älykkäät järjestelmät voivat tasoittaa kulutushuippuja ja sitä kautta vähentää turhan voimalaitoskapasiteetin rakentamista huomattavasti. RAKENNUSOPAS 17

20 RAKENTAMISPROSESSIN KUIVAKETJU kosteuslaatuluokka energiatodistuksen rinnalle Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Rakentamisen kosteudenhallinta koskee koko rakennusprosessia: rakennuttamista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa ja dokumentointia. Näin luodaan kiinteistön ylläpidolle ja käytölle hyvät toimintaedellytykset. Kuivaketju rakentamiseen on tulevaisuuden ratkaisu. Kuivaketju on analoginen elintarvikkeiden kylmäketjulle. Kuivaketjun toteutuminen voidaan todentaa kosteuslaatuluokituksella, johon kerätään tietoja vakiintuneiden mittausten kuten lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen tuloksista ja täydennetään sitä suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla ja seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla. Kosteuslaatuluokitus ja energiatodistus yhdessä ovat viesti kokonaislaadusta. Laatua ei voida varmistaa, jos ei sitä systemaattisesti mitata ja dokumentoida. Haasteena asenteet, rakenteet, tekniikka, käyttö ja pilkottu vastuu Eräs merkittävä syy kosteus- ja homeongelmien syntymiseen ovat asenteet: näin on aina ennenkin tehty ja niin tehdään nytkin. Asennemuutos lähtee rakennuttamisesta, hankkeen laatutavoitteista, resurssi- ja aikavarauksesta suunnitteluun ja toteutukseen. Rakennushankkeet pilkotaan, jolloin vastuu hämärtyy. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan, mutta tämä on liian usein tapahtunut laadun ja kosteudenhallinnan kustannuksella. Rakennusvalvonta voi tukea rakennusprosessin kosteudenhallintaa edellyttämällä sitä lupaehdoissa. Rakennuksen ja ympäristön kosteustekniseen suunnittelua ei tehdä riittävän hyvin. Pintavedet virtaavat rakennukseen päin, maakosteus rasittaa rakenteita. Tulee harkita riskirakenteiden valintoja esim. tasakattojen, kattoikkunoiden, lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden ja matalien sokkelien valintoja. Rakenteet ovat pääosin kerroksellisia ja ovat herkempiä virheille kuin massiivirakenteet. Talotekniikan säädössä, huollossa ja opastuksessa on puutteita, mikä osaltaan lisää kosteusrasitusta. Tarvitaan pilotointia/ koerakentamista ja kenttätutkimusta tulevaisuuden talojen toimivuudesta. Yksittäisiä koetaloja on jo rakennettu, mutta nyt kaivataan kymmenien talojen pilottialueita, joissa yritykset voivat kehittää tuotteita. Tällainen ensimmäinen pilottialue on käynnistetty Oulussa (RESCA). Kaavoituksessa on jo alustavasti varattu seuraavat pilottialueet, jos toiminnalle on kysyntää. Kuivaketju edellyttää yhteistyötä Rakennuttajan laadunmääritys on perusta hankkeen laatutasolle. Seuraavaksi kuivaketju edellyttää, että hankkeeseen on sidottu osaavat suunnittelijat, rakentajat ja valvojat, hankkeen eri vaiheisiin on varattu riittävästi resursseja ja aikaa toimenpiteille. Rakennuksen oikea käyttö varmistaa lopullisen kuivaketjun. Rakentamisprosessin kosteuslaatuketjun mittaaminen tulee perustua heikoimman lenkin periaatteeseen. Tältä pohjalta on kehitetty kosteuslaatuluokitus. Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka vakiintuneiden mittausten, kuten lämpökuvauksen (lämpötilaindeksin) ja tiiviysmittauksen tulosten perusteella. Luokitusta täydennetään suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteudenhallinnan arvioinnilla sekä ilmanvaihdon säätöarvoilla. Kosteuslaatuluokka on tiivistetty todistus laajemmasta kokonaisuudesta. Pääsuunnittelija kerää eri vastuutahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaatuluokan ja liittää sen energiatodistuksen rinnalle. Kokonaisarviointi perustuu heikoimman lenkin peri aatteeseen. Esim. kosteuslaatuluokituksen osa-alueiden arviointitulos: A- A-B-A-A-A-D tuottaa lopputuloksen D. Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Kun rakennuttajat innostuvat tavoittelemaan parempaa kokonaislaatua, heitä ohjataan käyttämään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. Energiatehokkaassa rakentamisessa kosteudenhallinta on hyvän laadun perusta. Työmaan sääsuojaus on entistä tärkeämpää. Betonirakenteiden tulee kuivua ennen pinnoitusta. Rakenneratkaisujen kosteus- ja lämpötekninen toimivuus sekä ilmatiiveys tulee varmistaa. Ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän suunnitteluun, toteutukseen ja säätöön tulee erityisesti panostaa, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Hyvää rakennustapaa ei pidä unohtaa. Ammattiylpeys kuuluu rakentamiseen. Rakennukset ovat meidän suurin kansallinen omaisuutemme. Laadukkaampi rakentaminen osaltaan vähentää sairastumisia, lisää työtehoa ja luonnollisesti vähentää myös tulevaisuuden korjaustarpeita. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. 18 RAKENNUSOPAS