Mallasohran Viljelyopas pohjois-savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mallasohran Viljelyopas pohjois-savossa"

Transkriptio

1 Mallasohran Viljelyopas pohjois-savossa

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Laatuvaatimukset... 5 Viljelykierto ja viljelysuunnittelu... 8 Maalajit... 8 Esikasvi... 8 Kalkitus ja maanparannus... 9 Lajikkeet Viljelytekniikka Perusmuokkaus & kasvualustan perustaminen Tasausäestys ja kylvömuokkaus Kylvö Lannoitus Lannoituksen jakaminen Hivenlannoitus Kasvukauden aikaiset havainnot Kasvinsuojelu Rikkakasvien torjunta (Kasvuaste 22 29) Tuholaisten torjunta (Kasvuaste 22 30) Hukkakauran torjunta (Kasvuaste 25 31) Tautitorjunta (Kasvuaste 32 37) Kasvunsäätö (Kasvuaste 32 47) Puinti (Kasvuaste 87 92) Sadonkäsittely ja analysointi Kuivaus Varastointi Puhdistus, esinäytteiden otto ja analyysit... 30

3 JOHDANTO Tässä oppaassa selvitämme mallasohran tuotannon mahdollisuuksia Pohjois-Savossa. Oppaan laatiminen on toteutettu yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun KasviTaito-hankkeen kanssa. Mallasohran tuotanto panimoteollisuudelle myös Pohjois-Savossa on tärkeää, koska Suomessa pienpanimot ovat yleistyneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Pienpanimoiden keskuudessa lähellä tuotettu mallasohra olisi kysyttyä, mutta paikallista mallasohraa ei ole saatavilla. Oppaassa käydään läpi mallasohran viljelytekniikka sovellettuna Pohjois-Savoon. Viljelytekniikka sisältää viljelysuunnittelun, viljelykierron, esikasvivaikutukset, perusmuokkauksen, kylvömuokkauksen, kylvön, lannoituksen, kasvinsuojelun ja jatkokäsittelyn. Käsittelemme pohjoissavolaisen mallasohran tuotantoketjun kokonaisuudessaan viljelystä jatkojalostajalle saakka. Oppaassa käsitellään pelkästään tavanomaisen mallasohran viljelyn pääpiirteet, joten luomuviljelyn seikkoja ei käydä läpi. Mallasohran tuotanto Pohjois-Savossa on viljelytekniikaltaan hyvin samantapaista kuin muuallakin Suomessa. Opas käsittelee kuitenkin niitä erityisiä seikkoja mallasohran viljelyssä, jotka eroavat muun suomen mallasohran viljelystä. Kyseisiä asioita ovat esimerkiksi lajikkeiden valinta kasvukauden pituuden ja tehoisan lämpösumman mukaan sekä oikeiden maalajien hyödyntäminen mallasohran viljelyssä. Viljasta jalostettava mallas on oluen valmistuksen tärkein raaka-aine. Ohran kuori ei irtoa puitaessa, joten se soveltuu muita viljelykasveja paremmin mallastettavaksi. Kuori suojaa itua vahingoittumasta, kun mallasta käännellään ja siirretään mallastuksen aikana. Kaksitahoinen ohra soveltuu yleensä paremmin oluen valmistukseen, koska kaksitahoisessa tähkässä jyvät kehittyvät paremmin suuriksi ja tasakokoisiksi. Tasalaatuisuus on tavoiteltua mallasohran viljelyssä. Kaksitahoisilla ohrilla on myös alhaisempi proteiinipitoisuus, jota pidetään hyvänä ominaisuutena jatkojalostuksessa. (Enari & Mäkinen 2014; 15) Suomessa viljellään suurimmilta osin tänä päivä monitahoista ohraa, joka menee pääasiassa rehukäyttöön. Kaksitahoista ohraa viljellään pääasiassa mallasohraksi, mutta myös tärkkelysja entsyymiohraksi sekä rehuksi. Kasvuajaltaan aikaisimpia lajikkeita viljellään pohjoisemmassa suomessa. Suomessa viljellään kevätohraa, koska syysohra ei kestäisi talviolosuhteitamme, eikä varsinkaan talvehdi kunnolla Pohjois-Savossa. Syysohraa käytetään myös mallastukseen, vaikkakin sitä pidetään huonompana kuin kevätohra. (Enari & Mäkinen 2014; 15).

4 Suomessa mallasohraa tuotettiin noin 325 miljoonaa kiloa vuonna Rehuohraa puolestaan tuotettiin jopa 1135 miljoonaa kiloa. Pohjois-Savossa ei ollut tilastoitua mallasohran tuotantoa vuonna Suomessa mallastamoteollisuus käyttää mallasohraa vuosittain yli tn ja panimoteollisuus puolestaan mallastamoiden valmistamaa mallasta noin tn. Keskeiset, viljelyssä huomioitavat tekijät ovat mm. lohkovalinta, sertifioitu tai muuten huolellisesti kunnostettu, hyvälaatuinen, suurikokoinen ja peitattu kylvösiemen, typpilannoituksen oikea määrä ja ajoitus sekä tarpeen mukainen kasvinsuojelu (VYR 2014, LUKE 2018). Suomessa mallasohrantuotanto on yleensä sopimustuotantoon perustuvaa. Suomi on ollut omavarainen vuodesta 1969 lähtien. Tuotannosta riippuen mallasohraa on viety viimevuosina noin t vuodessa. Osa mallasohrasta on viety ulkomaille valmiiksi mallastettuna. (Enari & Mäkinen 2014; 16) KUVA 1. Mallasohrakasvusto (Turunen, 2017)

5 LAATUVAATIMUKSET Mallasohran täytyy olla lajikepuhdasta, kokonaan tuleentuneena ja huolellisesti puitua. Mallasohran täytyy myös olla vapaata homeista ja vieraista hajuista, sekä värin, maun ja rakenteen on oltava tervettä ja vastattava annettua esinäytettä. Oluen tekemisessä maltaiden on oltava laadultaan sellaiset, että niistä saadaan hyvä vierre. Maltaan laatuun vaikuttaa mallasohran laatu, joten mallasohran on oltava tiukasti määriteltyjen laatuvaatimusten mukainen. (Viking Malt 2017, Enari & Mäkinen 2014; 21, Bmbri 2010). TAULUKKO 1. Mallasohran vastaanottolaatuvaatimukset (Viking Malt, 2017). Panimo-ohra Entsyymiohra Itävyys Valkuaispitoisuus Lajittelu Yli 2,5mm Alle 2,2mm Min Max Min Min Max Peruslaatu Minimilaatu Peruslaatu Minimilaatu 95 % 11,5 % 9,5 % 90 % 3 % 95 % 12 % 9 % 85 % 5 % 95 % 12 % 85 % 3 % 95 % 11,5 % 80 % 5 % Kosteus Lajikepuhtaus Lajipuhtaus Fusariumpitoisuus Punaiset jyvät Vihreät jyvät Haljenneet jyvät Max Min Min Max Max Max Max 14 % 95 % 98 % 80 % 10 kpl/100g 1 % 5 % 14,5 % 95 % 98 % 80 % 10 kpl/100g 1 % 5 % 14 % 95 % 98 % 80 % 10 kpl/100g 1 % 5 % 14,5 % 95 % 98 % 80 % 10 kpl/100g 1 % 5 %

6 TAULUKKO 2. Mallasohran kosteusvaatimukset (Viking Malt 2017) Kosteus % 14,6 Korjaus / tn Hylätään 14,5 14,1-2,50 14,0 13,5 Perushinta 13,4 + 0,10 13,3 + 0,20 13,2 + 0,30 13,1 + 0,40 13,0 + 0,50 12,9 + 0,60 12,8 + 0,70 12,7 + 0,80 12,6 + 0,90 12,5 + 1,00 Mallasohralla on monta laatuvaatimusta, mutta niistä luokitellaan kaksi erittäin tärkeiksi laatuvaatimuksiksi. Mallastuksessa ohran täytyy itää, joten mallasohralta vaaditaan vähintään 95 % itävyys. Mallastukseen tarvittavat entsyymit muodostuvat ohramaltaan itämisessä. Itämättömät jyvät saattavat pilata koko maltaan esimerkiksi homehtumalla. (Enari & Mäkinen 2014; 21-22) Mallasohran proteiini- eli valkuaispitoisuus on toinen tärkeä laatuvaatimus. Mallasohran valkuaispitoisuuden tavoitteena pidetään 10,5 11 %. Ohran valkuaispitoisuuden ollessa alhainen sen tärkkelyspitoisuus kasvaa. Tärkkelys määrää ohran käymiskelpoiset sokerit. Valkuaista ei saa olla myöskään liikaa, sillä se saattaa aiheuttaa haittaa oluen säilymisen ja maun kannalta. Kosteustavoitteen maksimi mallasohralla on 13,5 %, jotta ohra ei homehtuisi. (Enari & Mäkinen 2014; 21-22). Mallasohran lajitteluvaatimuksella pyritään varmistamaan jyvien tasakokoisuus. Suurissa jyvissä on enemmän tärkkelystä ja tasainen jyväkoko helpottaa jyvän liotusta ja idätystä. Lajitteluaste tavoite on minimissään 90% ja sillä tarkoitetaan yli 2,5 mm:n seulan päälle jäävää osuutta. 2,2 mm:n seulan alle jäävä osuus saa olla vain 3% (Enari & Mäkinen 2014; 21-22).

7 Mallasohralla lajikepuhtauden on oltava vähintään 95% ja lajikepuhtausvaatimukseen sisältyy myös, että ohra on hyväksyttyä lajiketta. Ohran sopivuus mallasohraksi pyritään määrittämään lajikevaatimuksella. Mallasohran laatuvaatimuksiin kuuluu myös homepuhtaus. Hometaso määritellään pääpiirteittäin silmämääräisesti mutta se voidaan myös määrittää mikrobiologisilla menetelmillä. Homeisten jyvien määrä saa olla enintään 10kpl/100g. Suuret homemäärät mallasohrassa voivat aiheuttaa oluen kuohumista. (Enari & Mäkinen 2014; 21-22). Vaatimukset määrittelevät myös mallasohran rakenteen. Suurin haittaa aiheuttava virhe mallasohran siemenissä, ovat haljenneet jyvät. Haljenneet jyvät saattavat aiheutua huonoista sääolosuhteista ja mallasohran kasvurytmistä. Haljenneet jyvät kävisivät oluen valmistukseen muutoin normaalisti mutta niistä jalostettu vierre siivilöityy kehnosti. Tästä syystä mallasohran vastaan ottamoissa haljenneiden jyvien määrän ylärajaksi on asetettu 5%. (Enari & Mäkinen 2014; 21-22).

8 VILJELYKIERTO JA VILJELYSUUNNITTELU Viljelymenetelmillä on suuri merkitys mallasohran tuotannon taloudellisuudessa ja onnistumisessa, jotta päästäisiin vaadittuihin laatuvaatimuksiin. Viljelytapa vaikuttaa merkittävästi sadon määrään ja laatuun. Sadonlaadun yhtenä tärkeimmistä perusteista on valkuaispitoisuuden sekä itävyyden säilyttäminen vaadituissa kriteereissä. Valkuaisen lisäksi laatuhinnoitteluperusteita on myös jyväkoko, joka vaikuttaa lajitteluasteeseen ja sadon itävyyteen. Ihanteellisiin laatutasoihin vaaditaan mallasohran viljelytekniikan hallitseminen ja etenkin lannoituksen optimoiminen. (MMM, 2000). Maalajit Mallasohran optimaaliseksi viljelyalustaksi soveltuu parhaiten hyväkuntoinen kivennäismaa. Mallasohra soveltuu viljeltäväksi savi- ja hietamaille, joiden ph on yli 6,2 eli viljavuusasteikolla hyvä. Typen hallitsematon vapautuminen on riskinä runsasmultaisilla ja eloperäisillä maalajeilla, jonka seurauksesta sadon valkuaispitoisuus voi nousta liian korkeaksi. Samasta syystä karjanlannan käyttö mallasohran tai sitä edeltävän kasvin viljelyssä ei ole suotavaa. Lohkolla jolla viljellään mallasohraa tulisi vesitalous olla varmistettu esimerkiksi toimivalla salaojituksella (Aikasalo ym. 2000; 21, Vyr 2014; 9) Mallasohran viljelyn tavoite on tuottaa sato, joka on hyvin itävää, tasakokoista ja valkuaispitoisuudeltaan kohtuullista. Esikasvi Mallasohran esikasvina ei saa käyttää ohraa tai vehnää, koska ne lisäävät tautipainetta. Muista viljoista parhaita esikasveja ovat ruis tai kaura. Viljelykierto olisi kuitenkin hyvä katkaista esimerkiksi öljykasveilla (Aikasalo ym. 2000; 21) Typpilannoituksen hallitseminen mallasohran viljelyssä on olennaista, koska liika typen saanti johtaa mallasohran valkuaispitoisuuden nousuun yli tavoiteltujen laatuvaatimusten. Tästä johtuen mallasohralla ei suositella Esikasvi ei saa lisätä tautipainetta eikä jättää lohkolle liikaa typpeä. käytettävän typensitojakasveja, esimerkiksi palkokasveja tai viherlannoitusnurmia. Mallasohrasadon tavoitteellinen valkuaispitoisuus on 9,5 11,5 %. Etenkin kuivempina kasvukausina valkuaispitoisuus ylittää helposti sallitun laaturajan. (Aikasalo ym. 2000; 21)

9 MTT:n tekemien lajikekokeiden mukaan esikasvivaikutukset ohralle ovat hyvin vaihtelevia. Sadon lisäys voi olla jopa 500 kg/ha käytettäessä esikasvina kevätvehnää tai öljykasveja. Koeaineiston perusteella öljykasveilla voi olla ohra sadon laatua parantava vaikutus, esimerkiksi hehtolitrapainoon ja valkuaiseen. Esikasvin valinnalla ja viljelykierrolla on myös kasvitauteja ehkäisevä vaikutus. Esikasvi saattaa vaikuttaa esimerkiksi lehtilaikkutautien määrään, koska moni sen aiheuttajista on isäntävalikoivia. Ohran laikkutauteja voidaan hillitä monipuolistamalla viljelykiertoa eri esikasveilla. Peräti yksi vuosi voi vaikuttaa kasvitautien määrään, jos tautien isäntäkasvien jättää viljelykierrosta pois (TehoPlus-hanke 2014). Kalkitus ja maanparannus Laadukkaan mallasohrasadon edellytyksenä on kasvulohkon ph-tason ylläpitäminen optimaalisella tasolla. Mallasohra on erittäin vaativa kasvi maan ph:n suhteen. Taulukossa 1. on esitetty maan ph suosituksia mallas- sekä rehuohralle. Lohkon viljavuusluokka määräytyy maalajin ja viljavuustutkimuksesta selvinneiden ravinnepitoisuuksien mukaan. Kalkituksen tarvetta voidaan seurata viljavuustutkimuksesta saatujen ph-arvojen perusteella. Kalkituksesta on hyötyä maan rakenteen parantamisen kautta. Maan rakenteen ollessa kunnossa mallasohran juuret pystyvät kasvamaan laajasti ja tasaisesti hyödyntäen maasta saatavia ravinnevaroja (Viljavuuspalvelu, 2008, Vyr 2014) Kalkitus parantaa ravinteiden saatavuutta, kun ph-taso nousee ravinteiden hyötykäytön mukaan optimaaliselle tasolle. Kyseinen seikka voidaan huomata mallasohrasadon laadussa ja määrässä. (Farmit, 2018) TAULUKKO 3. Ohran ph-suositukset eri maalajeilla (Farmit 2018). Karkea Savimaat Eloperäiset Tavoite viljavuusluokka kivennäismaa maat (ph) Mallasohra 6,8 7,0 6,4 Korkea Rehuohra 6,4 6,7 6,0 Hyvä

10 Lajikkeet Pohjois-Savossa viljellään pääasiassa monitahoisia ohria, joilla on hieman lyhyempi kasvuaika ja vaatimattomammat kasvupaikkavaatimukset kuin kaksitahoisilla ohrilla. Pidempi kasvuaika vaikeuttaa viljelyä pohjoisemmassa suomessa, mutta monien kaksitahoisten lajikkeiden viljely onnistuu Pohjois-Savon korkeudella vertaamalla aluekohtaista kasvukauden pituutta ja lämpösumman toteutumista lajikkeiden vaatimuksiin. Viljelyn onnistuminen takaa hyvän laadun mallasohrasadolle. Lajikkeen valinnalla on suuri merkitys viljelyn onnistumisessa. Kylvösiementä valittaessa tulee ottaa huomioon lajikkeen ominaisuudet sekä siemenen laatu. (Vyr, 2014) KUVIO 1. Lajikkeiden satotasot (LUKE, 2015) 6200 Kaksitahoisten mallasohra lajikkeiden satotasot vyöhykkeellä III (Kg/ha) Saana Marthe Fairytale Barke Harbinger Trekker NFS tipple Taulukossa on esitetty kaksitahoisten mallasohralajikkeiden satotasot Pohjois-Savon korkeudella eli viljelyvyöhykkeellä III. Satotasot on saatu Luonnonvarakeskuksen virallisten lajikekokeiden tuloksena vuonna Mallasohralajikkeiden satoisuuden perusteella viljely onnistuu hyvin viljelyvyöhykkeellä III. Sadon laadun takaaminen on suuremmassa roolissa mallasohraa viljeltäessä Pohjois-Savossa, koska kasvukauden pituus ja terminen lämpösumma vaikuttaa tuleentumisnopeuteen.

11 KUVA 2. Kasvukauden alkamis- ja loppumispäivämäärät (Ilmatieteenlaitos, 2018) Kolmannella viljelyvyöhykkeellä kasvukausi alkaa keskimäärin toukokuun ensimmäisen viikon aikana. Kasvukausi kestää keskimäärin vuorokautta ja tehoisa lämpötila sumaa yltää reilusti yli 1000 vuorokauden, jopa 1300 vuorokauteen saakka. Alla olevasta taulukosta (TAULUKKO 3) selviää, että melkein kaikilla mallasohralajikkeilla vaadittu lämpötilasumma on alle 1000 C/vrk ja kasvuaika keskimäärin 95 päivän luokkaa. Kasvuaika ja lämpötilasummavertailut ovat suuntaa antavia pohdintoja mallasohran kasvu mahdollisuudesta Pohjois-Savossa. Virallisten lajikekokeiden tuloksissa kasvuaika lasketaan kylvöpäivästä keltatuleentumisasteelle. Kasvuaika vaikuttaa lyhyeltä suoraan vertaillessa kasvukautta ja lajikkeiden kasvuaikaa. Täystuleentumista täytyy kuitenkin odotella vielä viikkoja keltatuleentumisasteesta, joten kasvuaikaa kertyy hieman enemmän, kuin vertailut antavat olettaa. Mallasohran viljely on kuitenkin mahdollista suotuisana vuonna Pohjois-Savossa, vaikkakin kasvukausi näyttää loppuvan kesken. Aikaisimmat lajikkeet mahdollistavat tuleentumisen ennättämisen todennäköisemmin.

12 KUVA 3. Kasvukauden pituus ja tehoisan lämpötilan summa Suomessa. (ITT, 2018) Mallasohraa viljellessä kylvö on suoritettava mahdollisimman aikaisin. Aikaisimman lajikkeet on kylvettävä mahdollisimman pian, jolloin ne päästäisiin puimaan heti ensimmäisenä. Viljeltäessä mallasohraa Suomessa, mahdollisimman aikainen kylvö takaa laatuvarmuutta. Aikaisimpien ja myöhäisimpien lajikkeiden kasvuajan ero on keskimäärin 7 päivää. Huonompina kasvukausina kolmosvyöhykkeellä terminen lämpösumma jää vähäisemmäksi, joka vaikuttaa kasvuajan eroon sitäkin enemmän. Pidemmän kasvuajan omaavat lajikkeet ovat viljelyltään ja sadoltaan varmempia I ja II vyöhykkeillä. Pohjois- Savossa eli vyöhykkeellä III suositaan viljelemään aikaisempia lajikkeita, esimerkkinä monitahoinen Polartop. Pohjois-Savossa suositellaan viljeltäväksi aikaisia lajikkeita, jotta mallasohra ehtisi tuleentua

13 KUVIO 2. Mallasohran viljelyalat lajikkeittain (Mavi, 2017) Mallasohran viljelyalat lajikkeittain (Ha) , , , Harbinger NFC Tipple Propino Barke Trekker RGT Planet Saana Fairytale Polartop KWS Irina Marthe SW Mitja Pohjois-Savon viljelyolosuhteisiin hyvin soveltuva Polartop on ainoa monitahoinen mallasohraksi hyväksytty lajike. Satoisuus viljelykokeiden tulosten perusteella vyöhykkeellä III on hyvä. Entsyymimallasohra Polartopia käytetään erikoismaltaiden valmistukseen. Polartopilla on suhteellisen lyhyt kasvuaika (87,8 pv) verrattuna muihin mallasohralajikkeisiin. Kyseinen lajike on myös korreltaan vahva ja omaa kestävyyttä laikkutauteja vastaan paremmin kuin muut monitahoiset ohrat. Polartop soveltuu viljelyominaisuuksiltaan myös viljelyvyöhykkeen IV viljelyedullisimmille alueille.

14 TAULUKKO 4. Yleisimmät mallasohralajikkeet (Luke, Lajikekokeet 2014 & 2015) Lajike Taho Kasvuaika Lämpösumma Tjp Hlp Valkuainen Lako Sato (pv) ( C Vrk) (g) (kg) % % Vyöhyke III (kg/ha) Harbinger kt 95, ,7 68,1 11, NFC kt 97, ,7 67,3 10, Tipple Propino kt 96, ,5 66,5 11, Barke kt 95, ,6 69,2 12, Trekker kt 96, ,0 68,1 10, RGT kt 96,0 49,8 66,5 10,3 10 Planet Saana kt 91, ,5 67,6 11, Fairytale kt 95, ,5 67,5 11, Polartop mt 87, ,1 64,5 12, KWS Irina kt 97, ,7 64,9 10, Marthe kt 93, ,7 67,7 11, SW Mitja kt 93, ,9 69,0 11, Vertaillessa aikaisia mallasohralajikkeita Pohjois-Savossa viljeltäviin vehnä- ja rehuohra lajikkeisiin voidaan todeta, ettei mallasohran viljelylle ole estettä kasvukauden pituuden tai tehoisan lämpösumman saavuttamisen suhteen. Melkein kaikkien yleisimpien mallasohralajikkeiden teoreettinen kasvukausi alittaa kolmosvyöhykkeellä viljeltävän Anniinavehnän kasvukauden reilusti. Jos viljelijä onnistuu mallasohran viljelyssä teknisesti ja viljelyvuosi on tavanomainen tai jopa suotuisa, mallasohran viljely onnistuu viljelyvyöhykkeellä III ongelmitta. TAULUKKO 5. Viljojen kasvuaikojen vertailu Vertailu Lumikki Anniina Einar Saana kt Polartop mt Harbinger kt (Vehnä) (Vehnä) (Rehuohra) (Mallasohra) (Mallasohra) (Mallasohra) Kasvuaika 101,2 98,4 90,1 91,2 87,8 95,7 Lämpösumma ( C Vrk)

15 KUVA 4. Kaksitahoinen mallasohralajike RGT Planet (Turunen, 2017)

16 VILJELYTEKNIIKKA Perusmuokkaus & kasvualustan perustaminen Mallasohran viljelyn ydin on perusteellinen syyskyntö, kyntösyvyys 20-25cm. Tasainen kynnös takaa täydelliset edellytykset kylvömuokkaukselle keväällä. Kevytmuokkaus ei ole suositeltavaa, koska se jättää maan pinnalle paljon kasvijätettä, joka sisältää paljon taudinaiheuttajia. Peräkkäisinä vuosina viljeltäessä samaa viljalajia kasvitautien torjunta tarve lisääntyy. Tästä syystä kyntö on suositeltavampaa, koska se vähentää taudinaiheuttajia maan pinnalla. Perusteellinen kyntö auttaa torjumaan monivuotisia rikkakasveja esimerkiksi juolavehnää. (Aikasalo ym. 2000; 21) Tasausäestys ja kylvömuokkaus Tasausäestys on hyvä menetelmä kynnön jälkeen esimerkiksi kyntövakojen peittelyssä ja maaperän kevätkosteuden säilyttämisessä sekä mallasohran tasaisen kylvöalustan valmistelussa. Tasausäestystä kannattaa harjoittaa etenkin savimailla. Tasausäestys suoritetaan muutama vuorokausi ennen kylvömuokkausta Kylvömuokkaus onnistuu parhaiten joustopiikkiäkeellä, jolla muokkaussyvyys saadaan optimaaliseksi(8cm) ja jyvä asettuu tavoiteltuun kylvösyvyyteen. Kylvömuokkauksessa on tärkeää välttää maan liiallista hienontamista ja lajittumista. Liian hienojakoinen maa-aines saattaa kuorettua sateella. Muokkauksen tavoitteena on saada lohkolle aikaiseksi mahdollisimman tasainen kasvualusta (Aikasalo ym. 2000; 21) KUVA 5. Kylvömuokkaus (Turunen, 2017.)

17 Kylvö Tarpeettoman kevätkosteuden haihtumisen välttämiseksi kylvön on tapahduttava mahdollisimman pian muokkauksen jälkeen. Näin varmistetaan hyvät lähtökohdat tasaiselle orastumiselle, runsaalle versomiselle ja hyvin kehittyvälle kasvustolle. (Aikasalo ym. 2000; 21-22). Optimaalinen mallasohran kylvösyvyys on enintään 6 senttimetriä. Huonot kosteusolot vaativat syvempää kylvösyvyyttä. Jos jostain syystä joudutaan käyttämään pientä siementä, kylvösyvyyttä on pienennettävä suhteessa siemenen kokoon. Kylvösyvyys saa olla korkeintaan neljä kertaa siemenen pituus. (Aikasalo ym. 2000; 21-22). Kylvössä tavoitellaan nopeaa ja tasaista orastumista, versomista sekä riittävää kasvutilaa. KUVA 6. Kylvölannoitin (Ahonen 2017).

18 Kylvötiheys vaihtelee maan kasvukunnon mukaan. Itämisoloiltaan hyväkuntoisilla mailla mallasohran kylvötiheys on 500 itävää jyvää neliömetrille. Heikommilla eli kuorettumisherkillä ja kevätpoutivilla mailla kylvötiheyden olisi hyvä olla itävää jyvää neliömetrille. Kolmosvyöhykkeellä on muistettava lisätä kylvötiheyksiin 50 kpl/m2. Siemenmäärää voi myös lisätä 10% kylvön myöhästyessä huomattavasti, mutta on muistettava, että liian tiheä kylvö aiheuttaa lakoutumista hyvissä kasvuolosuhteissa. Maalaji, maaperän kasvukunto ja kosteus määräävät kylvösiemenen kylvömäärän. Kyseiset seikat vaikuttavat myös lannoitemääriin ja kylvötiheyteen. (Vyr 2014, Aikasalo ym. 2000) Suorakylvöä käytettäessä on muistettava lisätä kylvötiheyttä maltillisesti. Suorakylvöä ei kuitenkaan suositella mallasohralle, koska pintaan jäänyt kasvimassa voi lisätä punahome riskiä. (Vyr 2014, Aikasalo ym. 2000) Kolmosvyöhykkeellä on muistettava lisätä kylvötiheyksiin 50 kpl/m² Mallasohralajikkeiden kylvömäärä vaihtelee kg/ha. Kylvösiemenmäärä (kg/ha), saadaan kertomalla tuhannen siemenen paino (Tsp) grammoina (g) kylvötiheydellä (kpl/m2) ja jakamalla tulo itävyysprosentilla (%). (Aikasalo ym. 2000; 21 22, Vyr 2014; 9 10) Kylvösimenen tulisi olla aina peitattua ja tarvittaessa käsitelty ravinnelisällä esimerkiksi mangaani. (Vyr 2014, Aikasalo ym. 2000) Siemenmäärä (kg/ha) = Tsp (g) x Kylvötiheys (kpl/m2) / Itävyys (%) Esimerkki: Pohjois-Savolainen hyväkuntoinen kivennäismaa, kylvötiheys 550kpl/m2, itävyys 95%, tsp 50g. 50x550/95=289,47kg/ha

19 Lannoitus Lannoitteita valittaessa tulee huomioida tärkeimmät pääravinteet eli typpi, fosfori, kalium ja rikki sekä tietyt hivenravinteet, esimerkiksi boori, seleeni, kalsium ja magnesium. Nykyään suurimmilta osin lannoitteissa on hivenravinteita lisättynä valmiiksi, mutta viljavuustutkimuksen perusteella kannattaa antaa myös hivenravinnelisiä tarvittaessa. Karjanlannan käyttö mallasohran viljelyssä ei ole suotavaa, koska typpeä saattaa vapautua hallitsemattomasti, joka johtaa valkuaistasojen liialliseen nousuun. Lannoite määrät vaihtelevat maaperän ravinnepitoisuuksien mukaan. Ravinnepitoisuudet selviävät maanäytteistä, jonka mukaan lannoitus tulisi optimoida mallasohralle sopivaksi. (Vyr 2014, Yara 2018, Aikasalo ym ) Suomessa käytettävät mallasohralajikkeet ovat satoisuudeltaan runsaita sekä valkuaistasoiltaan matalia. Lannoituksen ollessa riittämätön, liian matalista valkuaistasoista tulee ongelmia jatkojalostuksessa. Viljavuustutkimukseen perustuvalla ja lajikkeen typpisuosituksen mukaisella Typpilannoituksen enimmäismäärät ovat kg/ha. Satotavoitteen mukaan lisälannoitusta kg. NPKS-lannoituksella päästään parhaaseen satotulokseen. Yhtäaikaisella tautitorjunnalla voidaan varmistaa optimaalinen, isojyväinen sato. (Vyr 2014, Yara 2018, Aikasalo ym ) Typpi nostaa sadon valkuaispitoisuutta, joten mallasohralla käytettävä tarkasti. Typen puutosoireet ilmenevät heikkona, kellertävänä kasvustona sekä pienempänä jyväsatona. Hyväkuntoisilla lohkoilla mallasohran typpilannoituksen enimmäismäärä on kg/ha ja lisä typpeä 10 30kg. Kyseisessä typpilannoitusmäärissä kannattaa käyttää jaettua lannoitusta, jolloin kylvölannoituksessa kasvi saa tarvitsemansa fosfori- ja kaliumlannoituksen sekä muita lannoitteita riippuen lannoitteesta ja kasvin tarpeesta. (Vyr 2014, Yara 2018) Fosfori, kalium ja rikki ovat typen ohella tärkeitä pääravinteita. Fosforia tarvitaan valkuaisaineiden muodostamiseen, joten se on erittäin tärkeä ravinne mallasohralle. Fosfori on myös tärkeä siementen itämiselle ja juurten muodostumiselle. Fosforin puutos voi aiheuttaa mallasohralla viivästynyttä tuleentumista sekä hidastaa versoutumista. Mallasohran on saatava fosforia tarpeeksi korren kasvun alussa ja pensomisvaiheessa, jotta riittävä sadonmuodostus onnistuu. Fosforilannoituksen määrät riippuvat jo maassa olevan fosforitason sekä tavoitellun satotason mukaan. Fosforin lannoitustarve on tavanomaisesti noin kg/ha. (Aikasalo ym , 2000, Yara 2018, Vyr 2014)

20 Kalium on merkittävä pääravinne mallasohran solujen elintoimintojen ja vesitalouden säätelijänä. Kalium on tärkeässä osassa hiilihydraattien muodostamisessa. Sen puutteesta kärsivällä kasvustolla voi olla heikompi Fosforilannoitus tavallisesti noin kg/ha juuristo ja taipumusta havaittavissa korsissa. Kaliumin puutos voidaan huomata kasvitaudeille altistumisena, jyvämäärän vähenemisenä. Sen puutos mallasohran kehitysvaiheessa voi myös aiheuttaa kasvun häiriöitä, jolloin laatu huononee. Kaliumin ylimäärän vaikutuksena saattaa olla kalsiumin, magnesiumin ja natriumin syrjäyttäminen. (Aikasalo ym , 2000, Yara 2018, Vyr 2014) Mallasohra tarvitsee rikkiä valkuaisen muodostamiseen. Suurin osa lannoitteista sisältää tavallisesti valmiiksi ohralle tarvittavan määrän rikkiä, mutta seuranta on aina suotavaa. Mallasohra tarvitsee rikkiä melkein yhtä paljon kuin fosforia, eli noin 15 kg/ha. Rikki on mallasohralle välttämätön, jotta se pystyisi muodostamaan valkuaista ja lehtivihreää. (Aikasalo ym , 2000, Yara 2018, Vyr 2014) Lannoituksen jakaminen Mallasohran lannoitus suositellaan tehtävän jaettuna lannoituksena. Jaetussa lannoituksessa keväällä kylvön yhteydessä annetaan peruslannoitus ja lisälannoitus satotason noustessa oikean kasvuasteen aikana. Toisesta lehtivaiheesta korren kasvun loppuun (Kasvuaste 30-37) asti voidaan mallasohralle antaa lisälannoitusta, jossa ohra saa lopun tarvitsemansa typen. Kuitenkin liian myöhäistä lisälannoitusta tulee varoa. Lisälannoitusta antaessa olisi hyvä käyttää N-sensoria optimoidakseen lisätypen tarpeen. Jaettu lannoitus kannattaa, jotta tasainen ravinteiden saanti voidaan taata koko kasvin kasvukaudelle. Keväällä annettu suurempi lannoituksen erä, esimerkiksi 2/3 kokonaislannoituksesta, takaa paremman lähdön kasvamiseen (Mäkelä 2018, Yara 2018). KUVA 7. Mallasohran lannoitusesimerkki (Yara Suomi, 2014)

21 Hivenlannoitus Mallasohralle merkittävimpiin hivenravinteisiin kuuluu esimerkiksi boori, kupari, kalsium, magnesium ja mangaani. Pienen juuristonsa takia ohra on alttiimpi ravinnepuutoksille verrattuna muihin viljoihin. Mallasohran lannoituksessa tulee huomioida myös hivenravinteiden riittävä saanti. Lannoitteet valitaan yleensä pääravinteiden mukaan, joten hivenravinnemäärät ja tarpeet jäävät helposti huomioimatta. Viljavuustutkimuksen perusteella kannattaa valita tarvittavat hivenravinnelisät puutosten mukaan. Hivenravinnepuutokset aiheuttavat satotasojen alenemista ja altistavat kasvitaudeille. Peltojen hivenravinteiden tilanne kannattaa selvittää Viljavuustutkimuksella tai Yara Megalab -kasvianalyysillä. Mangaanin puute on yleisin ja se laskee satoa jo piilevänä (Yara 2018) Mangaanin puutosta tulee tarkkailla jo hyvissä ajoin. Mangaanin puutokselle altistaa liika kuivuus tai märkyys, joka heikentää juuriston kasvua. Ohra on heti kauran jälkeen herkin mangaanin puutokselle. Kalsium toimii kasvin solun seinämien rakennusaineena ja sillä on tärkeä merkitys juurten kehittymisessä. Kalsiumin puutokset voivat aiheuttaa juuriston heikentymistä ja nuorten kasvinosien kuihtumista. Magnesium osallistuu lehtivihreän muodostumiseen ja sen Mangaanin puutosta tarkkailtava hyvissä ajoin. Hivenlannoitus voidaan antaa kylvölannoituksen yhteydessä tai lehtilannoituksena torjuntaaineiden ruiskutuksen yhteydessä. puutos aiheuttaa tuleentumisen viivästymistä. Boori ja kupari ovat tarpeellisia siemenen muodostukselle ja sadon laadulle. Lisää hivenravinteiden puutosoireista ja niiden tunnistamisesta käsitellään luvussa Kasvukauden aikaiset havainnot. (Yara 2018) Pellon ph:n ollessa hyvä tai parempi, on varmistettava kasvuston riittävä hivenravinteiden saanti. Hivenlannoitus voidaan antaa kylvölannoituksen yhteydessä tai käyttämällä lehtilannoitteita. Lehtilannoitteet voidaan ruiskuttaa saman aikaisesti torjunta-aineiden yhteydessä. Hivenravinteet mahdollistavat pääravinteiden perusteellisen hyödyntämisen. (Farmit.net)

22 Kasvukauden aikaiset havainnot Kasvukauden aikaisia havaintoja kannattaa tehdä heti alusta lähtien, jotta mahdolliset sadon kasvua haittaavat tekijät saataisiin poistettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kasvukauden aikana tapahtuvaan sadon kehittymisen seurantaan kuuluu pääasiassa rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten havainnointi. Ravinnepuutoksia tulee myös seurata ja tarvittaessa korjata esimerkiksi lehtilannoituksilla kasvinsuojelun yhteydessä. Kasvinsuojelua suunnitellessa ja sen toteuttamista ajatellen kasvukauden aikaisessa havainnoinnissa kannattaa panostaa alustavasti hankalimpiin tuholaisiin ja rikkakasveihin. Kaikki rikkakasvi esiintymät tulee ottaa vakavasti torjunnan kannalta, mutta erityisesti hukkakauran esiintymistä tulee valvoa mallasohralohkoilla. Mahdollisia rikkakasveja kannattaa käydä tunnistamassa jo ohran ollessa oraalla. Mallasohralla pahin tuholainen on kirva, joka levittää kääpiökasvuviroosia. Kirvat siirtyvät kesä- ja heinäkuussa viljoille, jolloin tilannetta on seurattava. Epäillessä kirvatuhoja kasvustossa on lohkolta nostettava muutamia oraita kokonaan maasta ja laskettava kirvojen määrä. Jos kirvoja on edes muutama yhdessä kasvissa, kannattaa torjuntaa käyttää. (Farmit 2018, Ötökkätieto 2016) Ravinnepuutoksista merkittävimmät ovat pääravinteiden puutokset, mutta hivenravinteidenkin puutosoireita tulisi seurata ja tarvittaessa korjata. Typpilannoituksen suhteen ylimäärä on huomioitava, ettei valkuaispitoisuus nouse yli kriteerien. Typen ylimäärän huomaa selvästi tummanvihreästä ja paksulehtisestä kasvustosta, joka aiheuttaa lakoutumista. Typen puutos ilmenee lyhyinä ja hentoina versoina, pienenä jyväsatona sekä ylipäänsä heikkona kasvustona. Kasvustossa voi ilmetä myös värinmuutoksia vihreästä kellertäväksi. (Yara 2018, Farmit 2018) Fosforin puutoksessa kasvuston lehdet saattavat muuttaa väriään sinertävän vihreiksi, tai jopa sinipunertaviksi. Korsien heikkous on myös tyypillinen oire kasvuston ollessa fosforin puutteessa. Kaliumin puutoksessa lehdet ruskettuvat reunoilta ja kuihtuvat, korret taittuvat ja juuret kehittyvät heikosti. Nuorissa kasvinosissa ilmenevä lehtien kiertyminen ja koukistuminen viittaa yleensä kalsiumin puutteesta. Magnesiumin puutteessa lehdissä ilmenee vaaleita pilkkuja. (Yara 2018, Farmit 2018) Kuparin puutoksesta kärsivä kasvusto on yleensä kuivan näköisiä ja poikkeuksellisen vaaleita. Tähkät saattavat olla juuttuneet tuppeen kiinni. Mangaanin puutteessa kasvustossa on vaaleahkoja tai harmaita laikkuja sekä lehdet saattavat olla alaspäin kääntyneitä. Boorin puutoksessa lehdet ovat vääristyneet ja korsi saattaa olla epätavallisen paksu. (Yara 2018, Farmit 2018)

23 Kasvinsuojelu Mallasohraa viljeltäessä kasvitaudit ja tuholaiset on torjuttava tarpeen mukaan ajoissa ja tehokkaasti. Hyvinvoivat kasvustot pystyvät käyttämään hyväksi lannoitteiden ravinteet sekä tuottamaan laadukkaan ja runsaan sadon. Kasvitaudeilla ja tuholaisilla on haitallisia vaikutuksia jyvän laatuun, esimerkiksi sen itävyyteen ja kokoon. Rikkakasvien ja kasvitautien torjunnan perustana on perusteellinen syyskyntö, joka vähentää rikkakasveja ja taudinaiheuttajia, etenkin punahomeen määrää kasvustossa. Kevytmuokkaus jättää kasvijätteen maan pintakerrokseen, joka aiheuttaa yleensä lisääntyneen kemiallisen torjunnan tarpeen. Kasvinsuojelu ja kasvukauden aikainen lannoitus tulee tehdä oikean kasvuasteen aikaan. Kuvassa 5. on havainnoitu kasvuasteita 9 92 eli itämisestä tuleentumiseen saakka. (Vyr, 2014). KUVA 8. Viljan kasvuasteet 9-92 (Zadoks J.C 1974) KUVIO 3. Kehitysasteiden kuvaukset (Lantmännen Agro 2018, Yara 2018) 0-19 Itäminen, Oraan kasvu Kukinta Taikinavaihe Versominen Tähkälle tulo Tuleentuminen Korren piteneminen Tupen turpoaminen

24 Sertifioitu, peitattu ja lajiteltu kylvösiemen on laadukkaan mallasohrasadon yksi avaintekijöistä. Yleisimpien kasvitautien eli laikkutautien ja punahomeiden tehokkaana ehkäisijänä toimivat hyvin suunniteltu viljelykierto ja perusteellisesti toteutettu muokkaus. Öljykasvit toimivat erittäin tehokkaasti viljelykierron katkaisemisessa, joka vähentää tautipainetta huomattavasti. Viljan korjuun jälkeen suoritettava kevytmuokkaus ja myöhäinen kyntö nopeuttavat kasvijätteen lahoamista, jonka edistämistä suositellaan tautipaineen vähentämiseksi. (Vyr, 2014). Rikkakasvien torjunta (Kasvuaste 22 29) Rikkakasvien torjunnan perustana on viljelykierto, perusteellinen syyskyntö sekä kylvömuokkaus. Rikkakasvien torjunta tehdään viljan kasvuasteella aikana tehtyjen havaintojen perusteella. Lohkon rikkakasvilajiston mukaan valitaan sopiva kemiallinen torjunta-aine tai seos (KUVA 6). Kaikki yleisimmät yksivuotiset rikkakasvit ovat torjuttavissa samoilla tehoaineilla. Yleisin monivuotinen rikkakasvi mallasohrakasvustossa on juolavehnä. Juolavehnää torjutaan syksyllä puinnin jälkeen totaalihävitteellä. (Aikasalo ym , 2000) KUVA 9. Rikka-aineiden tehotaulukko. (Berner, 2018)

25 Tuholaisten torjunta (Kasvuaste 22 30) Kirvat (Kuva 10.) ovat ohran pahimpia tuholaisia, koska ne imevät kasvista nestettä ja kuluttavat kasvin energiaa. Myöhään kylvetyillä, heinikon lähellä sijaitsevilla viljakasvustoilla on suurempi riski altistua kirvojen mukana leviävälle kääpiökasvuviroosille. Tuomikirvoja on mahdollista torjua kemiallisesti esimerkiksi Fastaci tai Sumi Alpha merkkisillä torjunta-aineilla. Torjunta kannattaa suorittaa heti kirvahavainnon jälkeen, näin vältytään pahemmilta kasvuston tuhoilta. Kirvojen torjunta täytyy aloittaa oras tai versontavaiheessa kun kirvoja on yli 2 kappaletta kasvia kohden. Kylvötiheyttä kannattaa nostaa, mikäli on ennustettu runsasta kirvavuotta. Tämän avulla tasataan kirvojen aiheuttamia kasvusto vaurioita. Ohran muista tuholaisista esimerkiksi kirpat torjutaan kemiallisesti samoilla aineilla kuin kirvat. (Aikasalo ym , Farmit, 2018). KUVA 10. Tuomikirvoja (Turunen 2015) Hukkakauran torjunta (Kasvuaste 25 31) Hukkakaura ei saa löytyä myöskään mallasohrapellosta. Mikäli sitä löytyy, on hukkakaurasta tehtävä ilmoitus oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Hukkakauraa on mahdollista torjua kemiallisesti esimerkiksi Puma Extra valmisteella tai kitkemällä. Hukkakauran yleensä tunnistaa sen röyhystä ja tuleentuneesta jyvästä kasvavasta tummasta vihneestä. Jyvä itsessään on ohuempi ja pidempi, kuin esimerkiksi tavallisella kauralla. Yleensä se kasvaa lopulliseen pituuteensa heinäkuun aikana, joten tästä syystä hukkakauran havainnoimiselle paras aika on heinäkuussa. (Evira, 2018).

26 KUVA 11. Hukkakauran röyhy sekä jyvä (Evira 2018) Tautitorjunta (Kasvuaste 32 37) Punahomeet ja ohran laikkutaudit ovat yleisimpiä mallasohran viljelyyn vaikuttavia kasvitauteja. Ohran yleisimpiin lehtilaikkutauteihin kuuluvat verkkolaikku (Kuva 7.) ja rengaslaikku (Kuva 8.). Peittaus on hyvä tapa ehkäistä siemenlevintäisiä kasvutauteja, kuten esimerkiksi verkkolaikku, viirutaudit ja nokitaudit sekä itävyyttä alentavat homeet. (Lantmännen, 2018). Virustaudeista kääpiökasvuviroosi on suomessa yleisin viljojen virustauti, jonka aiheuttajana on viljan kääpiökasvuvirus. Kääpiökasvuvirus leviää yleensä heinistä kirvojen välityksellä. Virusta voidaan ehkäistä kirvojen torjunnalla sekä aikaisella kylvöllä, tällöin oraista on kasvanut riittävän vahvoja ennen kirvojen saapumista. (Farmit, 2018). KUVA 12. Verkkolaikkutauti mallasohralla (Turunen, 2017) & KUVA 13. Rengaslaikkutauti (Farmit 2018)

27 Kasvunsäätö (Kasvuaste 32 47) Mallasohrilla olisi hyvä käyttää laon ehkäisyyn kasvunsääteitä, vaikka mallasohra lajikkeet ovat luonnostaan vahvakortisia. Rehevä kasvusto altistaa mallasohran lakoontumiselle, etenkin pilvisellä ja kostealla kasvukaudella. Mallasohran kasvusääteenä ei saa käyttää klormekvattikloridia, koska se lisää juuriston massaa ja sitä kautta hallitsematonta typen ottoa. Sallittuja kasvunsääteitä ovat esimerkiksi Cerone, Terpal, Moddus M ja Sonis. Kasvunsääteitä voidaan käyttää lippulehtivaiheeseen asti. Liiallisen kasvunsääteen käyttö voi aiheuttaa tähkän jäämistä lippulehden sisään, joten kasvunsääteitä on käytettävä maltillisesti. (Vyr, 2014). Taulukko 6. Mallasohran kasvinsuojeluesimerkki (Lantmännen agro, 2018) Rikkatorjunta Tautitorjunta Kirvojen torjunta Korrensäätö Hukkakauran torjunta Laajatehoinen Verkko- ja Tehokas Tehokas, Tehokas, hyvät perusseos rengaslaikun perusseos erityisesti tankkiseosvaihtoehdot Tooler 50g/ha + torjunta Perfekthion 0,4- heikkokortisille Puma Extra 1,0-1,2l/ha kiinnite Comet Pro 0,3-0,8l/ha Sonis 0,1 0,4 l 0,6l/ha + Prosaro 0,25-0,5l/ha

28 Puinti (Kasvuaste 87 92) Hyvin tuleentuneen ja tasaisen mallasohran puiminen ei juurikaan eroa rehuohran puimisesta. Suurin osa käytettävistä mallasohralajikkeista on kaksitahoisia, joka vaikuttaa hieman puimurin säätöihin. Kaksitahoinen tähkä on kapeampi kuin monitahoisen, joten se joutuu helposti puintivälistä kohlimille, jos puiminen ei ole riittävän tehokasta. Yleensä puimureiden valmistajilla on konekohtaiset taulukot säädöille, joten kyseisiä ohjearvoja kannattaa noudattaa. Hellävarainen puinti onnistuu pitämällä puintiväli tarpeeksi isolla, kelan kierrokset suositusten mukaisina ja ajonopeus riittävän ripeänä. Puintijäljen seuranta ja säätöjen optimoiminen kokeilemalla takaa mahdollisimman vähäiset satotappiot sekä sadon laatuhäiriöt. Mallasohran korjuu pystytään aloittamaan aikaisintaan kosteuden ollessa alle 25 %, mutta optimaalisin puintikosteus mallasohralle on noin %. (Aikasalo ym. 2000, Vyr 2014) Ohran siementen tuleentuminen tapahtuu kasvuasteilla Mallasohran kasvuasteita voi käytännössä havainnoida silmämääräisesti, mutta myös testata esimerkiksi tunnustelemalla jyvää. Taikinavaiheen alussa kasvuasteella ohran jyvää painaessa kynnellä, se halkeaa. Kovan taikinavaiheen eli keltatuleentumisen aikana kynnenpainauma kohoaa takaisin. Täysin tuleentunutta kovaa jyvää on hankala katkaista peukalon kynnellä. Mallasohran puintia tulisi odottaa keltatuleentumisesta (Kasvuaste 87) vielä viikosta kolmeen viikkoon, jotta se ehtisi täysin tuleentua. Tilanteesta riippuen puinnin ajoitus ajoittuu kasvuasteen 90 läheisyyteen, jolloin mallasohra kasvusto on täysin tuleentunut, muttei kuitenkaan ylituleentunut. Ylituleentuessa jyvät alkavat varista tähkästä ja pahimmassa tapauksessa kasvusto ränsistyy ja kuolee. (Lantmännen Agro 2018) KUVA 14. Kaksitahoinen mallasohralajike RGT Planet (Turunen, 2018)

29 SADONKÄSITTELY JA ANALYSOINTI Mallaslaadun säilyttämiseksi mallasohran korjuu ja kuivatus on tehtävä huolellisesti. Sadonkorjuu on tehtävä vaurioittamatta jyvää, koska vaurioitunut jyvä on heikko itämään ja näin ollen mallastusprosessi vaikeutuu. Mallasohrakasvuston ollessa epätasaisesti tuleentunut tai vaikeasti lakoontunut puitu sato tulee varastoida erillään. Tällä estetään mallaslaadun heikkeneminen huonommin kasvaneiden tai puitujen erien takia. Huolimattomasti puitu kasvusto voi ilmetä vaurioituneena ja kuolleena jyvänä, joka ei lähde itämään lainkaan. Jatkojalostukseen menevän sadon tulisi olla mahdollisimman tasalaatuista. (Vyr, Lantmännen Agro, 2018) Kuivaus Kuivaus on aloitettava mahdollisimman nopeasti puinnin jälkeen. Puintikosteuden ollessa 25 prosentin tuntumassa, jo vuorokauden varastointi ennen kuivatusta voi aiheuttaa viljaerän osittaista homehtumista. Kuivauslämpötilaa on seurattava ja säädettävä huolellisesti, jotta mallasohran itävyys säilyy. Mallasohran laatuun vaikuttavat paljon kuivaus sekä viljaerän puhdistus. Esipuhdistin kannattaa olla suurella teholla, joka vähentää pienien jyvien määrää. (Aikasalo ym. 2000) N. 20 % kostea ohra 65 C Kuivauslämpötila Itävyyden vaurioituminen muutamassa tunnissa N. 20 % kostea ohra C Kuivauslämpötila Itävyyden vaurioituminen parissa minuutissa N. 20 % kostea ohra Yli 85 C Kuivauslämpötila Itävyyden vaurioituminen sekunneissa KUVIO 4. Mallasohran kuivauskoe (Aikasalo ym. 2000) Oheinen kaavio kertoo lavakuivurissa tehdyistä kuivauskokeista noin 20 % kosteudeltaan olevalle mallasohralle. Testin aikana jyvät olivat altistuneita koko ajan kuumalle ilmalle. Ohraerää on kuivattu eri lämpötiloilla eripituisia aikoja testaten ohranjyvien itävyyttä kuivauksen jälkeen. Itävyyden heikkeneminen on yksilöllistä ja voi riippua monesta asiasta, esimerkiksi lajikkeesta, kosteudesta, kuivurista, kuivauslämpötiloista- ja ajasta. Oheisen kaavion tarkoituksena on kuitenkin selvittää pienenkin kuivausvirheen vaurioista ja niiden syntymisen nopeudesta, joten kuivausta suorittaessa on oltava erittäin huolellinen. (Aikasalo ym. 2000)

30 Myös mallasohran kuivauksessa perinteisenä sääntönä korkeimmalle kuivauslämpötilalle voidaan pitää 90 C miinustettuna viljan kosteus, joten 70 C lämpötila kuivausilmalle on yleinen yläraja monissa tapauksissa. Liian pieni lämpötila kuivausilmalle kasvattaa kustannuksia turhaan eikä sillä ole vaikutusta ohraerän laadun parantamisessa. Mallasohrasato tulee kuivata alle 14 prosenttiin kosteudeltaan, mutta itävyyden säilymisen kannalta paras loppukosteus on 12 12,5 %. Jäähdytysaika vaihtelee viljaerän mukaan. (Aikasalo ym. 2000, Vyr 2014, Lantmännen Agro 2018) Varastointi Varastointi vaikuttaa myös mallasohran laatuun, joten varastotilojen kannattaa olla viljan varastointiin tarkoitettuja. Mallasohran puhtaus on tärkeä tekijä laadussa, joten varastojen tulisi suojata ohraerää esimerkiksi kosteudelta ja tuholaisilta. Varastointikosteuden ollessa tarpeeksi pieni (12 13 %), homeita ei pääse muodostumaan ja mallasohra pysyy itämiskelpoisena jopa vuosia. Suomessa matalat lämpötilat vaikeuttavat homeiden muodostumista. Syksyn saapuessa ilman kosteuden nousu ei myöskään ole ongelma, jos ilmaa ei puhalleta mallasohran läpi. Kosteutta kertyy väistämättä viljan pinnalle, mutta kylmyys ei päästä homeita muodostumaan ja kosteus haihtuu, kun säät lämpenevät. (Aikasalo ym. 41, 2000) Puhdistus, esinäytteiden otto ja analyysit Jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä lajitteluaste eli mahdollisimman tasainen jyväkoko, on suositeltavaa pitää kuivurin puhdistin isolla teholla. Joillakin mallasohratuottavilla tiloilla on myös omat lajittelijansa, koska he haluavat toimittaa hyvälaatuista mallasohraa kehnompanakin satovuonna. Lajittelemalla mallasohraerät päästään eroon pienistä jyvistä, jotka haittaavat maltaan laadun tasaisuutta. (Aikasalo, ym. 40, 2000) Mallasohrasadosta tulee ottaa esinäytteet ja ne on toimitettava mallastamolle analysoitavaksi. Mallastamo testaa mallasohran laadun ja vertaa sitä laatuvaatimuksiin. Mallastamolle toimitettavan mallasohrasadon tulee olla esinäytteiden mukaisia eli laatuvaatimuksiltaan kunnossa. Tarkka ja mahdollisimman laaja, koko mallasohra erää edusta näyte on tärkeä toimituksen osalta. Esinäytteiden lähettämisestä sovitaan samalla, kun sopimustuotannosta tehdään sopimukset mallastamon kanssa. Viljaerä tulisi olla jäljitettävänä aina kasvulohkolle asti, joten kirjanpitoa suositellaan tekemään lohkoista ja puiduista viljaeristä. Tavallisissa maatilaolosuhteissa, jossa ei ole käytettävissä automaattista näytteen otinta, näyte on helpoin ottaa siirtoelevaattorilta tai varastosiilosta. Yleisen viljanäytteenotto ohjeen mukaan näytteiden määrät riippuvat toimitettavan erän suuruudesta, mutta ohjearvona voidaan pitää 10 näytettä aina 5000 kg viljaerää kohden. Yhden näytteen tulisi olla noin 0,2 litraa. (VYR 2014, Viking Malt 2018)

31 Lähteet AHONEN & TURUNEN, Kuvat. AIKASALO ym [Käsikirja] Ohrasta oluen synty. Käsikirja mallasohran tuottajille [Viitattu ] BERNER OY [Nettijulkaisu] Viljoilla käytettävien rikka-aineiden tehotaulukko. [Viitattu ]. Saatavissa; BMBRI, BREWING AND MALTING BARLEY RESEARCH INSTITUTE. [Nettijulkaisu] Quality factors in malting barley. BMBRI, Winnipeg, Manitoba, CANADA. [Viitattu ] Saatavissa; ENARI, T-M & MÄKINEN, V Panimotekniikka. Oy Panimolaboratorio- Bryggerilaboratorium Ab, Espoo. EVIRA, [Nettijulkaisu] Elintarviketurvallisuusvirasto. Viljasadon laatu [Viitattu EVIRA Hukkakauran tuntomerkit. [Viitattu ] Saatavissa; EVIRA, [Nettijulkaisu] Elintarviketurvallisuusvirasto. Hukkakauran torjunta. [Viitattu ] Saatavissa; FARMIT.NET [Nettijulkaisu] Mallasohran kasvinviljely. Mallasohran kalkitus. [Viitattu ] Saatavissa; ] Saatavissa; FARMIT.NET [Nettijulkaisu] Mallasohran kasvinviljely. Mallasohran lannoitus. [Viitattu ] Saatavissa;

32 FARMIT.NET [Nettijulkaisu] Viljan tuholaiset. Tuomikirva. [Viitattu ] Saatavissa; n-tuholaiset/tuomikirva FARMIT.NET [Nettijulkaisu] Kääpiökasvuviroosi. [Viitattu ] Saatavissa; FENTIE, H & GRANDIN, K Pane Olutta. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku. [Viitattu ] HEIKKILÄ, Tarja Tilastollinen tutkimus. Porvoo 2014, Bookwell Oy. [Viitattu ] ILMATIETEENLAITOS, [Nettijulkaisu] Terminen kasvukausi [Viitattu ] Saatavissa; JUNTTI, L [Selvitys] Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus Typpilannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden käytön vaikutus mallas- ja rehuohranviljelyn taloudelliseen tulokseen. [Viitattu ] KERSALO J. & PIRINEN P [Viitattu ] Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. s. 185 Saatavissa; KÖPPÄ, PEKKA Kasvinviljelyoppi 2. Oy Länsi-Suomi, Rauma [Viitattu ] LANTMÄNNEN AGRO, Viljelyopas 2018, s [Viitattu ] LANTMÄNNEN AGRO, [Nettijulkaisu] Viljojen kasvuasteet [Viitattu ] Saatavissa; LUONNONVARAKESKUS, Virallisten lajikokeiden tulokset Luonnonvarakeskus, LUKE. Helsinki, [Viitattu ] LUONNONVARAKESKUS [Nettijulkaisu] Käytössä oleva maatalousmaa [Viitattu ] Saatavilla; LUONNONVARAKESKUS, [Nettijulkaisu] Viljelykasvien sato [Viitattu ] Saatavissa; 02%20Maatalous 04%20Tuotanto 14

33 9ae5-6435d954f9c0 LUONTOPORTTI, [Nettijulkaisu] Humala. [Viitattu ] Saatavissa; MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, Kansallinen ohraohjelma Helsinki Maa- ja metsätalousministeriö. [Viitattu ] MAVI [Nettijulkaisu] Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä, Viljelyalat lajikkeittain Saatavissa; harkapapu_la.pdf MÄKELÄ, HEIKKI [Haastattelu]. Mallasohran viljely. PIRINEN P. ym [Viitattu ] Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. Saatavissa; pdf?sequence=4 RAISIOAGRO [PDF-Dokumentti] Viljelyopas [Viitattu ]. Saatavissa; RIEKKINEN, JONI. Kansikuva. %20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/table/tableViewLayout2/?rxid= f-45f3-4ee4- TEHO PLUS-HANKE [PDF-dokumentti]. Esikasvien vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn 4/2014. [Viitattu ]. Saatavissa; hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2 VIKING MALT, [Nettijulkaisu] Mallasohran laatuvaatimukset ja -hinnoittelu sato 2017/18. [Viitattu ] Saatavissa; VILJAVUUSPALVELU, [Nettijulkaisu] Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä, [Viitattu ] Saatavissa;

34 VYR [Nettijulkaisu] Vilja-alan yhteistyöryhmä Mallasohran viljelyopas. [Viitattu ] Saatavissa; VYR [PDF-dokumentti] Vilja-alan yhteistyöryhmä Mallasohran viljelijän huoneentaulu. [Viitattu ] Saatavissa; VYR [PDF-dokumentti] Vilja-alan yhteistyöryhmä, Edustava näyte - tärkein laadunmäärityksen vaihe. [Viitattu ] Saatavissa; VYR [Nettijulkaisu] Vilja-alan yhteistyöryhmä 10/2016. Puitavien peltokasvien hyvät tuotanto- ja varastointitavat. [Viitattu ] Saatavissa; MM.pdf VYR [PDF-dokumentti] Vilja-alan yhteistyöryhmä Mallasohran viljelijän huoneentaulu. [Viitattu ] Saatavissa; WIKIPEDIA, [Nettijulkaisu] Vierre [Viitattu ] Saatavissa; YARA, [Nettijulkaisu] Ravinteiden vaikutus ohran laatuun. [Viitattu ] Saatavissa; YARA, [Nettijulkaisu] Lannoitus. Puutosoireet: Typpi, fosfori, kalium, magnesium, kalsium, rikki, boori, kupari, rauta, mangaani, sinkki. [Viitattu ]. Saatavissa; YARA, [Nettijulkaisu] Ohran ravinteiden määrä ja lannoituksen ajoitus. [Viitattu ] Saatavissa; YARA, [Nettijulkaisu] Agronomisen periaatteet. [Viitattu ] Saatavissa;

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvinviljelytila Lahdessa

Kasvinviljelytila Lahdessa Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 5.2.2016 Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Mallastuskapasiteetti 590 000 tn Ohran käyttö 800 milj. kg 9. suurin mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Peltopäivä 11.7.13 Sanna Kivelä, Viking Malt Odotukset sadosta 2013 Satonäkymät erittäin hyvät kaikilla merkittävimmillä ohran viljelyalueilla Laatu? Puinnit alkamassa Ranskassa, Espanjassa

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Luomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference

Luomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference Luomumallasohra Luomumallasohrapäivä 6.3.2012 Luomuoluiden markkinaosuus 2012 n. 0,5 % Luomuolut 2020 Markkinaosuus 2 % Maltaan tarve 1 000 tonnia Mallasohran tarve 1 300 tonnia Viljeltävä määrä 2 000

Lisätiedot

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,

Lisätiedot

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohraseminaari 31.1.2013 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Mallasohraa Pohjois-Savosta Iisalmi Jukka Ruotsalainen Savonia AMK

Mallasohraa Pohjois-Savosta Iisalmi Jukka Ruotsalainen Savonia AMK Mallasohraa Pohjois-Savosta 14.4.2019 Iisalmi Jukka Ruotsalainen Savonia AMK Terveisiä Iisalmesta Mallasohraa Pohjois-Savosta Paikallinen panimo käyttää mallasta 5 8 rekkaa / vko Paluu rahteja voidaan

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja

Lisätiedot

Kauran kasvinsuojelu

Kauran kasvinsuojelu ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT 1 Havaintoja kasvukaudelta Kasvukausi oli haastava, lämpösummaa kertyi todella hitaasti Rikkakasvien kasvuajankohdissa suuria vaihteluita, joten

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä

Lisätiedot

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Maissin viljelyn perusvaatimukset Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 29.1.2018 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2018 Halmstad 220.000 t/a Lahti 75.000 t/a Vordingborg 120.000 t/a Panevezys 75.000 t/a Viking Malt

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

KAURALAJIKKEEN VALINTA

KAURALAJIKKEEN VALINTA KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy

Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy Kylvösiemenseminaari 19.3.13 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Esityksen aiheet Viking Malt Oy 2013 Mallasohramarkkinat ja odotukset sadosta 2013 Mallasohran

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT 2014 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Herneen viljely-seminaari,seinäjoki 6.2.2019 Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke Noora Laitila Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Kokemuksia kasvukaudelta

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012 VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kauran satotason nosto Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Satotason nosto KM-kauran satokisa 2016: Kaurakisassa tuli neljä

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Keinot sääriskien pienentämiseen Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi 6.3.2018 Peltojen kasvukunto Toimiva vesitalous on hyvärakenteisen maan merkki Vesitalouden ongelmiin voi vaikuttaa parhaiten ojituksen

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana

Lisätiedot