VOIKKARI. Tampereen Voimistelijoiden ilmoitusliite s. 6. s s. 8. Rytminen voimistelu jatkaa nousuaan Tampereella

Transkriptio

1 VOIKKARI Tampereen Voimistelijoiden ilmoitusliite 2014 Tervetuloa mukaan voimistelukouluihin tai esivalmennusryhmiin! s. 6 Rytminen voimistelu jatkaa nousuaan Tampereella s Voimistelu vaatii ahkeraa harjoittelua ja pätevää valmennusta. s. 8

2 Teoria käytäntöön Arvostetun jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlundin mukaan yksittäinen harjoitus on seuran tärkein tapahtuma. Itse haluan pilkkoa ajatuksen vieläkin pienemmäksi: yksittäinen harjoite on seuran tärkein tapahtuma. Seuran kaiken muun toiminnan on palveltava tätä tapahtumaa niin, että urheilija voi murheitta laittaa kaiken peliin jokaista harjoitetta tehdessään. Tampereen voimistelijoissa urheilijapolku lähtee pienten lasten yhden viikkotunnin leikeistä. Monen polku jatkuu nousujohteisesti siten, että viimeistään teini-iässä harjoittelumäärä on jo tuntia viikossa. Tuollainen harjoittelumäärä yhdistettynä lähes olemattomiin lomajaksoihin määrittää nuoren urheilijan ja tämän perheen elämää kokonaisvaltaisesti. Valmentajat ja seurat edellyttävät kilpa- ja huippu-urheilijoilta erittäin vahvaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. Kuinka moni seuraorganisaatio itse osoittaa kaikilla tasoilla sitoutumista ja ammattimaista otetta toiminnassaan? Voimisteluliiton keväällä järjestämän huippuvoimisteluseminaarin ideoinnin pohjalta Tampereen Voimistelijat ja Tampereen Sisu käynnistivät huippuvoimistelustrategian laatimisen seurojen yhteistyönä. Tavoitteena on kehittää tamperelaista voimisteluosaamista niin, että sillä on aina keskeinen asema, kun puhutaan suomalaisesta jopa kansainvälisestä huippuvoimistelusta. Strategian lähtökohtana on nykytilanne sekä peruskysymykset: Mitä menestyminen meille tarkoittaa ja mitä osaamista se vaatii? Kun pitkän tähtäimen tavoitteet on asetettu ja vastaukset peruskysymyksiin määritelty, kirjoitetaan auki johdonmukainen polku nykyhetkestä tavoitetilaan. Meidän on menestyttävä ensisijaisesti urheilussa. Sen varmistamiseksi meillä on oltava menestyvät valmentajat, menestyvä talous, menestyvä imago ja menestyvä johtaminen. Yksittäinen harjoite on seuran tärkein tapahtuma. Mitä menestyminen meille tarkoittaa ja mitä osaamista se vaatii? Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että strategian laatii kuka tahansa, mutta mistä löytyy taikuri, joka sen toteuttaa. Strategian toteuttaminen tuleekin olemaan suuri haaste. Se edellyttää kaikilta toimijoilta valmentajista toimihenkilöiden kautta aina toimivaan johtoon saakka strategian hyvää tuntemista sekä erittäin vahvaa sitoutumista. Strategisten linjausten käytäntöön saattamisessa toiminnanjohtaja on ratkaisevassa asemassa. Tamperelaiset voimistelijat ja joukkueet ovat menestyneet viime vuosina kansallisissa kilpailuissa erinomaisesti. Joissain lajeissa olemme myös kansainvälisesti kärkiosaajia. Ikurin uuden harjoitteluhallin ansiosta meillä on infrastruktuurin puolesta edellytykset ottaa ratkaiseva askel kansalliselta huipulta kansainväliselle huipulle. Uusien tilojen optimaalinen käyttö sekä harjoittelun tehostaminen ja riittävän levon takaaminen edellyttävät kuitenkin muutoksia muussa harjoitteluympäristössä. Aamuharjoittelun mahdollistaminen nuoremmille voimistelijoille edellyttää vahvaa yhteistyötä Tampereen kaupungin opetuspalveluiden kanssa myös jatkossa. Voimisteleminen on iloinen harrastus ja erinomainen pohja mille tahansa urheilulajille. Siinä vaiheessa, kun harrastus muuttuu kilpa- ja huippu-urheiluksi, vaatimukset ja totisuus lisääntyvät. Kun urheilijoilta vaaditaan sitoutumista ja uhrauksia, on valmentamisen ja johtamisen oltava esimerkillisen ammattimaista ja osaavaa muussakin kuin tiettyjen jopa rutiininomaisten - temppujen tekemisessä. Lasten huippu-urheilussa ja sen kehittämisessä on ainakin neljä keskeistä näkökulmaa: urheilijan eli lapsen näkökulma, valmentajan näkökulma, urheilijan vanhempien näkökulma sekä seuran ja seurajohdon näkökulma. Kun urheilijoilta vaaditaan sitoutumista ja uhrauksia, on valmentamisen ja johtamisen oltava esimerkillisen ammattimaista. Nämä kaikki on otettava huomioon ja niiden on oltava oikealla tavalla sopusoinnussa, jotta onnistumme viemään tamperelaisen voimistelun kansainväliselle huipulle. Konflikteja ei tule pelätä, mutta niitä on yritettävä välttää ja niistä on opittava. Aleksi Jäntti Johtokunnan puheenjohtaja Tampereen Voimistelijat Tampereen Voimistelijat Voikkari-lehti Päätoimittaja Lotta Nuppola puh lotta.nuppola@ tampereenvoimistelijat.fi Toimittajat Aleksi Jäntti Annikka Lampo Lotta Nuppola Henna-Riina Nurmi Roosa Pelkonen Maarit Petäjämäki Sanni Suominen Riitta Taipale Pia Vastamäki Kuvaajat Carita Berg Michael Foster Julia Meltoranta Lotta Nuppola Roosa Pelkonen Aki Rask Annika Savola Tiina Salo Bernd Thierolf Pia Vastamäki Petri Vilhunen Taitto Lotta Nuppola Paino Alma Manu Oy Tampere, 2014 Osoite Tesomankatu 33, Tampere Kannen kuvien tiedot Kannen pääkuva Rekillä voimistelee Niklas Aykan, ohjaajana Viivi Karivieri. Kuvaaja Lotta Nuppola. Pikkukuva 1 Leukaa vetää Minttu Mikkola. Kuvan on ottanut Lotta Nuppola. Pikkukuva 2 Lila Vanhamäki Miss Valentine -kilpailussa Tartossa. Kuvaaja Bernd Thierolf Pikkukuva 3 Valmentaja Maija Kyllönen avustaa Camila Roselia nojapuilla. Kuvaaja Lotta Nuppola. Ilmoittautumiset ryhmiin ja tarkemmat tiedot Toiminnanjohtaja Riitta Taipale puh Junioripäällikkö Maarit Petäjämäki puh Tiedottaja Lotta Nuppola puh Laskutus Pirjo Kauppinen puh Kahvila Taru Lehtinen puh Yhteystiedot LAJIEN KILPA- JA VALMENNUSRYHMISTÄ VASTAAVAT: Naisten telinevoimistelu Maija Kyllönen Joukkuevoimistelu Lotta Nuppola Rytminen voimistelu Titta Heikkilä Teamgym Roosa Pelkonen roosa.pelkonen@gmail.com Akrobatiavoimistelu Sanni Suominen Trampoliinivoimistelu Henna-Riina Nurmi henna.nurmi@starjump.fi Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@tampereenvoimistelijat.fi 2 Tampereen Voimistelijat

3 TAMPERE: Hämeenkatu 12, Koskikeskus, Sokos, Prisma Kaleva, Prisma Koivistonkylä, Prisma Lielahti, Prisma Linnainmaa. KANGASALA: Prisma. LEMPÄÄLÄ: Ideapark. NOKIA: Välikatu 21. Bonusta S-Etukortilla Sokoksen ja Prisman myymälöistä. Sisällys 2 Puheenjohtajan palsta Teoria käytäntöön 3 Sisällys 4-5 Voimistelukoulut Voimistelukoulussa jokainen lapsi saa kehittyä ja onnistua Kauneinta maailmassa on lapsen aito hymy 6 Harrastekalenteri 7 Esivalmennusryhmät Esivalmennusryhmistä lisää haastetta treeniin 8 Ammattivalmentaja Maija Kyllönen Timanttinilkat ja rusinapeput 9 Valmentajaseminaari Joukkuehenki kantaa pitkälle 10 Valmennusjärjestelmä Tampereen Voimistelijoiden valmennusjärjestelmä uudistuu 11 Mediakoulutus Miten välttää pahimmat mokat TV-haastattelussa? Naisten telinevoimistelu Kolme voimistelee, kaksi huoltaa ja kannustaa Joukkuevoimistelu Minetit uusi MM-hopeamitalinsa Rytminen voimistelu Tikkasen tavoitteena Rio 2016 Rytmisen voimistelun välineet esittelyssä 18 Trampoliinivoimistelu Tampereen trampoliinivoimistelijat saavuttivat ensimmäiset SM-mitalinsa 19 Akrobatiavoimistelu Akrobatiavoimistelijat onnistuivat ensimmäisessä ulkomaankilpailussaan Teamgym Tampereen Voimistelijat vahvasti mukana teamgymin EM-kisoissa 22 Oneteam Italiassa 23 Kahvila Voikkari ja lihashuolto Ikurin liikuntahallilta saa maukasta lounasta ja tuoretta munkkia Oikeanlaisen lihashuollon merkitys Mainio päivä työmaalla facebook.com/cramofinland 3

4 Voimistelu ei aina ole helppoa vaan joskus täytyy oikein pinnistellä. Lopulta onnistuminen on sitä hauskempaa, mitä kovemmin sen eteen on tehnyt töitä. Voimistelukouluissa harjoitellaan paljon voimaa, notkeutta ja ketteryyttä. Nina Aykan oppi päälläseisonnan ihka ensimmäisellä voimistelutunnillaan. Ohjaaja Susanna Ahonen opetti, mihin asentoon pää ja kädet laitetaan ja miten vatsa, peppu ja jalat pidetään tiukkana. Kaverukset Niklas Aykan (ylhäällä) ja Matias Nuppola (alla) oppivat voimistelussa monta uutta liikettä. Hiki tuli ja hauskaa oli. Voimistelukoulussa jokainen lapsi saa kehittyä ja onnistua Harjoituksissa on leikki jatkuvasti mukana, joten motoriikan sekä fyysisten ja sosiaalisten taitojen kehittäminen tuntuu hurjan hauskalta. Tyypillinen voimistelukoulutunti alkaa alkupiirillä, jossa käydään läpi kuulumisia ja hieman tutustutaan muihin voimistelijoihin ja ohjaajiin, sekä kerrataan salin säännöt. Trampalla saa olla vaan yksi kerrallaan, nelivuotias Matias Nuppola komentaa kaveriaan. Energisille lapsille Ikurin liikuntahallin voimistelusali on paratiisi kaikkine patjoineen, tankoineen ja trampoliineineen. Salissa saa juosta, kiivetä, hypätä, roikkua, kieppua, pyöriä ja leikkiä. Lapset tietävät hyvin myös sen, mitä voimistelusalissa ei saa tehdä. Ei saa kiusata, kuuluu vastaus fiksujen lasten suusta. Aloituksen jälkeen alkaa varsinainen toiminta. Tällä kertaa liikkeelle lähdetään banaanihipan muodossa. Pian vaihdetaan siltahippaan, jossa tuleekin jo lapsille uusia liikkeitä ja hieman haastetta. Onpas upea silta, ohjaaja kommentoi Nina Aykanin siltaa. Alkuleikeistä siirrytään perusvoimisteluun mielikuvien kautta. Karhut, mittarimadot ja krokotiilit ovat voimistelusalin arkipäivää. Aasinpotkuissa läheltä katsoen voi jo nähdä, kuinka poikien ja tyttöjen otsalla kimaltelee hikipisaroita. Salin toiselle laidalle kuitenkin näkyvät ensimmäisenä lasten hymyilevät kasvot. Tällä kertaa kuperkeikkakin onnistui! Telineiltä voimaa ja tasapainoa Lämmittelyn jälkeen vuorossa on temppurataa tai johonkin telineeseen syventymistä. Tänään ohjel 4 Tampereen Voimistelijat

5 Viivi Karivieri (vas.), Ringa Reiman ja Susanna Ahonen ohjaavat Tampereen Voimistelijoiden voimistelukouluja. Kauneinta maailmassa on lapsen aito hymy Voimistelunohjaajat Viivi Karivieri, Susanna Ahonen ja Ringa Reiman nauttivat työstään lasten parissa. Voimistelukoulujen ohjaamisessa parasta on se välitön palaute minkä lapsilta saa. Lasten onnistumisen kokemukset ja riemun kiljahdukset jäävät auttamattomasti sydämeen, Ahonen sanoo. Karivieri ja Reiman ovat Ahosen kanssa samaa mieltä. Reiman rakastaa sitä iloa, mikä lapsissa loistaa, kun he huomaavat kehittyvänsä ja onnistuvat uusissa liikkeissä. Se että joskus saa lapselta halauksen ja kokee olevansa tärkeässä asemassa aikuisena vaikuttajana, tuntuu erityisen hyvältä, Karivieri kertoo. Koko kolmikko arvostaa myös sitä, kun lapset, vanhemmat ja seura luottavat heihin ohjaajina. Silloin on helppo olla oma itsensä. Minulle työ lasten liikunnan parissa on yksi toteutunut toiveeni, Karivieri sanoo. Liikunnasta ammatti Karivieri, Ahonen ja Reiman suorittavat ohjausten ja muun seuratyön ohessa liikunta-alan tutkintoja oppisopimuskoulutuksena. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Varalan urheiluopiston ja Tampereen Voimistelijoiden kanssa. Seuran junioripäällikkö Maarit Petäjämäki ehdotti Ahoselle oppisopimuskoulutusta jo muutama vuosi sitten pantuaan merkille tämän luontaiset ohjaustaidot voimistelukouluissa. Kiinnostus heräsi pikkuhiljaa ja nyt Ahonen tuntee olevansa juuri oikeassa paikassa. Ehkä olikin hyvä maistella ajatusta koulutuksesta muutama vuosi, sillä nyt olen varma, että tein oikean päätöksen. Voimistelun ja monipuolisen liikunnan ohjaaminen on niin mun juttu! Taustat tanssista jalkapalloon Jokaisen oppisopimuksella liikunta-alan tutkintoa suorittavan tie Tampereen Voimistelijoihin on ollut erilainen. Ahosella on pitkä tanssitausta baletin ja discotanssin parista. Karivieri puolestaan on hikoillut enemmän pallojen kanssa pelatessaan tennistä ja koripalloa. Reimanin lajivalinta murrosiässä oli jalkapallo. Kaikille on kuitenkin yhteistä kaikesta liikunnasta nauttiminen. Voimistelu onkin upean monipuolista yleisliikuntaa, jonka ohjaamisesta kolmikko on innoissaan. Kaverukset Niklas Aykan (ylhäällä) ja Matias Nuppola (alla) oppivat voimistelussa monta uutta liikettä. Hiki tuli ja hauskaa oli. mistoon kuuluvat puomi ja rekki. Ei saa pitää kiinni, komentaa varovaisin askelein korkeaa puomia etenevä nelivuotias. Ohjaaja ei ota kiinni, mutta kulkee aivan vieressä ja on koko ajan valmiina nappaamaan pienokaisen syliinsä. Apua ei kuitenkaan tarvita vaan pieni pääsee puomin päähän asti omin avuin. Seuraavalla kierroksella askeleet ovat jo rohkeammat ja varmemmat. Itse tekeminen on lapsille tärkeää, vaikka välillä hieman jännittääkin. Isommat lapset uskaltautuvat kävelemään puomia takaperin ja nostelemaan jalkojaan korkealle. Rekillä kokeillaan roikkumista ja leuanvetoa. Aivan omin voimin leuka ei vielä tangon yläpuolelle nouse, mutta onneksi ohjaaja on valmiina avustamassa. Silloin tällöin voimistelukoulussa pompitaan trampoliinilla tai ilmavolttiradalla. Rekillä roikkuminen vaatii voimaa. Lopuksi vuorossa on venyttelyt ja loppurivi upeassa ojennuksessa. Tavataan taas ensi kerralla voimistelukoulussa! Ringa Reiman opettaa Matias Nuppolalle takaperin kuperkeikan oikeaa tekniikkaa. 5

6 VOIMISTELUKOULUT Voimistelukoulut, Ikurin liikuntahalli Voimistelukoulut, Ratinan stadion 3-4-vuotiaiden ryhmät tiistaisin kello torstaisin kello TÄYNNÄ perjantaisin kello lauantaisin kello vuotiaiden päiväryhmä torstaisin kello vuotiaiden ryhmä lauantaisin kello vuotiaiden ryhmät tiistaisin kello TÄYNNÄ torstaisin kello TÄYNNÄ perjantaisin kello lauantaisin kello vuotiaiden ryhmät lauantaisin kello vuotiaiden ryhmät tiistaisin kello torstaisin kello vuotiaiden ryhmä lauantaisin kello Koululaisten iltapäiväryhmät tiistaisin kello torstaisin kello Avoin temppuilu perheille tiistaisin kello , mahdollisuus lounaaseen 3-4-vuotiaiden ryhmät keskiviikkoisin kello perjantaisin kello lauantaisin kello vuotiaiden ryhmät perjantaisin kello lauantaisin kello vuotiaiden ryhmä keskiviikkoisin kello TÄYNNÄ 5-7-vuotiaiden ryhmä VAIN POJILLE maanantaisin kello vuotiaiden ryhmä VAIN POJILLE maanantaisin kello vuotiaiden ryhmät keskiviikkoisin kello perjantaisin kello lauantaisin kello Koululaisten iltapäiväryhmä maanantaisin kello vuotiaiden ryhmät maanantaisin kello keskiviikkoisin kello Oheisharjoitteluryhmä muiden lajien harrastajille ma Ratinan stadion Rytminen voimistelu Trampoliinivoimistelukoulut Kaikki trampoliinivoimistelun ryhmät harjoittelevat Ikurin liikuntahallilla. 7-9-vuotiaiden ryhmä lauantaisin vuotiaiden ryhmät keskiviikkoisin kello TÄYNNÄ keskiviikkoisin kello TÄYNNÄ perjantaisin kello perjantaisin kello TÄYNNÄ lauantaisin kello TÄYNNÄ 7-10-vuotiaiden jatkoryhmä lauantaisin kello Yli 8-vuotiaiden ryhmä perjantaisin kello vuotiaiden ryhmä Voimistelukoulut, erikoistuneet ryhmät yli 7-vuotiaille ti Ikurin liikuntahalli keskiviikkoisin kello TÄYNNÄ Joukkuevoimistelu 4-6-vuotiaille to Ikurin liikuntahalli Matalan kynnyksen kuperkeikkaryhmä 6-10-vuotiaille la Ratinan stadion Yli 10-vuotiaiden ryhmät perjantaisin kello TÄYNNÄ perjantaisin kello lauantaisin kello lauantaisin kello Yli 10-vuotiaiden jatkoryhmä lauantaisin kello TÄYNNÄ Yli 12-vuotiaiden ryhmä lauantaisin kello TÄYNNÄ vuotiaiden ryhmä keskiviikkoisin kello TÄYNNÄ Aikuisten ryhmä tiistaisin kello Pispalan koulu 3-5-vuotiaat ma vuotiaat ma Leinolan koulu 3-4-vuotiaat ti TÄYNNÄ 5-6-vuotiaat ti TÄYNNÄ 7-12-vuotiaat ti TÄYNNÄ Nokian koulu 3-4-vuotiaat ke vuotiaat ke vuotiaat ke HATTIVATIT ( syntyneet) Ratina perjantaisin kello Toinen viikottainen harjoitus käydään omassa voimistelukouluryhmässä. HOSULIT (2010-syntyneet) Ikuri tiistaisin kello ja torstaisin kello Esivalmennusryhmät VIUHDIT ( syntyneet) Ikuri tiistaisin kello ja perjantaisin kello Voimistelukoulut, koulujen salit Hallilan koulu 3-4-vuotiaat pe TÄYNNÄ 5-7-vuotiaat pe Annalan koulu 3-4-vuotiaat la vuotiaat la TÄYNNÄ 8-12-vuotiaat la Vuorentaustan koulu 3-4-vuotiaat la vuotiaat la vuotiaat la Harjoitukset 2 x vko TIUHDIT ( syntyneet) Ratina keskiviikkoisin kello ja Annalan koulu lauantaisin kello NIPSUT ( syntyneet) Ikuri tiistaisin kello ja torstaisin HIPSUT ( syntyneet) Ratina maanantaisin kello ja Annalan koulu lauantaisin kello NUORET ( syntyneet) Ikuri tiistaisin kello ja perjantaisin kello Tarkemmat tiedot ja ryhmiin ilmoittautuminen: 6 Tampereen Voimistelijat

7 Charlotta Kajamäki on juuri aloittanut esivalmennusryhmässä. Suosikkiliikkeet ovat silta ja karhunkävely. Voimistelussa hauskaa on uusien liikkeiden oppiminen ja leikkiminen. Esivalmennusryhmistä lisää haastetta treeniin Esivalmennusryhmät on tarkoitettu lapsille, jotka ovat kiinnostuneet harjoittelemaan enemmän ja tavoitteellisemmin kuin voimistelukouluissa. Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa ja niissä pääpaino on vahvassa perusvoimistelussa ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Harjoittelu on leikinomaista, kuten voimistelukouluissakin, kertoo Tampereen Voimistelijoiden junioripäällikkö Maarit Petäjämäki. Luonnollisesti nuorimpien eli 4-vuotiaiden esivalmennusryhmän toiminta on leikki-ikäisille sopivaa jumppailua. Ikätason noustessa myös tyyli hieman muuttuu. Mutta yhtä lailla yli kymmenvuotiaidenkin ryhmissä leikitään, Petäjämäki sanoo. Kaikissa esivalmennusryhmissä pääpaino on joka tapauksessa voimistelussa ja siinä kehittymisessä. Esivalmennusryhmän tavoitteet saavutettuaan voimistelija voidaan valita eri voimistelulajien valmennusryhmiin ja sitä kautta kilparyhmiin. Siirtyminen valmennusryhmään tapahtuu valmentajan päätöksellä joustavasti kauden aikana. Pakko ei ole siirtyä vaan esivalmennusryhmässä voi harrastaa voimistelua tavoitteellisesti. Ryhmissä vielä paikkoja Lapsi ja vanhemmat arvioivat, milloin voimistelija on valmis esivalmennusryhmään. Ilmoittautuminen tapahtuu nettilomakkeella. Minttu Mikkola tietää, että hyvä voimistelija pitää jalat suorina ja nilkat ojennettuina. Minttu haluaisi oppia päälläseisonnan ja käsinseisonnan. Esivalmennusryhmien pääsyvaatimukset Yleiset taidot osaa toimia osana liikuntaryhmää osaa kuunnella ja noudattaa annettuja ohjeita antaa muille voimistelurauhan tunnistaa ja tietää voimistelun perusliikkeitä hallitsee motoriset perustaidot ikätasollaan on kiinnostunut voimistelusta ja oppimisesta osallistuu harjoituksiin säännöllisesti on ahkera Lajitaidot kuperkeikka eteenpäin kuperkeikka taaksepäin alamäkeen silta niskaseisonta keinunnat eri suuntiin riipunta kädet koukussa erilaiset hyppelyt Tässä on juuri lähdössä Anniina Jokelan ihka ensimmäinen ilman avustusta suoritettu kiintopyörähdys. Se meni upeasti ympäri! 7

8 Timanttinilkat ja rusinapeput Ammattivalmentaja Maija Kyllönen vaihtoi Turusta Tampereelle - seuraan, jossa on ammattimaista toimintaa ja suunta tulevaisuuteen. Valmentaja Maija Kyllönen on tehnyt nyt puoli vuotta töitä 5-7-vuotiaiden Minien kanssa. Aiemmin voimistelijat ovat harrastaneet voimistelua jonkin aikaa voimistelukoulussa tai muussa ryhmässä. Ohjattua toimintaa tärkeämpää kuitenkin on lasten yleinen liikunnallisuus eli pyöräily, uiminen, kiipeäminen ja ennen kaikkea lasten ihan tavalliset perinteiset pihaleikit. Ylipäätään Minit ovat liikkuvia ja energisiä tapauksia, Kyllönen kertoo. Harjoittelu alkaa aivan perusasioista eli seisomisesta, kävelemisestä ja ojennuksista. Temput tulevat sitten aikanaan ja vieläpä paljon helpommin, kun pohja on tehty huolellisesti. Ensin opetellaan näyttämään hyvältä ja tyylikkäältä, Kyllönen selventää. Voimistelu-uran alkuvaiheessa pääpaino on perusvoimistelun puhtauden lisäksi fyysisissä ominaisuuksissa. Voimaa ja liikkuvuutta kehitetään jokaisessa harjoituksessa. Puolen vuoden harjoittelun jälkeen voimaa on jo hieman tullutkin. Parhaimmat tytöt tekee jo 20 leuanvetoa, Kyllönen sanoo ylpeänä voimistelijoistaan. Myös köyttä pitkin kiivetään sujuvasti ja spagaatit sekä sillat onnistuvat. Kehitys on ollut hienoa, mutta paljon on vielä harjoiteltavaa. Kippikässäri kaiken pohjana Käsinseisonta on liike, joka toistuu eri muodoissa jokaisella telineellä. Aika harva osaa seistä käsillään ja vielä harvempi osaa pitää asennon puhtaana ja suorana. Hartiakulma suorana, korvat piilossa, pää käsien välissä, silmät kurkistaa sormiin, lantio suorana, peppu piukkana, polvet ja nilkat ojennettuina, Kyllönen antaa tulla puhtaan käsinseisonnan vaatimuksia. Tätä harjoitellaan ja paljon. Nojapuusarjojen perusta on kippikässäri eli kipistä nousu käsinseisontaan. Nojapuut taas tukevat kaikkia muitakin telineitä. Kun voimistelija on hyvä nojapuilla, on voimistelu helpompaa kaikilla muilla telineillä, Kyllönen selvittää. Voimistelu osana elämää Kyllönen näkee jo hyvin nuoresta voimistelijasta, että tästä voisi jonain päivänä tulla jotain. Tie on kuitenkin pitkä. Vaikka vain harva yltää koskaan huipulle asti, saa jokainen voimistelija ainakin Kyllösen valmennuksessa saman kovan koulun. Siinä voimistelijat oppivat, että voivat saavuttaa asioita tekemällä töitä niiden eteen. Myös voimistelun kautta saadut ystävät säilyvät usein läpi elämän. Yhdessä harjoittelemisen kautta oppii tuntemaan toisen ihmisen perusteellisesti. Voimisteluystävä on nähnyt sinut sekä silloin, kun olet ollut vahvimmillasi että kaikkein heikoimpana hetkenä, Kyllönen kertoo. Maija Kyllönen muistuttaa Matilda Sulkasta hyvästä ryhdistä. Maija Kyllönen Syntyi Turussa. Aloitti voimistelun 6-vuotiaana. Siirtyi voimistelijasta valmentajaksi 16-vuotiaana. Muutti Tampereelle syyskuussa Naisten telinevoimistelun päätoiminen ammattivalmentaja. Nuorten maajoukkuevalmentaja. LOTTA NUPPOLA LOTTA NUPPOLA Harjoitus tuottaa tulosta, kun Minien pressit alkavat pikkuhiljaa pysyä. 8 Tampereen Voimistelijat Isompien ryhmässä voimistelevan Camila Roselin käsinseisonta nojapuilla nousee jo hyvään asentoon.

9 Valmentajien jatkuvan kehityksen kannalta on tärkeää saada keskustella yhdessä ja kuulla myös muista lajeista. Joukkuehenki kantaa pitkälle Tampereen voimistelijoiden valmentajaseminaarissa vertailtiin amerikkalaista ja suomalaista voimistelukulttuuria. Paljon opittiin myös taitoluisteluvalmentajalta. Yhdysvalloissa yliopistojen voimistelujoukkueilla on kova kilpailu keskenään. Joukkueiden sisällä sen sijaan ei kilpailla vaan hyvää joukkuehenkeä korostetaan ja vahvistetaan yhteisellä tekemisellä ja vaikkapa tiimivaatteilla. Sekä Suomessaa että Yhdysvalloissa voimistellut Annamari Maaranen-Hincks muistelee, miten myös Suomessa harjoitellessa omat treenikaverit olivat rakkaita ja tärkeitä. Mutta sitten vanhempana suurin osa muista ikäisistäni voimistelijoista lopetti ja harjoittelin paljon kahdestaan valmentajani eli Igorin kanssa, Maaranen-Hincks kertoo. Yleisö naurahtaa tietäväisesti. Igor Cherepov on kaikkien silmissä arvostettu valmentaja, mutta valmentajat ymmärtävät myös treenikavereiden merkityksen voimistelijoille. Ilmeisesti Cherepovia ei voi laskea treenikaveriksi, vaikka valmentajana onkin yksi parhaista. Tuntui, että juuri se perhehenki ja muut voimistelijat auttoivat jaksamaan vaikeiden vaiheiden yli ja jatkamaan voimistelua, Maaranen-Hincks sanoo. Hän arvelee, ettei olisi Suomessa jatkanut voimistelua yhtä pitkään kuin Yhdysvalloissa teki. Tähän asiaan valmentajat haluavatkin paneutua ja toimia niin, että mahdollisimman moni voimistelija jatkaisi uraansa pitkälle aikuisuuteen. Tähän haasteeseen ovat tarttuneet yhteistyössä valmentajat, seura, Voimisteluliitto ja Tampereen urheiluakatemia. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa lupaavalta. Kilpailuissa vain onnistumisia Toisena erityisen positiivisena asiana Yhdysvalloissa Maaranen-Hincks koki suoritusvarmuuden, joka oli aivan toista luokkaa kuin mihin hän oli Suomessa tottunut. Käytännössä tämä edellytti sarjojen helpottamista niin paljon, että kilpailuissa ne onnistuivat aina. Ennen jokaista kilpailua tiesin jo etukäteen, että onnistun, Maaranen-Hincks kuvailee. Tämä teki kilpailemisesta mukavampaa. Esimerkiksi puomilta putoamiseen liittyvät pelot vähenivät merkittävästi. Ajan kanssa sarjoja myös vaikeutettiin. Kilpailuihin valmistautuminen oli aivan oma prosessinsa. Keskittymistä tehtiin joukkueena ja psyykkiseen puoleen panostettiin selvästi enemmän. Yhteistyö vie eteenpäin Urheilun psyykkinen puoli korostui myös taitoluisteluvalmentaja Maaret Siromaan puheenvuorossa. Siromaa kertoi suomalaisen taitoluistelun menneen huimasti eteenpäin, kun valmentajat uskaltautuivat tekemään rohkeasti yhteistyötä. Maajoukkueen leireillä eri seurojen valmentajat auttavat toinen toistaan hyvässä hengessä, Siromaa kertoo. Maajoukkueessa on eniten Tapparan taitoluistelijoita, joten Siromaa on varmasti enimmäkseen antava osapuoli. Silti hän kehuu ja arvostaa myös muiden seurojen ammattilaisia ja heidän vinkkejään. Valmentajana Siromaa on halunnut kehittyä jatkuvasti. Parhaina tilaisuuksina hän pitää kansainvälisiä kilpailuja, joissa voi seurata muiden huippuvalmentajien työtä luistelijoidensa kanssa. Minä istun jäähallin katsomossa päivästä toiseen, aamusta iltaan tarkkailemassa ja tekemässä muistiinpanoja, Siromaa tunnustaa ulkomaanmatkojensa tyypillisen kaavan. Siromaa kertoo tekevänsä tätä edelleen ja haluavansa kehittyä edelleen. Hänellä on takanaan jo 37 vuotta valmentajana, joiden aikana hänen valmennettavansa ovat voittaneet lukemattoman määrän mitaleita kotimaassa ja kansainvälisesti. Huippuseura paremmaksi Valmentajaseminaarin yksi osio oli ryhmätyö, jossa valmentajat saivat pohtia keinoja seuran kehittämiseksi. Näitä nousikin esille pitkä lista ja montaa ideaa on tarkoitus lähteä viemään eteenpäin. Yksi ajatus oli hyödyntää entistä enemmän menestyneiden voimistelijoiden esikuvana oloa. Esimerkin voima toteutuu jo jonkin verran, kun Suomen huiput treenaavat samoissa tiloissa voimistelu-uransa alussa olevien voimistelijoiden kanssa. Enemmänkin haluttaisiin kuitenkin tehdä. Syksyn mittaan valmentajat ja muu seuraväki pohtivat tämän ja muiden ideoiden eteenpäin viemistä. Annamari Maaranen-Hincks Maaret Siromaa Syntyi Tampereella. Voimisteli Tampereen Voimistelijoissa Igor Cherepovin ja Riitta Taipaleen valmennuksessa. Voitti neliottelun suomenmestaruuden vuosina 2005 ja Saavutti olympiapaikan Pekingiin 2008, mutta ei polvivamman takia voinut osallistua. Finaalipaikkoja maailmancupeissa ja universiadeissa. Pohjois-Euroopan mestaruuskilpailuista mitaleita. Maaranen teki historiaa vuonna 2005, kun hänen mukaansa nimettiin virallinen liike ensimmäisenä suomalaisena naistelinevoimistelijana. Maaranen on puomilla ylöstulo, jossa liike aloitetaan puolella voltilla taaksepäin. Maaranen onnistui Maarasessa Melbournen MM-kilpailuissa, minkä jälkeen liike virallistettiin. Maaranen lähti urheilustipendiaattina Yhdysvaltoihin, Denverin yliopistoon voimistelemaan ja opiskelemaan psykologiaa. Erikoistuu urheilupsykologiaan ja valmentaa Yhdysvalloissa. Tapparan taitoluistelijoiden päävalmentaja. Valmentanut 37 vuotta. Valmentanut yhdessä aisaparinsa Susanna Haaralan kanssa Kiira Korven neljästi suomenmestariksi ja kolmesti EM-mitaleille. Valmentaa useita maajoukkueessa luistelevia urheilijoita. Kehittänyt Tapparan taitoluistelutoimintaa määrätietoisesti ja tehnyt seurasta maan menestyneimmän. 9

10 Tampereen Voimistelijoiden valmennusjärjestelmä uudistuu Jotta seuran kehitys ei pysähdy, pitää välillä istua alas ja suunnata katseet sekä menneeseen että nykyiseen toimintaan. Pohdimme aika-ajoin, toimiiko vanha järjestelmä vai tarvitaanko joiltain osin kehitystä ja muutosta. Me Tampereen Voimistelijoissa haluamme antaa jokaiselle voimistelijalle mahdollisuuden kulkea eteenpäin omaa voimistelijan polkuaan. Uudet upeat tilat Ikurin liikuntahallilla ovat yksi tärkeä tekijä, joka on saanut aikaan tarpeen muutokselle. Tämän vuoden uudistukset ovat taitoryhmien muuttuminen esivalmennus- ja valmennusryhmiksi ja muutaman kilpalajin valmennusjärjestelmien kehittäminen. Valmennusjärjestelmämme on laadittu voimistelijalähtöisesti. Se alkaa voimistelukoulusta ja jatkuu kohti eri lajien kilpatoimintaa. Voimistelukoulu on tarkoitettu kaikille. Toimintaa on kolmevuotiaista lapsista ylöspäin kaiken ikäisille ja tasoisille harjoittelijoille. Kuperkeikka-ryhmissä voimistellaan pienemmissä ryhmissä huomioiden osallistujien erityiset haasteet. Jos voimistelijalla on kiinnostusta harjoitella enemmän ja tavoitteellisemmin, voi hän taitojen karttuessa siirtyä esivalmennusryhmään. Esivalmennusryhmissä harjoitellaan kaksi kertaa viikossa ja niissä voimistelija odotetaan osaavan voimistelun perusasioita ja -liikkeitä. Esivalmennusryhmästä on mahdollista nousta edelleen valmennusryhmiin ja kilparyhmiin. Jokaisella voimistelulajilla on oma järjestelmänsä, miten valmennusryhmään pääsee ja miten siellä edetään kilparyhmiin ja mahdollisesti aina huippuvoimisteluun saakka. Pääsääntöisesti valmennusryhmiin valitaan noin 5-8-vuotiaita voimistelijoita ja valmennusryhmistä edetään suoraan kilparyhmiin. Suuntana jokaisessa lajissa on se, että voimistelija etenee ryhmästä seuraavaan omien taitojensa ja oman motivaationsa mukaisesti. Telinevoimistelussa, joukkuevoimistelussa ja rytmisessä voimistelussa huipulle tähtäävien voimistelijoiden on mahdollista päästä harjoittelemaan ammattivalmentajien ohjauksessa jo ensimmäisestä valmennusryhmästä alkaen. Tarjolla on myös ryhmiä, joissa vaatimustaso on hieman matalampi, mutta voimistelijat harjoittelevat useamman kerran viikossa ja pääsevät osallistumaan myös kilpailuihin. Kilparyhmien toimintaa ohjaavat sekä kansainvälisen että kansallisen voimisteluliiton valmennus- ja kilpailujärjestelmät sekä eri voimistelulajien säännöt. Tampereen Voimistelijoilla on huippuseurastatus ja haluamme sitä viedä edelleen eteenpäin. Seuramme on ollut edelläkävijä voimistelun valmennusjärjestelmän kehittämisessä. Onneksi seurallamme on mahdollisuus tarjota voimistelua eri lajeissa sekä huippuvoimistelussa että harrastepohjalta. Riitta Taipale toiminnanjohtaja Ohjaajien kouluttamiseen panostetaan Esimerkki joukkuevoimistelun valmennusjärjestelmästä Seuran tavoitteena on kiinnittää huomioita motivoituneisiin, osaaviin, sitoutuneisiin ja oman roolinsa seurassa ymmärtäviin ohjaajiin. Kouluttaminen on yksi tärkeä keino motivoimiseen. Jokainen seuramme ohjaaja käy vähintään Voimisteluliiton taso I koulutukseen liittyvän Jumppakouluohjaajakoulutuksen. Ohjaajia kannustetaan kouluttautumiseen ja seuramme pyrkii järjestämään erilaisia koulutusseminaareja seuran sisällä. Tieto-taitoa kun on omasta takaa huomattavan paljon. Voimistelukoulu ja esivalmennusryhmät ovat yhtä kuin sen ohjaaja. Ohjaajien tiedot ja taidot saadaan samalle tasolle koulutuksella ja pyrkimällä siihen, että ohjaajien työolosuhteet ovat mahdollisimman tasapuoliset riippumatta paikasta, jossa he ryhmäänsä ohjaavat. Voimistelukoulussa opitaan samat liikkeet joka puolella Tamperetta. Tasoeroja voimistelukouluryhmien väliltä poistetaan luomalla järjestelmä, jossa uusi ohjaaja voi toimia ryhmän vastuullisena ohjaajana vasta osoitettuaan omaavansa siihen tarvittavat kyvyt ja taidot. Yhteisillä suunnitelmilla ja tavoiteliikkeillä helpotetaan ohjaajien tuntisuunnittelua ja varmistetaan voimistelukoulujen tasalaatuisuus. Voimistelukilpailut harrastevoimistelijoille Seurakilpailu on Tampereen Voimistelijoiden oma harrastevoimistelukilpailu. Kilpailuun voivat osallistua kaikki halukkaat esivalmennusryhmäläiset. Seurakilpailu järjestetään Ikurissa sunnuntaina Seurakilpailuissa on neljä kilpailusuoritusta, joista voimistelija voi valita ne, joihin osallistuu. Suoritukset ovat: permanto, hyppy, puomi ja rekki/nojapuut. Suoritukset muodostuvat pakollisista ja vapaavalintaisista liikkeistä. Kilpailussa noudatetaan Tampereen Voimistelijoiden seurakilpailujen sääntöjä ja arviointia. Kilpailuiden ikäluokat vahvistetaan ilmoittautumisten perusteella. Kilpailusuorituksista asetetaan järjestykseen ikäluokittain kolme parasta. Kaikki osallistujat saavat suorituksestaan arvioinnin. Taulukossa joukkueen nimen perässä sulkeissa viikoittainen harjoitusmäärä. 10 Tampereen Voimistelijat

11 Veronika Vuosjoki (vas.) pääsi harjoittelemaan TV-haastattelua toimittaja Marika Ahon ja kuvaajan kanssa. Miten välttää pahimmat mokat TV-haastattelussa? Edustusurheilijat pohtivat ja harjoittelivat, miten olla esillä mediassa Tampereen Voimistelijat järjesti edustusurheilijoilleen mediakoulutuksen, jossa urheilijat saivat toimittaja Marika Ahon ja kuvaaja Janne Vainiomäen opastuksella pohtia omaa rooliaan mediassa. Osa urheilijoista pääsi myös harjoittelemaan TV-haastattelua kameran eteen. Urheilijat pitivät tätä erittäin hyödyllisenä. Videolta näki tosi selvästi, jos oli sanonut tai tehnyt jotain hölmöä, Veronika Vuosjoki kertoo. Vuosjoki kertoo esimerkiksi aloittaneensa haastattelussa kysymyksiin vastaamisen ensin voimistelun erikoissanastolla, jota suurin osa ihmisistä ei ymmärrä. Voimistelua sen enempää tuntemattomille ei voi puhua, jägeristä, pellistä ja puikkauksesta. Suurin osa ihmisistä ei ehkä edes ymmärrä, että keskustellaan nojapuusarjasta, Vuosjoki täsmentää. Voimistelijat katsoivat omien haastattelujensa lisäksi muutamia muiden urheilijoiden televisiohaastatteluja ja analysoivat näitä. Joukossa oli sekä onnistuneita että noloja tilanteita. Niitä oli tosi hauska katsoa, varsinkin niitä pieleen menneitä, Vuosjoki sanoo. Vuosjoki kertoo oppineensa, että haastattelussa on hyvä katsoa haastateltavaa silmiin ja puhua selkeästi ja rauhallisesti. Kuulostaa aika tyhmältä, jos joka väliin sanoo öö, no, öö. Positiivisesti esillä Voimistelijat olivat yhtä mieltä siitä, että toivoisivat voimistelun olevan entistä enemmän esillä mediassa. Jokainen toivoisi voivansa antaa itsestään aidon ja todellisen kuvan positiivisella tavalla. LOTTA NUPPOLA Nuoret urheilijat olivat jo aiemminkin pohtineet, millaisia kuvia itsestään julkaisevat Instagramissa Veronika Vuosjoki on kokenut, joskaan ei kovin aktiivinen Instagramin käyttäjä. Omia kuvia on kertynyt jokunen ja myös seuraajia ja seurattavia riittämiin. Elokuun ajan Vuosjoki julkaisee uuden kuvan lähes päivittäin ja tätä kautta kertoo kuulumisistaan kaikille voimistelijan arjesta kiinnostuneille. Vuosjoen elokuu onkin jännittävää seurattavaa, sillä voimistelija valmistautuu kuun lopun SM-kilpailuihin. Telinevoimistelun SM-kilpailut järjestetään Espoossa. Siellä Vuosjoki kilpailee naisten sarjassa neliottelussa. Vuosjoen valmennuksesta vastaavat Igor Cherepov, Irina Zavialova ja Riitta Taipale. Veronika Vuosjoki löytyy Instagramista nimellä vezzu. Mikä on Instagram? Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto, jossa käyttäjät voivat jakaa kuvia, sekä tykätä niistä ja kirjoittaa kommentteja. Instagram toimii tietokoneella ja useimmilla älypuhelimilla ja tableteilla. tai Facebookissa. Harva kuitenkaan oli tullut ajatelleeksi, että jokainen edustava kuva tuo voimistelua ja voimistelijoita tunnetummaksi ja suositummaksi. Seuraa Veronika Vuosjokea elokuu Instagramissa Koulutukseen osallistui urheilijoita telinevoimistelusta, joukkuevoimistelusta, teamgymistä ja rytmisestä voimistelusta. 11

12 Kokenut konkari on jälleen kovassa kunnossa Naisten telinevoimistelun viisinkertainen suomenmestari ja olympiaedustaja nauttii edelleen voimistelusta ja kovasta treenistä. Annika Urvikko edustaa Tampereen Voimistelijoita ja on tavallinen näky Ikurin liikuntahallilla, vaikka opinnot ovat vieneet naisen pois kotikulmilta. Urvikko opiskelee Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa. Liikunnanopettajan työn lisäksi myös hallintopuoli kiinnostaa, mutta sen puolen opinnot ovat vasta suunnitteluasteella. Liikuntapedagogiikan opiskelusta valtaosa vaatii läsnäoloa, joten lukukausien aikana harjoittelu painottuu Jyväskylään. Siellä Urvikko voimistelee Anu Stoltin valmennuksessa. Vaihtelu on tehnyt minulle hyvää, Urvikko kertoo. Mitään suuria eroja treenaamisessa ei eri kaupunkien välillä ole, mutta kokonaisuutena harjoittelusta on tullut monipuolisempaa. Ainakin voimatasot ovat parantuneet, kun olen tehnyt erilaista voimaa. Perusvoimistelun puhtautta Urvikko arvioi parantaneensa kuluneen vuoden aikana. Myös henkisesti hän on pitänyt muutosta positiivisena asiana. Olin ehtinyt pyöriä niin monta vuotta näissä samoissa piireissä, Urvikko selittää. Huonoiksi piireiksi voimistelija ei missään nimessä näitä edelleenkään väitä vaan matkustaa tuttuun kotihalliin treenaamaan valmentajansa Igor Cherepovin johdolla aina kun mahdollista. Kesällä harjoittelu on tapahtunut pääosin Tampereella, mutta syksyn tullessa painopiste siirtyy jälleen Jyväskylään. Ei ole mitään järkeä tulla tänne vain yhden reenin takia. Jos on pitkä viikonloppu niin silloin kannattaa lähteä, Urvikko selostaa. Onnistumiset tuntuvat edelleen hienoilta Telinevoimistelijaksi 23-vuotias Urvikko on jo vanha. Itse asiassa Annika Urvikon permantosarja saa katsojankin nauttimaan voimistelusta. kotimaan kaikki kilpakumppanit ovat useamman vuoden nuorempia. Kansainvälisillä kentillä ikähaitari on kuitenkin selvästi suurempi kuin Suomessa, joten mitenkään ennenkuulumaton ilmiö 23-vuotias huippuvoimistelija ei ole. Mutta kyllä minä jo viime vuoden MM-kilpailuissa vanhimpien porukassa olin, Urvikko tunnustaa. Laji ja harjoittelu tuntuvat joka tapauksessa edelleen hyvältä. Ei kaikki päivät niin hehkeitä ole. Mutta onnistumiset tuntuu edelleen hienoilta. Kokemuksesta on monessa asiassa hyötyäkin. Urvikko tietää tarkasti, mitä hänen pitää tehdä päästäkseen hyvään kisakuntoon. Hän on vuosien varrella oppinut myös kuuntelemaan omaa kehoaan ja osaa sanoa, koska tarvitsee vapaapäivän. Epävarmoina hetkinä muistan aiempia onnistumisia ja uskallan paremmin luottaa omaan tekemiseeni. Vuosi kerrallaan eteenpäin Nuori tähti Anna Fihlman Urvikon pitkän tähtäimen tavoitteena olivat Lontoon olympialaiset, joissa hän suoritti lähes ehjät sarjat ja edusti Suomea tyylikkäästi. Sen jälkeen voimistelu on jatkunut vuosi kerrallaan. Vuoden 2013 MM-kilpailuissa Urvikko loukkasi nilkkansa kisaa edeltävässä harjoituksessa ja joutui jättämään kilpailun väliin. Myös koko 2014 kevätkausi jäi väliin nilkkaa kuntouttaessa. Olisin varmaan saanut itseni johonkin kisakuntoon kevääksikin, mutta halusin kuntouttaa nilkan rauhassa. Nyt jalka alkaa kestää vaativaakin treenaamista ja Urvikon ensimmäinen kilpailu tauon jälkeen on elokuun lopun SM-kilpailu. Sinne Urvikko ei ota kovia tavoitteita, koska kyseessä on ensimmäinen kilpailu pitkään aikaan. MM-kilpailuissa haluaisin tietysti päästä kisaamaan, Urvikko sanoo. MM-kilpailut ovat lokakuun alussa Kiinassa. Vuoden päästä olevat universiadit kiinnostavat Urvikkoa myös kovasti. Ja eihän seuraaviin olympialaisiinkaan ole enää pitkä aika. Mutta vuosi kerrallaan näitä on tässä vaiheessa voimistelu-uraa ajateltava, Urvikko sanoo. Voimistelijasiskokset Emilla (vas.), Neela ja Lila Pirilä kotipihallaan äitinsä Ninan ja isänsä Heikin kanssa. Koirat Nasta (vaalea) ja Nitro osaavat myös hienoja temppuja. Kolme voimistelee, kaksi huoltaa ja kannustaa Pirilän perheen arki pyörii voimistelun ympärillä kesät ja talvet. Onneksi voimisteluhallille on vain 10 minuutin matka kotoa Pirkkalasta. JULIA MELTORANTA Permanto on nojapuiden ohella Anna Fihlmanin vahvin teline. Anna Fihlman on yksi Tampereen Voimistelijoiden nuorista lupauksista. Rippikouluikäinen Fihlman voitti tänä vuonna junioreiden suomenmestaruuden nojapuilla ja oli neliottelussa toinen. PM-kilpailuista tuli pronssia. Fihlman edusti Suomea myös EM-kilpailuissa toukokuussa. Erityisesti ehjään puomisarjaan olen tyytyväinen, Fihlman kertoo. Voimistelussa Fihlman nauttii eniten uuden oppimisesta ja ystävistä. Toisinaan ystävien tuki tulee tarpeeseen. Kaikkein ikävintä on toistuva epäonnistuminen, Fihlman kertoo. Näitä epäonnistumisia ehti tulla monen monta, kun Fihlman harjoitteli nojapuilla jäger-irrotusta. Nyt hän tekee sen nojapuusarjassaan, mikä on 15-vuotiaalle erittäin harvinaista. Se on vaikein liike, minkä osaan, Fihlman kertoo. Syksyn aikana Fihlman haluaa oppia lisää uusia, vaativia liikkeitä. Suunnitteilla on jo, että eri telineiden sarjoihin lisätään tuplavoltteja. Pirilän perheeseen kuuluu isä Heikki, äiti Nina ja kolme tyttöä. Lila (10v), Neela (9v) ja Emilla (7v) ovat jokainen aloittaneet voimistelun jo kolmivuotiaina. Lila aloitti liikuntaleikkikoulussa, jossa tykkäsi erityisesti kuperkeikoista ja roikkumisesta. Kun muut lapset menivät littaa, Lila vetäytyi syrjään, äiti Nina muistelee. Vanhemmat arvelivat, että voimistelu voisi olla sopiva laji tyttärelle, koska siinä saa tehdä juuri niitä asioita, joista lapsi tuntui eniten nauttivan. Valinta osui nappiin. Pikkusiskot ovat osanneet sitten itse kysellä, koska he pääsevät voimisteluun ja vanhemmat ovat vieneet heti, kun ikää on ollut tarpeeksi. Kaikki kolme tyttöä voimistelevat tällä hetkellä Natalian Taksheevan valmentamissa kilparyhmissä ja harjoittelevat paljon ja tavoitteellisesti. Aikataulutettua arkea Tavallinen arkipäivä Pirilän perheessä on tarkkaan aikataulutettu. Lapset syövät koulun jälkeen välipalat vuoron perään, usein autossa matkalla harjoituksiin. Lilan ja Neelan harjoitukset ovat yleensä jo iltapäivällä. Heikin kanssa sanotaan moikat puoli viideltä tuossa ovella, Nina naurahtaa. Lilan ja Neelan harjoitukset loppuvat niihin aikoihin kun Emilla aloittaa. Jossain välissä kaikki ehtivät syödä ja tehdä läksytkin. Illat kerkiää hyvin vielä leikkiä, Heikki kertoo. Nykyisin Pirkkahitsissä yrittäjänä 12 Tampereen Voimistelijat

13 Kolme voimistelee, kaksi huoltaa ja kannustaa toimivan Heikin oma urheilutausta on moottoripyöräilyssä. SM-sarjaa ajanut mies on saavuttanut pari SM-mitaliakin. Mitalien lisäksi muistoina on joitain arpia, joista vaimo leikkisästi muistuttaa. Niinä aikoina mies tuli joka kerta kotiin sairaalan kautta, Nina kertoo toivon mukaan kevyesti liioitellen. Nina puolestaan on itse harrastanut sirkusta ja cheerleadingiä. Joskus äiti saattaa innostua tekemään kärrynpyöriä tai käsilläseisontoja tyttäriensä kanssa, mutta tunnustaa jääneensä näistä jo aikapäiviä sitten jälkeen voimistelutaidoissa. Itsekin urheilua tosissaan harrastaneet vanhemmat ymmärtävät lapsiaan hyvin. Tästä on hyötyä, sillä kilpaurheilu vaatii koko perheeltä sellaista sitoutumista, jota monen on vaikea ymmärtää. Neela, Emilla ja Lila Pirilä ovat oppineet paljon näyttäviä liikkeitä. Voimistelu läsnä kotonakin Harjoitusten jälkeen vanhemmat kyselevät aina, miten hallilla meni. Voimistelijat kertovat innoissaan, jos ovat oppineet jotain uutta. Sekin kerrotaan, jos omasta ryhmästä joku muu on oppinut jonkun uuden liikkeen, Nina kertoo. Heikki muistaa Lilan onnelliset selostukset, kun tämä oli harjoitellut Italian-leirillä ensimmäistä kertaa tsukahara-hyppyä. Vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita ja iloitsevat onnistumisista lastensa mukana. Paljon liikkeitä tytöt myös näyttävät kotona, joten vanhemmat ovat hyvin perillä voimisteluliikkeiden nimistä ja lastensa taidoista. Joskus pitää mennä YouTubeen tai googlettaa, millanen jokin liike on. Kun tulee näitä tsukaharoja ja muita. Yhdessä koko perhe on kesällä mökkeillyt, uinut ja pyöräillyt. Vanhemmat viettäisivät mielellään enemmänkin koko perheen yhteistä aikaa, mutta lapset alkavat olla jo niin isoja, että useimmiten kavereiden seura kiinnostaa enemmän. Ruotsin Eurogymistä huikea kokemus Eurogym on kahden vuoden välein nuorille järjestettävä viikon mittainen voimistelutapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran Ruotsin Helsingborgissa. Eri voimistelulajien edustajia oli kaikkialta Euroopasta yhteensä yli 4500, ja tänä vuonna mukana oli myös Tampereen Voimistelijoiden telinevoimistelun kilpa 2 -ryhmä. Upea ja vanha kaupunki Heinäkuun 11. päivä vihdoin matkasimme Eurogym 2014 tapahtumaan. Tapahtumaan, johon olimme koko kevään harjoitelleet esitysohjelmaa. Perillä kohtasimme hyvin kauniin ja lämpimän Helsingborgin ihanine Tropical beacheineen ja vanhankaupungin katuineen. Majoituimme vanhaan lukioon, Olympia Skolaniin. Koulun vanhuutta korosti se, että suihkuja siinä ei ollut vaan suihkumme sijaitsi muutaman sadan metrin päässä. Ensimmäisinä iltoina osa voimistelijoista sai tähän matkaan kulumaan 40 minuuttia, kun parin päivän päästä suihkuun siirtyminen sujui muutamassa minuutissa. Uusia ystäviä ympäri Eurooppaa Samalla koulun käytävällä majoittui meidän kanssamme slovenialaisia, saksalaisia ja portugalilaisia voimistelijoita. Käytävillä harjoiteltiin muun muassa akrobatiaesityksiä, joten vilskettä ja meteliä riitti. Metelin tuottamisessa me suomalaiset jäämme auttamattomasti jälkeen, olemme niin hiljaisia ja vaatimattomia. Pääsimme silti jo ekana iltana slovenialaisten videohaastatteluun. Harjoittelimme Eurogymiä varten ohjelman, jota esitimme paikallisille ihmisille ja muille eurogymiläisille lavoilla ympäri Helsingborgia. Omat esityksemme menivät hyvin ja niistä huokui voimistelun ilo ja tapahtuman teema Movement is life. Samalla ohjelmalla osallistuimme Eurogymin Test Eventiin, jossa oli mukana noin 30 muutakin joukkuetta. Ammattikoreografi antoi ohjelmista palautteen ja ohjelmia myös palkittiin. Meidän ohjelmamme meni loistavasti ja palkittiin pronssilla! Avajaismarssia ja workshoppeja Varsinaiset avajaiset olivat sunnuntaina. Tunnelma avajaismarssilla ja itse avajaisissa oli mahtava, kun reilut 4500 voimistelijaa kokoontui Helsingborg-areenalle omia kannustushuutojaan huudellen. Esitykset olivat hienoja ja loivat hyvän fiiliksen avajaisten päätteeksi alkaneelle discolle. Eurogymin viikko-ohjelmaan kuuluvat erilaiset workshopit, joissa on mahdollisuus tutustua erilaisiin urheilulajeihin, joihin sisältyy paljon muutakin kuin voimistelua. Noin 1,5 tunnin workshopeissa tutustuttiin uuteen lajiin ja harjoiteltiin sitä. Meidän workshoppeinamme olivat hiphop, sirkus, crossfit, jazz-tanssi ja kaupunkisuunnistus. Kokonaisuudessaan workshoppimme olivat onnistuneita ja opimme paljon uusia asioita. Workshopin päätyttyä oli mahdollisuus ilmoittautua esiintymään loppuseremoniaan, jossa sai mahdollisuuden näyttää mitä oli viikon aikana oppinut. Ryhmäämme pyydettiin mukaan ilma-akrobatiaohjelmanumeroon, joten esiinnyimme Helsingborg-areenalla loppuseremoniassa sirkuksen silkkiliinoilla. Huippua! Unohtumattomia elämyksiä Vapaa-ajalla oli mahdollisuus viettää aikaa erilaisten aktiviteettien parissa. Freetime Zonella oli mahdollisuus mm. pelata jalkapalloa, lentopalloa, kiipeillä ja tietenkin tutustua uusiin ihmisiin. Gym Zonella pystyi laulamaan vaikkapa karaokea. Aikaa jäi myös visiitille ostoskeskukseen ja vanhan kaupungin kiertelyyn. Eurogym oli kokonaisuudessaan huikea tapahtuma. Tutustuimme voimistelijoihin ympäri Eurooppaa ja paikallisiin, ja saimme paljon uusia ystäviä. Eurogym on loistava tilaisuus tavata uusia ihmisiä, ystävystyä, kokeilla jotain uutta ja ennen kaikkea nauttia voimistelusta! Heini, Milka, Inka, Laura, Katri, Lilli, Verna, Sara P, Sara R, Roosa ja Maria 13

14 Minetit uusi nuorten MM-hopeansa Minettien menestyksekäs kausi huipentui kahteen MM-mitaliin Moskovassa. Joukkuekohtaisen hopean lisäksi Minetit voitti maakilpailun kultaa. Joukkue on onnistunut kehittymään läpi kauden ja nousemaan junioreiden kärjessä aivan hallitsevan maailmanmestarin tuntumaan. Tampereen Voimistelijoiden joukkuevoimistelun edustusjoukkue Minetit saavutti junioreiden MM-hopeaa kahdella erittäin vahvalla suorituksella jääden finaalissa vain 0,15 pisteen päähän kultaa ottaneesta Venäjän Victoria-joukkueesta. Ero Venäjän joukkueeseen pysyi erittäin pienenä, kun vielä viime vuonna Victoria voitti näytöstyyliin. Minettien tekniset ja taiteelliset pisteet hipoivat finaalissa täysiä pisteitä, mikä on ihan mieletöntä. Yhteispisteet 19,10 ovat tällä tasolla harvinaisen korkeat, riemuitsi Minettien valmentaja Titta Heikkilä. Alkukilpailun ja finaalin kokonaispisteiksi Mineteille kirjattiin 37,90 (18, ,10) ja Victorialle 38,35 (19, ,25). Myös kolmossijasta käytiin tiukka kamppailu ja jaetulle pronssille ylsivät tasapistein 37,00 Olarin Voimistelijoiden OVO Junior Team ja Bulgarian nuorten maajoukkue. Joukkuevoimistelun naisten ja junioreiden MM-kilpailut käytiin Moskovassa, missä Minetit lähti haastamaan hallitsevaa maailmanmestaria tämän kotiyleisön edessä. Minetit teki kaksi onnistunutta suoritusta MM-kisojen paineiden alla. Se kertoo siitä, että tinkimätön harjoitusrutiini kantaa tytöt hyviin suorituksiin kovissakin paikoissa, Heikkilä totesi. Maakilpailusta kultaa Junioreiden maakilpailussa, johon vaikuttivat kaikkien maajoukkuejoukkueiden (Minetit, OVO Junior Team ja Minetit United) sijoitukset, Suomi otti upeasti kultaa, hopea meni Venäjälle ja pronssi Viroon. Joukkuevoimistelun kansainvälisissä kilpailuissa ei ollut kuultu Maamme-laulua sitten naisten MM-kullan 2010 (OVO Fotonit), joten tunnelma oli huikea, kun Suomen lippu nousi ylimmäksi Moskovan valtavassa Dinamo Sport -hallissa. Vaikeahan sitä on sanoin kuvailla, miten upealta tuntui seistä siinä koko Suomen junnumaajoukkueen kanssa ylimmällä palkintopallilla, laulaa Maamme-laulua ja ihailla suomalaiskannattajien lippumerta katsomossa, selostaa Minetit-joukkueen Janica Berg leveästi hymyillen. Menestys vaatii jatkuvaa kehittymistä Minetit keräsi kansainvälistä menestystä myös voittamalla Viron Otepää Open kilpailut helmikuussa sekä ottamalla Challenge Cupin eli nuorten maailmancupin hopeaa Tartossa, Sofiassa ja Helsingissä käytyjen osakilpailujen jälkeen. Kokonaiskilpailun kulta meni Venäjän Victorialle, hopea Mineteille ja pronssille sijoittui Olarin Voimistelijoiden OVO Junior Team. Kotimaassa joukkueen kausi oli voittoisa. Minetit voitti SM-kultaa, Juniori Cupin keväällä järjestetyn ensimmäisen osakilpailun sekä maajoukkuekarsintakilpailujen kaikki osakilpailut. Huipulle pääseminen vaatii uskomattoman paljon työtä, mutta yhtä lailla sitä vaatii myös siellä pysyminen ja kehittyminen edelleen, toteaa Minettien valmentaja Teija Minetit onnistuivat nostamaan ilmaisunsa ja vartalonkäyttönsä kevään aikana uudelle tasolle. Kuvassa ohjelman alun soolon voimistellut Ella Ratilainen. Kukkala. Tällä kaudella kehittymiskeinona käytettiin muun muassa erityisen vaativaa kilpailuohjelmaa. Joukkueen koreografi Antton Laine loi Mineteille ohjelman, jonka kanssa joukkueella oli varaa kehittyä kauden mittaan. Ohjelman musiikki on nimeltään Asturias. Asturias on myös yksi Espanjan maakunta ja juuri sen paikan tunnelmaa voimistelijat ohjelmassa elävät. Vaativa koreografia heräsi henkiin vasta kauden aikana Huippukoreografi on työskennellyt minettivoimistelijoiden kanssa jo pitkään ja uskalsi lähteä hakemaan haastetta erikoisen vaikeasta koreografiasta. Vaikeaksi ohjelman teki jatkuvasti liikkeessä oleva kuviointi ja lukemattomat pienet yksityiskohdat. Joukkueen hypyt ja tasapainot ovat maailman parhaita, mutta alkukaudesta vartalon käyttö ei vielä ollut lähelläkään sitä, mitä se voi olla, Laine kuvailee. Kauden mittaan tultiin pitkä matka eteenpäin paitsi vartalonkäytössä myös ilmaisussa, jota tämä ohjelma tarvitsi kantaakseen teemallisesti loppuun asti, Laine kertoo. PETRI VILHUNEN PETRI VILHUNEN Minetit keväällä 2014 Camilla Berg Janica Berg Ronja Hakala Venla Lampo Liisa Lepola Viivi-Sofia Minkkinen Venla Niemenmaa Ella Ratilainen Elena Ticklen 14 Tampereen Voimistelijat

15 Huippuvoimistelijat tarvitsevat tuekseen vahvan valmennustiimin Keväällä 2014 Minetit-valmennustiiimi valmensi kolmea korkeatasoista joukkuevoimistelujoukkuetta, jotka kilpailivat hyvällä menestyksellä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kilpailuissa. Team Minetit kilpailivat vuotiaiden sarjassa ja Minetit sekä Minetit United vuotiaiden sarjassa. Minetit-valmennustiimin vastuuvalmentajana toimii Titta Heikkilä ja kaikkien kolmen joukkueen valmennuksessa ovat lisäksi mukana Teija Kukkala ja Emma Ahola. Valmennustiimiä täydentää maailmankuulu koreografi Antton Laine, joka laatii joukkueiden upeat kilpailuohjelmat ja työskentelee joukkueiden kanssa useaan otteeseen harjoitus- ja kilpailukauden aikana. Keväällä 2014 Team Minettien ja Minetit Unitedin valmennuksessa oli mukana myös Lotta Nuppola. Minetit United kilpaili keväällä 2014 seurayhteistyöjoukkueena, joten joukkueen valmennuksessa Tampereen Työväen Naisvoimistelijoiden puolesta mukana olivat myös Kaisa Wallin ja Tanja Parviainen. Kauden alussa asetimme tavoitteeksi saavuttaa kaksi junioreiden MM-paikkaa, vaikka Minetit Unitedin kokosimme useamman joukkueen voimistelijoista vasta viime joulukuussa. Ei voi muuta kuin olla erittäin tyytyväinen, kun paikat junioreiden maajoukkueeseen avautuivat, summasi Kukkala. Saman valmennustiimin sisällä on kolme taitavaa joukkuetta ja tiimin tavoitteena on turvata korkeatasoisen tamperelaisen joukkuevoimistelun jatkumo. Tähtäimenä on tavoitella tulevaisuudessa MM-mitaleita myös naisten sarjasta. Keväällä 2015 joukkueet kilpailevat kaikissa SM-sarjoissa eli Team Minetit vuotiaiden SM-sarjassa ja Minetit-joukkueet vuotiaiden sekä naisten SM-sarjoissa. Kansallisten kilpailuiden lisäksi (mm. aluemestaruus-, Cup- ja SM-kilpailut) joukkueilla on mahdollisuus edustaa Suomea myös kansainvälisissä kilpailuissa, kuten MM-kilpailuissa ja maailmancup-kilpailuissa (junioreilla Challenge Cup ja senioreilla World Cup). Edellisvuosien tapaan joukkueet tavoittelevat mitaleja niin kansallisista kuin kansainvälisistäkin kilpailuista. Minetit United yllätti nousemalla uutena joukkueena SM-mitaleille Joulukuussa 2013 perustettiin Tampereen Voimistelijoiden ja Tampereen Työväen Naisvoimistelijoiden seurayhteistyöjoukkue Minetit United. Joukkue kilpaili keväällä 2014 junioreiden SM-sarjassa ja kuului myös Suomen Voimisteluliiton noviisimaajoukkuerinkiin kaudella Kevään 2014 kilpailukausi avattiin Antton Laineen koreografialla Otepää Open -kilpailussa Virossa. PETRI VILHUNEN Joukkue onnistui heti ensimmäisessä kilpailuissaan erinomaisesti keräten yhteispisteiksi 17,13 ja sijoittui kilpailussa hopealle. Tulos oli erittäin huikea siinäkin mielessä, että vielä edellisenä syksynä joukkueen urheilijat olivat voimistelleet kolmessa eri joukkueessa ja pari voimistelijaa oli vasta hiljattain vaihtanut joukkuevoimisteluun telinevoimistelun puolelta. Kilpailukausi jatkui maaliskuun alussa junioreiden karsinnalla Challenge Cup II -osakilpailuun, johon valittiin karsinnan perusteella neljä parasta joukkuetta. Minetit United sijoittuikin kilpailussa jaetulle neljännelle sijalle yhdessä Turun Pyrkivän Sanix Juniorin kanssa. Tasapistetilanteessa Choice of Finalist -käytännön mukaan kilpailusta korkeammat suorituspisteet (Exe) kerännyt joukkue valittiin edustuspaikalle, joka tällä kertaa meni turkulaisille. Niukasti Challenge Cup II -kilpailusta rannalle jäätyään joukkue jatkoi määrätietoista harjoittelua ja kilpaili 6.4. Vantaalla kilpailussa, joka toimi sekä ensimmäisenä maajoukkuenäyttönä että Juniori Cupin ensimmäisenä osakilpailuna. Kilpailutulosten perusteella jaettiin myös Suomen edustuspaikat neljälle parhaalle Challenge Cupin finaaliin. Minetit United ylsi kilpailussa hyvällä suorituksella neljännelle sijalle yhteispistein 17,23 ja saavutti edustuspaikan Helsingin Challenge Cup -finaaliin. Helsingin Challenge Cup -finaalissa Minetit United teki vahvan ja onnistuneen suorituksen sijoittuen alkukilpailun viidenneksi. Joukkue karsiutui finaalista maakiintiön vuoksi. Toukokuun alussa kilpailtiin SM-kilpailussa, joka toimi myös maajoukkuekarsintakilpailuna. Alkukilpailussa Minetit United sortui pieniin virheisiin, mutta sijoittui kuitenkin kolmanneksi. Finaaliin lähdettiin hyvistä asetelmista, joten urheilijoiden oli helppo lähteä hakemaan rennompaa ja puhdasta suoritusta. Voimistelijat ylsivät hyvään suoritukseen, mikä palkittiin finaalissa joukkueen ennätyspistein 17,80. Minetit United nappasi SM-kilpailusta pronssimitalit ja edustuspaikan toukokuun lopussa käytäviin junioreiden MM-kilpailuihin Moskovaan. Minetit United debytoi MM-kilpailuissa ja tuloksena oli alkukilpailun seitsemäs sija yhteispistein 17,25. Voimistelijoita hieman jännitti MM-kilpailu, eikä joukkue pystynyt ihan parhaimpaansa kisamatolla, vaan ohjelmaan mahtui mukaan harmittavia tasapaino- sekä kuviovirheitä. Pisteisiin joukkue oli kuitenkin varsin tyytyväinen ja Minetit United oli myös B-ryhmän eli kylmän ryhmän paras joukkue jättäen taakseen myös usean A-ryhmän eli kuuman ryhmän joukkueen. Minetit United karsiutui MM-finaalista maakiintiön takia, mutta oli osaltaan hyvien pisteiden ja sijoituksensa vuoksi varmistamassa Suomen junioreille maakilpailun voiton, johon vaikuttivat kaikkien maajoukkuejoukkueiden alkukilpailun yhteispisteet. Team Minetit loistivat lasten sarjassa PETRI VILHUNEN Joukkue voitti kaikki kotimaan kilpailunsa. Kesällä 2013 perustettiin vuotiaiden joukkuevoimistelujoukkue Team Minetit. Kesän ja syksyn 2013 aikana voimistelijat kehittivät ahkerasti fyysisiä ominaisuuksiaan ja lajitaitojaan. Team Minetit-joukkueella on ollut etuoikeutettu asema harjoitella yhdessä juniorisarjan Minetit ja Minetit United -joukkueiden kanssa, mikä osaltaan on edesauttanut voimistelijoiden nopeaa kehittymistä. Team Mineteissä voimistelee 12 taitavaa ja motivoitunutta voimistelijaa, jotka ovat syntyneet vuosina Osa joukkueen voimistelijoista kilpailee joukkuevoimistelun ohella menestyksekkäästi myös rytmisessä voimistelussa. Keväällä 2014 joukkue kilpaili Tatjana Golovinan laatimalla mielenkiintoisella ja mieleenpainuvalla koreografialla. Joukkueen tavoitteena oli kerätä kilpailukokemusta joukkuevoimistelusta ja saavuttaa myös mahdollisimman korkeita sijoituksia. Kansallisissa kilpailuissa vuotiaiden sarjassa pisteitä ei julkisteta, vaan joukkueet sijoitetaan yhteispisteiden mukaan kategorioihin (1 10) ja kategoriatulos on kilpailun tulos. Team Minetit avasi joukkuevoimistelun kilpailukautensa maaliskuun lopulla Hyvinkää Cup -kilpailussa, jossa mukana oli yhteensä 45 joukkuetta. Joukkue saavutti heti hienosti kategorian 1 (yhteispisteet yli 16,50) ja joukkueen pirteä sekä täsmällinen suoritus palkittiin myös kolmella bonuksella. Team Minettien lisäksi vain kaksi muuta joukkuetta sijoitettiin kategoriaan 1. Hyvinkää Cupin lisäksi Team Minetit osallistui TUL:n Tampereen piirin mestaruuskilpailujen avoimeen kilpailuun, SC Vantaa Cup-kilpailuun, Sydän-Suomen aluemestaruuskilpailuun ja valtakunnalliseen Tyttöjen Hyvän Mielen Kilpailuun. Näissä kaikissa kilpailuissa joukkue saavutti kategorian 1 ja lukuisia bonuksia. Kilpailukauden kohokohta oli Team Minettien valinta edustamaan Suomea kansainvälisen Helsinki Cupin vuotiaiden sarjaan yhdessä neljän muun suomalaisjoukkueen kanssa. Helsinki Cup järjestettiin World Cup - ja Challenge Cup -finaalien yhteydessä Helsingissä Team Minetit sijoittui ylivoimaisesti parhaana suomalaisjoukkueena hienosti hopealle yhteispistein 17,15 ja jäivät vain 0,1 pistettä kultaa ottaneesta Viron Siidisabad -joukkueesta. 15

16 Jouki Tikkasen suosikkiväline on nauha. Tikkasen tavoitteena Rio 2016 Rytmisen voimistelun hallitseva suomenmestari Jouki Tikkanen muutti Tampereelle Titta Heikkilän valmennukseen. Heikkilä on ollut mukana Tikkasen valmennustiimissä jo neljä vuotta, mutta päävastuussa on tähän asti ollut Larisa Gryadunova. Tikkanen kertoo muuttaneensa Tampereelle juuri Heikkilän valmennuksen takia, mutta myös Ikurin liikuntahallin erinomaiset harjoitusolosuhteet vaikuttivat päätökseen. Täällä on kanveesi koko ajan käytössä, joten jalat eivät rasitu niin paljoa, Tikkanen kertoo. Kanveesi on rytmisessä voimistelussa kansainvälisten kilpailuiden virallinen alusta. Harjoituskaudella kanveesi mahdollistaa suuret toistomäärät ja erityisesti kilpailuihin valmistautuessa on hyvä päästä harjoittelemaan oikealla alustalla. Hän kehuu myös Ikurin hallin ilmapiiriä. Täällä kaikki yrittää tosissaan eikä voimistelijat koskaan säti toisiaan. Tikkanen harjoittelee osan treeneistä yksin eli valmentajansa Titta Heikkilän ohjauksessa ja osa harjoituksista on yhteisiä Minettien voimistelijoiden kanssa. Kiireinen syksy Tikkasen syksystä on luvassa kiireinen. Opinnot Helsingissä Mäkelänrinteen urheilulukiossa jatkuvat vielä vuoden, joten Tikkanen matkustaa kotiin Rekolaan aina kahdeksi päiväksi viikossa. Maanantait ja tiistait käyn koulua Märskyssä ja muina päivinä opiskelen itsenäisesti ja luen kirjoituksiin. Tikkanen aikoo kirjoittaa ylioppilaaksi keväällä Äidinkielen ja venäjän hän on jo kirjoittanut ja syksyllä on luvassa terveystiedon koe. Kevääksi jää vielä kolme ainetta. Mutta koulu ei varsinaisesti ole se asia, joka Tikkasen pitää kiireisenä. Harjoituksia on tavallisesti kaksi kertaa päivässä ja palautumisenkin eteen pitää hieman nähdä vaivaa. Tähän päälle kun lisätään kilpailut, alkaa kalenteri olla täynnä. MM-karsinnan jälkeen tavoitteena on tehdä maailmancupeissa 16 Tampereen Voimistelijat ehjät kisat, Tikkanen kertoo. Syksyn kilpailukausi on intensiivinen, sillä elo- ja syyskuun aikana Tikkanen osallistuu maailmancuppeihin Sofiassa ja Kazanissa sekä MM-kilpailuihin Izmirissä. MM-kilpailuista Tikkanen tavoittelee neliottelun finaalipaikkaa. Viime vuonna Tikkasen sijoitus oli 28. ja finaaliin pääsee 24 voimistelijaa. Baletista kauniit linjaukset Voimistelijana Tikkasen suurimpiin vahvuuksiin kuuluvat kauniit ja puhtaat linjaukset. Itsestään ne eivät ole tulleet vaan taustalla on Suomen kansallisoopperan balettioppilaitos, jossa Tikkanen on käynyt alakoulunsa. Pienenä harjoittelin rytmistä voimistelua itse asiassa vähemmän kuin muut, mutta minulla oli joka päivä koulussa kaksi tuntia balettia, Tikkanen kertoo. Pelkät kauniit ojennukset eivät rytmisessä voimistelussa kuitenkaan riitä vaan töitä on tehtävä jokaisella osa-alueella. On uskallettava mennä mukavuuskynnyksen yli yhä uudestaan ja uudestaan. Huippuvoimistelijan tunnistaakin ennen kaikkea asenteesta. Tikkasella on suuret unelmat, realistiset tavoitteet ja hän on valmis antamaan kaikkensa saavuttaakseen ne. Pitkän tähtäimen tavoite on nuorella naisella kirkkaana mielessä. Tahdon päästä Rion olympialaisiin 2016.

17 Rytmisen voimistelun välineet esittelyssä Viivi Saarenrinne, keilat Emilia Minkkinen, pallo Viivi Saarenrinne aloitti voimistelun joukkuevoimistelusta 4-vuotiaana ja siirtyi 7-vuotiaana rytmiseen voimisteluun. Keilatekniikan harjoittelu alkoi noin vuoden kuluttua tästä, mutta ensimmäistä kertaa Saarenrinne esitti keilaohjelman kilpailuissa vasta 11-vuotiaana. Keila onkin nauhan ohella toinen niistä välineistä, joita useimmiten aletaan harjoitella hieman myöhemmin kuin narua, palloa ja vannetta. Meidän keilaohjelma on ainakin nopea. Ja on keilaohjelmat useimmiten muutenkin nopeita, Saarenrinne arvioi. Saarenrinne tekee tällä hetkellä itse asiassa kahta eri keilaohjelmaa, yksilöä ja joukkuetta. Molemmat ohjelmat ovat nopeita ja vaikeita, joten keskittymisen täytyy olla kohdillaan. Keilalla tanssisarjat on kivoja, Saarenrinne sanoo. Keiloilla tehdään tanssisarjoissa pyörityksiä, myllyjä, koputuksia ja pieniä irrotuksia. Saarenrinteen yksilöohjelman vaikeimmat liikkeet ovat riskit eli heitot, joissa voimistelija pyörähtää ympäri ennen välineen kiinniottoa. Yhdessä kohdassa heitän molemmat keilat ilmaan ja teen alla kaksi pyörivää hyppyä, Saarenrinne kertoo. Ohjelmaa katsoessa myös heiton alla tehtävä kuperkeikka näyttää sellaiselta yhdistelmältä, johon harva pystyy. Emilia Minkkinen aloitti voimistelun 4-vuotiaana joukkuevoimistelulla ja siirtyi rytmisen voimistelun valmennusryhmään 7-vuotiaana. Pallolla hän oli ehtinyt voimistella jo joukkuevoimisteluvuosinaan, joten välineen peruskäsittelystä 12-vuotiaalla Minkkisellä on pitkä kokemus. Rytmisessä alettiin tehdä heittoja niin, että heiton alla tehdään jotain, Minkkinen kertoo. Minkkinen aloitti kilpailemisen ensin vapaaohjelmalla, narulla ja vanteella. Pallo-ohjelmaa hän kävi kuitenkin esittämässä voimistelun asemilla eli lasten kilpailuissa, jotka ovat oikeastaan esiintymisiä, joista saa palautteen. Tämä on ensimmäinen pallo-ohjelma, jolla olen kilpaillut, Minkkinen kertoo. Ohjelman runko on pysynyt samana kaksi vuotta, mutta pieniä muutoksia on matkan varrella tehty. Heittoja ja vierityksiä on vaikeutettu ja tanssisarja muutettu erilaiseksi, Minkkinen selostaa. Yksi vaikeimmista liikkeistä on heitto, jossa Minkkinen ensin pyörähtää ympäri, sitten tekee käsilläseisonnan ja ottaa siellä pallon jalkoihinsa kiinni. Lopuksi hän vielä kiepsahtaa pallo jaloissa käsinseisonnasta ympäri polvilleen. Minkkisen mielestä juuri nämä vaikeat heitot ja vieritykset ovat pallo-ohjelman parhaat kohdat. Tuuli Kankaanpää, naru Eerika Kulo, vanne Tuuli Kankaanpää voimisteli ensimmäiset voimisteluvuotensa Jyväskylässä, mutta muutti vuosi sitten perheensä kanssa Tampereelle. Narulla voimistelija on tehnyt jo aivan voimistelu-uransa alusta asti. Melkein heti alettiin tehdä narulla kaikkia hyppyjä, Kankaanpää kertoo. Hypyt tuntuivat voimistelijasta vaikeilta, sillä erilaiset hyppelyt narun kanssa vaativat todella paljon koordinaatiota. Nykyisin Kankaanpäältä sujuvat jo monimutkaisetkin askelikot narun kanssa. Voimistelija hyppää korkealle ja naru pyörähtää kaksi kertaa ympäri. Vaikka takakautta tai kädet ristissä. Narulle ominaisia liikkeitä ovat hypyt ja hyppelyt, pyöritykset, irrotukset ja manipulaatiot. Naruohjelmat on yleensä aika raskaita, kun ne on niin nopeita ja niissä hypitään melkein koko ajan, Kankaanpää sanoo. Vaikeimpana asiana narulla Kankaanpää pitää heittojen puhtaita kiinniottoja. Naru pyörii niin paljon, että on vaikea saada juuri solmujen kohdalta kiinni. Vielä hankalammaksi liikkeeksi Kankaanpää kertoo ohjelmassaan heiton, joka pitää ottaa jalkaan kiinni. Siinä sentään ei tarvitse saada kiinni solmuista. Mutta on sitä naruohjelmaa tosi kiva tehdä, vaikka se onkin nopea ja raskas, Kankaanpää vakuuttaa. Eerika Kulo aloitti voimistelun eskari-ikäisenä joukkuevoimistelulla. Kymmenvuotiaana voimistelija siirtyi rytmiseen voimisteluun. Puolen vuoden jälkeen aloin tehdä ensimmäistä kertaa vanteella, 12-vuotias voimistelija kertoo. Kulo kertoo vanneohjelmien olevan tyypillisesti melko nopeita. Mutta se minun ohjelmani on kyllä hidas, Kulo kertoo. Tosin ohjelmasta löytyy myös vaihtelua, mikä tekee siitä Kulon mielestä erityisen mukavan. Vanne eroaa muista välineistä ainakin siitä, että sitä voi heittää monessa eri tasossa. Juuri nämä erilaiset heitot ovat Kulon mieleen. Isot heitot on kaikkein vaikeimpia, mutta silti hauskoja. Ja kaikki muut heitot, ja vierityksetkin. Kulo kertoo vanneohjelmansa vaikeimmaksi liikkeeksi heiton, jossa hän tekee kolme pyörintää heiton alla ja ottaa sitten vanteen kiinni. Tai ainakin yrittää ottaa. Kolmas pyörintä lisättiin vasta kevään kisojen jälkeen, joten sitä en vielä ole ehtinyt harjoitella kunnolla, Kulo sanoo. Kulo on edennyt rytmisessä nopeasti ja nousi keväällä neljänteen luokkaan luokkakilpailuissa. 17

18 ANNIKA SAVOLA Tampereen trampoliinivoimistelijat saavuttivat ensimmäiset nuorten SM-mitalinsa TIINA SALO Barany eli eteenpäinvoltti puolella kierteellä on yksi näyttävistä trampoliinivoimistelun perusvolteista. Kuvassa Sarika Rainio. ANNIKA SAVOLA Elsa Walden ja Lili Walta kilpailevat omien yksilösarjojensa lisäksi yhdessä synkrokilpailussa. Siinä voimistelijat suorittavat omilla trampoliineillaan samat liikkeet mahdollisimman synkronoidusti. Kevään saldoon kuuluu myös kaksi paikkaa trampoliinivoimistelun maailman ikäluokkien kilpailuihin Floridaan. Nea Markkula osaa tehdä lähes täydellisen taittohypyn. Taittohypyssä vaaditaan erityisen hyvää tasapainoa sekä jalkojen liikkuvuutta. ANNIKA SAVOLA Viliina Yli-Ruka suorittaa haarataittoa, haarataitto on yksi trampoliinivoimistelun perusliikkeistä kilpailusarjoissa. Vuonna 2008 Tampereen Voimistelijoista osallistuttiin ensimmäistä kertaa trampoliinivoimistelun luokkakilpailuihin. Vuosien välillä seuran trampoliinivoimistelijat olivat kilpailleet ainoastaan kotimaassa järjestetyissä luokkakilpailuissa. Nyt kuitenkin Tamperelaiskaksikko Elsa Walden, 14 vuotta, ja Lili Walta, 13 vuotta, ovat raivanneet tietä eteenpäin. Tänä keväänä nämä nuoret urheilijat osallistuivat ensimmäistä kertaa suomenmestaruuskilpailuihin. SM-kilpailut järjestettiin Tampereen Voimistelijoiden kotihallilla Ikurissa Kilpailuihin lähdettiin tavoittelemaan ehjiä sarjoja sekä hakemaan kokemusta. Walta voimisteli suorituksellaan upeasti nuorten tyttöjen sarjan voittoon ja Walden sijoittui hienosti pronssille. Kansainvälinen alkamassa kilpailu-ura Seuraavana tamperelaiskaksikon tähtäimessä on osallistua Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin sekä maailman ikäluokkien kilpailuihin. PM-kilpailut järjestetään Espoossa Kevään 2014 aikana käydyt kilpailut toimivat näyttökilpailuina syksyllä järjestettäviin maailman ikäluokkien kilpailuihin eli WA- GC-kisoihin (World Age Group Competitions). WAGC-kisat järjestetään Floridan Daytona beachilla Walden ja Walta saavuttivat keväällä sekä yhdessä hyppineensä synkrokilpailun että molemmat omien yksilökilpailuidesa rajat. Uutta oppia Hollannista Floridan kilpailuihin on alettu valmistautua hyvissä ajoin. Tavoiteena on saada uusia ja aiempaa vaikeampia temppuja mukaan syksyn kilpailusarjoihin. Kaksikko onkin juuri parhaillaan harjoittelmessa Hollannissa FIG:n eli kansainvälisen voimisteluliiton järjestämällä leirillä valmentajansa Henna-Riina Nurmen sekä apuvalmentaja Annika Savolan kanssa. Leirillä on mukana vuotiaita voimistelijoita sekä heidän valmentajiaan eri maista. Leiri on tärkeä kokemus paitsi voimistelijoille, myös valmentajille. Koko laji on Suomessa vielä melko tuore, joten kotimaasta ei löydy samankaltaista osaamista kuin trampoliinivoimistelun huippumaista. Hollannin-leirillä päävalmentajina toimivat olympiatason valmentajat Venäjältä, Iso-Britanniasta, Portugalista sekä Sveitsistä. Trampoliinivoimistelun edistyksen vuosi Vuosi 2014 on ollut kaiken kaikkiaan uusia tuulia täynnä. Luokkakilpailuissa Tampereen Voimistelijoiden urheilijat ovat tuttuun tyyliin menestyneet mallikkaasti. Tänä vuonna on saavutettu ensimmäiset SM-mitalit ja valmennusrinkipaikat. Myös WAGC-pisterajojen ylittyminen ensimmäistä kertaa on iso juttu. Loppuvuoden kohokohdat trampoliinivoimistelussa ovat syksyn PM- ja WAGC kilpailut. Onnellinen valmentaja Trampoliinivoimistelun päävalmentaja Henna-Riina Nurmi on erittäin tyytyväinen ja iloinen että lajissa on menty eteenpäin. Olemme saaneet mukaan myös paljon uusia innokkaita valmentajia sekä voimistelijoita, Nurmi kertoo. 18 Tampereen Voimistelijat

19 Akrobatiavoimistelijat onnistuivat ensimmäisessä ulkomaankilpailussaan AKI RASK Jokainen pari ja trio tulivat takaisin mitalit kaulassa. Ennen kaikkea kilpailu toi arvokasta kokemusta nuorille voimistelijoille. Tallinnan kisamatkaa Kevadakro kilpailuun oli odotettu nimittäin Tampereen Voimistelijoiden akrobatiavoimistelijat olivat matkaamassa ensimäistä kertaa ulkomaille kilpailemaan. Vihdoin viikonloppu koitti. Matka alkoi aikaisin lauantaiaamuna bussimatkalla Helsinkiin ja laivalla Viroon. Tamperelaisten matkaseurue koostui kymmenestä voimistelijasta, kahdesta valmentajasta, yhdestä tuomarista sekä reilusta kymmenestä huoltajasta. Perille päästyä tuntui kuin oltaisiin saavuttu kauas etelän lämpöön, mittari näytti varjossa +34 ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta! Laivalta kiirehdimme suoraan kilpailupaikalle, sillä kilpailun alkuun oli vain pari tuntia. Kampaukset ja kilpailupuvut olimme laittaneet valmiiksi laivamatkan aikana. Lämmittelyn ja kisaharjoituksen jälkeen siirryimme odottamaan suorituksia. Valmentajan näkökulmasta tyttöjä varmasti jännitti paljon olihan kyseessä ensimmäinen kansainvälinen kilpailusuoritus - mutta päällisin puolin tunnelma oli kuitenkin hyvin rauhallinen. Ainoastaan yhdessä vaiheessa pieni paniikki meinasi iskeä myös valmentajalle, kun kilpailun kuuluttaja mokasi ja kuulutti voimistelijat väärässä järjestyksessä. Yksi tamperelainen kokoonpano joutui lähes juoksemaan suorituspaikalle. Tapahtuneesta huolimatta suoritus sujui erinomaisesti. Kaikki tamperelaiset mitaleille Tampereelta kilpailuun osallistui neljä eri kokoonpanoa. Kaikki kolme paria ja yksi trio tekivät kauden parhaan suorituksensa. Grade 3 parit sarjassa Emilia Honkoliini ja Venla Väliharju voimistelivat upeasti hopealle pistein 25,57. Grade 4 parit sarjassa Tampereen Voimistelijat ottivat kaksoisvoiton, kun kultamitalit pujotettiin Aliina Luosan ja Fanni Hakalan (pisteet 26,23) kaulaan ja hopeiset Iida Lipsosen ja Erin Kuusiston (pisteet 24,64). Myös Grade 4 triot sarjassa kilpailleet Oona Rajasalo, Heidi Lahtinen ja Saaga Huttunen loistivat lavalla keräten pisteitä 24,37. Tällä tuloksella trio voitti sarjansa. Myös muut suomalaiset pärjäsivät kilpailussa hyvin. Suomalaisia voimistelijoita oli mukana Tampereen Voimistelijoiden lisäksi Espoon Telinetaitureista ja Lakeuden Taitovoimistelijoista. Seuraavana päivänä pääsimme seuraamaan ylempien sarjojen eli Age Group -kilpailun suorituksia. Pidimme peukkuja kurikkalaisille, jotka suorittivat balance-ohjelmiaan. Iltapäivällä jouduimme lähtemään kesken kilpailun kotimatkalle. Tyttöjä ei meinannut saada ensin millään lähtemään, olihan kilpailua hienoa olla seuraamassa. Matkalla satamaan alkoi hirvittävä ukkos- ja sadekuuro ja kastuimme ihan litimäriksi! Tosin sade kyllä virkisti helteisen päivän jälkeen. Kohti kotia ja tulevaa kautta Kuvassa valmentaja Sanni Suominen ja voimistelijat Aliina Luosa sekä Fanni Hakala. Laivan lähtiessä kohti Suomea auringon paiste oli jo tullut takaisin. Väsyneinä mutta tyytyväisinä palasimme kotiin myöhään sunnuntai-iltana. Matka antoi varmasti uutta potkua treeniin sekä syksyn kilpailukauteen. Syksyn ensimmäiset kilpailut käydään Tampereella , kun Tampereen Voimistelijat järjestää akrobatiavoimistelun kansainvälisen kilpailun ensimmäistä kertaa. Kilpailuun odotetaan voimistelijoita eri puolilta Eurooppaa, ja mukana myös tietysti voimistelijoita ympäri Suomea. Tervetuloa seuraamaan näyttäviä kilpailusuorituksia! Sanni Suominen Nykyiset valmentajat vuoden 2012 Voimistelupäivillä. Milja Pietikäinen ja Noora Ranta vaihtoivat voimistelusta valmentamiseen Milja Pietikäinen Kuinka kauan olet valmentanut? Kolme vuotta. Olet siirtynyt voimistelijasta valmentajaksi. Miltä roolin vaihtaminen tuntui? Ensin jännitti aika paljon! Mikä on kivoin juttu akrobatiavoimistelun valmennuksessa? Kun valmennettavat oppivat jotain uutta pitkän ajan harjoittelun jälkeen. Noora Ranta Kuinka kauan olet valmentanut? Olen valmentanut n. 3 vuotta. Miltä roolin vaihtaminen voimistelijasta valmentajaksi tuntui? On ollut mukavaa päästä jakamaan niitä taitoja, joita olen itse akrossa oppinut. Mikä on kivoin juttu akrobatiavoimistelun valmennuksessa? Parasta valmentamisessa on se, kun saan nähdä valmennettavien ylittävän itsensä ja kehittyvän paremmiksi voimistelijoiksi. Emilia Honkoliini (ylhäällä) ja ida Lipsonen suorittavat upean Y-vaa an. Mila Ruusila (ylhäällä), Janette Isosaari ja Oona Lipsonen tekevät pyramidia. Siiri Nuutisen (ylhäällä) ja Anna Kivistön tähti. Silja Rasi (ylhäällä) ja Aliina Luosa suorittavat kulmapitoa. 19

20 Tampereen Voimistelijat vahvasti mukana teamgymin EM-kisoissa Teamgymin EM-kilpailut käydään lokakuussa Islannissa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, edustaa Vilma Lankinen ja viisi muuta tamperelaisvoimistelijaa siellä Suomea. MICHAEL FOSTER Teamgymin EM-kilpailut kokoavat taas tänä syksynä lajin huiput yhteen. Islannin Reykjavikissa järjestettävissä kisoissa tulee olemaan edustajia myös Tampereen Voimistelijoista. Edustusjoukkueen valmennustiimistä tuttu Michael Foster on yksi Suomen maajoukkueen valmentajista. Hän vastaa naisten joukkueen valmennuksesta trampetilla ja volttiradalla. Varsinaisiin joukkueisiin kuuluu kuusi TV:n voimistelijaa. Jos syksyn maajoukkueleirit menevät hyvin, viisi heistä kilpailee naisten ja yksi tyttöjen EM-joukkueessa. Naisten maajoukkueprojektiin kuuluva Vilma Lankinen oli mukana myös edellisissä EM-kisoissa. Silloinen naisten joukkue ylsi pronssille ja palautti Suomen mitalikantaan monen vuoden tauon jälkeen. Tasokas joukkue Lankinen sanoo, että myös tämänvuotiselta joukkueelta voi odottaa paljon. Näyttää siltä, että joukkueesta on tulossa tasokas. Vuoden 2012 kisoista on menty tosi paljon eteenpäin, ja syksyn kisoihin voi mennä ylpeänä. Innokas voimistelija kertoo kuitenkin, etteivät paikat maajoukkueessa ole vielä täysin varmoja. Edessä on vielä kolme maajoukkueleiriä ennen varsinaista kisamatkaa. Leireillä pidetään karsinnat, ja lopulliset kisakokoonpanot päätetään vasta ihan viimeisillä leireillä. Tällä hetkellä tyttöjen joukkueeseen kuuluu 15 ja naisten joukkueeseen 16 voimistelijaa. Seuraavan maajoukkueleirin jälkeen kummassakin joukkueessa on enää 14 voimistelijaa, ja Islantiin lähetetään vain 12 voimistelijaa per joukkue. Edellisiin EM-kisoihin matkustettiin 14-henkisillä joukkueilla. Kisoissa on nyt käytössä uudet säännöt, joiden mukaan kisoihin lähetetään vain kierroksille osallistuvat voimistelijat eikä ollenkaan varamiehiä, Lankinen selventää. Taistelua hyvässä hengessä Taistelu lopullisista maajoukkuepaikoista käy varmasti tiukaksi, mutta Lankisen mukaan voimistelijoiden välillä ei ole vielä syntynyt kilpailutilanteita. Ehkä se on ihan hyväkin, että karsinnat kestävät viime metreille asti. Niiden vuoksi kaikkien on pakko treenata kunnolla ja pistää maajoukkueleireillä parastaan. Lankisen oma kisavalmentautuminen on sujunut hyvin koko harjoituskauden. Maajoukkueprojekti alkoi viime syksynä, ja olen pysynyt koko ajan terveenä ja paikkani ovat säilyneet ehjinä. Sain jo keväällä kaikki temput kuntoon ja tarkoituksena olisikin lähteä EM-kisoihin samoilla tempuilla, joilla olen kisannut kansallisissa kilpailuissa. Olo on tässä vaiheessa tosi varma. Tampereen Voimistelijoiden maajoukkuevoimistelijat harjoittelevat luonnollisesti porukalla arvokisatemppuja ja -vapaaohjelmaa. Vaikka edustuspaikat ovat vielä hieman epävarmat, on kotisalilla ehditty keskustella jo tavoitteista. Maajoukkueen kanssa ei ole vielä virallisesti puhuttu tavoitteista, mutta kotona ollaan sitä mieltä, että mitalia lähdetään hakemaan. Toki finaalipaikka täytyy saada ensin, Lankinen naurahtaa. Pohjoismaat vahvoilla MICHAEL FOSTER Marianne Hartio ja Viivi Suominen näyttävät, kuinka vapaaohjelmasta voi tienata esiintymisbonuksen. Tampereen naiset tunnetaankin sekä kotimaisilla että kansainvälisillä kilpakentillä vapaaohjelman spesialisteina. MICHAEL FOSTER Tampereen Voimistelijoiden edustusjoukkue osallistui viime syksynä teamgymin PM-kisoihin, jotka antoivat hyvää osviittaa tämän syksyn mitalijoukkueista. Pohjoismaat kun ovat rohmunneet kaikki EM-mitalit viimeisen kahdentoista vuoden aikana. Islannilla ja Ruotsilla tulee olemaan tosi kovat joukkueet, ja kirkkaimmat mitalit menevät todennäköisesti niille. Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet pronssiin. Tanska ja Norja ovat pahimmat vastustajamme pronssikamppailussa. Myös Lankisen henkilökohtaiset tavoitteet alkavat olla selvillä. Jos minut tullaan valitsemaan kisajoukkueeseen, haluaisin mukaan neljälle kierrokselle kuudesta. Se olisi yhdelle voimistelijalle sopiva määrä urakoitavaksi. Tietysti olisi hienoa, jos saa tehdä enemmänkin kierroksia, mutta silloin yhdelle joukkueen jäsenelle kasautuisi vähän liian paljon vastuuta, hän tuumii. Maajoukkueen naiset tekivät vasta edellisellä leirillä ensimmäisiä virtoja yhdessä. Lopullisia kierroksia tai niiden järjestyksiä ei siis ole vielä sovittu. Vilmakaan ei ole Teamgymin EM-kilpailut vielä miettinyt tarkemmin, millä kaikilla kierroksilla hän olisi mieluiten mukana. Yhden uuden tempun hän haluaisi kuitenkin päästä esittämään EM-areenalla. Olen harjoitellut volttarilla paljon kierretuplaa, ja olisi mahtavaa, jos sen saisi syksyksi kisoihin. Järjestetään Islannin Reykjavikissa EM-kilpailut käydään parillisina vuosina maajoukkuekilpailuna Kilpailutelineet: volttirata, trampetti ja vapaaohjelma. Joukkue esittää kolme kierrosta volttiradalla ja kolme trampetilla. Yhdellä trampettikierroksella käytetään hyppyarkkua Kilpailut käydään kolmiotteluna, eli lopputulokset ratkaistaan telineiden yhteispistemäärän mukaan Suomi osallistuu EM-kisoihin tyttöjen (13 17v) ja naisten (yli 16v) maajoukkueilla Tampereen Voimistelijoista maajoukkueprojektissa on mukana Tiia Laisi (jr.), Marianne Hartio, Vilma Lankinen, Kaisa Ojaniemi, Emmiina Sulkanen ja Viivi Suominen. Lisäksi TV:n Michael Foster valmentaa naisten joukkuetta. Viralliset kisasivut: www. teamgym2014.is Vapaaohjelmasuorituksia kevään TG Cupin finaalista. Edustusjoukkue voitti tämän vuoden TG Cupin ja sijoittui SM-kilpailuissa toiseksi. Vilma Lankinen (oik.) kertoo, että Suomen joukkuetta voi lähteä edustamaan ylpeänä EM-kisoihin. 20 Tampereen Voimistelijat

21 seksi. Pakkohan se on myöntää, että tytöt kehittyvät henkisesti paljon nopeammin. Heille ei tarvitse pitää niin paljon kuria, sillä luontainen kunnioitus auktoriteetille on jo kehittynyt siihen ikään mennessä, kun pojat vielä kokeilevat rajoja. Pojille pitää asettaa selvät säännöt ja rangaistukset, muuten touhu lähtee käsistä. Marjamäen on keksittävä pojille aina paljon tekemistä odotuksen oheen, kun taas tytöt yleensä odottavat kiltisti vuoroaan. Poikien harjoituksissa vallitsee kuitenkin reilu meininki. Leikkimielisestä naljailusta huolimatta valmentajalla ja voimistelijoilla on hauskaa keskenään. Pojilla on mielestäni hyvä yhteishenki. Kaikki on otettu porukkaan mukaan uusista jäsenistä lähtien. Poikajoukkue täydentää teamgymin kilpajaostoa Tampereen Voimistelijoiden ensimmäinen poikien teamgym -joukkue tähtää kevääksi kilpailuihin. ROOSA PELKONEN Poikien harjoituksissa riittää vauhtia ja hauskuutta. Tampereen Voimistelijoiden teamgym-jaosto on tehnyt itseään tunnetuksi niin kotimaan kuin Euroopankin kilpakentillä, mutta seuran edustajistosta on puuttunut aina jotakin. Poikien ja miesten joukkueet. Pian tähän tulee muutos, sillä Santeri Marjamäen valmentamasta poikien esivalmennusryhmästä on tarkoitus koulia kilpajoukkue täksi kaudeksi. Vielä syyskaudella ei kisoihin mennä. Harjoitusta tarvitaan vielä, ja monet asiat täytyy saada rutiininomaisiksi ennen varsinaista kisakautta. Jos asiat alkavat sujua, lähdetään kevätkaudella kisaamaan kakkosluokkaan, valmentaja selventää. Poikaryhmässä harjoittelee säännöllisesti yhdeksän 9-13-vuotiasta voimistelijaa. Pojat on valikoitu ryhmään taitotesteistä, joissa heidän on täytynyt osoittaa muun muassa hyvää kehonhallintaa ja lajinomaisia taitoja. Ryhmä harjoittelee kahdesti viikossa, yhteensä 3,5 tunnin verran. Tällä kaudella ryhmän edistyneimmät - voimistelijat, joista kilpajoukkue kasataan - alkavat harjoitella neljä kertaa viikossa, Marjamäki kertoo. Harjoituksissa keskitytään paljon perusvoimisteluun, venyttelyyn ja kehonhallintaan. Pojat treenaavat kuitenkin mieluiten temppuja lajin telineillä eli volttiradalla ja trampetilla. Moni osaa jo kierre- ja tuplavoltit. Halu oppia on kova, ja poikien tavoitteena on oppia liikkeitä, joilla saada kaverit hämmästelemään. Poikien harjoituksissa on tiukka kuri ja reilu meininki Marjamäki kuuluu myös neljännessä luokassa kilpailevan Marakatit-tyttöjoukkueen valmennustiimiin. Hän kuvailee tyttöjen ja poikien valmentamista hyvin erilai- Roosa Pelkonen Tampereen Voimistelijoiden toimintaa tukemassa myös: Autotalo Laakkonen Ylöjärven Apteekki Painotalo PES-print 21

22 ONETEAM ITALIASSA Näetkö voimistelijoita lätkäpaidoissa palmujen alla? Näet aivan oikein. Joukkuevoimistelijoiden esiintymismatkasta tuli ikimuistoinen. Jääkiekkoaiheisen voimisteluesityksen kruunasivat Suomen Jääkiekkoliiton lainaamat naisten maajoukkueen pelipaidat. Oneteam Festival del Solessa 2014 Joukkuevoimistelun kilpasarjojen Oneteamin neljästä eri joukkueesta koottu 17 tytön iskuryhmä osallistui kahden valmentajan ja yhdeksän muun tukijan kanssa kansainväliseen voimistelufestivaaliin Italian Riccionessa kesä-heinäkuun vaihteessa. Joka toinen vuosi järjestettävä festivaali pidettiin nyt kahdennentoista kerran. Kokeneet järjestäjät takasivat 4500 osallistujan viihtymisen ja asioiden sujumisen loistavasti. Festivaalin avajaisparaati antoi meille jo hyvän kuvan siitä, miten hieno tapahtuma on kyseessä ja kuinka paljon yleisöä esityksillä on. Oneteamin tytöt esiintyivät kolmesti; kahdesti festivaalin pääareenalla Arena Romalla ja kerran Arena Sudilla. Jääkiekkoaiheinen esitys keräsi paljon positiivista huomiota, kuten suloiset vaaleat ja hyväkäytöksiset tyttömme muutenkin. Kiitämme lämpimästi Suomen Jääkiekkoliittoa naisten jääkiekkomaajoukkueen paitojen lainaamisesta, niiden kanssa esitys oli täydellinen! Koreografian olivat laatineet valmentajat Mari Lindfors ja Kajsa Lundell tyttöjen ideoita huomioiden. Kuusipäiväisen festivaalin aikana ehdimme paitsi osallistua harjoituksiin ja esityksiin, myös vähän shoppailla sekä rentoutua hotellimme uima-altaalla ja rannalla. Hotellipakettiin kuulunut täysihoito neljän ruokalajin lounaineen ja päivällisineen takasi naisporukan pysymisen tyytyväisenä. Liikkuminen paikasta toiseen oli sujuvaa, koska osallistujapassilla pääsi ilmaiseksi kulkemaan busseilla. Italialaisittain tyypillisen täpötäysiin busseihin sulloutuminen oli mielenkiintoista, mutta onnistuimme siinä hyvin ryhmämme suuresta koosta huolimatta. Erään illan myöhäisen esityksen jälkeen tytöistä oli mahtavaa mennä öisiin After Partyihin läheiseen vesihuvipuistoon. Toki kävimme vesihuvipuistossa myös päiväsaikaan. Festivaalin viimeisenä iltana osallistuimme La Notte Rosaan, koko Italian Rivieran alueella vietettävään juhlaan, jossa jokainen laittaa ylleen jotakin pinkkiä. Riccionessa juhlaan antoi suuren lisän Festival del Solen päättäjäisseremonia upeine ilotulituksineen. Emme tietystikään unohtaneet Italian historiaa ja kulttuuria; kävimme San Marinon kaupunkivaltiossa ja vietimme matkamme viimeisen vuorokauden Venetsiassa, jossa oli hienoa liikkua vesibussilla ja gondolilla. Matka oli upea kokemus kaikille osallistujille. Tytöt nauttivat yhdessäolosta ja esiintymisestä ilman kilpailupaineita, se näkyi erityisen hyvin tyttöjen ilmeissä esiintymisten aikana. Esitys Arena Sudilta löytyy Youtubesta tämän jutun otsikolla, kannattaa katsoa! Teksti ja kuvat: Pia Vastamäki 22 Tampereen Voimistelijat

23 Ikurin liikuntahallilta saa maukasta lounasta ja tuoretta munkkia Kahvila Voikkarin aukioloajat Elokuussa lounasta ma - pe la - su suljettu 1.9. alkaen ma - pe (lounas klo 15 asti) la su suljettu Tesomankatu 33 Tampereen Voimistelijoiden kahvila Voikkari aloitti toimintansa vuodenvaihteen tienoilla. Pienten voimistelijoiden vanhemmat jäävät usein hallille odottelemaan lyhyiden harjoitusten ajaksi, joten kahville ja kahvileivälle on ollut kysyntää. Kyllä se juuri paistettu munkki on ollut kaikkein suosituin ostos, kahvilaa pyörittävä Taru Lehtinen kertoo. Pullat, munkit, sämpylät ja croissantit tekevät kauppansa iltaisin harjoitusten aikana. Erityisesti voimistelijoita varten kahvilassa on terveellistä välipalaa. Lehtinen kertoo, että tässä ajatuksena on ollut perheiden arjen helpottaminen. Jos voimistelija tulee vaikkapa suoraan koulusta harjoituksiin, on helppo ratkaisu tulla tänne välipalalle. Herkullisten leivonnaisten ja välipalojen lisäksi Voikkarin listalla on päivittäin vaihtuva keittolounas. Edullinen ja maukas keitto on monen mielestä kiva vaihtoehto ABC:n noutopöydälle, Lehtinen kertoo. Kahvila Voikkari palvelee myös tilausravintolana ja sillä saralla onkin ollut kiireistä. Ikurin hallilla järjestetään runsaasti voimisteluleirejä, joiden osallistujat nauttivat Kahvila Voikkarissa kaikki leiriruokailut. Vaikka Lehtinen toisinaan ideoi arkilounaiksi erikoisempia ruokalajeja, toimivat voimistelijoiden ruokalistalla parhaiten varmat vaihtoehdot. Kyllä se vain niin on, että lasten suosikkeja ovat perinteiset makaronilaatikko ja riisi kanakastikkeella, Lehtinen naurahtaa. Lehtinen loihtii tilauksesta paitsi suuret satsit arkiruokaa, myös juhlavammat herkut. Erityisesti kakkujen leipominen ja koristelu ovat lähellä Lehtisen sydäntä. Kahvila Voikkarin täytetyt croissantit maistuvat juuri yhtä herkullisilta kuin miltä näyttävät. Oikeanlaisen lihashuollon merkitys Lihashuoltoon kiinnitetään aivan liian vähän huomiota työelämässä ja vapaa-ajan harrastuksissa. Poikkeuksena voidaan nähdä voimistelun harrastajat, jotka venyttelevät kehoaan äärimmilleen. Kehon ääriasentoihin venyttäminen voi lisätä ongelmia kehon kudoksien sietokyvyssä, sillä kun kehoa muokataan pitkäkestoisilla äärivenytyksillä, kuormitukset kohdistuvat myös piikkimäisesti rustopintoihin sekä selkäydin-, että ääreishermosto rakenteisiin. Nuoren voimistelijan keho kestääkin uskomattoman paljon venytyksiä, joista passivoitunut toimistotyöntekijä ei pystyisi suoriutumaan aiheuttamatta itselleen suurella todennäköisyydellä nivelen tai hermoston ärsytyksiä. Yksi yleisimmistä virheistä venyttelyssä Kaisa Mäkiselle ja Misa Pentille spagaati on helppo venytysliike. onkin on vääränlainen, kipua tuottava venyttely. Oikeanlainen venyttely on tärkeää, sillä sen avulla kehoon saadaan hetkellistä elastisuutta tulevaa suoritusta varten, on kyseessä sitten voimisteluliikkeet tai kotiaskareiden teko. Usein kuitenkin venytellään ns. pitkillä vipuvarsilla, jolloin venytys ulottuu useamman nivelen yli. Esimerkkinä tästä on perinteinen takareisivenytys, jossa pää painetaan polvea vasten jalka suorana. Tässä asennossa selkä helposti pyöristyy, jolloin venytetään maksimaalisesti myös selkäydintä ja jalan iskiashermoa hermorakennetta ärsyttäen. Voimistelijoilla keho kestää tämäntyyppisiä venytyksiä johtuen myös siitä, että lajiin valikoituvat ne, joilla on luontaisesti elastisuutta rakenteissaan, mikä sallii suuria liikkuvuuksia. Tällöin venytys voi olla vaikea saada tuntumaan kehossa, ellei liikettä viedä äärimmilleen. Tämä kuitenkin rasittaa hermoverkostoa ja nivelistöä ja voi koitua ongelmaksi myöhemmin, mm. löystyneiden tukirakenteiden vuoksi. Teknillisesti turvallisin vaihtoehto on venytellä yksi lihasryhmä kerrallaan, jolloin vastavuorolihaksisto tekee aktiivista supistustyötä, jotta toisen puolen lihaksisto saadaan venymään oikein. Näin elastinenkin ihminen saa venytyksen tuntumaan oikeassa paikassa, eikä venytys pahenna mahdollisia oireita. Mikäli venytys kuitenkin aiheuttaa toistuvaa kipua, tarkempi lihaskäsittely erilaisin tekniikoin on tarpeen. Mikäli tähdätään kehon optimaaliseen elastisuuteen, ei pelkkä venyttely kuitenkaan riitä, vaan usein tarvitaan myös tarkkoja lihasjäykkyyden suuntaisia käsittelyjä. Näitä tekniikoita on monenlaisia perushieronnasta tarkkoihin manuaalisiin käsittelyihin. Optimaalisen ja kivuttoman liikkuvuuden saavuttamiseksi lihaksistoa tulisi huoltaa niin kotikonstein kuin terapeutin tekemien käsittelyiden ja hallittujen venytyksien avulla. Esimerkiksi spagaatia tehdessä taakse taipuvan jalan lähentäjälihaksen tulisi joustaa pakaran suuntaisesti taaksepäin. Siihen tarvittavaa elastisuutta ei ole mahdollista saavuttaa kotikostein venyttelemällä, vaan avuksi tarvitaan manuaalisen terapian ammattilaisen tarkempaa lihasjäykkyyden suuntaista käsittelyä. Lihaksistoa tulisi huoltaa aina ennen ja jälkeen suorituksen. Tällöin voidaan ehkäistä suoritusta tehdessä lihaksen ylielastisuuden tuoma venähdys tai repeämä kudoksessa. Rasituksen jälkeen lihaksiston venyttely ja muu lihaskäsittely puolestaan normalisoi lihaksen siihen kohdistuneesta rasituksesta. Kaikki rasitus koulussa, töissä ja harrastuksissa aiheuttaa epäsymmetriaa kehoon. Voimakkaan treenin jälkeen voimistelijan on opittava kuuntelemaan kehoaan ja tunnistettava oikea aika palauttavalle venyttelylle. Useimmiten se on noin minuuttia suorituksesta jälkeen. Silloin rasittunut lihas alkaa kangistua ja tällöin siihen kohdistuvat huollot optimoivat lihaksen palautumisen ja elastisuuden säilymisen kehossa. Venytyksiä olisi hyvä tehdä noin 20 sekuntia molemmilla puolilla useita kertoja. Näitä lyhyitä venytyksiä voi tehdä jopa kymmenen toistoa. Silloin lihas saa tarvittavan pitkäkestoisen venytysajan ja vuorottelu vapauttaa välillä nivelen pois ääriasennosta. Lauri Uski OMT-fysioterapeutti Alaraajafysioterapia Pohjallisterapia 23

24 Vaivattomuus Taloudellisuus Varmuus Ekologisuus Helppokäyttöisyys Luotettavuus MAALÄMPÖ JA LÄMMÖNTALTEENOTTOJÄRJESTELMÄT Maalämpö on uusiutuvaa energiaa omasta pihastasi. Maalämpö on sijoitus, jolle saat hyvän tuoton. Omakotitalot, rivitalot, kerrostalot, hallit, toimistotalot. Suuret, pienet, uudet tai saneerattavat kohteet. Maalämpö sopii lämmitysmuodoksi kaikkiin kohteisiin. Vaihda nykyinen lämmitysjärjestelmäsi maalämpöön ja säästä jopa 80 % lämmityskuluissa! Ota yhteyttä! Kartoitamme tarpeesi ja toteutamme sinulle oikein mitoitetun, kustannustehokkaan maalämpöjärjestelmän. Käyräkuja 30, Vuorentausta, Ylöjärvi puh asiakaspalvelu@ahkmaaenergia.fi