LAPSEMME. Laatua lapsille! Hyvä paha sisaruskateus. Tietoa tabletilta. Musiikki jumppaa aivoja. Rasismi haavoittaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Laatua lapsille! Hyvä paha sisaruskateus. Tietoa tabletilta. Musiikki jumppaa aivoja. Rasismi haavoittaa"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 3/2013 LAPSEMME Hyvä paha sisaruskateus Tietoa tabletilta Musiikki jumppaa aivoja Rasismi haavoittaa Laatua lapsille!

2 Pääkirjoitus Hallitus ohitti lapsen edun Vahva fluori ja ksylitoli Ei alkoholia VAHVA FLUORI Kaksinkertainen suoja Ka K Koko perheelle ksinke k rtainen VAHVA KSYLITOLI a o suoj APTEEKISTA! H allitus julkisti elokuun lopussa rakennepoliittisen ohjelman, jolla on tarkoitus saada julkinen talous tasapainoon ja kestävyysvajetta umpeen. Yksi keino on puuttuminen lasten kotihoitoon. Pienten lasten äidit on saatava töihin kasvua luomaan ja taloutta kohentamaan. Kotihoidontuen jakamista molemmille vanhemmille on perusteltu äitien työmarkkinaaseman parantamisella. Huomiotta on jäänyt, että äitien työllisyysaste on jo nyt korkeampi kuin samanikäisten lapsettomien miesten ja lähes yhtä korkea kuin lapsettomien naisten. Kotihoidontuen jakaminen on harvassa perheessä käytännössä mahdollista. Suurin syy on naisten ja miesten palkkaero: naisten keskipalkka on edelleen 83 % miesten palkasta. Jotta perhe tulisi toimeen, isän on usein parempituloisena käytävä töissä, vaikka kuinka haluaisi jäädä kotiin lasta hoitamaan. 337 euroa on liian pieni summa äidin palkan lisäksi. Ne äidit, joilla on työpaikka, palaavat hallituksen toiveen mukaisesti aikaisemmin töihin. Isän osuus kotihoidontukiajasta jää käyttämättä. Kotihoidontuen rajaaminen ei kuitenkaan lisää työpaikkoja. Äidit, jotka ovat olleet pätkätöissä tai opiskelemassa, eivät työllisty yhtään nykyistä paremmin, vaan siirtyvät työttömyysturvan tai toimeentulotuen piiriin. Lapset vain menevät pienempinä hoitoon. Päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää. Siihen jo ennestään talousvaikeuksista kärsivillä kunnilla ei ole varaa. Niinpä hallituksen toinen linjaus on rajoittaa lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Niillä perheillä, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotona, on jatkossa oikeus vain osapäivähoitoon. Joka tapauksessa kustannukset kasvavat, sillä päivähoito tulee kunnalle kalliimmaksi kuin kotihoidontuki. Lasten kannalta kokonaisuus tarkoittaa, että päivähoito alkaa aikaisemmin, ja ryhmissä on enemmän lapsia. Lapsen edun mukaisesta laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, jota työn alla olevan uuden varhaiskasvatuslain toivottiin kaikille lapsille takaavan, voinee näillä linjauksilla vain haaveilla. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lapsiin investoiminen on kaikkein tehokkainta. Miksi sitä on niin vaikea ottaa päätöksenteossa huomioon? Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö Fludent Fresh Junior suuvedet - Fluoritaso 0,05 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia Fludent Fresh hammastahna ppm fluoria - Ksylitolia 10 % - Ei natriumlauryylisulfaattia - Sopii myös aftaherkille Fludent Fresh Pro Chlorhexidine Ainutlaatuinen klooriheksidiinin ja fluorin yhdistelmä - Klooriheksidiiniä 0,12 % - Natriumfluoridia 0,2 % - Alkoholia 0 % Fludent Fresh Cool Mint suuvesi - Fluoritaso 0,2 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Laatua lapsille! Laadukas varhaiskasvatus on lapsen etu 15 Lasten asialla 16 Musiikki jumppaa aivoja 19 Isän kynästä 22 Sisarus muuttaa perheen kuviot 26 Patikoidaan 28 Tieto löytyy tabletilta Tietotekniikka on tärkeä osa opetusta 32 Puutu ja puolusta Rasismi haavoittaa lasta 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Sarjakuva tutkii maailmaa Kulttuurikierros 38 Isänä nyt Tasapainoilua teinien kanssa 41 Kysy lapsen oikeuksista 42 Kaljat kaappiin Mitä vanhempien olisi hyvä alkoholin käytössä huomioida? 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut 05/2013 Actavis Oy, Klovinpellontie 3, Espoo, puh. (09) , LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Tomi Nuotsalo Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: fi. Lapsemme 4/2013 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 42. vuosikerta. Lapsemme 3/2013 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Rauhaa kouluihin Valtakunnallinen koulurauha julistettiin Porin Kirjurinluodossa. Koululaisten kirjoittamassa julistuksessa muistutettiin erilaisuuden arvostamisesta ja oikeudesta omiin mielipiteisiin. Julistus luettiin seitsemällä eri kielellä. Tilaisuuteen osallistui koululaista. Tapahtuman suojelijoina olivat presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Mistä on hyvät kaveritaidot tehty? Tämänvuotisessa Koulurauhakilpailussa tehtävänä on ideoida tapahtumia, joilla voidaan vahvistaa oppilaiden välistä kaveruutta. Kilpailu järjestetään ja siihen voi osallistu mikä tahansa koulussa toimiva oppilaiden ryhmä. Lisätietoa: www. koulurauha.fi Kiitos! MLL oli Otto-automaateilla lahjoituskohteena huhtikuun lopusta heinäkuun loppuun. Tuona aikana suomalaiset tukivat liiton työtä lasten hyväksi yhteensä eurolla! Kiitos myös kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille. Paikallisyhdistykset ja piirit keräsivät toimintaansa euroa. Havaintoja vuorovaikutuksesta MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö on julkaissut ensimmäisen suomenkielisen teoksen, jossa tarkastellaan kattavasti videoinnin käyttöä lapsiperheiden hyvinvointipalveluissa. Kirja sisältää asiantuntijoiden puheenvuoroja vuorovaikutuksen kehityksestä, vanhemmuuden tukemisesta ja videotyöskentelystä lasten ja perheiden kanssa. Kirjassa esitellään Videoavusteisen vuorovaikutuksen ohjaus -menetelmä. Teos soveltuu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Tutkimusapurahat haussa MLL:n tutkimussäätiön apurahat ovat jälleen haettavissa. Tutkimussäätiö myöntää vuodeksi 2014 tutkimusapurahoja väitöstutkimuksiin, joiden aihealueena on lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvointi- ja terveyserot tai lasten ja nuorten psyykkinen turvallisuus. Hakulomakkeen saa osoitteesta Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja tutkimuksen ohjaajan lausunto. Apurahan saajilta edellytetään tutkimusapurahakaudella päätoimista sitoutumista tutkimukseen. Hakemukset toimitetaan mennessä osoitteeseen: MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, Helsinki. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja: tutkimussäätiön asiamies Maarit Päivike, p , MLL:ssa on jäsentä Kuva: Harri Joensuu Kokeile onneasi syysarvoilla MLL lähettää tämän lehden mukana jokaiseen jäsentalouteen viisi syysarpaa, joilla hankitaan varoja valtakunnalli-alliseen työhön hyvän ja turvallisen lapsuuden puolesta. Lunastamalla arvat voit voittaa taa esim. henkilöauton, matkalahjakortin, polkupyörän tai jonkun muun voitosta. Arpojen lunastaminen on vapaaehtoista. Syysarvan ostaminen onnistuu myös kännykällä lähettämällä tekstiviestin MLL numeroon Arpoja voi tilata lisää osoitteesta arpakauppa.fi. Arvat ovat myynnissä Katso sivu 31. Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät -seminaari pe klo Finlandia-talon Helsinki-salissa, Mannerheimintie 13 Syyskuussa Vanhempainnetin Kysy asiantuntijalta -osiossa vanhempien kysymyksiin vastaa asiantuntijalääkäri Jarmo Salo. TULOSSA! Seminaarissa puhuvat mm. varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala Helsingin yliopistosta, tutkija Laura Repo Aalto-yliopistosta, kehittämispäällikkö Päivi Lindberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja pääsihteeri Mirjam Kalland MLL:sta. Seminaarissa pohditaan varhaiskasvatuksen antia lapselle, kiusaamisen ehkäisemistä, mediakasvatusta sekä päiväkodin ja kodin yhteistyötä terveellisten elintapojen tukemisessa. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittautumiset mennessä: Pääsihteerin pohdintoja musiikin merkityksestä Vastasyntynyt vauva tunnistaa äitinsä äänen ja tuoksun perusteella. Vauva tunnistaa puheäänen perusteella myös sellaiset henkilöt, jotka ovat jutelleet äidin kanssa raskauden loppupuolella. Tämän tunnistusmuistin tehtävänä on auttaa vauvan liittymistä yhteisöön, kiinnittymään perheeseensä. Vielä enemmän kuin tavalliseen puheeseen, vauvan tarkkaavaisuus kiinnittyy lauluihin ja loruihin. Vauva innostuu erityisesti äidin laulamista lauluista, joilla on vauvan tunnetilaa tasaava vaikutus. Myös aikuisiässä musiikki vaikuttaa tunteisiin suoremmin kuin mikään muu taiteenlaji. Sillä on ilmiömäinen kyky piristää tai liikuttaa. Tutkijoiden mielestä musiikin harrastamisen hyödyistä ei ole epäilystä. Liitännäishyödyt näkyvät erityisesti keskittymiskyvyssä ja kielten oppimisessa. Koulujen ja päiväkotien kannattaisikin tarjota musiikinharrastusta kaikille. Joka päiväkodissa ja koulussa pitäisi olla bänditoimintaa, johon kaikki saavat osallistua. Se edistäisi paitsi oppimista myös lasten tunne-elämää ja yhteisöön kiinnittymistä. Mirjam Kalland Vieraita Malawista Malawilaisen nuorisojärjestön YECE:n (Youth Empowerment and Civic Education) työntekijät kävivät Suomessa tutustumassa MLL:n tukioppilastoimintaan, kiusaamisen vastaiseen työhön ja Koulurauha-ohjelmaan. Väestöliitossa he perehtyivät seksuaaliterveyteen ja tyttöjen oikeuksiin. Vierailu on osa MLL:n, Väestöliiton ja YECE:n yhteistyötä tyttöjen koulunkäynnin edistämiseksi Malawissa. Kuvassa vasemmalta arviointi- ja tutkimusvastaava Effie Chipeta, YECE:n johtaja Lucky Crown Mbewe, hankkeen projektipäällikkö Edward Chichwana, aluekoordinaattori Marietta Mpingasa ja aluekoordinaattori Yesani Kapanda. 4 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/2013 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Mun oikeudet? Toisenlainen lahja Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma Tampere-talossa la klo Tapahtuman seminaarissa esiintyvät mm. professori Tuula Tamminen ja lastenpsykiatrit Jari Sinkkonen ja Raisa Cacciatore sekä pääsihteeri Mirjam Kalland. Ohjelmassa on monenlaista puuhaa ja toimintaa koko perheelle. Paikalla on myös Nalleneuvola ja Nallesairaala. Usean eri tahon yhdessä järjestämään tilaisuuteen on vapaa pääsy. Seikkailua vuosijuhlan kunniaksi Etelä-Valkealan paikallisyhdistys täytti elokuussa 90 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi yhdistys järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa lapsiperheille seikkailusunnuntain Repoveden kansallispuistossa. Vilinää riitti niin tapahtumarasteilla ja ongintapaikoilla kuin kirkkovenesoudussa ja tikkupullanpaistossa. Seikkailupäivä innosti retkelle lähes tuhat kävijää! TEKSTI JA KUVAT PIRJO PENTTI Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lahjoja, voit pyytää ystäviäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille FI ja kirjoittamaan viestikenttään oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mainio 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p tai sähköpostitse Kuva: Etelä-Valkealan paikallisyhdistys Maratonpäivystys Lapsen oikeuksien päivänä Lasten ja nuorten puhelimessa on maratonpäivystys. Puheluihin vastataan poikkeuksellisesti koko päivän klo Idea illoista syntyi, kun yhdistyksen hallitus pohti uusia toimintoja ja kohderyhmiä perhekerhojen ja musiikkileikkikoulujen lisäksi. Into pysyä hallituksessa mukana säilyy, kun toiminta muuttuu omien lasten kasvun myötä, Myrskykari iloitsee. Terveyden- ja kauneudenhoitoa Ensimmäisellä kerralla illan suosio yllätti, kun tapahtumaan saapui kolmisenkymmentä äitiä tyttärineen. Enempää osallistujia ei mukaan oikein mahdukaan, jotta tunnelma pysyy rentona ja kodikkaana. Ilta on alkanut tutustumisleikillä ja sen jälkeen on jakauduttu pienryhmiin. Äidit ja tyttäret pysyvät yhdessä, mutta samalla he saavat tutustua uusiin ihmisiin. Ohjelmassa on ollut terveydenhoitajan ja kosmetologin vetämiä keskusteluryhmiä ja työpiste, jossa on keskitytty käsillä tekemiseen. Keskusteluryhmissä ja työpisteessä yhdellä ryhmällä on ollut minuuttia aikaa perehtyä aiheeseen. Murrosiän tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset ovat kiinnostaneet kaikkia. Sekä äidit että tyttäret ovat olleet yhtä mieltä siitä, että alustuksissa on käsitelty tärkeitä asioita, kertoo terveydenhoitaja Eeva Autio. Asiantuntijan johdolla on virinnyt vilkas keskustelu murrosikään liittyvistä asioista. Erityisesti mieleen jäivät uneen liittyvät asiat, kuten unen tarve ja murrosiän vaikutus unen määrään, äiti Marja Piiroinen-Honkanen sanoo. Myös kauneudenhoitoon liittyvät kysymykset askarruttavat kasvavaa nuorta. Kosmetologi on opastanut äitejä ja tyttäriä ihonhoidossa ja meikkaamisessa. Työpajoissa on virkattu napeista koruja ja harrastettu kierrätystä pyörittelemällä helmiä vanhojen farkkujen lahkeista. Farkkuhelmiä piristettiin oikeilla helmillä ja yhdisteltiin omaan imagoon sopiva helminauha. On hienoa askarrella yhdessä! Minulla on jatkuvasti käytössä tyttäreni tekemä upea farkku-kaulakoru, joka sopii hyvin työasuuni ja sinisten jakkujen pariksi, kiittelee Piiroinen-Honkanen. Tytär Hilla Honkanen oli myös tyytyväinen aikaansaannokseensa. Jatkossa myös isä-poika-ilta? Ryhmiä ovat vetäneet sipoolaiset alan asiantuntijat vapaaehtoisina. Vetäjiä on ollut helppo saada mukaan iltaan. Kokoontumispaikkana äiti-tytär-illoissa on ollut idyllinen Vanha Kunnantalo. Se on sopinut tarkoitukseen hyvin, sillä se voidaan jakaa kolmeen tilavaan huoneeseen, joissa eri ryhmät ovat saaneet työskentelyrauhan. Lisäksi on tarvittu keittiö, jossa yhdistys on tarjonnut osallistujille iltapalan. Tapahtuma on äideille ja tyttärille maksuton. Osallistujien palaute on ollut positiivista, yhdessä on viihdytty hyvin. Äidit kiittelevät järjestäjää, joka on löytänyt tärkeän kohderyhmän ja illoille on toivottu jatkoa. Ajatus isä-poika-illasta on jäänyt kytemään. Jotta se toteutuisi, hallitukseen tarvittaisiin miesvoimaa aktiivisten naisten lisäksi. Äideille ja tyttärille Äideillä ja tyttärillä on paljon keskusteltavaa illan aiheista. MLL:n Sipoon yhdistyksen äiti-tytär-illoista on muodostumassa jokavuotinen, odotettu perinne. K ahdesti järjestettyyn äititytär-iltaan on kutsuttu luokkalaisia tyttöjä äiteineen. Kutsu on lähetetty koulujen Wilma-järjestelmän kautta, jolloin se on tavoittanut koko ikäluokan Sipoossa. Yhdessäolo ja yhteiset kiinnostuksen kohteet vahvistavat tytön ja äidin suhdetta ja tytön kasvua naiseksi. Äiti-tytär-illoissa on myös löytynyt helposti vertaistukea, sanoo Sipoon paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen Minna Myrskykari. Peppi Wahlroos, Olivia Kärki ja Minna Pentti askartelevat innolla farkkuhelmiä. 6 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/2013 7

5 Laatua lapsille! Joka arkipäivä yli lasta lähtee päivähoitoon. Aika moni heistä tekee jopa kymmentuntisen päivän. Ei ole yhdentekevää, millainen päivä lapsella hoidossa on. Varhaiskasvatusta säätelevän lain valmistelu on siirtynyt hallitukselta toiselle. Nyt se on työn alla. Mitä voimme odottaa? S uomessa vauvat hoidetaan kotona ja 1-vuotiaistakin vielä 69 %. Noin puolet lapsista aloittaa päivähoidon 2-vuotiaina, 3 5 vuotiaista 73 % on päivähoidossa. Tavallinen hoitopaikka on päiväkoti, perhepäivähoidon osuus sen rinnalla on vähentynyt. Päivähoidosta on yleisesti hyvä käsitys. Kunnilla on velvollisuus järjestää hoitopaikka perheen sitä hakiessa, joten paikka järjestyy, tarvittaessa jopa kahdessa viikossa. Hoitoaika muotoutuu yleensä vanhempien työpäivän mukaan. Maksuissa otetaan huomioon perheen tulot. Päiväkodin tädit ovat mukavia, ja lapsi saa leikkiä ja ystävystyä muiden lasten kanssa. Lapsella on paikka, jossa viettää päivänsä turvallisesti. Mutta riittääkö se? Pitäisikö lapsen saada muutakin? Päivähoito rapautumassa Viime vuosina varhaiskasvatuksen asiantuntijat ovat nostaneet esiin huolen päivähoidon tilasta. Ryhmät ovat isoja, työntekijät vaihtuvat, aikaa menee lukuisiin palavereihin, ja kasvatuksen ja opetuksen osuus päiväkodin arjessa on ohentunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kahdessa kunnassa kolmesta päiväkodeissa on liian vähän kasvattajia. Kun ryhmäkoot kasvavat ja säännölliset ryhmät hajoavat, aikuisilla ei ole aikaa oppia tuntemaan ja huomioimaan lapsia yksilöinä. Samalla suuret ryhmäkoot kuormittavat lapsen oppimis- ja sopeutumiskykyä. Varhaiskasvatuksen tavoitteista ollaan kaukana. Nyt taataan ruoka ja päivälepo. Aina ei edes ulkoilla riittävästi, liikunta- luonto- tai taidekasvatuksesta puhumattakaan, sanoo varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala. LIISA PARTIO Kuvat TOMI NUOTSALO Taustalla ovat kuntien säästöt, mutta myös asenteet. Pienten lasten hoidolta ei vaadita laatua. Tällä hetkellä päivähoidossa sen enempää ilmapiiri kuin rakenteetkaan eivät kannusta tekemään työtä hyvin. Siellä missä toimitaan hyvin, niin tehdään pikemminkin huolimatta vallitsevista säädöksistä, rakenteista ja olosuhteista kuin niiden ansiosta. On olemassa loistavia päiväkoteja, joissa työntekijät vaativat itse itseltään paljon ja tekevät hyvää työtä, mutta systeemi ei sitä vaadi eikä tue, Kalliala sanoo. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevassa raportissaan huomioinut varhaiskasvatuksen puutteet. Komitea on puuttunut henkilöstön ja lasten määrän väliseen epäsuhtaan ja vähimmäisnormien puuttumisesta johtuvaan päivähoidon laadun heikkouteen ja suureen vaihteluun. Uudistusta tarvitaan kipeästi. Lakiuudistus on junnannut Päivähoitolaki täytti aprillipäivänä 40 vuotta. Se luotiin tilanteessa, jossa äitien ansiotyö nopeasti yleistyi ja kunnat velvoitettiin tarjoamaan hoitopaikkoja tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohta oli aikuisten tarve saada lapset turvalliseen hoitoon, lasten tarpeita lakiin ei kirjattu. Lakiin on tehty vuosien varrella noin 50 muutosta, mutta kokonaisuutena se on auttamatta jäänyt ajasta jälkeen. Nykyinen laki määrittää, miten päivähoitopaikka haetaan, kuinka kauan lasta voi hoidossa pitää, montako lasta aikuista kohti ryhmissä saa olla ja millainen koulutus päiväkodin henkilökunnalta vaaditaan. Laki takaa myös, että lapsi saa hoitopäivän aikana terveelliset ja riittävät ateriat. Lisäksi laissa on säädetty perhepäivähoidosta ja erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluista. Työtä ohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 8 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/2013 9

6 Faktoja varhaiskasvatuksesta Päivähoidossa oli vuonna 2011 yhteensä lasta, mikä oli 63 % 1 6-vuotiaista. Päivähoidossa olleista lapsista kunnallisessa hoidossa oli 92 % ja yksityisessä hoidossa 8 %. Aarni ja Viljami nauttivat eniten kavereiden kanssa leikkimisestä, juoksemisesta ja laulamisesta. Lapset arvostavat myös lepohetkeä ja hyvää ruokaa. Laadukas varhaiskasvatus voi tarjota kaikille lapsille hyviä aikuis- ja kaverisuhteita, huoletonta leikkiä ja monipuolisia oppimisen kokemuksia. Kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista oli päiväkodeissa 76 %, perhepäivähoidossa 20 % ja ostopalvelupäiväkodeissa 5 % kokopäivähoidossa 80 % ja osapäivähoidossa 20 % 7 % vuorohoidon piirissä (ilta-, yö tai viikonloppuhoito) 8 % erityistä tukea saavaa lasta 6 % maahanmuuttajataustaisia lapsia. THL Kunnat vastaavat varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä sekä niiden laadusta ja valvonnasta. Tämän vuoden alussa päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Uuden lain valmistelussa on puhuttu päivähoidon sijaan varhaiskasvatuksesta. Kyse on isommasta asiasta kuin sanavalinnasta, tosin läheskään aina ei ole selvää, mitä päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella kulloinkin tarkoitetaan. Osaamista olisi Vaikka päivähoitopalvelut ovat syntyneet aikuisten tarpeista, ei lapsia ole päivähoidossa vain valvottu, syötetty, nukutettu ja ulkoilutettu. Lastentarhanopettajia on koulutettu jo vuodesta 1892, joten varhaiskasvatuksella on Suomessa pitkät perinteet. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kiitetty kolmiyhteys on ollut mukana alusta alkaen. Kansanlastentarhoissa otettiin huomioon myös sosiaalinen näkökulma. Vaikka tavallinen tapa on puhua päiväkodin tädeistä, päiväkodeissa työskentelee useita ammattiryhmiä: lastentarhanopettajia, sosionomeja, lastenhoitajia ja lähihoitajia. Aikaisemmin oli myös päiväkotiapulaisia, mutta säästösyistä avustavat tehtävät, kuten pöytien pyyhkiminen tai kurahousujen ripustaminen, ovat siirtyneet osaksi kasvatusvastuullisten työtä. Työnjako vaihtelee päiväkodeittain. Joissakin paikoissa kaikki tekevät kaikkea, jolloin lastentarhanopettajille, joiden koulutus keskittyy nimenomaan varhaiskasvatukseen, ei jää muilta töiltä riittävästi aikaa lasten yksilöllisen kehityksen seuraamiseen ja tukemiseen tai pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Muita töitä ovat esimerkiksi siivous ja erilaiset palaverit. Pahimmillaan esimerkiksi taide- ja luontokasvatus näivettyvät kokonaan. Sisällöllisesti heikko varhaiskasvatus lisää eriarvoisuutta. Jos esimerkiksi taidekasvatus jää pois päiväkodeista, sitä saavat vain ne lapset, joiden vanhemmilla on varaa maksullisiin taideharrastuksiin. Suunta on huono siksikin, että hoitopäivän jälkeiset harrastukset lyhentävät lasten ja vanhempien yhdessä viettämää aikaa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista hankaloittavat myös jatkuvat keskeytykset ja siitä syntyvä levottomuus. Vanhempien epäsäännöllisten työaikojen takia osa lapsista on vaihtelevasti paikalla, jolloin ei synny ryhmää, jolla olisi yhteisiä kokemuksia. Lapselle ryhmään kuuluminen ja vuorovaikutus oman ikäisten kanssa ovat hyvin tärkeitä. Rutiinit ja tuttu päiväohjelma tuovat turvallisuutta ja auttavat oppimaan. Aamupäiviin keskittyvästä varhaispedagogisesta tarjonnasta pitäisi rakentaa pedagoginen palkki, varhaiskasvatuksen ydin, joka kantaa ja jäsentää aikaisten aamujen ja myöhäisten iltapäivien hoitoon painottuvaa toimintaa. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten tilanne on ratkaistava erikseen, Kalliala sanoo. Isot odotukset Uudelta varhaiskasvatuslailta odotetaan lapsen edun ja oikeudet huomioivaa kokonaisnäkemystä, jossa työn ja perheelämän yhteensovittamisen sijaan korostuu lapsen tasapainoinen kasvu, kehitys, oppiminen ja osallisuus sekä lapsen oikeus kasvatukseen ja hoivaan. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset toivovat uudistukselta ennen kaikkea tavoitteiden määrittämistä ja laadun varmistamista. Lakiin halutaan kirjattavaksi varhaiskasvatuksen järjestelmällinen arviointi ja kuntien tiukempi ohjaus ja valvonta. Tarkennuksia kaivataan myös siihen, kuinka monta lastentarhanopettajaa ryhmässä tulee olla ja miten työt päiväkodissa jaetaan. Myös hoitopäivän lyhentämisestä alle 3-vuotiaille on keskusteltu. Päiväkodeille on kaavailtu myös uusia tehtäviä. Niiden on nähty olevan kunnan perhepalvelujen ytimessä, jossa perheen tuen tarve voidaan huomata ajoissa ja tehdä tiivistä yhteistyötä neuvolan ja lastensuojelun kanssa. On pohdittu myös sitä, voisiko päiväkoti olla paikka, jonka kautta vahvistetaan kaikkien perheiden vanhemmuutta, lisätään vertaistukea ja ohjataan perheitä palveluihin. Yksi ehdotus on, että lapsella olisi subjektiivinen oikeus pedagogisesti painottuvaan varhaiskasvatukseen. Se tarkoittaisi, että kaikilla yli 3-vuotiailla olisi oikeus osallistua esimerkiksi tuntia viikossa lastentarhanopettajan ohjaamaan toimintaan. Tämä olisi maksutonta ja tarjolla myös kotona hoidettaville lapsille. Kokopäivähoitoa tarvitsevilla lapsilla pedagogisesti painottunut maksuton varhaiskasvatus sisältyisi hoitopäivään omassa päiväkodissa. Ruotsissa kaikilla yli 3-vuotiailla on oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen 3 4 tuntia päivässä. Tämän ylittävä aika on maksullista. Lisäksi kunnille on toivottu lakisääteistä velvoitetta järjestää avointa varhaiskasvatustoimintaa, jolla mahdollistetaan kotihoidon ja osa-aikaisen päivähoidon tai kotihoidon ja varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan yhdistäminen. Avoin varhaiskasvatus voisi olla paitsi kunnan myös esimerkiksi järjestöjen toteuttamaa ja sille olisi laissa määritelty tavoitteet ja sisältö. Adrianaa, Lumia ja Selmaa innostavat keinuminen, rakenteleminen, kampaamoleikki ja piirtäminen. 10 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

7 Laadukas varhaiskasvatus on tehokas investointi Miksi laki ei ole edennyt? Päivähoitolain kokonaisuudistusta on vaadittu pitkään, ja asia on jo kolmannen hallituksen ohjelmassa, mutta tulosta ei ole syntynyt. Nyt kun työ vihdoin on käynnistynyt, lakia tehdään kovalla kiireellä. Työryhmän esityksen pitäisi tulla eduskuntaan jo ensi keväänä. Liian vähällä valmistelulla, sanovat asiantuntijat. Käsitteitä ei ole määritelty eikä analyysiä päivähoidon nykytilasta ole tehty. Yhteinen linja puuttuu, näkemys- ja painotuseroja on liikaa. Lain valmistelussa kiistaa ja keskustelua herättäviä asioita riittää. Yksi on pedagogiikan ja hoidon suhde ja siihen liittyvä henkilöstön mitoitus, koulutusvaatimukset ja työnjako, toinen on erityistarpeiden, kuten vuorohoidon järjestäminen, kolmas on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lisänä ovat maksuperusteet ja hoitopäivän pituus. Subjektiivista päivähoito-oikeutta hallitus ehti elokuun lopun rakennepoliittisessa ohjelmassaan jo rajaamaan erikoinen ratkaisu tilanteessa, jossa varhaiskasvatuslakia valmistelevan työryhmän työ on kesken. Oma kokonaisuutensa on kysymys sisällöistä ja tavoitteista, toisin sanoen siitä, mitkä tehtävät varhaiskasvatukseen kuuluvat tai mitä lapsen pitäisi päivähoidosta saada. Kuuluuko päiväkodin keskittyä lapsiin vai onko tehtävänä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen lisäksi myös nykyistä laajempi vanhemmuuden tukeminen. Jos näin halutaan, miten varmistetaan, että uusiin tehtäviin käytetty aika ei ole pois lapsilta. Valmistelussa kuuluvat kuntien taloushuolet, poliittiset näkemyserot ja ammattiryhmien väliset kiistat, lapsen oikeuksista ei juurikaan keskustella. Kun aikuisten intressit törmäävät, lapsen näkökulma jää helposti toiseksi, Marjatta Kalliala toteaa. Laadukas varhaiskasvatus kannattaa Suomalaisen varhaiskasvatuksen rapautuminen on häpeäpilkku, sillä tietoa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä on riittävästi. Tutkimukset todistavat, että laadukas varhaiskasvatus on lapsen etu. Laadukas varhaiskasvatus voi toteutua, kun toiminta on tavoitteellista ja sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, kun ryhmät ovat kiinteitä ja lapsen ikätasoon nähden riittävän pieniä, ihmissuhteet ovat pysyviä ja lapsen päivässä on riittävästi tilaa leikille sekä taide- luonto- ja liikuntakasvatukselle. Laadukas ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus on lapselle hyväksi tärkeinä ensimmäisinä vuosina. Lisäksi se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Se pystyy tasoittamaan sosioekonomisia eroja ja tukemaan niiden lasten kehitystä ja oppimista, joiden lähtökohdat eivät ole yhtä hyvät kuin toisten. Se voi tarjota kaikille lapsille hyviä aikuis- ja kaverisuhteita, huoletonta leikkiä ja monipuolisia oppimisen kokemuksia. Siihen kuuluu myös toimiva yhteys ammattikasvattajien ja vanhempien välillä - mahdollisuus ottaa esille ja käsitellä asioita, jotka voivat uhata lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Paitsi että laadukas varhaiskasvatus on lapsen etu ja ilo, se on myös yhteiskunnalle kannattavaa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että laadukas varhaiskasvatus on erittäin tehokas investointi. Muun muassa yhdysvaltalainen talousnobelisti James J. Heckman on päätynyt siihen, että dollarin panostus varhaiskasvatukseen tuottaa sen seitsemänkertaisena takaisin. Katsoo asiaa miltä kulmalta tahansa, varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa. EU:ssa asia on ymmärretty ja nostettu kehittämiskohteeksi. Toivottavasti uusi laki käynnistää kehittämisen myös Suomessa. Päivähoidossa olleet lapset ikäryhmittäin 2005, 2010 ja 2011, prosenttia ikäluokasta alle 1-vuotiaat 1-vuotiaaat 2-vuotiaat vuotiaat 4-vuotiaat 5-vuotiaat 6-vuotiaat Lue MLL:n lausunto varhaiskasvatusta koskevien säädösten uudistamista valmistelevalle työryhmälle > kannanotot ja lausunnot 7-vuotiaat Lähde: THL, Lasten päivähoito 2011 JOKAISELLA ON PAIKKANSA YHTEISPELISSÄ. RAY:N JÄRJESTÄMÄ KETJU PELAAJASTA AVUNSAAJAAN ON JO 75-VUOTIAS. TÄMÄ YHTEISPELI KOSKETTAA MILJOONIA SUOMALAISIA. TÄNÄ VUONNA RAY TUKEE MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO RY:N TÄRKEÄÄ TOIMINTAA 3,336 MILJOONALLA EUROLLA.» KAMPANJAT.RAY.FI/YHTEISPELI 12 Lapsemme 3/2013

8 Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö Mitä koulussa pitäisi oppia? Elokuussa koulutiensä aloitti lasta. Millainen Suomi ja maailma ovat silloin, kun koulunsa nyt aloittaneiden peruskoulu päättyy vuonna 2022? Minkälainen koulu tarjoaa parhaat eväät elämälle? Meillä jokaisella on omat kokemuksemme koulusta ja usein vertaamme lastemme koulua omaan kouluaikaamme. Koulun pitää kuitenkin muuttua yhteiskunnan muutosten mukana. Koulua ei voi eikä saa museoida oman lapsuutemme kouluksi. Sekä opetuksen sisällön että opetusmenetelmien on hyvä uudistua. Opettaja ei ole enää yksisuuntainen tiedon jakaja vaan oppilaiden oma osallisuus ja toiminta oppimisessa korostuvat. Lapset tarvitsevat valmiutta etsiä ja valikoida olennainen tieto yhä suuremmasta tietotulvasta. Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia, ja opetussuunnitelmat uudistuvat muutosten perässä. Valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita uudistetaan parhaillaan. Nopeiden muutosten ja kehityksen epävarmuuden aikana koulutuksen yleisten tavoitteiden merkitys kasvaa. Yleiset tavoitteet muodostavat opetuksen perustan. Ne on kirjattu lapsen oikeuksien sopimukseen ja perusopetuslakiin, jotka molemmat ovat jokaista koulutuksen järjestäjää ja opettajaa velvoittavia säädöksiä. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan koulutuksen tulee tukea lapsen persoonallisuuden, lahjojen ja valmiuksien kehittymistä. Koulun tulee valmistaa lasta vastuulliseen elämään, jossa kunnioitetaan toisia ihmisiä. Koulun tulee opettaa ihmisoikeuksia, rakentaa sivistyksellistä identiteettiä ja tutustuttaa muihin kulttuureihin. Koulua tulee tarkastella myös lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteiden kautta. Miten koulussa toteutuvat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen? Perusopetuslain mukaan opetuksen on tuettava oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tavoitteena on myös edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opiskelumotivaation rakentaminen onkin koulun tärkeä tehtävä. Ilman perusopetuksen jälkeisiä toisen asteen opintoja on yhä vaikeampi sijoittua työmarkkinoille ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Lapsen oikeuksien sopimus ja perusopetuslaki tiivistävät hyvin sen perustan, jolle koulun pitää rakentua. Oman lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mitä koulussa opetetaan ja tutustua oppimateriaaleihin. Opettajan kanssa käytävissä keskusteluissa voi kysyä esimerkiksi, miten koulussa toteutetaan oikeuskasvatusta, jossa opetetaan kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia? Tai miten sivistyksellistä identiteettiä ja ymmärrystä eri kulttuureista vahvistetaan? Miten ehkäistään ja puututaan kiusaamiseen ja syrjintään? Minkälaisia mediaja tiedonhallintataitoja opetetaan tai miten opetetaan ottamaan omissa valinnoissa ympäristö huomioon? Opettajan kanssa kannattaa keskustella myös siitä, miten vanhempana voimme olla lapsen oppimisen tukena. Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN KUVAT JOHANNES WIEHN Musiikki jumppaa aivoja Laulaminen, leikkiminen, soittaminen ja tanssiminen ei ole vain hauskaa, vaan myös hyödyllistä aivoille, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. Vinkki! Soittimia voi tehdä itse. Muoviämpärit muuntuvat hetkessä rummuiksi ja lusikat rumpukapuloiksi. Kuivilla herneillä tai riisillä täytetty muovipullo soi marakassina. M iksi lapset rakastavat luonnostaan musiikkia? Musiikintutkijoiden mukaan musiikki liittyy olennaisesti ihmisenä olemiseen. Kaikilla kansoilla on musiikkia, myös erillistä musiikkia lapsille. Se kertoo musiikin kuulumisesta myös lapsuuteen. Musiikin avulla vanhemmat ovat sukupolvesta toiseen hoivanneet ja hellineet lapsiaan. Millaista musiikkia lapset haluavat kuulla? Vauvat haluavat kuulla omien vanhempiensa laulua. Hieman isommat lapset kaipaavat vähän vauhtia ja jotain jekkua. He nauttivat lauluista, joissa on kutituskohtia ja hauskoja tapahtumia. Laulut, joista lapset tietävät, että on esimerkiksi nukkumaanmenon tai hampaanpesun aika, ovat myös tärkeitä. Ne hahmottavat päivän kulkua. Jo 2 3-vuotiaat osaavat sanoa, minkä laulun tai levyn he haluavat laulaa tai kuulla ja aina uudestaan ja uudestaan. Lapsen rakkautta toistoon hyödynnetään myös musiikkileikkikoulutunneilla, joissa on usein sama alku- ja loppulaulu. Pitäisikö lasten kuunnella vain lastenmusiikkia? Lapsilla on aikuisia avoimemmat korvat, sillä kulttuuriset traditiot eivät rajoita heitä. Lapset pystyvät kuuntelemaan hyvin monenlaista musiikkia. Tässä vanhemmat voisivat ottaa oppia lapseltaan ja kokeilla tämän opastuksella itselleen vaikeaa tai vierasta musiikkia. Eri kulttuurien musiikit, joissa on vauhtia, ryt- Vinkki! Musiikkia voi harrastaa monella tavalla. Katsokaa vaikka yhdessä jonkun suomalaisen lastenmusiikkiyhtyeen hullunhauskaa videota ja tanssikaa sen tahdissa lapsen ohjeiden mukaan. miä ja erilaisia soittimia, ovat lapsista erityisen kiehtovaa kuunneltavaa. Monet vanhemmat eivät kehtaa laulaa lapselleen. Onko sillä väliä, miten oikein laulaa? Lapselle laulamisen edut ovat aivan samat, pysyykö vanhempi sävelessä vai ei. Sitä ei pidä ajatella. Toinen asia on, jos vanhempi ei osaa tai muista lauluja. Silloin kannattaa mennä esimerkiksi muskariin oppimaan lauluja, joita voi sitten lauleskella kotona ja automatkoilla lapsen kanssa. Mikä musiikissa vaikuttaa aivoihin? Musiikki kaappaa lapsen tarkkaavaisuuden. Musiikki auttaa lasta keskittymään johonkin asiaan hyvin tarkasti ja huolellisesti, mikä ei muulla tavoin ehkä onnistu. Tarkkaavaisena ja keskittyneenä oppii helposti uutta. Tutkimusten mukaan perheissä, joissa musisoidaan paljon, lapsen tarkkaavaisuustaidot kehittyvät muita nopeammin. Tämä ei liity siihen, onko vanhemmalla laulutaitoa tai musiikin koulutusta. Toinen merkittävä asia on äidinkielen ja musiikin samankaltaisuus. Erityisesti laulaminen tukee lapsen äidinkielen kehitystä. Kielen osaaminen on puhumisen ohella myös kuulemista. Laulun avulla korva oppii erottamaan sanojen ja tavujen pienimmätkin erot, jotka ovat tärkeitä kielen ymmärtämisen kannalta. Missä kaikessa musiikin hyvät vaikutukset ilmenevät? Alle kouluikäisillä musisoinnin vaikutukset näkyvät ennen kaikkea äidinkielen ja tarkkaavaisuuden taitojen kehityksessä. Näiden lisäksi musiikin avulla opitaan sosiaalisia taitoja. Musiikki samankaltaistaa toimintojamme ja tunteitamme. Esimerkiksi suvivirsi saa meidät kaikki tuntemaan haikeutta kouluvuoden päättymisestä. Ryhmässä musisoiminen edistää lasten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, toisten huomioonottamista ja auttamista. Voidaanko musiikin avulla ehkäistä tai helpottaa joitain ongelmia? Varhain aloitettu musisointi todennäköisesti ehkäisee lukihäiriöiden riskiä. Tämä on tärkeä asia perheissä, joissa molempien vanhempien suvuissa on lukihäiriöitä, koska häiriö on osittain periytyvä. Lukihäiriössä osalla lapsista on kuulotaidoissa puutteita, joita on vielä taaperoiässä vaikea havaita. Jos lapsi pääsee varhain musiikin avulla harjoittamaan kuulotaitojaan, on mahdollista, että koulun alkaessa, kun lapsi alkaa opetella lukemista ja kirjoittamista, pitkät ja lyhyet konsonantit ja vokaalit sujuvat häneltä vaikeuksitta. Onko musiikin harrastaminen jossain tietyssä iässä erityisen suotavaa? Kielen kehityksen ja lukihäiriöiden ehkäisemisen kannalta musiikin harrasta- 16 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

10 Vinkki! Jos et muista tai osaa lastenlauluja, kysy muistaisivatko isovanhemmat. Laulava mummo tai vaari on lapselle aarre. Musiikkikerhot ja -leikkikoulut ovat MLL:n suosituimpia kerhoja. Viime lukuvuonna paikallisyhdistykset ja piirit järjestivät eri puolilla maata 520 lasten tai lasten ja vanhempien yhteistä musiikkikerhoa ja -leikkikoulua. Kerhojen lisäksi monet yhdistykset järjestävät lastenkonsertteja. Tietoa oman paikkakunnan tarjonnasta saa yhdistysten nettisivuilta: Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä minen on hyvä aloittaa 2 4 vuoden iässä. Jos eskarissa tai koulun alkaessa lapsella todetaan lukihäiriö, myös silloin kannattaa etsiä musiikkiharrastus. Mikä merkitys musiikkileikkikouluilla on lapsille? Muskari on hieno suomalainen ilmiö, jota kannattaa arvostaa. Vastaavaa ei maailmalta löydy. Muskarin toiminnan periaate, se, että se on leikkikoulu, on koko hienouden ydin. Vaikka muskarissa on opetussuunnitelma ja tavoitteet, olennaista lapsen näkökulmasta on se, että muskarissa leikitään. Siellä on kivaa! Tämä nostaa mielestäni muskarin HUOM! Esitykset ovat tilattavissa ympäri Suomen 18 Lapsemme 3/2013 muiden musiikin opetustapojen yläpuolelle. Lapset rakastavat oppimista ja he oppivat parhaiten, silloin kun heillä on hauskaa. Kaikille lapsille muskari ei sovi. Esimerkiksi hyvin vauhdikkaalle ja aktiiviselle lapselle, jonka tekemisiä joudutaan tunnilla jatkuvasti rajoittamaan ja kieltämään, muskari ei ole riemua tuottava paikka. Hyvin aralle lapselle muskari sopii siinä tapauksessa, että lapsi saa olla turvallisesti mukana, vaikka hän ei kertaakaan avaisi suutaan tai koskisi soittimeen. ESITYKSET PISPALASSA SYKSYLLÄ 2013 Klikkaa netissä: Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere, tiedustelut ja ryhmämyynti (03) Miten toivoisit musiikin kuuluvan jokaisen lapsen elämään? Jo sikiö kuulee, oppii ja muistaa musiikkia. Hän kuulee hyvin äidin laulun, jopa hyräilyn. Ajattelen, että jo ennen lapsen syntymää äidillä voisi olla joku laulu, jota hyräilemällä hän kertoisi iltaisin tulevalle vauvalleen, että on nukkumaanmenon aika. Toivoisin, että lapselle laulamisesta tulisi vanhemmille yksi lisätyökalu avuksi siihen, miten lapsen kanssa ollaan, häntä hoivataan, ilahdutetaan, lohdutetaan ja rauhoitetaan. SYYSKUU Mikä sull on jänönen? (yli 7-vuotiaille) su 8.9. klo (kantaesitys) to klo ti klo pe klo ke klo ja la klo LOKAKUU Marjamatka (yli 3-vuotiaille) to klo ja ti klo pe klo ke klo ja la klo ja to klo ma klo KUK-KUU! - vauvateatteria, 0-3-vuotiaille la klo (kantaesitys) to klo ja ke klo MARRASKUU KUK-KUU! - vauvateatteria, 0-3-vuotiaille pe klo pe klo ti klo ja la klo ke klo ti klo ja to klo ke klo la klo to klo ke klo ja la klo to klo ja JOULUKUU Jouluyö (yli 3-vuotiaille) su klo su klo ja ma klo ma klo ti klo la klo ja ke klo ja su klo to klo Aikataulumuutokset mahdollisia Kuulun siihen sukupolveen, jonka aikana kouluihin tuli uusi kummallinen oppiaine nimeltä ATK, automaattinen tietojenkäsittely. Ja sitä se kieltämättä olikin, tietojen käsittelyä luvun alun ATK oli jonkinlaista matematiikan ja taulukkolaskennan yhdistelmää, joka oli suurin piirtein yhtä kiehtovaa kuin sienien seksielämän seuraaminen. Moni kuitenkin innostui, semminkin kun jo tuolloin oli alkeellisia tietokonepelejä, jotka näyttivät häivähdyksen siitä maailmasta, jota tietokoneet voisivat olla, ellei opettaja olisi pilaamassa kaikkea. Tunneilla kirjoitettiin pieniä ohjelmia, joilla sai esimerkiksi näytön täyteen jotain symbolia. Vaikea oli uskoa olevansa vallankumouksen airut, kun tunnin lopussa sai mustan ruudun täyteen vihreitä j-kirjaimia. Juhuu! Mutta niin sitä vain oli vallankumouksellinen. Tai ne olivat, jotka aidosti innostuivat niistä j-kirjaimista. Minusta sellaiset nörtit olivat outoja, mutta ehkä he kestävät outoutensa, koska ovat nyt miljonäärejä toisin kuin minä. Nuorena aikuisena, 90-luvun alussa, tietokoneet tulivat elämään toden teolla. Nyt niillä saattoi jo tehdä muutakin kuin vihreitä j-kirjaimia. Silloin en enää ollut koulussa, joten kaikki täytyi opetella itse. Hyvä niin, koska sillä keinoin myös oppi. Koululla kun on tapana opettaa vääriä asioita vanhentunein metodein. Aateekoota oppimassa Vuosituhannen vaihteessa olin opettamassa lehden tekemistä parikymppisille nuorille. Se oli opettavaista aikaa, koska oppilaani eivät tietenkään tehneet, mitä pyysin heidän tekevän, vaan roikkuivat vastikään kukoistukseensa räjähtäneessä internetissä. Ei tarvinnut kuin kurkkia heidän selkänsä takana niin pääsi mukaan ihan uudenlaiseen maailmaan, sellaiseen, jossa alkoi olla kaikenlaisia hauskoja juttuja. Kun heiltä kysyi, mistä olivat löytäneet tuon tai tuon, tai miten osasivat tehdä tuon, niin vastaus oli, että no mää vaan vähän painelin noita nappeja ja tällainen tuli. Se oli modernia löytöretkeilyä. Ja taas kymmenen vuotta eteenpäin: omista lapsista vain kuopus ilmoitti oppineensa jotain koulun ATK:ssa ja sekin saattoi johtua siitä, että hän oletti minun toivovan sellaista vastausta - katsoi siis parhaaksi miellyttää isukkia. Muut kolme lasta kertoivat, etteivät ole oppineet ATK:ssa yhtään mitään. Se on saavutus, koska vanhin on sentään käynyt koulua jo yksitoista vuotta. Tämä tietenkin saattaa viitata siihen surulliseen mahdollisuuteen, etteivät lapsemme yksinkertaisesti opi mitään. Siksi kernaammin ajattelen - kuten vanhemmat nykyään tapaavat tehdä - että opetussuunnitelmassa on jotain vikaa. Esimerkiksi yläkoulussa on kuulemma opetettu moneen kertaan tekemään Windowsissa kansiota sekä hakemaan kuvia netistä, mitkä ovat taitoja, jotka keskimääräinen kolmevuotias osaa jopa kesken uhmakohtauksen. Myös on käyty läpi, miten Wordissä tallennetaan, mikä kieltämättä on tärkeä taito, mutta ei sen opetteluun kovin monta lukukautta kannata käyttää. Sen sijaan lapset ovat oppineet itsekseen kaikenlaista, kun ovat siirtyneet automaattisesta tietojenkäsittelystä tietojen omaehtoiseen hankkimiseen. Yksi on opetellut tekemään elokuvien erikoisefektejä sekä animoimaan. Toinen on opetellut nyrkkeilemään opetusvideoiden avulla, kolmas jääkiekkomaalivahdin elkeet ja neljäs soittamaan pianolla erilaisia biisejä. Kun sitten näiden jälkeen menee kouluun tekemään kansioita, ei ole ihme, jos tulee sellainen olo, että aikuiset ovat vähän erikoista porukkaa. Koulukin voisi ottaa opikseen. Vaikka niin, että kotiläksynä katsottaisiin Youtubesta matematiikkavideo ja tunnilla tehtäisiin tehtäviä opettajan avustuksella eikä päinvastoin kuten nykyään. Voi olla, että lapset edelleen katsoisivat hassuja kissavideoita mieluummin kuin laskentoelokuvia, mutta ehkä voisi edes kokeilla? Roope Lipasti Lapsemme 3/

11 Kor t myös ne ssä.mll. / kauppa 1-osaiset kortit: 10. Maikki Parkkila: Sinessä yön 11. Salli Parikka: Lapset ikkunassa ja tonttu Korttien koko: 115 x 165 mm Hinta: 12 e/10 kpl:een nippu. Lajitelmapaketit Malli 1-osaisen kortin taustasta. 2-osaiset kortit: 1. Osmo Omenamäki: Rauhallisen täyteläistä joulua 2. Sari Haapa: Jouluyö 3. Ulla Vehviläinen: Tähtikuvio kortin lajitelmana, numerot e/nippu kortin lajitelmana, numerot e/nippu. Lajitelmassa ei ole lo opainatusmah ollisuutta. Korttien koot: 105 x 210 mm, 115 x 165 mm ja 148 x 148 mm Hinta: 18 e/10 kpl:een nippu, sisältää kirjekuoret. Kaikki hinnat sisältävät alv:n 23 %. Malli 2-osaisen kortin sisäosasta. a. Korttien toisella sivulla kannen kuvasta himmeä painatus. Kaikissa korteissa toivotus: Hyvää Joulua ja nnellista Uutta Vuotta Ulla Vehviläinen: Kranssi hopeinen Hyvää Joulua -teksti Sari Haapa: Tontut Ulla Vehviläinen: Syli täynnä sy ämiä Anniina sokan as: Punatulkku kohopainatus Jaana Aalto: Joulupukki Päivi Mansikka-aho: Matkaanlähtö Tilauskortti Verkkokaupasta:.mll. /kauppa MLL:n lauspalvelusta: lauspalvelu mll. tai puhelimitse (arkisin 9 12) Tällä lauskor lla. Alle 160 e:n laukset 4 8 e/ laus (kirjeenä 4 e, pos pake na 8 e). Yli 160 e:n laukset ilman toimituskuluja. Yksityisasiakkaat: Verkkomaksu tai pos ennakko lausta noutaessa. Yritykset: Verkkomaksu, pos ennakko lausta noutaessa tai lasku. Toimitamme joulukor t kah en viikon kuluessa lauksen saapumisesta. Kaikissa korteissa vakiona terveh ysteks : Hyvää oulua ja nnellista Uu a Vuo a Halutessasi kor eihin yrityksen oman terveh ysteks n ja/tai lo on, lue lisää ja tee laus osoi eessa:.mll. / lo okor. MLL:n lauspalvelu, p (arkisin klo 9 12). Kortit myy ään 10 kpl:een nipuissa. Merkitse tilaamasi nippumäärä sarakkeeseen haluamasi kortin koh alle. Tilaajan nimi Y-tunnus (jos tilaajana yritys) Yhteyshenkilö Puhelin ja sähköposti Toimitusosoite osaisten lajitelma osaisten lajitelma 3 6 Laskutusosoite (jos tilaajana yritys) MLL maksaa postimaksun Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS 20 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

12 PIRKKO VARJO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Sisarus muuttaa kuviot Sisarukset ovat rikkaus, mutta he tuovat mukanaan myös kateutta ja kilpailua. Vanhemmat puolestaan elävät uudelleen omia kokemuksiaan sisaruudesta. E nsimmäisen lapsen syntymän vaikutuksesta vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perheen jäsenten muuttuviin rooleihin kirjoitetaan paljon. Toisen lapsen syntymä on kuitenkin tavattoman tärkeä asia perheessä, kun sisaruksen syntymä muuttaa perheen tuttuja kuvioita. Esikoisessa herää vahvoja tunteita, joiden kanssa vanhemmat saattavat välillä olla ymmällään. Siihen auttaa jos muistaa, millaista itsellä oli aikoinaan sisarusten kanssa, psykologian tohtori Mirja Malmberg sanoo. Vanhempien omat kokemukset sisarussuhteista siirtyvät tiedostamatta omiin lapsiin tai muihin läheisiin. Näiden suhteiden hyvät ja huonot muistot kulkevat mukana läpi elämän ja vaikuttavat sitä enemmän, mitä vähemmän niitä on päästy käsittelemään. Lapsi tuo mieleen suhteet omiin vanhempiin ja sisaruksiin. Ensimmäinen lapsi saa äidin oman äitisuhteen heräämään, toisen lapsen syntymä muistuttaa sisaruskilpailusta, Malmberg toteaa. Uuden lapsen tulo perheeseen aiheuttaa niin vanhemmissa kuin esikoisessa ristiriitaisia tunteita. Vanhemmat voivat pelätä, etteivät pysty rakastamaan uutta lasta yhtä paljon kuin esikoista, ja lapsi saattaa huolestua ykkösasemansa menetyksestä. Tulevaa - sinänsä luonnollista ja väistämätöntä - sisaruskateutta voi lieventää sillä, että vauvan tuloon suhtaudutaan maltillisesti ja esikoinen otetaan mukaan tarpeellisiin valmisteluihin. Esikoiselle huomiota Vauvan syntymän jälkeen esikoinen tarvitsee paljon äidin huomiota ja varmuutta siitä, että häntä rakastetaan yhtä paljon kuin ennen. Joissakin perheissä vanhemmat sopivat ennen synnytystä, että isä viettää enemmän aikaa esikoisen kanssa samalla, kun äiti keskittyy vauvaan. Voi kuitenkin olla, että esikoinen ilmaisee vahvasti haluavansa olla äidin kanssa ja tähän hänelle pitäisi myös järjestää mahdollisuuksia. Jos suinkin mahdollista, esikoisen kanssa pitäisi viettää kahdenkeskistä aikaa, johon kuuluu paljon arvostusta, rakkautta ja hellyyttä. Esikoiselle voi kertoa, että vauva tarvitsee paljon aikaa ja huomiota sekä äidin ja isän apua kaikessa, toisin kuin vanhempi lapsi uudessa roolissa isosiskona tai -veljenä. Jos sisarukselle kertoo, millainen hän oli vauvana, miten pieni ja avuton ja miten hyvin häntä hoidettiin, hän pystyy ehkä paremmin eläytymään vauvan tilanteeseen. Pääasia on, ettei lapsen rutiineissa tehdä mitään suuria muutoksia, jotta vanhempi lapsi ei kokisi menettävänsä jotain itselle tärkeää, kun vauva syntyy. Pois päiväkodista? Useimmat esikoiset ovat tottuneet viettämään aikaa päiväkodissa sillä välin, kun vanhemmat ovat töissä. Äidin jääminen äitiysvapaalle tuo esiin kysymyksen siitä, pitäisikö myös lapsen jäädä kotiin. Se on vähän kaksipiippuinen juttu, psykologi ja työnohjaaja Tuovi Keränen sanoo. Hänen mukaansa lapsen ikä vaikuttaa asiassa siten, että alle kolmivuotias voisi olla kokonaan kotona, eikä sen vanhempaakaan pitäisi viedä koko päiväksi hoitoon. Leikki-ikäiselle jokin kerho, jossa ollaan muutama tunti silloin tällöin, olisi paras ratkaisu. Tietysti myös äidin jaksaminen ja muu perhetilanne vaikuttavat. Vaikka esikoinen alkaa vauvan synnyttyä näyttää jo isolta, pitää muistaa, että hän on sama pikkulapsi kuin ennenkin. Välillä esikoinen voi olla innoissaan hoi- 22 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

13 Tilaa ksylitolipastillit Kateus ja keskinäinen kilpailu ei ole pelkästään negatiivista. päiväkotiin ja kouluun Kätevästi ja edullisesti netistä tamassa vauvaa äidin apuna ja välillä käyttäytyä itsekin kuin vauva. Tukiverkko auttaa Suomalainen kulttuuri ihannoi vahvoja ja uupumattomia naisia, jotka synnyttävät työn lomassa eivätkä anna sen juuri hidastaa muuta elämää. Nykyajan superäiti viimeistelee äitiysvapaalla väitöskirjan, sisustaa lakkaamatta kaunista kotiaan ja käyttää lapsellaan vain kestovaippoja. Vanhemmuutta ei kannata suorittaa. Monet nuoret pelkäävät vanhemmuuden vastuuta, mutta oikeasti siitä voisi nauttia, Tuovi Keränen sanoo. Viimeistään toisen lapsen synnyttyä perheen tukiverkon on aika päästä ojentamaan auttavaa kättään. Kaikki saatavilla oleva apu kannattaa ottaa vastaan, vaikka isovanhempien tai tätien kasvatuskäsitykset eivät kävisikään täysin yksiin omien kanssa. Lapsella on nyt ainutlaatuinen ja pitkälle kantava tilaisuus luoda kiintymyssuhteita useisiin aikuisiin. Tukiverkon merkitys korostuu, jos uusi perheenjäsen osoittautuu erityisen vaativaksi, esimerkiksi koliikin tai jonkin muun vaivan takia. Hyvä, paha sisaruskateus Sisarussuhteisiin kuuluu aina kaiken toveruuden lisäksi kateutta ja keskinäistä kilpailua. Ne eivät ole pelkästään negatiivisia tunteita, vaan ne auttavat myös elämässä tärkeiden taitojen oppimisessa. Lapsi oppii jakamisen tärkeyden, hän on samalla viivalla ikätoveriensa kanssa. Lapsi, joka on käynyt läpi normaalin sisaruskilpailun, voi saada siitä teihinsa. Sisarusten apu tai liittolaisuus auttaa myös itsenäistymään. Kateus ja hyvä kilpailu ovat positiivisia kannustimia, jos haluaa pyrkiä samaan, mitä sisaruksessa kadehtii, Malmberg sanoo. Poikkeuksellisen traumaattiseksi koetusta kilpailusta ja kateudesta voi muodostua lapselle taakka, joka vielä aikuisenakin vaikeuttaa ihmissuhteita niin yksityiselämässä kuin työelämässä. Tarkkana oikeudenmukaisuudesta Vanhempien ei pidä ruokkia sisarusten välistä kateutta. Lapsia täytyy kohdella oikeudenmukaisesti. On huolehdittava siitä, että kukin lapsi saa vuorollaan lahjoja ja muita huomionosoituksia. Lapsia ei myöskään pidä vertailla keskenään. Kateutta ilmaiseva lapsi ei ole tuhma eikä huono, eikä negatiivisia tunteita pidä yrittää poistaa, Keränen toteaa. Vanhemmille lasten oikeudenmukainen kohtelu voi olla vaikeaa, jos kaikki lapset eivät tunnu yhtä rakkailta. Se lapsista, joka muistuttaa eniten vanhempaa itseään, ärsyttää usein eniten. Uusperheessä omat lapset tuntuvat ainakin aluksi rakkaammilta kuin puolison jälkikasvu. Uusperhekuviot ovat tosi monimutkaisia ja aikuisten on oltava tarkkana oikeudenmukaisuudesta. Tämä koskee myös isovanhempia: jos perheen yhdelle lapselle annetaan jotain, toisenkin on saatava vuorostaan, Keränen sanoo. Toinen lapsi ei lisää eroriskiä Ensimmäisen lapsen odotusaika on usein onnellista, parisuhdetta vahvistavaa aikaa. Lapsen syntymän jälkeen tunnelma saattaa kiristyä. Jos esikoisen kanssa on ollut hankalaa, toisen lapsen hankkiminen voi tuntua uhkayritykseltä. On kuitenkin lohdullista tietää, että tutkimusten perusteella yksilapsiset parit eroavat herkemmin kuin parit, joilla on useampia lapsia. Sisaruksen syntyessä vanhemmuuttakin on jo ehditty harjoitella, ja uusi sisarussuhde rikastuttaa koko perhettä. Vanhempien on hyvä järjestää silloin tällöin kahdenkeskistä aikaa ja olla toisistaan kiinnostuneita muutenkin kuin isänä tai äitinä. Lapsiperheessä elämä kuitenkin väistämättä pyörii paljolti lasten ja heidän tarpeidensa tahdissa. Perhearjen keskellä on hyvä muistaa, että muissa perheissä koetaan aivan samoja iloja ja murheita. Täydellisiä perheitä ei ole, Keränen painottaa. Lähteenä käytetty myös Taina Laajasalon ja Silja Salmen teosta Kun kolmesta tulee neljä. Atena Kustannus Oy Yhden lapsen Läkerol Dents -ksylitolipastillit maksavat koko päiväkotivuoden tai koulun lukuvuoden aikana (210 päivää) alle 8 euroa, kun aterian jälkeen nautitaan 2 ksylitolipastillia päivittäin. Pastilliannostelijan avulla pastillien jako sujuu helposti ja hygieenisesti. Hampaiden harjaus aina aamuin illoin ja ksylitoli aterian jälkeen - ne ovat fiksu tapa. Voit soittaa myös maksuttomaan tilauspalveluumme, numeroon Lapsemme 3/2013 Cloetta tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Metsän koulu Koko metsä opettaa poluillansa kulkijaa: Tuuli laulaa laulutunnin, puro tanssii tanssitunnin, sammalpatja painitunnin, marjamätäs ruokatunnin. Kello Kaksitoista Kun seison selkä aurinkoa päin pohjoisen kanssa olen nenäkkäin, on itä oikealla ja länsi vasemmalla ja etelä jää taakse näin, kun seison selkä aurinkoa päin kello kaksitoista. Opit heinän huiskutuksen, kaislikkojen kuiskutuksen, kallioiden kuminaa, suuren metsän huminaa. Hannele Huovi, Tammen kultainen lastenrunokirja L. G. Sjöholmin mukaan suom. Kirsi Kunnas, Kuka on nähnyt tuulen, Runoja ja satuja maailmalta, WSOY Ihme ja kumma Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Marjatta Pokela Pirkko Koskimies, Ihme ja kumma, Lasten tutut suosikit, F-Kustannus, Metsä Poluilla sihisee, pensaissa suhisee, metsä elämää kihisee, kuhisee. Silmät pidä auki siellä, kuljet monen ihmeen tiellä. Tittamari Marttinen, Maailmanpyörässä, Runoja ja loruja. Kirjapaja Lasten kanssa liikkumassa

15 KARI KAUPPINEN KUVAT JERE LAUHA Tieto löytyy Linnea Uotila (vas.), Seela Pirskanen ja Sini Häyrinen oppitunnilla. Laite itsessään ei ole enää merkitsevä tekijä oppilaille vaan se, mitä sillä voi tehdä. Tekniikka ei siis ohjaa elämää. tabletilta Valtaosa oppilaista tarttuu koulussa edelleen kirjoihin. Tietotekniikka on kuitenkin kasvava osa opetusta. Mikkelissä opiskellaan tableteilla. Kalle Husu (vas.) ja Iiro Pekonen tykkäävät tablettien käytöstä: asioiden tekeminen on mielenkiintoisempaa ja mukavampaa kuin vielä kolmannella luokalla. L ukuvuoden toinen koulupäivä on alkanut mikkeliläisen Rantakylän yhtenäiskoulun viidennellä luokalla. Oppilaat istuvat sohvilla, tyynyjen päällä, osa käytävän lattialla. Kaikilla on tabletit käsissään. Oppilailla on yksi tunti aikaa tehdä ryhmissä, pareittain tai yksin kesäkuulumisistaan video. Luokanopettaja Mari Muinonen seuraa tilannetta sivusta, ja neuvoo tarvittaessa. Koulupäivä on tälle luokalle tyypillinen, sillä viime lukukaudella oppilaat suorittivat opintonsa lähes yksinomaan tabletin avulla. Vain englannissa ja matematiikassa käytettiin perinteistä kirjaa. Tablettia on käytetty jopa liikunnassa ja käsitöissä. Oppilas työstää ja tuottaa itse materiaalia. Tarvittaessa oppikirjoja on hyödynnetty lähdeteoksina. Tiedon löytyminen on nyt enemmän oppilaan vastuulla. Sellaistahan se on työelämässäkin, sanoo Muinonen. Jos ei tiedä jotakin, on aktiivisesti etsittävä itse; kukaan ei sitä tietoa tuo. Kun oppilas lähtee koulusta pois, tavoitteena on tietysti se, että hän osaisi ajatella itse. Se on tärkein taito, jonka täällä voi antaa. Mikkeliläisluokka oli Suomessa ensimmäisten joukossa näin laajassa tablettiopetuksessa, mutta nyt vastaavalla metodilla opiskelee jo kymmeniä luokkia. Valtaosassa kouluja ja luokkia käytetään vielä kirjoja pääasiallisena oppimateriaalina. Oppilas tarvitsee tietotekniikkaa Opetusteknologia koulun arjessa -raportin mukaan tyypillisimpiä tietotekniikan opetuskäyttöön liittyviä esteitä ovat opettajien ajanpuute, digitaalisen oppivälineistön vähäisyys sekä opettajien tietoteknisten taitojen puutteellisuus. Se on aika paha oppilaille, jos opettaja ei käytä teknologiaa eikä halua oppia käyttämään sitä, sillä oppilaat kuitenkin tarvitsevat sitä omassa työelämässään vuoden kuluttua. Nykylapset ovat aina olleet sosiaalisessa mediassa, sanoo Rantakylän yhtenäiskoulun opettaja Mari Muinonen. Raportti toteaa, että opettajan pitäisi olla mukana, kun pedagogisia järjestelmiä hankitaan, sillä hän on opetuksen paras asiantuntija. Valitettavan usein opettajat eivät osallistu tietotekniikan hankintaan. Pahimmassa tapauksessa teknisesti onnistunut hankinta jää kokonaan hyödyntämättä. Muita jarruja tietotekniikan hyödyntämisessä on langattomien verkkojen paikoin heikko taso tai se, ettei niitä ole lainkaan oppilaitoksissa. Koulunsa rehtorille Muinonen antaa kiitosta, sillä esimiehen tuki on tärkeää, jotta opetuksen voi järjestää aiempaa poikkeavalla tavalla. Opettajien koulutukseen pitää panostaa. Parin päivän koulutus ei riitä, vaan opettajan pitää itse elää teknologian kanssa. Suomessa puuttuu aikaa ja rahaa Mikkeliläinen luokka on yksi kehityksen kärjessä olevista, sillä pääsääntöisesti tietotekniikan hyödyntäminen suomalaiskouluissa on kansainvälisesti vertaillen jäljessä. Pedagogisesti osaaminen on huippuluokkaa, mutta ajalliset ja rahalliset resurssit ovat Suomessa pienemmät kuin monessa muussa maassa. Aikaa ja rahaa opettajien koulutukseen ei ole riittävästi, ei myöskään riittävää budjettia laitteiden hankintaan. Mikkelin oppilaiden huoltajia on koko ajan pidetty ajan tasalla lasten uudenlaisesta koulunkäyntimallista ja heille on kerrottu, miten opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Nuorisotutkimusseuran tutkija Tomi Kiilakoski rauhoittelee, että sosiaalista mediaa ja sitä että nuoret käyttävät konita jatkuvasti, ei pidä pelätä. Ei pidä paikkaansa, että nuoret menisivät pilalle ja eristäytyisivät. Ei se ole pelkästään koneiden käyttöä vaan keskustelua, osa arkielämää, ei siinä olla yksin. Mutta kaikkea ei kone siis korvaa. Perusopetuksessahan on kysymys oppiaineitten lisäksi myös tuen saamisesta ja yhteisöllisyydestä. Aikuisen tarve on myös iso. Läsnäolo, välittäminen ja syli ovat asioita, jotka vaativat turvallista aikuista, sanoo Kiilakoski. Ehkä jopa enemmän nykyisin, samaan aikaan, kun koneiden käyttö lisääntyy. Tällaista viestiä tulee opettajilta ja nuorisotyöntekijöiltä. 28 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

16 Läksyjen teko on hauskaa Kesälomamateriaalia syntyy oppilailta nopeasti. Tunnin aikana valmistuu parin minuutin videoita, joissa pitää käyttää omaa ääntä. Lopulta videot ladataan YouTubeen. Tekijänoikeuksista nämä vuotiaat oppilaat pitävät myös huolen, eivätkä julkaise mitään toisen omaa. Jo tässä yhden tunnin työssä näyttäytyy se malli, jota Mari Muinonen käyttää muillakin tunneilla. Yhtä aikaa käsitellään eri oppiaineiden asioita. Kesästä kertovalla videolla on myös tärkeä informaatioarvo. On mielenkiintoista nähdä, mitä sieltä nousee pinnalle, mitkä ovat olleet oppilaille tärkeitä asioita lomalla ja millä sanoo. Oppilaat käyttävät laitteita jo tottuneesti. He ovat käytännössä aina eläneet läppäreiden, älypuhelinten ja sosiaalisen median kautta. Iiro Pekonen on yksi teknologiaan tyytyväisistä. Tabletin avulla läksyt ja tehtävät ovat hauskempia. Joskus tulee tehtyä läksyjä kolmekin tuntia, kun nämä projektit ovat niin kivoja, sanoo Pekonen. Mobiililaite aktivoi Kuten Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tuottamassa selvityksessä Opetusteknologia koulun arjessa sanotaan: tieto on muuttunut myös selkeästi visuaalisempaan muotoon. Monelle nuorelle videokerronta on kirjoitettua tekstiä luontevampi tapa vastaanottaa ja tuottaa tietoa. Keskeistä on, että oppilas osaa käsitellä tietoa eri muodoissa visuaalisena, kirjoitettuna, numeerisena, kuultuna tai useimmiten näiden yhdistelmänä. Oppilaat haluavat tallentaa kuvina paljon asioita. He myös tutkivat, etsivät, kaivavat ja kokeilevat. Jatkuvassa käytössä oleva mobiililaite ei ole passivoinut heitä vaan ennemminkin aktivoinut, selvittää Muinonen. Opetusteknologia koulun arjessa -raportissa on todettu sama asia. Kun sisältöä tuottaa valitsemalla itse aiheet ja näkökulmat, oppilaiden halu tuottaa materiaalia itse lisääntyy. Samoin lisääntyy myös kyky tehdä päätöksiä ja itsenäisiä ratkaisuja. Se, missä työtä tehdään, ei ole enää merkityksellistä. Läksyjä tehdään esimerkiksi koulubussia odotellessa tai matkalla kotiin. Rantakylän yhtenäiskoulun rehtori Eija Tynkkynen ei näe, etteikö tietotekniikan hyödyntäminen sopisi kaikkiin aineisiin, mutta se ei tietenkään voi olla ainoa tapa opettaa. Esimerkiksi liikunnassa voidaan kuvata oppilaan hypyt ja katsoa, millainen on oikea tapa tehdä suoritus. Samalla tavalla voidaan kuvata käsitöiden eri vaiheet koneella, mutta se ei korvaa sitä, että itse tekee, kokee ja näkee, sanoo Tynkkynen. Tällä hän viittaa myös siihen, että metsään pitää mennä kokeakseen tuoksut ja äänet, koneelta ei kaikkea voi kokea aidosti. Myös oikean kirjan lukemista tarvitaan. Se vaatii toisenlaista keskittymistä kuin koneella olo. Se kehittää pitkäjänteisyyttä, sanoo Tynkkynen. Yhtä aikaa monta ainetta Mari Muinonen kiittää opetussuunnitelmaa siitä, ettei se kahlehdi erilaisia tapoja opettaa, kunhan opetussuunnitelman vaatimat asiat käydään läpi. Esimerkki tyypillisestä koulupäivästä luokkahuoneen ulkopuolella on retki kaupungin keskellä olevalle luonnonsuojelualueelle, jossa on vanha kartano ja mylly. Päivän aikana yhteen nivoutuvat oppiaineista muun muassa biologia, maantieto, ympäristöoppi, historia ja liikunta. Oppilaat tekivät virtuaalikasviota. Ottivat kuvia kasveista, etsivät niistä tietoja netistä ja tallensivat ne tablettiin. Idea on sama kuin nykyoppilaiden isovanhemmilla, jotka tekivät kouluaikoinaan kasviota keräämällä ja kuivattamalla oikeita kasveja. Lisäksi puhuttiin siitä, mikä tämä alue on ollut, miksi tällainen kartano on rakennettu. Täällä oli myös maalattujen kivien näyttely ja myöhemmin maalasimme itse kiviä. Oppilaat tekivät retkipäiväkirjaa valo- ja videokuvaamalla. Mittasimme myös kulkemamme matkat tablettien gps-ominaisuuksilla. Koululta kertyy kuutisen kilometriä retkipaikalle. Siinä konkretisoituu se, mitä tarkoittaa, kun poljetaan kuusi kilometriä. Muinonen kertoo, että retkipäiviin on osallistunut myös toipilaana olleita oppilaita. Heihin on otettu Skype-yhteys, ja he ovat voineet sillä tavalla olla mukana. Tablettiopetus mahdollistaa valtavan määrän elämyksiä. Mikkeliläinen vapaan sivistystyön oppilaitos Otavan Opisto on kehittänyt ja kokeillut erilaisia opetusmalleja. Elämykset painuvat mieleen. Todennäköisesti jokainen muistaa hyviä ja huonoja hetkiä elämästään kaukaakin, niitä jotka ovat herättäneet tunteita, sanoo lehtori Heikki Koponen. Ja kuten mikkeliläiset viidennen luokan oppilaat sanovat: Kesälläkin täällä meidän omalla suljetulla sivustolla käytiin keskustelua, ja kouluvuoden aikana siellä kysellään esimerkiksi läksyistä. Se on lisännyt yhteisöllisyyttä. Syysarpajaiset joka viides arpa voittaa! Lunastamalla syysarvat juuri Sinä voit voittaa jonkun upeista palkinnoista. Samalla tuet MLL:n valtakunnallista työtä. Ohjeet syysarvan lunastamiseksi löydät arvan kääntöpuolelta. Raaputa ja katso mitä olet voittanut. Hyvää arpaonnea! Voit ostaa syysarvan myös kännykällä. Lähetä tekstiviesti MLL numeroon 16499, saat paluuviestinä arvan tiedot puhelimeesi. Arvan hinta 5 e. Arpojen lunastaminen on täysin vapaaehtoista. Jos et halua lunastaa arpoja, niitä ei tarvitse palauttaa. NORDEA FI MLL/Syysarpa SBH-Yhtiöt Oy Katso viitenumero lehden takasivun osoitekentästä 30 Lapsemme 3/2013

17 ANNI-ELINA KARVONEN KUVA COLOURBOX Puutu ja puolusta B ussissa istuu lapsi, jolle vastapäätä istuva aikuinen alkaa puhua rumasti, koska hän ei puhu suomea. Kadulla pienelle tytölle huudellaan ilkeyksiä, koska hän on tummaihoinen. Lapsesi kertoo, että hänen koulussaan olevaa maahanmuuttajataustaista lasta tönitään eikä oteta kaverijuttuihin mukaan. Näin siksi, että hän pukeutuu toisin kuin suurin osa muista. Mitä sinä teet? Rasistinen käyttäytyminen pelottaa, vahingoittaa ja loukkaa lasta. Aikuisen pitää puuttua siihen aina. Tilanteet, joissa huomaa lapsen joutuvan rasismin kohteeksi, tulevat usein kohdalle yllättäen ja nopeasti. Joskus voi myös tuntua, ettei uskalla mennä väliin, koska pelkää itsekin joutuvansa aggressiivisen käytöksen kohteeksi. Aina ei edes tiedä, mitä pitäisi tehdä. Aikuisen on ehdottomasti puututtava asiaan. Uhkaava tilanne pelottaa lasta vielä enemmän kuin aikuista, eikä lapsella ole välineitä suojautua siltä, sanoo rasismin vastaisen työn asiantuntija Laura Kyntölä Pelastakaa Lapset ry:stä. Jos joku käyttäytyy rasistisesti lasta kohtaan julkisella paikalla, häirikölle pitää selkeästi sanoa, ettei hänen käyttäytymisensä ole hyväksyttävää. Lisäksi lasta pitää auttaa, esimerkiksi asettumalla hänen lähelleen suojaksi ja varmistamalla, että hän pääsee jatkamaan matkaansa turvallisesti. Lapselta pitää myös kysyä, onko hän kunnossa ja onko hänellä joku, jolle voi kertoa kokemastaan. Vaikeneminen on signaali hyväksymisestä. Jos tilanne on hyvin uhkaava, kannattaa pyytää tueksi muita paikalla olevia aikuisia. Lapsen pitää kokea, että häirikkö on käyttäytynyt väärin ja muut eivät hänen käytöstään hyväksy. Jäävuoren huippu Laura Kyntölän mielestä katuhuutelut ovat jäävuoren huippu monimutkaisesta lapsiin kohdistuvasta rasismi-ilmiöstä Suomessa. Monet lapset kohtaavat etnisen taustansa vuoksi vaikeammin havaittavaa ja hiljaisempaa arjen rasismia, joka vaikuttaa elämään jatkuvasti. Se voi olla bussin oven sulkemista lapsen edestä, kaupan myyjän puhumattomuutta myyntitilanteessa tai vaikkapa sitä, ettei aikuinen usko lapsen kertomaa todeksi. Aina ei ole helppo sanoa, onko kyseessä rasismi vai ei, mutta lapset ovat herkkiä poimimaan signaaleja ympäriltään. Jos näihin tilanteisiin ei kukaan koskaan puutu, se viestii lapselle, että lapsi tekee itse jotain väärin, Kyntölä sanoo. Miksi en kelpaa? Rasismia on esimerkiksi etniseen taustaan liittyvä haukkuminen, pilkkaaminen, syrjiminen ja uhkailu. Lapsi voi joutua kokemaan sitä lähes missä ja mihin aikaan tahansa. Erityisen haavoittavaa se on siksi, että pieni lapsi ei itse ymmärrä, mistä on kysymys ja miksi häntä loukataan. Rasismi vahingoittaa lasta. Esimerkiksi rasistinen nimittely, huomiotta jättäminen ja kaikenlainen syrjiminen nakertaa lapsen itsetuntoa ja hän kokee, ettei kelpaa tai ole hyväksytty, Kyntölä sanoo. Vaarana on, että rasismista tulee arkipäiväistä käyttäytymistä, johon turtuu. Silloin sitä ei enää mielletä epänormaaliksi eikä siihen välttämättä puututa. Jos lapsi kerta toisensa jälkeen huomaa, etteivät aikuiset puutu tai usko, mitä hän kertoo, lapsi voi lakata puhumasta aiheesta. Hän voi eristäytyä ja sulkeutua. Pahimmassa tapauksessa eristäytymiskierre johtaa syrjäytymiseen. Aikuisen tehtävänä on suojella lasta. Jos lapsi kertoo nähneensä tai itse kohdanneensa rasistista käytöstä kuuntele lasta ja ota lapsen kertoma asia todesta älä vähättele tai sivuuta lapsen kokemusta kerro, että rasismia kohdannut lapsi ei ole tehnyt mitään väärää eikä ole syyllinen tapahtuneeseen sano lapselle, että hän on toiminut oikein, kun on kertonut asiasta aikuiselle kerro, että olet yhteydessä kouluun, jos kysymyksessä on koululainen. Kun ei pääse pakoon Kyntölän mukaan kouluissa tilanne on pääasiallisesti hyvä. Lapset sopeutuvat hyvin erilaisista taustoista tuleviin luokkatovereihinsa, eivätkä he lähtökohtaisesti erottele toisiaan esimerkiksi ihonvärin tai äidinkielen mukaan. Silti kouluissakin on rasismia. Rasismi koulussa on lapselle raskasta siksikin, että toisin kuin muilta julkisilta paikoilta, koulusta lapsi ei pääse pakoon. Hänen on käytävä koulupäivänsä loppuun haukkumisesta huolimatta. Tilannetta sivusta seuraavien aikuisten voi olla välillä hankala erottaa lasten nahisteluissa ja leikeissä esiintyviä rasistisia piirteitä. Opettajien olisi tärkeä muistaa, että esimerkiksi vitsit voivat loukata. On oltava tarkka siitä, että rasistinen puhe, olipa se sitten tarkoitettu huumoriksi tai ei, vahvistaa aina sen kaltaista kielenkäyttöä koulussa, Kyntölä kertoo. Hän kehottaakin opettajia puhumaan rasismista yleisesti, koko luokan kesken. Se viestii lapsille, että rasismi koskettaa koko ryhmää, ei vain rasismin kohteeksi joutunutta tai rasistisesti käyttäytyvää. Rasismin kohteeksi joutunutta lasta ei saa nostaa jalustalle ja näin korostaa hänen erilaisuuttaan. Uhriviitan asettaminen lapsen harteille voi olla lapselle yhtä lamaannuttavaa kuin itse rasismi. Monet lapset joutuvat rasistisen käytöksen kohteeksi koulussa, kadulla ja vieläpä kotonaan netissä. Netissä rasismi on usein erityisen kovasanaista ja julmaa, koska useimmat ovat siellä nimimerkin suojissa. Solvausten ja uhkailun lisäksi lapsi voi joutua ison ryhmän tekemän nettihyökkäyksen kohteeksi. Kyntölä sanoo, että aikuiset suhtautuvat netissä tapahtuvaan rasismiin usein vähätellen, ikään kuin siellä tapahtuva haukkuminen ja uhkailu ei olisi ahdistavaa tai pelottavaa. Moni ei edes miellä kaikki maahanmuuttajat ovat sellaisia -tyyppistä nettikeskustelua rasismiksi. Rasistinen puhe on arkipäiväistynyt. Älä vähättele Lapselle on erittäin rankkaa ja pelottavaa, jos häntä nimittelevä ja uhkaileva ihminen on aikuinen, tuntematon bussissa tai tuttu auktoriteetti. Jos aikuinen toistuvasti vähättelee lasta tai hänen kertomaansa, lapsi ei ehkä uskalla kertoa kokemastaan kenellekään. Hän voi pelätä, ettei häntä uskota, eivätkä tilanteet ole todellisia. Hän voi ajatella, että kertominen pahentaa asiaa. Mitä voi tehdä silloin, jos lapsi kertoo vanhemmilleen, että hänen luokallaan olevaa luokkakaveria kiusataan hänen etnisen taustansa vuoksi? Vaikka tilanteeseen voi tuntua hankalalta puuttua, sitä ei kuitenkaan saa ohittaa. Kyntölä neuvoo vanhempia ottamaan yhteyttä kouluun, jotta asiaa ryhdytään selvittämään. Vaikeneminen on signaali hyväksymisestä, Kyntölä muistuttaa. 32 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

18 Tee hyvä ostos! Kuva kirjasta Iloinen orkesteri. Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Plim plimistä rokkariksi Kuvat: Tomi Nuotsalo Ostamalla MLL-tuo een tuet työtä ko maan lasten hyväksi. Ko pihalla-malliston hauskat kuvat on suunnitellut PaaPii esi nin perustaja, muotoilija Anniina sokan as. Tuo eita on myynnissä rajoite u erä. Toimi he Ko pihalla-penaali ko mainen 100 % puuvillaa 20 e Sukka- ja tumppuse 80 % luomupuuvillaa 17 % polyamidi 3 % elastaani 10 e Kan askassi 100 % Reilun kaupan puuvillaa vihreä 6 e Heijas met hevonen tai koira ko mainen 4 e Kerhokassit 100 % Reilun kaupan puuvillaa hevonen ja koira 5 e Marion Billet: SOITTIMIA. Tammi Gareth & Katherine Lucas (kuvitus), Sam Taplin (teksti): ILOINEN ORKESTERI. Suom. Sirja Kunelius. Karisto Muutama vuosi sitten laulukirjat alkoivat muistuttaa kuvakirjoja. Nyt ovat muodissa kirjaan liitetyt soittolaitteet. Ja hauskaa että ovat: taaperot nauttivat, kun saavat sivulla olevaa nappia painamalla aikaan äänen, kuten Billet n Soittimia-kirjassa. Patterilaite on paksusivuisen kirjan sisässä, ja äänen saa päälle ja pois. Pikku kirjaa hallitsee iloinen kuvitus, ja tekstiä on vain kuuden soittimen nimet. Lucasien ja Taplinin Iloinen orkesteri -kuvakirjassa painonapit ovat kirjan sivussa kasetissa ja niillä saa kuuluviin soitinryhmät, kuten jouset tai vasket. Soittimet näkyvät kuvissa, joissa innokkaat eläimet matkaavat konserttiin. Teksti kuvailee instrumenttien ääniä, mutta ääninäytteistä yksittäisiä soittimia ei erota ja jousisoitinten joukkoon on lipsahtanut harppu! Riina Katajavuori & Salla Savolainen: PENTTI JA KITARA. Tammi Soittokärpäsen puremalle sopii pieneksi tietopaketiksi Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen kuvakirja Pentti ja kitara. Sen päähenkilö Pentti ihailee Jaska-setää, joka on rokkimiehiä, ja hän myös kadehtii ihailua soitollaan keräävää Eeli-serkkua. Niinpä Penttikin haluaa kitaran. Onneksi vanhemmilla on halua ja varaa ostaa akustinen soitin, ja myöhemmin hieno sähköpeli, kun Penttikin tajuaa olevansa rokkityyppi. Oman lajin löydyttyä musiikki vie pojan niin mennessään, että jopa läksyt tahtovat unohtua. Harrastuksen alun yksityistunteineen Katajavuori kuvaa kaikkiaankin aika ruusuiseksi, mutta säröä ja pientä kritiikkiä syntyy, kun Pentin on aika pyrkiä musiikkiopistoon opettajissa ja asenteissa on eroja jo valintavaiheessa. Salla Savolainen dokumentoi tarkkaan miljöitä ja soittimia, mutta kuvissa on myös hersyviä ja hellyttäviä ilmeitä, pettymyksen kyyneliä ja yhdessäolon iloa. Hauskoja ovat esilehtien ihmiskasvoiset plektrat, joissa esiintyvät niin Pentti, Jimi Hendrix kuin mummokin. Plektra on väline, jota käytetään kielisoittimen kielten näppäilemiseen. Musiikki on kaikkien yhteinen kieli. Mutta siinä missä vauvalle riittää yksittäinen ääni, leikki-ikäinen haluaa laulaa ja koululainen ryhtyä kitaratähdeksi. Soili Perkiö (toim.): SOIVA LAULUKIRJA. Kuvitus Terese Bast. Tammi Satu Sopanen & Markku Kaikkonen: REISSUTUNTI. Kuvitus Nadja Sarell. Otava Laitteet tulevat avuksi myös silloin, jos yhdessä laulaminen kotona, päiväkodissa tai koulussa on jäänyt vähälle. Soili Perkiö on koonnut 50 suomalaista lastenlaulua Soivaan laulukirjaan, jonka soittolaitteessa on melodia joka lauluun. Laitteeseen on hyvät ohjeet, ja pianon säestyksellä sujuvat vanhat tutut Pienestä nokipojasta Piippolan vaariin, mutta uudetkin laulut oppii helposti, kun kuuntelee ja laulaa mukana. Perkiö muistuttaa, että laulaminen antaa väylän tunteisiin ja lisää sosiaalisia taitoja. Terese Bastin hyväntuulinen kuvitus tarjoaa visuaalisia elämyksiä. Satu Sopasen ja Markku Kaikkosen väljästi matkaaiheinen laulukirja Reissutunti, jonka on kuvittanut Nadja Sarell, sisältää cd-levyn. Levy sopii paitsi opetteluun myös musiikista nauttimiseen, sillä esiintyjät ovat tasokkaita ja sovituksissa juhlitaan rytmeillä ja eri maanosien vaikutteilla: herkullisia ovat esim. Matti Laitisen Reissureggae ja afrikkalainen sävelmä Izakazoomba. Kirjan lauluissa on vanhoja ja uusia, ja matkaa tekevät ihmiset ja eläimet aina avaruuteen asti. Tunnelmatkin vaihtelevat riemusta kiukkuun. Monipuolinen kulttuuripaketti sisältää lisäksi loruja ja arvoituksia, ja moniin lauluihin on kuvitetut rytmitystai leikkiohjeet. Lapsemme 3/

19 Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo ELOKUVAT Ooppera Näyttelyt Kuvat Aurea Tanttu Sarjakuva tutkii maailmaa P aperille ilmestyy erilaisia ruutuja: tasakokoisia, viivottimella piirrettyjä tai erimuotoisia, vapaalla kädellä piirrettyjä. Ruutuihin ilmestyy olentoja: ihmisiä, eläimiä tai kirjaimia, joilla on raajat lähes mitä vain. Viimein olennot alkavat ajatella tai sanoa jotain, kun ruutuihin ilmestyy kuplia, joissa on tekstiä ja erilaisia symboleita. Ollaan sarjakuvakurssilla, jossa koululaiset tekevät ensimmäisiä strippejään. 10-vuotiaan Hertta Hakkolan viivoista hahmottuu koira, joka seikkailee ruudusta toiseen. Välillä koiralla on hämmästynyt ilme isoine, pyöreine silmineen, välillä taas koira on äkäinen, kulmakarvat jyrkässä mutkassa. Hertta on osallistunut vuoden ajan Sarjakuvakeskuksen viikoittaiseen työpajaan Helsingin Arabiassa. Sarjakuvan tekemisessä parasta on se, että oppii koko ajan lisää. Vaikeinta on, jos ei keksi uusia ideoita, kertoo Hertta. Hertta on aloittanut sarjakuvien piirtämisen jo 6-vuotiaana kotona. Sarjakuvakeskuksen kurssilla opettajat auttavat kertomaan tarinoita sarjakuvan kautta. Välillä mennään ulos etsimään inspiraatiota ympäristöstä, välillä opetellaan piirtämään tunnetiloja ilmekarttojen avulla. Piirustustaito ei ole välttämätöntä Sarjakuvakeskus on Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä sarjakuva-alan monitoimipaikka, joka järjestää alan kursseja lapsille ja aikuisille. Kursseilla opetellaan sarjakuvailmaisun perusteita, kuten perspektiiviä, hahmoja ja käsikirjoittamista. Toiminta on tavoitteellista ja etenevää, ja aloittamaan pääsee esikouluiästä lähtien. Yhteisöllisyys on eräs sarjakuvakurssiemme periaatteista. Sarjakuva ei ole vaikeaa, sillä onnistuakseen ei tarvitse olla mestaripiirtäjä, kertoo Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kalle Hakkola. Sarjakuvakeskuksen työpajassa on mahdollisuus käyttää ammattitasoisia välineitä: hyviä kyniä ja tusseja, paperileikkuria ja valopöytää. Välillä askarrellaan kolmiuloitteisia hahmoja muovailuvahasta tai tehdään omia sarjakuvalehtiä. On tärkeää, että kynissä on hyvä pigmentti, josta tulee tasainen jälki. Paperiksi käy normaali kopiopaperi, neuvoo Hertta. Sarjakuvan tekeminen kiinnostaa sekä tyttöjä että poikia, ja harrastus kehittää taitoja monipuolisesti. Hertta Hakkolan mielestä sarjakuvan piirtämisessä parasta on jatkuva oppiminen. Itseilmaisua ja maailman tutkimista Sarjakuvakeskus tekee paljon yhteistyötä koulujen ja kirjastojen kanssa ja monimuotoista sarjakuvaa pidetään mainiona opetuksen välineenä. Hertan koulussa sarjakuvaa tehdään kuvaamataidon tunnilla, ja se on suosittu oppiaine niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa. Sarjakuva sopii hyvin itseilmaisuun, ja siinä pitää miettiä myös ympäröivää maailmaa. Nuorten kanssa mennään usein ulos opetustilasta ja tehdään tarinoita isosti, hauskasti ja nopeasti, kertoo Kalle Hakkola. Hertan sarjakuvasuosikit ovat perinteisiä: Aku Ankka, Karvinen ja Koululainen-lehden supersankari-sarjakuvat. Ikisuosikit kuvaavat sarjakuvan julkaisemisen tilannetta: lapsille julkaistaan nykyään varsin vähän uutta sarjakuvaa. Sarjakuvakeskuksen tavoitteena onkin tukea lasten sarjakuvan tuotantoa. Kurssit on haluttu pitää niin edullisina, että hinta ei ole este osallistumiselle nuorten kurssit ovat jopa ilmaisia. Strippi on lyhyt sarjakuva, jonka pituus on yleensä 2 4 ruutua. Paluu keksijäkylään Keksijäkylässä tapahtuu: salaperäiset muukalaiset hiipivät yöllä kylään ja penkovat kulkukoira Klausin matkalaukkua. Lotalle selviää, että muukalaiset ovatkin pupuja, jotka etsivät Klausin vuorilta löytämää kolmea salaista kuukiveä. Ihastuttavasta maaseutumiljööstä alkava seikkailu johtaa aina kuulennon lähtölaskentaan. Koko perheen virolainen animaatio Lotta ja Kuukiven salaisuus saa Suomen ensi-iltansa DVD Sirkuselämää pienille Sirkusklovni Bumba hallitsee temput. Yhdessä ystäviensä karhun, taikurin, norsun, sarvikuonon ja linnun kanssa Bumba temppuilee, tanssii, leikkii ja laulaa alle 4-vuotiaille suunnatussa lastenohjelmassa. Belgialaisessa, palkitussa sarjassa tapahtumat etenevät kiireettä, eikä tarinoissa ole väkivaltaa, mörköjä tai muuta pelottavaa. Toiminta sopii aivan pienimmillekin katsojille. Sarjan hahmot puhuvat fantasiakieltä, mutta tapahtumia selostetaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Bumban seikkailuista on nähtävillä 50 jaksoa Pieni sirkus -tuotantoyhtiön Suomessa julkaisemalla Bumba- dvd:llä, joka on myynnissä syyskuun lopulta lähtien. Löytöretki savannille Miten kissa nimeltä Silakka voi ohjata erästä poikaa löytämään tien ystävyyteen? kirjoittamassa tarinassa siihen tarvitaan leijonankesyttäjän taitoja. Uudessa oopperassa matkataan savannille ja sydämiin Mozartin, Donizettin, Rossinin, Verdin, Bizet n ja Puccinin melodioiden tahdissa. 4 7-vuotialle suunnatussa lastenoopperassa laulavat Margarita Nacer-Leinonen ja Petri Bäckström. Leijonankesyttäjä-teos nähdään Kansallisoopperassa Esitys tulkataan myös viittomakielelle TEATTERI Kuva: Petri Kivinen Kuva: Anna Kontek Viidakon laki kasvattaa Susien kasvattama Mowgli-poika ei tiedä, kuuluako ihmisten vain eläinten joukkoon. Seikkailu Intian viidakoissa on hauskaa, mutta lopulta Mowglin on itsenäistyttävä ja tehtävä omia valintojaan. Viidakon laki nostaa esiin kysymykset siitä, miten ankara on ihmisten maailma ja kuka oikein kasvattaa ja ketä. Ahaa Teatteri tuo Rudyard Kiplingin klassikkokirjan näyttämölle Antti Mikkolan ohjauksessa. Yli 5-vuotiaille suunnatun Viidakkokirjan ensi-ilta on Tampereella. Luonnon ihmeitä Haltiassa Lumikanjonin kautta talveen, Osmo Rauhalan Sotkanmuna-teos, öisen luonnon tunnelmia. Suomen luontokeskus Haltian päänäyttely vie Saaristomereltä tuntureille ja antaa aidon elämyksen Suomen luonnosta eri vuodenaikoina. Maisemapanoraamojen ohella Haltia tarjoaa videoesityksiä, dioraamoja, interaktiivisuutta, taideteoksia ja pienoismalleja. Kesän alussa auennut upouusi modernin puuarkkitehtuurin luomus Nuuksion luonnonsuojelualueen läheisyydessä on antoisa retkikohde koko perheelle. Espoossa sijaitseva luontokeskus on avoinna lähes päivittäin ympäri vuoden. Musiikki Räppiä lasten maailmasta Väril ei oo välii, pesen peikot pois, robottien siivouspäivä. Nämä ovat mieleenpainuvia kertosäkeitä uudelta lastenlevyltä. Lasten maailmasta kertovat räp-teksit puhuttelevat niin kohderyhmää kuin lasten vanhempiakin osuvilla ja humoristisilla sanoituksilla. Uudella Ipanapa-sarjan levyllä musiikista vastaavat Suomen johtavat räp- ja pop-artistit, kuten Redrama, Sini Sabotage ja PMMP. Räp-biitti saa koko perheen notkumaan hauskoissa tunnelmissa Ipanapa Räp -levyllä, jota saa hyvin varustetuista musiikkiliikkeistä sekä Levykauppa Äx:n nettisivuilta. Kuva: Aura Piha 36 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

20 Isänä nyt VILLE VANHALA KUVAT MATTI MATIKAINEN Tasapainoilua teinien kanssa Murrosikä on hämmentänyt 13-vuotiaan Netta-tytön isää Panu Pikkusaarta. Kolmen murrosikäisen isän Mika Silvennoisen mielestä lapsilta ei voi vaatia mitään sellaista, mihin ei itse kykene. Läheisyys on arkista yhdessäoloa ja toistensa ymmärtämistä ilman turhia temppuja, sanoo Panu Pikkusaari. M urrosikäisen arki on läsnä 44-vuotiaan Panu Pikkusaaren perheessä. Panu myöntää, että kun vanhempi lapsi alkaa olla varhaisessa teiniiässä, isän on toisinaan hankala ymmärtää hänen ajatuksiaan. Olen ollut hämmentynyt ja kokenut neuvottomuutta. Yhteys Netan kanssa on muuttunut viime aikoina melko radikaalisti. Netta ei enää ole se pikkutyttö, joka käpertyy isän kainaloon ja jonka kanssa supistaan lasten juttuja. Läheisyys on nykyään erilaista. Se on yhä enemmän arkista yhdessäoloa ja toistensa ymmärtämistä ilman mitään turhia temppuja, isän ja tyttären elämää yhdessä. Mika Silvennoisella, 43, on kolme teini-ikäistä lasta: 15-vuotias Emilia ja 14-vuotiaat kaksoset Maria ja Mikael. Tuntuu hyvältä, että näkee lastensa kasvavan, mutta lasten orastavan itsenäistymisen myötä isä ei enää ole se kaikkitietävä perheenpää. Lapset elävät yhä enemmän omaa elämäänsä. Kaverit yhä tärkeämpiä Mika Silvennoinen on eronnut. Hänen luonaan lapsista asuu vakituisesti 14-vuotias Mikael. Tyttäret Emilia, Maria ja 9-vuotias Lilja käyvät Mikan luona säännöllisesti viikonloppuisin, ja loma-aikoina yhdessäoloa on pitempi jakso kerrallaan. Totta kai huolestuin erotessamme siitä, miten ero vaikuttaa lapsiin, Mika muistelee. Tunsin syyllisyyttä siitä, että muutoksen myötä koko perhe joutui hakemaan oikeaa tapaa elää. Nyt asiat ovat kuitenkin jo asettumassa kohdalleen. Mika joutuu isänä usein hakemaan murrosikäisten lastensa kanssa tasapainoa yhteiseen elämään. Aina ei voi tietää, hakeeko teini poikkeavalla käyttäytymisellään rajoja vai onko siinä ihan tosi kysymyksessä. Panu Pikkusaari katsoo, että kulunut vuosi on edetty Netta-tyttären kanssa vielä rauhallisesti. Isä kuitenkin odottaa tuleviksi vuosiksi suurempia murrosiän purkauksia. Tytön käytös muuttui selkeästi aikuisemmaksi, kun hän siirtyi alakoulusta yläkouluun. 13-vuotias on kuitenkin vielä enemmän lapsi kuin aikuinen tai edes nuori. Vaikka Panu osasi hieman ennakoida tyttärensä muutosta murrosiän kynnyksellä, silti se tuli hänelle yllätyksenä. Minulle syntyi tietty menettämisen tunne. Tytölle kaverit ovat tulleet yhä tärkeämmiksi, eikä hän vietä enää aikaa vanhempiensa kanssa yhtä paljon kuin ennen. Netalla on jo omia ja kavereiden keskeisiä asioita, joita ei välttämättä vanhemmille kerrota. 13-vuotias tarvitsee kuitenkin tukea ja aikuisen läsnäoloa, mutta hänelle pitää osata antaa jo myös oma tilansa. Se vaatii vanhemmilta tasapainoilua ja toimintatapojen muutosta, Panu sanoo. Yksityisyys lisääntyy Pikkusaaren perheessä murrosikäiselle Netta-tyttärelle on säädetty kotiintuloajat, joista ei juuri tingitä. Myös tyttären elinpiiri on laajentunut: kotikulmien lisäksi hän käy nykyään kaveriporukassa Helsingin keskustassa. Me tunnemme myös tytön kaverit. Tyttö saa yöpyä heidän luonaan ja vastaavasti sama tyttöjoukko viihtyy hyvin myös meillä. Kotona Panu kunnioittaa tyttärensä yksityisyyttä. Netan ovelle on syytä koputtaa ennen kuin sen avaa. Mika Silvennoisen mukaan murrosikään tullessa varsinkin tytöt pyrkivät Mika Silvennoinen haluaa olla aidosti läsnä lastensa elämässä. Kun ongelmia ratkaistaan yhdessä, luottamus vanhempien ja lasten välillä kasvaa. salaamaan isältään tiettyjä asioita. Vaikka tämä kuulostaa yleistykseltä, murrosikäinen poika on suoraviivaisempi ja läpinäkyvämpi kuin saman ikäiset tytöt. Silvennoisen perheessä ei murrosiän mukanaan tuomilta hankaluuksilta ole vältytty. Toisaalta kun ongelmia saadaan yhdessä ratkaistua, luottamus vanhempien ja lasten välillä voi lisääntyä merkittävästi. Tytöillä on poikiin verrattuna kiire aikuistua, mikä aiheuttaa paineita niin ulkonäköön kuin käyttäytymiseenkin. Liki aikuiselta, nuorelta naiselta vaikuttava tytär saattaa kuitenkin hetkessä muuttua mekastavaksi lapseksi. Kun lapsi on 15-vuotias, hänelle täytyy myös antaa mahdollisuus olla ja käyttäytyä kuten 15-vuotias, Mika sanoo. Käyttäytyminen muuttuu Mika Silvennoisen tyttäret Emilia, Maria ja Lilja asuvat nykyään vakituisesti eri paikkakunnalla kuin heidän isänsä. Toisinaan Mika on huomannut, että isän luokse tuleminen on tuntunut tyttäristä pakolta. Tytöillä on oma kaveripiirinsä nykyisellä kotipaikkakunnallaan ja meille tuleminen merkitsee, että he joutuvat nykyään niin tärkeistä kavereistaan eroon. Vaikka kysymys on vain päivistä, murrosikäisestä viikkokin erossa kavereista voi tuntua ikuisuudelta. Silvennoisen vanhemmilla tyttärillä on toisinaan myös tapana eristäytyä aikuisten seurasta omiin maailmoihinsa, oven taakse tietokoneen ja sosiaalisen median ja chattien äärelle. Aina sanakaan ei auta. Toisinaan heidät on sananmukaisesti haettava muun perheen pariin. Kun Netta Pikkusaari unohti keväällä lomamatkalle lähtiessä kännykän laturin kotiinsa, siitä meinasi syntyä maailmanloppu. En mitenkään voinut ymmärtää, että mokomasta asiasta syntyi niin suuri hätä, Panu Pikkusaari muistelee. Hänen mukaansa nykyiset älypuhelimet ja tietokoneet internetteineen ja 38 Lapsemme 3/2013 Lapsemme 3/

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva

Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Avoin päiväkoti SoPeVa Laurintie 31 p. 044 7829247 (tiedustelut, ilmoittautumiset ja varaukset) Facebook -> Avoin päiväkoti Sopeva Syyskuun 2015 ohjelma Viikko 37 Maanantai 7.9 8.30 16.00 *Perhekerhoon

Lisätiedot

Antoine de Saint-Exupéry

Antoine de Saint-Exupéry 14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Pauliina Jauhiainen ja Miia Pitkänen: sivut 5, 7 (oikeanpuoleinen kuva), 8, 9, 12 (ylin kuva), 14

Pauliina Jauhiainen ja Miia Pitkänen: sivut 5, 7 (oikeanpuoleinen kuva), 8, 9, 12 (ylin kuva), 14 Oppaan toteutus Pauliina Jauhiainen ja Miia Pitkänen Savonia-ammattikorkeakoulu 2013 Kuvat Kuopion kaupungin avoimet päiväkodit: sivut 3, 4, 5 (ensimmäinen kuva), 6, 10, 11, 12, kansi Kuopion evankelisluterilainen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 2012 2013 PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI Työsuunnitelma hyväksytty:..20 Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman toteutuksen arviointi:..20

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot