Suunnitelmat ja selvitykset 6

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO Miten voi osallistua? 4 Valmistuneet kaavat 5 Suunnitelmat ja selvitykset 6 Maakuntakaavoitus 9 Yleiskaavoitus 13 Asemakaavoitus 14 Yhteystiedot 18 Kansikuva: Porlan alueen ideointia. Emmi, Pauliina, Venla ja Julie, Anttilan koulu 2

3 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain sen jälkeen kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavoitusohjelman. Katsauksen tarkoitus on kertoa valmisteilla olevien ja lähiaikoina vireille tulevien suunnitelmien ja kaavojen laatimisvaiheista ja tavoitteellisista aikatauluista. Vuoden 2014 kaavoituskatsaus perustuu Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan ( 44 ) hyväksymään kaavoitusohjelmaan Kaavoitusohjelman strategisesti tärkein työ on Lohjan maankäytön rakenne Se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ( 58). Rakennemalli tulee ohjaamaan maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta Lohjan kaupungin strategian viitoittamaan suuntaan. Rakennemalli perustuu erilaisilla tavoitteilla kehitettäviin vyöhykkeisiin. Vyöhykkeille esitettyjen mittareiden avulla on mahdollista seurata, miten rakennemalli vastaa maankäytön haasteisiin. Vuoden 2013 kaavoituskatsausta laadittaessa pidettiin erityisen kiinnostavana, miten uusien aluetoimikuntien rooli kehittyy osana kaupungin toimintaa. Aluetoimikunnilla onkin ollut merkittävä rooli mm. maankäytön rakennetyön tavoitteiden asettamisessa. Aluetoimikunnille on tärkeää koko kunnan alueen huomioon ottaminen maankäytön kehittämisessä. Parhaimmillaan paikallistuntemus on arvokas lisä maankäytön suunnitteluun. Se parantaa suunnitelmien laatua ja sovittamista paikallisiin olosuhteisiin ja tekee ne samalla helpommin toteutettaviksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi vuoden kaavoitusohjelman painotukset siten, että yleispiirteisen suunnittelun ja yleiskaavoituksen osalta tärkeimpiä hankkeita ovat Paloniemen osayleiskaavan laatiminen ja moottoritien E18 liittymäalueiden työpaikka-alueiden kehittämisselvitykset. Lohjan taajamaosayleiskaavan toteuttamisohjelman tarkoituksena on kehittää keskeistä taajama-aluetta taloudellisesti järkevässä ja kaupungin tavoitteita ja muita kehittämishankkeita tukevassa järjestyksessä. Keskustan osayleiskaavalle laaditaan toteuttamisperiaatteet. Asemakaavoituksessa painottuu erityisesti vuokra-asuntotuotannon mahdollistaminen sekä isoille työpaikkatonteille sopivat kohteet. Myös kerrostalotuotantoa ja täydennysrakentamista pidettiin tärkeinä. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoituskatsauksessa on kuvattu kaavaprosessin vaiheet ja se, miten kuntalaisten ja asianosaisten on eri kaavavaiheissa mahdollista osallistua kaavan laatimiseen. Kaavojen etenemisestä ja sisällöstä voi lisäksi kysyä koska tahansa kullekin kaavaprosessille nimetyltä vastuulliselta kaavoittajalta, jonka nimi löytyy kunkin kaavan kohdalta. Yhteystiedot löytyvät katsauksen lopusta. Katsaukseen voi tutustua kaupungin nettisivuilla ja kirjastoissa ja se on saatavissa kaupungin palvelupisteistä sekä suoraan kaavoituksesta. Leena Iso-Markku kaavoituspäällikkö 3

4 Miten voi osallistua? Kaavaa valmisteltaessa kunnan tulee huolehtia siitä, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia ns. osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisessa laajuudessa. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumisja arviointimenettelystä. Käytännössä kunta ilmoittaa kaavojen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, kaavaluonnoksista ja keskustelutilaisuuksista paikkakunnan sanomalehdissä. Alueeltaan pienillä kaava-alueilla voidaa ilmoittaa myös esim. kirjeellä osallisille. Kaupunki järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa osalliset voivat tuoda julki omia tavoitteitaan ja kannanottojaan. Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Osallisella on mahdollisuus esittää kirjallinen muistutus nähtävillä olon aikana. Kaavoitusprosessin alkaessa tai sen aikana voivat asukkaat myös esim. kylätoimikunnissa, asukasjärjestöissä tai muuten keskuudestaan valita työryhmiä tai edustajia, jotka ovat tiiviimmin mukana kaavaprosessissa. Menettelytavoista voi sopia kaavoittajan kanssa ja tarvittaessa tehdä kaupungille aloitteita yhteistyöstä. Kaavan käsittelee eri vaiheissa kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus. Lopuksi kaavan hyväksyy kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa kunnan alueen maankäytön suunnittelua ja valvoo, että kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lain säännökset. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Vireillä oleviin kaavoihin voi tutustua kaupungin nettisivuilla: fi ->asukas ->kaavat ja rakentaminen. KAAVAN LAATIMISPROSESSI Päätös aloittamisesta / Kaavoitusohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuulutus vireille tulosta Selvitykset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaava koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai on muuten merkittävä Tavoitteet Vaihtoehdot Kaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Virallinen nähtävilläolo, viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaava valmis 4

5 Valmistuneet kaavat TAAJAMAOSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuusto hyväksyi taajamaosayleiskaavan Uudenmaan ELY-keskus teki valtuuston päätöksestä oikaisukehotuksen ELY-keskus vaati taajamaosayleiskaavaa oikaistavaksi siten, että Lempolaan osoitetut KM- ja KMT-kaavamerkinnät tulee poistaa tai alue tulee osoittaa selvitysalueeksi. Kaupunginhallitus esitti valtuustolle Lohjan taajamaosayleiskaavan (kaavakartta ja -määräykset / /tarkistettu ) uudelleen hyväksyttäväksi vähäisin muutoksin. Muutos koski kaavamääräyksen täsmentämistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi taajamaosayleiskaavan Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeudelle. Taajamaosayleiskaava ei ole lainvoimainen. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan Kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtiin kolme valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Osayleiskaava ei ole lainvoimainen. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku L4 OJAMONKANGAS, KORTTELI 445 Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan L5 VIRKKALA, KORTTELI 240 Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan K1 HUVILATIENRINTEEN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan L3 VIRKKALA, TYNNINHARJUNTIE Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan Kaavoitusjärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtiotioneuvosto Maakuntakaava Uudenmaan liitto Yleiskaava kaupunki Osayleiskaava Asemakaava Suunnitelma tarkentuu Rakentamistapaohje 5

6 Suunnitelmat ja selvitykset LOHJA MAANKÄYTÖ Lohjan kaupungin maankäytön vuosina Lohjan ka sä ja sujuvan arjen kaupunki p kärkihankkeita, jotka ovat 1) K peruspalvelut, 4) Laadukas ym VT 2 Maankäytön rakenne muodost keskustasta ja alakeskuksista, rakenne sisältää Espoon ja Sa erkanevan ns. Länsiradan (Esp joka hyödyntää olemassa olev maankäytön kehityskuvaselvit Lohja ja 3)Virkkala. Maankäytö mäsuunnitelma. Tarvittaessa l telmia kuten esim. selvitys tuu SOMERO KARKKILA PUSULA IKKALA NUMMI-SAUKKOLA KOISJÄRVI SALO MT 110 TAVOLA VIHTI ESA SAMMATTI E 18 PULLI KARSTU LEHMIJÄRVI LIEVIÖ KARJALOHJA LOHJANSAARI KEHÄ V VT 25 SIUNTIO RAASEPORI INKOO 0 2, km Pohjakartta: Maastokarttarasteri, Maanmittauslaitos 6

7 LOHJA, MAANKÄYTÖN RAKENNE Uuden kunnan maankäytön kehityskuva laadittiin Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistymissopimuksen mukaisesti. Maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin laatimiseksi tehtiin työohjelma ja sovittiin periaatteet ensimmäisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarissa Vuorovaikutus toteutettiin pääasiassa aluetoimikuntien kautta. Suunnittelu eteni siten, että lähtötietojen avulla tunnistettiin erilaiset maankäytön vyöhykkeet. Tavoitteet määriteltiin vyöhykkeittäin. Tavoitteiden asettelussa aluetoimikuntien työpajat olivat merkittävässä roolissa. Tavoitteiden pohjalta laadittiin ensin kymmenen vaihtoehtoa, joista karsittiin neljä vaihtoehtoa esiteltäväksi kaupunginhallituksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan yhteisessä seminaarissa. Semaanin jälkeen jäljellä oli kolme vaihtoehtoa, joiden vaikutukset arvioitiin loppuvuodesta Airix Oy:n vertailu valmistui tammikussa 2014, minkä jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi maankäytön kehityskuvaksi vaihtoehdon Seutukeskus ja omavaraiset taajamat. Tästä muokattiin edelleen Lohjan maankäytön rakenne Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman Maankäytön kehitystä on tarkoitus seurata rakennemallin eri vyöhykkeille asetettujen mittareiden perusteella ja tarvittaessa rakennemallia voidaan tarkistaa. Rakennemallin laatimisesta on vastnnut kaavoituspäällikkö Leena Iso- Markku. Työhön ovat osallistuneet myös yleiskaavoittaja Iiris Koivula, yleiskaavasuunnittelija Teija Liuska ja kaavasuunnittelija Kaisa Långström. TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN TO- TEUTTAMISOHJELMA Lohjan taajamaosayleiskaavan tarkoituksena on taajama-alueen maankäytön kehittäminen siten, että kaupunkiin suuntautuva väestön kasvu, uudet työpaikat ja palvelut muodostavat olevan taajamarakenteen kanssa toimivan kokonaisuuden, sopivat ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan ja alueiden toteuttaminen on kaupungin kannalta taloudellista ja hallittua. Kaupungin talouden ja toimialojen kannalta taajamaosayleiskaavassa osoitettujen uusien alueiden toteuttamisjärjestys on merkittävä. Toteuttamisjärjestys vaikuttaa mm. kunnallistekniikan ja palvelujen investointeihin, kaukolämpöverkon laajentamismahdollisuuksiin, rakentamisen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksiin sekä raakamaan hankinnan ja tonttitarjonnan ajoitukseen. Toteuttamisohjelman painotuksia on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle seminaarissa maaliskuussa Toteuttamisohjelma on tarkoitus esittää ehdotuksena loppuvuodesta 2014 ja hyväksyä vuoden 2015 aikana. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TO- TEUTTAMISPERIAATTEET Keskustan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavan toteutumisen edistämiseksi laaditaan erilliset toteuttamisperiaatteet. Kaavoitusarkkitehti N.N. ASEMAKAAVOJEN AJANTASAISUUS- SELVITYS Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Selvitys aloitetaan vuonna Yleiskaavasuunnittelija Teija Liuska AUTOPAIKKOJEN MITOITUSPERIAAT- TEET Asemakaavoissa määrätään kortteli- tai tonttikohtaisesti rakentamisen edellyttämien autopaikkojen määrä eri käyttötarkoituksille. Autopaikkojen mitoitus on vaihdellut Lohjan alueella riippuen kaavan laatimisajankohdasta ja kaavoittajasta. Lisäksi rakennuslupavaiheessa on aikaisemmin voitu myöntää helpotuksia autopaikkavaatimuksista ja voimassa olevien kaavojen mukaisista paikoista osa on voinut jäädä toteutumatta. Varsinkin keskusta-alueen täydennysrakentamisessa autopaikkojen mitoitus ja sovittaminen ympäristöön on haasteellista. Kaupungin yhdenmukaisen linjan määrittelemiseksi on tarpeen yhtenäistää autopaikkojen mitoitusperiaatteet. Periaatteet laaditaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila KARJALOHJAN KIRKONKYLÄN ASE- MAKAAVA-ALUEEN MUUTOS- JA TÄY- DENNYSTARPEET Karjalohjan alueen kaavoitustarpeista teetetty selvitys valmistui Selvityksen laati Karttaako Oy. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku MOOTTORITIEN LIITTYMÄALUEIDEN KEHITTÄMISSELVITYS Maankäytön rakennetarkastelua laadittaessa nousi esille vyöhyke E18 Työpaikkalohja, jonka potentiaalisten kehittämisalueiden maankäyttöä on selvitetty vähän uuden kuntarakenteen lähtökohdista ja mahdollisuuksista käsin. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi vuoden 2014 kaavoitusohjelmassa yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista uusien työpaikka-alueiden kehittämisen. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuonna Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku SELVITYS POLTTONESTEIDEN JAKE- LUASEMIEN PAIKOISTA Vuonna 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m3, vaatii ympäristöluvan. Suuri osa Lohjan alueen polttonesteiden jakeluasemista sijaitsee tai on sijainnut poh- 7

8 javesialueilla, eikä asemien ympäristölupia ole voitu uusia lain tulkinnan tiukentumisen johdosta. Tavoitteena on vuoden 2014 loppuun mennessä selvittää koko uuden Lohjan alueen polttonesteiden jakeluasemien tilanne sekä kartoittaa mahdollisia uusia ympäristövaatimukset täyttäviä sijaintipaikkoja. Yleiskaavasuunnittelija Teija Liuska LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄR- JESTELMÄSUUNNITELMA Lohjan kaupunki on osallistunut yhdessä Uudenmaan ELYkeskuksen, Uudenmaan liiton ja Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen. Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Länsi-Uudellemaalle valmistui vuonna Suunnitelmassa määritellään sidosryhmien kesken yhteisesti hyväksytyt maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen periaatteet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman raportti on valmistunut Siinä korostuu liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisen palvelutason näkökulma. Suunnitelman pohjalta on laadittu aiesopimus, joka on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku MUIJALAN ALUEEN KAAVARUNKO- TARKASTELUMuijalan Länsiradan suunnitellun aseman ympäristön alueelle on tarkoitus laatia taajamaosayleiskaavaa tarkempi kaavarunkotarkastelu alueen vaiheittaisen asemakaavoituksen pohjaksi. Lohjan kaupunki on ollut mukana ylikunnallisessa yhteistyössä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevan aiesopimuksen toimenpideohjelman mukaan kunnat sitoutuvat asemanseutujen maankäytön vahvistamiseen. Alue noin kilometrin säteellä Muijalaan suunnitellulta asemalta on strategisesti kiinnostavin, mutta aseman sijainti vaikuttaa myös laajemman alueen maankäytön järjestämiseen. Kaavarunkotarkastelu toimii tulevan asemakaavoituksen pohjana. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTA- MINEN Tällä hetkellä Lohjalla ovat voimassa Lohjan kaupungin rakennusjärjestys vuodelta 2011, Nummi-Pusulan rakennusjärjestys vuodelta 2007 ja Karjalohjan rakennusjärjestys vuodelta Rakennusjärjestyksen yhtenäistäminen tuli vireille vuonna Rakennusjärjestyksen uudistamisesta vastaa johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää. SELVITYS KARJALOHJAN LÄMPÖLAI- TOKSEN PAIKASTA Lohjan kaupungin tekninen toimi tutkii lämpölaitoksen sijoittamistarpeita Karjalohjalla. Kaavoitusyksikön selvitettäväksi tulee maankäytöllisesti järkevän sijoituspaikan löytäminen lämpölaitokselle. Yleiskaavasuunnittelija Teija Liuska LOHJAN KESKUSTAN RANTA-ALUEEN KAAVAMUUTOSTARPEEN ARVIOINTI Lohjan keskustan rannan - Aurlahden ja Porlan- virkistyskäyttöä koskeva www-pohjainen kysely toteutettiin Lohjan kaupungin kaavoitusyksikön toimesta helmi-maaliskuussa Kyselyllä kerättiin tietoa ranta-alueen nykyisestä virkistyskäytöstä ja vastaajien toiveista alueen tulevaisuudesta. Vastauksia saatiin lähes 600. Vastausten perusteella arvioidaan tarvetta rannan virkistysalueen kehittämiseen monipuolisten virkistysmahdollisuuksien näkökulmasta. Kun laaja vastausaineisto on analysoitu, pystytään arvioimaan mahdollista tarvetta asemakaavan muuttamiseen. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula 8

9 Maakuntakaavoitus Uudenmaan liiton tehtävänä on alueensa kehittäminen aluepoliittisin ja maankäytöllisin keinoin. Maankäytöllisistä keinoista merkittävin on maakuntakaava, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä vuoden tähtäimellä. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavoja laadittaessa, mutta jättää tilaa myös maakuntakaavaa tarkentavalle ja täydentävälle kuntakaavoitukselle. Maakuntakaava ohjaa myös muuta alueidenkäyttöä koskevaa viranomaistoimintaa. Uudellamaalla on 26 kuntaa. Maakunnan alue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Mäntsälään, länsiraja sijaitsee Hangossa ja itäraja Loviisassa. Alueella asuu lähes 1,6 miljoonaa ihmistä. Voimassa olevat maakuntakaavat: Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 11/2006). Kokonaismaakuntakaava, jossa ei kuitenkaan käsitellä kaikkia maankäyttömuotoja. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 6/2010). Uudenmaan maakuntakaavaa täydentävä vaihekaava, jossa käsitellään merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavia toimintoja ja niiden keskinäistä yhteensovittamista. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 12/2012). Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa käsittelevä vaihekaava, joka tarkistaa 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisua. Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 2/2010). Kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavaksi muuttuneita seutukaavoja ja Maakuntakaava Voimassa Sipoosta Helsinkiin liitetyllä alueella. Osakuntaliitoksesta johtuen osa Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta ympäristöministeriön tekemässä päätöksessä, jolloin alueella voimassa olleet seutukaavat muuttuivat MRL 210 :n mukaisesti maakuntakaavoiksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettavana. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa Kaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Voimaan kaava tulee vasta kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Kaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne. Tärkeimpiä ratkaisuja ovat joukkoliikenteeseen tukeutuva aluerakenne, seudullisen kaupan kysymykset sekä tulevaisuuden suuret ratavaraukset. Mitoituksessa on varauduttu uuteen asukkaaseen ja uuteen työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Idän suuntaan suunnitellun kasvuvyöhykkeen lisäksi uutta asumista ja työpaikkoja on tulossa nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä länteen laajentuvan metroverkon kasvuvyöhykkeelle Kirkkonummen suuntaan. Kaavasta jätettiin tässä vaiheessa hyväksymättä Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan ulottuva alue, joka on kaavaehdotuksessa esitetty pääosin raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alueena. Kaavaan voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla: Lohjan yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa toimii maakunta-arkkitehti Oskari Orenius. Oskari Orenius, p , 9

10 10

11 11

12 LOHJA PUSULA SAMMATTI KESKUSTA PUSULA NUMMI KARJALOHJA NUMMI KAAVOITUSOHJELMA UUDET ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSET K2 Karjalohja, tievarauksen poistaminen, ak-muutos

13 Yleiskaavat Y3 PALONIEMEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN men osayleiskaava on pohjana asemakaavoituksen ohjaamiselle. Osayleiskaavaa laaditaan Paloniemen suunnalla Karstuntien ja järven väliselle alueelle sekä Hormajärven eteläpäässä myös alueelle Karstuntiestä pohjoiseen Yleiskaavoittaja Iiris Koivula Alue kuuluu myös kaupunginvaltuuston hyväksymän taajamaosayleiskaavan piiriin. Aluetta on tarkoitus kehittää korkealaatuisen asumisen alueena, jonka suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon vähäpäästöinset lämmitysenergian tuottamisratkaisut. Kaupunginhallitus asetti ( 171) Lieviö-Paunin alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38, MRL 128 ) osayleiskaavan laatimista varten. Suunnittelualue käsittää maaseutumaista aluetta taajamaosayleiskaava-alueen ja Siuntion kunnan rajan välissä. Vuonna 2013 uudelleen aloitetun Paloniemen alueen osayleiskaavaprosessin osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti tutustuttavissa alkusyksyllä Kolme erilaista ideasuunnitelmaa osayleiskaava-alueen kehittämisen pohjaksi oli nähtävillä helmi-maaliskuussa Tarkoituksena on, että ideasuunnitelmavaihtoehtotarkastelun pohjalta valmisteltava osayleiskaavaluonnos valmistuisi alkusyksyllä Tavoitteena on, että osayleiskaava hyväksyttäisiin valtuustossa vuoden 2015 kuluessa. Palonie- Y4 LIEVIÖ- PAUNI MAASEUTUALUEIDEN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää mielipiteitä välisenä aikana. Samana aikana järjestettiin asukaskysely, jonka tuloksia käytetään hyväksi osayleiskaavan tavoiteasettelussa syksyllä Osayleiskaavan on tavoitteena valmistua vuonna NUMMI-PUSULAN YLEISKAAVA Koko entisen Nummi-Pusulan alueelle yleiskaavaa laadittaessa tavoitteena on ollut hakea ensisijaiset vyöhykkeet luonteeltaan erilaisiksi asutuksen laajenemissuunniksi, selvittää teollisuuteen sopivia alueita, tarkastella merkittävät tieyhteydet kehittämisen kannalta sekä suojelua vaativat kohteet ja alueet. Yleiskaavatyö tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston päätöksellä Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin ja rakennemallivaihtoehdot olivat nähtävillä vuonna 2010,. Yleiskaava oli nähtävillä luonnoksena 4-5/2012 ja ehdotuksena 1011/2012. Yleiskaavatyö tarjoaa lähtötietoja laadittavalle koko kunnan maankäytön kehityskuvalle ja rakennemallille. Yleiskaavan jatkamisesta päätetään, kun ko. työ on valmistunut. Yleiskaavasuunnittelija Teija Liuska 13

14 Asemakaavoitus Vireillä olevat asemakaavat, joita jatketaan L1 NAHKURINTORI, ASEMA- KAAVAMUUTOS Suunnittelualue sijaitsee Lohjan ydinkeskustassa. Kaavamuutoksen päätarkoituksena on mahdollistaa kauppa- ja palvelukeskuksen sekä siihen liittyvien katualueiden ja liikennejärjestelyiden toteutuminen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti , että Lohjan kaupunki jatkaa Nahkurintorin alueen kiinteistöjen varausta NCC Property Development Oy:lle saakka. Kaavamuutosehdotus pidettiin uudelleen julkisesti nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti välisenä aikana. Kaavamuutoksen valmistuminen riippuu kauppakeskuksen toteutumisen varmistumisesta. Kaavoitusarkkitehti N.N. L6 OJAMO, KORTTELI 490 (CI- TY-MARKET), ASEMAKAAVAN MUU- TOS Kaupunginhallitus on hyväksynyt Ojamon kaupunginosan korttelin 490 tontteja 2 ja 3 koskevan asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kaupan suuryksikön laajentaminen. Asemakaavan muutos on tarkoitus laatia vuoden 2014 aikana. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L7 HAIKARIN RANTA-ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. Muutoksella mahdollistetaan Haikarin tiiviin ja matalan asuntorakentamisen jatkaminen. Taajamaosayleiskaavassa alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi pääasiassa kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan kesällä Tavoitteena on suorittaa valmisteluvaiheen kuuleminen vuonna 2014 ja saada kaavamuutos kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L10 ANTTILA, SUOJELUSKUNTA- TALO JA ÅSVALLA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Nummentien varteen sijoittuvaa voimassa olevaa vanhentunutta asemakaavaa tarkistetaan mm. tonttijaon muuttamiseksi ja rakennusten suojelutavoitteiden huomioimiseksi. Lohjan kaupunki ja Rauhanyhdistys ovat laatineet vaihtokirjan aluevaihdoista Suojeluskuntatalon säilyttämisen edellytyksistä on laadittu sopimus (kh ), jossa on sovittu Rauhanyhdistyksen kanssa mm. asemakaavan muuttamisesta ja kunnallisteknisten kustannusten jaosta. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu syksyllä 2013 ja kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua vuonna Kaavasuunnittelija Kaisa Långström L11 PAIKKARINKATU (KEKSITEH- DAS), ASEMAKAAVAMUUTOS Maanomistajan aloitteesta on lähdetty laatimaan asemakaavanmuutosta vanhan Sundmanin ns. Keksitehtaan kiinteistölle. Asemakaavamuutoksen päätavoite on ratkaista suunnittelualueen rakentuminen keskustan kaupunkikuvaa ja -rakennetta tukevalla tavalla. Kaavamuutosta varten valmisteltiin 6 erilaista vaihtoehtoa, joista kahdessa nykyinen ns. Keksitehtaan rakennus on säilytetty. Valmisteluvaiheen kuuleminen suoritettiin välisenä aikana. Kaavamuutos on tarkoitus hyväksyä vuoden 2014 lopussa. Kaavoitusarkkitehti N.N. L12 LOHJAN ASEMA, VENTELÄN- TIE, MUUTOS Maanomistajan aloitteesta vireille tullut teollisuuskorttelin muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. Tavoitteena on valmisteluvaiheen kuuleminen vuonna 2014 ja saattaa kaavamuutos kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L13 NAHKURINRAITTI, ASEMA- KAAVAMUUTOS Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa asuin- ja liikekerrostalon toteutuminen Linnaisten- ja Laurinkadun risteykseen ns. Shellin tontille. Kaavamuutosaloite on lähtenyt maanomistajalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui syksyllä Kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 alussa. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L19 ENTIE NUMMENKYLÄ, HIIDENMÄ- Nummenkylän Hiidenmäentien etelänpuoleinen alue on Lohjan taajamaosayleiskaavassa osoitettu työpaikkaalueeksi. Työpaikkarakentamiseen tähdännyt asemakaavaluonnos oli alustavasti nähtävillä Asemakaavaa jatkettiin ehdotusvaiheeseen kaupungin omistuksessa olevalla alueella. Kaupunginhallitus on ( 180) hyväksynyt asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 14

15 asetettavaksi. Asemakaava on tavoitteena hyväksyä kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta Yleiskaavasuunnittelija Teija Liuska L20 ROUTIO, TAKA-ROUTIO Roution Taka-Roution asemakaava sisältää olemassa olevaa pientalorakentamista sekä sitä täydentävää uudisrakentamista Roution palvelukeskuksen pohjoispuolella Routiontien varressa. Asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä ja kaava hyväksyttiin ympäristölautakunnassa Kaava viedään kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, kun yksityisten maanomistajien kanssa on saatu tehtyä tarvittavat maankäyttösopimukset. Sopimusten tekeminen on kesken. Asemakaava on tarkoitus valmistua vuonna Kaavasuunnittelija Kaisa Långström N1 MÄNTSÄLÄNMETSÄN ALU- EEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS SAUKKOLASSA Kaupunki omistaa Saukkolan taajamassa Heimolantien itäpuolella yhteensä noin 16 hehtaaria käsittävän alueen, joka muodostuu osa-alueista Mäntsälänmetsä ja Uusitalo Mäntsälänmetsän osa-alueen asemakaavoituksen ensisijaisena tavoitteena on turvata monipuolinen tonttitarjonta Saukkolan taajamassa. Asemakaavan muutos tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä ja vireille tulosta tiedotettiin vuonna Kaava oli luonnoksena nähtävillä 8-9/2012 ja ehdotuksena nähtävillä marraskuulta 2012 tammikuulle 2013 sekä uudelleen ehdotuksena nähtävillä 3-4/2014. Tavoitteena on, että asemakaava ja asemakaavanmuutos hyväksytään syksyyn 2014 mennessä. Kaavasuunnittelija Kaisa Långström N2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMI- NEN, LAAJENTAMINEN JA KUMOA- MINEN OINOLAN KOULUKESKUKSEN YMPÄRISTÖSSÄ Asemakaavan muuttamista, laajentamista ja mahdollista osittaista kumoamista koskeva hanke koskee Nummen koulukeskusta ja sen ympäristöä. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laadinta sisältyi Nummi-Pusulan kaavoitusohjelmaan Kaavaprosessi tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä Alueella on kaupungin omistamaa maata koulukeskuksen ja maantien 110 ympäristössä sekä Paanamäen kupeessa. Olemassa oleva kaava on vanhentunut ja sisältää tarpeettomia liikennealueiden varauksia. Asemakaavan muuttaminen luo myös edellytyksiä Nummi-Pusulan alueen kolmannen päiväkodin sijoittamiselle koulukeskuksen läheisyyteen Nummi- Pusulan kunnanhallituksen kokouksessaan määrittelemän linjauksen mukaisesti. Suunnittelualueen lopullinen rajaus selviää kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusarkkitehti N.N. Uudet asemakaavat L9 HIIDENSALMI, RANTA-ALUE Alueen kehittäminen asuntoalueena perustuu Hiidensalmen yleiseen ideakilpailuun ja se jatkaa Hiidensalmen pohjoisosan asemakaavoitusta (kts. L2). Alueelle on tarkoitus sijoittaa korkeatasoista kerrostaloasumista rantaalueelle. Kaavaprosessi aloitetaan vuonna Kaupunki on tehnyt Lohjan seurakuntayhtymän kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksen. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L29 KARSTUNRAITTI, MUUTOS Keskustan reunassa sijaitseva kerrostaloalue, jolle kiinteistöjärjestelyjen jälkeen on mahdollista suunnitella täydennysrakentamista. Alue sopii hyvin toteutettavaksi vuokra-asuntokohteena. Alue on osittain kaupungin omistuksessa. Kaavoitusarkkitehti N.N. L33 PORLA Kaupunk isuunnittelulautakunta myönsi suunnitteluvarauksen Lemminkäinen Talo Oy:lle Porlan alueelle vuoden 2015 loppuun asti. Alueelle sijoitettaisiin allaspuiston lisäksi hotellin sisältävä järvipalvelukeskus sekä asuinrakentamista. Ennen asemakaavan laatimisen aloittamista alueelle on tehty ideasuunnitelmia, jotka olivat nähtävillä Asemakaavan muutoksen laatiminen on tarkoitus aloittaa syksyllä Kaavoitusohjelman tavoitteena on, että asemakaavamuutos valmistuu vuonna 2015 Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L 34 ROUTION KOULUN ASE- MAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutosalue sijaitsee Routionmäellä. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden Roution koulun ja päiväkodin ym. toimintojen toteutuminen alueelle. Kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua vuonna Kaavasuunnittelija Kaisa Långström 15

16 L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASE- MAKAAVAMUUTOS Kaupungin omistama kortteli, jolle on keskustan osayleiskaavassa osoitettu laajenemismahdollisuus. Sopii hyvin myös vuokra-asuntokohteeksi. Kaavoitusarkkitehti N.N. L36 PERTTTILÄ Lohjan Vuokra-asuntojen aloitteesta asemakaavaa tarkistetaan mahdollistamaan kerrostalon korottaminen ja lisärakennusoikeus. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L37 HIIDENSALMI, ITÄOSAT Asemakaavamuutoksen tavoite on asemakaavalla varmistaa Tytyrin avolouhoksen ympärille riittävä suojaviheralue asutukseen päin, sekä järjestää viereisten asuinkortteleiden pysäköinti LPA-alueella. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa alueen käyttö jatkossakin myös yleiseen virkistykseen, sekä rannan viheralueen ja kevyenliikenteen kulkuyhteyden turvaaminen. Kaavoitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi valtuuston hyväksyminen loppuvuodesta Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L 38 SUNINHAKA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Virkkalan Suninhakaan sijoittuvan asemakaavan muutos on tullut vireille Lohjan kaupungin kunnallistekniikan tarpeesta kunnostaa ja kehittää alueen katuverkkoa. Voimassa oleva asemakaava ei vastaa nykyisiä tarpeita. Muutosalue koskee Suninhaan asuinaluetta ympäristöineen. Kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua Kaavasuunnittelija Kaisa Långström L39 MÄNTYLÄN PÄIVÄKODIN TONT- TI, ASEMAKAAVAMUUTOS Kaupungin omistama tontii, joka voidaan muuttaa asuntokäyttöön päiväkotitoiminnan siirryttyä muualle. Kaavoitusarkkitehti N.N. L40 SUURLOHJANKATU Osuuskauppa Seudun asuinrakentamista ja liikerakentamista käsittävä kiinteistökehittämishanke. Samalla on tarkoitus muuttaa Nummentaustantien liittymää vastaamaan keskustan osayleiskaavaa. Asemakaavan muutos käynnistyy vuonna Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L41 VAPPULA, ASEMAKAAVAMUU- TOS Vappulan alue, jolla asemakaava ei ole toteutunut. Alueella on tarvetta myös nykyistä väljemmille koulun ja päiväkodin varauksille. Asemakaavamuutos aloitetaan vuonna 2015 ja sen on tarkoitus valmistua vuonna Kaavoitusarkkitehti N.N. S1 SAMMATTI, LOHILAMMENTIE Sammatin koulun viereinen kaupungin omistama alue, joka sopii hyvin täydennysrakentamiseen. Samalla selvitetään ulkoilu- ja virkistysalueiden tarve. Asemakaava on tarkoitus laatia vuosina Kaavoitusarkkitehti N.N. Rakentamistapaohjeet GUNNARLA II, GUNNARLA III Gunnarlan asemakaavan toteuttamista on tarkoitus jatkaa vaiheittain. Kullekin vaiheelle laaditaan rakentamistapaohjeet. SAPELIHAMMAS- KISSANPUISTO MUINAISRANNANPOLKU SUPPAKATU SIIRTOLOHKAREENKATU MUINAISMERENKATU MUINAISRANNANPUISTO 713 AO 712 AO SALPAUSEL NKATU J J RVENKATU 711 AO GUNNARLAN KESKUSPUISTO 729 AO meluvalli 714 AO VEIKSELINKATU 728 AO MAMMUTIN- PUISTO meluvalli J KAUDEN AUKIO KIVIKAUDENKATU 715 AO 727 AO et J TTIHIRVENPUISTO J KAUDENKATU meluvalli 16

17 Rakennus- ja toimenpidekiellot Kaupunginhallitus määräsi rakennus- ja toimenpidekiellon osayleiskaavan laatimista varten Lieviön-Paunin alueille 5 vuoden ajaksi saakka. Kaupunginhallitus päätti jatkaa Vappulan asemakaavan kortteleiden rakennuskieltoa kolmella vuodella siten, että rakennuskielto on voimassa saakka. Vireillä olevat ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavaprosesseista vastaa yleiskaavoittaja Iiris Koivula ISOTALON RANTA-ASEMAKAAVA Alue käsittää tilan 1:38 alueen ja sijaitsee Talpelanlahden ja Sepänniemensalmen luoteisrannalla E-18 moottoritien kahden puolen. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaavasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SOMERON YHTEISMETSÄN RANTA- ALUEELLA Kaava käsittää rantoja Kivijärvellä, Särkijärvellä, Patamolla, Vahermajärvellä, Saarijärvellä, Saarilammilla, Sirkkalammilla, Lautalammilla, Kaksinaisella, Vainijoella ja Pojamolla. Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut pienen osan pinta-alaltaan noin 1000 hehtaarin ranta-asemakaavan muutoksesta. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. LEPONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavaa laaditaan tilan Leponiemi 1:2 alueella Valkerpyyjärvellä. Kaavaprosessi tuli vireille kaava on ollut luonnoksena nähtävillä 11/2005. Kaava on maanomistajalla valmistelussa. LEHTONIEMEN RANTA-ASEMAKAA- VA Ranta-asemakaavaa laaditaan Karjalohjan Tallaanniemessä sijaitsevalle tilalle Lehtoniemi 1:204. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä syksyllä Tavoitteena on, että kaavaprosessiin kuuluva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ja kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville ajoittuisivat vuodelle Kaava on maanomistajalla valmistelussa. ANTIAISEN RANTA-ASEMAKAAVAA Ranta-asemakaavaa laaditaan tilan 16:70 alueella Antiainen- järvellä. Asemakaavan laadinta on tullut vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä Kaava on maanomistajalla valmistelussa. 17

18 Yhteystiedot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Sanna Andersson (Lohjan aluevastaava) Ylitarkastaja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) PL 36, Helsinki puhelin Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 sähköposti: Uudenmaan liitto Oskari Orenius (Lohjan aluevastaava) Maakunta-arkkitehti Uudenmaan liitto puhelin Käyntiosoite: Esterinportti 2 B, Helsinki Kaupunkisuunnittelulautakunta Lähteenmäki Ilkka, puheenjohtaja Poikonen Piritta, varapuheenjohtaja Jäsenet: Gutierrez-Sorainen Ana Huhtala Lassi Jääskeläinen Iiro Kuitunen Päivi Levonperä Leena Lipponen Juha Nevalainen Merja Salmenpohja Juhana Sjögren Pirjo Oinonen Rolf Åström Jari Lehervo Teija, asiantuntijajäsen Kyttälä Kari, kaupunginhallituksen edustaja 18

19 Kaavoituksen yhteystiedot Kaavoitus toimii Lohjan kaupungin ympäristötoimessa, osoitteessa Karstuntie 4, IV-kerros, Lohja. Postiosoite: PL 71, Lohja. Vaihde (019) 3690, fax (019) Leena Iso- Markku kaavoituspäällikkö puh Iiris Koivula yleiskaavoittaja puh Juha Anttila asemakaava-arkkitehti puh N.N. kaavoitusarkkitehti puh Teija Liuska yleiskaavasuunnittelija puh Kaisa Långström Kaavasuunnittelija puh Pertti Piirilä Ympäristöinsinööri puh Tuija Savela suunnitteluavustaja puh Kalle Lindblom suunnitteluavustaja puh Toimistopalvelut Margit Hietamäki kaavoitussihteeri puh Karttapalvelu Raija Nurmi paikkatietosihteeri puh Maanhankinta / maankäyttösopimukset Riku Korhonen maankäyttöinsinööri puh riku.korhonen@lohja.fi Rakennusvalvonta Paula Mäenpää johtava rakennustarkastaja puh paula.maenpaa@lohja.fi Hyödyllisiä nettisivuja Valtion Ympäristöhallinto Kuntaliitto Finlex 19

20 Lohjan kaavoituskatsaus 2014 Ympäristötoimi / Kaavoitus Taitto: Juha Anttila Kuvat: Lohjan kaupunki LOHJAN KAUPUNKI / LOJO STAD Karstuntie 4 / PL 71 / Lohja Karstuvägen 4 / PB 71 / Lojo