KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET"

Transkriptio

1 8KLTRIF Joulukuu 2012 KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Loppuraportti

2 II ALKUSANAT Tässä raportissa esitetään projektin Kaukolämmön hinnoittelun nykytila ja tulevaisuuden mahdollisuudet tulokset. Selvityksen on rahoittanut Energiateollisuus ry. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäseniä ovat Jari Kostama (Energiateollisuus ry), Raija Fyrstén (Oulun Energia), Jouni Kivirinne (Helsingin Energia) ja Pasi Muurinen (Tampereen sähkölaitos). Ohjausryhmä on kokoontunut tutkimusprojektin aikana kolme kertaa. Kiitämme ohjausryhmää sekä Energiateollisuus ry:n asiantuntijoita Mirja Tiitistä ja Antti Kohopäätä projektin aikana saaduista asiantuntevista kommenteista ja selvityksen sisältöä kehittäneistä hyödyllisistä ehdotuksista. Lisäksi kiitämme asiakasnäkökulman avaamisesta kaikkia haastateltuja. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Anni Sarvaranta, Jaakko Jääskeläinen, Juha Puolakka ja Pekka Kouri ÅF-Consult Oy:stä Espoossa Tekijät

3 III TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä käsitellään kaukolämmön hinnoittelua Suomessa. Hinnoittelun ja hinnoittelurakenteen nykytilan kuvauksen sekä viimeaikaisten kotimaisten ja pohjoismaisten kaukolämmön hinnoitteluun liittyvien selvitysten ja esimerkkien pohjalta annetaan kuva kaukolämmon hinnoittelun tämän hetken trendeistä ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Työssä kuvataan lämpömarkkinnoilla tapahtuvia muutoksia ja analysoidaan erilaisia hinnoittelumahdollisuuksia. Työn tavoitteena on antaa kuva kaukolämmön hinnoittelun nykytilasta, trendeistä ja erilaisista hinnoittelumahdollisuuksista. Lisäksi työn tavoitteena on avata asiakasnäkökulmaa hinnoitteluun. Lämmitysmarkkinat ovat muutoksessa. Vaikka nykypäivään asti kaukolämmön kysyntä on kasvanut jatkuvasti, tulee kasvu ennusteiden mukaan hidastumaan ja mahdollisesti kääntymään parinkymmen vuoden päästä lievään laskuun: uusien asiakkaiden lämmön käyttö ei enää riitä korvaamaan nykyisten asiakkaiden energiakäytön vähenemää. Ominaislämmönkulutuksen arvioidaan pienenevän merkittävästi vuoteen 2050 mennessä erityisesti uudisrakentamisessa mutta myös olemassa olevissa rakennuksisa korjausrakentamisen myötä. Toisaalta väestön kasvu, kaupungistuminen ja asumisväljyyden lisääntyminen tukevat kaukolämmön kysyntää. Tärkeimmän kilpailun uskotaan tulevan maalämmön, pellettien ja erilaisten hybridijärjestelmien eli usein ainakin osittain sähköä hyödyntävien järjestelmien kautta. Uusien asiakkaiden houkuttelun rinnalla, olemassa olevien asiakkaiden säilyttäminen noussee yhdeksi kaukolämpöyrityksen tärkeimmistä haasteista. Selvitystä varten analysoidun materiaalin perusteella kaukolämmön hinnoittelua tulisi kehittää avoimempaan suuntaan. Asiakkaalle nykyistä helpommin avautuvasta hinnoittelumallista on esimerkiksi helposti ymmärrettävissä, milloin energian tuottaminen on kalliimpaa ja milloin edullisempaa. Tehoon perustuvaa komponenttia tulisi selkeyttää. Asiakkaiden näkökulmasta myös hinnoittelun perusteita tulisi tarkastaa yhä useammin. Perinteisessä hinnoittelumallissa sopimusteho tai sopimusvesivirta määritetään laskennallisesti asiakkaan liittyessä kaukolämpöverkkoon eikä tasoa juuri tarkasteta säännöllisesti. Teknologia on kuitenkin viime vuosina kehittynyt siihen suuntaan, että tarkistuksetkin pystyttäisiin tekemään tulevaisuudessa useammin. Sopimusvesivirtojen säännönmukainen läpikäynti lisää myös avoimuutta ja sitä kautta asiakastyytyväisyyttä. Myös hinnoittelumuutoksista tiedottaminen, niistä keskustelu ja niiden perustelu koetaan tärkeiksi. Työtä varten tehtyjen asiakashaastatteluiden perusteella mielikuva kaukolämmöstä henkii edelleen vuosien takaista tekniikkaa ja alan toiminta nähdään jäykkänä. Positiiviset kokemukset jäävät harmillisen usein negatiivisten kokemusten jalkoihin. Tieto, tiedon välittäminen ja vuorovaikuttaminen nousevat tärkeimmiksi tekijöiksi, joilla kaukolämpöyritykset pystyvät vaikuttamaan asiakassuhteisiin ja parempaan yhteistyöhön. Viestintä- ja vuorovaikutusjohtamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän ja yhteistyötä asiakkaiden ja kaukolämpöyritysten välillä pitäisi lisätä. Myös uudenlaisten palveluiden kehittämiseen pitäisi saada aktiivinen ote: asiakkaalle ei enää tarjota ainoastaan lämmitysratkaisua, vaan kokonaisvaltaista energiapalvelua. Kaukolämpöalan

4 IV tulisikin laajentaa näkökulmaansa yhä enemmän palvelukehityksen puolelle. Tekniset järjestelmät toimivat kaukolämpöyrityksissä hyvin, mutta asiakaslähtöisyydessä, erilaisten asiakkaiden tarpeiden huomioimisessa ja uusien toimintamallien käyttöönotossa ollaan jäljessä (etäluennan tietojen hyödyntäminen, kahdensuuntainen lämpömarkkina, eri tuotantomuotojen yhdistäminen, vuoropuhelu asiakkaan kanssa, energiakeskustelun paikallinen haltuunotto). Tuotteita ja palvelukokonaisuutta tulisi tarkastella pitkällä tähtäimellä nykyistä laajemmin Ruotsissa pilotoidaan lämpömarkkinoita, jossa myös asiakkailla on mahdollisuus myydä lämpöä tai kylmää verkkoon. Myös avoimeen lämpömarkkinaan liitetty kaukojäähdytys tai kaukoviilennys nähdään tulevaisuudessa eräänä kaukolämpöyritysten merkittävimpänä liiketoimintamahdollisuutena. Mikäli kaukolämpöyritykset siirtyvät kohti avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa lämpömarkkinaa, tulee se vaikuttamaan myös hinnoittelujärjestelmään. Hinnoittelujärjestelmän muuttaminen ei kuitenkaan käy hetkessä. Hinnoittelumuutosprosessi on suunniteltava tarkkaan ja osana tätä työtä myös miten asiakas huomioidaan muutosprosessissa.

5 V ABSTRACT The heating market in Finland is changing. Until now, district heating demand has been constantly increasing. However, forecasts predict the demand to drop slightlyl in the future due to the increasing energy efficiency demands and development of competing heating technologies. Maintaining existing customer base may rise as one of the major challenges of a district heating company in the future. This report covers the topic Analysis of district heating pricing in Finland from the customers and energy companies perspectives. The report provides a general description of the current challenges and future opportunities of district heating pricing in Finland. Cost and pricing structures are discussed from both the companies and customers perspectives. The overall objective is to provide an overview of the current state of district heating pricing in Finland and provide information on new pricing opportunities. The conclusions of the report provide information that district heating companies can use in developing their pricing system. Based on the literature and material analysed in this study, district heating pricing currently lacks adequate transparency and therefore should be developed to reflect the cost structure more closely. New metering technologies allow more accurate information on heat consumption and can hence be used to improve the transparency of pricing. Average marginal costs generally vary between seasons. If the goal is to reflect the cost structure taking into account the average variable costs, season dependent pricing becomes desirable. More variability in pricing between seasons may also keep customers from switching completely or partially into other heating systems, as the pricing becomes more cost-effective and easier to understand. Different types of customers wish for different properties in pricing: transparency, freedom of choice, convenience, more dynamic pricing, etc.. While expanding and tailoring the pricing opportunities for different types of customers, should the district heating company also be able to ensure that the pricing system does not become too complicated. Based on the customer interviews done for this report, information and its dissemination, co-operation and interaction with customers will grow more important in the future. District heating companies should invest in better communication and interaction management and develop their currently product-focused business into a more service-focused one with pricing options for different kind of customers. Also, district cooling is seen as of the most important future business opportunities for district heating companies. In Sweden, there are larger district heating companies piloting more open ways of distributing heat: the customers have an option of selling their excess heat or cold to the district heating and cooling network. Combining heating and cooling into a smart comprehensive energy service provides new interesting business opportunities to the district heating sector. However, should the traditional selling a product turn into selling a service, must the pricing system also change. A district heating company should carefully plan the change in pricing and how the customer can be taken into account in this process of change.

6 VI Sisältö ALKUSANAT... II TIIVISTELMÄ... III ABSTRACT... V 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITE JA MENETELMÄT TYÖN RAKENNE KIRJALLISSUUSKATSAUS VIIMEAIKAISIA KOTIMAISIA SELVITYKSIÄ KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUSTA POHJOISMAISIA SELVITYKSIÄ KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUSTA KAUKOLÄMPÖMARKKINAT SUOMESSA KAUKOLÄMPÖLIIKETOIMINTA HINNOITTELUN KOMPONENTIT JA HINNOITTELURAKENNE KAUKOLÄMPÖYRITYKSEN JA ASIAKKAAN KUSTANNUSRAKENTEET KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU MUUTOKSESSA KAUKOLÄMMÖN HINTAKEHITYS ENERGIAMAKSUN KEHITYS TEHOMAKSUN KEHITYS KIERTOVESIMAKSU JA JÄÄHTYMÄKORVAUS KYSYNTÄJOUSTO HYBRIDIRATKAISUIHIN VARAUTUMINEN TULEVAISUUS KAHDENSUUNTAISISSA LÄMPÖMARKKINOISSA? ASIAKASNÄKÖKULMA KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUUN MENETELMÄT NÄKEMYS KAUKOLÄMPÖALASTA JA KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUSTA VIESTINNÄN MERKITYS TUOTTEET JA PALVELUT YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN ASIAKASNÄKÖKULMA RUOTSISSA LOPPUTULOKSET YHTEENVETO ERILAISISTA HINNOITTELUMAHDOLLISUUKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET VIITTEET... 40

7 1 1 JOHDANTO 1.1 TAUSTA Uudistuva rakennuskanta, energiatehokas rakentaminen ja energiatietämyksen lisääntyminen luovat uusia haasteita kaukolämpöalalle. Lämmön käytön tottumukset ovat muutoksessa: tulevaisuuden asiakkaiden on luonnehdittu kiinnittävän entistä enemmän huomiota kokonaisvaltaisen energiaratkaisun tuomiin mahdollisuuksiin, joihin lukeutuvat sähkö, lämpö, kylmä, ekologisuus ja brändi. Euroopan unionin 20 % energiatehokkuustavoitteet vuoteen 2020 mennessä vaativat useita toimenpiteitä toteutuakseen ja niiden implementointi näkyy kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa. Esimerkiksi rakentamismääräykset tiukentuvat ja rakennuskannasta tulee vuosi vuodelta energiatehokkaampaa. Vuonna 2011 valmistui Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Energiateollisuus ry:n rahoittama raportti kaukolämmön tulevaisuudesta (PMC 2011). Raportissa kaukolämmön markkinaosuuden rakennusten lämmityksestä arvioidaan kasvavan nykyisestä hieman vuoteen Tämän jälkeen osuuden oletetaan vakiintuvan tai lähtevän loivaan laskuun. Myös kysynnän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 ja skenaariosta riippuen säilyvän liki nykytasoa tai laskevan maltillisesti vuoteen Suurimmaksi kysyntään vaikuttavaksi tekijäksi on arvioitu nykyisten asiakkaiden pysyvyys sekä ominaislämmön kulutuksen kehitys, joka riippuu korjausrakentamisesta. Myös ilmaston lämpenemisestä johtuvalla lämmöntarpeen vähentymisellä oletetaan olevan vaikutusta. Selvityksessä todetaan tärkeimmän kilpailun tulevan maalämmön, pellettien ja erilaisten hybridijärjestelmien eli usein ainakin osittain sähköä hyödyntävien järjestelmien kautta. Selvityksen skenaarioissa ei ole otettu huomioon kaukolämpöyritysten mahdollisia muutoksia mm. tuotantorakenteessa tai hinnoittelussa. Tällä hetkellä kaukolämpöyritysten hinnoittelu ja liiketoiminta perustuvat korkeahkoon lämmönkulutukseen. Lämmönkulutuksen ennustettu väheneminen muuttaa lämmön ja sähkön kulutuksen suhdetta kaukolämpöyritysten asiakaskunnassa. Kaukolämmön tuotanto ja jakelurakenne tulee sopeuttaa uuteen tilanteeseen ja kaukolämmön joustavuuden on lisäännyttävä, jotta se olisi jatkossakin varteenotettava valinta uudentyyppisille asiakkaille. Kaukolämpöyritysten on tuotettava sellaisia palveluita ja hinnoiteltava tuotteensa siten, että kaukolämpöä pidetään houkuttelevimpana lämmitysmuotona, eikä siirrytä kilpaileviin teknologioihin, kuten lämpöpumppuihin. Hinnan ja hyötyjen välillä on löydettävä tasapaino, joka samalla houkuttelee asiakkaita pysymään kaukolämmön piirissä ja mahdollistaa kaukolämpöyritysten liiketoiminnan kehittymisen.

8 2 1.2 TAVOITE JA MENETELMÄT Tässä selvityksessä annetaan yleiskuvaus kaukolämmön hinnoittelurakenteen nykyhaasteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Työssä kuvataan kaukolämmön kulutuksen ja hinnoittelun nykytilaa. Kustannus- ja hinnoittelurakenteita tarkastellaan sekä lämmönmyyjän että asiakkaan näkökulmasta. Hinnoittelurakenteen komponenttien hyviä ja huonoja puolia analysoidaan muuttuvien kaukolämpömarkkinoiden näkökulmasta. Selvityksessä hyödynnetään viimeaikaisten kaukolämmön hinnoittelua käsittelevien tutkimusten tuloksia, niissä annettuja suosituksia ja niissä esitettyjä hinnoittelumahdollisuuksia. Selvityksessä keskitytään olemassa oleviin kaukolämpöyritysten kannalta merkittäviin asiakasryhmiin, sillä uuden hinnoittelumallin luominen koetaan hyödyllisemmäksi suurten kuin pienten asiakkaiden kohdalla. Selvityksessä ei kirjallisuuskatsausta lukuun ottamatta käsitellä pientaloja. Selvityksen johtopäätöksenä esitetään lähtökohtia, joita kaukolämpöyritykset voivat hyödyntää hinnoittelunsa suunnittelussa. Työn tavoitteena on antaa kuva kaukolämmön hinnoittelun nykytilasta ja erilaisista hinnoittelumahdollisuuksista sekä avata asiakasnäkökulmaa hinnoitteluun. 1.3 TYÖN RAKENNE Luvussa 2 taustoitetaan selvitystä esittämällä viimeaikaisten kotimaisten ja pohjoismaisten kaukolämmön hinnoitteluun liittyvien selvitysten tuloksia. Luvussa 3 kuvataan lämmitysmarkkinnoilla tapahtuvia muutoksia. Lisäksi kaukolämmön hinnoittelun (kustannusrakenne, hinnoittelurakenne) nykytilanne kuvataan lyhyesti ja analysoidaan hinnoittelurakenteen komponenttien hyviä ja huonoja puolia. Luvussa 4 käsitellään esimerkkejä ja trendejä kaukolämmön hinnoittelussa sekä esitetään erilaisia hinnoittelumahdollisuuksia. Luvussa 5 paneudutaan asiakkaan näkökulmaan kaukolämpöliiketoiminnasta ja viimein, luvussa 6 esitetään työn tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset.

9 3 2 KIRJALLISSUUSKATSAUS 2.1 VIIMEAIKAISIA KOTIMAISIA SELVITYKSIÄ KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUSTA Uusimpien suomalaista kaukolämmön hinnoittelua tai hinnoittelurakennetta käsittelevien tutkimusten joukkoon lukeutuu Arto Nuorkiven toteuttama selvitys Kaukolämmön hinnoittelumallit (Nuorkivi 2009). Selvitys keskittyy kuvaamaan mahdollisuuksia, joilla kaukolämmityksen houkuttelevuutta voidaan lisätä hinnoittelun avulla erityisesti pientaloissa ja uusissa matalaenergiataloissa. Selvityksessä tarkastellaan uusien asiakkaiden potentiaalia ja syitä, miksi hinnoittelua tulee harkita. Lisäksi selvityksessä kuvataan erilaisia hinnoittelumenetelmiä, primäärienergian käyttöä lämmitykseen joko sähkönä tai kaukolämpönä, hinnoittelun kansainvälistä käytäntöä esimerkkien avulla sekä erilaisten pientalojen lämmityksen kustannusrakennetta ja sen mukaista hinnoittelua. Työssä annetaan myös ehdotuksia hinnoittelun kehittämiseksi siten, että kaukolämpö olisi kilpailukykyinen vaihtoehto uusille asiakasryhmille. Selvityksen tärkeimpiin johtopäätöksiin kuuluu se, että kaukolämpö on dominoivasta markkina-asemastaan huolimatta kohtaamassa merkittäviä haasteita kilpailevien tuotteiden ja energiansäästön muodossa. Selvityksen mukaan Suomessa tulee harkita uusia keinoja, joilla menestyä markkinoilla hyödyntäen yhteistuotannon etuja. Selvityksen mukaan kaukolämpöyritysten tulisi siirtyä nykyistä aggressiivisempaan hinnoitteluun. Jotta pientalot ja matala-energiatalot kiinnostuisivat kaukolämmöstä, tulisi liittymiskustannusten laskutusta jaksottaa tuleville vuosille ja siirtää kiinteiden kustannusten laskustusta energian puolelle. Lisäksi selvityksessä todetaan yhteistuotannon hinnoittelun kaipaavan tarkistusta, jotta yhteistuotannon edellytyksiä voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Pöyry laati helmikuussa 2010 Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta selvityksen Kaukolämpöjärjestelmän paluuveden hyväksikäyttö kiinteistöjen lämmityksessä (Pöyry 2010). Työn tarkoituksena oli tutkia keinoja kaukolämmön paluuveden lämmön hyödyntämiseen, paluuveden lämpötilan alentamisesta saatavia säästöjä lämmön tuotannossa sekä muodostaa kaukolämmölle jäähtymän huomioiva myyntikomponentti. Taustana työlle oli maalämpöpumppujen yleistyminen kaukolämmön kilpailijana erityisesti matalan lämpötilan kohteissa, joissa on mahdollista saavuttaa korkeita lämpökertoimia lämpöpumpuilla. Perinteinen kaukolämpö on näissä kohteissa ylimitoitettua lämpötiloiltaan, mutta kaukolämpöverkkojen paluuvesi voisi soveltua kyseisiin tilanteisiin. Työn tuloksena oli, että paluuveden lämpötilan alentamisella on saavutettavissa merkittäviä säästöjä lämmön tuotantokustannuksissa etenkin verkoissa, joissa lämmöntuotantolaitos on varustettu savukaasujen lämmöntalteenottopesurilla. Asiakkaat tulee kuitenkin saada kiinnittämään huomionsa paluuvetensä lämpötilaan, minkä takia hyvän jäähtymän tulee näkyä kaukolämmön hinnassa. Kaukolämmön

10 4 hinnoittelurakenteeseen voidaan lisätä esimerkiksi jäähtymähyvitystermi, jolloin käyttäjät näkevät suoraan rahassa, paljonko hyvä tai huono jäähtymä merkitsee. Selvityksen mukaan kaikki asiakkaat eivät tarvitse korkealämpöistä kaukolämpövettä, vaan heidän tarpeisiinsa riittäisi paluulinjasta saatava lämpö. Kannattavin ratkaisu tällöin on kolmiputkijärjestelmä, jossa käyttövesi lämmitetään kaukolämmön menovedellä ja lämmitys taas hoidetaan paluulinjan vedellä. Paluuveden lämpötilaa saadaan alennettua merkittävästi myös normaalilla kytkennällä, mikäli asiakkaat saadaan tarkkailemaan järjestelmänsä toimintaa jäähtymähyvityksen avulla. Paluuveden lämpötilaa on mahdollista alentaa myös keskitetysti kaukolämpöverkon puolella lämpöpumpulla, jolloin lämpöpumpun höyrystin sijoitetaan paluulinjaan ja lauhdutin taas paluu- ja menolinjan väliin. Selvityksessä todetaan, että kaukolämpöverkon lämmön pumppaaminen paluuputkesta menoputkeen näyttäisi olevan kannattava investointi, mikäli lämmöntuotantolaitos on varustettu savukaasujen lämmöntalteenottolaitteistolla. Paluuvettä ei kuitenkaan voida hyödyntää verkon kaikissa osissa, sillä paluuveden virtauksen tulee olla aina riittävä lämmön verkosta ottamiseen. Sopivat sijoituspaikat tulee määrittää verkkokohtaisesti. Vuonna 2011 Timo Heikkilän toteuttamassa Tampereen Kaukolämpö Oy:n tilaamassa selvityksessä Kaukolämmön hinnoittelurakenteet arvioidaan lähtitulevaisuuden muutostekijöiden vaikutusta kaukolämmön hinnoitteluun. Tärkeimmiksi muutostekijöiksi listataan EU:n ja Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta johtuvat muutospaineet mm. energiatehokkuusvaatimusten kasvattamiseen. Työssä tarkastellaan olemassa olevia hinnoittelukomponentteja ja vertaillaan niiden toimivuutta. Heikkilän työssä etäluenta ja sen tuomat mahdollisuudet uusien kuluttajapalveluiden kehittämisessä nähdään suurimpana kaukolämpöalan hinnoittelua potentiaalisesti muuttavana tekjiänä. Työssä on eritelty teknisen hinnoittelun lähtökohtia kaukolämpöyritysten kustannusrakenteen, kilpailulainsäädännön ja lämmitysmarkkinoiden näkökulmasta. Lisäksi työssä on luonnosteltu kuluttajan lämmityslaitteiston käyttämistä ohjaavaa uutta teknistä hinnoittelukomponenttia, ns. jäähtymämaksua (vrt. Pöyryn (2010) tekemä selvitys). Pesolan et al. (2011) toteuttamassa raportissa Älykäs kaukolämpöjärjestelmä ja sen mahdollisuudet kuvataan älykkään kaukolämpöjärjestelmän konseptia ja sen potentiaalia kaukolämpöyrityksille sekä muille osapuolille. Kaukolämmön hinnoitteluun liittyen työssä tarkastellaan mm. tarkennetun kulutuksen mittaamisen tuomia mahdollisuuksia uusien hinnoittelumallien ja hinnoittelurakenteiden luomisessa. Erityisesti tuntimittaus nähdään mahdollisuutena uusille hinnoittelumalleille. Selvityksessä todetaan, että uudet hinnoittelumallit tulisi rakentaa siten, että niiden hyödyt jakautuvat järkevästi osapuolien kesken. Myös hinnoitteluperusteen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvä ja yksinkertainen. Työssä ehdotetaan myös sellaista hinnoittelumallia, jonka tavoitteena on energian kysyntäpiikkien leikkaus ja investointitarpeen vähentäminen. Tällainen malli mahdollistaisi myös EU:n tavoitteiden mukaisen asiakkaiden kannustamisen

11 5 energiatehokkuuden parantamiseen. Kaukolämpöyrityksen kannalta energiatehokkuustoimenpiteet kannattaa nimenomaan kohdistaa huippukulutukseen tai vähintään tasaisesti kuormaprofiilille. Progressiivinen hinnoittelumalli tulisi tosin suunnata vain suurasiakkaille, sillä esim. kerrostalohuoneistoissa hyödyt olisi erittäin haastavaa jakaa asuntojen kesken. Selvityksessä pohditaan myös kysyntäjoustoon kannustavaa hinnoittelumallia rakennuksille, joissa on hybridijärjestelmä: huippukulutuksen aikaan hintaa nostettaisiin siten, että asiakkaan kannattaisi käyttää vaihtoehtoista järjestelmää kaukolämmön sijaan. Tällainen hinnoittelumalli toisaalta vaatisi kohtuullisen korkeatasoista ohjaus- ja mittarointijärjestelmää rakennukseen. Pesola et al. toteaa uusien hinnoittelumallien rakentamisen olevan kannattavampaa suurille asiakassegmenteille kuin pientaloille. 2.2 POHJOISMAISIA SELVITYKSIÄ KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELUSTA Tässä selvityksessä fokuksena on suomalainen kaukolämpötoimiala, joten ulkomaisiin kaukolämmön hinnoittelua käsitteleviin selvityksiin ei ole perehdytty täysimittaisesti. Kirjallisuuskatsausta tehtäessä löytyi kuitenkin muutama pohjoismainen selvitys tai hanke, joiden tulosten raportointi on myös tämän selvityksen kannalta olennaista. Osana laajaa Nordic energy perspectives yhteispohjoismaisen yhteistyöverkoston tutkimuksta, julkaistiin toisen vaiheen loppuraportti "Towards a Sustainable Nordic Energy System" vuonna 2010 (NEP 2010). Raportin laadintaan on osallistunut asiatuntijoita kaikista pohjoismaista. Raportti sisältää osion, jossa kuvataan kaukolämmön nykytilaa sekä tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia pohjoismaissa. Osana raportin kaukolämpöosiota on myös tehty katsaus kaukolämmön hinnoitteluun tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. Raportissa kaukolämmön hinnoittelurakennetta on tarkasteltu suhteessa kustannusrakenteeseen. Raportin mukaan yleisesti Pohjoismaissa energiaosa (muuttuva osa) kokonaishinnassa on varsin suuri suhteessa lämmön tuotannon ja jakelun kustannuksiin (sis. suuret kiinteät ja kapasiteettiin liittyvät kustannukset). Esimerkiksi Ruotsissa marginaalikustannukset ovat 20 % alhaisemmat kuin energiamaksu, jolloin kustannusvastaavuus kärsii 1. Tällainen hinnoittelu saattaa johtaa vääriin hintasignaaleihin ja asiakkaan näkökulmasta investointipäätös voi kallistua esimerkiksi lämpöpumpun hankintaan. Selvityksessä ehdotetaan, että tilannetta voisi parantaa lisäämällä hinnoittelun suoraa suhdetta todelliseen kapasiteettitarpeeseen. Mikäli tavoitteena on muodostaa hintamalli, jolla on parempi kustannusvastaavuus, tulisi selvityksen mukaan hinnoittelua siirtää nykyistä enemmän kausipainotteiseksi (esimerkiksi eri hinnat talvella ja kesällä). Raportissa todetaan asiakkaan toivovan 1 Tarkasteltaessa ja vertailtaessa kaukolämpöä Pohjoismaissa yleensä, on aina muistettava eri maiden erot tuotannossa: Suomessa ja Tanskassa esimerkiksi suuri osa kaukolämmöstä tuotetaan yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla, kun taas Ruotsissa jätteenpoltolla ja lämpöpumpuilla. Erilaiset tuotantorakenteet vaikuttavat myös huomattavasti mm. keskimääräisten marginaalikustannusten syntyyn eri vuodenaikoina.

12 6 hinnoittelun vastaavan käyttöä. Myös omalla käyttäytymisellä aikaansaadun hintavaikutuksen mainitaan olevan asiakkaan kannalta tärkeää. Toisaalta, hinnoittelun yksinkertaisuus ja helppous on myös varsin olennaista. Svensk Fjärrvärmen (Holmström 2012) mukaan Ruotsissa kaukolämpöyritykset ovat jo pidemmän aikaa etsineet uusia tapoja hinnoitella kaukolämpöä. Ruotsissa on vuonna 2010 käynnistetty kolmivuotinen hanke, jossa tarkastellaan uusia liiketoimintamalleja ruotsalaisille kaukolämpöyrityksille (Fjärrvärmens Affärsmodeller 2012). Hanke on osa Fjärrsyn -tutkimusohjelmaa Ruotsissa. Hankkeen ympärille on laadittu nettisivusto, josta löytää tietoa tutkimusten etenemisestä sekä nykyisestä hinnoittelusta ja projekteista liittyen kaukolämpöliiketoiminnan kehittämiseen. Viimeisin julkaisu hankkeen puitteissa on ns. pieni kaukolämmön hinnoitteluopas, joka julkaistiin marraskuussa Se kokoaa hankkeessa selvitettyjä hinnoitteluun liittyviä näkökulmia ja suosituksia. Opas sisältää Usein kysytyt kysymykset -osion kaukolämmön hinnoittelusta sekä opastusta, mihin suuntaan hinnoittelua tulisi kehittää ja miten ruotsalaisten kaukolämpöyritysten tulisi hinnoitella tuotteensa, jotta ne tuottaisivat jatkossa mahdollisimman hyvin arvoa niin kaukolämpöyrityksille kuin asiakkaille. 2 Oppaassa todetaan, että hinnanmuutoksessa tulisi pyrkia nykyistä parempaan kustannusvastaavuuteen kausihinnoittelun ja todellista käyttöä vastaavan tehomaksun kautta. Muita komponentteja voi muodostaa paluulämpötilan, jäähtymän ja virtauksen ympärille. Fjärrvärmens Affärsmodeller -hankkeen puitteissa on myös tehty työpajatyöskentelyä yritysten hallitusten ja johdon kanssa siitä, miltä kaukolämmön liiketoimintamallit näyttävät tulevaisuudessa. Hankkeessa syntyneiden tulosten mukaan tulevaisuudessa asiakkaista tulee tietoisempia ja vaativampia, ja erityisesti ympäristötietoisuuden oletetaan kasvavan. Helposti saatava tieto ja asiakkaiden vaatimusten huomioiminen koetaan tärkeäksi osaksi tulevaisuuden liiketoimintaa. Eräänä vaihtoehtona esitetään kaukolämpöyrityksen ottavan vastuu asiakkaan lämpöratkaisusta kokonaisvaltaisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että että pelkän lämmön myynnin (kwh) sijasta yhtiö myy kokonaisvaltaista energiapalvelua, esim. takaamalla asiakkaalle tietyn sisälämpötilan kaikkina vuoden aikoina. Hinnoittelussa tulisi yhä enemmän antaa asiakkaalle mahdollisuus valita ja vaikuttaa omaan tuotteeseensa. Asiakas nähtäisi nykyistä enemmän kumppanina ja siten luotsattaisiin asiakas lähemmäs kaukolämpöyritystä. Työpajoihin osallistuneet johtajat kokevat, että tulevaisuudessa nähdään yhä enenevässä määrin valinnanvapautta hinnoittelussa: sopimus ilman/ energianeuvonnan kanssa, kiinteä/muuttuva hinta, pitkäaikaiset/lyhytaikaiset sopimukset, lämmön talteenotto jne. Kokonaisvaltaisten, asiakaskohtaisten ratkaisujen myyntiin tulee lisätä huomiota, esimerkiksi kaukojäähdytyksen liittäminen tuotteeseen. 2 Kilpailulaki estää Suomessa ohjeiden tai suositusten antamisen kaukolämmön hinnoittelusta tai hinnoista..

13 7 3 KAUKOLÄMPÖMARKKINAT SUOMESSA 3.1 KAUKOLÄMPÖLIIKETOIMINTA Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto noin 45 % markkinaosuudellaan. Lähes 95 % asuinkerrostaloista ja suuri osa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmityksen piirissä. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus ylittää 90 %. Kaukolämpöä pidetään tehokkaana ja ympäristöä säästävänä lämmitysmuotona. Kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä (CHP, combined heat and power, sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja teollisuus- yms. prosessien jätelämpönä. Suomen kaukolämmöstä % tuotetaan CHP-laitoksissa, teollisuuden ylijäämälämpönä tai kaatopaikkojen biokaasujen poltosta. Kaukolämmön tuottamiseen käytetään maakaasua, kivihiilta, turvetta sekä enenevässä määrin puuta ja muita uusiutuvia energianläheitä kuten biokaasua. (ET 2012) Kaukolämmöstä puhutaan usein yhden tuottajan markkinoina. Suomalaisilla lämmitysmarkkinoilla ulkopuolisilla tuottajilla on kuitenkin mahdollisuus käyttää lämpöverkostoa lämmön jakeluun tai myyntiin solmimalla erillinen sopimus. Erillisten sopimusten kautta kaukolämpöyritykset käyvät merkittävissä määrin kauppaa teollisuuden kanssa ostamalla teollisuuden hukkalämpöä tai ylijäämälämpöä. Keskustelua on säännöllisin väliajoin käyty jakeluverkon eriyttämisestä omaksi yhtiökseen, jolloin hinnoittelua kilpailutettaisiin ja lämmön toimittajat kannustaisivat verkon optimaaliseen käyttöön ja ylläpitoon. Sekä yhteiskunnan, kaukolämpöyrityksen että asiakkaan näkökulmasta tällainen ratkaisu on kuitenkin todettu kannattamattomaksi. Ruotsissa huoli kaukolämmön hinnan jatkuvasta noususta ja asiakkaiden epätasaarvosta kaukolämpömarkkinoilla johti vuonna 2011 Ruotsin valtion tekemään selvitykseen ns. kolmannen osapuolen (TPA, Third Party Access) pääsystä kaukolämpömarkkinoille (SOU 2011). TPA:n kuitenkin todettiin olevan kannattamaton ratkaisu. TPA-selvityksen jatkeena Ruotsissa on kuitenkin käynnissä hanke, jonka tavoitteena on suojata asiakkaita kohtuuttomalta hinnannousulta. Lisäksi jäännöslämmöntuottajien sekä muiden kaukolämmöntuottajien reguloitua markkinoillepääsyä ja kuluttajaehtoja selvitetään. Selvityksen on tarkoitus valmistua keväällä Suomessa kaukolämpöliiketoimintaa ohjaa kilpailulaki ja kuluttajansuojalaki, joka määrittelee yleiset periaatteet kuluttajan asemasta. Valvontavastuu on Kilpailuvirastolla ja Kuluttajavirastolla 3. Myös energiaverotus ja omalta osaltaan päästökauppa säätelevät kaukolämmön hinnoittelua. Kilpailuviranomaiset ovat määritelleet kaukolämmön olevan määräävässä markkina-asemassa asiakkaisiin nähden. Tämän aseman väärinkäyttö on kielletty. Kaukolämpöyrityksiltä edellytetään 3 Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdityvät vuoden alusta Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 8 kohtuullista hintatasoa, samantyyppisten asiakkaiden tasapuolista kohtelua ja tarpeeksi kustannusvastaavaa hinnoittelua. Lisäksi energian kokonaistoimituksissa eri tuotteita ei tule sitoa keinotekoisesti toisiinsa. Myös kilpailun piirissä olevat lisäpalvelut tulee hinnoitella kustannusvastaavasti. Vuonna 2009 Kilpailuvirasto käynnisti selvityksen suomalaisten kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuudesta. Vuoden 2012 alussa päättyneen selvityksen mukaan yksikään kymmenestä tutkinnan kohteena olleesta maan suurimmasta kaukolämpöyrityksistä ei vuosina hinnoitellut kaukolämpöä kohtuuttoman korkealle. On kuitenkin mahdollista, että Kilpailuvirasto ottaa alan hinnoittelun uudelleen käsittelyyn tulevaisuudessa, mikäli esimerkiksi kaukolämmön ja muiden lämmitysmuotojen keskinäseen markkina-asemaan vaikuttava sääntely muuttuu oleellisesti (kaavoitus, rakentamismääräykset, jne.). Uutta hinnoittelua miettiessä kaukolämpöyrityksen tulee aina huomioida sen toimintaan vaikuttava viranomaisvalvonta. Kaukolämmön käyttö laskutetaan asiakkaalta toteutuneen mukaisesti useamman kerran vuodessa yhä etenevässä määrin etäluettavien mittareiden avulla. Energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluiden lain mukaan kaukolämmön vähittäismyyjän on vuoteen 2014 mennessä laskutettava todetun energiankulutuksen mukaisesti vähintään kolme kertaa vuodessa. Laki ei sinänsä ole itsessään vaikuttanut etäluennan lisääntymiseen. Kaukolämmön laskutus on jo ennen etäluentaa pääosin perustunut kuukausittaiseen todettuun kulutukseen. Etäluenta tuo kuitenkin laskutusprosessiin kustannustehokkuutta ja vähentää osaltaan myös asiakkaiden työtä suhteessa itseluettaviin mittareihin. 3.2 HINNOITTELUN KOMPONENTIT JA HINNOITTELURAKENNE Yleistä Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavat muun muassa kaukolämpöjärjestelmän koko sekä lämpölaitoksen ominaisuudet (polttoaineet, ikä, laitoksen hoito, omistajan tuottoodotukset). Kaukolämmön hinnoittelua ja hintoja tarkasteltaessa tai vertailtaessa on huomioitava paikkakunnan energiantuotantorakenne ja yrityskohtaiset eroavaisuudet mm. sopimustehon tai sopimusvesivirran määrittämisessä. Liittymismaksu Kun asiakas liittyy kaukolämpöön, hän maksaa liittymismaksun, joka usein määräytyy asiakkaan sopimustehon mukaan. Liittymismaksu on kaukolämpöyrityksille keino kilpailla asiakkaista, sillä kaukolämpö ei ole liittymispäätöstä tehtäessä määrävässä markkina-asemassa. Toisaalta liittymismaksu ohjaa asiakkaan liittymishalukkuutta. Liittymisen yhteydessä voidaan periä lisäksi erillinen johtomaksu mikäli liittymisjohdon pituus ylittää liittymismaksuun liittyvän osuuden. Tässä työssä pääpaino on olemassa olevien asiakkaiden hinnoittelurakenteessa, joten liittymis- tai johtomaksuihin ei perehdytä tarkemmin.

15 9 Sopimusteho ja tehomaksu Kun asiakas on liittynyt kaukolämpöön, hän maksaa tehomaksua (puhutaan myös perusmaksusta), joka on verrannollinen sopimustehoon (kw) tai vesivirtaan (m3/h). Sopimusteho tai vesivirta on tekninen arvo, joka toimii tehomaksun perusteena ja jonka perusteella kaukolämpöyritys pyrkii jakamaan maksut oikeudenmukaisesti asiakkaidensa kesken. Sopimusteho on asiakkaan käyttöön varattu suurin tuntinen lämpöteho, jota tarvitaan kiinteistön lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja lämpimään käyttöveteen. Sopimusvesivirta lasketaan tehontarpeesta huomioiden asiakaslaitteissa tapahtuva kaukolämpöveden jäähdytymä (tulo- ja paluulämpötilojen erotus). 4 Kaukolämmön hinnoittelussa sopimusvesivirta- tai teho on perinteisesti porrastettu asiakkaan koon mukaan esimerkiksi neljään eri luokkaan. Sopimusteho tai vesivirta määrätään vastaamaan asiakkaan maksimikulutuksen tilannetta, sillä kaukolämpöyrityksen tulee pystyä varmistamaan, että asiakas saa rakennukselle mitoitetun tehon kaikkina mahdollisina aikoina. Kuvassa 3-1 on esitetty esimerkki kaukolämmön hinnoittelusta. Kuva 3-1 Esimerkki kaukolämmön hinnoittelusta (Oulun Energia 2012) Vaikka tehomaksun rakenne on pääpiirteittäin tietyn muotoinen, on se hyvin erilainen riippuen kaukolämpöyrityksestä. Tehomaksukomponentin kaavat sisältävät yritysten määrittämiä lukuja ja kertoimia, joiden perusteella tehomaksun hinta osittain määräytyy. Luvut ja kertoimet haittaavat Monimutkaiset kaavat kertoimineen vaikeuttavat tehomaksukomponentin läpinäkyvyyttä ja vaikeuttavat ymmärrettävyyttä. Toisaalta, 4 ks. esim.

16 10 vain osa tehomaksulla katettavista kaukolämpöyrityksen kiinteistä kustannuksista on yhteydessä tietyn asiakkaan tarvitsemaan tehoon (esim. huipputehoinvestoinnit). Tehomaksuun sisällytetään myös muita kiinteitä kustannuksia, jotka kaukolämpöyritys pyrkii jakamaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti asiakkaidensa kesken (esim. kaukolämpöverkoston ylläpito). Heikkilä (2011) kuvaakin tehomaksukomponentin määräytymistä osuvasti kompromissiksi, jonka lopputulosta ohjaa kohtuullisen kustannusvastaavuuden ja yksinkertaisuuden päämäärä. Energiamaksu Energiamaksua ( /MWh) maksetaan kulutetusta energiasta. Kaukolämpöyritys kattaa energiamaksulla lämmön tuotantokustannuksia eli pääosin muuttuvia kustannuksia. Kaukolämpöyritys määrittää energiamaksun lämmön hankintarakenteen mukaan. Myös päästökauppa ja verot vaikuttavat enenevässä määrin energiamaksun suuruteen. Tällä hetkellä suomalaisilla kaukolämpöyrityksillä on suurimmilta osin käytössä sama energiamaksu kaikkina vuodenaikoina. Perinteisessä vuodenaikarippumattomassa tasahinnoittelussa kaukolämpöyritys pyrkii määrittelemään energian hinnan siten, että hinnoittelu huomioi huippu- ja varalaitosten energianhinnan (esim. öljy). Kiertovesimaksu Kaukolämpöyritys voi myös periä asiakkaalta kiertovesimaksua ( /m 3 ), joka perustuu kaukolämpöasiakkaan laitteiston läpi virtaavaan kaukolämpöveden määrään kuutioina. Kiertovesimaksussa huomioidaan asiakaslaitteiden jatkuvasti toteutuva kaukolämpöveden jäähtymä, ja siten asiakaslaitteiden kunto. Kiertovesimaksu on nykyään käytössä vain harvalla kaukolämpöyrityksellä. Kiertovesimaksua käsitellään tarkemmin kappaleessa KAUKOLÄMPÖYRITYKSEN JA ASIAKKAAN KUSTANNUSRAKENTEET Kaukolämpöyritys pyrkii hinnoittelullaan turvaamaan kilpailukykynsä, ohjaamaan energiankäyttöä tarkoituksenmukaisesti ja olemaan kilpailevia lämmitysmuotoja edullisempi. Kaukolämpöyrityksen kustannukset jakautuvat kiinteisiin pääomakustannuksiin sekä käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin, jotka voidaan jälleen jakaa kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kaukolämpöyrityksen kustannusrakenteen osat on pääpiirteittäin esitetty Taulukossa 3-1. Tuottoa kaukolämpöyritys saa lämmön myynnistä, liittymismaksuista sekä mahdollisista päästöoikeuksien myynnistä. Asiakkaan kustannukset ovat jaettu liittymis-, teho- ja energiamaksuun.

17 11 Taulukko 3-1 Lämmönmyyjän kustannusrakenne (soveltaen ET 2006) Pääomakustannukset Aineettomat ATK hyödykkeet Rakennukset ja Toimistorakennukset rakennelmat Lämpökeskusten rakennukset Muut rakennukset Tuotannolliset Lämpökeskukset koneet ja laitteet Pumppaamot Lämmönsiirrinasemat Lämpövarastot Muut tuotannolliset koneet ja laitteet Kaukolämpöverkko Kaukolämpöjohdot Mittarit ja mittausjärjestelmät Ohjauslaitteistot Koneet ja laitteet Konttorikoneet Finnssisijoitukset ATK-laitteet Kuljetuskalusto Työkoneet Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Muut kustannukset Käyttö- ja hoitokulut Ulkopuoliset palvelut ja materiaalit Palkat, henkilöstökulut ja -sivukulut Pysyvien vastaavien arvonalenemiset Vuokrat Lämmön ostot Polttoainehankinta- ja verot Tuotantoverot Päästöoikeudet Varastojen muutokset Pumppaus- ja omakäyttösähkö Lisävesi Muut liiketoiminnan kulut Kiinteät kustannukset Kaukolämpöyrityksen kiinteät kustannukset muodostuvat lämmöntuotantolaitoksista sekä energiansiirtoinfrastruktuurista. Kiinteisiin kustannuksiin kuuluvat myös pääomakustannukset, tuotannon ja liiketoiminnan tukitoiminnot, kuten henkilöstöpalkat ja vuokrat sekä kaikki tuotantomääristä riippumattomat käyttö- ja kunnossapitokustannukset, kuten ulkopuoliset palvelut ja materiaalit. Lisäksi kiinteisiin kustannuksiin kuuluu mahdollisen lämmönjakokeskuksen vuosittaiset käyttö- ja hoitokulut sekä hankinta- ja tilakustannukset. Kaukolämmön asiakkaan kiinteät kustannukset muodostuvat laite- ja liittymismaksuista sekä tehomaksusta. Yksittäisen asiakkaan poistuminen kaukolämmön piiristä johtaa lähinnä asiakkaalle allokoitujen kiinteiden kustannusten jakamisen jäljellä olevien asiakkaiden kesken sekä asiakkaalta saatavien katteiden menettämiseen. Kohoavat kiinteät kustannukset aiheuttavat painetta korottaa tehomaksun suhteellista osuutta kaukolämmön hinnoittelussa. Muuttuvat kustannukset Kaukolämpöyrityksen muuttuvat kustannukset muodostuvat pääsosin tuotetusta energiasta. Muuttuviin kustannuksiin kuuluvat muun muassa polttoainekustannukset ja verot, tuotantoverot sekä päästöoikeudet. Asiakkailta peritään energiamaksua kattamaan energiantuotannon kustannuksia. Suomessa energiamaksun osuus kaukolämmön hinnasta on arviolta keskimäärin %.

18 12 Kokonaiskustannusten jakautuminen Riippuen käytettävästä polttoaineesta, kaukolämpöyrityksen kokonaiskustannukset ( /MWh) jakautuvat eri tavoin. Kiinteän polttoaineen laitoksissa kustannukset jakautuvat tasaisemmin polttoaine- ja muuttuvien kustannusten molempien ollessa noin 30 % kokonaiskustannuksista, kun taas esimerkiksi raskaan polttoöljyn laitoksissa polttoainekustannukset ovat noin 70 % kokonaiskustannuksista (Kuva 3-1). Kiinteää polttoainetta käyttävä laitos Raskasöljykäyttöinen laitos Kuva 3-2 Esimerkki kustannusrakenteesta (soveltaen ET 2006)

19 13 4 KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU MUUTOKSESSA 4.1 KAUKOLÄMMÖN HINTAKEHITYS Energiateollisuus ry julkaisee tilastoja tyyppirakennusten kaukolämmön hinnasta kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa. Energiateollisuus uusi tilastointinsa perusteet vuonna 2011 vastaamaan energiankulutukseltaan ja tehontarpeeltaan paremmin 2000-luvulla rakennettavien tyypillisten asuinrakennusten ominaisuuksia energiankulutuksen ja tehontarpeen osalta. Tilasto perustuu hintaindekseihin, joiden avulla voidaan seurata sekä yksittäisten yritysten hintakehityksiä että vertailla yritysten hintoja keskenään. Tilaston hintoihin sisältyvät kaikki verot mukaan lukien kulloinkin voimassa ollut arvonlisävero. Noin 29 % kaukolämmön hinnasta on veroja. (ET 2012) Kaukolämmön yleinen hintataso on noussut tasaisesti 2000-luvulla ja kasvanut selkeästi yleistä elinkustannusindeksiä nopeammin. Vuonna 2008 globaali finanssikriisi aiheutti pienen korjausliikkeen kaukolämmön hinnassa alaspäin, mikä johtui pitkälti kaukolämmön tuotannossa käytettyjen fossiilisten polttoaineiden hinnan alenemisesta öljyn maailmanmarkkinahinnan rajun pudotuksen seurauksena. Kuvassa 4-1 on esitetty kaukolämmön kokonaishinnan kehitys 2000-luvulla ilman kaukolämmön liittymismaksua. Hinta sisältää verot /MWh Muutetun tilastoinnin ( lähtien) tyyppitalot ovat 2000-luvun uudisrakennuksia tyyppitalot asti: Pientalo (500 m³) Kerrostalo (10000 m³) Rivitalo (2000 m³) Suuri kerrostalo (25000 m³) 10 5 tyyppitalot alkaen: Pientalo (600 m³) Kerrostalo (20000 m³) Rivitalo/pienkerrostalo (5000 m³) 0 Kuva 4-1 Kaukolämmön hinnan kehitys 2000-luvulla. Hinta sisältää verot ja siinä on mukana energia- ja tehomaksu (Wilhelms 2012)

20 14 Kuvassa 4-2 on esitetty kaukolämmön reaalihinnan kehitys elinkustannusindeksillä korjattuna. Kuva 4-2 Kaukolämmön reaalihinnan kehitys elinkustannusindeksillä korjattuna, = 100 (verollinen ja veroton keskihinta) (Wilhelms 2012) Merkittävä tekijä kaukolämmön hintakehityksessä on tuotannossa käytettyjen polttoaineiden ja energiaverojen hinnannousu. Polttoaineiden hintaindeksit ovat nousseet jyrsinturvetta lukuun ottamatta 2000-luvulla kaukolämmön hintaindeksiä nopeammin. Suurin osuus kaukolämmön hinnannoususta näkyy kasvaneessa energiamaksussa, kun taas tehomaksut ovat pysyneet maltillisempina suhteutettuna kokonaishinnan kehitykseen. Kuvassa 4-3 on esitetty kaukolämmön tuotannon polttoaineiden hintakehitys.

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Tampereen Kaukolämpö Oy kannustaa asiakkaitaan energiansäästöön

Tampereen Kaukolämpö Oy kannustaa asiakkaitaan energiansäästöön Tampereen Kaukolämpö Oy kannustaa asiakkaitaan energiansäästöön TARMO energiaeksperttikoulutus 21.10.2013 myyntipäällikkö Pasi Muurinen Tampereen Kaukolämpö Oy 21.10.2013 Pasi Muurinen 1 Asiakaslupauksemme

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti: EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.1.2014 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Helsingin Energia palvelutoiminta

Helsingin Energia palvelutoiminta Helsingin Energia palvelutoiminta Turo Eklund Helsingin Energia Kaukolämpö Kiinteistöliitto Uusimaan koulutusilta 24.11.2008 Palvelutarjonta taloyhtiöille Eri-ikäisten asuinrakennusten energiankulutus

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia 0 Rakennuskannan energiankulutus BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia Energiatehokkuuden määrittely Hyvä sisäilma, miellyttävät asumisolosuhteet ja rakennusten kunnon turvaaminen Energiankulutuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kaukolämmön tariffit

Kaukolämmön tariffit Kaukolämmön tariffit Oulun Energia Kimmo Paaluharju Tekniikan alan opinnäytetyö Tuotantotalouden koulutusohjelma Insinööri (AMK) KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Tekniikka Koulutusohjelma:

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot