VENÄJÄLTÄ SUOMUSSALMELLE MUUTTANEIDEN NAISTEN VOIMAVAROJA JA KOTOUTUMISEN ONGELMAKOHTIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VENÄJÄLTÄ SUOMUSSALMELLE MUUTTANEIDEN NAISTEN VOIMAVAROJA JA KOTOUTUMISEN ONGELMAKOHTIA"

Transkriptio

1 VENÄJÄLTÄ SUOMUSSALMELLE MUUTTANEIDEN NAISTEN VOIMAVAROJA JA KOTOUTUMISEN ONGELMAKOHTIA Aila Moilanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), diakoni

2 TIIVISTELMÄ Moilanen, Aila. Venäjältä Suomussalmelle muuttaneiden naisten voimavaroja ja kotoutumisen ongelmakohtia, Pieksämäki, syksy 2005, 57 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Venäjältä Suomussalmelle muuttaneiden naisten kotoutumista. Tutkimuksessa pyritään löytämään kotoutumista auttavia voimavaroja ja vahvuuksia. Samalla kartoitetaan niitä ongelmia, joita naiset kohtaavat muuttaessaan Suomeen. Tutkimustulosten pohjalta nousevien tarpeiden myötä mietitään kehittämisideoita seurakunnan maahanmuuttajatyölle. Tutkimukseen haastateltiin kuutta Venäjältä muuttanutta naista. Aineisto rajattiin koskemaan työikäisiä naisia, koska heitä on suurin osa Suomussalmella asuvista naisista. Naisista kaksi on paluumuuttajan statuksella muuttanutta, yksi karjalainen ja kolme täysin venäläistä. Naiset olivat asuneet Suomessa 3-10 vuotta. Viidellä heistä oli maahan muuttaessaan suomalainen avo- tai aviomies, yhdellä venäläinen. Alussa useimpien naisten tärkein tuki oli suomalainen aviomies. Kulttuurierot eivät kovin paljon vaikeuttaneet avioliittoa. Myös omat ja miehen sukulaiset auttoivat kotoutumisessa. Ensimmäinen vuosi oli vaikein. Monen arkea helpottivat lukeminen, käsityöt, television katselu ja ulkoilu. Toisiin venäläisiin tutustuttiin usein maahanmuuttajille tarkoitetulla kurssilla. Oman etnisen ryhmän tuki muodostui sitten tärkeäksi. Kursseihin liittyvillä työjaksoilla tutustuttiin suomalaisiin. Siitä tunnettiin iloa. Kielitaidon karttuminen vahvisti myös naisen kotoutumista. Sen myötä pystyttiin asioimaan itsenäisesti ja tutustuminen suomalaisiin onnistui paremmin. Työssä olleet tai edelleen olevat pitivät työssä oloa merkittävänä kotoutumista auttavana tekijänä. Ystäväverkosto oli monella vielä venäläinen, mutta monet toivoivat ystävystyvänsä suomalaisiin. Huono kielitaito koettiin ongelmana syvälliselle tutustumiselle. Se vaikeutti myös työhön pääsyä ja opiskelemaan lähtemistä. Tutkintojen rinnastaminen suomalaisiin tutkintoihin oli hankalaa. Työhön ei päässyt ilman rinnastamista tai suomalaista tutkintoa. Syrjintä ei noussut tutkittavien pääongelmaksi. Sitä kuitenkin jonkin verran ilmeni. Vaikka seurakunnan ja uskonnon rooli ei venäläisille naisille ollut kovin merkittävä, silti uskottiin, että seurakunta voisi tukea heidän kotoutumistaan. Toivottiin tilaisuuksia, joissa voitaisiin tutustua suomalaisiin. Venäläisen naisen tilanne Suomussalmella näyttää melko valoisalta, jos vain työtä pystytään järjestämään. Asiasanat: maahanmuuttajat, venäläiset, voimavarat, seurakunta, syrjintä

3 ABSTRACT Moilanen, Aila. Russian Women s Recourses and Problems in Integration in Suomussalmi, Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 57 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work, Bachelor of Social Services. The aim of this study is to research integration of women who have immigrated to Finland. In the research it is aimed to find strengths and recourses which can help the integration. At the same time the problems which women meet when they immigrate to Finland are surveyed. Based on the results of the research ideas for developing parish work with immigrants are speculated. Six Russian women were interviewed to the study. The data was limited to women of working age, because they are the biggest group of Russian women in Suomussalmi. Two women have the status of remigrant, one is Karelian and three quite Russian. Women had lived in Finland 3-10 years. Five of them had Finnish husband or common-law husband, one had a Russian husband. At first the most important aid for the women was the Finnish husbands. Differences between the cultures didn t much disturb the marriage. Also their own and husband s relatives helped in integration. The first year was the most difficult. Many of the women thought that reading, hand-work, watching TV and outdoor activities helped them. The course for immigrants was often place to get to know other Russians. Then the aid of the own ethnic group became important. On working periods of courses were become familiar with Finnish people. This was a source of joy. Integration of the women strengthened when knowledge of Finnish language increased. Because of this they could do things on their own and becoming familiar with Finns succeeded better. Those, who had had a job or still had, regarded this as helping them to integrate. Many of the women still have a Russian network of friends, but they hoped that they could become familiar with Finns. Weak knowledge of language was a problem in deeper orientation. This thing made it difficult to get work and start studying. Comparing Russian degrees with Finnish were difficult. You didn t get a job without comparing or a Finnish degree. Discrimination didn t arise as a major problem of these women. There was however some discrimination in Suomussalmi. Although parish and religion weren t central things for Russian women, they thought that the parish could aid their integration. They hoped for meetings where they could become familiar with Finns. The situation of the Russian woman looks rather positive in Suomusalmi, if workplaces could be arrange. Keywords: Immigrations, Russian People, Recourses, Parish, Discrimination Deposited: Diaconia Polytechnic Library, Pieksämäki Unit

4 SISÄLTÖ 1 MIKSI TUTKIMUSTA TARVITAAN? VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN Kotouttamislainsäädäntö Akkulturaatio Syrjintä Kielitaito Venäläisten maahanmuuttajien kotoutumisprosessista Kotouttaminen Suomussalmella VENÄLÄISET NAISET SUOMESSA Venäjältä muuttaneet naiset tutkimusten valossa Nainen suomalais-venäläisessä avioliitossa Venäläisten naisten työllistyminen SEURAKUNTA MAAHANMUUTTAJAN TUKIJANA Kirkon maahanmuuttajatyön periaatteita Suomussalmen seurakuntien maahanmuuttajatyö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmä ja aineiston kuvaus Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus MITKÄ ASIAT AUTTAVAT KOTOUTUMISESSA? Kotoutumisprosessissa auttaneet omat ominaisuudet Sosiaalinen verkosto Viranomaisten tuki Uskonnon merkitys Harrastukset Kielitaito Työ ja opiskelu Oman kulttuurin säilyttäminen Käyttämättömiä voimavaroja...36

5 8 NAISTEN KOHTAAMIA ONGELMIA Alkuaikojen vaikeuksia Syrjintäkokemukset Ongelmat avioliitossa Kieliongelma Työttömyys MITEN KOTOUTUMISEEN VOIDAAN VAIKUTTAA? Naisten voimavaroja on tuettava Onnistunut avioliitto auttaa kotoutumaan Kontaktit suomalaisiin tärkeitä Suomen kielen pitkäjännitteistä opetusta tarvitaan Kotoutumisen ongelmiin on puututtava ajoissa Työelämään pääsy Syrjintää ilmenee myös Suomussalmella KEHITTÄMISIDEOITA SUOMUSSALMEN SEURAKUNNAN MAAHANMUUTTAJATYÖHÖN Seurakunnan rooli maahanmuuttajanaisten tukemisessa Käytännön ehdotuksia maahanmuuttajatyölle...49 LÄHTEET...52 LIITE 1: Haastattelun teemat ja kysymykset...55 LIITE 2: Saatekirje...56 LIITE 3: Taustakyselylomake...57

6 1 MIKSI TUTKIMUSTA TARVITAAN? Seison rautatieasemalla. Pyyhkäisen hikeä otsalta. Olen juuri saanut tehtyä päivän vaativimman työn. Olen saanut itse ostettua junalipun ensimmäistä kertaa tässä maassa. Takanani jonossa seisova paikkakuntalainen tuntuu katselevan hieman ivallisesti lipun ostoani. Muutenkin tunnen itseni kummajaiseksi paikallisten ihmisten joukossa, ihmisten vilkuilu häiritsee. Onko pukeutumisessani pahastikin vikaa? Korviini soljuu puhetta, josta ymmärrän vain sanan sieltä ja toisen täältä. Väsyttää jatkuva pinnistely, että ymmärtäisin puheesta jotain. Pian pääsen kuitenkin kotimaahan, jossa minua ymmärretään omalla kielelläni ja muutenkin tiedän, miten siellä pitää toimia. En ole onneksi maahanmuuttaja. Olen vain käymässä Venäjällä. Tilanne on kohdallani väliaikainen. Suorittaessani Monikulttuurisuus-opintojakson harjoittelua Venäjällä sain tuntumaa siihen, millaista on elää vieraan kulttuurin keskellä. Huono kielitaito vaikeuttaa toimimista paikallisen väestön kanssa. Se vaatii voimavaroja, jotka aika ajoin tuntuvat olevan vähissä. Ystävällinen kohtelu ja paikallisten ihmisten kannustus auttavat jaksamaan. Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä, vaikka ei niin merkittävästi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Maahanmuuttajien läsnäolo maassamme on asia, jonka kanssa on opittava elämään. Heitä on varmasti myös tulevaisuudessa Kainuussakin enemmän kuin aiemmin. Suomussalmelle maahanmuuttoa on tapahtunut pääasiassa Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta. Osa maahanmuuttajista on inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, mutta suuri osa heistä on venäläisiä naisia, jotka ovat tulleet maahan avioliiton kautta. Heillä on ainakin jossakin vaiheessa ollut suomalainen aviomies. Monet naiset ovat asuneet Suomussalmella jo kymmenkunta vuotta. Maahanmuuttajien kotoutumista ei vielä ole aiemmin Kainuussa tutkittu. Maahanmuuttajista on tehty paljon tutkimuksia, ja ne ovat pääsääntöisesti olleet kaikki ongelmalähtöisiä. Alun perin tämän tutkimuksen tavoite oli samansuuntainen ja motiivina suomussalmelaisten ennakkoluulot venäläisiä kohtaan. Aikani tutkimuksia lueskeltuani, halusin ottaa positiivisemman näkökulman. Lisäin-

7 7 noitus tähän näkökulmaan löytyi Diakonian käsikirjasta, jossa Irja Askola (2002, 167) kirjoittaa kansainvälisestä vastuusta. Askola korostaa, että maahanmuuttajien kielitaito, monikulttuuriset kokemukset, uskonto ja ammatillinen tausta ovat pääomaa, jota seurakuntien päättäjät voisivat käyttää. Varmasti näitä voidaan käyttää myös muun yhteiskunnan tasolla, ei vain seurakunnan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää niitä voimavaroja, joiden turvin venäläiset naiset selviävät. Näitä vahvistamalla voidaan maahanmuuttajien kotoutumista parantaa. Tutkimuksessa nousee esille myös monia ongelmia ja tarpeita, joihin he tarvitsevat yhteiskunnan ja kaikkien suomalaisten tukea. Koska valmistun myös diakoniksi, tarkastelen asioita myös Suomussalmen luterilaisen seurakunnan maahanmuuttajatyötä ajatellen. Maahanmuuttajatyön kehittäminen seurakunnassa on ajankohtaista, sillä venäläisten maahanmuuttajien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Kiinnostusta työn kehittämiseen myös ilmeni seurakunnassa. Näkökulma tässä tutkimuksessa onkin pitkälti diakoninen. Venäläiset maahanmuuttajanaiset ovat melko unohdettu ryhmä, eikä heidän kotoutumistaan ole Kainuussa selvitetty. Vaikka rajojen ylitse tapahtuu yhteistyötä, niin maahanmuuttajina venäläisiä ei juuri huomioida. Usein kai ajatellaan maiden kulttuurien olevan melko samanlaisia, ettei venäläisiä maahanmuuttajia tarvitse kovin paljon kotouttaa Suomeen. 2 VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuutto Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta leimaa Suomen maahanmuuttoa, sillä neljännes maahanmuuttajista (yli ) on tältä alueelta tulevia paluumuuttajia eli yleensä inkerinsuomalaisia ja heidän sukulaisiaan. Inkerinsuomalaiset saivat paluumuuttajan statuksen vuonna 1990 presidentti Mauno Koiviston myötävaikutuksella. Tämän lakimuutoksen motiivina oli osittain työvoiman rekrytoiminen Venäjältä, mutta myös heidän raskaat kokemuksensa ja kärsimyksensä suomalaisuutensa vuoksi. Heillä katsottiin olevan oikeus palata isiensä maahan. (Lepola 2000, 48, 97.)

8 8 Vuodenvaihteessa venäjän kansalaisia oli maassamme , joista naisten osuus oli Venäjää äidinkielenään puhuvia oli kuitenkin ihmistä (kuvio 5.1). Monet venäjää äidinkielenään puhuvat ovat siis saaneet jo Suomen kansalaisuuden. Vuonna 2002 tehdyn maahanmuuttajien elinolotutkimuksen mukaan neljäsosa venäläisistä oli Suomen kansalaisia. Ulkomaalaisia Suomessa asui kaiken kaikkiaan (Andrew & Hartikainen 1999, 20; Pohjanpää ym. 2003, 57; Tilastokeskus 2004.) Kuvio 5.1. Suurimmat vieraskieliset ryhmät sekä väestö kielen mukaan (Tilastokeskus 2004). 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN Maahanmuuttajalla tarkoitetaan syntyperältään ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua tai on asunut maassa vähintään vuoden ja jolla on tarvittava oleskelutai työlupa. Maahanmuuttajia ovat pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset, paluumuuttajat ja siirtotyöntekijät. Siirtolaisiksi luetaan myös avioliiton kautta maahan muuttaneet, joita venäläisistä maahanmuuttajanaisista suuri osa on. (Kirkko ja pakolaiset kasvokkain 1996; Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, 8.)

9 9 Muutto uuteen maahan on jokaiselle ihmiselle yksilöllinen kokemus. Kuitenkin se yleensä aiheuttaa ainakin jossain määrin stressiä, jonka vuoksi maahanmuuttajan voimavarat voivat aika ajoin olla koetuksella. Muutto toiseen maahan on aina kulttuuri- ja psyyken shokki. Siihen sisältyy voimakkaita vastakkaisia tunteita: omia odotuksia, suuria toiveita ja haasteita, mutta samanaikaisesti luopumisia ja jäähyväisiä lapsuuden perheestä ja sukulaisista, ystäväpiiristä ja työpaikasta. Yksi hyvin keskeinen tekijä on, että joutuu luopumaan oman äidinkielensä käytöstä itseään ilmaistessa. (Oksi-Walter, 2004, 23.) Kotoutumisprosessia helpottaa, jos uusi ympäristö suhtautuu maahanmuuttajaan myönteisesti. Sen sijaan torjuva ja välinpitämätön suhtautuminen voivat hidastaa kotoutumista. (Räty 2002, 124.) 3.1 Kotouttamislainsäädäntö Jaakkolan (2000, 17) mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikan pohjana on ollut angloamerikkalainen monikulttuurimalli. Jokainen etninen ryhmä saa siinä säilyttää kielensä ja kulttuurinsa. Maahanmuuttaja pyritään kuitenkin integroimaan yhteiskuntaan ja työelämään mahdollisimman nopeasti. Maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomessa syntyneellä. Joskus tasapainon löytäminen näiden kahden osittain vastakkaisen tavoitteen välillä on vaikeaa. Miten maahanmuuttaja voi tasa-arvoisesti osallistua yhteiskuntaan ja säilyttää samalla oman kulttuurinsa (Räty 2000, 135)? Suomessa tärkein kotoutumista säätelevä laki on vuonna voimaan tullut laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Kotoutumisella laissa tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan säilyttäen kuitenkin samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kotouttamista eli integroimista ovat viranomaisten kotoutumista edistävät toimenpiteet ja voimavarat. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.)

10 10 Vuonna 1997 valmistuneessa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisessa ohjelmassa määritellään maahanmuuttajien kotouttamisen keskeiset periaatteet. Kotouttamispolitiikan pyrkimyksenä on saada maahanmuuttaja mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin syntyperäisellä suomalaisella. Kotouttamispolitiikan tavoitteena on tasavertaisuus taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa elämässä. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) Laki velvoittaa kuntia laatimaan kotouttamisohjelman yhdessä viranomaisten ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Tämä ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista ja yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Työttömäksi ilmoittautuvilla tai toimeentulotukea hakevilla maahanmuuttajilla on oikeus henkilö- tai perhekohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään yhteistyössä maahanmuuttajan, kunnan ja työvoimatoimiston kanssa. Tähän suunnitelmaan on oikeus kolmen vuoden ajan siitä päivästä lukien, kun maahanmuuttaja on merkitty kotikunnan väestörekisteriin. Suunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) Kansaneläkelaitos maksaa kotouttamistukena vuotiaille maahanmuuttajille työmarkkinatuen, mikäli kotouttamissuunnitelma on laadittu ja sitä noudatetaan ja työmarkkinatuen saamisen edellytykset täyttyvät eli on taloudellisen tuen tarve. Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen ainoastaan kotoutumistukena kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana. Se myönnetään kerrallaan enintään yhdeksi vuodeksi (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002,11.)

11 Akkulturaatio Kotoutumisprosessista on kehitelty erilaisia teorioita. Tunnetuin näistä on John Berryn (1986) nelikenttäteoria akkulturaatiosta. Siinä akkulturaatio kuvaa sitä kulttuurin muutosta, johon maahanmuuttajat joutuvat sopeutumaan muuttaessaan uuteen maahan. Akkulturaatio ei ole suoraviivainen prosessi, vaan siihen liittyy useita erilaisia tapoja, joilla maahanmuuttaja voi suhtautua valtakulttuuriin. Yksilö käy akkulturaatioprosessissaan läpi erilaisia vaiheita, joiden kautta hän parhaassa tapauksessa integroituu valtakulttuuriin. (Liebkind 1994, ) Berryn akkulturaatiomalli on kaksisuuntainen, jolloin maahanmuuttajan oletetaan säilyttävän jotain omasta kulttuuristaan ja samalla oppivan toimimaan uudessa yhteiskunnassa. (Liebkind, Mannila, Jasinskaja-Lahti, Jaakkola, Kyntäjä & Reuter 2004, 49.) Berryn mukaan maahanmuuttajan akkulturaatio voi johtaa neljään erilaiseen lopputulokseen. Ihanteellisimpana pidetään integraatiota eli sopeutumista, jossa maahanmuuttaja säilyttää omaa kulttuuriaan, mutta pystyy myös toimimaan valtakulttuurin täysvaltaisena jäsenenä. Jos maahanmuuttaja säilyttää omaa kulttuurinsa ja identiteettinsä, mutta ei kykene luomaan yhteyksiä valtakulttuuriin ja uuteen yhteiskuntaan, puhutaan separaatiosta eli eristäytymisestä. Assimilaatiossa eli sulautumisessa maahanmuuttaja omaksuu valtakulttuurin tavat nopeasti. Oma kulttuuri jää taka-alalle. Marginalisoitunut eli syrjäytynyt maahanmuuttaja on, kun hän ei pidä oman kulttuurin säilyttämistä tärkeänä, mutta ei pääse sisälle valtakulttuuriinkaan. (Räty 2002, ) 3.3 Syrjintä Sheininin (1996, 8, 11) mukaan syrjintä on ihmisten välisiin eroihin perustuvaa ei-hyväksyttävää erottelua. Välitön syrjintä merkitsee muodollisesti erilaista kohtelua jonkin ei-hyväksyttävän perusteen nojalla. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi ihonväri, kansallisuus tai uskonto. Välillisessä syrjinnässä syrjivä kohtelu on muodollisesti tai näennäisesti samanlaista, mutta johtaa ihmisten erilaisuuden vuoksi kuitenkin syrjiviin vaikutuksiin. Tässä tilanteessa tarvittaisiin ihmisten

12 12 erilaisuuden hyväksyvää erityiskohtelua. Jasinskaja-Lahti, Liebkind ja Vesala (2002, 29) ovat sitä mieltä, että syrjinnän tietoisena tarkoituksena ei välttämättä ole vahingon tuottaminen. Sen motiivina toimii paremminkin halu suosia tiettyä ryhmää toisten ryhmien kustannuksella. Syrjinnän vaikutukset voivat olla räikeimmillään fyysisiä, mutta useimmiten ne ovat luonteeltaan psykologisia tai rakenteellisia. Psykologiset vaikutukset aiheuttavat leimautumista, kielteistä minäkuvaa ja heikkoa itsetuntoa. Rakenteellisesta syrjinnästä voidaan puhua, kun henkilön tiedonsaantia rajoitetaan perusteettomasti ja estetään näin hänen kehityksensä. (Pohjanpää ym. 2003, 65.) Suomalaisten asenteet venäläisiä kohtaan ovat usein kielteisiä, johtuen sodan aiheuttamasta pelosta ja muistoista. Suomen ja Venäjän välinen raja oli pitkään kiinni. Tietämättömyys rajan toisella puolella asuvien elämästä lisäsi pelkoa ja ennakkoluuloja. Varsinkin rajaseuduilla sodan muistot ovat olleet vahvasti läsnä ja pelko idästä hyökkäävästä vihollisesta siirtyi sukupolvelta toiselle. Tilannetta on pahentanut se, että asiasta ei ole puhuttu. Vasta viime vuosina sota-ajoista on enemmän alettu tiedottamaan ja puhumaan, jolloin sotatraumat pikkuhiljaa ehkä helpottavat. Kuitenkin tätä pelkoa ja ryssävihaa on yhä olemassa. Vuonna 2001 tehdyn asennetutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet kaikkia ulkomaalaisia kohtaan ovat aikaisempaa hiukan myönteisempiä, mutta peruspenseitä edelleen (Pohjanpää ym. 2003, 77). Suomen kieltä taitaviin inkerinsuomalaisiin suhtaudutaan yhtä myönteisesti kuin muihin pohjoismaalaisiin. Vuonna 1998 venäläisten maahanmuuttoon suhtautui myönteisesti vain kolmasosa suomalaisista. (Jaakkola 1999, Liebkind ym. 2004, 106 mukaan.) Työssä olevista maahanmuuttajista valtaosa ei Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen 2002 ja Työolotutkimuksen 2003 mukaan ole kohdannut eriarvoista kohtelua. Venäläisistä 33 % on kokenut kuitenkin syrjintää nykyisessä työpaikassa. Kun verrataan suomalaisten kokemaa syrjintää venäläisten kokemaan, niin näillä ei ole suurta eroa. Joillakin alueilla, kuten koulutukseen pääsemisessä ja tiedon saannissa suomalaiset kokevat tulleensa jopa enemmän syrjityksi kuin venäläiset. Palkkauksessa venäläiset kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi.

13 13 Syrjintäkokemukset työpaikoilla lienevät siten tyypillisiä yleisesti. Joka neljäs venäläinen maahanmuuttaja ei kuitenkaan ollut saanut hakemaansa työpaikkaa maahanmuuttajataustansa vuoksi. (Sutela 2005, 98, 99.) Jaakkolan (1999, 47) tutkimuksen mukaan ne, jotka eivät tunteneet yhtään Suomessa asuvaa ulkomaalaista, suhtautuivat kielteisimmin heihin. Hyvin koulutetut, kaupunkilaiset, ylemmät toimihenkilöt, koululaiset ja opiskelijat, naiset, vihreät, uskonnolliset ja ne, joilla on Suomessa asuvia ulkomaalaisia tuttavia, suhtautuivat vuonna 1998 myönteisimmin ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Nuoret, miehet, vähän koulutusta saaneet, maaseudulla asuvat, työväestö, maanviljelijät, eläkeläiset ja työttömät sen sijaan suhtautuivat kielteisimmin pakolaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden vastaanottamiseen. 3.4 Kielitaito Tarnasen ja Sunin (2005, 9) mukaan kieliasiat lävistävät koko kotoutumisprosessin. Ne vaikuttavat koulutus- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, työllistymiseen, palvelujen käyttöön, yhteyksiin suomalaisten kanssa ja näin myös viihtymiseen ja haluun jäädä Suomeen. Kielitaitoa voidaan syystä pitää maahanmuuttajan hyvinvoinnin edellytyksenä. Mitä aktiivisemmin maahanmuuttaja on mukana suomenkielisissä verkostoissa, sitä nopeammin ja monipuolisemmin hän kartuttaa kielitaitoaan. Valtakunnallisen Maahanmuuttajien elinolot tutkimuksen mukaan 28 prosentilla parisuhteessa elävistä venäläisistä on Suomessa syntynyt puoliso. Suomenkielisen puolison olemassaolo muovaa sosiaalisia verkostoja ja medioiden seuraamista suomenkieliseen suuntaan. Mitä pienempiä lapsia maahanmuuttajaperheissä on, sitä todennäköisemmin lapset tuovat maan valtakieltä kouluasioiden ja kavereiden myötä kotiin. (Tarnanen & Suni 2005, 9-16.) Liebkindin ym. (2004, 168) mukaan maaseudulla asuvat maahanmuuttajat puhuvat paremmin suomea kuin kaupunkilaiset. Erityisesti venäläisten maahanmuuttajien kohdalla tämä yhteys on havaittavissa. Tämän katsotaan olevan seurausta siitä, että maalla asuvat maahanmuuttajat ovat useammin avioliitossa suomalaisen kanssa.

14 14 Siirtolaisuustutkimuksissa on havaittu, että valtakielen taito lisääntyy asumisajan pidentyessä. Asumisajan alussa kielitaito kehittyy nopeimmin ja hidastuu asumisajan pidentyessä. Syynä tähän pidetään sitä, että kielikursseille osallistuminen on yleisempää siirtolaisuuden alkuaikoina. (Chiswick & Repetto 2000, Liebkindin ym. 2004, 83 mukaan.) Kielitaidon kehittymisen tukemisessa muodollinen kielenopetus on tärkeä tekijä. Vaikka jokapäiväinen elämä on täynnä mahdollisuuksia oppia kieltä, muodollinen kielen opetus tekee tietoiseksi kielen systeemistä ja siten edistää sopeutumista yhteisöön. Opiskelijoiden erot opiskeluvalmiuksissa ja lähtökohdissa puhuvat kielikoulutuksen eriyttämisen puolesta, jotta oppiminen olisi tehokasta sekä hitaasti oppivien että nopeasti oppivien tarpeiden mukaisesti. (Tarnanen & Suni 2005, 17, 18.) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sisältö koostuu kieliopinnoista, arjen taidoista ja elämänhallinasta, yhteiskuntatietoudesta, kulttuurintuntemuksesta, opiskelun ja työelämän valmiuksista sekä valinnaisista opinnoista. Käytännössä kieliopinnot jäävät melko irrallisiksi, vaikka ne sisällöllisesti lävistävät periaatteessa kaikki muut koulutuksen osa-alueet. Olisikin tärkeää nähdä suomen kielen taidon keskeinen rooli muun oppimisen työkaluna ja sen sosiokulttuurinen tehtävä maahanmuuttajien kotoutumisessa. (Tarnanen & Suni 2005, 21.) 3.5 Venäläisten maahanmuuttajien kotoutumisprosessista Venäläisten maahanmuuttajien on havaittu sitoutuvan voimakkaasti omaan kieleensä ja kulttuuriinsa, mikä saattaa aiheuttaa sosiokulttuurista segregaatiota. Suomen Akatemian Syreeni-hankkeeseen kuuluvan tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat vuonna 2001 Suomessa asuvat entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet venäläiset, virolaisten ja inkerinsuomalaiset. Suurin osa maahanmuuttajista kuului ainakin yhteen suomalaiseen ja yhteen venäläiseen tai virolaiseen verkostoon. Heillä oli lähisukulaisia, ystäviä, työtovereita molemmista ryhmistä. Venäjänkielisistä 67 % oli integroitunut molempiin verkostoihin. Sen sijaan assimiloituminen valtaväestön verkostoihin oli harvinaisempaa, vain 8 %. Maa-

15 15 hanmuuttajien marginalisoituminen kaikista verkostoista oli harvinaisempaa. Vain yksi sadasta Neuvostoliitosta, Virosta tai Venäjältä muuttaneista oli jäänyt kaikkien verkostojen ulkopuolelle Suomessa. Heistäkin monella oli perhe tai ystäviä lähtömaassa tai muuten vilkkaat yhteydet ulkomaille. (Reuter 2005, ) Pienillä paikkakunnilla asuvilla maahanmuuttajilla oli suhteellisesti enemmän läheisiä suomalaisia ystäviä kuin pääkaupunkiseudulla. Venäjällä naapuruuteen kuuluvat tiiviit kontaktit ja vastavuoroinen auttaminen. Noin viidesosa maahanmuuttajista oli eristäytynyt omiin etnisiin verkostoihin, eikä heillä ollut yhtään läheistä suomalaista ystävää, perheenjäsentä tai työtoveria. Venäjänkielisten eristymisen syitä voidaan etsiä seuraavista: sosioekonominen asema, eri äidinkieli ja kulttuuri sekä syrjintä. Venäläiset ovat yleensä korkeasti koulutettuja, mutta silti moni on jäänyt työttömäksi. Venäläisiä on syrjitty enemmän kuin esim. virolaisia ja sen on havaittu olevan yhteydessä eristymiseen valtaväestöstä. (Reuter 2005, ) 3.6 Kotouttaminen Suomussalmella Suomussalmella on tehty vuonna 2002 ensimmäinen kotoutumisohjelma. Sen on laatinut moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu jäseniä sosiaalitoimesta, Kansaneläkelaitoksesta, työvoimapalveluista, vuokrataloyhtiöistä, koulutoimesta ja kolmannen sektorin edustaja. (Kotouttamisohjelman seurantaraportti 2002, 1.) Suomussalmella asuvat ulkomaalaiset kuuluvat spontaaneihin eli omaehtoisesti maahan muuttaneisiin ulkomaalaisiin ja paluumuuttajiin, joilla on sukulaisuusside Suomeen. Suomussalmella asui väestörekisterin mukaan 83 ulkomaalaista. Maahanmuuttajien vähäisyys vaikuttaa työvoimatoimiston tarjontaan siten, että maahanmuuttajien kielikoulutusta ei voida järjestää usein. Tulkkaus on usein ongelma toimittaessa virastoissa, koska rahoitusta tulkkipalveluihin ei saada. Asioidessaan työvoimatoimistossa suomenkieltä osaamaton maahanmuuttaja on velvollinen itse järjestämään tulkkausavun joko

16 16 tuttavan tai virallisen tulkin välityksellä. Joissakin tapauksissa sosiaalitoimisto voi korvata tulkin kustannukset. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 3-5.) Sosiaali-, terveys- ja hoivapalvelut järjestetään samansisältöisinä ja laajuisina kuin kunnan muille asukkaille ottaen huomioon, mitä laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) säädetään kunnan tehtävistä ja maahanmuuttajien oikeudesta kotouttamissuunnitelmaan ja kotoutumistukeen. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 5.) Paluu- ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi Suomussalmen työvoimatoimiston tehtävänä on yhdessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston kanssa huolehtia työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet ja työvoimapalvelut sisältävät mm. työnhakuun ja työhön tutustumiseen liittyviä palveluita, työvoimakoulutusta, ammatinvalinnanohjausta, tarvittaessa työttömyysturvaa sekä mahdollisia muita kotoutumista edistäviä toimenpiteitä. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 6.) Vuoden 2002 seurantaraportissa todetaan, että palkkatyöhön ei ollut päässyt yhtään maahanmuuttajaa. Sen sijaan heitä on ollut työssä harjoittelurahalla ja tukityöllistymisen kautta. (Kotouttamisohjelman seurantaraportti 2002, 2.) Maahanmuuttajia pyritään rohkaisemaan ja ohjaamaan erilaisen vapaa-ajan toiminnan pariin. Monilla maahanmuuttajilla on ongelmana puutteellinen suomen kielen taito ja sosiaalisten kontaktien vähyys. Niin kielitaidon kohenemisen kuin viihtyvyyden ja sopeutumisenkin kannalta välttämätöntä olisi olla kosketuksissa myös muiden kuin kotiväen kanssa. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 8.) Suomussalmella toimivista järjestöistä, yhdistyksistä, seuroista jne. on koottu luettelo yhteystietoineen. Sitä ylläpitää Ämmän kamarissa Suomut ry. Suomussalmella toimii kolme asukkaiden käyttöön tarkoitettua toimintakeskusta: Pitämän tupa järjestää erilaista toimintaa Pitämän ja Taivalalaisen alueen asukkaille, Suomussalmen kirkonkylällä toimii kirjaston alakerrassa Miitinki - kohtauspaikka ja Ämmänsaaren vapaaehtoistoiminnan keskus Ämmän kamari

17 17 tarjoaa kaikille kyläpaikan ja palvelee koko pitäjän järjestöjä. Ämmän kamari myös välittää vapaaehtoisapua ja tukihenkilöitä. Mikäli tarvetta on, voidaan aikaisemmin saapuneiden maahanmuuttajien joukosta etsiä tukihenkilöitä vasta muuttaneille. Toinen samanlaisen elämänmuutoksen kokenut henkilö on hyvä asiantuntija opastamaan ja tukemaan elämään uudessa kotimaassa. Kainuuseen on vuonna 2000 perustettu ETNIKA-KAINUU niminen yhdistys valvomaan maahanmuuttajien etuja ja edistämään heidän asioitaan. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 11.) 4 VENÄLÄISET NAISET SUOMESSA 4.1 Venäjältä muuttaneet naiset tutkimusten valossa Pelkästään naisiin keskittyviä maahanmuuttajatutkimuksia ei ole kovin paljon tehty. Kuitenkin naisten tilannetta on tutkittu monien maahanmuuttajatutkimusten yhteydessä. Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta asetti vuonna 1996 työryhmän selvittämään maahanmuuttajanaisten asemaa Suomessa. Työryhmä julkaisi raportin aiheesta vuonna Raportissa painottuvat naisten kohtaamat ongelmat, mutta siinä myös halutaan ottaa esille maahanmuuttajanaisten monet vahvuudet, joita he itse kuin myös yhteiskunta voivat hyödyntää. Monet naiset ovat Suomeen muuttaessaan pitkälle koulutettuja ja ammattitaitoisia. Vaikka työkokemusta ei olisikaan, niin naiset ovat varsin monitaitoisia. Maahanmuuttajanaiset ovat myös halukkaita kouluttautumaan ja yleensäkin kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. (Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta 1997, 3, 4.) Aiemmin tehtyjen maahanmuuttajatutkimusten valossa Venäjältä muuttaneen naisen tilanne ei vaikuta kovin rohkaisevalta. Yksistään venäläisistä naisista ei juuri ole tutkimuksia. Silvola tutki Venäjältä Suomeen muuttaneiden naisten sopeutumista diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Myös Silvolan (2000, 19 30) haastattelemat naiset kohtasivat integroitumisensa aikana monenlaisia ongelmia, joista hankalimpina koettiin sosiaalisten suhteiden vähäisyys, perhemallin erilaisuus, riippuvaisuus miehestä ja viranomaisten syrjivä

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Suomalainen monikulttuurisuus Yhteiskunnassa elää rinnakkain monia, kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot