VENÄJÄLTÄ SUOMUSSALMELLE MUUTTANEIDEN NAISTEN VOIMAVAROJA JA KOTOUTUMISEN ONGELMAKOHTIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VENÄJÄLTÄ SUOMUSSALMELLE MUUTTANEIDEN NAISTEN VOIMAVAROJA JA KOTOUTUMISEN ONGELMAKOHTIA"

Transkriptio

1 VENÄJÄLTÄ SUOMUSSALMELLE MUUTTANEIDEN NAISTEN VOIMAVAROJA JA KOTOUTUMISEN ONGELMAKOHTIA Aila Moilanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), diakoni

2 TIIVISTELMÄ Moilanen, Aila. Venäjältä Suomussalmelle muuttaneiden naisten voimavaroja ja kotoutumisen ongelmakohtia, Pieksämäki, syksy 2005, 57 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Venäjältä Suomussalmelle muuttaneiden naisten kotoutumista. Tutkimuksessa pyritään löytämään kotoutumista auttavia voimavaroja ja vahvuuksia. Samalla kartoitetaan niitä ongelmia, joita naiset kohtaavat muuttaessaan Suomeen. Tutkimustulosten pohjalta nousevien tarpeiden myötä mietitään kehittämisideoita seurakunnan maahanmuuttajatyölle. Tutkimukseen haastateltiin kuutta Venäjältä muuttanutta naista. Aineisto rajattiin koskemaan työikäisiä naisia, koska heitä on suurin osa Suomussalmella asuvista naisista. Naisista kaksi on paluumuuttajan statuksella muuttanutta, yksi karjalainen ja kolme täysin venäläistä. Naiset olivat asuneet Suomessa 3-10 vuotta. Viidellä heistä oli maahan muuttaessaan suomalainen avo- tai aviomies, yhdellä venäläinen. Alussa useimpien naisten tärkein tuki oli suomalainen aviomies. Kulttuurierot eivät kovin paljon vaikeuttaneet avioliittoa. Myös omat ja miehen sukulaiset auttoivat kotoutumisessa. Ensimmäinen vuosi oli vaikein. Monen arkea helpottivat lukeminen, käsityöt, television katselu ja ulkoilu. Toisiin venäläisiin tutustuttiin usein maahanmuuttajille tarkoitetulla kurssilla. Oman etnisen ryhmän tuki muodostui sitten tärkeäksi. Kursseihin liittyvillä työjaksoilla tutustuttiin suomalaisiin. Siitä tunnettiin iloa. Kielitaidon karttuminen vahvisti myös naisen kotoutumista. Sen myötä pystyttiin asioimaan itsenäisesti ja tutustuminen suomalaisiin onnistui paremmin. Työssä olleet tai edelleen olevat pitivät työssä oloa merkittävänä kotoutumista auttavana tekijänä. Ystäväverkosto oli monella vielä venäläinen, mutta monet toivoivat ystävystyvänsä suomalaisiin. Huono kielitaito koettiin ongelmana syvälliselle tutustumiselle. Se vaikeutti myös työhön pääsyä ja opiskelemaan lähtemistä. Tutkintojen rinnastaminen suomalaisiin tutkintoihin oli hankalaa. Työhön ei päässyt ilman rinnastamista tai suomalaista tutkintoa. Syrjintä ei noussut tutkittavien pääongelmaksi. Sitä kuitenkin jonkin verran ilmeni. Vaikka seurakunnan ja uskonnon rooli ei venäläisille naisille ollut kovin merkittävä, silti uskottiin, että seurakunta voisi tukea heidän kotoutumistaan. Toivottiin tilaisuuksia, joissa voitaisiin tutustua suomalaisiin. Venäläisen naisen tilanne Suomussalmella näyttää melko valoisalta, jos vain työtä pystytään järjestämään. Asiasanat: maahanmuuttajat, venäläiset, voimavarat, seurakunta, syrjintä

3 ABSTRACT Moilanen, Aila. Russian Women s Recourses and Problems in Integration in Suomussalmi, Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 57 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work, Bachelor of Social Services. The aim of this study is to research integration of women who have immigrated to Finland. In the research it is aimed to find strengths and recourses which can help the integration. At the same time the problems which women meet when they immigrate to Finland are surveyed. Based on the results of the research ideas for developing parish work with immigrants are speculated. Six Russian women were interviewed to the study. The data was limited to women of working age, because they are the biggest group of Russian women in Suomussalmi. Two women have the status of remigrant, one is Karelian and three quite Russian. Women had lived in Finland 3-10 years. Five of them had Finnish husband or common-law husband, one had a Russian husband. At first the most important aid for the women was the Finnish husbands. Differences between the cultures didn t much disturb the marriage. Also their own and husband s relatives helped in integration. The first year was the most difficult. Many of the women thought that reading, hand-work, watching TV and outdoor activities helped them. The course for immigrants was often place to get to know other Russians. Then the aid of the own ethnic group became important. On working periods of courses were become familiar with Finnish people. This was a source of joy. Integration of the women strengthened when knowledge of Finnish language increased. Because of this they could do things on their own and becoming familiar with Finns succeeded better. Those, who had had a job or still had, regarded this as helping them to integrate. Many of the women still have a Russian network of friends, but they hoped that they could become familiar with Finns. Weak knowledge of language was a problem in deeper orientation. This thing made it difficult to get work and start studying. Comparing Russian degrees with Finnish were difficult. You didn t get a job without comparing or a Finnish degree. Discrimination didn t arise as a major problem of these women. There was however some discrimination in Suomussalmi. Although parish and religion weren t central things for Russian women, they thought that the parish could aid their integration. They hoped for meetings where they could become familiar with Finns. The situation of the Russian woman looks rather positive in Suomusalmi, if workplaces could be arrange. Keywords: Immigrations, Russian People, Recourses, Parish, Discrimination Deposited: Diaconia Polytechnic Library, Pieksämäki Unit

4 SISÄLTÖ 1 MIKSI TUTKIMUSTA TARVITAAN? VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN Kotouttamislainsäädäntö Akkulturaatio Syrjintä Kielitaito Venäläisten maahanmuuttajien kotoutumisprosessista Kotouttaminen Suomussalmella VENÄLÄISET NAISET SUOMESSA Venäjältä muuttaneet naiset tutkimusten valossa Nainen suomalais-venäläisessä avioliitossa Venäläisten naisten työllistyminen SEURAKUNTA MAAHANMUUTTAJAN TUKIJANA Kirkon maahanmuuttajatyön periaatteita Suomussalmen seurakuntien maahanmuuttajatyö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmä ja aineiston kuvaus Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus MITKÄ ASIAT AUTTAVAT KOTOUTUMISESSA? Kotoutumisprosessissa auttaneet omat ominaisuudet Sosiaalinen verkosto Viranomaisten tuki Uskonnon merkitys Harrastukset Kielitaito Työ ja opiskelu Oman kulttuurin säilyttäminen Käyttämättömiä voimavaroja...36

5 8 NAISTEN KOHTAAMIA ONGELMIA Alkuaikojen vaikeuksia Syrjintäkokemukset Ongelmat avioliitossa Kieliongelma Työttömyys MITEN KOTOUTUMISEEN VOIDAAN VAIKUTTAA? Naisten voimavaroja on tuettava Onnistunut avioliitto auttaa kotoutumaan Kontaktit suomalaisiin tärkeitä Suomen kielen pitkäjännitteistä opetusta tarvitaan Kotoutumisen ongelmiin on puututtava ajoissa Työelämään pääsy Syrjintää ilmenee myös Suomussalmella KEHITTÄMISIDEOITA SUOMUSSALMEN SEURAKUNNAN MAAHANMUUTTAJATYÖHÖN Seurakunnan rooli maahanmuuttajanaisten tukemisessa Käytännön ehdotuksia maahanmuuttajatyölle...49 LÄHTEET...52 LIITE 1: Haastattelun teemat ja kysymykset...55 LIITE 2: Saatekirje...56 LIITE 3: Taustakyselylomake...57

6 1 MIKSI TUTKIMUSTA TARVITAAN? Seison rautatieasemalla. Pyyhkäisen hikeä otsalta. Olen juuri saanut tehtyä päivän vaativimman työn. Olen saanut itse ostettua junalipun ensimmäistä kertaa tässä maassa. Takanani jonossa seisova paikkakuntalainen tuntuu katselevan hieman ivallisesti lipun ostoani. Muutenkin tunnen itseni kummajaiseksi paikallisten ihmisten joukossa, ihmisten vilkuilu häiritsee. Onko pukeutumisessani pahastikin vikaa? Korviini soljuu puhetta, josta ymmärrän vain sanan sieltä ja toisen täältä. Väsyttää jatkuva pinnistely, että ymmärtäisin puheesta jotain. Pian pääsen kuitenkin kotimaahan, jossa minua ymmärretään omalla kielelläni ja muutenkin tiedän, miten siellä pitää toimia. En ole onneksi maahanmuuttaja. Olen vain käymässä Venäjällä. Tilanne on kohdallani väliaikainen. Suorittaessani Monikulttuurisuus-opintojakson harjoittelua Venäjällä sain tuntumaa siihen, millaista on elää vieraan kulttuurin keskellä. Huono kielitaito vaikeuttaa toimimista paikallisen väestön kanssa. Se vaatii voimavaroja, jotka aika ajoin tuntuvat olevan vähissä. Ystävällinen kohtelu ja paikallisten ihmisten kannustus auttavat jaksamaan. Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä, vaikka ei niin merkittävästi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Maahanmuuttajien läsnäolo maassamme on asia, jonka kanssa on opittava elämään. Heitä on varmasti myös tulevaisuudessa Kainuussakin enemmän kuin aiemmin. Suomussalmelle maahanmuuttoa on tapahtunut pääasiassa Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta. Osa maahanmuuttajista on inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, mutta suuri osa heistä on venäläisiä naisia, jotka ovat tulleet maahan avioliiton kautta. Heillä on ainakin jossakin vaiheessa ollut suomalainen aviomies. Monet naiset ovat asuneet Suomussalmella jo kymmenkunta vuotta. Maahanmuuttajien kotoutumista ei vielä ole aiemmin Kainuussa tutkittu. Maahanmuuttajista on tehty paljon tutkimuksia, ja ne ovat pääsääntöisesti olleet kaikki ongelmalähtöisiä. Alun perin tämän tutkimuksen tavoite oli samansuuntainen ja motiivina suomussalmelaisten ennakkoluulot venäläisiä kohtaan. Aikani tutkimuksia lueskeltuani, halusin ottaa positiivisemman näkökulman. Lisäin-

7 7 noitus tähän näkökulmaan löytyi Diakonian käsikirjasta, jossa Irja Askola (2002, 167) kirjoittaa kansainvälisestä vastuusta. Askola korostaa, että maahanmuuttajien kielitaito, monikulttuuriset kokemukset, uskonto ja ammatillinen tausta ovat pääomaa, jota seurakuntien päättäjät voisivat käyttää. Varmasti näitä voidaan käyttää myös muun yhteiskunnan tasolla, ei vain seurakunnan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää niitä voimavaroja, joiden turvin venäläiset naiset selviävät. Näitä vahvistamalla voidaan maahanmuuttajien kotoutumista parantaa. Tutkimuksessa nousee esille myös monia ongelmia ja tarpeita, joihin he tarvitsevat yhteiskunnan ja kaikkien suomalaisten tukea. Koska valmistun myös diakoniksi, tarkastelen asioita myös Suomussalmen luterilaisen seurakunnan maahanmuuttajatyötä ajatellen. Maahanmuuttajatyön kehittäminen seurakunnassa on ajankohtaista, sillä venäläisten maahanmuuttajien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Kiinnostusta työn kehittämiseen myös ilmeni seurakunnassa. Näkökulma tässä tutkimuksessa onkin pitkälti diakoninen. Venäläiset maahanmuuttajanaiset ovat melko unohdettu ryhmä, eikä heidän kotoutumistaan ole Kainuussa selvitetty. Vaikka rajojen ylitse tapahtuu yhteistyötä, niin maahanmuuttajina venäläisiä ei juuri huomioida. Usein kai ajatellaan maiden kulttuurien olevan melko samanlaisia, ettei venäläisiä maahanmuuttajia tarvitse kovin paljon kotouttaa Suomeen. 2 VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuutto Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta leimaa Suomen maahanmuuttoa, sillä neljännes maahanmuuttajista (yli ) on tältä alueelta tulevia paluumuuttajia eli yleensä inkerinsuomalaisia ja heidän sukulaisiaan. Inkerinsuomalaiset saivat paluumuuttajan statuksen vuonna 1990 presidentti Mauno Koiviston myötävaikutuksella. Tämän lakimuutoksen motiivina oli osittain työvoiman rekrytoiminen Venäjältä, mutta myös heidän raskaat kokemuksensa ja kärsimyksensä suomalaisuutensa vuoksi. Heillä katsottiin olevan oikeus palata isiensä maahan. (Lepola 2000, 48, 97.)

8 8 Vuodenvaihteessa venäjän kansalaisia oli maassamme , joista naisten osuus oli Venäjää äidinkielenään puhuvia oli kuitenkin ihmistä (kuvio 5.1). Monet venäjää äidinkielenään puhuvat ovat siis saaneet jo Suomen kansalaisuuden. Vuonna 2002 tehdyn maahanmuuttajien elinolotutkimuksen mukaan neljäsosa venäläisistä oli Suomen kansalaisia. Ulkomaalaisia Suomessa asui kaiken kaikkiaan (Andrew & Hartikainen 1999, 20; Pohjanpää ym. 2003, 57; Tilastokeskus 2004.) Kuvio 5.1. Suurimmat vieraskieliset ryhmät sekä väestö kielen mukaan (Tilastokeskus 2004). 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN Maahanmuuttajalla tarkoitetaan syntyperältään ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua tai on asunut maassa vähintään vuoden ja jolla on tarvittava oleskelutai työlupa. Maahanmuuttajia ovat pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset, paluumuuttajat ja siirtotyöntekijät. Siirtolaisiksi luetaan myös avioliiton kautta maahan muuttaneet, joita venäläisistä maahanmuuttajanaisista suuri osa on. (Kirkko ja pakolaiset kasvokkain 1996; Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, 8.)

9 9 Muutto uuteen maahan on jokaiselle ihmiselle yksilöllinen kokemus. Kuitenkin se yleensä aiheuttaa ainakin jossain määrin stressiä, jonka vuoksi maahanmuuttajan voimavarat voivat aika ajoin olla koetuksella. Muutto toiseen maahan on aina kulttuuri- ja psyyken shokki. Siihen sisältyy voimakkaita vastakkaisia tunteita: omia odotuksia, suuria toiveita ja haasteita, mutta samanaikaisesti luopumisia ja jäähyväisiä lapsuuden perheestä ja sukulaisista, ystäväpiiristä ja työpaikasta. Yksi hyvin keskeinen tekijä on, että joutuu luopumaan oman äidinkielensä käytöstä itseään ilmaistessa. (Oksi-Walter, 2004, 23.) Kotoutumisprosessia helpottaa, jos uusi ympäristö suhtautuu maahanmuuttajaan myönteisesti. Sen sijaan torjuva ja välinpitämätön suhtautuminen voivat hidastaa kotoutumista. (Räty 2002, 124.) 3.1 Kotouttamislainsäädäntö Jaakkolan (2000, 17) mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikan pohjana on ollut angloamerikkalainen monikulttuurimalli. Jokainen etninen ryhmä saa siinä säilyttää kielensä ja kulttuurinsa. Maahanmuuttaja pyritään kuitenkin integroimaan yhteiskuntaan ja työelämään mahdollisimman nopeasti. Maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomessa syntyneellä. Joskus tasapainon löytäminen näiden kahden osittain vastakkaisen tavoitteen välillä on vaikeaa. Miten maahanmuuttaja voi tasa-arvoisesti osallistua yhteiskuntaan ja säilyttää samalla oman kulttuurinsa (Räty 2000, 135)? Suomessa tärkein kotoutumista säätelevä laki on vuonna voimaan tullut laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Kotoutumisella laissa tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan säilyttäen kuitenkin samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kotouttamista eli integroimista ovat viranomaisten kotoutumista edistävät toimenpiteet ja voimavarat. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.)

10 10 Vuonna 1997 valmistuneessa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisessa ohjelmassa määritellään maahanmuuttajien kotouttamisen keskeiset periaatteet. Kotouttamispolitiikan pyrkimyksenä on saada maahanmuuttaja mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin syntyperäisellä suomalaisella. Kotouttamispolitiikan tavoitteena on tasavertaisuus taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa elämässä. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) Laki velvoittaa kuntia laatimaan kotouttamisohjelman yhdessä viranomaisten ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Tämä ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista ja yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Työttömäksi ilmoittautuvilla tai toimeentulotukea hakevilla maahanmuuttajilla on oikeus henkilö- tai perhekohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään yhteistyössä maahanmuuttajan, kunnan ja työvoimatoimiston kanssa. Tähän suunnitelmaan on oikeus kolmen vuoden ajan siitä päivästä lukien, kun maahanmuuttaja on merkitty kotikunnan väestörekisteriin. Suunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) Kansaneläkelaitos maksaa kotouttamistukena vuotiaille maahanmuuttajille työmarkkinatuen, mikäli kotouttamissuunnitelma on laadittu ja sitä noudatetaan ja työmarkkinatuen saamisen edellytykset täyttyvät eli on taloudellisen tuen tarve. Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen ainoastaan kotoutumistukena kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana. Se myönnetään kerrallaan enintään yhdeksi vuodeksi (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002,11.)

11 Akkulturaatio Kotoutumisprosessista on kehitelty erilaisia teorioita. Tunnetuin näistä on John Berryn (1986) nelikenttäteoria akkulturaatiosta. Siinä akkulturaatio kuvaa sitä kulttuurin muutosta, johon maahanmuuttajat joutuvat sopeutumaan muuttaessaan uuteen maahan. Akkulturaatio ei ole suoraviivainen prosessi, vaan siihen liittyy useita erilaisia tapoja, joilla maahanmuuttaja voi suhtautua valtakulttuuriin. Yksilö käy akkulturaatioprosessissaan läpi erilaisia vaiheita, joiden kautta hän parhaassa tapauksessa integroituu valtakulttuuriin. (Liebkind 1994, ) Berryn akkulturaatiomalli on kaksisuuntainen, jolloin maahanmuuttajan oletetaan säilyttävän jotain omasta kulttuuristaan ja samalla oppivan toimimaan uudessa yhteiskunnassa. (Liebkind, Mannila, Jasinskaja-Lahti, Jaakkola, Kyntäjä & Reuter 2004, 49.) Berryn mukaan maahanmuuttajan akkulturaatio voi johtaa neljään erilaiseen lopputulokseen. Ihanteellisimpana pidetään integraatiota eli sopeutumista, jossa maahanmuuttaja säilyttää omaa kulttuuriaan, mutta pystyy myös toimimaan valtakulttuurin täysvaltaisena jäsenenä. Jos maahanmuuttaja säilyttää omaa kulttuurinsa ja identiteettinsä, mutta ei kykene luomaan yhteyksiä valtakulttuuriin ja uuteen yhteiskuntaan, puhutaan separaatiosta eli eristäytymisestä. Assimilaatiossa eli sulautumisessa maahanmuuttaja omaksuu valtakulttuurin tavat nopeasti. Oma kulttuuri jää taka-alalle. Marginalisoitunut eli syrjäytynyt maahanmuuttaja on, kun hän ei pidä oman kulttuurin säilyttämistä tärkeänä, mutta ei pääse sisälle valtakulttuuriinkaan. (Räty 2002, ) 3.3 Syrjintä Sheininin (1996, 8, 11) mukaan syrjintä on ihmisten välisiin eroihin perustuvaa ei-hyväksyttävää erottelua. Välitön syrjintä merkitsee muodollisesti erilaista kohtelua jonkin ei-hyväksyttävän perusteen nojalla. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi ihonväri, kansallisuus tai uskonto. Välillisessä syrjinnässä syrjivä kohtelu on muodollisesti tai näennäisesti samanlaista, mutta johtaa ihmisten erilaisuuden vuoksi kuitenkin syrjiviin vaikutuksiin. Tässä tilanteessa tarvittaisiin ihmisten

12 12 erilaisuuden hyväksyvää erityiskohtelua. Jasinskaja-Lahti, Liebkind ja Vesala (2002, 29) ovat sitä mieltä, että syrjinnän tietoisena tarkoituksena ei välttämättä ole vahingon tuottaminen. Sen motiivina toimii paremminkin halu suosia tiettyä ryhmää toisten ryhmien kustannuksella. Syrjinnän vaikutukset voivat olla räikeimmillään fyysisiä, mutta useimmiten ne ovat luonteeltaan psykologisia tai rakenteellisia. Psykologiset vaikutukset aiheuttavat leimautumista, kielteistä minäkuvaa ja heikkoa itsetuntoa. Rakenteellisesta syrjinnästä voidaan puhua, kun henkilön tiedonsaantia rajoitetaan perusteettomasti ja estetään näin hänen kehityksensä. (Pohjanpää ym. 2003, 65.) Suomalaisten asenteet venäläisiä kohtaan ovat usein kielteisiä, johtuen sodan aiheuttamasta pelosta ja muistoista. Suomen ja Venäjän välinen raja oli pitkään kiinni. Tietämättömyys rajan toisella puolella asuvien elämästä lisäsi pelkoa ja ennakkoluuloja. Varsinkin rajaseuduilla sodan muistot ovat olleet vahvasti läsnä ja pelko idästä hyökkäävästä vihollisesta siirtyi sukupolvelta toiselle. Tilannetta on pahentanut se, että asiasta ei ole puhuttu. Vasta viime vuosina sota-ajoista on enemmän alettu tiedottamaan ja puhumaan, jolloin sotatraumat pikkuhiljaa ehkä helpottavat. Kuitenkin tätä pelkoa ja ryssävihaa on yhä olemassa. Vuonna 2001 tehdyn asennetutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet kaikkia ulkomaalaisia kohtaan ovat aikaisempaa hiukan myönteisempiä, mutta peruspenseitä edelleen (Pohjanpää ym. 2003, 77). Suomen kieltä taitaviin inkerinsuomalaisiin suhtaudutaan yhtä myönteisesti kuin muihin pohjoismaalaisiin. Vuonna 1998 venäläisten maahanmuuttoon suhtautui myönteisesti vain kolmasosa suomalaisista. (Jaakkola 1999, Liebkind ym. 2004, 106 mukaan.) Työssä olevista maahanmuuttajista valtaosa ei Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen 2002 ja Työolotutkimuksen 2003 mukaan ole kohdannut eriarvoista kohtelua. Venäläisistä 33 % on kokenut kuitenkin syrjintää nykyisessä työpaikassa. Kun verrataan suomalaisten kokemaa syrjintää venäläisten kokemaan, niin näillä ei ole suurta eroa. Joillakin alueilla, kuten koulutukseen pääsemisessä ja tiedon saannissa suomalaiset kokevat tulleensa jopa enemmän syrjityksi kuin venäläiset. Palkkauksessa venäläiset kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi.

13 13 Syrjintäkokemukset työpaikoilla lienevät siten tyypillisiä yleisesti. Joka neljäs venäläinen maahanmuuttaja ei kuitenkaan ollut saanut hakemaansa työpaikkaa maahanmuuttajataustansa vuoksi. (Sutela 2005, 98, 99.) Jaakkolan (1999, 47) tutkimuksen mukaan ne, jotka eivät tunteneet yhtään Suomessa asuvaa ulkomaalaista, suhtautuivat kielteisimmin heihin. Hyvin koulutetut, kaupunkilaiset, ylemmät toimihenkilöt, koululaiset ja opiskelijat, naiset, vihreät, uskonnolliset ja ne, joilla on Suomessa asuvia ulkomaalaisia tuttavia, suhtautuivat vuonna 1998 myönteisimmin ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Nuoret, miehet, vähän koulutusta saaneet, maaseudulla asuvat, työväestö, maanviljelijät, eläkeläiset ja työttömät sen sijaan suhtautuivat kielteisimmin pakolaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden vastaanottamiseen. 3.4 Kielitaito Tarnasen ja Sunin (2005, 9) mukaan kieliasiat lävistävät koko kotoutumisprosessin. Ne vaikuttavat koulutus- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, työllistymiseen, palvelujen käyttöön, yhteyksiin suomalaisten kanssa ja näin myös viihtymiseen ja haluun jäädä Suomeen. Kielitaitoa voidaan syystä pitää maahanmuuttajan hyvinvoinnin edellytyksenä. Mitä aktiivisemmin maahanmuuttaja on mukana suomenkielisissä verkostoissa, sitä nopeammin ja monipuolisemmin hän kartuttaa kielitaitoaan. Valtakunnallisen Maahanmuuttajien elinolot tutkimuksen mukaan 28 prosentilla parisuhteessa elävistä venäläisistä on Suomessa syntynyt puoliso. Suomenkielisen puolison olemassaolo muovaa sosiaalisia verkostoja ja medioiden seuraamista suomenkieliseen suuntaan. Mitä pienempiä lapsia maahanmuuttajaperheissä on, sitä todennäköisemmin lapset tuovat maan valtakieltä kouluasioiden ja kavereiden myötä kotiin. (Tarnanen & Suni 2005, 9-16.) Liebkindin ym. (2004, 168) mukaan maaseudulla asuvat maahanmuuttajat puhuvat paremmin suomea kuin kaupunkilaiset. Erityisesti venäläisten maahanmuuttajien kohdalla tämä yhteys on havaittavissa. Tämän katsotaan olevan seurausta siitä, että maalla asuvat maahanmuuttajat ovat useammin avioliitossa suomalaisen kanssa.

14 14 Siirtolaisuustutkimuksissa on havaittu, että valtakielen taito lisääntyy asumisajan pidentyessä. Asumisajan alussa kielitaito kehittyy nopeimmin ja hidastuu asumisajan pidentyessä. Syynä tähän pidetään sitä, että kielikursseille osallistuminen on yleisempää siirtolaisuuden alkuaikoina. (Chiswick & Repetto 2000, Liebkindin ym. 2004, 83 mukaan.) Kielitaidon kehittymisen tukemisessa muodollinen kielenopetus on tärkeä tekijä. Vaikka jokapäiväinen elämä on täynnä mahdollisuuksia oppia kieltä, muodollinen kielen opetus tekee tietoiseksi kielen systeemistä ja siten edistää sopeutumista yhteisöön. Opiskelijoiden erot opiskeluvalmiuksissa ja lähtökohdissa puhuvat kielikoulutuksen eriyttämisen puolesta, jotta oppiminen olisi tehokasta sekä hitaasti oppivien että nopeasti oppivien tarpeiden mukaisesti. (Tarnanen & Suni 2005, 17, 18.) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sisältö koostuu kieliopinnoista, arjen taidoista ja elämänhallinasta, yhteiskuntatietoudesta, kulttuurintuntemuksesta, opiskelun ja työelämän valmiuksista sekä valinnaisista opinnoista. Käytännössä kieliopinnot jäävät melko irrallisiksi, vaikka ne sisällöllisesti lävistävät periaatteessa kaikki muut koulutuksen osa-alueet. Olisikin tärkeää nähdä suomen kielen taidon keskeinen rooli muun oppimisen työkaluna ja sen sosiokulttuurinen tehtävä maahanmuuttajien kotoutumisessa. (Tarnanen & Suni 2005, 21.) 3.5 Venäläisten maahanmuuttajien kotoutumisprosessista Venäläisten maahanmuuttajien on havaittu sitoutuvan voimakkaasti omaan kieleensä ja kulttuuriinsa, mikä saattaa aiheuttaa sosiokulttuurista segregaatiota. Suomen Akatemian Syreeni-hankkeeseen kuuluvan tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat vuonna 2001 Suomessa asuvat entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet venäläiset, virolaisten ja inkerinsuomalaiset. Suurin osa maahanmuuttajista kuului ainakin yhteen suomalaiseen ja yhteen venäläiseen tai virolaiseen verkostoon. Heillä oli lähisukulaisia, ystäviä, työtovereita molemmista ryhmistä. Venäjänkielisistä 67 % oli integroitunut molempiin verkostoihin. Sen sijaan assimiloituminen valtaväestön verkostoihin oli harvinaisempaa, vain 8 %. Maa-

15 15 hanmuuttajien marginalisoituminen kaikista verkostoista oli harvinaisempaa. Vain yksi sadasta Neuvostoliitosta, Virosta tai Venäjältä muuttaneista oli jäänyt kaikkien verkostojen ulkopuolelle Suomessa. Heistäkin monella oli perhe tai ystäviä lähtömaassa tai muuten vilkkaat yhteydet ulkomaille. (Reuter 2005, ) Pienillä paikkakunnilla asuvilla maahanmuuttajilla oli suhteellisesti enemmän läheisiä suomalaisia ystäviä kuin pääkaupunkiseudulla. Venäjällä naapuruuteen kuuluvat tiiviit kontaktit ja vastavuoroinen auttaminen. Noin viidesosa maahanmuuttajista oli eristäytynyt omiin etnisiin verkostoihin, eikä heillä ollut yhtään läheistä suomalaista ystävää, perheenjäsentä tai työtoveria. Venäjänkielisten eristymisen syitä voidaan etsiä seuraavista: sosioekonominen asema, eri äidinkieli ja kulttuuri sekä syrjintä. Venäläiset ovat yleensä korkeasti koulutettuja, mutta silti moni on jäänyt työttömäksi. Venäläisiä on syrjitty enemmän kuin esim. virolaisia ja sen on havaittu olevan yhteydessä eristymiseen valtaväestöstä. (Reuter 2005, ) 3.6 Kotouttaminen Suomussalmella Suomussalmella on tehty vuonna 2002 ensimmäinen kotoutumisohjelma. Sen on laatinut moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu jäseniä sosiaalitoimesta, Kansaneläkelaitoksesta, työvoimapalveluista, vuokrataloyhtiöistä, koulutoimesta ja kolmannen sektorin edustaja. (Kotouttamisohjelman seurantaraportti 2002, 1.) Suomussalmella asuvat ulkomaalaiset kuuluvat spontaaneihin eli omaehtoisesti maahan muuttaneisiin ulkomaalaisiin ja paluumuuttajiin, joilla on sukulaisuusside Suomeen. Suomussalmella asui väestörekisterin mukaan 83 ulkomaalaista. Maahanmuuttajien vähäisyys vaikuttaa työvoimatoimiston tarjontaan siten, että maahanmuuttajien kielikoulutusta ei voida järjestää usein. Tulkkaus on usein ongelma toimittaessa virastoissa, koska rahoitusta tulkkipalveluihin ei saada. Asioidessaan työvoimatoimistossa suomenkieltä osaamaton maahanmuuttaja on velvollinen itse järjestämään tulkkausavun joko

16 16 tuttavan tai virallisen tulkin välityksellä. Joissakin tapauksissa sosiaalitoimisto voi korvata tulkin kustannukset. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 3-5.) Sosiaali-, terveys- ja hoivapalvelut järjestetään samansisältöisinä ja laajuisina kuin kunnan muille asukkaille ottaen huomioon, mitä laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) säädetään kunnan tehtävistä ja maahanmuuttajien oikeudesta kotouttamissuunnitelmaan ja kotoutumistukeen. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 5.) Paluu- ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi Suomussalmen työvoimatoimiston tehtävänä on yhdessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston kanssa huolehtia työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet ja työvoimapalvelut sisältävät mm. työnhakuun ja työhön tutustumiseen liittyviä palveluita, työvoimakoulutusta, ammatinvalinnanohjausta, tarvittaessa työttömyysturvaa sekä mahdollisia muita kotoutumista edistäviä toimenpiteitä. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 6.) Vuoden 2002 seurantaraportissa todetaan, että palkkatyöhön ei ollut päässyt yhtään maahanmuuttajaa. Sen sijaan heitä on ollut työssä harjoittelurahalla ja tukityöllistymisen kautta. (Kotouttamisohjelman seurantaraportti 2002, 2.) Maahanmuuttajia pyritään rohkaisemaan ja ohjaamaan erilaisen vapaa-ajan toiminnan pariin. Monilla maahanmuuttajilla on ongelmana puutteellinen suomen kielen taito ja sosiaalisten kontaktien vähyys. Niin kielitaidon kohenemisen kuin viihtyvyyden ja sopeutumisenkin kannalta välttämätöntä olisi olla kosketuksissa myös muiden kuin kotiväen kanssa. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 8.) Suomussalmella toimivista järjestöistä, yhdistyksistä, seuroista jne. on koottu luettelo yhteystietoineen. Sitä ylläpitää Ämmän kamarissa Suomut ry. Suomussalmella toimii kolme asukkaiden käyttöön tarkoitettua toimintakeskusta: Pitämän tupa järjestää erilaista toimintaa Pitämän ja Taivalalaisen alueen asukkaille, Suomussalmen kirkonkylällä toimii kirjaston alakerrassa Miitinki - kohtauspaikka ja Ämmänsaaren vapaaehtoistoiminnan keskus Ämmän kamari

17 17 tarjoaa kaikille kyläpaikan ja palvelee koko pitäjän järjestöjä. Ämmän kamari myös välittää vapaaehtoisapua ja tukihenkilöitä. Mikäli tarvetta on, voidaan aikaisemmin saapuneiden maahanmuuttajien joukosta etsiä tukihenkilöitä vasta muuttaneille. Toinen samanlaisen elämänmuutoksen kokenut henkilö on hyvä asiantuntija opastamaan ja tukemaan elämään uudessa kotimaassa. Kainuuseen on vuonna 2000 perustettu ETNIKA-KAINUU niminen yhdistys valvomaan maahanmuuttajien etuja ja edistämään heidän asioitaan. (Suomussalmen kotouttamisohjelma 2002, 11.) 4 VENÄLÄISET NAISET SUOMESSA 4.1 Venäjältä muuttaneet naiset tutkimusten valossa Pelkästään naisiin keskittyviä maahanmuuttajatutkimuksia ei ole kovin paljon tehty. Kuitenkin naisten tilannetta on tutkittu monien maahanmuuttajatutkimusten yhteydessä. Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta asetti vuonna 1996 työryhmän selvittämään maahanmuuttajanaisten asemaa Suomessa. Työryhmä julkaisi raportin aiheesta vuonna Raportissa painottuvat naisten kohtaamat ongelmat, mutta siinä myös halutaan ottaa esille maahanmuuttajanaisten monet vahvuudet, joita he itse kuin myös yhteiskunta voivat hyödyntää. Monet naiset ovat Suomeen muuttaessaan pitkälle koulutettuja ja ammattitaitoisia. Vaikka työkokemusta ei olisikaan, niin naiset ovat varsin monitaitoisia. Maahanmuuttajanaiset ovat myös halukkaita kouluttautumaan ja yleensäkin kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. (Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta 1997, 3, 4.) Aiemmin tehtyjen maahanmuuttajatutkimusten valossa Venäjältä muuttaneen naisen tilanne ei vaikuta kovin rohkaisevalta. Yksistään venäläisistä naisista ei juuri ole tutkimuksia. Silvola tutki Venäjältä Suomeen muuttaneiden naisten sopeutumista diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Myös Silvolan (2000, 19 30) haastattelemat naiset kohtasivat integroitumisensa aikana monenlaisia ongelmia, joista hankalimpina koettiin sosiaalisten suhteiden vähäisyys, perhemallin erilaisuus, riippuvaisuus miehestä ja viranomaisten syrjivä

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Milloin kotoutuminen on onnistunut? Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA

ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA TOTEUTETTIIN WEBROPOL-KYSELYNÄ KUNTIEN JA EKSOTEN NETTISIVUJEN KAUTTA AJALLA 11.4.-2.5.12 KYSYMYKSET SUOMEN-, ENGLANNIN- JA VENÄJÄNKIELISINÄ: 1. Mitkä asiat mielestäsi ovat

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 PAIKKA: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki OSALLISTUJAT: suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajataustaiset

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot