4/04. Joulunumerossa mm. Valokuvauskilpailu Nettipalstalla lukijoiden kysymyksiä Suloinen kanijuliste. Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry:n jäsenlehti

Transkriptio

1 4/04 Joulunumerossa mm. Valokuvauskilpailu Nettipalstalla lukijoiden kysymyksiä Suloinen kanijuliste Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry:n jäsenlehti 1

2 2

3 LEUKAPUSSI lehti päätoimittaja: Liisa Mikkola Kauppilantie Oulu p: toimittajat: Kati Heinonen Pesätie 4 B Oulu p: Anna Takkinen Kolehmaisentie 2 F Oulu p: LEUKAPUSSI ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraavan lehden materiaali on toimitettava mennessä. Myöhästynyt materiaali ei ehdi lehteen! Lähetä materiaali osoitteeseen: l3haan00@students.oamk.fi Mainoshinnat Leukapussi-lehdessä (koko sivu): -yritykset 17?toistohinta 2 lehdessä 25 -kasvattajat 8 Kirpputori ja muistoissa -sivun ilmoitukset ovat jäsenille ilmaisia. LEUKAPUSSI 4/2004 SISÄLTÖ 2 Talvikko juliste 3 Leukapussin tiedot 4 Hallitus- ja hoitoneuvontatiedot 5 Puheenjohtajan terveiset 6 Eläinlääkäri-, eläinsuojelu- ja lajiyhdistystiedot 7 Valokuvauskilpailu 8 Kääpiöhamsteripalsta 9 Tapahtumakalenteri 10 Näyttelytuloksia 13 OSJH:n näyttelymainos 14 Puurojuhlan kutsu 15 Gerbiilipalsta 17 Akuutin mainos 18 Raahen näyttelyn mainos 19 Joulumainos 20 Marsupalsta 22 Haukun Paikan mainos 23 Kanien rotu- ja värinimitykset 24 Hamsteripalsta 26 Muistoissamme ja kirpputori 27 Nettipalsta 29 Kasvattajalista 31 Kanijuliste Etukannen kuvassa Peik-hiiri, kuva Anna Takkinen. Sisäkannen kuvassa vkh talvikko uros White Heaven (helmiäissafiiri) om. Elise Eskelinen, kuva Anna Takkinen Takakannen kuvassa luonnonpunainen hermeliininaaras Honey Bunny s Clarissa ja 3 viikon ikäiset luonnonharmaat poikaset. Om & kuva Tiina Polo. 3

4 Yhdistyksen hallitus 2004 Puheenjohtaja Tiina Polo, Vikiöntie 14, Oulu. p , Varapuheenjohtaja Sanna Tuomaala, Hintantie 19 A 2, Oulu. p sanna.suhmura@netti.fi Sihteeri Satu Karjalainen, Riisikuja 9 B, Oulunsalo. p satulinja@luukku.com Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Sini Niemisalo, Hillakuja 6, Oulunsalo. p sininiemisalo@hotmail.com Jäsen Anna Takkinen, Kolehmaisentie 2 F 47, Oulu. p l3haan00@students.oamk.fi Jäsen Kati Heinonen, Pesätie 4 B 27, Oulu. p katiheinonen@jippii.fi Jäsen Liisa Mikkola, Kauppilantie 1, Oulu, p / , mikkli@luukku.com Varajäsen Saana Annala, p punatiikeri@hotmail.com OSJH:n kotisivut HUOM! Emme vastaa tekstiviesteihin. Soitathan mielellään arkisin vain illalla tai viikonloppuisin. OSJH:n tilinumero: OP Oulu Tilille maksaessasi merkitse viesti -kohtaan tieto siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa ja toimita kuitti rahastonhoitajalle! Laita nimesi lisäksi kuittiin myös osoitteesi, niin varmistat, että tieto suorituksestasi menee varmasti tiedostoihin. OSJH:n jäsenmaksut vuodelle 2005: Uudet jäsenet 12 euroa Vuosijäsen 10 euroa, perhejäsen 2 euroa Hoitoneuvojat Satu Karjalainen (hamsterit, kääpiöhamsterit, marsut) p tai satulinja@luukku.com Anu Ronkainen (hamsterit, kääpiöhamsterit, chinchillat, hiiret) p (klo 16-21) anuliisa@mail.student.oulu.fi Kati Heinonen (kääpiöhamsterit) p tai katiheinonen@jippii.fi Terttu Rousu (hamsterit, kääpiöhamsterit) p , tai terttu.rousu@iiseutu.fi Liisa Mikkola (hamsterit, rotat, hiiret) p tai mikkli@luukku.com Elise Eskelinen (gerbiilit, degut), p tai elyseegerbils@yahoo.com Anna Takkinen (gerbiilit) p tai l3haan00@students.oamk.fi Hanna Viinamäki (marsut), p (iltaisin) tai hvimaki@hotmail.com Sanna Tuomaala (marsut), p tai sanna.suhmura@netti.fi Tiina Polo (kanit) p tai tiina.polo@luukku.com 4

5 Puheenjohtajalta Olemme tänä vuonna pitäneet kaksi messutyyppistä tilaisuutta kaupungin keskustassa tavoitteenamme tavoittaa myös muitakin kani- ja jyrsijäharrastajia kuin näyttelyssä kävijät. Tilaisuuksien suosio on ollut yllätyksellisen suuri. Tilaisuuksissa kerroimme eläinten hoidosta ja opastimme eläinten hankintaan. Me tilaisuuksien järjestäjät saimme kerrankin kaikessa rauhassa jutella ja kuunnella, mitä harrastajilla oli mielen päällä. Ja tottahan se on, että me kasvattajat ja tuomarit olemme näyttelyissämme niin ylityöllistettyjä, ettemme juurikaan ehdi henkilökohtaisesti juttelemaan ja vastailemaan kysymyksiin eläinten hoidosta. Toki tuomarit kertovat eläinten arvostelun yhteydessä hoidosta ja ruokinnasta, ja niitä kannattaakin kuunnella korva tarkkana. Ohjeet ja vinkit ovat laajemminkin käytettävissä, eivät vain kyseisen eläimen omistajalle. Koskaan ei tiedä, milloin itse voisi kyseisistä vinkeistä hyötyä. Toki näyttelyissäkin pitää vetää meitä hihasta ja pysäyttää juttelemaan. Sitähän varten olemme tälle harrastukselle sydämemme menettäneet, kun välitämme niin kovasti näistä pienistä karvaisista kani- ja jyrsijäystävistämme, että haluamme kuulla, mitä niille kuuluu. Näyttelyjen ainoa tavoite ei suinkaan ole ruusukkeiden ja palkintojen voittaminen, vähintään yhtä tärkeää on nähdä ja tavata muita harrastajia lemmikkeineen. Minusta on aina mukava nähdä erinäköisiä ja kokoisia kaneja ja jyrsijöitä, jotka on kaikki hoidettu hyvin ja huolella. Ja niiden joukossa se oma lemmikki, joka kuitenkin on jollain tavalla omanlainen. Ensi vuonna näyttelyitä järjestetään jälleen neljä kertaa. Ulkomuotoluokkiakin järjestetään ensi vuonna joka näyttelyssä: vuoden ensimmäisessä näyttelyssä gerbiileille, kevään näyttelyssä huhtitoukokuussa kaneille, syksyllä marsuille ja loppuvuodesta jälleen hamstereille ja gerbiileille. Nyt on siis aika laittaa eläinten sukupaperit ja rekisteröinnit kuntoon. Näyttelyihin toivotaan kovasti vapaaehtoisia työntekijöitä. Hommia on monenlaisia, joten jokaisen taidoille löytyy sopivaa! Ennen näyttelyä meillä on monenlaisia paperihommia, jossa vastaanotetaan eläinten ilmoittautumiset, tehdään luettelot ja jaetaan arvostelukaavakkeita kansioihin. Näyttelypaikan järjestäminen, aamun vastaanotto, assarointi ja sihteeröinti ovat myös tärkeitä tehtäviä, johon tarvitaan paljon vapaaehtoisia. Hommat eivät ole niin vaikeita, etteikö niihin voisi jokainen osallistua. Ja osallistumalla saadaan näyttelypäivä sujumaan jouhevasti ja sujuvasti ilman viivästyksiä. Joten ilmoittautukaa töihin ilmoittautumisen vastaanottajalle tai jollekin hallituslaiselle. Niin, ja kiitos niille, jotka ovat tänä vuonna auttaneet meitä ja ilmoittautuneet töihin näyttelyyn! On todella mukava, kun ennen näyttelyä tietää, että tehtäville on tekijänsä! Maukasta ja rauhallista joulua kaikille lukijoille ja karvaisille ystäville! terveisin Tiina Chartreuce, om. Elise Eskelinen, kuva Anna Takkinen 5

6 Eläinlääkäritiedot Asiansa tuntevan eläinlääkärin löytämisen helpottamiseksi toimitus kokoaa listan OSJH:n toimialueella olevista eläinlääkäreistä, jotka ovat perehtyneet pienjyrsijöiden hoitoon. Jos olet saanut hyvää ja asiantuntevaa palvelua, ilmoita eläinlääkärisi nimi ja yhteystiedot, niin lisäämme sen listaan. Rovaniemen eläinklinikka Rovaniemi, p Ulla Eskelinen Rovaniemi, p Anne Karttimo-Mäkynen Eläinlääkäriasema Akuutti, Oulu p Riitta-Liisa Rajaniemi Eläinlääkäriasema Lemmikki, Oulu p Ouluvet, Oulu p Eläinsuojelu Jos epäilet eläintä kohdeltavan huonosti, ota yhteyttä paikkakunnalla toimivaan eläinsuojeluvalvojaan, SEY:n toimistoon tai paikkakunnan eläinsuojeluviranomaisiin: kunnaneläinlääkäriin, terveystarkastajaan tai poliisiin. Eläinsuojeluasiat, Oulun kaupungin virkaeläinlääkäri Maija Nurminen p Neuvoja ja ohjeita lisäksi: Eläinsuojeluvalvoja Henna Perälä, Rovaniemi Lajiyhdistystiedot Suomen kani- ja jyrsijäliitto SKJL Suomen Hamsteriyhdistys SHY Suomen Kaniyhdistys SKY Suomen Kesyrottayhdistys SkeY Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret SNL Suomen Lemmikkichinchillat SLC Suomen Marsuyhdistys SMY Suomen Gerbiiliyhdistys SGY Yhteystiedot löydät sivuilta BIS marsu näyttelystä, kuva Tiina Polo 6

7 Valokuvauskilpailu! Nyt kaikki innolla kuvaamaan! OSJH julistaa kuvauskilpailun alkaneeksi! Lähetä meille mestariotoksesi lemmikistäsi joko postilla tai mailitse jouluaattoon (24.12.) mennessä. Parhaan kuvan ottajan palkitsemme ensivuoden ilmaisella jäsenyydellä ja kuva julkaistaan värijulisteena. Laita kuvan mukana tiedot eläimestä (ainakin laji ja nimi) sekä kuvan ottajasta. Muistathan, että kuvan täytyy olla itse ottamasi! Jos haluat saada kuvasi takaisin, lähetä mukana postimerkillä ja osoitteellasi varustettu kirjekuori, niin palautamme kuvan. Tulokset julkaistaan ensimmäisessä lehdessä ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti tammikuun ensimmäisellä viikolla. Kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat talletetaan ja niitä voidaan käyttää Leukapussi lehdessä tai OSJH:n internet sivuilla. Lähetä otoksesi osoitteeseen: Anna Takkinen Kolehmaisentie 2 F Oulu tai osjhilmoittautumiset@yahoo.co.uk Armas rotta, viimekertaisen valokuvauskilpailun voittaja kuva. Om. ja kuva Saana Annala 7

8 Kääpiöhamsteripalsta Hei! Kirjoittelen ainakin tähän Leukikseen kääppäriasiaa, voihan se olla että tavataan samoissa merkeissä jatkossakin ;) Pieni esittely lienee paikallaan. Eli olen siis Satu Karjalainen. Pääasiassa omistan ja kasvatan syyrialaisia hamstereita kasvattajanimellä Sateenkaaren, mutta minulla on ollut myös kaikkia kääppärilajeja tässä matkan varrella. Tällä hetkellä omistan kuusi talvikkoa, niitä olisi tarkoitus myös pienimuotoisesti kasvatella. Olen hakenut talvikot myös kasvattajanimeni alle. Tämä palstan kirjoittaminen tuli aika yllättäen, joten en kerennyt kovin kauaa suunnitella mitä kirjoittaisin. Niimpä ajattelin kirjoittaa useamman pienen jutun. Kääpiöhamsteri, monipuolinen lemmikki Haluatko syliteltävän ja paijattavan pikkuotuksen? kaverin, niillä vain tahtoo olla reviirinpuolustusviettiä enemmän kuin talvikoilla. Siksi campbsy kannattaa nostaa terraariosta esim. vessapaperirullan hylsyllä. Kiinankääpiöhamsterit ovat ihania "liimanäppejä", eli takertuvat hauskasti tassuillaan esim. omistajan sormen ympärille. Ne tahtovat olla usein aika arkoja, varsinkin asunnossaan. Vai haluatko mieluummin katsella lemmikkisi touhuamista? Sinulle sopii siis roborovski, pienin ja vikkelin kääpiöhamsterilaji. Roboille tyypillistä on jatkuva meneminen, niitä ei usein saa kesytettyä ihan käsikesyiksi, mikä ei toki haittaa edes näyttelyssä, robot arvostellaan yleensä kuletusboxin sisältä käsin. Sinulle sopii ehdottomasti talvikko. Talvikot ovat kääpiöhamsterilajeista luonteeltaan rohkeimpia, eivätkä ne omaa reviirin puolustamisviettiä. Talvikko on kuitenkin kooltaan pieni, ja varsinkin pentuna tosi vikkelä, joten ihan pienen lapsen lemmikki sekään ei ole. Arnold roborovski, kuva Anna Takkinen Jouluisia vinkkejä Kääppärit rakastavat pieniä undulaatin siemeniä. Siinäpä oiva joululahjavinkki omalle pikku karvakerällesi! Jos ostat siementikun/ siemenkellon, muista tarkkailla ettei hamsterisi pääse puremaan sisällä olevaa muoviosaa, siitä voi irrota vaarallisia palasia! Talvikkoja, kuva Satu Karjalainen Myös campbellistä saa varmasti kesyn Mikset laittaisi kääpiöhamsterin asuntoon ihan oikeaa joulukuusta jota hamsteri voi halutessaan nakerrella. Osta pieni savinen kukkapurkki jossa on reikä pohjassa. Sitten hae ulkoa puhdas kuusenoksa (ei siis autoteiden läheltä...), jonka voit pestä 8

9 lämpimällä vedellä ja antaa kuivua hyvin. Laita kukkapurkki ylösalaisin ja työnnä oksa purkin reikään. Kuusi on valmis! Kuusenhan voisi myös koristella esim. porkkanaraasteella ja marjoilla :) Muistathan kuitenkin poistaa pilaantuvat ruokakoristeet viimeistään seuraavana päivänä. Kuusen voi jättää hamsterin iloksi pidemmäksikin aikaa. Jos joulunpyhinä on tylsää, rakenna kääppärillesi labyrintti. Rakennustarvikkeina voit käyttää esim. legoja tai videofilmien koteloita. Hamsterisi tykkää taatusti kipitellä labyrintissa, varsinkin jos matkanvarrelta löytyy pieniä herkkupaloja, kuten pähkinöitä. Tässäpä tämänkertainen palsta. Oikein Hyvää Joulua kaikille kääpiöhamstereille omistajineen, ensi vuonna uudet kujeet! Satu + taustatukena talvikot Neiti, Kaveri, Niiskis, Voimis, Nössö ja Aino Talvikkoja, kuva Satu Karjalainen Tapahtumakalenteri Viralliset hamsterit, gerbiilit ja degut sekä pet-show kaikille lajeille Honkapirtillä Leukapussi 4/04 ilmestyy OSJH:n pikkujoulut Honkapirtillä Leukapussi 1/05 dead-line Viimeinen ilmoittautumispäivä 19.2 näyttelyyn Leukapussi 1/05 ilmestyy Viralliset gerbiilit ja degut, eistandardi-luokka gerbiileille sekä pet-show kaikille lajeille Angora kani, kuva Tiina Polo 9

10 Näyttelytulokset , Honkapirtti Marsut Tuomarit Hanna Viinamäki ja Sanna Tuomaala ROP1 Cakhaya s Keaton om. Anu-Maarit Paso ROP2 Farm s Connie om. Jenni Peltokorpi ROP3 Petteri om. Raili Vainikainen ROP4 Ruusunmarja om. Niina Holopainen ROP5 Oona om. Nina Henttonen KUMA: Farm s Connie om. Jenni Peltokorpi Cakahya s Keaton om. Anu-Maarit Paso Papu om. Tiina Sotkasiira Farm s Diamond Daring om. Maiju Junttila Kiki Lee om. Jenni Peltokorpi Amanda Texas om. Elisa Svento Ruusunmarja om. Niina Holopainen Miisa om. Elisa Svento TS(sanna) Petteri om. Raili Vainikainen TS(hanna) Tuffee om. Jenna Anttila BABY Lotta om. Saara Ollikainen JUN Amanda Texas om. Elisa Svento AVO Cakhaya s Keaton om. Anu-Maarit Paso VET Edward om. Kirsi Välikangas Lahjoituspalkinnot: Paras poseeraus Joonatan om. Eija Hämeenaho kannustukseksi Pedro om. Sarianna Pukari kannustukseksi Amanda om. Niina Holopainen kauniista turkista Igor om. Kirsi Välikangas Kanit Tuomarit Henna Perälä ja Elisa Honkala ROP1 Leevi om. Ronja Heiniemi & Maija Huotari ROP2 Luupert om. Venla Jokikokko ROP3 Viksi om. Christa Koponen ROP4 Revontuli om. Milla Laakkonen KUMA: Lumitähden Lumipantteri om. Anu Loponen Pikku-Banjo om. Anu Loponen Augusti om. Anna Tenhunen Luppis om. Milla Mattila Minttu om. Heli Noponen Solen s Pamina om. Anu Loponen Viivi om. Tiia-Riikka & Jenni Mäkelä Mieronvaaran Caacao om. Minka Mustanen TS(Henna) Eetu om. Johanna Kivioja TS(Elisa) Hopea om. Heta Salmela Kannustuspalkinnot: Täplä om. Hanna Virtanen Kalle om. Jonna Anttila Aku om. Annukka Kälkäjä Tähti om. Heta Salmela Lahjoitus heinäpussit: K36 K32 Eetu om. Johanna Kivioja Nuppu om. Raija Iljana Syyrialaiset hamsterit Tuomari Oili Väärälä ROP1 Arctican Lumimyrsky om. Iina Sormunen ROP2 Grenelle om. Noora Kela ROP3 Arctican Sunlight om. Tiina Pollari ROP4 Ossi om. Niina Ojalehto ROP5 Arctican Nirvana om. Tiina Pollari KUMA: Arctican Kultapiisku om. Niina Aitto-Oja Grenelle om. Noora Kela Arctican Lumivyöry om. Noora Kela Arctican Sunlight om. Tiina Pollari Nuutti om. Jonna Uusitalo Arctican Nirvana om. Tiina Pollari TS: Ossi om. Niina Ojalehto BABY Ossi om. Niina Ojalehto JUN Bambu om. Marjut Kaakinen AVO Memmu om. Jonna Fredriksson VET Coquille om. Marjut Kaakinen Lahj.palk. Anemone s Lassi om. Heidi Riihola Rotat Tuomari Sini Niemisalo ROP1 Natalia om. Jonna Brandt ROP2 Morticia om. Teemu Hautamäki ROP3 Alfred om. Jasmin Jokitalo KUMAt Ticked Highlight om. Veera Korhonen Amanda om. Emilia Isola Camilla Caivaja om. Emilia Isola 10

11 TS Rasputin om. Erika Mustonen VET Ticked Highlight om. Veera Korhonen Hiiret Tuomari Satu Karjalainen ROP 1 Peik om. Anna Takkinen ROP 2 Mieronvaaran Tahvo om. Milla Laakkonen TS Tuisku om. Heidi Karjalainen VET Peik om. Anna Takkinen Gerbiilit Tuomarit Saana Barsk ja Anna Takkinen ROP1 GP SPET-04 Elysees Yerbabuena om. Elise Eskelinen ROP2 SW-04 Elysees Ulysses om. Elise Eskelinen ROP3 Nipsu om. Emmi Tuhkanen ROP4 Elysees Bianca om. Elise Eskelinen ROP5 Appelsiinipuun Silentium om. Jenna Simula KUMA: Ch Elysees Salvador Dali om. Elise Eskelinen Zante de Lioncourt om. Maria Pietilä Honey om. Milla Laakkonen Flake om. Jenni Peltokorpi Flaming m. Jenni Peltokorpi KUMA: Täystuhon Artturi om. Heidi Karjalainen Sateenkaaren My Boy om. Anu Peura Truefabled Bedelia om. Heidi Karjalainen Ruusutarhan Acier om. Nina Manninen Lolly om. Marjo Asukas Sateenkaaren Sisilisko om. Satu Karjalainen BABY Sateenkaaren Sisilisko om. Satu Karjalainen JUN Truefabled Bedelia om. Heidi Karjalainen AVO Sateenkaaren My Boy om. Anu Peura VET Truefabled Peck om. Iina Sormunen TS Täystuhon Artturi om. Heidi Karjalainen Lahjpalk. lupaava nuori Linnunradan Anhur + Linnunradan Amun-Ra om. Heidi Karjalainen Best In Show 1. rotta 2. marsu 3. gerbiili 4. hiiri 5. hamsteri 6. kääpiöhamsteri 7. kani BABY Nottie om. Mirja Kilpeläinen JUN Appelsiinipuun Silentium om. Jenna Simula VET Funny Angelo m. Satu Isohätälä TS Appelsiinipuun Silentium om. Jenna Simula TS Beata om. Heidi Äijälä Oscar puhtaimmasra turkista Jamelia om. Iina Sormunen Kääpiöhamsterit Tuomari Kati Heinonen ROP1 Truefabled Bedelia om. Heidi Karjalainen ROP2 Sateenkaaren My Boy om. Anu Peura ROP3 Truefabled Bebetu om. Heidi Riihola ROP4 Täystuhon Artturi om. Heidi Karjalainen ROP5 Linnunradan Amun- Ra om. Heidi Karjalainen Arska-marsu, om. ja kuva Sanna Tuomaala 11

12 Raahen näyttelyn tulokset Kanit Tuomari Tiina Polo ROP1 Dani om. Ulla Merihaara ROP2 Solen s Wiivi om. Jonna Tikkala ROP3 Tiitu om. Niina Riekki ROP4 Severi om. Satu Ylinen ROP5 Tiitiäinen om. Piia Keränen ROP6 Hopea om. Heta Salmela Kuma: Yashira s Jeronimo om. Milla Mattila Tähti om. Heta Salmela Tujje om. Jenna Sipilä Eetu om. Johanna Kivioja p. Vet: Eetu om. Johanna Kivioja Erikoispalkinto: Väiski om. Niina Riekki Täplä om. Nollta Kuorilehto Hamsterit (syyrialaiset ja kääppärit) Tuomari Satu Karjalainen ROP1 Pikkumökin Unitaru, syyrialainen, om. Miia Kurkinen ROP2 Arctican Traktor, syyrialainen, om. Juuso Sallinen ROP3 Pikkumökin Puska-Jussi, syyrialainen, om. Christa Kallio Kuma: Fanny, syyrialainen, om. Henna Äijälä p. baby: Divina om. Teemu Hautamäki Gerbiilit Tuomari Anna Takkinen ROP1 Bianca om. Heidi Äijälä Kuma: Beata om. Heidi Äijälä Hiiret Tuomari Anna Takkinen Kuma: Mieronvaaran Lassi, minihiiri, om. Joel Krekilä Marsut Tuomari Sanna Tuomaala ROP1 Iina om. Satu Rousu ROP2 Cachaya s Keaton om. Anu-Maarit Paso ROP3 Jesper om. Anu-Maarit Paso Kuma: Veke om. Terhi Pelkonen Petteri om. Raili Vainikainen Muru om. Helmi Koivusipilä Anemone s Amelia om. Satu Rousu Lulu om. Anu-Maarit Paso Hauskin ulkonäkö: Pipsa om. Satu Rousu p. baby: Fiona, syyrialainen, om. Janne Jylänki p. vet: Tikon Näyskä, syyrialainen, om. Helmi Koivusipilä Paras kääppäri: Truefabled Naxe, om. Heini Leskelä & Teemu Hautamäki TS: Arctican Quuraparta, syyrialainen, om. Miia Kurkinen Rotat Tuomari Anna Takkinen ROP1 Divina om. Teemu Hautamäki Kuma: Lilli om. Jonna Brandt Morticia om. Teemu Hautamäki Honey Bunny s Clarissa, om. & kuva Tiina Polo 12

13 Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry järjestää Honkapirtillä Oulussa klo 8.45 alkaen Ilmoittautumiset 4.2. mennessä osoitteeseen: Kaikki lemmikkiluokat: Tiina Polo Vikiöntie Oulu Gerbiilien ja degujen viralliset luokat: Anna Takkinen Kolehmaisentie 2 F Oulu tai osjhilmoittautumiset@yahoo.co.uk Ilmoittautumishinnat kaikkiin luokkiin: Saman omistajan 1. ja 2. eläin 5 / eläin 3. jne. eläin 2,5 / eläin Jälki-ilmoittautuminen 7 / eläin (ainoastaan pet-luokkiin) Kaikkien luokkien ilmoittautumismaksut maksetaan ennakkoon OSJH:n tilille: OP viitteellä Maksuun ei kirjoiteta viestiä. Kuitti lähetetään ilmoittautumisten mukana. Myöhästyneistä ilmoittautumismaksuista peritään jälki-ilmoittautumishinnat. Näyttelyvahvistuksia ei lähetetä. Muutokset mahdollisia. Eläinten vastaanotto aamulla klo Arvostelut alkavat n. klo 10. Yleisölle vapaa pääsy, tervetuloa! Lisätietoja: Tiina / tai Anna / w w w. c o. j y u. f i / o s j h i n f o 13

14 Puurojuhla OSJH:n tapaan Honkapirtillä klo 18 OSJH:n jäsenille tarkoitetussa puurojuhlassa palkitaan vuoden parhaat pet-show -eläimet sekä järjestetään erilaisia pikkukisoja. Tarjolla lämmintä puuroa ja muita jouluisia herkkuja niin ihmisille kuin eläimillekin. Kaikki jäsenet ja heidän pikku-lemmikit ovat tervetulleita herkuttelemaan ja juhlimaan joulua porukalla! Ota halutessasi mukaan 2 euron arvoinen pikkujoulupaketti. Ilmoittautuminen Sannalle mennessä, p tai sanna.suhmura@netti.fi Jäsenmaksu vuodelle 2005 Tämän lehden välissä saat maksulapun, jolla voit maksaa ensi vuoden jäsenmaksusi. Jäsenmaksu vuodelle 2005 on 10 euroa vanhoilta jäseniltä. Maksa jäsenmaksusi tilille OP Oulu käyttäen viitenumerona henkilökohtaista jäsennumeroasi. Jäsennumero näkyy henkilökohtaisesta jäsenkortistasi. Jäsenmaksun eräpäivä on Maksamalla jäsenmaksusi ajoissa varmistat kaikkien jäsenlehtiesi saapumisen ajallaan. VKH talvikko safiiri uros Blue Paradise, om. Elise Eskelinen, kuva Anna Takkinen 14

15 Gerbiilipalsta Joulu lähestyy ja lumi on jo maassa. Tämän vuoden viimeiset tapahtumat ovat käsillä; viimeinen näyttely, jossa tämä lehti luultavasti on ensimmäistä kertaa käsissäsi ja pikkujoulut, joita jo kuumeisesti odotellaan! Tosin pientä aherrusta koulujuttujen parissa vielä tarvitaan ennen joululomalle ja OSJH:n pikkujoulujen juhlimiseen pääsyä. Tässä numerossa esittelemme viimeiset standardi värit nutmegin, silver nutmegin sekä koe-standardivärin yellow nutmegin. Aivan uutukainen, ainoa ei-standardissa oleva väri, cappucino, on myös päässyt tähän numeroon. Gerbiilipalsta on myös saanut postia ja saammekin lukea viime lehdessä julkaistun Amelie Mikä- Lien pojan seikkailuista! Nutmeg (aa P- G- CC ee) Nutmegin perusvärin tulisi olla punaruskea, myös vatsasta. Gerbiilin tulee olla kauttaaltaan tipattu voimakkaasti mustalla. Iho on yleensä tumma. Silmät ja kynnet ovat mustat. Viikset ovat mustia ja valkoisia. Perusväri normaalisti vaalenee kellertävää vatsaa kohden. Tämä on jossain määrin sallittua, mutta voimakas vaaleneminen on erittäin epätoivottua. Tippaus on erittäin tärkeä ominaisuus tässä värissä; liian vaalea tippaus antaa hailakan olemuksen. Perusväri on huonontunut kovasti, se on nykyään lähes vaaleankeltainen. Näyttäisi siltä, että tippauksen voimistuessa perusväri usein vaalenee. Kasvattajan onkin tasapainoteltava näiden välillä saadakseen näyttävän näköinen nutmeg aikaiseksi. Nutmegilla on usein virheenä myös blackille tyypilliset valkoiset merkit kaulassa ja tassuissa. Joskus esiintyy myös harmillisia valkoisia karvoja perusvärissä. Muutaman päivän ikäinen nutmeg näyttää usein hieman pointilliselta vartalon äärialueiden ollessa tummempia. Pointillinen väri tämä ei kuitenkaan ole. Pentukarva on oranssi, parhaassa tapauksessa hyvin tumman oranssi. Yksilöillä, joille on odotettavissa voimakas tippi, voi jo tässä vaiheessa olla hyvin hailakasta tippausta havaittavissa. Noin kahdeksan viikon iässä alkaa pennuilla karvanvaihto ja pentukarvan alta alkaa paljastua tummaa karvaa. Väri vaihtuu yleensä ensin lavoilta selkää kohden ja viimeisenä päälaelta. Nutmegille paras apuväri on black. Mutta jos ongelmana on punaisuuden puute, voidaan sitä yrittää saada esimerkiksi honey foxista. Tosin nykyisissä honey foxeissa on harvoin toivottua oranssia sävyä, joten niiden käyttö voi entisestään huonontaa nutmegien tasoa. Lisäksi honey foxin käyttö vaalentaa tippausta sekä vatsaa. Black taas saattaa vaalentaa perusväriä. Yellow nutmegia voisi harkita, mutta sekin luultavasti vain laimentaa tippiä. Geneettisesti puhdas nutmeg on aa PP GG CC ee eli resessiiviset geenit tulevat blackista ja honey foxista. Himalaja (c h ) ja burmese (c b ) geenit ovat erittäin epätoivottuja, sillä ne vaalentavat perusväriä radikaalisti sekä tekevät tippauksesta hailakkaan. Nutmeg, jolla on jompikumpi näistä geeneistä, ei oikeastaan edusta mitään väriä. Samanlainen vaikutus väriin on myös e f - geenilla, jota tulee välttää viimeiseen asti. Siitä eroon pääseminen voi olla todella työn ja tuskan takana. Silver nutmeg uros, Ch VKS-02 CV-02 Taikanaamion Zochrades, om. Elise Eskelinen, kuva Anna Takkinen Silver nutmeg (aa P- gg CC ee) Perusvärin pitäisi olla hyvin vaalean kerma. Tippauksen tulisi olla kauttaaltaan voimakas ja väriltään tummanharmaa. Karva on siis kaksivärinen. Silmät ja kynnet ovat mustat. Viikset voivat olla mustia ja valkoisia. 15

16 Usein väri vaalenee vatsaa kohden nutmegin tavoin. Tippauksen tulisi kuitenkin selvästi näkyä myös vatsassa, muutoin se luultavasti on myös selkäpuolelta liian hailakka. Perusvärinkään ei saisi olla liian valkoinen, se itse asiassa saattaa jopa viestiä jostain ylimääräisistä resessiivisistä geeneistä ihan samalla lailla kuin liian hailakka tippauskin. Liian utuinen tippaus antaa gerbiilille hieman epäselvän yleisilmeen. Silver nutmegillakin saattaa olla valkoiset merkit kaulassa ja tassuissa kuten nutmegillakin. Valkoisia irtokarvoja on vaikeaa havaita perusvärin seasta. Silver nutmeg saattaakin slateen yhdistäessä tuoda slaten perusväriin lisää valkoisia karvoja. Silver nutmeg saattaa olla hieman pointillisen näköinen ennen karvan kasvua. Pentukarva on tumman kermanvalkoinen ja siinä on hieman aprikoosin vivahtava sävy. Silver nutmeg pentuja voi olla hankalaa erottaa polar fox pennuista ennen luovutusikää, silver nutmeg kun on vain hieman tummempi. Ensimmäisen karvanvaihdon aikana alkaa tulla tumman harmaata karvaa kun tipattu uusi karva kasvaa. Turkki vaihtuu usein ensin sivuilta edeten selkään, usein päälaelta viimeisenä. Karvanvaihdon aikana pentu näyttääkin aika kirjavalta. Nutmeg pied uros Harlequin, kuva Anna Takkinen Silver nutmegille paras apuväri on slate. Hyvä slate kuitenkin saattaa vaalentaa silver nutmegin tippausta kun taas hyvä silver nutmeg saattaa tummentaa slaten perusväriä. Toisinaan silver nutmegille käytetään myös polar foxia, mutta sillä on tippausta sekä vatsaa vaalentava vaikutus. Kuten nutmegillakin, e f, c h ja c b ovat ei toivottuja geenejä. Silver nutmeg ilman ylimääräisiä resessiivisia geenejä kirjoitettaisiin näin aa PP gg CC ee. Pikku g:t vaalentaa nutmegin silver nutmegiksi, vähentämällä punaista pigmenttiä. Yellow nutmeg (aa pp G- CC ee) Yellow nutmegin tulee olla kirkkaan oranssi, myös vatsasta. Koe-standardi värinä sen värimääritelmä ei vielä ole saanut lopullista muotoaan rotumääritelmässä. Tällä hetkellä pohditaan, että tulisiko sillä olla tippaus vai ei. Ruotsissa tätä väriä kutsutaan saffroniksi ja se onkin jo standardi väri siellä. He luokittelevat sen yksivärisiin ja katsovat tippauksen ei toivotuksi ominaisuudeksi. Aika näyttää mihin suuntaan Suomen yellow nutmegit lähtevät kehittymään, sillä sen perusteella on aikomus päättää tulisiko niillä tippausta olla. Virheistä on vaikea tietenkin puhua, mikäli ei vielä edes oikein tiedetä, mitä väriltä halutaan. Kuitenkin voimakas ja kirkas oranssi väri taitaa olla ihanteena. Valitettavasti yellow nutmegeissakin on todella vaaleita yksilöitä. Voimakasta vaalenemista vatsaa kohden on useilla. Tippausta on havaittu joissakin yksilöissä, mutta suurimmalta osalta se taitaa toistaiseksi puuttua. Valkoisia merkkejä kaulassa ja tassuissa saattaa esiintyä kuten myös irrallisia valkoisia karvoja perusvärin seassa. Yellow nutmegia voi kehitellä vaikka yhdistelemällä lilacia ja nutmegia. Ensimmäiseen sukupolveen tulee pelkkää blackia, ellei sitten lilac kanna e-geenia tai nutmeg punasilmäisyyttä. Ensimmäisen sukupolven blackit sitten yhdistetään keskenään, jolloin tuloksena pitäisi olla blackia, lilacia, nutmegia ja yellow nutmegia. Rust point, silver point ja orange point ovat ehdottomasti kiellettyjen värien listalla, samoin kaikki C-lokuksen mutaatiot kuten argente cream, siamese ja burmese. Myöskään silver nutmegia ei tulisi käyttää, ettei saataisi aikaan punasilmäisiä silver nutmegeja, jotka siis ovat joko REWejä tai kellertävän sävyisiä eli huonoja REWejä. 16

17 Geneettisesti puhdas yellow nutmeg on aa pp GG CC ee eli punasilmäinen nutmeg. Vältettäviä geenejä tässäkin värissä ovat e f, c h ja c b sekä näiden lisäksi g. Cappucino (aa PP G-/gg c b c b ee) ent. Color point nutmeg Cappucinon karva on kolmivärinen. Pohjaväri on valkoinen, keskiosa luonnonvalkoinen ja karvan päässä on harmaanrusehtava tippi. Eläin on selvästi pointillinen, sillä kuono, korvat, tassut ja häntä on voimakkaammin tipattuja alueita. Silmät ovat mustat, kynnet neutraalit tai tummat, viikset ovat sekä valkoisia että mustia. Cappucino eli entinen color point nutmeg on ei-standardi väri, joten sille ei ole vielä kirjoitettu mitään värimääritelmää. Täten ei vielä ole minkäänlaista virallista ihannetta tälle muunnokselle. Virheitä voisivat olla vaikka liian tumma perusväri, jolloin olisi sekaantumismahdollisuus smokeen. Tippauksen tulee olla nutmegmainen eli kohtalaisen voimakas eikä liian tasainen. Kannattaa huomata, että burmese geenit aiheuttavat värin ja tippauksen vaalenemisen, joten tippaus on yleensä nutmegia hailakkaampi. Cappucino uros, Elysees Don Juan, kuva Anna Takkinen Cappucino on erittäin lievästi tai ei ollenkaan pointillinen muutaman päivän iässä. Pentukarva on puhtaan valkoinen, joten tätä on mahdoton erottaa Black Eyed Whitesta (BEW), mikäli sellaisia voisi syntyä samaan pentueeseen. BEW nimittäin saattaa olla valkovatsainen cappucino. Ensimmäisen karvanvaihdon myötä puskee hieman tipattua karvaa valkoisen karvan alta. Pointillisuuden havaitsee ensin tummasta ihosta vartalon äärialueilla, sitten niihin alkaa muodostua voimakkaasti tipausta. Cappucinoa saadaan aikaiseksi nutmegia ja burmesea sekoittamalla. Ensimmäiseen sukupolveen tulee vain blackia, jollei oteta huomioon muita mahdollisia yhteisiä resessiiviä geenejä. Näitä blackeja yhdistelemällä tulee taas blackia, burmesea, nutmegia sekä light nutmegia siis nutmegia jolla yksi burmese geeni ja pienellä todennäköisyydellä myös cappucinoa. Cappucinoa ei voida jalostaa nutmegin rinnalla, sillä se tuottaa burmese geenilla varustettuja nutmegeja, jotka eivät käy viralliseen luokkaan värinsä puolesta. Cappucinoa voidaan jossain määrin kasvattaa burmesen kanssa, mutta se voi tuoda väriin erittäin vakavan virheen; tippauksen. Burmese on kuitenkin näistä kahdesta se parempi vaihtoehto. Tietäen kuitenkin cappucinon harvinaisuuden, siihen tulee käyttää tällä hetkellä molempia värejä hyväksi. Sukusiitosta tulee pyrkiä myös välttämään mahdollisimman pitkälle, jotta saataisiin laajan geenipoolin omaava kanta. Cappucino on geneettisesti pointillinen nutmeg eli nutmeg jolla on kaksi burmese geenia. On mahdollista, että toinen näistä C- lokuksen geeneistä onkin himalaja geeni. Tällöin silmien väri saattaa muuttua hieman punavivahteiseksi sekä perusväri vaalentua. Cappucino voi olla myös ns. color point silver nutmeg, jolloin sillä olisi G-lokuksessa kaksi resessiivistä geeniä eli olisi seuraava aa PP gg c b c b ee. Tällainen yksilö on hieman harmahtavempi. Geneettisesti puhdas cappucino on aa PP GG c b c b ee. Se on itsessään jo melkoinen resessiivisten geenien riemuvoitto, joten jalostuksessa kannattaa varoa e f, c h, g ja p geenejä. Cappucino -nimi ei kuvaa kovinkaan hyvin kyseistä väriä. Tämä nimitys keksittiin alkuperäisen kammotuksen color point (tai cp) nutmegin tilalle. Tähän on kaikilla mahdollisuus esittää omaa keksimäänsä, parempaa nimeä. Jos sinulla on jokin mielessä, ehdota sitä SGY:n hallitukselle! 17

18 Seuraavaksi Zante Mikä-Lien-poika de Lioncourtin seikkailu omistajansa Marian kirjoittamana Zante de Lioncourt on burmese uros ja mainittakoon tässä heti alussa, että Zante on kuuluisan Hui Kauhistus Amelien poika. Tästä tapahtumasta ei ole kuin pari viikkoa aikaa, kun eräänä yönä Zante päätti että oma terra ei tainnutkaan olla enää kovin kiinnostava paikka, ja niin tämä nero kaivoi terran toiselle puolelle ison purukasan, jotta ylettyisi terran kansiin. Seuraavaksi tämä muskelimies onnistui siirtämään kannen syrjään. (Vaikka olin kaiken varalta laittanut muutamia kirjoja painoksi kannen päälle.) Sitten tämä Tarzan oli mukavasti päättänyt kiivetä metrin-korkuisen matkan verhoja pitkin alas. Siitä kielivät pienet gerbiilin kynsien jättämät reiät verhoissa. Tutkimusmatkailijalle ei tainnutkaan riittää huoneeni tutkittavaksi, sillä juoksutan niitä pari kertaa viikossa huoneeni lattialla. Huoneeni oli siis tutkittu gerbiilini mielestä tarpeeksi hyvin, joten reviiriä saattoi vähän laajentaa... Äitini herätti minut klo 4 aikaan aamusta ja sanoi itse heränneen rapinaan olohuoneessa. Hän epäili siellä olevan hiiriä ja halusi varmistaa että ovathan gerbiilini edelleen terraariossa. Kuten arvaattekin, ei terran nurkassa nukkunut kuin Zanten veli Zimba, ja kantta oli siirretty sen verran, että siitä pääsisi gerbiili karkaamaan. Outoa kyllä Zimballe ei ollut tullut mieleenkään karata. Se oli varmaan vain ihmetellyt, että mihin se kamu oikein on kadonnut... Tutkin koko olohuoneen aivan paniikissa, että onkohan se karkulainen enää hengissä, kunnes viimein kuulin rapinaa olohuoneen nurkassa olevien säilytyslaatikoiden takaa. Puolen tunnin ajan houkuttelin Zantea auringonkukan siemenillä, ennen kuin se suostui tulemaan "mukavasta" piilopaikastaan. Se veijari oli onnistunut löytämään laatikoiden välistä pienen raon jossa se oli oleskellut. Kello oli jo melkein puoli 6 aamulla kun vein Zanten takaisin terraarioonsa. Olin samalla sekä kuoleman väsynyt, että iloinen kun löysin vihdoin gerbiilini. Zante palasi ensimmäsenä kaverinsa viereen nukkumaan - olihan se varmaan aika väsynyt juostuaan n. 25 metrin matkan huoneestani olohuoneen nurkkaan, joka on aikamoinen maraton pikku gerbiilille. No eihän sellaiselle pikku nappisilmälle voi suuttua - ainakaan ennen seuraavaa karkumatkaa... Mitä tästä lopulta voisi oppia? Ainakin sen, että tutkimusmatkailijan sielu on periytyvää. ;) Tässä oli siis kertomus gerbiilini "fiksusta päähänpistosta". Terveisin: Maria Pietilä sekä Zimba & Zante ;) Kiitos Marialle Zanten seikkailuista! Ensi lehdessä sitten mietitään mitä värejä on jo tuloillaan ja mitä hassuja muunnoksia vielä olisi odotettavissa gerbiileille sekä mitä uusia värejä on jo saapunut Suomeen. Lukijoilta olisi kiva saada lisää tarinoita gerbiileistään ja esittelyitä. Olisi mukavaa kuulla teistä lukijoista jotain ja mahdollisesti tutustua teihin hieman! Herkkujen täyteistä Joulua toivottaa: Anna ja Elise Anna: l3haan00@students.oamk.fi Elise: elyseegerbils@yahoo.com de Lioncourt R-poikue, kuva Anna Takkinen 18

19 19

20 Marsupalsta Tervehdys aurinkoisesta Oulusta. Ensilumi satoi eilen , mutta onneksi lämpimämpää on tiedossa ja lumet lähtevät vielä pois (toisaalta harmi, kun on lumen kanssa niin paljon valoisampaa). Työt ovat pitäneet kiireisenä, joten tämän palstan kirjoittaminenkin jäi ihan viime tippaan, mutta onneksi ehti vielä lehteen. Marsuperheen tapahtumia on ollut kovasti. Siitä surullisimmat voi lukea Muistoissamme - palstalta. Siis Lempi menehtyi poikastensa kanssa synnytyskomplikaatioihin (kyseessä ei kuitenkaan ollut raskausmyrkytys) ja Elli vanhuuteen. Iisi-muori (7,5 v.) jäi yksin oleskelemaan ja naatiskelemaan vanhuuden päivistä. Usvan poika Arvo lähti uuteen kotiinsa, eikä varmasti jää hellittelyjä vaille sielläkään. Pipsaa on nyt yritetty astuttaa Arskalla (teddy-uros Andien-marsulasta, joka tuli elokuussa viettämään perhe-elämää kotiimme). Arska (viralliselta nimeltään Andien Armas) on kyllä saanut jo Usvan tiineeksi (jouluvauvoja tulossa, ensimmäinen oma kasvattajanimellinen, puhdas teddy-poikue), mutta kun Pipsan kanssa ei oikein kemiat kohtaa. Yritetty kyllä on (totuttelu pikkuhiljaa, hajuvesi, yhdessä tuoreherkkujen syönti jne.), mutta kun neiti on niin itsepäinen ja äkäinen jostain syystä juuri Arskalle, että Armas eli Arska tai Aippe tai Artsi (rakkaalla lapsella on monta nimeä) on sitten ihastuttava tapaus, joka nauttii yli kaiken sylittelystä. Eipäs vielä tapaus Arskaa ole vielä kohdalle aikaisemmin tullut. Sohvalla elokuvaa katsellessa ja Arskaa rapsutellessa saattaapi herra kääntyä aivan selälleen, että rapsutas nyt mahasta. Voitte varmaan kuvitella, miltä näyttää teddy-marsu selällään takajalat kohti kattoa niin rentona ja haukotellen suu ammollaan. Aamu- ja iltapesustaan Arska on myös kuulu. Sitä kun Arska ei tee itselleen, vaan Velulle (12v. poikani). Herra kulkee lattiallakin tutkimusretkillään pitkin huoneistoa. Ei ole rajoja minkäänlaisia. Sinne mennään mistä eniten ääntä kuuluu. Kaikki muut 6 marsua eivät varpaillaankaan astu olohuoneen maton päältä parkettilattialle edes herkkuja hakemaan (näyttää siltä, että sanoisivat hyi kun on luikasta). Lillukka sai kolme tyttö-vauvaa, joista kaksi lähti uuteen kotiin jo muutama viikko sitten. Yksi, joka ristittiin Pikku-Lempiksi (on aivan samannäköinen ja värinen kuin edesmennyt mummunsa) jäi äidilleen Lillukalle seuraksi ja kaveriksi asustelemaan. Pikku-Lempi on tällä hetkellä Pahainen kakara iässä. Sehän on sitä että keretään jokapaikkaan yhdessä hujauksessa, jopa kiellettyihin koloihin jonne muut möllisköt eivät mahdu. Loikitaan nelitassu loikkia suoraan kattoa kohti ja samalla lähdetään ravaamaan ympyrää pöydän ympäri, tyynyn yli, pöydän ali, pissa-koppa kiertäen ja sitten ollaan maalissa, omassa häkissä. Siellä pika-kurvaus purut pölähtäen ja taas kohti lähtö-loikkaa. Lillukka näyttää välillä siltä, että voi kun joku ottas tuon vähäksi aikaa, että saisin ihan rauhassa venytellä, haukotella ja lötköttää pikku päikkärit. Lillukan vauvat Tapaus Pertti hmm. Mitähän senkin herran aivoissa liikkuu, taas ihmettelen samaa kuin niin monesti ennenkin. Pertti nimittäin muistuttaa yhä enemmän ja enemmän koiraa. Nyt osataan jo kerjätä herkkuja kahdella tassulla (tarkoittaa Pertin kohdalla maapähkinöitä, vaikka nehän kuuluvat kiellettyihin, mutta syöhän sitä itsekin karkkia silloin tällöin). Herkkua taas ei saa, jos sen eteen ei jotain tehdä, eli annetaan tassua. 20

21 Senkin on herra oikein näppärästi oppinut samoin kuin häkkiin menon ihan pelkästä käskystä. Mitähän Pertille sitten voisi opettaa, ettei aika tule pitkäksi. Haukkumaan kuin vahtikoira?... Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry piti Oulun keskustassa nuorisotila Waldassa hoitopäivän kaneille ja jyrsijöille nimikkeellä Karvat, korvat ja kynnet kuntoon. Tilaisuus oli avoinna kaikille klo ja maksuton, joten kävijöitä oli ihan kiitettävästi. Tilaisuuteen oli lupa tuoda myös omia eläimiä mukaan ja kysyä neuvoa ja ohjeita mieltä askarruttavista asioista ja hoitotoimenpiteistä. Marsujen kohdalla useimmin oli kyse kynsien leikkuusta ja varsinkin tummien kynsien leikkuusta. Toinen yleisimpiä kysymyksiä oli rasvarauhasesta, sen sijainnista ja puhdistamisesta. Ruokavaliosta oli myös kovasti kysymyksiä ja varsinkin tuoreruoasta. Harmikseni totesin hyvin monen antavan tuoreruokana pääosin vain kurkkua ja salaattia. Käänsin asian siten, että kurkku on karkkia ja salaatti sipsejä ja kysyinkin omistajilta syövätkö he päivittäin ja lähes pelkästään niitä itsekään. Kävijöitä riitti välillä ihan jonoksi asti, mutta kovasti kävijät kiittelivät tapahtumaa ja toivoivat, että järjestäisimme vastaavan uudestaankin. Jouluhöpinää on tämänkertaisen palstan virallinen aihe. Eli mitä marsulle jouluksi. Jouluunhan kuuluu hyvin läheisesti tonttulakki, joulukuusi ja jouluateria, kauralyhteestä puhumattakaan ja kaikkea näitähän voidaan laittaa myös marsulle. Tonttulakki syntyy kätevästi ( vai kätevästi.. sormet oli tonttulakin teon jälkeen aivan punaiset ja liimassa monta päivää) punaisesta huovasta liimaamalla. Koristeeksi voi käyttää erivärisiä huopia sekä piipunrasseja yms. Eikä pidä unohtaa solmimisnauhoja. Onneksi mallit oli kuitenkin kohtalaisen rauhallisia. Arska ja Usva Joulukuusi, joulukuusen oksan voi laittaa marsun häkkiä somistamaan vaikka punaisella silkkinauhalla. Muistakaakin, että oksan tulee olla puhtailta paikoilta haetusta kuusesta. Lisäksi oksa tulee laittaa tarpeeksi alas, jotta marsunne saa siitä syötyä on meinaan oikein kunnon herkkua. Jouluateria, marsuille voi tarjoilla oikein herkkuvadin rosollia siis raakaa lanttua ja porkkanaa, säilömätöntä punajuurta sekä tuorekurkkua. Koko komeus kuutioituina ja aseteltuna kauniisti lautaselle sekä koristeltuna esimerkiksi kuusenoksalla. Tällaisen jouluaterian jälkeen marsut menevät nätisti nukkumaan mahdollisimman suojaisaan ja rauhalliseen paikkaan. Aikaisintaan tunnin kuluttua venyttelevät oikein kunnolla, haukottelevat suu apposen ammollaan ja kääntävät kylkeään. Vain kyltti Ei saa häiritä! puuttuu. Kauralyhde, miten ihana se marsuista onkaan levittää pitkin lattiaa, pötkötellä sen päällä, kun ei tarvitse edes nousta ylös saatikka nostaa päätään saadakseen hieman välipalaa. Suosittelen, ettei anna kerralla koko lyhdettä marsuille siivo on nimittäin aivan uskomaton, mikä yhdestä kauralyhteestä tulee kurnujen leikkiessä sillä. Hyvää alkavaa talvea ja joulua odotellen -Sanna puh sp. sanna.suhmura@netti.fi 21

22 22

23 23

24 Hamsteripalsta Talvinen tervehdys hamstereiden ystäville! Näin joulun alla ajattelin julkaista salaisen reseptini hamsujen lempiherkusta, hedelmäpuurosta, jotta muidenkin hamstereiden joulu olisi makoisaa aikaa. Lisäksi saatte lukea kokeneen hamsteriasiantuntijan Päivi Eerolan kirjoittaman artikkelin hamsterilapsen kesytyksestä. Kesyttäminen on nimittäin yllättäen ruokinnan ohella yksi kuumimmista kysymyksistä uusien hamsteriharrastajien keskuudessa. Hamsterin joulupuuro vettä kuivattuja hedelmiä(aprikoosia,luumua, taatelia tms.) mannasuurimoita (riisi tai puurohiutaleetkin käyvät) päälle: omenanpalasia, rusinoita, pähkinöitä tai marjoja Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää kuivahedelmät. Keitä hiljaisella lämmöllä, kunnes hedelmät soseutuvat (n min.). Lisää suurimot koko ajan sekoittaen ja anna puuron hautua hiljaisella lämmöllä n. 5 minuuttia. Jos puuro jää kokkareiseksi, pyöräytä se sauvasekoittimella tasaiseksi. Jäähdytä, koristele ja tarjoile puuro huoneenlämpöisenä. Nuoren hamsterin kesytys Päivi Eerola, Poskipussi 3/95 Kun hamsteri saapuu perheeseen alle kaksikuisena poikasena, sen kesyttämiseen on hyvä kiinnittää aluksi erityistä huomiota. Keskityn tässä artikkelissa nuoren, erityisesti syyrialaisen eli kultahamsterin, henkiseen kehitykseen. Hamsterin on oltava hankittaessa vähintään neljä viikkoa vanha Hamsterin vieroitusikä on 4 5 viikkoa. Alle neljäviikkoisena hamsteria ei kannata hankkia, sillä silloin se kaipaa vielä suuresti sisarustensa seuraa. Neliviikkoisesta hamsterista voi huomata jo lajille tyypillistä erakoitumista. Hamsterilla on tällöin usein omia ruokakätköjään ja se tukeutuu entistä vähemmän sisarustensa seuraan. Näistä piirteistä huolimatta juuri luovutusikäinen hamsteri voi aluksi olla hyvin hämmentynyt joutuessaan eroon sisaruksistaan. Samanaikaisesti, kun sen hämmennystä on ymmärrettävä, hamsteri on lempeästi johdateltava uuden elämän alkuun. Ensimmäinen päivä uudessa kodissa on hyvä rauhoittaa hamsterin kotiuttamiselle häkkiinsä, mutta jo toisesta päivästä lähtien nuoren hamsterin kesytys olisi hyvä tehdä säännöllisin väliajoin seuraavien ohjeiden mukaisesti. Kolmiviikkoisia hamsterilapsosia Arctican Q-poikueesta 24

25 Nosta hamsteri aina häkin ulkopuolelle, kun käsittelet sitä Aikuisen, mutta erityisesti nuoren hamsterin käsittelyssä on tärkeää ymmärtää hamsterin käsitys reviiristä ja koskettelusta. Hamsteri ei erityisemmin nauti silittelystä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö hamsteria saisi silittää, on vain ymmärrettävä, että hamsterista silittely ei tunnu samalla tavalla nautinnolliselta, kuin meistä, kun koskettelemme sen pehmeää turkkia. Hamsteri on erittäin tarkka reviiristään, tämän vuoksi aikuisia syyrialaisia hamstereita ei voi pitää yhdessä samassa häkissä. Meidän tulee siis kunnioittaa hamsterin reviiriä ja sen oikeutta koskemattomuuteen reviirillään. Kun siis kesytämme nuorta hamsteria, on erittäin tärkeää, että nostamme sen pois häkistä. Jos hamsteri ei anna nostaa itseään häkistä tai on vaikeasti sieltä pyydystettävissä, voidaan käyttää esimerkiksi lautasta apuna sen nostamisessa pois häkistä. Lautanen asetetaan häkkiin ja hamsteri nostetaan sen avulla pois. Yleensä hamsterit tulevat uteliaina haistelemaan kaikkea uutta, minkä häkkiin laittaa. Ennen käsittelyn alkua on myös hyvä pestä kädet, jos omistaa muita hamstereita. Nuori hamsteri voi olla aluksi hyvin herkkä muiden hamstereiden hajuille. Hamsteri tottuu kuitenkin siihen, että kädet haisevat myös muille hamstereille, tähän se on kuitenkin syytä totuttaa pikku hiljaa. lähestyvään käteen silittelemällä sitä, tai tekemällä kämmenistä mukavan avonaisen kolon sen ylle. On erittäin tärkeää, että mitä käsittelemättömämpi nuori hamsteri sinulla on, sen varovaisemmin aloitat. Vielä tärkeämpää on, että kesyttäminen todella aloitetaan, eikä hamsteria jätetä vaikeasti käsiteltävänä häkkiin. Kesyttämisajan tulisi olla vähintään kymmenen minuuttia illassa. Kun hamsteri alkaa olla tottunut käteesi, voit nostaa sen kämmenellesi. Yleensä nuoren hamsterin jalat jännittyvät niiden kosketettua kämmentä, mutta muutaman harjoituksen jälkeen hamsteri kykenee jo luottamaan tähän uuteen "maaperään". Kun hamsteri on kämmenelläsi, varmista aluksi toisella kädellä sen selän päältä, ettei se pääse tipahtamaan. Tämän, kuten kaiken muunkin käsittelyn tulisi olla nuoren hamsterin kohdalla lyhytaikaista, mutta usein toistuvaa. Kun hamsteri on kerran kunnolla kesytetty, se ei yleensä helposti villiinny uudelleen, vaan muistaa miellyttävät kokemukset ihmisestä kauan. Mukavaa ja lämpöistä joulun aikaa ja uutteraa uutta vuotta kaikille, helmikuussa tavataan taas! Sini Niemisalo, Arctican - hamsterikasvatus; puh ; sininiemisalo@hotmail.com; Arctican Elohopea totuttelemassa ihmiskäsittelyyn Käsittele säännöllisesti joka ilta Aseta hamsteri sängyn tai pöydän päälle ja vahdi sitä kokoajan, jottei se pääse putoamaan. Käsittele hamsteria sen tutkiessa pöytää tai sängyn peittoa nostamalla se hetkeksi muutama sentti ilmaan rauhallisella otteella, esimerkiksi sulkemalla se molempien kämmentesi väliin tai tarttumalla hamsterin vartalosta tukevasti toisen käden kämmenellä. Pitele hamsteria kämmenotteessasi sekunnin ajan ja laske se takaisin pöydälle. Toista käsittely useasti pienin väliajoin. Voit myös totuttaa hamsterin Syyrialaisia hamstereita OSJH:n pikkujouluista vuodelta 2000, kuva Tiina Polo 25

26 Muistoissamme Taivaan tähdet lisääntyivät kahdella kirkkaalla tähdellä Elysees Vagabundo Delfoin Elysee Elli Lempi Pientä Suurta persoonaa jäi kaipaamaan de Lioncourt gerbulan gerbiilit sekä Anna, Emma ja Tommi Leavings 6/ Kaipaamaan rakkaitaan jäivät: Sanna, Jyrki, Vesku, Velu, Lillukka, Pipsa, Usva, Pertti, Armas ja Iisi sekä Bella, Betti ja Babe Nappisilmäistä pappaa jäi kaipaamaan de Lioncourt gerbulan gerbiilit sekä Anna, Emma ja Tommi Kirpputori Oikein rauhallista Joulua ja onnellista uuttavuotta 2005 koko OSJH:n poppoolle! Mukava on ollut puuhastella kanssanne tämäkin vuosi. Yhdessä jatketaan eteenpäin :) Toivottelevat: Satu ja Tuukka-tonttu + karvaiset kaverit 26

27 Nettipalsta Koska vieraskirjaan tulee hirmuisesti kysymyksiä, päätin kirjoittaa taas nettipalstaa, nyt vain sisältönä OSJH:n nettisivujen lukijoiden kirjoittamia kysymyksiä, joita tippuu vieraskirjaan päivittäin. Yhäti haluan muistuttaa, että vieraskirjan kysymyksistä vain ani harva (jotka katson niin tärkeiksi, että niihin on vastattava) pääsee julkaisuun netissä. Valitsen vieraskirjasta kysymyksiä ja pyydän eri lajeja koskeviin kysymyksiin niiden kasvattajilta vastauksia. Hei!! Niin eli voiko vielä ilmottautua olevaan näyttelyyn? Niin, että tuolla luki, että näyttelyt alkavat klo 10.Voiko sinne silti tulla myöhemmin ja kun tulee näyttelypaikalle, mitä pitää ensimmäisenä tehdä, ennenkuin vie gerbiilien boksit sinne odottamaan gerbiilien osastolle? Ja mistä sitä tietää, että milloin pitää viedä se arvosteltavaksi? Kiitos jo etukäteen jos vastaatte! T. Kati & Gerbiilit (toim. huom. Viesti tullut vieraskirjaan 12.11) Vastaus: Viimeinen ilmoittautumispäivä näyttelyyn oli Viimeisenä ilmoittautumispäivänä postiin laitetut kirjeet, sekä (jos näyttelyyn on ilmoittautumismahdollisuus) mailitse lähetetyt ilmoittautumiset ehtivät vielä hyvin mukaan. Jos epäilee, että kirje ei ehdi ajoissa perille tai on muuta kysyttävää näyttelystä, soittakaa ihmeessä näyttelymainoksessa oleviin puhelinnumeroihin. Minä itse olen ottanut vastaan kaikki ilmoittautumiset, jotka ehtivät ennen luettelon painoon lähettämistä perille, mutta näin ei ole kaikkien kohdalla. Eli jos ilmoittautumisten lähettäminen jää viimetinkaan, soita ilmoittautumisten vastaanottajalle ja kerro tilanteesta, niin varmasti ehdit mukaan Jos olet tuomassa eläimiä näyttelyyn, on paikalla oltava ilmoittautumisessa ( ). Muuten eläin merkitään poissaolevaksi eikä siten voi osallistua näyttelyyn. Jos olet tulossa pelkästään katsomaan näyttelyä, paikalle voi tulla milloin tahansa päivän aikana. Toki päivän aikana voi käydä itse poissa paikalta, kunhan arvosteltavat eläimet ovat ajoissa aamulla paikalla ja myös koko päivän, siihen saakka, kunnes arvostelut on saatu päätökseen. Jos eläimesi on saanut ihan hyvän arvostelun tuomarilta, ei kannata lähteä ennen palkintojen jakoa, sillä tuomari voi haluta katsoa uudestaan parhaimpia eläimiä ennen palkintojen päättämistä. Jokaisen lajin paras eläin jatkaakin sitten Best In Show kilpailuun. Näyttelyssä on toimihenkilöitä hoitamassa näyttelyn kulun (mm. sihteerit ja assistentit), joten näytteilleasettajien ei tarvitse tehdä muuta kuin tuoda eläimensä paikalle ja odottaa kärsivällisesti arvosteluja. Tuomarille ei saa missään nimessä ilmaista omistavansa jonkun arvosteltavan eläimen tai mitään tietoja siitä (jos on kysyttävää, kysy arvostelujen jälkeen), sen vuoksi assistentti vie eläimet numerojärjestyksessä tuomarille arvosteltavaksi. moi...kaikki!!! haluaisin tietää kun minä ja kaverini kinastelemme että pitääkö kaikilla jyrsiöillä olla heinää??? mun kamu sano että ei mut mun mielestä pitää!!! meillä on ollut 32 jyrsiää mut nyt on vaan koira ja marsa (eka marsu) nii miten voisin leikkiä sen marsun kaa kun se ei jaksa tehä mitään ja en oikein saanut selville että milloin voi tuoda marsuja näyttelyyn täällä oulussa???? auttakaa joku T:tiedon haluinen marsu hullu (Oulu) Vastaus: Kaverisi on tässä asiassa oikeassa, eli kaikki jyrsijät eivät tarvitse ravinnokseen heinää (kuten gerbiilit, hiiret ja hamsterit), mutta totta kai nekin nauttivat heinän silppuamisesta ja tekevät mielellään siitä pesän. Kyllä ne jopa joskus maistelevatkin heinää, mutta niiden ruokavalioon heinä ei kuulu. Sanna Tuomaala antoi seuraavanlaisia vinkkejä marsun aktivointiin: Piilota herkkuja marsulle, jotta se saa etsiä niitä. Näin marsu saa liikuntaa. Aluksi tietysti täytyy aloittaa helpoista ja lähellä olevista piiloista, jotta marsu hoksaa mikä leikki nyt on kyseessä. Myös aktivointipallo (käytetään koirille) innostaa marsua liikkumaan. Pallon sisään laitetaan herkkuja ja marsu opetetaan pyörittämään palloa saadakseen herkut. Marsulle voi myös rakentaa tiiliskivistä portaat, jotta se pääsee itse kulkemaan häkistä ulos ja sisään. Tämäkin innostaa marsua liikkumaan ja kiipeillessään se saa 27