URHO. uusia väyliä miehille. Miessakit ry - jäsentiedote - syksy 2018

Transkriptio

1 URHO uusia väyliä miehille Miessakit ry - jäsentiedote - syksy 2018

2 MIESSAKIT RY JÄSENTIEDOTE SYKSY 2018 TÄSSÄ NUMEROSSA Sukupuolen huomioiminen vahvistaa hyvinvointia 3 Miesten Viikko 2018: Hyva isa? 5 Henkista va kivaltaa on vaikea tunnistaa 6 Toiminnan Miehet: Miehet pa a tta va t toiminnan sisa llo n Uudet miessakkilaiset esitta ytyva t 10 Ero ja sosiaalinen media 16 MÄSI-hanke: Vertaisryhma Lahteen 18 9 ILMESTYMISAIKATAULU Joulu 2018 aineistopäivä Kevät 2019 aineistopäivä Kesä 2019 Aineistopäivä Syksy 2019 aineistopäivä URHO - uusia väyliä miehille Päätoimittaja Tomi Timperi Taitto Christer Nuutinen Toimituksen yhteystiedot URHO / Miessakit ry Annankatu 16 B 28, Helsinki urho@miessakit.fi Sivu 2 J Ä S E N T I E D O T E

3 SUKUPUOLEN HUOMIOIMINEN VAHVISTAA HYVINVOINTIA Miessakit ry:n toiminta perustuu mieserityiseen osaamiseen. Usein meilta kysyta a nkin, mita se sellainen osaaminen on, ja mita mieserityisyys ja mieserityinen tyo - ote tarkoittavat? Yksinkertaisesti sanottuna kyse on siita, etta toimintamme on kohdennettu miehille ja siina huomioidaan miesten tarpeet. Mieserityisyyden voi jakaa ulkoiseen ja sisa iseen elementtiin. Mieserityinen tyo ote on helpointa ymma rta a ulkoisesta elementista ka sin. Toimintamme on kohdennettu miehille ja kaikki toimijat ovat miehia. Selvita mme ja otamme huomioon, millaisia haasteita miehet tyypillisesti yhteiskunnassa kohtaavat, mutta myo s mista asioista miehet tyypillisesti saavat hyvinvointiaan ylla pita via voimavaroja. Selvita mme ja huomioimme myo s sen, mita sukupuoleen perustuvia tai siita johtuvia erityispiirteita kunkin toimintamuotomme kehykseen tyypillisesti liittyy. Mieserityisyyden sisa inen elementti on haasteellisempi tutkia ja ymma rta a. Helpoiten se avautuu toimintaamme osallistuneiden usein esitta ma sta toteamuksesta: Se on vaan jotenkin erilaista, kun asioista keskustelee miespuolisen auttajan kanssa tai miesryhmässä. Enempa a ei va ltta ma tta tarvitse mieserityisyyden sisa isesta elementista ymma rta a ka a n, koska ta ma n keskeisen kokemuksen huomioiminen on johtanut miehia kiinnostavan ja auttavan toiminnan kehittymiseen hyvin tuloksin. Sisa iseen elementtiin syvemmin paneutumisesta on kuitenkin hyo tya. Miesten ja naisten kokemistapojen samanlaisuutta ja erilaisuutta tutkimalla lo ydeta a n selityksia sukupuolen vaikutuksista muun muassa ihmisen psykologiaan, yhteiso jen hyvinvointiin ja yhteiskuntien rakentumiseen eri aikoina. Kasvavan ymma rryksen myo ta voidaan ennakoida muutosten vaikutuksia ja luoda siten rakenteita muutosoireilun kohtaamiseksi oikea-aikaisesti. Sukupuolierityisyyden rinnalla ka yteta a n joissakin yhteyksissa termia sukupuolisensitiivisyys. Termeja yhdista a kin yleisajatus sukupuolen merkityksen huomioimisesta. Sukupuolisensitiivisyys pita ytyy kuitenkin pa a osin ihmisten itsensa sukupuoliin liitta mien ka sitysten ja stereotypioiden huomioimisessa. Sukupuolierityisyys on sen sijaan sukupuolen merkityksen kokonaisvaltaisempaa tutkimista ja ymma rta - mista, jossa huomioidaan myo s ne tekija t, joihin ihmisella ei ole valtaa. Monesti auttamistyo ssa tuodaan esille myo s sita, etta teema (esimerkiksi erokriisi) on merkitta va mpi huomioida kuin sukupuoli. Etta miehissa ja naisissa, ja heida n kokemistavoissaan on merkitta va sti enemma n samankaltaisuuksia kuin ominaispiirteita. Äjatellaan, ettei sukupuolta tulisi korostaa, vaan sita, etta kyse on ihmisten auttamisesta. Ta llaisesta kilpailusta ei auttamistyo ssa kuitenkaan tarvitse olla kyse. Nykyaikaisessa, kokonaisvaltaisessa auttamistyo ssa huomioidaan seka yleisinhimilliset etta sukupuolierityiset tekija t ensisijaistamatta tai poisja tta ma tta kumpaakaan. Na in tuen tarvitsijat saavat parhaan mahdollisen avun ja hakeutuvat myo s kattavammin avun piiriin. Sivu 3

4 Kaikessa kiistaisuudessaan kiistatonta on se, etta sukupuolella on merkitysta. Sukupuoli on asia, jota ihmiset eiva t ole keksineet, ja jonka olemassaoloon ei meilla siksi ole valtaa. Sen sijaan me olemme omin voimin luokitelleet muun muassa feminiinisia ja maskuliinisia piirteita ihmisessa. Siksi niita me voimme loputtomasti arvottaa ja muuttaa. Mieserityisessa tyo otteessa ei mieheytta rajoiteta silla, kuinka paljon ihmisten luokittelemia maskuliinisia tai feminiinisia piirteita miehessa on. Kaikki miehet ovat miehia. Kaikille miehille yhteista on se, etta he ovat miehia. Ta ma yhdista a riitta va sti heida n kokemistapojaan seka biologisista, psykologisista etta sosiokulttuurisista na ko kulmista. Ka yta nno n tyo sta saadut tulokset osoittavat, etta iso osa miehista hyo tyy itselle ra a - ta lo idysta, mieserityisyyteen perustuvasta tyo skentelysta hyvinvointinsa pitimiksi ja vahvistamiseksi. Na in huolehditaan heista arvokkaana osana miesten ja naisten va lisen kunnioittavan kumppanuuskulttuurin ylla pita jisto a. Va ltta a ksemme sukupuolten va lisen negatiivisen vastakkainasettelun ja vahvistaaksemme yhteista hyva a, kumppanuuskulttuurin tulee la pileikata kattavasti kaikkea ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa toimintaa. Eli kaikkea toimintaa. Tomi Timperi toiminnanjohtaja Miessakit ry KOKOUKSIA SYKSYLLÄ 2018 Miessakit ry Valtuuston syyskokous Miessakit ry:n valtuusto kokoontuu syyskokoukseensa klo 10 Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Valtuuston jäsenille toimitetaan erillinen kutsu ilmoittautumisohjeineen. Miesjärjestöjen keskusliitto ry Syyskokous Miesjärjestöjen keskusliitto ry kokoontuu syyskokoukseensa klo 17 Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, joiden osana valitaan hallitus ja sovitaan keskeisistä hallintorakenteista kaudelle Kokouskutsu materiaaleineen toimitetaan sähköisesti liiton jäsenjärjestöille. Sivu 4 J Ä S E N T I E D O T E

5 MIESTEN VIIKKO MIESTEN VIIKON 2018 TEEMA: HYVÄ ISÄ? Neljästoista vuosittainen Miesten Viikko toteutetaan jälleen isänpäivään päättyvällä viikolla marraskuussa. Millainen on hyvä isä? Mitä on hyvä isyys? Määritelmiä ja vaateita edellä mainittuihin on monia, kuten myös määrittelijöitä erilaisin painotuksin. Jotkut painottavat turvallisuutta ja vakautta, toiset huolehtivaisuutta ja la sna oloa onpa yhtena mittarina na hty myo s perhevapaiden pita minen. Miesten Viikon kunniaksi etsimmekin ma a ritelmia ja mittareita, milla hyva a isa a ja isyytta voisi kuvata. Tulemme avaamaan aiheesta verkkokyselyn lokakuun aikana. Keskusteluun voi osallistua myo s somessa ka ytta ma lla tunnistetta #hyva isa tai kirjoittamalla suoraan Miesten Viikon Facebook -seina lle. Haaste! Miesten Viikon perinteeseen kuuluu, etta yhteiskuntamme toimijat haastetaan mukaan huomioimaan Miesten Viikko tavalla tai toisella toiminnassaan. Mika li haluatte maininnan omasta tarjonnastanne Miesten Viikon ohjelmaan, ka y- ka a ta ytta ma ssa tapahtumailmoituslomake sivuilla tai la hetta ka a tietoa asiasta osoitteeseen: miestenviikko@miessakit.fi. Ohjelma on katsottavissa syys-lokakuussa tapahtumakalenterissa Miesten Viikon sivustolla. Tervetuloa mukaan tukemaan miehiä muuttuvassa yhteiskunnassamme! Sivu 5

6 MIESSAKIT RY VÄKIVALTAA KOKENEET MIEHET HENKISTÄ VÄKIVALTAA ON VAIKEA TUNNISTAA Teksti Tommi Sarlin, hankekoordinaattori Mikä on henkistä väkivaltaa? Mikä taas on pahaksi äitynyttä riitelyä ja sen tuoksinassa tapahtunutta loukkaamista? Rajanveto henkiselle väkivallalle on usein vaikeaa. Moni ei tunnista joutuneensa henkisen pahoinpitelyn kohteeksi, kun joutuu toistuvasti va ha telta va ksi ja na lvitta va ksi. Varsin tavallista ovat myo s erolla tai itsemurhalla uhkaaminen. Vaikeammin tunnistettavaa saattaa olla kovan kontrollin alla ela minen, jolla pyrita a n erista ma a n toinen ha nen suvustaan tai muista la heisista a n. Kuvaan voi kuulua mustasukkaisuus, joka ulottuu kadulla ka velemiseen tai tv:n katseluun saakka. Moni ei miella tavaroiden hajottamista, mykka koulua tai nukkumisen ha irinta a va - kivallaksi, vaikka niilla kin on tarkoitus vahingoittaa ja rangaista toista. Sivu 6 Seksiin painostaminen on väkivaltaa Seksuaaliseksi va kivalta menee, kun va ha t- tely, epa reilu vertailu edellisiin kumppaneihin ja pilkka sattuvat ta lle aralle alueelle. Se voi olla myo s seksiin tai lapsentekoon painostamista ja kirista mista. Kun sitten pita a kiinni omasta seksuaalisesta itsema a ra a misoikeudestaan, seurauksena voi olla myo s fyysinen pahoinpitely. Usein ta ha n tarvitaan jokin ulkopuolinen taho, joka nimea a va kivallan. Vasta silloin saattaa itsekin havaita, etta kumppanin toiminta voidaan na hda myo s tahallisena vahingoittamisena. Ma a ritelma llisesti va kivalta voisi olla vahingoittamistarkoituksessa toiseen ihmiseen ilman lupaa va kivalloin kajoamista. Va kivaltaa on myo s itsema a ra a misoikeuden rajoittaminen esimerkiksi uhkailun tai pelottelun avulla. Se voi ilmeta joko suoraan fyysisesti kehoon kohdistuvana tai J Ä S E N T I E D O T E

7 sanallisesti tapahtuvana mita to intina tai alistamisena. Mustasukkaisuus on rakkautta? Miksi henkista va kivaltaa sitten on niin vaikea tunnistaa? Ta ha n on vaikea antaa yksiselitteista vastausta. Usein ja ljet johtavat kuitenkin niihin ta rkeisiin varhaisiin suhteisiin, joissa ka sitys itsesta ja omasta arvosta ja kelpaavuudesta muovautuvat. Ä a - rimmilla a n ihminen voi olla niin vaille ja a - nyt, etta mustasukkaisuus ja va kivalta voivat olla ainoita todisteita siita, etta joku va - litta a. Kuva: Christer Nuutinen Olen tehnyt na ita havaintoja tyo ssa ni Miessakkien Va kivaltaa Kokeneet Miehet - hankkeen parissa. Tyo ssa ni tarjoan keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattua vertaisryhma toimintaa va kivaltaa kadulla tai kotona kokeneille miehille. Äpu on luottamuksellista ja maksutonta, rahoittajana toimii STEÄ. Teksti on julkaistu alun perin rakkaudenroihu.fi - sivustolla. VKM hankkeen Tommi Sarlin ja Jussi Pekkola Väkivaltaa Kokeneet Miehet - aamukahvitilaisuus Väkivaltaa Kokeneet Miehet - hankkeen tuloksia julkistettiin Annankadun toimistollamme torstaina Äamukahvilla kerroimme, kuinka puhuminen miehen kokemasta va - kivallasta lisa a ha nen hyvinvointiaan. Hankekausi ( ) on lopuillaan ja jatkoa toiminnalle on haettu. Tilaisuus ja rjestettiin median edustajille, hyvinvointisektorin ammattilaisille, tutkijoille ja virkamiehille. Sivu 7

8 MIESSAKIT RY TOIMINNAN MIEHET UUSI SÄBÄSAKKI HELSINKIIN Käynnistämme lokakuussa 2018 uuden säbäsakkiryhmän Helsingissä! Tavoitteena on, että pelaamme keskiviikkoiltaisin Hakanimen Areena Centerissä (kellonaika tarkentuu vielä). Ryhma on tarkoitettu erityisesti +40- vuotiaille miehille (nuoremmatkin ovat tervetulleita), jotka eiva t va ltta ma tta liiku suositusten mukaan. Po na kka a po tsia tai viipyileva a etenemista ei tarvitse ha peilla. Pelaamme nk. herrasmiessa ba a harrastusmielessa, eika osallistujilta edellyteta aiempaa kokemusta lajista. Tule siis rohkeasti mukaan innostumaan sa ba sta ja huolehtimaan kunnostasi! miesta per joukkue, osa lennosta vaihtuvia, maalivahteina nk. vaneriukot). Kukin vastaa omista varusteistaan ja vakuutuksistaan. Osallistumismaksu per kausi on 40 (Miessakit ry:n ja senet -15%). Pelikertoja kaudessa Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme olevan ilmoittautumislomakkeen kautta! Lisätietoja Tomi Timperi tomi.timperi@miessakit.fi Ryhma a n tarvitaan 8-15 sitoutunutta miesta. Pelivuoro ka yteta a n kokonaisuudessaan itse pelaamiseen (kenta lla 3-5 Sivu 8 J Ä S E N T I E D O T E

9 MIESSAKIT RY TOIMINNAN MIEHET MIEHET PÄÄTTÄVÄT TOIMINNAN SISÄLLÖN Koulutettujen vertaismiehien ohjaamia ryhmia ovat muun muassa sa ba sakki, futissakki, juttusakki, kirjallisuussakki, luontosakki, a ija jooga ja saunasakki. Toiminnan sisa llo sta pa a tta va t miehet itse. Toimintaa ja tukea huumorilla höystettynä Monipuolista ryhma toimintaa eli Sakkeja Miessakkien Toiminnan Miehet on miesten itsensä näköisen toiminnan alusta. Tarjoamme miehille kohdentuvaa ryhma - toimintaa, yksilo tukea ja neuvontaa. Mieleka s ryhma toiminta tuo vahvistusta hyvinvointiin, sosiaalisia verkostoja ja positiivista viretta ela ma a n. Ryhmissa korostuvia piirteita ovat keskina inen kokemusten vaihtaminen, huumori, sosiaalinen vuorovaikutus, monipuolinen yhdessa tekeminen ja tasavertaisuus. Yksilo tukea ja neuvontaa puhelimitse ja verkon va lityksella Vertaismiesverkosto vapaaehtoismiehille eli Vertaismiehille Ka ynnissa olevista ja alkavista ryhmista lo yda t tietoa nettisivuiltamme osoitteesta miessakit.fi Toiminnan Miehet. Yksilo tuki koostuu henkilo kohtaisesta, puhelimitse tai verkossa tapahtuvasta neuvonnasta ja ohjauksesta, josta vastaavat vertaismiehet. Yksilo tuesta kerromme lisa a la hiaikoina eri tiedotuskanavillamme. "Onpa täällä hyvä pöhinä!" Sivu 9

10 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT! Juha-Pekka Junnu Tams väkivaltatyöntekijä Miessakit ry Lyömätön Linja Kuopion seutu Miehinen moi! Olen viiskymppinen kahden teinipojan isä Kuopion Syvänniemeltä. Olen syntyperäinen savolainen ja juureni ovat Iisalmessa. Nyt käynnistelen Miessakkien Lyömätön Linja -toimintaa täällä Pohjois-Savossa. Koulutukseltani olen nuorisotoiminnan ohjaaja, yhteisopedagogi ja ammatillinen opettaja. Harrastan kala-allergikkona luonnollisesti kalastusta ja myos muu luonnossa liikkuminen on lahella sydantani - itseasiassa lahella myos muita ruumiinosiani, silla asun perheineni metsan keskella 30 kilometrin paassa Kuopion keskustasta, jarvikin on ihan rannassa. Laulaminen on luonnon lisaksi harrastus, josta saan virtaa ja rauhaa elamaani. Tyourani on koostunut meille nykyajan nuorille aikuisille tyypillisista epatyypillisista maaraaikaisista tyosuhteista. Valmistuttuani Sivu 10 nuorisotoiminnan ohjaajaksi Torniosta 1990-luvun alussa mielessani siinsivat nayttelijan opinnot ja ura estradeilla joko nayttelijana tai laulajana. Onneksi lahjakkuuteni oli niin piilevaa, etteivat teatterikorkeakoulun ovet avautuneet parilla yrittamalla. Sen sijaan paadyin Iisalmeen erityiskouluun erityisluokanopettajaksi ja sielta edelleen nuorisotyontekijan virkaan Siilinjarvelle. Viran tuoma vakaus ei ilmeisesti sopinut minulle, vaan tartuin houkutukseen, kun minua pyydettiin kolmen kuukauden sijaisuuteen Kuopion Omauraan erityisluokanopettajaksi. Isaksi tuleminen noihin aikoihin helpotti myos valintaa: erityisopettajan tyoajat lomineen sopivat isyyden opetteluun paremmin kuin ilta- ja viikonlopputyo nuoriso-ohjaajana. Tuo kolmekuukautinen sijaisuus venahti reilun kymmenen vuoden rupeamaksi Omauraopena ja tuolloin JÄSENTIEDOTE

11 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT! sain oivan tilaisuuden kehitta a perus- ja lisa opetusta toiminnallisempaan ja erilaisia yksilo ita paremmin huomioivaan suuntaan. Ne, jotka olivat huonoja istumaan hiljaa pulpetissaan, pa a siva t loistamaan toiminnallisten menetelmien kautta. Valeerityisopettajan urani jatkui viela useita vuosia Kuopion eri kouluissa. Viimeiset viisi vuotta olen tyo skennellyt hankemaailmassa. Olen ollut luomassa uusia toimintamalleja sukupuolisensitiiviseen miestyo ho n hankekoordinaattorina syrja ytymisvaarassa olevien poikien ja nuorten miesten tukemiseksi Kuopion setlementti Puijolan tyo ntekija na (Herraxhanke). Tuo tehta va avasi silma ni na kema a n sen, kuinka paljon yksina isia nuoria miehia pelka sta a n Kuopion kokoisessa kaupungissa on. Herraxissa ka ynnistimme mm. kaksi nuorten isien ryhma a Kuopioon. Tuolloin tutustuin myo s ensi kerran Miessakkeihin, kun ka vin Isa tyo n ohjaaja - koulutuksen Joensuussa. Koulutuksellisen tasa-arvon edista mishankkeessa Kuopion kaupungin leivissa kohtasin poikia ja isia niin kouluaikana kuin sen ulkopuolellakin. Etenkin intensiivisilla perheleireilla pa a si hyvin sisa lle isien, poikien seka kokonaisten perheiden keskina iseen kanssaka ymiseen ja toimintatapoihin ja sita kautta auttamaan heita toimintatapojen muutoksessa. Kuopion kriisikeskuksella kehitin ja toteutin videova litteista kriisityo ta, jotta avun saamisen kynnys madaltuisi entisesta a n. Äloittaessani videova litteisia asiakastapaamisia, epa ilin kohtaamisen ja vuorovaikutuksen ka rsiva n, kun va lissa on fyysinen eta isyys ja tietokone internetteineen. Jouduin kokemuksien myo ta kuitenkin ka a n- ta ma a n takkini ja aloin pita a videova litteisia tapaamisia jopa intensiivisempina kuin perinteisia tapaamisia asiakashuoneessa. Myo s asiakkaat kokivat videova litteisen tapaamisen yhta lailla kasvokkaisena tapana saada apua. Vaikken olekaan tiedostanut tekeva ni varsinaista va kivaltatyo ta tyo urallani, olen to rma nnyt va kivaltaan ja etenkin la hisuhdeva kivaltaan urani varrella jatkuvasti. Olen kohdannut va kivaltaisia nuoria ja va - kivallan uhreja nuorisotyo ssa ja erityisopettajan urallani. Myo s lapsiin ja puolisoihin kohdistunut va kivalta on tullut tutuksi. Kriisityo ntekija na la hisuhdeva kivalta oli la sna useiden asiakkaitteni ela ma ssa. Na in ja lkika teen ajateltuna hyppa ys virasta epa varmuuteen oli loistava pa a to s. Olen saanut vuosien mittaa olla mukana upeissa tyo yhteiso issa ja tyo tehta vissa, joissa olen kehittynyt niin ammatillisesti kuin ihmisena kin ja miehena. Suotuisat tuulet tuntuvat puhaltavan edelleen, kun olen pa a ssyt osaksi Miessakit ry:ta. On haasteellista, mutta eritta in mielenkiintoista ja palkitsevaa saada olla mukana ka ynnista ma ssa Lyo ma to n Linja -toimintaa ta nne Kuopioon. Älku tunnustelujen perusteella niin verkostot kuin ne ihmiset, joita toimintamme koskettaa ovat ottaneet meida t avosylin vastaan. Yleisin kommentti on ollut: Vihdoinkin! On tätä jo odotettukin, että myös tekijät saavat apua. Sivu 11

12 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT! Mikko Pulkkanen väkivaltatyöntekijä Miessakit ry Lyömätön Linja Kuopion seutu Tervehdys vaan kaikille URHOn lukijoille. Olen Mikko Pulkkanen, 38, ja aloitin työt Miessakkien Lyömättömän Linjan Kuopion toimipisteellä kesäkuussa Lyomattomalle Linjalle siirryin Kuopion turvakodista, jossa olin tyoskennellyt ohjaajana vuodesta 2011 lahtien. Tata ennen olin toiminut ohjaajan tehtavissa alakoulussa, lastensuojelulaitoksissa seka perheja ryhmaperhekodissa. Tyohistoriani siis Sivu 12 painottuu pitkalti lastensuojelun puolelle ja se on pitanyt sisallaan paljon monimuotoista tyota lasten, nuorten ja heidan perheidensa parissa. Ongelmat lastensuojelun eri osa-alueilla ovat usein liittyneet vanhempien mielenterveys- ja/tai paihdeongelmiin, perhevakivaltaan tai sen uhkaan seka myos erilaisiin lasten ja/tai vanhempien valisiin ristiriitoihin. Ongelmia on paljon muitakin, mutta nama ovat yleensa nousseet esille suurimpina ryhmina. Koulutukseltani olen Yhteisopedagogi (ÄMK) ja tyon kautta olen saanut paljon JÄSENTIEDOTE

13 kokemusta ja koulutusta esimerkiksi vakivalta- ja kriisityohon seka paihde- ja mielenterveystyohon. Turvakodilta Lyomattomalle Linjalle siirtyminen tuntuu varsin luontevalta vaihtoehdolta ja uskon sen tuovan uusia nakokulmia omiin tyomenetelmiini. Turvakodilla tyoskentely painottuu paaosin vakivallan kokijan kanssa tyoskentelyyn ja tarinan toinen osapuoli jaa usein kuulematta. Kuopion alueella vakivallan tekijan kanssa tyoskentely on ollut vahaista, siksi onkin hienoa paasta vaikuttamaan asiaan tallaisen uuden toiminnan muodossa. Tyokokemukseni kautta voisin sanoa, etta joskus yksikin tapaaminen vakivallan tekijan kanssa voi antaa hanelle mahdollisuuden muuttaa omia toimintatapojaan ja auttaa elamaan ilman vakivaltaa. Olen tavannut Miessakkien vakea jo Helsingin paassa ja todella hyvilla mielin hyppaan mukaan porukkaan. Viela sen verran, etta Kuopiossa eri yhteistyokumppanit ovat ottaneet meidat Miessakkien Lyomattoman Linjan hyvin vastaan ja yhteistyo heidan kanssaan on monilta osin jo kaynnistynyt. Sitten lopuksi viela vahan tuosta toiden ulkopuolisesta ajasta. Paaosin aikatauluni suunnittelevat pienet poikani ja joskus kun aikaa hieman itsellenikin jaa, niin yritan sen viettaa liikunnan ja moottoripyoraharrastuksen parissa. Jaakiekkoharrastus on jo taaksejaanytta elamaa, mutta Kalpan peleja tulee silloin talloin kaytya seuraamassa paikan paalla. Hyvää syksyn jatkoa kaikille! Christer Nuutinen toimistosihteeri Miessakit ry Helsinki Hei! Toimin Miessakit ry:n Helsingin toimistossa vuoden loppuun asti pitäen huolta yhdistyksen arkisista toiminnoista. Tyonkuvaani kuuluu ensitiedusteluihin vastaaminen, netti ja verkkosivujen paivittaminen seka toimitilojemme pitaminen viihtyisina ja toimivina, jotta asiakkaidemme olisi meille hyva tulla ja tyontekijoidemme niissa helppo tyoskennella. Opiskelen parhaillaan viimeista vuotta Diakonia-ammattikorkeakoulussa erikoistuen mielenterveys ja paihdetyohon. Olen aiemmin toiminut pitkaan media-alalla tyoskennellen mm. televisiouutisissa. Sosiaalialassa minua kiinnostaa sen ihmis ja kaytannonlaheisyys: tavoitteena on tehda elamasta parempaa niin yksilon kuin yhteiskunnankin tasolla. Oma arkeni pienen lapsen isana on taynna paitsi vauhtia ja unenpuutetta, toki myos niita palkitsevia hetkia. Olen innokas musiikin kuuntelija, ja toisinaan tekijakin: olen muun muassa soittanut bassoa sludge -metal-yhtye EXOssa. Sivu 13

14 UUDET MIESSAKKILAISET ESITTÄYTYVÄT! Joonas Kekkonen kehittämis ja koulutuspäällikkö Miessakit ry Miestyön Osaamiskeskus Helsinki Olen 39-vuotias maisterismies, joka on tehnyt vuodesta 2007 töitä poika- ja miestyön parissa. Miessakeissa aloitan kehittämis- ja koulutuspäällikön tehtävissä, toiveenani päästä toteuttamaan osaamistani työn mittaamisen ja kokeilevien miesten saavuttamistapojen parissa. Olen aiemmassa tyoelamassani toiminut asiantuntijana ja palvelukehittajana Vaestoliitossa. Pisimpaan olen tehnyt Poikien Puhelinta, jota olin perustamassa. Taman lisaksi olen kehittanyt poikien verkkoauttamista ja toiminut tutkimusprojekteissa. Miestyoni keskiossa ovat olleet ihmissuhsivu 14 teet ja aivan erityisesti kaksi teemaa: seksi ja vakivalta. Naissa asioissa osaamistani lisatakseni olenkin kouluttautunut seksuaalikasvattajaksi ja tekemassa vaitoskirjaa poikien vakivaltaa koskevista tarinoista. Olen itse asunut useilla paikkakunnilla ympari Suomea ja nahnyt miten erilaista miehena oleminen voi eri puolilla maata olla. Pyrinkin usein nostamaan esiin, etteivat miesten paikalliskulttuurit ja avuntarpeet ole kaikkialla Suomessa samanlaisia. Nahdakseni miestyon tulisi vastata miesten itse esiin tuomiin paikallisiin tarpeisiin, ei miehia koskeviin yleistyksiin. Vapaa-aikanani harrastan elokuvia ja musikaaleja, raudan nostamista, monipuolista lukemista, kamppailulajeja, seka metalli- ja nahkakasitoita. JÄSENTIEDOTE

15 MIESSAKIT RY TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA Toiminnan Miehet Hyvinvointia ja osallisuutta miehille; ryhma toimintaa, tukea ja neuvontaa. Monipuolinen ryhma toiminta edista a hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Yksilo tuki koostuu neuvonnasta ja ohjauksesta. Lyömätön Linja Äpua va kivaltaa la heisia a n kohtaan ka ytta - neille miehille. Äsiakkuus alkaa varaamalla ajan yksilo tapaamiseen. Jatkotyo skentelymuotoina myo s pari ja ryhma tyo skentely. Väkivaltaa Kokeneet Miehet Äpua henkista tai fyysista va kivaltaa kotona tai kadulla kokeneille miehille. Keskusteluapua voi saada puhelimitse, sa hko postilla, yksilo tapaamisissa ja ohjatuissa vertaisryhma tapaamisissa. Isyyden Tueksi Tukea isyyden eri vaiheissa Isa luurin (myo s ammattilaisille), yksilo tapaamisten ja vertaisryhmien myo ta. Erosta Elossa Tukea ja opastusta miehille ero-ongelmien ka sittelyssa ja niista selvia misessa. Henkilo kohtaista keskusteluapua, neuvontaa ja vertaistukea niihin lukuisiin kysymyksiin, joita hera a parisuhteen uhatessa pa a ttya, varsinaisessa eroprosessissa ja ajassa eron ja lkeen. Vieraasta Veljeksi Hanke edista a maahan muuttaneiden miesten tyo llistymista, tyo ela ma valmiuksia seka kotoutumista mentorointitoiminnan ja suomen kielisen keskusteluryhma - toiminnan avulla. Masennusoireisten Perheiden Isien Tuki (MASI-hanke) MÄSI ylla pita a isien toimintakykya ja edista a heida n hyvinvointia perheissa, joissa jommallakummalla vanhemmista on masennustyyppista oireilua. Puhelin- ja sa hko postineuvonta koko maassa, yksilo tapaamiset ja ohjatut vertaisryhma t Tampereella, Lahdessa ja Helsingissa. Miestyön Osaamiskeskus Miessakit ry:n kehitta mis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikko, joka tutkii ja kehitta a miesten kanssa tehta va a tyo ta ja vahvistaa eri toimijoiden osaamista ta lla alalla. Toiminta perustuu miestyo n ja mieserityisyyden tutkimukseen ja ta sta saadun ymma rryksen va litta miseen ja rjesta - ma lla koulutuksia, seminaareja ja luentoja. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Miesna ko kulmainen vaikuttamistoiminta lisa a miesten tietoisuutta omasta mieheydesta a n ja kiinnostusta kasvuun itsensa ja ympa risto nsa suhteen; toimii miesten tueksi erilaisissa sosiaalisissa, terveydellisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissa ; tuo esiin miesten keskuudesta kumpuavia yhteiskunnallisia na kemyksia ja tarpeita; seka tukee miesten ja naisten va lisen toisiaan kunnioittavan kumppanuuskulttuurin rakentumista. ESR-rahoitteiset yhteishankkeet Isa n na ko inen -hanke Setlementtiliiton kanssa vahvistaa miesten asemaa kasvattajana ja vanhempana. Äuta miesta ma essa hanke DIÄKin kanssa kehitta a valmennusta ja ohjausta nuorten miesten tyo llistymisen tueksi. Sivu 15

16 MIESSAKIT RY EROSTA ELOSSA ERO JA SOSIAALINEN MEDIA Teksti Tomi Liias, erotyo ntekija Erotyöntekijänä olen ollut kulkemassa rinnalla lukuisten erokriisissä olevien miesten kanssa. Huoli ja hätä on monella hyvin suurta ja luopumisen tuska käsin kosketeltavaa. Huoli isyydestä, taloudesta ja yksin jäämisestä pohdituttaa. Puolison eroilmoitus on saattanut tulla suurena yllätyksenä, vaikka parisuhteessa on saattanut olla haasteita jo pidemmän aikaa. Toiveet yhteen palaamisesta ja ika va ovat etenkin kriisin alkuvaiheessa luonnollinen osa tunnemaailmaa. Monesti minulta onkin saatettu kysya : "Kuinka suurella todenna - ko isyydella palaamme viela yhteen?". Ta ha n kysymykseen en luonnollisesti kykene vastaamaan. Älkuja rkytyksesta toivuttua hera a va t myo s mustasukkaisuuden tunteet, ja etenkin, jos puolisolla on eron yhteydessa jo uusi kumppani kuvioissa mukana, tunnemaailma voi olla hyvinkin synkka a. Sosiaalinen media ei välttämättä helpota erosta eteenpäin pääsemistä Erokriisiin ja siita toipumiseen on nykyaikainen teknologia ja sosiaalinen media tuonut uuden ulottuvuuden. Facebook ja Instagram seka monet muut sosiaalisen median alustat ovat ta na a n olennainen osa ela ma a ja koko ajan kehiteta a n uusia sovelluksia ja tapoja olla yhteydessa toisiin ihmisiin. Sivu 16 J Ä S E N T I E D O T E

17 Ta ma voi ka a ntya myo s itsea a n vastaan. On vaikea irrottautua ihmissuhteesta ja la htea rakentamaan uutta itsena ista vaihetta ela ma ssa. Keskusteluissa nousee esiin entisen puolison seuraaminen esimerkiksi Facebookissa; miten onnelliselta ta ma na ytta a, kuka on ta ma n seurassa, kommentoinut, tyka nnyt tai mika kauheinta, la hetta nyt syda nhymio ita. Ta ssa kohtaa mieli alkaa rakentamaan monenlaisia kuvitelmia. Helposti aletaan etsima a n merkkeja uusista kumppaneista, mita kivaa entinen puoliso on tehnyt kenenkin kanssa ja mita kaikkea ta ma harrastaa ja miten onnellinen ta ma on ilman minua. Hyla tyksi tulemisen tunne, yksina isyys ja ika va eiva t helpota. Mielesta ni kannattaa miettia missa menee tarpeellisen viestinna n ja pakonomaisen seuraamisen raja. Lasten asiat ta ytyy kyeta hoitamaan, asioita sopimaan ja viestima a n. Na ma ovat ihan perusasioita ja tukevat lasten hyvinvointia. Ehka kannattaa kuitenkin miettia, milla tavalla on yhteyksissa entisen puolison kanssa ja onko tarpeen olla monella sosiaalisen median alustalla tekemisissa. Mika li huomaa, etta aikaa alkaa menna toisen profiilia tutkiessa ja se aiheuttaa la hinna mielipahaa ja mustasukkaisuutta, kannattaa miettia, onko ta ma itselle haitallista. Kannattaako ta ssa tilanteessa ehka jopa esta a toisen profiilin seuraaminen ja hoitaa mahdolliset viestimiset esimerkiksi soittamalla, tekstiviesteilla tai WhatsÄppilla - mika sitten kullekin on luontevin tapa hoitaa tarpeellisia asioita. Erosta toipuminen on pitka prosessi ja osa prosessia on irti pa a sta minen. Ta ma vaatii konkreettisia ratkaisuja, jotta aikanaan voi suuntautua uuteen ela ma nvaiheeseen. Na i- den ratkaisujen kanssa ei tarvitse ja a da yksin. Mika li tarvitset tukea tai peilausta omille ajatuksillesi ja huolenaiheillesi, Miessakeissa on aina paikka, jossa istahtaa miettima a n na ita asioita joko vertaistuen myo ta tai alan ammattilaisen kanssa. Erosta Elossa -seminaari Turussa Miessakit ry:n Erosta Elossa -toiminta esitta ytyy Turussa keskiviikkona klo Tilaisuus pideta a n Perhetalo Heidekenin Eschnersalissa osoitteessa Sepa nkatu 3. Tervetuloa kuulemaan toiminnastamme, sen tuloksellisuudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kuulemme myo s mielella mme teida n ajatuksianne ja toiveitanne palvelumme suhteen. Seminaari on tarkoitettu erityisesti Turun seudun eroauttajille. La mpima sti tervetuloa yhteiseen keskustelufoorumiin! Ilmoittautuminen ja lisa tietoja: tomi.liias@miessakit.fi Ilmoittautuminen viimeista a n keskiviikkona Sivu 17

18 MIESSAKIT RY MASI-HANKE VERTAISRYHMÄ LAHTEEN Tyo skentely ja senta a omaa ela ma ntilannetta, antaa keinoja oman ela ma nhallinnan ylla pita miseen seka isyyden haasteisiin osallistujien omista la hto kohdista. Ämmatillisesti ohjattu vertaisryhma mahdollistaa oman tilanteen ka sittelyn ja oman ymma r- ryksen lisa a ntymisen masennuksen vaikutuksista isyyteen. Toisten kokemusten kuuleminen ja omien tuntemusten sanoittaminen antaa perspektiivia omaan isyyteen. Kenelle Isa t, joita masennusoireet koskevat oman tai la heisen kokemuksen kautta. Aika ja paikka Ryhma kokoontuu tiistaisin alkaen klo ja pa a ttyy tiistaina Ryhma kokoontuu Lahdessa osoitteessa Äleksanterinkatu 30. Ohjattu vertaisryhmä isille masennusoireiden kohtaamiseen Lahti klo MÄSI ylla pita a isien toimintakykya ja edista a heida n hyvinvointiaan perheissa, joissa jommalla kummalla vanhemmista on masennusta tai siihen viittaavaa oireilua. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Ilmo Saneri ilmo.saneri@miessakit.fi Haastattelen kaikki ryhma a n halukkaat. MASI verkossa miessakit.fi toimintamuodot MÄSI Vertaisryhma a n voivat hakeutua isa t, jotka kokevat olevansa toimintakykynsa ja oman jaksamisensa rajoilla. Ryhma a n osallistuminen tukee ela ma nhallinnan sa ilytta mista ja lisa a hyvinvointia. Sivu 18 J Ä S E N T I E D O T E

19 LIITY JÄSENEKSI - JA KAVERIT MUKAAN KANS! Henkilöjäsenyys Yhdistyksen ja seneksi voi liittya jokainen ta ysi-ika inen mies, joka haluaa edista a yhdistyksen tavoitteita. Henkilo ja senmaksu on 20 (alennukseen oikeutetuilta 10 ). Henkilo ja senmaksun voivat halutessaan suorittaa alennettuun hintaan opiskelijat, ela kela iset, tyo tto ma t ja alaika isten lasten huoltajat. Miessakit ry:n jäsenenä olet mukana yhdessä muiden kanssa vahvistamassa suomalaisen miehen hyvinvointia. Jäsenet valitsevat joka toinen vuosi yhdistyksemme ylintä päätäntävaltaa edustavan elimen, valtuuston. Jäsenet saavat kotiinsa lehtemme URHOn, alennuksia järjestämistämme kursseista ja koulutuksista, maksuttoman sisäänpääsyn erilaisiin tilaisuuksiimme sekä ensikäden tietoa yhdistyksemme toimintaan liittyvistä erilaisista asioista. Liity mukaan ja kerro yhdistyksestä myös kavereillesi! Jäseneksi liittyminen Yhdistyksen ja seneksi liittyminen tapahtuu helpoiten ta ytta ma lla ja senkaavake internetsivuillamme. Voit myo s liittya suoraan ottamalla yhteytta Miesakkien toimistoon. Ja senmaksukaavake toimitetaan sinulle ensimma isen URHO-lehden liitteena. Ja senmaksu on voimassa sen kalenterivuoden, jolloin maksu suoritetaan. Lisa tietoja lo ytyy yhdistyksen sa a nno ista. Yhdistyksella mme on ka yto ssa kolme ja senyysluokkaa: henkilo ja senyys, yhteiso ja senyys ja kannatusja senyys. Yhdistyksen ja - senet hyva ksyy hallitus. Yhteisöjäsenyys Yhteiso ja senet hyva ksyta a n samalla menettelylla ja samoilla toimintalinjoihin liittyvilla perusteilla kuin henkilo ja senet. Yhteiso ja senyys vahvistaa avointa yhteistyo - kumppanuutta ja antaa samat oikeudet ja palvelut kuin henkilo ja senyys. Yhteiso ja senmaksu on 100 / 250 / 500 riippuen yrityksen/yhteiso n henkilo sto n ma a ra sta (ks. tarkemmin nettisivuilta). Kannatusjäsenyys Kannatusja senmaksu on tarkoitettu henkilo ille, jotka haluavat tukea Miessakit ry:ta ilman varsi-naiseen ja senyyteen liittyvia oikeuksia ja velvoitteita. Kannatusja senille toimitetaan yhdistyksen toiminnasta sama informaatio (ja sentiedote ym.) kuin varsinaisille ja senille. Kannatusja senmaksu on 20 euroa henkilo ja senilta, ja 100 euroa yrityksilta /yhteiso ilta. Lisätietoja netistä ja toimistosta Miessakit ry, Ännankatu 16 B 28, Helsinki miessakit@miessakit.fi Sivu 19

20 MIESSAKIT RY YHDYSMIESVERKOSTO Miessakit ry ylla pita a valtakunnallista yhdysmiesten verkostoa paikallisen miestoiminnan tukemiseksi. Yhdysmiehiin voi olla yhteydessa tiedustellakseen tarkemmin yhdistyksen toiminnasta ja muista mahdollisista miehille suunnatuista palveluista. Jos olet halukas ryhtyma a n yhdysmieheksi, olethan yhteydessa toimistoomme! Hartola Markku Palm markku.palm@phnet.fi Joensuu Onni Voutilainen onskiv@suomi24.fi Loviisa Esko Porola eskoporola(at)gmail.com Järvenpää Petre Pomell petrepomell(at)hotmail.com Kainuu Raimo Reinikainen andracon.rr@gmail.com Tampere Pekka Huttunen pekka.e.huttunen(at)miessakit.fi Lahti Jouni Jude n jouni.juden@outlook.com Mäntsälä Risto Nuutinen risto.nuutinen@miessakit.fi Pääkaupunkiseutu Jarmo Holttinen jarmo.holttinen@miessakit.fi Rovaniemi Pekka Hakala elhakala@gmail.com Sastamala Seppo Laakso seppo.laakso@miessakit.fi Somero Voitto Vieraankivi voitto.vieraankivi@miessakit.fi Hämeenlinna Tapio Oikarinen tapio.oikarinen@anikons.fi Turku Olavi Katto olavi.katto@tunmky.fi Kuopio Pentti Nokela pena.nokela@gmail.com Sivu 20