JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ESISELVITYS Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 1 Johdanto 3 2 Yhdyskuntarakenteen nykytila Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia Mihin tarvitsemme yleiskaavaa? 8 4 Yleiskaavan merkittävimmät sisältökysymykset Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä Maaseutuelinkeinojen kehä Yleiskaavaprosessin pääpiirteet Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Yleiskaavan päätöksenteko 13 7 Johtopäätökset yleiskaavatyön viisi pääteesiä Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden Olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen jatkuu Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen...15 Liite 1. Yleiskaavojen yhdistelmäkartta. Voimassa olevat yleiskaavat 17 Liite 2. Keskeisten käsitteiden sisältö raportissa 18 2

3 1 Johdanto Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin alkaen. Kuntien yhdistyminen avasi mahdollisuuden yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkasteluun ilman kuntarajoja, jolloin aikaisemmat kuntien tekemät kehittämispäätökset ovat joutuneet uudelleen arvioitaviksi koko uuden kunnan näkökulmasta. Mutta mitä kaikkea meillä on uudessa tilanteessa käsissämme? Maaseutumainen Korpilahti on monimuotoinen vanhojen kylien, vireän kirkonkylän ja Päijänteen rantojen aarrearkku. Vanhan Jyväskylän maalaiskunnan vahvat taajamat Vaajakoski, Tikkakoski ja Palokka ovat palveluvarustuksiltaan monipuolisia ja kaikki omanlaisiaan kokonaisuuksia. Vanhan kaupungin asuntoalueet puolestaan ovat valtaosin syntyneet eri aikojen asumalähiöperiaatteiden ohjaamina. Mukana on myös Säynätsalo, joka sata vuotta vanhana teollisuusyhdyskuntana liittyi kaupunkiin vuonna Tällaista monimuotoisuutta ei kukaan olisi voinut koskaan luoda suunnittelun keinoin. Uuden kunnan perustamisen yhteydessä solmittu hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus linjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä: Yhdyskuntarakennetta yhtenäistävä ja kestävää kehitystä edistävä suunnittelu on edellytys viihtyisälle ja turvalliselle asumiselle, elinkeinoelämän kehitykselle sekä toimiville ja kustannustehokkaille palveluille. Kestävän kaupunkikehityksen yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat kaupunkinauhamaista edullisuutta tavoitellen ydinkeskusta-vaajakoski, ydinkeskusta- Palokka-Tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä sijaitsevat valmiiden hyvien tieyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tukevalla struktuurilla. Yksityisten maiden kaavoitusta toteutetaan maankäyttösopimusten kautta. Yhdistyneissä kunnissa ei ole tehty koko kuntaa koskevia yleiskaavoja viimeisten vuosien aikana. Entisessä Jyväskylän kaupungissa viimeisin koko kuntaa koskeva yleiskaava on yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna Sen jälkeen Jyväskylän kaupungissa yleiskaavoitusta on tehty osayleiskaavoin, jotka ovat koskeneet sekä kaupunginosia (esimerkiksi Kuokkala, Lutakko) että teemoja (täydennysrakentaminen). Jyväskylän maalaiskunnan keskeisissä taajamissa Vaajakoskella, Palokassa ja Tikkakoskella on voimassa olevat osayleiskaavat. Lisäksi monia maaseutumaisia alueita on yleiskaavoitettu 2000-luvulla. Korpilahden kunnassa taajama-aluetta koskevat yleiskaavat ovat vanhentuneita. Jyväskylässä voimassa olevat yleiskaavat on esitelty yleiskaavayhdistelmäkartassa (liite 1.). Tämän esiselvitysraportin tehtävänä on esittää ne keskeiset lähtökohdat, joiden perusteella Jyväskylän uuden yleiskaavan ohjelmointia ja yleiskaavasuunnittelua jatketaan vuoden 2010 aikana. Raportin päätavoitteena on myös käynnistää keskustelu siitä, mitä odotuksia ja tarpeita uudelle yleiskaavalle asetetaan. Yleiskaavan esiselvitys on valmisteltu Jyväskylän kaupungin kaavoituksen yleiskaavatiimissä kevään ja kesän 2009 aikana. Kunnalla on oikeus päättää maankäytöstään. Jotta yhdyskuntarakenteelle asetetut tavoitteet saavutetaan, tulee kunnassa muodostaa yhteinen tahto tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja sen toiminnallisista periaatteista. Kaavajärjestelmän mukaisesti tämä tehtävä kuuluu yleiskaavalle. Yleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, vahvistunut Keski-Suomen maakuntakaava sekä Jyväskylän seudun kuntien toimesta laadittava maankäytön rakennemalli. 3

4 2 Yhdyskuntarakenteen nykytila Jyväskylän kaupungin keskustaajaman yhdyskuntarakenne on kehittynyt vesistöjen, tie- ja rataverkon sekä maastonmuotojen seurauksena varsin tiiviiksi. Jyväskylä on yhdyskuntarakenteeltaan yksi Suomen eheimmistä kaupungeista, mitä ilmentää muun muassa, että noin 90 % kaupungin väestöstä asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Nykyisin Jyväskylän keskustaajama ulottuu yhtenäisenä entisen Jyväskylän kaupungin alueen lisäksi Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken ja Palokan suuntaan. Myös etelään, Säynätsalon ja Muuramen suuntaan, yhdyskuntarakenne on varsin yhtenäinen. Olemassa oleva yhdyskuntarakenne on tärkein uuden yleiskaavan lähtökohta, koska se määrittää pääosin myös tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen. Yleiskaavan tavoitteellinen aikajänne on kuitenkin vuosikymmenien päässä, jolloin on haastavaa tunnistaa sekä tapahtuvien muutoksien suuruus että niihin liittyvät mahdollisuudet. Yksi tapa konkretisoida muutosten suuruutta on katsoa taaksepäin, miltä Jyväskylä on näyttänyt vuosikymmeniä sitten (kuva 1.). Kuva 1. Maastokartta Jyväskylästä vuodelta Jyväskylän kaupunkirakenteen pinta-ala on moninkertaistunut kuluneen 47 vuoden aikana. 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet Jyväskylän keskustaajama on kehittynyt 1960-luvun jälkeen kaupunkirakenteen laajentumisen ja maankäytön muutosten myötä. Täysin uusien asuinalueiden (mm. Kortepohja, Kangasvuori, Keltinmäki, Huhtasuo, Kangaslampi, Myllyjärvi, Heinälampi, Jyskä, Kaunisharju, Palokka, Kuokkala, Mannila) rakentamisen lisäksi kaupunkirakenteessa on tapahtunut merkittäviä käyttötarkoituksien muutoksia (mm. Lutakko, Tourula). Viimeisen viidentoista vuoden aikana kaupunkirakennetta on eheytetty täydennysrakentamisella. Jyväskylän keskustaajamaa voidaan pitää kaupunkirakenteellisesti poikkeuksellisen yhtenäisenä, eikä Jyväskylään ole rakennettu joidenkin suomalaisten kaupunkien tavoin irrallaan olevia asuinlähiöitä tai satelliittikaupunkeja. Ainoana poikkeuksena on Haapaniemen asuinalue, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Vaajakoskesta etelään. Olemassa oleva yhdyskuntarakenne on tärkein uuden yleiskaavan lähtökohta Kaikki keskustaajaman asuinalueet muodostavat yhtenäisen muodoltaan tähtimäisen kaupunkirakenteen. Jyväskylän kaupunkirakenteelle on myös ominaista, että monet merkittävät työpaikka- ja teollisuusalueet sijaitsevat keskellä kaupunkirakennetta, kuten Rautpohjan, Kankaan ja Seppälän alueet. Keskustaajaman lisäksi Jyväskylässä on ollut vahvoja perinteisiä tehdaspaikkakuntia. Vaajakoski on vuosikymmenien aikana tullut osaksi keskustaajamaa ja kaupunkirakenne on edennyt nauhamaisena myös Säynätsalon suuntaan. Lisäksi Tikkakoski on rakentunut omaksi taajamakseen metalliteollisuuden, lentokentän ja varuskunnan ympärille. Sen sijaan Jyväskylästä kauempana sijainnut Korpilahden keskusta on ollut ja kehittynyt vahvana kirkonkylänä jo 1800-luvun lopusta saakka. Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut merkittävästi kaupungin keskustaajamaan sijoittuvat valtakunnalliset liikenneväylät ja rautatiet. Jyväskylän keskustaajaman alueella risteävät valtatiet 4, 9 ja 23. Erityisesti rautatien sijainti on ohjannut voimakkaasti kaupunkirakenteen kehittymistä aina rautatien rakentamisesta vuodesta 1897 alkaen. Jyväskylän keskustan kehittämisen edellytyksiä synnyttivät

5 myös Rantaväylän valmistuminen vuonna 1989 sekä matkakeskuksen ja paikallisliikennekeskuksen rakentamiset viimeisen kymmenen vuoden aikana. 2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia Asuminen Jyväskylän asuntorakenne on varsin kerrostalopainotteinen. Noin asunnosta 60 prosenttia sijaitsee kerrostaloissa, 15 prosenttia ketju- ja rivitaloissa ja 25 prosenttia pientaloissa. Kerrostalovaltainen asuminen on keskittynyt Jyväskylän keskustaan ja sitä ympäröiville asuinalueille, mikä käy ilmi myös asukastiheyttä kuvaavasta teemakartasta (kuva 2.). Korkea asukastiheys synnyttää edellytykset kannattaville palveluille ja joukkoliikenteelle. Kannattavan joukkoliikenteen raja-arvona on Suomessa pidetty 20 asukasta hehtaarilla. Työpaikat Kannattavan joukkoliikenteen raja-arvona on Suomessa pidetty 20 asukasta hehtaarilla. Jyväskylässä oli vuoden 2008 lopussa työpaikkaa. Jyväskylän kaupungin työpaikoista valtaosa sijaitsee kaupungin keskustassa. Kantakaupungin suuralueella on yhteensä työpaikkaa - ydinkeskustan lisäksi työpaikkoja on runsaasti Mattilanniemen, Hippoksen ja Rautpohjan ja keskussairaalanmäen alueella. Muita kaupungin työpaikkakeskittymiä ovat Seppälä, Seppälänkangas, Ylistönmäki, Väinölä ja Vaajakoski. Keskustaajaman ulkopuolisista alueista työpaikkoja on eniten Tikkakoskella, jossa on lähes 2000 työpaikkaa. Keskustat ja palvelut Jyväskylässä yksityiset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet eritasoisiin keskuksiin: kaupungin keskustaan, alakeskuksiin ja paikalliskeskuksiin. Kaupungin keskustan lisäksi keskustaajaman alueella on kolme vahvaa ja monipuolista alakeskusta: Vaajakoski, Palokka ja Kuokkala. Niissä kaikissa on monipuolisesti sekä yksityisiä että julkisia Kuva 2. Jyväskylän asukastiheys(asukkaita/hehtaari) 250 m x 250 m ruuduissa.

6 Kuva 3. Jyväskylän työpaikkojen sijainti ja määrä 250 m x 250 m ruuduissa. Kuva 4. Päivittäistavarakaupan myymälöiden sijainti Jyväskylässä (kuva FCG Planeko)

7 palveluita. Lisäksi keskustaajamassa on runsaasti pääosin asumalähiöperiaatteen mukaan syntyneitä paikalliskeskuksia, joiden palveluiden määrä vaihtelee väestöpohjan mukaan. Esimerkkejä tällaisista keskuksista ovat Huhtasuon, Kortepohjan, Keltinmäen ja Lohikosken keskustat. Näiden keskusten rooli on muuttunut vuosikymmenien kuluessa erityisesti kaupallisten palveluiden (kaupat, pankit) siirtäessä painopistettään suurempiin yksiköihin ja esimerkiksi Jyväskylän ensimmäisen lähiön, Viitaniemen, ostoskeskuksessa ei ole nykyisin laisinkaan kaupallisia lähipalveluita. Myös julkisten palveluiden sijainnin periaatteet ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana ja osa palveluista on keskittynyt viimeisten vuosien aikana suurempiin yksiköihin. Palveluiden sijaintilogiikan muutosta kuvastaa esimerkiksi Postin palvelupisteiden voimakas harveneminen viimeisen viidentoista vuoden aikana. Rakennetun yhdyskuntarakenteen ja viher- ja virkistysalueiden lisäksi Jyväskylän maankäytön suunnitteluun vaikuttavat erilaiset suojeltavat ja säilytettävät alueet. Niiden merkitys voi vaihdella valtakunnallisesti arvokkaasta paikallisesti arvokkaaksi. Tällaisia alueita ovat mm. luonnonsuojelualueet, luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet, pohjavesialueet, maisema- ja perinnemaisema-alueet sekä arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Lisäksi kauempana Jyväskylän keskustasta sijaitsevat Tikkakosken, Korpilahden ja Säynätsalon keskukset on nähtävä vahvoina, mutta väestömäärältään alhaisempina alakeskuksina. Varsinaisten asuinalueiden keskusten lisäksi Jyväskylään on 1970-luvulta alkaen muodostunut kolme kaupallista aluetta, Seppälä, Keljo ja Palokankeskus, joissa sijaitsee sekä päivittäistavarakaupan että muunkin vähittäiskaupan yksiköitä. Viher- ja virkistysalueet Jyväskylän keskustaajaman ympäristössä on kuusi keskeistä viheraluetta, jotka on myös osoitettu maakuntakaavassa seudullisesti tärkeiksi: Laajavuori, Palokan Touruvuori, Aittovuori-Kangasvuori-Savonmäki, Sippulanniemi, Kolmisoppinen ja Sarvivuori. Alueet ja niiden väliset yhteydet muodostavat monipuolisen ja kattavan viher- ja virkistysalueiden verkoston. Lisäksi näiltä alueilta on edelleen maakunnallisestikin tärkeitä virkistysyhteyksiä esimerkiksi Laukaan ja Muuramen suuntaan. Suurista järvistä erityisesti Päijänne ja Leppävesi ovat merkittäviä myös jyväskyläläisten virkistysalueina. Laajojen viher- ja virkistysalueiden lisäksi aivan kaupunkirakenteen ytimessä sijaitsee arvokas pääosin rakennettujen viheralueiden kehävihreä: Harju-Viitaniemi-Tourujoki-Lutakko-Mattilanniemi-Seminaarinmäki. Myös Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitsevien järvien rantareittejä (kehät siniset) on rakennettu ja edelleen rakennetaan vaiheittain tärkeiksi virkistysreiteiksi. Kuva 5. Jyväskylän kehävihreä ja järvien kiertävät rantareitit, kehät siniset.

8 3 Mihin tarvitsemme yleiskaavaa? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 35 :n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaavalla varaudutaan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehitykseen pitkällä aikajänteellä. Kaavatyön edetessä etsitään ja käynnistetään erityyppisten osa-alueiden kehittämiseen parhaiten soveltuvia suunnittelumuotoja. Nykyiset käytännöt puoltavat muun muassa valitusoikeuden osalta, että yleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisina. Kun Jyväskylän uuden yleiskaavan sisältöä pohditaan, kaikista keskeisin kysymys on: mitä kysymyksiä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? Kunnalla on mahdollisuus tehdä hyvin erisisältöisiä yleiskaavoja. Yleiskaavat voivat olla vaihtelevia sekä sisällöltään että aluerajaukseltaan. Yleiskaava voi olla: 1) strateginen yleiskaava 2) yleispiirteinen aluevarausyleiskaava 3) yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava 4) yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä (esimerkiksi rantayleiskaavat) Yleisesti ottaen laaja-alaiset, koko kuntaa käsittelevät yleiskaavat ovat joko strategisia tai yleispiirteisiä ja vastaavasti rajattua aluetta koskevat osayleiskaavat ovat yksityiskohtaisempia. Suoraan rakentamista ohjaavat yleiskaavat ovat perusteltuja maaseutumaisilla alueilla, joille ei kohdistu merkittävää rakentamispainetta eikä niille ole tarkoitusta laatia myöhemmin asemakaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä erityisesti koko kuntia koskevien uusien yleiskaavojen suunnittelu on vähentynyt. Suurimmista kaupungeista kokonaisyleiskaavan ovat uuden maankäyttö- ja rakennuslain aikana laatineet Oulun ja Vantaan kaupungit. Parhaillaan yleiskaavatyö on käynnissä Vaasan ja Lahden kaupungeissa. Yleiskaavaprosessit ovat yleensä pitkäkestoisia ja erityisesti selvitystarpeiden kasvaminen on hidastanut yleiskaavatyötä. Muista kaupungeista saatujen kokemuksien perusteella on erityisen tärkeää, että yleiskaavatyön yhteydessä tehtävät selvitykset vastaavat kaavan sisältöä, siis sen yleispiirteisyyttä tai yksityiskohtaisuutta. Yleiskaavoja voidaan laatia joko oikeusvaikutuksellisena tai oikeusvaikutuksettomana. Yleiskaavalla varaudutaan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehitykseen pitkällä aikajänteellä.

9 4 Yleiskaavan merkittävimmät sisältökysymykset 4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? Yleiskaavan sisältöä ohjaa sille valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain annettujen sisältövaatimusten lisäksi Keski-Suomen maakuntakaava. Nämä ylemmän tason ohjeet muodostavat perustan yleiskaavan sisällölle (ks. liite 2). Maaliskuun 2009 alusta voimaan tulleissa tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja liikennemäärien hillintää, alueidenkäytön energiakysymyksiä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Myös vuonna 2010 valmistuvan Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin tavoitteet ja päälinjat jalkautetaan yleiskaavassa kuntatasolle. Yleiskaavassa on juuri keskeistä määritellä sen tavoitteet ja sisältö siten, että se vastaa niihin kysymyksiin, mitä sillä halutaan ratkaista. Koko kunnan yleiskaava Jyväskylän tilanteessa on nähtävä ensisijaisesti kunnan strategisen suunnittelun yhtenä välineenä. Näin ollen yleiskaavan sisältöä on peilattava valmisteilla olevan kaupungin strategian tavoitteisiin sekä yhdistymissopimuksessa esitettyihin periaatteisiin. Yleiskaavassa nämä yleiset kunnan menestymisen periaatteet kirjataan karttakuvaksi. Yleiskaavalla pyritään kestävään yhdyskuntarakenteeseen, jossa sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ekologiset näkökulmat on yhdistetty. Koska Jyväskylän kaupunki on laaja ja monipuolinen kaupunki, ei kaikkia alueita voida tarkastella samoilla kriteereillä. Siksi yhdyskuntarakenne tulee ymmärtää eri osista muodostuvaksi, jolloin maankäytön ohjaustarpeet ja maankäytön tavoitteet asetetaan vastaamaan kullekin alueille keskeisiin kysymyksiin. Kaupungin yhdyskuntarakennetta voidaan jakaa eri tavoin. Yksi tapa on tarkastella yhdyskuntarakennetta sen rakentamisen intensiteetin mukaan. Esimerkkikuvassa Oulun kaupunkirakenne on jaoteltu neljään eri osaan Oulun yleiskaavaa varten. Jyväskylän yhdyskuntarakenteen perusmuodon ollessa tähtimäinen on perusteltua tarkastella yhdyskuntarakennetta kehinä. Jyväskylän yleiskaavatyön perustaksi on määriteltävissä kolme eri kehää: 1. Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä 2. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä 3. Maaseutuelinkeinojen kehä Yleiskaavalla on monia tehtäviä, jotka heijastuvat myös muuhun päätöksentekoon. Yleiskaavatyössä tulee muun muassa sovittaa yhteen maankäyttö, liikenne ja palvelut, varmistaa ja kehittää riittäviä viher- ja virkistysalueita, säilyttää arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt ja ohjata ympäristölle haitallisia toimintoja niille soveltuviin ympäristöihin. Yleiskaavoitus, kuten muukin yhdyskuntasuunnittelu on aina ristiriitaisten intressien yhteensovittamista. Tämä eri intressien kokonaisvaltainen yhteensovittaminen korostuu erityisesti yleiskaavatyössä. 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä Yleiskaa vassa nämä yleiset kunnan menestymisen periaatteet kirjataan karttakuvaksi Yleiskaava laaditaan aina paikallisista lähtökohdista käsin. Merkittävin yleiskaavan suunnittelua ohjaava tekijä on jo olemassa oleva kaupunkirakenne, jossa valtaosa kunnan asukkaista, työpaikoista ja palveluista tulee sijaitsemaan myös tulevaisuudessa. Alueille on toteutettu merkittäviä yksityisiä ja julkisia investointeja, joiden mahdollisimman tehokas käyttäminen on taloudellisesti järkevää. Olemassa olevan kaupunkirakenteen rakentamista ohjataan asemakaavoilla. Olemassa olevalla kaupunkirakenteella tarkoitetaan tässä yhteydessä asemakaavoitettua aluetta sekä niitä palvelevia viher- ja virkistysalueita, jotka on vahvistettu maakunta- ja yleiskaavoin. Yleiskaavalla voidaan tällä kehällä ohjata maankäytön muutoksia asemakaavan muutostilanteissa. Kuva 6. Oulun kaupunkirakenteen osat Oulun yleiskaavassa. 1. keskusta, 2. lähiövyöhyke, 3. asumakuntavyöhyke, 4. maaseutumainen alue. 9

10 Entisen Jyväskylän kaupungin alueelle tehtiin täydennysrakentamisen osayleiskaava, joka hyväksyttiin vuonna Sen yhteydessä tutkittiin uusia asuntoalueita, jotka liittyvät välittömästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, kunnallistekniikkaan ja palveluihin. On selvää, että uuden yleiskaavan yhteydessä tulee tutkia edelleen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia koko uuden kunnan mittakaavassa. Valtaosalla olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä nykyinen yleiskaavatilanne vastaa myös tulevaa tavoitetilaa Valtaosalla olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä nykyinen yleiskaavatilanne vastaa myös tulevaa tavoitetilaa, jolloin näihin alueisiin ei kohdistu varsinaisia yleiskaavan muutostarpeita. Kuitenkin kaikkiin alueisiin voi kohdistua strategisia tavoitteita, jotka vaikuttavat tarkempaan maankäytön suunnitteluun. Tällaisia voi olla esimerkiksi määräykset kaupungin keskustassa, jossa tavoitteena voi olla kävely-ympäristöjen edistäminen ja huoltoliikenteen siirtäminen pääosin maanalaiseksi. Yleiskaavan yhteydessä tulee myös rohkeasti arvioida, voidaanko olemassa olevaa maankäyttöä sekoittaa lisäämällä asumista esimerkiksi kaupan ja työpaikkojen alueilla. Myös viher- ja virkistysympäristöihin voi liittyä kehittämistavoitteita. Yleiskaavalla on rakennetuilla alueilla tiivis yhteys liikennejärjestelmään. Yleiskaavan keskeisiä tavoitteita on liikennetarpeen vähentäminen sekä vähemmän päästöjä aiheuttavien liikkumismuotojen edistäminen. Toisaalta yleiskaavan tehtävänä on varmistaa sujuvan liikkumisen edellytykset Jyväskylässä eri liikennemuodoin. Yksi keskeinen näkökulma olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on eritasoisten keskusten rooli ja kehittämismahdollisuudet. Kaupungin keskustan lisäksi Jyväskylässä on vahvoja alakeskuksia, kuten Vaajakoski, Palokka ja Kuokkala tai entisiä kuntakeskuksia, kuten Korpilahti ja Säynätsalo. Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä ovat: - millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne on tulevaisuuden tavoitteita vastaava? - millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne ei vastaa tulevaisuuden tavoitteita? - millaisista keskuksia Jyväskylässä on ja miten niitä kehitetään? - miten edistetään vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? - millaisia mahdollisuuksia Jyväskylässä on täydennysrakentamiselle? - millä alueilla maankäyttöä voidaan monipuolistaa? - miten turvataan nykyiset tärkeimmät viher- ja virkistysalueet sekä niiden jatkuminen ja kehittäminen? - tuleeko joidenkin osa-alueiden maankäyttöä ohjata yksityiskohtaisimmilla osayleiskaavoilla vai voidaanko strategiset tavoitteet jalkauttaa asemakaavojen muutoksien yhteydessä? 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä Jyväskylän kaupunkirakenne on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa pääosin kaupunkirakenteen laajentumisen kautta, jolloin uusia aikaisemmin asemakaavoittamattomia alueita on otettu asemakaavoitetuksi. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen kehän ympärillä sekä strategisesti määritellyissä kasvusuunnissa. Alueille ei saa muodostua sellaista hajanaista rakentamista, joka estää myöhemmin taloudellisen ja tehokkaan rakentamisen Koska kunnan on huolehdittava maankäytön suunnittelusta alueillaan, on sen tehtävänä varmistaa, että kaupunkirakenne voi laajentua myös tulevaisuudessa. Käytännössä kunta voi varmistaa laajentumisalueet kahdella eri tavalla. Ensimmäiseksi alueille ei saa muodostua sellaista hajanaista rakentamista, joka estää myöhemmin taloudellisen ja tehokkaan rakentamisen asemakaavoin, eli pääsääntöisesti alueet on pyrittävä pitämään mahdollisimman rakentamattomina. Toiseksi kysymys on pitkäjänteisestä maapolitiikasta, jonka mukaan kunta hankkii laajentumisalueet hyvissä ajoin ennen asemakaavoitusta omistukseensa pääasiallisesti vapaaehtoisin kaupoin. Mikäli kunta asemakaavoittaisi laajentumisalueet yksityisten maanomistajien kanssa tehtävin maankäyttösopimuksin, aiheutuisi siitä kunnalle merkittäviä lisäkustannuksia verrattuna kunnan maanomistukseen. 10

11 Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset laajenemisalueiden osalta ovat: - mitkä alueet ovat keskeisiä laajentumisalueita? - millaista maankäyttöä laajentumisalueille voidaan osoittaa ja miten ne sijaitsevat suhteessa olemassa olevaan ja suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen? - millä alueilla on syytä estää rakentaminen, joka voi haitata myöhempää suunnittelua? - miten edistetään vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? - miten turvataan tulevien asuinalueiden viher- ja virkistysalueet? - miten laajentumisalueet kuvataan yleiskaavassa; osoitetaanko ne kasvusuuntina vai suunnitellaanko niihin yleispiirteinen kaupunkirakenne? - miten alueiden suunnittelua tullaan jatkamaan, laaditaanko näille alueille yksityiskohtaisempia osayleiskaavoja? 4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä Valtaosa Jyväskylän kaupungin pinta-alasta ei kuulu edellä mainittuihin olemassa olevan kaupunkirakenteen eikä sen laajentumisalueiden kehälle. Nämä alueet ovat pääosin harvaan asuttuja alueita, joissa maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli maankäytössä. Kehän asuntorakentaminen on keskittynyt kylien yhteyteen, mutta sen lisäksi alueella on sekä perinteisiä maatiloja että myöhemmin syntynyttä haja-asutusta. Monet asuintilat ovat myös ajan kuluessa autioituneet ja nykyisin ne ovat vapaa-ajan asuntoja. Jyväskylän kaupungin hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus linjaa myös kylien kehittämistä: Kylien omaleimaisuuden säilyttäminen ja asumis- ja elämisolosuhteiden parantaminen on keskeinen asia Uuden Jyväskylän kehittämisstrategioissa. Kylien ja taajamien väestörakennetta vahvistetaan kaavoituksen keinoin lisäämällä tonttitarjontaa ko. alueilla. Kaavoituksessa keskeistä on aktiivinen maanhankinta kunnan omistukseen, mutta myös maankäyttösopimusten kautta voidaan yksityisessä omistuksessa olevaa maata ottaa kaavoituksen piiriin. Maaseutuelinkeinojen kehän elinvoimaisuuden kannalta tärkeää on turvata perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset. Lisäksi kaupungin läheisen maaseudun merkitys vapaa-ajan ja matkailun ympäristönä pitää tunnistaa. Myös edellytykset maaseutumaiselle elämäntavalle ja pienille sosiaalisille yhteisöille tulee säilyttää. Maaseutuelinkeinojen kehän alueella sijaitsee myös suurin osa Jyväskylän vesistöistä, joista erityisesti Päijänne ja Leppävesi ovat merkittäviä matkailun ja vapaa-ajan ympäristöjä. Maaseutuelinkeinojen kehällä uusi asuinrakentaminen tulee ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimpien kylien yhteyteen. Lisäksi asuinrakentamisen ohjaamisessa tulee Uusi asuinrakentaminen tulee ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimpien kylien yhteyteen. ottaa huomioon olemassa olevat palvelut ja kunnallistekninen verkosto. Alueiden vesihuolto on monissa paikoin järjestetty asukkaiden perustamin vesiosuuskunnin. Yleiskaavan yhteydessä tuleekin ratkaista, miten kylien rakentamista ja kehittymistä voidaan tehdä. Kaikkien kylien osalta ei tule edetä samankaltaisin ratkaisumallein. Tiiviimmissä kylissä rakentamista voi olla perusteltua ohjata asemakaavoin ja muissa kylissä voidaan ratkaisuja etsiä osayleiskaavoista tai esimerkiksi alueellisesta rakennusjärjestyksestä. Yleiskaavan yhteydessä tunnistetaan eri alueille ja kylille parhaiten soveltuvat maankäytön ohjaustavat. Maaseutuelinkeinojen kehällä sijaitsevat myös Jyväskylän kaupungin arvokkaimmat ja laajimmat säilytettävät luontoalueet, jotka voivat palvella myös virkistysalueina koko kaupungin väestöä. Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset maaseutuelinkeinojen kehän osalta ovat: - mitkä ovat yhdyskuntarakenteen kannalta edullisia kyläalueita? - millaista maankäyttöä kyläalueille voidaan osoittaa? - miten yleiskaavassa turvataan maa- ja metsätalouden edellytykset? - miten uusi asuntorakentaminen ohjataan edullisimmille kyläalueille? - miten edistetään vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? - miten yleiskaavassa osoitetaan esimerkiksi maa-aineisten ottoalueet? - miten suojelu- ja virkistysalueiden säilyminen turvataan myös yleiskaavassa? - miten kylien kehittämistyötä tullaan jatkamaan, laaditaanko näille alueille yksityiskohtaisempia osayleiskaavoja vai maankäytön kehittämistarkasteluja? 11

12 5 Yleiskaavaprosessin pääpiirteet Koko kunnan yleiskaavaprosessi on pitkäkestoinen ja haastava työ. Koko kunnan yleiskaavan tekeminen on kestänyt suomalaisissa kaupungeissa vähintään yhden valtuustokauden. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaprosessi etenee neljässä päävaiheessa. Strategisessa yleiskaavassa vaiheiden sisältö ja roolit tulee määritellä yleiskaavan tavoitteita palveleviksi. 5.1 Aloitusvaihe Aloitusvaiheessa yleiskaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka yhteydessä määritellään, miten yleiskaava etenee, miten siihen voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan. Lisäksi aloitusvaiheessa arvioidaan, mitä lähtötietoaineistoa yleiskaavatyössä tarvitaan, mitä selvityksiä sitä varten tullaan laatimaan ja mitä vaikutuksia sen yhteydessä arvioidaan. 5.3 Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa luonnoksesta ja vaihtoehdoista on työstetty yksi yleiskaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville luottamushenkilökäsittelyn jälkeen. Luonnosvaiheessa saatu palaute hyödynnetään ehdotuksen valmistelussa. Osalliset voivat ehdotusvaiheessa jättää yleiskaavasta kirjallisia muistutuksia. Ehdotusvaiheessa kaavakartan lisäksi myös muu kaava-aineisto on nähtävillä. 5.4 Hyväksymisvaihe Hyväksymisvaiheessa yleiskaavaehdotus on viimeistelty ja tarkistettu saatujen muistutuksien perusteella. Yleiskaavakartta ja muu hyväksyttävä aineisto etenee sen jälkeen hyväksymiskäsittelyyn kaupunginvaltuustoon, joka hyväksyy yleiskaavan. Yleiskaava saa lainvoiman kuukauden kuluttua päätöksestä, ellei siitä ole valitettu hallinto-oikeuteen. Aloitusvaiheessa käydään monipuolisesti keskustelua yleiskaavan lähtökohdista, tavoitteista ja sisältökysymyksistä. Aloitusvaiheessa nyt laadittu esiselvitys tarkentuu ja täsmentyy. 5.2 Luonnosvaihe Luonnosvaihe niveltyy yhteen aloitusvaiheen kanssa. Luonnosvaiheessa laaditaan erilaisia yleiskaavavaihtoehtoja. Vaihtoehdot voivat olla strategisia maankäyttöpoliittisia linjauksia, strategisia maankäytön karkeita rakennevaihtoehtoja ja yleispiirteisiä yleiskaavavaihtoehtoja. Luonnosvaiheessa yleiskaavaluonnos ja/tai yleiskaavan vaihtoehdot ovat luottamushenkilökäsittelyn jälkeen nähtävillä, jolloin osalliset voivat antaa palautetta suunnitelmasta. Luonnosvaiheessa esitetään myös vaikutusten arviointi, miten eri vaihtoehdot eroavat toisistaan ja millaisia vaikutuksia niillä on. Koko kunnan yleiskaavan tekeminen on kestänyt suomalaisissa kaupungeissa vähintään yhden valtuustokauden. 12

13 6 Yleiskaavan päätöksenteko Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleiskaavaa käsitellään sen eri vaiheissa normaalin kaavaprosessin tavoin sekä kaupunkirakennelautakunnassa että kaupunginhallituksessa. Normaalin kaavan lisäksi päätöksenteossa tulee ottaa huomioon koko kunnan yleiskaavan erityisluonne; sen yhteydessä tehdään merkittäviä päätöksiä maankäyttöpolitiikasta ja tulevasta maankäytöstä. Yleiskaavassa kysymys on, kuten aikaisemminkin on todettu, ennen kaikkea Jyväskylän maankäytön tahtotilasta. Yleiskaavan strategisen luonteen vuoksi yleiskaavaprosessin poliittinen ohjaus tulee varmistaa erillisellä yleiskaavatoimikunnalla. Yleiskaavatoimikunta on yleiskaavan valmistelussa päätösvaltaa käyttävä elin, jonka tehtävänä on: - käydä keskustelua maankäytön strategisista valinnoista - ohjata valmistelutyötä - valmistella eri vaiheissa kaupunkirakennelautakunnalle yleiskaavaa koskevat päätösehdotukset - synnyttää ja terävöittää yleiskaavaan liittyvää keskustelua - lisätä luottamushenkilöiden asiantuntemusta yleiskaavoitukseen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Yleiskaavatoimikunnan kokoonpanoksi esitetään keskustelun varmistamiseksi viidestä yhdeksään jäsentä. Kaupunginhallitus nimeää yleiskaavatoimikunnan ja se kokoontuu yleiskaavatyön vaiheesta riippuen viidestä yhdeksään kertaa vuodessa. 13

14 7 Johtopäätökset yleiskaavatyön viisi pääteesiä 7.1 Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava UURAINEN LAUKAA Jyväskylän kaupunki tarvitsee vahvan maankäytön strategian tuleville vuosikymmenille. Paras lopputulos saavutetaan laatimilla uuteen kuntaan uudenlainen yleiskaava. Tikkakoski Nyrölä Edellä on tuotu esille perusteita ja lähtökohtia uuden sukupolven yleiskaavalle sekä esitetty niitä kysymyksiä, joihin yleiskaavalla tulisi vastata. Tätä pohdintaa ja yleiskaavan sisältöä tulee edelleen tarkentaa käynnistettävän yleiskaavaprosessin aloitusvaiheessa. Huolellisesti suunniteltuna saavutetaan oikea ja työmäärältään optimaalinen työkalu strategisiin tarpeisiin. Keskustelu yleiskaavasta tulee laajentaa koskemaan Jyväskylän luottamushenkilöitä erityisesti perustettavan yleiskaavatoimikunnan muodossa. Lisäksi uusi yleiskaava on valtakunnallisestikin mielenkiintoinen suunnannäyttäjä, mitä yleiskaavoitus on 2010luvulla. Jyväskylän kaupunki käy uuden yleiskaavan sisällöstä tiivistä keskustelua ympäristöministeriön sekä alueellisten viranomaisten, Keski-Suomen liiton ja muiden sidosryhmien kanssa. Puuppola Palokka Kuohu Vesanka PETÄJÄVESI Vaajakoski JYVÄSKYLÄ Leppälahti Saukkola Oravasaari Tikkala MUURAME Säynätsalo 7.2 Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden Moksi Edellä on tarkasteltu yleiskaavan keskeisimpiä sisältökysymyksiä kolmeen eri yhdyskuntarakentamisen kehään perustuen. Eri kehien maankäytön tavoitteet ovat hyvin erilaisia ja eri kehillä myös yleiskaavan ohjaustarve on erilainen. Tulee kuitenkin muistaa, että eri kehät ovat itsessään hyvin monipuolisia ja mosaiikkimaisia. TOIVAKKA Korpiaho Korpilahti Yleiskaavatyön lähtökohtana on, että Jyväskylän kaupunkia tarkastellaan yleiskaavassa näiden kehien avulla: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä, laajentuvan kaupunkirakenteen kehä ja maaseutumaisten elinkeinojen kehä. Lisäksi jo tässä vaiheessa määritellään, että maaseutumaisten elinkeinojen alueille sijoittuvista kylistä sekä Kuohun että Leppälahden alueen maankäyttö tullaan ratkaisemaan asemakaavoin. Saakoski Puolakka Oittila Synsiä JÄMSÄ Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä Putkilahti Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä Asemakaavoituksella kehitettävä kylä LUHANKA JOUTSA Kuva 7. Alustavat olemassa olevan kaupunkirakenteen ja laajentuvan kaupunkirakenteen kehät. 14

15 7.3 Olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen jatkuu Jyväskylän yleiskaavan tavoitteena on edelleen eheyttää olemassa yhdyskuntarakennetta. Eheyttäminen perustuu harkittuun ja taloudelliseen täydennysrakentamiseen, keskustojen kehittämiseen sekä maankäytöltään yksipuolisten alueiden maankäytön monipuolistamiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vastaa parhaiten moniin ajankohtaisiin haasteisiin. Liikennetarvetta voidaan vähentää tehokkaasti sijoittamalla uusi asuminen, palvelut, työpaikat ja vapaa-ajan toiminnot keskuksien yhteyteen tai niiden välille kehitettävien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Ikääntyneille voidaan tarjota esteettömiä jalankulkuympäristöjä ja monipuolisia palveluita olemassa olevissa keskuksissa. Taloudellinen edullisuus saavutetaan hyödyntämällä rakennettu kunnallistekninen verkosto täysimääräisesti. Yleiskaavassa eheyttämistä toteutetaan strategisilla maankäytön linjauksilla sekä tunnistamalla uusia täydennysrakentamiskohteita ja maankäytöltään yksipuolisten alueita. Eheyttämisessä korostetaan suunnittelukohteiden omaleimaisuutta ja elinympäristöjen laatua, kaupunkirakennetta ikään kuin tuunataan. 7.4 Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti Jyväskylän kehittyminen ja riittävä tonttitarjonta sekä asumisen että elinkeinoelämän tarpeisiin tulee turvata laajentamalla yhdyskuntarakennetta viisaasti ja taloudellisesti. Vuoden 2009 maankäytön toteutusohjelma KymppiR:ssä laajentumiselle esitettiin kolme periaatteellista mallia: tuunausmalli, vahvistamismalli ja läikyttämismalli. Periaatteellisten mallien käsittely syventyy ja tarkentuu yleiskaavatyön yhteydessä. Yleiskaavan yhteydessä yhdyskuntarakenteen laajentumista tarkastellaan vertailemalla ja tutkimalla eri alueiden vahvuuksia ja toteutusedellytyksiä. Alueiden jatkosuunnittelu käynnistetään tai sitä jatketaan yhtäaikaisesti yleiskaavan kanssa laatimalla osayleiskaavoja tai maankäyttöselvityksiä. Tässä vaiheessa potentiaalisiksi laajentumisen suunniksi tunnistettuja alueita ovat: Tikkakoski, Pohjois-Palokka, Länsi-Palokka, Sulunperä, Palokangas-Seppälänkangas, Tyyppälänjärvi, Kanavuori, Valkeamäki, Kauramäki, Majanoro ja Raspio-Iloniemi. Yleiskaavan yhteydessä tulee määritellä laajentumisalueiden maankäytön periaatteet ja strategiset linjaukset. Laajentumisalueiden suunnittelua ohjataan varsinaisen yleiskaavaprosessin yhteydessä ja niiden suunnittelussa hyödynnetään joustavasti koko kunnan yleiskaavan yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja suunnitelmia. 7.5 Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen Jyväskylän kaupungin tavoitteena on turvata yleiskaavatyössä maaseutuelinkeinojen kehän elinvoimaisuus ja omaleimaisuus. Alueiden vahvuudet ja luonnonolot sovitetaan yhteen koko kaupungin maankäytön kehittämistavoitteiden kanssa, jolloin yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja asumisen hallitsematon sirpaloituminen torjutaan. Maaseudun perinteiset elinkeinot, maaseudun luomat mahdollisuudet vaihtoehtoiselle asumiselle sekä matkailu- ja virkistysulottuvuudet tunnistetaan. Yleiskaavatyössä etsitään koko maaseutumaista aluetta koskevat maankäytön kehit- Kuva 8. Periaatteelliset yhdyskuntarakenteen kehittymismallit. 15

16 16 tämisen periaatteet sekä ohjataan eri kylien kehittämistä niille parhaiten sopivien välineiden avulla. Kylien kehittämiseen soveltuvia välineitä ovat asemakaavat, yksityiskohtaiset osayleiskaavat, kyläselvitykset ja kyläkohtaiset rakennusjärjestykset. Parhaillaan käynnissä olevien Tikkalan ja Oravasaaren kylien yleiskaavoitus jatkuu ja niistä saatavien kokemuksien perusteella kehitetään edelleen kyläalueille sopivia yleiskaavoituksen muotoja.

17 Oikeusvaikutukseton Oikeusvaikutteinen 1. Tikkakosken oyk 2. Puuppolan oyk 3. Puuppola-Lintukangas oyk 4. Puuppola-Lintukangas oyk:n muutos 5. Karhuvuoren Oyk, oikeusvaikutteinen 6. Karhuvuoren oyk 7. Karhuvuoren oyk, oikeusvaikutukseton 8. Palokan osayleiskaava 9. Mannilan yleiskaavamuutos 10. Seppälänkankaan oyk 11. Seppälän yleiskaavamuutos 12. Kuohu-Vesanka-Ruoke oyk 13. Laajavuoren oyk 14. Vaajakosken-Jyskän oyk 15. Yleiskaava 1982 Täydennysrakentamisen oyk 16. Ylistönmäki yleiskaavamuutos 17. Lutakon oyk muutos 18. Kekkola-Kylmänoron oyk 19. Keljon keskus yleiskaavamuutos 20. Sippulanniemen oyk 21. Keljonkankaan oyk 22. Keljonkankaan oyk muutos, satama-alue 23. Taka-Keljon oyk 24. Muurame-Sääksvuori oyk 25. Jääskelän oyk 26. Säynätsalon yleiskaava 27. Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaava 28. Vt 4 maankäytön ja liikenteen oyk 29. Kirkonkylän taajama, maankäyttö 30. Iloniemi-Sammalniemi 31. Kärkisten Etelärannan oyk 32. Kärkisten Etelärannan oyk muutos 33. Korpilahden-Päijänteen rantaosayleiskaava YLEISKAAVAREKISTERIKARTTA Liite 1. Yleiskaavojen yhdistelmäkartta. Voimassa olevat yleiskaavat 17

18 Liite 2. Keskeisten käsitteiden sisältö raportissa Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään alueidenkäyttöä koskevia tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtioneuvoston antamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tulee edistää niin maakuntien suunnittelussa kuin kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat Jyväskylän seutua seuraavilta osin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Maakuntakaavan laadittaessa tulee ottaa huomioon alueidenkäyttötavoitteet ja maakunnan oloista johtuviin erityiset tarpeet. Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan kaavaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota: 1. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Yleiskaava Yleiskaavojen avulla ohjataan kuntien yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleiskaavat, mutta yleiskaavat voidaan laatia myös kuntien yhteisinä. Yleiskaavalle MRL:ssa annetuissa sisältövaatimuksissa korostuvat: - yhdyskuntarakennekysymykset, kuten ekologinen kestävyys, liikenteen ja kunnalllistekniikan järjestäminen ja palveluiden saatavuus - asumisen, elinkeinoelämän ja virkistäytymisen tarpeet - olemassa olevien arvojen vaaliminen ja hyödyntäminen - turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjeste- 18

19 tään. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja miten paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Jyväskylän seudun maankäytön rakennemalli Maankäytön rakennemallin laatiminen Jyväskylän seudulla on osa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 7 :n mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuvat kaikki seudun seitsemän kuntaa: Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Uurainen, Petäjävesi ja Toivakka. Jyväskylän seudun rakennemallin tavoitteena on laatia idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva seudun yhdyskuntarakenteesta. Rakennemallissa painotetaan strategisia ja koko kaupunkiseudun etua koskevia sisältöjä. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan tässä raportissa Jyväskylän kaupungin sisäistä, toiminnallisfyysistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Kaupunkirakenne Maaseutuelinkeinojen kehällä tarkoitetaan niitä alueita, jotka eivät ole tai niitä ei aiota tulevaisuudessa suunnitella kaupunkirakenteen alueeksi. Maaseutumaisilla elinkeinoilla tarkoitetaan kaikkia niitä perinteisiä ja uusia elinkeinoja, joihin maaseutu tarjoaa mahdollisuuden ja jotka eivät edellytä kaupunki- tai muuta keskussijaintia. Ne voivat liittyä maa- ja metsätalouteen ja muuhun luonnonvarojen hyödyntämiseen, tietotyöhön tai esimerkiksi maatilamatkailuun ja matkailuun yleensä. Keskustaajama Keskustaajamalla tarkoitetaan Jyväskylän keskustan ympäristöön noin 10 kilometrin säteelle muodostunutta yhtenäistä kaupunkirakenteen aluetta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tarkoittaa sitä, että olemassa olevia rakennettuja alueita kehitetään muuttamalla ja tehostamalla olemassa olevaa maankäyttöä sekä sijoittamalla uusi rakentaminen rakennettujen alueiden sisälle tai yhteyteen. Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmä on osa yhdyskuntarakennetta ja siihen kuuluu kaikkien liikennemuotojen infrastruktuuri ja sitä käyttävä liikenne. Liikenneinfrastruktuuri muodostuu liikenneväylistä, terminaaleista ja liikenteen ohjausjärjestelmistä. Liikenne koostuu sekä henkilö- että tavaraliikenteestä. Liikennejärjestelmätavoitteella painotetaan nimenomaisesti kaikkien kulkumuotojen tarkastelua ja suunnittelua kokonaisuutena sekä liikennejärjestelmäsuunnittelun ja alueidenkäytön suunnittelun nivomista yhteen. Kaupunkirakenteella tarkoitetaan sitä aluetta, jonka yhdyskuntarakenteen ohjaaminen tapahtuu asemakaavoin. Lisäksi kaupunkirakenteeseen kuuluu tässä yhteydessä asemakaavoitettuja alueita palvelevat viher- ja virkistysalueet. Maaseutuelinkeinojen kehä 19