Jyväskylän kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 1/10 Jyväskylän kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Kaavatunnus: y 100

2 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 2/10 1. Suunnittelualue Jyväskylän kaupungin alueen kokonaisuudessaan käsittävä suunnittelualue rajautuu Petäjäveden, Uuraisten, Laukaan, Toivakan, Joutsan, Luhangan ja Muuramen kuntien sekä Jämsän kaupungin alueisiin. Yleiskaavan ulkopuolelle on jätetty oikeusvaikutteisen yleiskaavan piirissä olevia alueita, joilla vallitseva yleiskaavatilanne on todettu ajantasaiseksi sekä laadittavan yleiskaavan tavoitteiden mukaiseksi ja jää näin voimaan. Yleiskaavatyön rinnalla etenee osayleiskaavoja, jotka noudattavat yleiskaavan määrittelemää yhdyskuntarakennetta. Monien Jyväskylän kaupungin yleiskaavan osa-alueiden maankäytön tutkimista jatketaan myöhemmin strategista yleiskaavaa tarkemmissa osayleiskaavoissa ja kyläkaavoissa. 2. Suunnittelun lähtökohdat Kaavan laatiminen on käynnistetty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Yleiskaavan esiselvitys (ELVIS) valmistui syksyllä Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti käynnistää sen pohjalta yleiskaavan laatimisen. Kaupunginhallituksen asettama yleiskaavatoimikunta ohjasi yleiskaavan laatimistyötä toimikautensa loppuun ( ). Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden muodostaman uuden Jyväskylän kaupungin yhdistymissopimukseen kirjattiin tavoite: Kestävän kaupunkikehityksen yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat nauhamaista edullisuutta tavoitellen ydinkeskusta - Vaajakoski, ydinkeskusta Palokka - Tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä sijaitsevat valmiiden hyvien tieyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tukevalla struktuurilla. Jyväskylän kaupungin ydinalue on rakenteeltaan suhteellisen tiivis. Noin 90 prosenttia väestöstä asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Yleiskaavan keskeisimpiä lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleiskaavan sisältövaatimukset sekä maakuntakaavojen ja -suunnitelman sisältö. Yleiskaavatyön kannalta tärkeitä paikallisia strategisia lähtökohtia muodostavat Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0, Jyväskylän kaupunkistrategia ja muut valmiit ja tekeillä olevat politiikkaohjelmat. Esimerkki: Viherpolitiikan luonnoksen strateginen tavoite: Kehä Vihreä ja Kehät Siniset.

3 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 3/10 3. Suunnittelun tavoitteet Yleiskaavan esiselvityksen johtopäätöksenä yleiskaavatyölle asetettiin viisi pääteesiä: - Uusi kunta tarvitsee uuden sukupolven yleiskaavan - Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden - Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jatkuu - Kaupunkirakenne laajenee viisaasti - Maaseutu kehittyy vahvuuksiin nojaten Suunnittelun tavoitteet ja kuvitellun tulevaisuuden vaihtoehdot tarkentuivat yleiskaavan raamivaiheessa, jolloin määriteltiin ns. yleiskaavan raamilauseet, jotka ohjaavat kaavan laatimista ja ovat omalla tavallaan osa yleiskaavan vaihtoehtotarkastelua. Tästä tarkemmin luvussa Suunnittelutilanne Yleiskaavan sisältöä ohjaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa annettujen sisältövaatimusten lisäksi Keski-Suomen maakuntakaava. Nämä ylemmän tason ohjeet muodostavat perustan yleiskaavan sisällölle. Maaliskuun 2009 alusta voimaan tulleissa tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja liikennemäärien hillintää, alueidenkäytön energiakysymyksiä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Myös vuonna 2010 valmistuneen Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin ja Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Jyseli) tavoitteet ja päälinjat vaikuttavat yleiskaavan suunnitteluun ja tavoitteisiin. Yleiskaavassa on keskeistä määritellä sen tavoitteet ja sisältö siten, että se vastaa niihin kysymyksiin, mitä sillä halutaan ratkaista. Koko kunnan yleiskaava Jyväskylän tilanteessa on nähtävä ensisijaisesti kunnan strategisen suunnittelun yhtenä välineenä. Yleiskaavan sisältöä on peilattava kaupungin strategian tavoitteisiin. Yleiskaavassa nämä yleiset kunnan menestymisen periaatteet kirjataan karttakuvaksi. Yleiskaavalla pyritään kestävään yhdyskuntarakenteeseen, jossa sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ekologiset näkökulmat on yhdistetty. Koska Jyväskylän kaupunki on laaja ja monipuolinen, kaikkia alueita ei voida tarkastella samoilla kriteereillä. Siksi yhdyskuntarakenne tulee ymmärtää eri osista muodostuvaksi, jolloin maankäytön ohjaustarpeet tavoitteet asetetaan vastaamaan kullekin alueille keskeisiin kysymyksiin samalla myös kokonaisuus huomioiden. 4.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Tämän jälkeen maakuntakaavoitus on edennyt Keski-Suomessa vaihekaavoin toteutettavalla varsinaisen kokonaisvaltaisen maakuntakaavan täydennystyönä. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat vahvistuttuaan toimivat ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja osaltaan myös niiden laatimisen aikana. Yleiskaavatyön aikana on ollut tekeillä neljä eri vaihekaavaa. Vaihemaakuntakaavoista 2 vahvistuspäätöksen saanut 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta.

4 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 4/ Yleiskaavoitus Suunnittelualueella on voimassa eri-ikäisiä oikeusvaikutteisia ja oikeusvaikutuksettomia yleis- ja osayleiskaavoja. Luettelo kaavatilanteesta on liitteessä Asemakaavat Suunnittelualueen tärkeimmät taajamat on pääosin asemakaavoitettu. Asemakaavan piirissä ovat Jyväskylän kantakaupungin ohella Säynätsalon alue, Korpilahden kirkonkylä, Palokka, Vaajakoski ja Tikkakoski. Kaupungin ruutukaavakeskustaa 2010 Jyväskylän keskustaajaman potentiaalista laajenemissuuntaa Tuomiojärven ympäristössä, etualalla Laajavuoren hotelli, takana Tuomiojärvi. Vasemmassa ylhäällä keskellä näkyy Haukkalan alue ja oikeassa Mannisenmäki. 4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtioneuvoston antamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tulee edistää niin maakuntien suunnittelussa kuin kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat Jyväskylän seutua seuraavilta osin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

5 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 5/10 5. Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualueelle on tehty useita kaavan sisältöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä ennen yleiskaavaprosessin alkua ja sen aikana. Yleiskaavatyön edettyä ehdotusvaiheeseen niitä oli kertynyt jo yli 40 kappaletta. Tehdyt ja tekeillä olevat selvitykset on lueteltu ja niiden sisältöä selostettu yleiskaavan selostuksessa. 6. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arviointi kohdistetaan seuraaviin seikkoihin: - yhdyskuntarakenteeseen - yhdyskuntatalouteen - energiatalouteen - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - kulttuuriperintöön - ilmastoon - liikenteeseen - luontoon ja luonnonvaroihin - maisemaan - ihmisiin (sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen) - palveluihin ja palveluverkkoon Vaikutusten arvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin selvityksiin ja erityiseen vaikutustenarviointiin kehitettyyn työryhmätyöskentelyyn. Systemaattiset arviointikriteerit ja käytettävät menetelmät määritellään raamivaiheen jälkeen kaavaluonnoksen arvioimisen pohjaksi erillisessä arviointiohjelmassa. Yleiskaavassa sovelletaan yrittäjäyhdistyslähtöisesti yritysvaikutusten arviointimenettelyä (YRVA, pilotti ja pro gradu työ 2009). Arviointityön tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla ja muilla asiantuntijoilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia kaikissa kaavan vaiheissa. Arviointien vaikutusalue vaihtelee riippuen tarkasteltavista vaikutuksista. Yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen järjestettiin laaja temaattisten vaikutusten arviointien työpajasarja. Työpajoissa arviointia tehtiin yleiskaavaluonnoksen ja sen liitekarttojen pohjalta. Työpajoihin osallistuivat kaavoittajat, eri teemoja koskevien alojen viranomaiset, asiantuntijat, sidosryhmät, järjestöjen edustajat ja yksityishenkilöt. Työpajatoiminnasta on laadittu kooste. 7. Prosessikuvaus, aikataulu ja vuorovaikutus Jyväskylän kaupungin yleiskaavan etenemisestä on tehty ohjelmointikuvaus (FCG Planeko Oy), joka täsmentää yleiskaavan sisältökysymyksiä, työvaiheita ja aikataulua. Yleiskaavaprosessi noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä kaavan laatimisen vaiheista ja vuorovaikutuksesta. Normaaliin prosessiin verrattuna tämä yleiskaava on sisältänyt erityisen Raamivaiheen ja alustavan ehdotusvaiheen. Yleiskaavan aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät voi olla ennakkoon täydellisesti tiedossa ja uusia selvitystarpeita ilmenee prosessin kuluessa. Nämä huomioidaan jatkossa, ja aikataulumuutoksista tiedotetaan osallisille lain edellyttämällä tavalla.

6 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 6/10 Yleiskaavatyön rinnalla etenee erillisiä osayleiskaavoja, joiden ratkaisut ovat linjassa yleiskaavan yhdyskuntarakenteen ja tavoitteiden kanssa. Maankäyttöratkaisut täsmentyvät tätä yleiskaavaa tarkemmissa myöhemmin laadittavissa osayleiskaavoissa. Niidenkin tulee pohjautua koko kaupungin yleiskaavaan. Tämän yleiskaavan suunnittelun jäsentämiseksi kaupungin alue on jaettu kolmeen eri kehään. Seuraavassa on selostettu alustavasti kehien maankäyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä (jäljessä oleva kuva, jo asemakaavoitetut alueet ja niitä palvelevat maakuntakaavan virkistysalueet, tumma oranssi alue), jolla tärkeimmät yleistä kiinnostusta herättävät asiat ovat mm. - täydennysrakentamisen suuntaaminen - maankäytön muutosalueiden tunnistaminen ja muutoksen ohjaaminen - kaupan sijainnin ohjaus ja - viherverkon eheyden ja viheralueiden saavutettavuuden kehittäminen, maiseman ja pohjavesien suojelu Laajenevan kaupunkirakenteen kehä (jäljessä oleva kuva, keltainen alue,), jolla ensisijaisena suunnitteluhaasteena ovat - uusien liikenneväylien aluevaraukset ja niihin tukeutuvat elinkeinoalueet - keskustoihin soveltumattoman kaupan laadun alueellisesti tasapainoinen suuntaaminen - joukkoliikennepohjainen kaupunkirakenteen laajeneminen - viherverkon kehittäminen sekä - tulevaa asemakaavoitusta mahdollisesti haittaavan rakentamisen hallinta. Maaseutuelinkeinojen kehällä (vieressä oleva kuva, valkoinen alue) tärkeimpinä sisältökysymyksinä ovat mm. - olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen - potentiaaliset, uutta pysyvää maaseutumaista asumista houkuttelevien kyläkohteiden selvittäminen ja osoittaminen sekä - maaseutumaisen rakentamisen ohjaaminen kyläkohteiden ulkopuolella siten, ettei siitä aiheudu haitallista yhdyskuntakehitystä. Kehien kuvaus ja rajaus tarkentuu yleiskaavaprosessin myötä. 7.1 Yleiskaavan raamivaihe (kevät 2011) Yleiskaavan strategisen merkittävyyden vuoksi kaavaprosessi sisältää erityisen vuorovaikutteisen raamivaiheen, joka ajoittui kevääseen Ennen yleiskaavaluonnoksen laatimista kaavan tavoitteista ja kuvitellun tulevaisuuden vaihtoehdoista oli keskusteltava monipuolisesti. Päätöksentekijä, eli kaupunginvaltuusto, käsitteli kaavan tavoitteita ja sisältötekijöitä valtuustoseminaarissa. Raamikartta ja muu aineisto oli julkisesti nähtävillä

7 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 7/10 Raamivaiheen aineisto koostui Raamikirjasta, joka selostaa ja perustelee yleiskaavan tavoitteita. Tavoitteet tiivistyvät Raamilauseiksi, jotka liittyvät Jyväskylän kaupungin maankäytön tulevaisuuden olennaisiin asioihin. Aineistoa havainnollistaa Raamikartasto, joka ei ole varsinainen kaavakartta, vaan jonka avulla kuvataan yleiskaavan sisällön kannalta eri kehien suunnitteluun ja alueiden ominaisuuksiin liittyviä tärkeimpiä huomioita. Aineiston avulla osallisille ja päätöksentekijöille havainnollistettiin niitä asioita, joista yleiskaavassa tullaan päättämään. Raamivaiheen aineiston valmisteli ja asetti nähtäville yleiskaavatoimikunta. Aineiston sisältö tehtiin asiantuntijatyönä. Nähtävillä olon jälkeen toimikunta teki esityksen kaupunginhallitukselle raamilauseista ts. yleiskaavan tavoitteet määriteltiin raamivaiheen perusteella. Niiden perusteella laadittiin yleiskaavaluonnos. 7.2 Yleiskaavan luonnosvaihe (kevät 2012) ajoittui kevät-kesään Tällöin asetettiin nähtäville yleiskaavaluonnos ja muu luonnosvaiheen aineisto, jonka yleiskaavatoimikunta oli valmistellut ja hyväksynyt. Kaupunkirakennelautakunta asetti aineiston nähtäville. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen yleiskaavatoimikunta linjasi edelleen kaavan jatkovalmistelua. Yleiskaavatoimikunta hyväksyi päälinjaukset yleiskaavaehdotuksen pohjaksi viimeisessä kokouksessaan syksyllä Yleiskaavan ehdotusvaihe (syksy 2013-syksy 2014) ajoittui alkuvuoteen Ehdotusvaiheessa kaupunkirakennelautakunta valmistelee kaavasta hyväksyttäväksi tarkoitetun version, jonka kaupunginhallitus asettaa nähtäville. Ehdotuksesta pyydetään viranomaistahojen lausunnot ja osalliset voivat jättää siitä mahdolliset muistutukset. Jo keväällä 2013 on yhteysviranomaisilta pyydetty tutustumaan alustavaan yleiskaavaehdotukseen ja pyydetty heiltä siitä lausunnot. Yleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Saadun palautteen ja lausuntojen perusteella on kaavaehdotukseen tehtävä laadultaan ja vaikutuksiltaan sellaisia muutoksia, että ne edellyttävät kaavan laittamista uudelleen ehdotuksena nähtäville Yleiskaavan ehdotusvaiheen ehdotus II (kesä 2014) nähtävillä olo ajoittui kesälle Kaupunkirakennelautakunta valmistelee kaavasta hyväksyttäväksi tarkoitetun version, jonka kaupunginhallitus asettaa nähtäville. Ehdotus II oli nähtävänä Yleiskaavan hyväksymisvaihe (syksy 2014) Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupungin yleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa syksyn 2014 aikana Yleiskaavan vuorovaikutus Yleiskaavan viranomaisyhteistyötä tehdään kaupungin käytäntöjen mukaan viranomaisneuvotteluissa ja muissa, tarvittaessa erikseen järjestettävissä työneuvotteluissa. Vuorovaikutuksen alustavana periaatteena oli, että yleiskaavan sisällöstä käytäisiin keskustelua pääasiallisesti osallisten järjestämissä tilaisuuksissa ja osallisten intresseihin perustuen. Tällaisia tilaisuuksia voisivat olla esimerkiksi asukas- ja yrittäjäyhdistysten tai muiden yhdistysten vuosikokoukset tai muut tilaisuudet. Niistä tilaisuuksista, joissa yleiskaava on ollut esillä, ylläpidetään kaupungin kaavoituksessa erillistä luetteloa.

8 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 8/10 VAIHE TYÖSTÄMINEN KÄSITTELY OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN Talvi Yleiskaavan käynnistäminen Kevät Raamivaihe Kevät Luonnosvaihe Yleiskaavaluonnos Syksy 2012-syksy Ehdotusvaihe Yleiskaavaehdotus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta. OAS:aa päivitetään koko kaavaprosessin ajan. Selvitysten ja lähtötietojen kokoaminen. Tämä jatkuu koko kaavaprosessin ajan. Raamiaineiston laatiminen Raamiaineisto oli nähtävillä Vaihtoehtoluonnoksia on vertailtu ja arvioitu. Tämän perusteella tehtiin lopullinen valinta kaavaluonnokseksi. Yleiskaavaluonnos ja liiteaineisto oli nähtävillä Yhteysviranomaisille annettiin lisäaikaa lausuntojen antamiseen ja lähettämiseen kesäkuun puoliväliin Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään kaavaehdotus. Yleiskaavaehdotus on julkisesti nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17, 1.krs, Jyväskylä ja kaavoituksen www-sivuilla: iskaava/ehdotusvaihe Kaupungin sisäinen aloituskokous. Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vireille tulosta ilmoittettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja Jyväskylän kaupungin www-sivuilla Yleiskaavatoimikunta hyväksyi aineiston nähtäville kokouksessaan Valmistunut aineisto nähtäville ja siihen liittyvät yleisötilaisuudet järjestetään alueellisesti. Yleiskaavatoimikunta valmisteli luonnosaineiston. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville pantavaksi MRL 30 :n mukaisesti kokouksessaan Kaava asetettiin nähtäville ja esiteltiin yleisötilaisuuksissa sekä pyydetään mielipiteet viranomaisilta, maanomistajilta ja muilta osallisilta. Luonnoksesta annetuista mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Yleiskaavatoimikunta valmistelee yleiskaavaehdotuksen peruslähtökohdat kokouksessaan Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Yleiskaavaehdotus oli nähtävänä 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausuntopyynnöt. Muistutuksista ja niiden vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja riittävyyden arviointi. Vuorovaikutus kaupunginvaltuuston ja kiinnostuneiden osallisten kanssa. Raamiaineisto nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17 ja internetissä. Hannikaisen henkilöstö ja pyydettäessä suunnittelijat esittelevät aineistoa kiinnostuneille. Mielipiteen esittäminen aineistosta kirjallisesti kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon, nettikysely. Kaava-aineisto oli nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Hannikaisen henkilöstö ja pyydettäessä suunnittelijat esittelivät aineistoa kiinnostuneille. Mielipiteen esittäminen aineistosta kirjallisesti kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon. E-palautetta voi antaa yleiskaavan nettisivuilta. Vuorovaikutus yleisötilaisuuksissa. Yleisötilaisuuksia järjestettiin luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana: Pääkirjaston Minnansali klo 18-20; Keski-Palokan koulu klo Jyskän koulu klo 18-20; Keljonkankaan koulu klo Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Yleiskaavaehdotusta esiteltiin kolmessa tilaisuudessa: 1) Keskustassa torstaina klo 9-20 Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa järjestettävässä avoimien Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa ja kunnan www-sivuilla osoitteessa: us. OAS lähetetään viranomaisille ja laitetaan nettisivuille. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa , kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internet-sivuilla. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa , kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistuttamiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa , kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internetsivuilla.

9 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 9/10 9 Kunnan perusteltu kannanotto lähetetään muistutuksen tehneille. ovien tapahtumassa, 2) Korpilahdella Korpilahden yhtenäiskoululla keskiviikkona klo ja 3) Tikkakoskella Tikkakosken koululla torstaina klo Ehdotus 2. Yleiskaavaehdotus 2 on ollut julkisesti nähtävänä Syksy Hyväksymisvaihe Päätöksenteko kunnassa. Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotus 2:n nähtäville asettamisesta ( 160). Viranomaisneuvottelu Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17 Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistuttamiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa , kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille. 8. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat Asukkaat ja yritykset Asukasyhdistykset, asukkaat, yritykset Toimialat, osastot ja vastaavat Kaupunkirakennepalvelut (KRP)/Liikenne- ja viheralueet - vastuualue KRP /Maankäyttö/Tontit ja maanhallinta KRP /Rakennusvalvonta KRP /Ympäristötoimi Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Liikuntatoimi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Keski-Suomen pelastuslaitos Viranomaiset Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Oyj Museovirasto Joutsan kunta Jämsän kaupunki Laukaan kunta Luhangan kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Toivakan kunta Uuraisten kunta Muut asianosaiset 9. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään saadun palautteen pohjalta tarvittaessa. Merkittävistä muutoksista tiedotetaan osallisille kaavan nähtävillä olojen yhteydessä. Yleiskaavan www-sivut ovat osoitteessa Yhteystiedot Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puh. (014) tai leena.rossi@jkl.fi Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho puh. (014) reijo.teivaistenaho@jkl.fi Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Maankäyttö / SGIS Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo) Postiosoite PL 233, Jyväskylä

10 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 10/10 10 Liite 1) Voimassa olevat yleiskaavat (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta) Lainvoimaiset yleiskaavat, yleiskaavan muutokset ja osayleiskaavat, oikeusvaikutteiset lihavoitu: Jyväskylän kaupunki, yleiskaava 1982 Laajavuoren osayleiskaava , oikeusvaikutteinen Ylistönmäki yleiskaavamuutos Säynätsalon yleiskaava Keljonkankaan osayleiskaavan muutos, satama-alue Keljon keskus, yleiskaavamuutos Taka-Keljon osayleiskaava , oikeusvaikutteinen Kekkola-Kylmänoron osayleiskaava , oikeusvaikutteinen Muurame-Sääksvuori osayleiskaava Keljonkankaan osayleiskaava Lutakon osayleiskaavan muutos Sippulanniemen osayleiskaava oikeusvaikutteinen Seppälänkankaan osayleiskaava Täydennysrakentamisen osayleiskaava Seppälän yleiskaavan muutos, , oikeusvaikutteinen Mannilan yleiskaavamuutos , oikeusvaikutteinen Tikkakosken osayleiskaava, Puuppolan osayleiskaava, Puuppolan-Lintukankaan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, Karhuvuoren osayleiskaava, pääosin oikeusvaikutteinen, Palokan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, Seppälänkankaan osayleiskaava, Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava, Päijänne-Leppävesi rantayleiskaava Jääskelän osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, , Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, , saanut kokonaisuudessaan lainvoiman Päijänteen rantayleiskaava , oikeusvaikutteinen Keskustan yleiskaava (Korpilahti) Vt4 maankäytön ja liikenteen osayleiskaava (Korpilahti) Iloniemi Sammalniemi osayleiskaava Kärkisten etelärannan yleiskaava , oikeusvaikutteinen Kärkisten etelärannan osayleiskaavan muutos , oikeusvaikutteinen Puuppolan osayleiskaavan muutos , oikeusvaikutteinen Tikkalan osayleiskaava, , oikeusvaikutteinen Oravasaaren osayleiskaava, , oikeusvaikutteinen Valkeamäen osayleiskaava, , oikeusvaikutteinen Kankaan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen. Tekeillä olevat osayleiskaavat: Raspio-Iloniemen osayleiskaava, Korpilahti, oikeusvaikutteinen, valitettu KHO:een Eteläportti-Kauramäen osayleiskaava, oikeusvaikutteinen