Jätemetsistä liikkeelle
|
|
- Mikko Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jätemetsistä liikkeelle ERKKI YLIHÄRSILÄ Metsän tuotteita on vähän ja heikkolaatuisia siitä johtuen, että rahvas viime vuosina metsäpalojen tehokkaasti tukemana on tuhonnut suuren osan isommista kasvavista puista. Vähäisempiä jäljellä olevia käytetään myyntiin ja polttopuuksi, niin että seuraus lienee pitäjälle varsin tuntuva, mitä polttoainekseen tulee. Tukeista ei kannata puhua, niitä laahataan ja on laahattu paikalle jo pitkähköjä aikoja peninkulmien takaa. Näin kirjoitti nimismies v Lapuan metsistä. Tilanne oli saman tapainen silloin myös Kauhajoella ja lähes koko Etelä-Pohjanmaalla. Voidaan sanoa, että Kauhajoen samoin kuin koko Etelä-Pohjanmaan metsiin on suurimman leimansa lyönyt tervanpoltto ja siitä aiheutuvat hakkuut. Tervan poltto oli suurinta 1700-luvulla. Metsätalousneuvoja Voitto Viitalan tekemä tervahautakartta paikallistaa Kauhajoelle 753 tervahautaa, joista suurin osa on 1700-luvulta. Kauhajoen laajat metsät kestivät kuitenkin yli 200 vuotta jatkuneen tervanpolton. Vain jonkinlaista mäntypuiden rodun huononemista se paikoin aiheutti, koska tervaspuiden hakkuu rokotti aina parhaita nuoria metsiä. Toinen Kauhajoen metsien kehitystä voimakkaasti muovannut tekijä on soistuminen ja sittemmin soistumisen torjuminen ojitus. Kauhajoen soiden alasta on 40 % syntynyt entisten metsää kasvaneiden kangasmaiden tilalle, koko Suomessa peräti yhdeksän suohehtaaria kymmenestä. Sama kehitys, suomaiden laajeneminen kangasmaiden kustannuksella, jatkui voimakkaana Kauhajoen alavilla mailla 1900-luvulla edelleen. Eikä yksin Kauhajoella vaan koko Pohjanmaalla. Luonnon oma kehityskulku oli johtamassa avosoihin, tuottamattomiin joutomaihin, sillä rahka tappaa metsän ja nousee myös kangasmaille. Soiden runsautta Kauhajoella todistaa myös Metsäntutkimuslaitoksen suorittaman valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin tulokset. Sen mukaan Kauhajoen metsätalousmaasta v on 50,4 % eli ha suota ja 49,6 % eli ha kangasmaata. Suoalasta puolestaan on 64 % eli ha kasvullista metsämaata, joka on pääosin tällä vuosisadalla ojittamalla parannettua suota. Samalla on estetty soiden leviäminen kangasmaille ja kuivatettu myös jo soistuneita kangasmaita edellä mainitun yli hehtaarin lisäksi noin ha. Metsien hoito oli vuosisadan alusta aina 1940-luvun loppuun vain jonkinlaista sormiharjoittelua. Puuta otettiin metsästä useimmiten parhaasta päästä. Niin sanottu määrämittaharsinta oli hyvin yleistä vielä ja 1930-luvuilla. Jonkinlaista orastusta alkoi kuitenkin jo metsänhoitorintamallakin näkyä. Kauhajoen maamiesseuran aloitteesta otettiin metsätalous puheeksi v Monta kokousta pidettiin ennenkuin v päätettiin perustaa Kauhajoen Metsätalousyhdistys. Kuitenkin vasta v se aloitti toimintansa sittemmin Kauhajoen metsänhoitoyhdistyksen nimellä. Sanotaan, että akat pelkäävät maailmanloppua ja miehet metsänloppua ja kumpaakaan ei tule. Metsän loppuminen tai ainakin roima väheneminen olisi kuitenkin ollut tällä vuosisadalla edes- 78
2 SEPPO LAAKSO KAUHAJOEN JA KOKO MAAKUNNAN METSÄT OLIVAT HUONOSSA KUNNOSSA 100 VUOTTA SITTEN. METSÄPALOJEN TUKEMANA RAHVAS ON TUHONNUT SUUREN OSAN ISOMMISTA KASVAVISTA PUISTA. sä, jollei tervanpolton ja harsintahakkuiden aiheuttamaa metsien hävitystä sekä soistumisen jatkumista olisi saatu vähenemään. Maailmanloppua on varmaan vieläkin syytä pelätä Metsien loppumisesta oltiin huolissaan myös eduskunnassa. Niinpä eduskunnan kirjelmässä v mainitaan seuraavaa: Suomen yksityismetsätaloudessa on vallalle päässyt se yleisesti tunnustettu epäkohta, että metsäin käyttämisessä ei noudateta tuottavan ja kestävän metsätalouden edellyttämiä menettelytapoja, vaan metsiä kulutetaan sellaisella tavalla ja siinä määrin, että maan metsävarat nopeasti vähenevät. Pitkällisen valmistelun jälkeen tuli v voimaan Asetus metsän häviämisen ehkäisemiseksi. Sen mukaan nuoren kasvuisan havumetsän suojelu otettiin lain piiriin. Tilakohtaista kestävyyttä ei asetuksessa vaadittu. Asetuksen noudattamisen valvonta annettiin samalla perustetuille lääninmetsälautakunnille. Niiden lainvalvontatehtävä oli vaikea, sillä määrämittaharsinta oli yleistä vielä 1920-luvulla. Itsenäisyytemme ajan ensimmäinen yksityismetsälaki annettiin v Se oli aika paljon v:n 1917 asetuksen kaltainen, vain metsän hävittämisestä annettuja säädöksiä hiukan laajennettiin. Lain valvontaa ja metsätalouden edistämistä varten luotiin kokonaan uusi organisaatio. Molemmille metsänhoitoseuroille, Tapiolle ja Skogskulturille, annettiin Keskusmetsäseuran asema. Maakunnissa varsinainen lainvalvonta ja neuvonta yhdistettiin ja keskitettiin metsänhoitolautakunnille. Näin syntyi mm. Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakunta, sittemmin piirimetsälautakunta, metsälautakunta ja nykyinen metsäkeskus. Kauhajoen metsätalousneuvojapiiri oli Suupohjan tärkeimpiä ja sen pitkäaikaisin metsätalousneuvoja oli Kauhajoella hyvin tunnettu Voitto Viitala. Puun käytön jatkuvasti lisääntyessä kasvoi myös huoli puuvarojen riittävyydestä ja metsien soistumisen lisääntymisestä sekä myös työttömyydestä. Saatiin aikaan metsänparannuslaki v samana päivänä kuin yksityismetsälaki. Kun yksi- 79
3 tyismetsälaki edellytti uudistumisen turvaamista päätehakkuun jälkeen ja kasvatusiässä olevien metsien käsittelyä järkiperäisillä harvennuksilla, tarjosi metsänparannuslaki ammattiapua perusmetsitysten ja metsäojituksen suunnitteluun sekä työn valvontaan ja sen lisäksi valtion rahoitustukea avustuksen ja halpakorkoisen työn muodossa. Lain toimeenpanoa varten toimivat kummankin Keskusmetsäseuran alaisena maakunnalliset metsänparannuspiirit. Pitkäaikaisin Kauhajoen piirin metsänparannusteknikko oli Lauri Reko. Seuraavalla vuosikymmenellä eli 1930-luvulla syntyivät useimmat maakunnan metsänhoitoyhdistykset, Kauhajoella siis v Yksityismetsämme olivat näin saaneet toimivan metsänhoidon organisaation. Voidaan täydellä syyllä sanoa, että itsenäisyytemme kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat metsänhoidon alalla rohkean suunnittelun ja innostuneen toiminnan aikaa. Metsäteollisuuden kasvaminen ja kehittyminen antoi vauhtia metsien käytölle, mutta myös niiden hoidolle ja perusparannustöille. Uusien selluloosatehtaiden myötä aukeni menekkiä ennen ongelmaksi tulleelle mäntykuitupuulle ja 1930-luvulla oli metsäsektori Suomen merkittävin talouskehityksen ylläpitäjä. Sen osuus kokonaisviennistä oli koko ajan yli 80 prosenttia. Suunnitelmallisen ja järkevän metsänhoidon ja parannustöiden alkaessa 1930-luvulla vähenivät metsiä pilaavat määrämittaharsinnat, soiden leviämisessä tapahtui käänne parempaan ojituksen ansiosta. Samalla tajuttiin maatalousvaltaisessa pitäjässä entistä enemmän se tuki, jonka metsät maatilataloudelle antoivat ja myös se, että mitä enemmän teemme työtä metsien hyväksi, sitä paremmin ne hoitajansa palkitsevat. Talvi- ja jatkosotamme sekä sen jälkeen seuranneet poikkeukselliset vuodet asettivat metsätalouden uusien vaatimusten eteen. Sodan jälkeen lähes vuosikymmenen kestänyt ajanjakso merkitsi metsänhoidon taantumista. Toisaalta valtiovalta säännösteli puun hintoja ja asetti metsänomistajille puutavaran luovutusvelvollisuuksia. Hakkuut lisääntyivät, samoin uudistamis- ja metsänhoitorästit. Pakkohakkuut eli velvoitehakkuut kuuluivat Suomen kansan kokemien sotavuosien, sitten sotakorvaus- ja jälleenrakennusvuosien selviämistaisteluun. Metsänhoito sai jälleen jäädä taka-alalle. Pakkohakkuut sijoittuivat useinkin likietuisiin ja lähellä asutusalueita sijaitseviin kasvuisiin metsiin, joissa hakkuut monesti olivat suorastaan hävityshakkuita. Valtiovallan tahollakin tämä huomattiin. Niinpä eduskunta hyväksyi lain vajaatuottoisten metsien uudistamiseksi. Viranomaiset saivat poikkeuksellisen suuret valtuudet sijoittaa polttopuun hakkuuvelvoitteet tilan metsien vajaatuottoisimpiin osiin. Metsänomistaja sai vastineeksi valtion täysimääräisen tuen hakatun alueen uudistamistöihin sekä 10 vuoden verovapauden. Kun yksityismetsälain muutokset saatiin samoihin aikoihin voimaan, myös vapaaehtoisen metsänuudistamisen voimaperäisempi linja tuli hyväksytyksi. Siihen liittyvät nykypolvellekin tutut kakkospykälän uudistussuunnitelmat voitiin toteuttaa samoin veroeduin kuin vajaatuottoistenkin metsien uudistaminen. Syksyllä 1944 puun tarve lisääntyi. Oli maksettava langenneita sotakorvauksia, oli jälleenrakennettava, mutta oli myös polttoainepula. Säädettiin laki puunsaannin turvaamisesta. Laadittiin suuret hakkuuohjelmat, joita oli harjoiteltu jo henkilökohtaisesti velvoiteluonteisella kansanhakkuulla vapaaehtoisten mottitalkoiden tapaan. Hyvin monella oli rintapielessä pronssinen, hopeinen tai kultainen kirveenkuva merkkinä mottitalkoisiin osallistumisesta. Optimismia luotiin kansaan tunnuksella Puulla parempiin päiviin. Metsäammattiväen piirissä oltiin hyvin tietoisia siitä, että sodan jälkeiset hakkuut olivat metsätaloutemme kestävyyttä vaarantavia. Olimme lisäksi menettäneet alueluovutusten takia metsävarojamme yli 12 prosenttia. Määrämittahakkuut olivat taas lisääntyneet. Nähtiin, että nyt on vastaiskun paikka, meidän on ryhdistäydyttävä. Niinpä v kuusi metsänhoidon tutkijaa ja opettajaa julkaisi ns. harsintajulkilausuman. Siinä vaadittiin metsiä hivuttavat harsintahakkuut korvattaviksi selväpiirteisillä uudistus- ja kasvatushakkuilla. Suuntaviivat oli annettu. 80
4 SEPPO LAAKSO MIES, SUOMENHEVONEN JA PYSTYKORVA SAVOTALLE LÄHDÖSSÄ. LÄHTEET: Kansallinen metsäohjelma Kauhajoen historia, Liisa Ruismäki Metsä vastaa, Viljo Holopainen, Erkki Timonen Metsänparantajat kansakunnan asialla , Kaino Tuokko Metsätieteen aikakauskirja 4B/1998. Kunnittaiset metsävaratiedot. Sotametsän perintö, Heikki Lindroos Tapion taskukirja Yksityismetsälaki ja sen nojalla annetut säädökset, Toivo J. Komsi, P.J. Pelttari, V.R. Toijala
5 JUSSI KLEEMOLA PALJAAKSIHAKKUU, MAANMUOKKAUS JA UUDISTAMINEN ISTUTTAMALLA TAI SIEMENESTÄ TULI HALLITSEVAKSI UUDISTUSTAVAKSI KAUHAJOENKIN MÄNNIKÖIHIN 1940-LUVUN LOPULTA ALKAEN. KARHUNKANGASTA KARIJOEN RAJAN TUNTUMASTA. 82
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN METSÄ SOIKOON
KESKI-POHJANMAAN METSÄ SOIKOON Tervetuloa Alnus ry:n metsähistorialliseen näyttelyyn! Näyttely esittelee Keski-Pohjanmaan yksit- Lähteet, ellei toisin ole mainittu: Tunkkari, E. (toim.), 1980. Keski-Pohjanmaan
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotLapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus
7.2.2013 1 Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi 7.- 8.2.2013 Ari Eini Suomen metsäkeskus Läänin metsälautakunnista Suomen metsäkeskukseksi 1917 Läänin metsänhoitolautakunnat perustetaan 1922 Metsien 1. valtakunnallinen
LisätiedotJSon oikea aika uudistaa. vajaatuottoiset metsät
JSon oikea aika uudistaa vajaatuottoiset metsät Metsänomistaja jos Sinulla on karjaa, tiedät kokemuksesta, ettei siltä saatava tulo riipu navetan koosta, vaan siinä olevan karjan määrästä Ja laadusta.
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotVärriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014
Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotVuoden 1994 metsänhoito- ja
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotToimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015
Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMetsän omistamisen perusteet ja tavoitteet
Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet * Yksityismetsänomistus Suomessa * Metsänomistajien tavoitteet (metsänomistajatutkimusten valossa) historiaa, profilointia, tulevaisuutta * Oma profiili vs. tutkimukset
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotMetsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät
Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoitustuet
Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotMetsäsektori Suomessa
Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,
LisätiedotMhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMistä ryhtiä? Metsänhoitoklubin seminaari
Mistä ryhtiä? Metsänhoitoklubin seminaari 21.4.2017 Jorma Vierula Suomen metsäkeskus Metsämarssi 15.-20.6.1950 Toteutettiin metsäneuvos Ilmari Kalkkisen aloitteesta Osallistujia 481.000 Arvot ratkaisevat
LisätiedotHuvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty
Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Annika Kangas 19.10.2016 Käyttölisenssi: CC BY 4.0 1 Teppo Tutkija (Metsävara) tiedon arvo Informaatio tarkoittaa epävarmuuden vähenemistä
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotJuurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotVaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Lisätiedotmarkkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotKemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi
Kemera-työryhmä Kuuleminen 14.11.2013 Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Omaa taustaa Piirimetsänhoitaja- suunnittelupäällikkö E-Savon piirimetsälautakunta Kenttäpäällikkö-toiminnanjohtaja
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotMetsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu
Metsätalous happamilla sulfaattimaillla Samuli Joensuu 12.4.2019 Sisältö Taustaa Metsät happamilla sulfaattimailla Metsätaloustoimenpiteet happamilla sulfaattimailla Metsätalouden riskit HaSuMetsä Luonnonmukainen
LisätiedotLuonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
LisätiedotMetsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä
Kari T. Korhonen ja Erkki Tomppo Onko metsänhoidon taso romahtanut? Metsien uudistaminen puhuttaa Metsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä vakuustalletuskäytäntö poistettiin vuonna 1991. Uusi metsälaki
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotMetsätieteiden kenttäkurssi (FOR110) Hyytiälä 2016 Hyde-info
Metsätieteiden kenttäkurssi (FOR110) Hyytiälä 2016 Hyde-info 12.4.2016 Metsätieteiden yhteiset opinnot lähtökohdat Luovat perustan pääaineiden ja opintosuuntien syventäville opinnoille Metsätieteiden yhteiset
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotMETSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
LisätiedotMETSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa
Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotLuonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.
Kaupunginhallitus 75 11.03.2013 Kaupunginhallitus 452 17.12.2013 Kaupunginhallitus 229 19.05.2014 Kaupunginhallitus 223 25.08.2015 Metsätilojen tilusjärjestely-ja yhteismetsähanke KH 11.03.2013 75 Suomen
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotMetsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
Metsätalouden vesiensuojelu Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsien käytön historia Metsiä on hyödynnetty laajasti jo vuosisatojen ajan Kotitarvepuun, rakennus- ja polttopuun
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotYhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?
Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMiten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa joulukuun 3. päivä 2008 Seminaarin tarkoitus Herättää
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Levi 6.2.2015 Esittelijä Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Metsäpalveluyrittäjyys Toimiala suhteellisen pieni ja nuori
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMiten Suomessa turvataan puun riittävyys?
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,
LisätiedotNeuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?
Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma? Harri Hänninen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kumpi tuli ensin: muna vai kana? Metaforan muotoon puettu kehämäinen syy-seuraus ongelma Mistä syntyi
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
Lisätiedot