Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Hyvä Häme Kanta-Hämeen hyvinvointistrategia 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Hyvä Häme Kanta-Hämeen hyvinvointistrategia 2015"

Transkriptio

1 Hämeen liitto Häme Region Häme Region Hyvä Häme en hyvinvointistrategia 2015 SOSIAALIKEHITYS OY Antti Pelto-Huikko Päivi Heinonen Juha Kaakinen

2 Kannen kuva: Häme-markkinointi

3 HYVÄ HÄME en hyvinvointistrategia 2015 SOSIAALIKEHITYS OY Antti Pelto-Huikko Päivi Heinonen Juha Kaakinen Jarmo Nieminen

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 I Hyvinvoinnin edistäminen essä Strategiset tavoitteet vuoteen II Mikä on hyvinvointistrategia? Hyvinvointistrategian tarkoitus Mitä hyvinvoinnilla käsitetään? Arjen hyvinvoinnin murros Hyvinvointi en hyvinvointistrategiassa... 7 III nyt ja tulevaisuudessa Toimintaympäristön kuvaus Väestö Työpaikat ja elinkeinoelämä Koulutustarve ja -tarjonta en SWOT-analyysi Tavoitteiden kuvaus ja toimenpide-ehdotukset Turvallista ja viihtyisää asumista ja arjen elämää Fyysistä ja psyykkistä terveyttä Osallisuutta, itsensä toteuttamista ja yhteisvastuuta Taloudellista hyvinvointia IV en hyvinvointistrategian laadintaprosessi Lähdeluettelo Liite

5 Tiivistelmä Hyvinvointi on käsitteenä moniulotteinen ja jokainen meistä kokee hyvinvoinnin omalla tavallaan. Yhtä oikeaa määritelmää yksilöiden hyvinvoinnista ei ole, vaan se rakentuu jokaisen arjessa omanlaiseksi ymmärryksesi hyvästä elämästä. en hyvinvointistrategiassa hyvinvoinnin ilmenemistä hyvää elämää - kuvataan neljän eri ulottuvuuden kautta, jotka koostuvat 1) turvallisuudesta ja viihtyisyydestä, 2) fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, 3) taloudellisesta hyvinvoinnista sekä 4) osallisuudesta ja itsensä toteuttamisesta. Nämä periaatteet konkretisoidaan strategiassa maakunnan yhteisiksi tavoitteiksi. en hyvinvointistrategia on maakunnan eri asukkaiden ja toimijoiden tarpeista nouseva hyvinvoinnin kehittämisen linjaus. Hyvinvointistrategia on kiinteä osa koko maakunnan kehittämistä ja tukee maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman linjauksia. Hyvinvointistrategiaprosessin tarkoituksena oli tuoda hyvinvointi teemana osaksi kaikkea maakunnan kehittämistyötä ja samalla osaksi päätöksentekoa ja laajempaa alueellista hyvinvointipolitiikkaa. Hyvinvointistrategian lähtökohtana on kirkastaa toimijoille hyvinvoinnin laaja-alaisuus, saada toimijat verkostoitumaan ja toimimaan yhteistyössä alueen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Strategian laadintaprosessista on vastannut Sosiaalikehitys Oy yhdessä tilaajan, Hämeen liiton kanssa. Hyvinvointistrategian laadintaprosessi (mukaan lukien hyvinvointitaseen laatiminen) kesti puolitoistavuotta. Strategian laatimisessa olivat mukana toteuttajien tukena kuutta eri painopistealaa edustavat asiantuntijatyöryhmät sekä ohjausryhmä. Asiantuntijatyöryhmät koostuivat hyvinvointiin liittyvien eri osa-alueiden asiantuntijoista ja toimijoista eri puolilta maakuntaa. Hyvinvointistrategian laatimisen yhteydessä laadittiin myös en ensimmäinen maakunnallinen hyvinvointitase. Hyvinvointitaseessa on kuvattu eri tilastomuuttujien avulla hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Hyvinvointistrategian tavoitteet perustuvat hyvinvointitaseen tuottamaan tietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin. (Strategiaprosessia on kuvattu tarkemmin luvussa 4.) Hyvinvointistrategian laajasta luonteesta johtuen strategisia tavoitteita on paljon (23), ja tärkeää onkin että seuraavassa vaiheessa strategiasta valitaan 3-5 kärkitavoitetta, joiden edistämiseksi maakunnassa tulee erityisesti ponnistella. Hyvinvointitaseen ja asiantuntijaryhmien kuulemisen perusteella esitämme kärkitavoitteiksi ainakin seuraavia: päihteiden käyttöön puuttuminen, terveiden elämäntapojen edistäminen ja työn mahdollistaminen kaikille (pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ja poistaminen). Tavoitteiden toteutumiseksi strategiaan kirjattiin toimenpide-ehdotuksia lähinnä kohdentuen Hämeen liittoon ja kuntiin. Varsinaista toimintasuunnitelmaa strategia ei sisällä, vaan strategiset tavoitteet konkretisoituvat alueen toimijoiden omissa strategioissa ja suunnitelmissa. 3

6 I Hyvinvoinnin edistäminen essä Strategiset tavoitteet vuoteen 2015 Hämäläinen hyvinvointi on turvallista ja viihtyisää asumista ja arjen elämää 1. Alue ja yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan hyvinvointivaikutukset 2. Ennaltaehkäistään ja torjutaan väkivaltaa sekä rikollisuutta 3. Liikennejärjestelyt ovat turvallisia ja toimivia 4. Otetaan yhteinen vastuu ympäristön hyvinvoinnista 5. Kunnat kantavat vastuun hyvinvointipalveluiden saatavuudesta 6. Hyvinvointipalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti 7. Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja Hämäläinen hyvinvointi on fyysistä ja psyykkistä terveyttä 8. Yhteiskunta tarjoaa puitteet ja tuen terveydestä huolehtimiseen 9. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saavutettavissa 10. Päihdehaittoja torjutaan 11. Ravintolat ja elintarvikeliikkeet mukaan terveellisten elämäntapojen edistämiseen Hämäläinen hyvinvointi on osallisuutta, itsensä toteuttamista ja yhteisvastuuta 12. Ehkäistään syrjäytymistä 13. Edistetään paikallistason yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta 14. Hyödynnetään uuden teknologia mahdollisuudet vaikuttaa ja luoda yhteisöllisyyttä 15. Ikäihmiset ovat yhteisön voimavara 16. Lapsen tulee saada olla lapsi 17. Kiire ei saa hallita elämää Hämäläinen hyvinvointi on taloudellista hyvinvointia 18. Jokaisella on oikeus tehdä työtä 19. Tuetaan työllisyyttä elinkeinopolitiikan keinoin 20. Kehitetään työhyvinvointia ja työn tekemiseen joustavia käytäntöjä 21. Kaikki koulutetaan essä ei ole koulupudokkaita 22. Huolehditaan työmarkkinoiden ja koulutuksen kohtaamisesta 23. Tuetaan elinikäistä oppimista 4

7 II Mikä on hyvinvointistrategia? 2.1 Hyvinvointistrategian tarkoitus Hyvinvointistrategia on tarkoitettu suunnannäyttäjäksi sekä välineeksi alueen kuntien toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Se on ennen kaikkea tahdon ilmaus yhteisistä tavoitteista. Sillä pyritään luomaan keskustelua asukkaiden ja eri hallinnon sektoreiden kesken, jotta yhä tiiviimmässä yhteistyössä voitaisiin luoda parempaa hyvinvointia maakunnan alueelle. Lisäksi tavoitteena on vähentää hyvinvoinnin tuottamiseen syntynyttä sektoroitumista ja tuoda yhä enemmän esille hyvinvoinnin moniulotteisuutta sekä siihen tarvittavaa sektoreiden välistä yhteistyötä. Hyvinvoinnista huolehtiminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Strategia on suunnattu luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, jotka tarvitsevat tietoa alueen hyvinvoinnista, elinoloista, asuinympäristöstä ja alueen kuntien palvelujärjestelmästä sekä päätöksenteossa että yhteistyössä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Viranomaisten ja luottamushenkilöiden ohella myös aktiivinen asukas saa strategiasta mielenkiintoisen näkökulman peilata hyvinvoinnin toteutumista omista lähtökohdistaan käsin. Jokainen meistä on oman hyvinvointimme paras asiantuntija. Hyvinvointistrategian tiedot perustuvat aikaisempiin alueella luotuihin strategisiin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, keskusteluihin viranomaisten ja eri aihealueiden asiantuntijoiden kanssa sekä etenkin strategian työn ohella laadittuun en maakunnan hyvinvointitaseeseen, jossa kuvataan alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä elinkaariajattelun (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet) mukaisilla indikaattoreilla. Strategiatyön vaiheita on tarkasteltu lähemmin viimeisessä luvussa. 2.2 Mitä hyvinvoinnilla käsitetään? Hyvinvoinnille on vaikea löytää yhtä ainoaa määritelmää sen moniulotteisuuden vuoksi. Pohjoismaisessa hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa käytetyimpiä hyvinvoinnin määritelmiä on suomalaisen sosiologin Erik Allardtin (1976) laatimat hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: having (elinolot ja elintaso), loving (yhteisöön liittyvät suhteet), being (mahdollisuudet toteuttaa itseään). Allardtin ohella toinen määritelmä hyvinvoinnista on tarve- tai resurssipohjainen tarkastelutapa. Tarvepohjainen määrittely lähtee siitä, että kun tietyt hyvinvoinnin edellyttämät elementit ovat olemassa, tarve on tyydytetty. Tämä on kuitenkin hankala määritelmä, koska tarpeet vaihtelevat ihmisten keskuudessa. Resursseihin pohjautuva määritelmä on yleisemmin käytetty, koska siinä hyvinvointia ei käsitellä yhtenä absoluuttisena suureena, vaan se koostuu erilaisien ulottuvuuksien vuorovaikutuksesta. Ulottuvuudet ovat resursseja, jotka voivat olla joko aineellisia tai aineettomia (Rasinkangas 1998). Resursseihin pohjautuvassa hyvinvoinnin ajatusmallissa hyvinvointi mahdollistuu silloin, kun tietyt resurssit sen saavuttamiseksi ovat käytettävissä. Hyvinvoinnin kääntöpuolena on pahoinvointi sen eri muodoissa. Nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnin edistämiseen tarvittavien resurssien puutetta kuvataan ihmisten pahoinvoinnin kautta. Tämä johtaa siihen, että puhuessamme hyvinvointimittareista, puhummekin yleisesti pahoinvointimittareista. Mitä vähemmän pahoinvointia mittarimme osoittavat, sitä paremmin asioiden uskotaan olevan. Tällainen hyvinvointi - pahoinvointi jaottelu on tietyiltä osin ongelmallista, johon paneudumme strategiaan liittyvässä hyvinvointitaseessa tarkemmin. 5

8 Yhteiskunnan muutostahti on nopea. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että he pysyvät tässä muutoksessa mukana. Hyvä koulutus, terveys ja kiinteät suhteet kanssaihmisiin sekä sitä kautta koko yhteiskuntaan auttavat tässä nopeatempoisessa kehityksessä. Mikäli joku näistä asioista heikkenee tai puuttuu kokonaan, yksilön selviämismekanismit joutuvat koetukselle. Tähän liittyen Aaron Antonovsky (1979) on kehittänyt salutogenesis teorian, joka kuvaa ihmisen koherenssin tunnetta. Antonovskyn tutkimukset johtivat päätelmään, että yksilöiden selviämiseen epävarmoissa ja yllättävissä tilanteissa vaikutti heidän koherenssin tunne (Sence of Coherence). Koherenssin tunnetta omaava yksilö kokee ympäristön välittämät ärsykkeet ennustettaviksi ja säännönmukaisiksi, hän omaa tarvittavat henkiset resurssit näistä selviämiseen sekä hän kokee ympäristön asettamat vaatimukset haasteina, joista hän uskoo selviävänsä. Koherenssin tunnetta voisi kuvata myös eräänlaiseksi positiiviseksi elämänasenteeksi. Antonovsky (1979, 123) korostaa, että koherenssin tunne tarkoittaa sellaista orientaatiota ympäristöön, joka parantaa yksilön mahdollisuuksia käsitellä stressioireita tarkoituksenmukaisella tavalla. Koherenssin tunne lisää mahdollisuutta kokea stressitilanne haasteena ja vaikuttaa näin ollen tilanteen arviointiin ja käsittelykeinoihin. Markku T. Hyyppä on tutkinut ihmisten terveyttä ja siinä ilmeneviä alueellisia eroavaisuuksia. Tutkimuksissaan Hyyppä (2002) on todennut, että Länsi-Suomen rannikolla asuvat suomenruotsalaiset ihmiset ovat terveempiä kuin muualla Suomessa asuvat keskimäärin. Tämän kiistanalaisenkin tutkimustuloksen vaikuttavaksi elementiksi Hyyppä on maininnut sosiaalisen pääoman. Sosiaalisella pääomalla on eroteltavissa ainakin neljä koulukuntaa, joilla kullakin on omat kannattajansa ja jotka määrittelevät niiden sisällöt hieman eri tavoin. Burt (1992) painottaa yksilön asemaa sosiaalisten verkostojen rakenteessa. Coleman (1988) painottaa yhteisöjen sosiaalisten verkostojen tiiviyttä. Putnam (2000) puolestaan korostaa luottamusta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Bourdieu (1990) puolestaan nostaa keskiöön erilaisten ryhmittymien merkitykset ja niiden väliset suhteet. Hyypän tutkimuksessa sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yksilöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, turvaverkkoa, jonka yhteisö on luonut välilleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset suhtautuvat lähiympäristöönsä huolehtien ja tämä saa aikaan turvallisuuden sekä arjessa selviämisen tunnetta (vrt. koherenssin tunne). en hyvinvointistrategiassa hyvinvoinnin määrittelyssä ei ole tukeuduttu yhteen ainoaan määritelmään, vaan lähtökohtaisesti on tunnustettu hyvinvoinnin laaja-alaisuus ja monipuolisuus. Kantahämäläistä hyvinvointia määriteltäessä on tutustuttu aikaisempiin hyvinvointia käsitteleviin teoksiin ja niissä esitettyihin teoreettisiin malleihin. Näiden tietojen pohjalta on luotu oma hyvinvoinnin käsitteellinen lähestymistapa hyvä hämäläinen elämä joka sisältää en kontekstiin sovellettuja näkökulmia erilaisista hyvinvoinnin teoreettisista malleista. Tämä lähestymistapa esitellään tarkemmin kappaleessa Arjen hyvinvoinnin murros Ajan kuluessa ja yhteiskuntien kehittyessä myös hyvinvointi ja sen kokeminen muuttuvat. Viime vuosisadan puolessa välissä tehdyt hyvinvoinnin määrittelyt tuntuvat tämän ajan länsimaisista ihmisistä kaukaisilta ja itsestään selviltä. Hyvinvointi on pitkään liitetty osaksi taloudellisen ja julkisen sektorin toimintaa. Tämä on johtanut siihen, että myös hyvinvointia on määritelty näiden sektoreiden lähtökohdista käsin. Viime vuosina kehitys on johtanut siihen, että eri asiantuntijoiden määritellessä hyvinvointia muun muassa taloudellisten reunaehtojen mukaan, on kansalaisten oma kokemusperäinen hyvinvointi jäänyt yhä vähemmälle huomiolle. Ongelma korostuu hyvinvoinnin mittaamisessa. Hyvinvointia on mitattu erilaisten resurssi-indikaattoreiden kautta (kuvio 1), vaikka monien perustarpeiden tyydyttäminen ei enää ole keskeisimpiä hyvinvointiin liittyviä haasteita. 6

9 (Hämäläinen 2006) Tästä johtuen hyvinvoinnin mittaamisen tuottama kuva saattaa olla kaukana siitä todellisuudesta, jota me yksilöinä elämme ja koemme. Mittareista ja mittaustavoista huolimatta me itse olemme parhaita asiantuntijoita omaan hyvinvointiimme liittyvissä asioissa. Fysiologia N nälkä N jano N lämpö N jne Turvallisuus N turva N tasapaino N riippuvuus N järjestys N rakenne Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys N kiintymys N yhteenkuulumi nen Arvostus N itsekunnioitus N muiden arvostus Aika/ Kehitystaho Kuvio 1. Hyvinvointiin liittyvien keskeisten tarpeiden muutos (Hämäläinen 2006) Yhteiskunnan vaurastuminen on nostanut uusia, erilaisia asioita hyvinvoinnin tarvehierarkian huipulle. Riittävät materiaaliset hyvinvoinnin osatekijät luovat pohjan hyvinvoinnin kokemiselle, joka yhä enemmän muodostuu itsekunnioituksesta, arvostuksesta ja lähimmäisen rakkaudesta. Nämä ovat nousseet nykyaikaisiksi hyvinvoinnin määrittäjiksi. Hyvinvointia ei enää mitata pelkästään materialla, joten tällä voi olla merkitystä myös kulutustottumusten kannalta. Erilaiset vahvat kulutustottumukset kun eivät suoraan lisää hierarkian huipulla olevia hyvinvoinnin elementtejä. Kasvava kulutus voi olla hyvinvoinnin kannalta jopa negatiivinen suuntaus, sillä kansalaisten hyvinvoinnin on katsottu kärsivän kulutusyhteiskuntaan liittyvästä statuskilpailusta, jossa omaa kulutusta ohjaa toisten kanssaihmisten kulutustarpeet. Kasvaneen kulutuksen tuoma hyvinvointietu suhteessa kanssaihmisiimme häviää hyvin nopeasti pois, eikä sillä näin ollen ole pitkäaikaista merkitystä hyvinvointimme kokemisessa. Nämä tekijät selittävät myös sitä, että pitkään jatkunut positiivinen taloudellinen kehitys ei ole enää muutamiin vuosikymmeniin lisännyt kansalaisten koettua hyvinvointia. (Hämäläinen 2006) Voidaankin todeta, että tämän kehityssuunnan jatkuessa materiaalinen kilpajuoksu tulee yhä enemmän menettämään asemaansa hyvinvointimme määrittäjänä. 2.4 Hyvinvointi en hyvinvointistrategiassa en hyvinvointistrategian osalta hyvinvointia päädyttiin kuvaamaan kuvion 2 mukaisen nelikenttämallin kautta. Hämäläisen hyvinvoinnin ulottuvuudet kuvattiin neljän osa-alueen kautta, jotka olivat 1) turvallisuus ja viihtyisyys, 2) fyysinen ja psyykkinen terveys, 3) taloudellinen hyvinvointi sekä 4) osallisuus ja itsensä toteuttaminen. 7

10 TURVALLISUUS JA VIIHTYVYYS N Elinympäristön turvallisuus, viihtyvyyttä tukeva yhdyskuntarakenne N Rikollisuus ja väkivaltaisuus Turvallisuutta ja varhaista puuttumista edistävien palveluiden saatavuus, kestävän kehityksen tukeminen FYYSINEN JA PSYYKKINEN TERVEYS N Elämänhallinta ja elintavat - kokemus omasta hyvinvoinnista N Työ- ja toimintakyky Hyvinvointia ja terveyttä tukevien, edistävien ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuus, toimiva perus- ja erikoissairaanhoito HYVÄ ELÄMÄ TALOUDELLINEN HYVINVOINTI N Toimeentulo ja työllisyys N Asuminen, elinolot N Elintaso, heikoimmista huolehtiminen Taloudellista turvaa tarjoavien tukijärjestelmien toimivuus ja työllisyyttä edistävien palveluiden saatavuus OSALLISUUS, ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN N Yhteisyydentunne, kuuluminen johonkin N Kouluttautuminen, erilaiset mahdollisuudet N Mahdollisuus vaikuttaa ja harrastaa Osallistumista tukevat ja itsensä toteuttamista vahvistavat rakenteet, yhteiset arvot ja asenteet, suvaitsevainen yhdessä tekemisen kulttuuri Kuvio 2. Hämäläisen hyvän elämän osa-alueet. Turvallisuus ja viihtyisyys kuvaavat ihmisten koettua tai havaittua käsitystä elinympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Strategisen hyvinvointitarkastelun ydin perustuu tämän määrittelyn mukaan selkeästi todennettaviin seikkoihin, kuten esimerkiksi leikkipuistojen siisteyteen tai tilastojen paljastamiin rikoslukuihin. Fyysistä ja psyykkistä terveyttä pidetään monesti kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana ja mahdollistajana. Vaikka terveys on sairauden poissaolon ohella hyvin henkilökohtaisesti koettu asia, sen vaaliminen otetaan myös yhteiskunnan tasolla vakavasti. Tästä ovat esimerkkinä monet kansalliset terveyttä edistävät ohjelmat ja strategiat. Taloudellinen hyvinvointi on yksi mitatuimmista asioista niin Suomessa kuin koko maailmassa. Taloudellinen hyvinvointi riippuu toimeentulosta ja työllisyystilanteesta. Se mahdollistaa riittävät elinolot ja elintason. Taloudellinen hyvinvointi lisää yksilöiden mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisemmin. Osallisuus ja itsensä toteuttaminen vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen lisäämällä yhteenkuuluvuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kokemusta. Osallisuuteen ja itsensä toteuttamiseen vaikuttavat mm. asema yhteiskunnassa, koulutustausta sekä jossain määrin myös taloudellinen tilanne. Osallistuminen luo yhteistä kulttuuria ja edistää suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. Edellä mainitut neljä osa-aluetta sisältöineen muodostavat hyvinvointistrategian teoreettisen kehyksen. Niiden pohjalta lähdettiin kehittämään strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä eri teemoihin. Työn kautta syntyi nyt käsillä oleva en ensimmäinen maakunnallinen hyvinvointistrategia. 8

11 III nyt ja tulevaisuudessa en maakuntaa käsitellään tässä alueellisena toimintayksikkönä (aluekuvaus) sekä esitellään teemoittaisia tilastolukuja liittyen alueen tämän hetken tilanteeseen sekä ennustuksia mahdollisista tulevaisuuden suunnista. Tähän strategiatyöhön ei ole liittynyt skenaariotyötä, jolla tulevaisuutta olisi ennustettu, vaan tulevaisuutta peilataan erilaisten valmiiden tilastoennusteiden kautta. Ennusteet antavat yhden mahdollisen kuvan alueen tulevaisuudesta. Todellisuuden ei kuitenkaan tarvitse aina olla ennusteiden mukainen, vaan asioihin on mahdollista myös vaikuttaa. 3.1 Toimintaympäristön kuvaus en maakunta kuuluu Etelä-Suomen maakuntien liittoumaan, Etelä-Suomen lääniin ja on osa Itämeren aluetta. Maakunta koostuu kolmesta seutukunnasta, joihin kuuluu yhteensä 16 kuntaa (kuva 1). Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluvat Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Forssan seutukuntaan kuuluvat Forssa, Tammela, Humppila, Jokioinen ja Ypäjä. Riihimäen seutukuntaan kuuluvat Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi. en kuntien yhteenlaskettu pinta-ala on noin km 2, josta vesistöä on noin 9 %. Asukkaita essä oli vuoden 2006 syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Liikenneyhteyksiltään en maakunta sijoittuu Helsinki-Tampere moottoritien sekä päärautatieverkoston varrelle, jolloin yhteydet niin pohjoiseen kuin eteläänkin ovat tehokkaat. Lähimmät kansainväliset yhteydet ovat Helsinki Vantaan sekä Tampere Pirkkalan lentokentät ja Etelä-Suomen satamat. (Hämeen liitto 2006) Kuva1. en maakuntaan kuuluvat kunnat. (Hämeen liitto 2006) Suomen Kuntaliiton (2006) julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa en maakunta kuului yhteen neljästä 2000-luvun alkuvuosina parhaiten kehittyneistä maakunnissa Suomessa. 9

12 Mittarina käytettiin niin sanottua BTV-mittaria, jossa alueita tarkastellaan bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön näkökulmista. Seutukunnittain kehitystä tarkasteltaessa Hämeenlinnan seutukunta nousi yhdeksi selkeimmin tulostaan parantaneeksi aluekeskittymäksi koko maan osalta Väestö Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty en väestön jakautuminen seutukunnittain sekä kunnittain ja väestömäärissä tapahtuneet muutokset viimeisen kuuden vuoden aikana. Kanta- Hämeen väkimäärä on kasvanut viiden vuoden aikana yli 3000 asukkaalla. Suhteessa suurin väestön lisäys on tapahtunut Lopella, jossa asukasmäärä on kasvanut lähes viisi prosenttia viiden vuoden aikana. Suurin suhteellinen väestön väheneminen on tapahtunut puolestaan Forssassa (noin -3,3 %) Asukasmääräänsä kasvattaneita kuntia essä on kuitenkin selvästä enemmän kuin niitä, joissa asukasmäärät olisivat vähentyneet. Taulukko 1. Väestö essä vuosien 2000 ja 2005 lopussa. (Tilastokeskus 2006) Väestö kunnittain essä vuosina 2000 ja 2005 Lähde: Tilastokeskus Väestö Väestö Muutos Muutos % Forssan seutukunta ,16 Forssa ,28 Humppila ,54 Jokioinen ,34 Tammela ,20 Ypäjä ,13 Hämeenlinnan seutukunta ,11 Hattula ,15 Hauho ,86 Hämeenlinna ,59 Janakkala ,85 Kalvola ,16 Lammi ,21 Renko ,79 Tuulos ,60 Riihimäen seutukunta ,67 Hausjärvi ,71 Loppi ,85 Riihimäki ,31 Tulevaisuuden väestökehityksen arvioiminen on monimutkaista. Kuviossa 3 on esitetty Hämeen liiton maakuntaohjelmaan liittyvä väestötavoite vuodelle 2010, jolloin essä asuisi noin asukasta. Vuonna 2020 essä ennustetaan asuvan noin asukasta ja vuonna asukasta. Asukasluvun ennustetaan kasvavan maltillisesti seuraavat vuotta. Alueellisesti suurimmat väestön kasvut uskotaan tulevan Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduille. (Hämeen liitto 2006). Väestön lisääntymiseen tulee ennen kaikkea vaikuttamaan alueelle suuntautuva muuttoliike. Aluetta sisäisesti tarkastelemalla ennusteissa todetaan, että suurin muuttovoitto kohdistuu Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduille, mutta myös Forssan seudulla muuton uskotaan kääntyvän positiiviseksi. Työ- 10

13 paikkojen määrän arvioidaan jatkavan kasvuaan hieman yli 350 paikan vuosivauhtia. Voimakkain kasvu väestön osalta ajoittuu vuosiin , minkä jälkeen myös työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin. Keskimäärin 770 hengen vuosittainen kasvu väkiluvussa riittää turvaamaan työvoiman riittävyyden Hämeessä. (Hämeen liitto 2006) Maakuntaohjelman väestön määrällinen tavoite KH yht = as KH yht = as Frsn sk Rmkn sk +60 Hlöä / v Hlöä /v Hmln sk Hlöä / v Lähde: Tilastokeskus; Hämeen liiton Hemaasu- ennuste / HS, ASN Kuvio 3. en väestömäärän kehittymisen ennustus vuoteen 2010 asti. (Hämeen liitto 2006) en väestön tämän hetkinen ikärakenne on melko tasainen, mutta koko maan tilannetta tarkasteltaessa se on hieman keskimääräistä vanhempaa. Kantahämäläisistä 65 vuotta täyttäneiden osuus oli vuoden 2003 lopussa 17,7 %, kun se koko maassa oli 15,8 %. en kunnista nuoria lapsiperheitä on eniten Hattulassa, jossa myös 65 vuotta täyttäneiden osuus oli pienempi kuin maassa keskimäärin. Hausjärvellä ja Riihimäellä 65 vuotta täyttäneiden osuus oli lähellä maan keskiarvoa. Ikärakenteeltaan vanhimmat kunnat vuonna 2003 olivat Hauho, Lammi ja Tuulos, joista 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin Hauholla, 24 % Työpaikat ja elinkeinoelämä Väestö- ja työpaikkasuunnitteen laatiminen on koettu haastavaksi. Erityisesti 2010-luvun kehitystä on vaikea arvioida. Tähän liittyy se, että suuret ikäluokat siirtyvät viimeistään tuolloin eläkkeelle ja heitä korvaamaan tarvitaan maakuntaan suuntautuvaa muuttoliikettä. Epävarmuutta väestö- ja työpaikkakehitykseen tuo myös työn hinnan kehitys. (Hämeen liitto 2006) Työpaikkojen määrän kasvu on Kuntaliiton (2006) Rakennemuutoskatsauksen mukaan ollut luvun alkuvuosien osalta essä erittäin positiivista. on yksi niistä kuudesta maakunnasta, joissa työpaikkakehitys on ollut selkeästi parempaa kuin maassa keskimäärin. 11

14 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan essä oli vuonna työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt tasaisesti maakunnan alueella. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille, kuten kaupan ja matkailun ympärille. Suurin osa työpaikoista on ns. yhteiskunnallisten palveluiden piirissä, joka käsittää mm. julkisen hallinnon, koulutuksen ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Seuraavaksi eniten työpaikkoja löytyy teollisuudesta, jonka keskeisimpiä alatoimialoja ovat metalli-, elintarvike- ja puunjalostusteollisuus. Kolmanneksi eniten työpaikkoja löytyy kaupan, majoituksen ja ravintolatoiminnan piiristä. Maakunnan alueelle on syntynyt useita eri toimialojen osaamiskeskittymiä, joista voidaan mainita mm. Hämeen osaamiskeskus (eoppiminen ja ammatillinen osaaminen), Elintarvikealan osaamiskeskus sekä Forssan matkailun osaamiskeskus. Riihimäen seudulla puolestaan on vahvaa nosto- ja logistiikka osaamista. Näiden lisäksi osana laajempaa valtakunnallista verkostoa alueella toimii myös sosiaalialan osaamiskeskus. (Lehtimäki & Lehtonen 2003; Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 2004) Työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys on ollut essä yleisempää kuin maassamme keskimäärin (en Hyvinvointitase 2006). Tulevaisuuden skenaarioissa työttömyysasteen kuitenkin uskotaan laskevat hyvin nopealla tahdilla. Vuonna 2005 en työttömyysaste oli tasan 10 prosenttia (kuvio 4), mutta jo vuonna 2007 sen uskotaan laskevan 7,4 prosenttiin. Vuonna 2010 työttömyysasteen uskotaan laskevan jopa 5,3 prosenttiin. (Hämeen liitto 2006) Työttömyysasteen kehitys essä vuoteen ,0 9,9 10,0 10, ,4 7,2 6,6 6,4 5,8 5,6 5,3 4,7 6,9 6,1 5,3 4,3 7,8 7,0 6,2 5,6 2 0 Hmln sk Rmkn sk Frsn sk Lähde: Tilastokeskus, Hämeen liitto, Hemaasu- ennuste /HS&ASN Kuvio 4. Työttömyysasteen kehitys essä vuoteen 2010 (Hämeen liitto 2006) Koulutustarve ja -tarjonta en koulutustilanteen tulevaisuuden linjaamiseen on Hämeen liitossa laadittu Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia. Strategiassa on selvitetty eri koulutusasteiden nykytilaa sekä ennakoitu tulevia työllisyystarpeita, joihin koulutuksen tulisi osaltaan vastata. (Hämeen liitto 2004) 12

15 en maakunnassa on kattava tarjonta eritasoista koulutusta. Alueella ei ole omaa yliopistoa, mutta alueella toimii Tampereen yliopiston alainen opettajankoulutuslaitos. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa korkeakouluopetusta monella eri aihealueella, jonka lisäksi alueelta löytyy kattavasti toisen asteen koulutuspaikkoja. Koulutus on merkittävässä asemassa kehitettäessä maakunnan menestymistä tulevaisuudessa. Koulutus tuottaa osaamista, jota jo olemassa olevien työpaikkojen edelleen kehittäminen ja uusien työpaikkojen luominen edellyttävät. Työ itsessään ja samalla koko työelämä - elää muutosten aikaa. Työ muuttuu sisällöllisesti ja samalla työvoimaan kohdistuu erilaisia muutospaineita. Työ liittyy yhä enemmän projektimaailmaan, johon kuuluu tietynlainen pirstaleisuus ja työn selkeä alku ja loppu. Yleistä on myös se, että samaan aikaan kun eräät alat kärsivät jatkuvasta työvoimapulasta, niin toisaalla kärsitään edelleen korkeiden työttömyyslukujen aiheuttamista ongelmista. Kaikki nämä työelämän erityispiirteet asettavat omat vaatimuksensa myös koulutuksen kehittämiselle. (Hämeen liitto 2004) Kuntaliiton (2006) Rakennemuutoskatsauksessa todetaan, että eniten korkea-asteen koulutuksen omaavaa muuttovoittoa vuonna 2005 saivat, Itä-Uusimaa, Pirkanmaa sekä Päijät- Häme. Vuonna 2004 eseen muuttaneista lähes joka toisella oli korkea-asteen koulutus. en kuntien voidaan hyvin todeta vetävänsä asukkaiksi suurten kasvukeskusten korkeasti koulutettuja ihmisiä. Tämä todellisuutta kuvaa hyvin myös alueella asuvien pendelöinti - kantahämäläisistä yli 40 prosenttia työskentelee asuinkuntansa ulkopuolella. Hämeen liiton (2004) julkaisemassa koulutustilannetta käsittelevässä strategia-asiakirjassa elinkeinoelämän tulevaisuuden muutoksia on ennakoitu ammattiryhmittäin. Voimakkaimmin kasvavia ammattiryhmiä tai -lohkoja vuosina on ennustettu olevan palvelu-, tekninen asiantuntija, johto- ja asiantuntija-, hoito- ja sivistystyö. Myös rakennus- ja liikennetyön puolella uskotaan olevan kasvua, joskin maltillisempaa. Tutkinnon suorittaneiden osuus kokonaisuudessaan on ennustettu kasvavan noin 60 prosentista 65 prosenttiin. Seutukunnittaisia eroja tutkinnon suorittaneiden osalta on hyvin vähän. Hämeenlinnan seudulla tutkinnon suorittaneita on hieman Riihimäen ja Forssan seutukuntia enemmän. (kuvio 5) Tutkintoja suorittaneiden osuus essä Kanta- Häme Tutkinnon suorittaneet yht Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Hmln sk Tutkinnon suorittaneet yht Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Rmkn sk Tutkinnon suorittaneet yht Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Frsn sk Tutkinnon suorittaneet yht Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Lähde: tilastokeskus; Hämeen Liitto, HS/ASN 13

16 Kuvio 5. Tutkintoja suorittaneiden osuus essä vuonna 2003 sekä ennuste vuodelle (Hämeen liitto 2006) en koulutustarpeeseen vaikuttavat sekä alueen oma tarve että myös koko valtakunnallinen tarve. en oppilaitokset kokoavat opiskelijoita laajasti ympäristökunnista ja jopa laajemminkin koko Suomen alueelta. Näin ollen koulutustarpeen ennakointi ei liity ainoastaan paikallisiin tarpeisiin, vaan laajemmin koko valtakunnan tilanteeseen. Etenkin opetus- ja kulttuurialan ammattikorkeakouluopintoja Hämeeseen tullaan suorittamaan kaukaakin. Tämä näkyy myös kulttuurialan koulutustarjonnassa, joka on alueen työvoimatarpeisiin nähden huomattavan suurta. Kulttuurialan koulutuksen ohella myös muiden koulutusalojen tarjonta suhteessa todelliseen tarpeeseen vaihtelevat suuresti. Kulttuurikoulutuksen ohella alueellisia tarpeita tarkasteltaessa voidaan todeta, että myös luonnonvara- ja ympäristöaloilla koulutusta annetaan huomattavasti enemmän kuin mitä paikalliset tarpeet edellyttäisivät. eseen on kuitenkin kehittynyt vahvaa maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden osaamista, joka osaltaan on puoltanut korkeita sisäänottomääriä edellä mainituilla aloilla. Nykyisen ylitarjonnan uskotaan kuitenkin tasoittuvan sisäänottomääriä vähennettäessä. (Hämeen liitto 2004) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä ammatillisen korkea-asteen että toisen asteen aloituspaikkojen määrää on viimeisen neljän vuoden aikana vähennetty jatkuvasti, vaikka palvelualojen kasvuennusteet näyttävät kysynnän lisääntymistä pääkaupunkiseudun kasvavien palvelutarpeiden muodossa. Toinen vahvassa kasvussa oleva - ja erityisen työvoimavaltainen ala on sosiaali- ja terveyssektori. Väestön kiihtyvä ikääntyminen Suomessa takaa sen, että työvoiman tarve on tulevaisuudessa suuri. Toisen asteen osalta sosiaali- ja terveysaloilla on liian vähän aloituspaikkoja suhteessa tulevaisuuden tarpeisiin. Ammattikorkeakoulun osalta tilanne on hieman päinvastainen, ja siellä uskotaankin olevan ylitarjontaa koulutuspaikkojen määrissä suhteessa tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Edellä mainittujen koulutusalojen ohella myös tekniikan ja liikenteen aloilla uskotaan vahvaan kasvuun ja näin ollen myös tarve koulutuspaikkojen lisäämiselle on olemassa. (Hämeen liitto 2004) en SWOT-analyysi en maakunnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on selvitetty juuri valmistuneessa Häme 2030 maakuntasuunnitelmassa (Hämeen liitto 2006), jossa esitetään koko maakunnan kehittämisen strategisia linjauksia. Eri osa-alueet on esitetty alla olevassa taulukossa 2. Taulukko 2. en SWOT-analyysi (Hämeen liitto 2006) Vahvuudet N Sijainti ja yhdyskuntarakenne N N Luonnonympäristö ja kulttuuriperintö N N Monipuoliset elinkeinot ja koulutus N N Heikkoudet Pienuus Hajanaisuus Helsingin ja Tampereen välimaasto Yhteisen tahtotilan puute N N N N N Mahdollisuudet Kasvukykyiset ja vetovoimaiset kaupunkiseudut Elinvoimainen maaseutu Koulutuksen ja elinkeinojen kohtaaminen Monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne Sijainti ja logistinen asema Suomen kehityskäytävällä N N N N Uhat Hallitsematon (väestö) kasvu Yritykset eivät pärjää kansainvälisesti Pieni työpaikkaomavaraisuus Välimaastoilmiön jatkuminen en vahvuuksina korostuvat sijainti ja tätä kautta hyvä saavutettavuus suurimmista kasvukeskuksista. Myös luonnonympäristö ja monipuoliset elinkeino- ja koulutusmahdollisuudet 14

17 nousevat esille vahvuuksia esiteltäessä. Heikkoudet liittyivät myös sijaintiin, sillä alueen eteläpuolella on vahvana veturina Helsingin seutu sekä pohjoisessa Tampereen kaupunki kasvukeskuksineen. Näin ollen en seutu on niin sanotusti kahden vahvan välimaastossa, jolloin siitä muodostuu helposti liian pieni toimija. Myös alueen sisäinen hajanaisuus on koettu kehittymistä heikentävänä tekijänä. Kokonaisuutta heikentävänä tekijänä on myös koettu tietynlainen yhteisen tahtotilan puuttuminen. Tulevaisuuden mahdollisuuksina korostuvat jo vahvuuksissakin mainitut sijaintitekijät sekä monipuoliset kaupunkimaiset ja maaseutumaiset asuinympäristöt. Monipuolinen koulutus- ja elinkeinotarjonta luo myös uskoa tulevaisuuden menestymiselle. Tulevaisuuden uhkatekijöinä mainitaan mm. mahdolliset hallitsemattomat väestönkasvut ja niiden mukanaan tuomat vaikeuden alueen kunnille. Myös työpaikkaomavaraisuus ja kansainvälisten yritysten puuttuminen alueelta koetaan uhkana ja haasteena tulevaisuuden menestymisestä kilpailtaessa. (Hämeen liitto 2006) 3.2 Tavoitteiden kuvaus ja toimenpide-ehdotukset Hyvinvointistrategian ensimmäisessä kappaleessa esitettiin joukko strategisia tavoitteita hyvinvoinnin edistämiseksi essä. Tässä osiossa tavoitteita kuvataan tarkemmin ja esitetään niitä tukevia toimenpide-ehdotuksia Turvallista ja viihtyisää asumista ja arjen elämää Tavoite 1: Alue- ja yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan hyvinvointivaikutukset Alue- ja yhdyskuntasuunnittelulla on ratkaiseva merkitys siinä, minkälaiset mahdollisuudet meille annetaan omasta hyvinvoinnistamme huolehtimiselle. Elämäämme ja elintapoihimme liittyvät ratkaisut ovat meidän jokaisen omia valintojamme, mutta alue- ja yhdyskuntasuunnittelulla voidaan luoda mahdollisuuksia ja ohjata ihmisiä tekemään arjessa hyvinvoinnin kannalta positiivisempia valintoja. Hyvinvointivaikutusten monipuolinen huomioiminen alue- ja yhdyskuntasuunnittelussa edellyttää suunnitelmien etukäteisarviointia, joita voivat tuottaa ulkopuoliset asiantuntijat yhdessä seudun viranhaltijoiden kanssa. Hyvä käytäntö on esimerkiksi järjestää paneeliarviointeja osaksi suunnitteluprosessia, joissa suunnitelmia käydään läpi puhtaasti hyvinvoinnin ulottuvuuksia arvottaen ja mahdollisia vaikutuksia ennakkoon arvioiden. Hyvässä asuin- ja elinympäristössä asukkaan arkielämän kaikki osa-alueet on huomioitu tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa kattavasti sijoittuneita julkisia, kaupallisia ja kulttuuripalveluita, hyviä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia sekä yhdyskuntarakenteeseen oikein sijoittuvaa liikenneverkkoa ja toimivaa julkista liikennettä. Toiminnallisesti (asuminen ja muut toiminnot), rakenteellisesti (talotyypit) ja sosiaalisesti (ikäryhmät, omistusmuodot, sosiaaliset ja etniset ryhmät) sekoittunut, monimuotoinen rakenne elävöittävää ja rikastuttavaa asuinympäristöä. Myös erityisasumista tulee integroida muun asumisen sekaan ja elinkaariajattelu tulee liittää osaksi asuinalueiden suunnittelua. Hämäläisen asuinympäristön laatu perustuu turvallisuuteen, poikkeuksellisen monipuoliseen ja rikkaaseen luonnonympäristöön, arvokkaaseen historialliseen perintöön ja kaupunkiympäristön inhimilliseen mittakaavaan. Näitä hyvinvointitekijöitä ja samalla kilpailutekijöitä tulee seudun 15

18 asuinympäristöjä suunniteltaessa tietoisesti tunnistaa ja vahvistaa. Elämyksellinen arkiympäristö edesauttaa hyvinvoinnin kehittymistä. Hyvinvointivaikutuksia tarkastellaan jo nyt normaalina suunnitteluprosessin osana hankekohtaisesti, joten tarkastelu tulee ulottaa hankkeiden yli strategiselle tasolle. Niissä kunnissa, joissa kaupunki- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä ei ole vielä tällä tavalla selvitetty, tulee suorittaa omista vahvuuksista lähtevä ja kestävän kehityksen tekijöihin nojaava strateginen tarkastelu. Kuntayhteistyön syventyessä tarkastelussa siirrytään luontevasti seudulliselle tasolle. Ehdotus: Maakuntahallitus laatii suosituksen, jossa määritellään kriteerit maakunnallisesti merkittäville hankkeille, joiden osalta toteutetaan laajennettu hyvinvointivaikutusten arviointi. Tavoite 2: Ennaltaehkäistään ja torjutaan rikollisuutta sekä väkivaltaa Turvallisuuden kokemiseen vaikuttavat monet asiat, jotka eivät aina liity varsinaiseen turvallisuusuhkaan. Alueiden turvattomuutta voidaan ehkäistä yksinkertaisilla asioilla mm. siisteydellä ja valaistuksella. Rikollisuuden ennaltaehkäisyssä tärkeää on viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonkulku. Alueiden kunnossapidolla ja siisteydellä huolehditaan siitä, että ne koetaan turvallisiksi. Yhteistyö asukasyhdistysten, koulujen ja viranomaistahojen kanssa auttaa tiedonkulussa, jolla voidaan ennaltaehkäistä ilkivaltaa ja sitä kautta lisätä turvallisuuden tunnetta. Ehdotus: WHO:n Safe Community hankkeen pohjalta laaditaan maakunnallinen turvallisuussuunnitelma ja toimenpideohjelma. Hämeen liitto toimii työn käynnistäjänä ja kokoaa yhteen alueen toimijoita. Työ aloitetaan vuoden 2007 aikana. Tavoite 3: Liikennejärjestelyt ovat turvallisia ja toimivia Yksityisautoilu, pendelöinti asumisen ja työpaikkojen välillä sekä yleinen liikkuva elämäntapa ovat lisänneet liikennettä. Liikenteen lisääntyminen on tuonut mukaan kasvaneet riskit, kuten liikenneonnettomuudet. Liikenneturvallisuus ja hyvä liikennekulttuuri ovat tärkeä osa alueen hyvinvointia. Liikenteen järjestämisellä on suuri vaikutus myös alueen viihtyisyyteen, koska liikenne kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa, heikentää ilman laatua, aiheuttaa melua, tuottaa jätteitä ja vaatii laajoja maa-alueita. Kevyt liikenne on ympäristöystävällinen, edullinen ja terveellinen tapa liikkua. Kevyenliikenteen mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta tulee jatkuvasti parantaa mm. käyttämällä riittävän suuria ja selkeitä osoitinmerkkejä sekä huolehtimalla väylien riittävästä valaistuksesta sekä kunnossapidosta talvisin. Kevyenliikenteen verkoston tulee ulottua yhtenäisenä ja selkeänä verkostona koko maakunnan alueelle. Liikenteen turvallisuuteen vaikutetaan valistuksella ja valvonnalla. Erityisesti nuorille liikenteessä oleville suunnataan valistustoimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten, poliisin ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että liikenneväylät ja joukkoliikenne ovat toimivia. Liikenneväylien ja joukkoliikenteen kehittämisellä turvataan alueen kilpailukykyä, joustavaa 16

19 työssäkäyntiä ja asiointiliikennettä. Pendelöintiä varten syöttöliikenteen hoitaminen rautateiden yhteyteen tulee nostaa yhdeksi kehittämisteemaksi. Joukkoliikenteestä tulee tehdä houkuttelevampi vaihtoehto sekä toimivuuden että hinnoittelun osalta. Eri ikäryhmien tarpeet ja maksukyky tulee huomioida reittien ja hintojen suunnittelussa. Ehdotus: Päivitetään maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi koko en alueella. Hämeen liiton johdolla käynnistetään maakunnallisia kampanjoita liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Tavoite 4: Otetaan yhteinen vastuu ympäristön hyvinvoinnista Ympäristöstä huolehtiminen muodostuu hyvin pienistä arkisista ratkaisuista ja valinnoista. Voimme vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin mm. vähentämällä kulutusta, valitsemalla ympäristöä vähiten kuormittavia tuotteita, hoitamalla jätteet niille kuuluville paikoille ja kierrättämällä. Kampanjoinnilla ja muistuttamisella on tärkeä merkitys, koska ympäristötekojen vaikutukset eivät usein näy suoraan ihmisen omassa elämässä. Viranomaisten oma toiminta on ratkaisevaa ympäristön hyvinvoinnista huolehdittaessa, mutta kunnat voivat myös tukea asukkaiden halua edistää ympäristön hyvinvointia. Asukkaiden kannalta on tärkeää, että kierrätysmahdollisuudet ovat kattavia ja että kylä- ja asukasyhdistykset tai muut järjestöt voivat osallistua lähiympäristöstään huolehtimiseen. Ehdotus: Hämeen liitto jakaa vuosittain maakunnallisen ympäristöteko- tunnustuspalkinnon esimerkillisestä toiminnasta ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoite 5: Kunnat kantavat vastuun hyvinvointipalveluiden saatavuudesta Kunnilla on vastuu asukkaiden hyvinvoinnin turvaamisesta. Hyvinvointipalveluihin kohdistuu suuria paineita erityisesti ikääntymisen ja syrjäytymisen vuoksi. Jotta kunnat voivat kantaa vastuun hyvinvointipalveluiden järjestämisestä, tarvitaan riittävä taloudellinen vakaus ja henkilökunnan osaamispohja. Hyvinvointipalvelut voidaan jakaa peruspalveluihin, joita suuret asukasjoukot käyttävät lähes päivittäin ja erityispalveluihin, joita käytetään elämän erityistilanteissa tai joita käyttävät vain erityisryhmät. Hyvinvointiin kuuluu, että peruspalvelut esim. päivähoito ja koulu ovat riittävän lähellä, jotta niiden saavuttamiseen ei kulu liikaa voimavaroja. Erityispalvelut keskitetään joko seudun tai maakunnan keskukseen. Hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää, että julkisten palveluiden vaikuttavuutta nostetaan. Lisäksi tarvitaan entistä tarkempaa tulevaisuuden palvelutarpeen ja julkisiin palveluihin kohdistuvan palvelukysynnän ennakointia sekä myös yksityisen palvelutarjonnan edellytysten kehittämistä. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tulee ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologiaa. Yhteistyötä julkisen ja yksityisen palveluntarjonnan välillä lisätään ja haetaan uusia kumppanuuden muotoja. 17

20 Ehdotus: Kunta- ja palvelurakenteiden tarkastelua jatketaan tavoitteena vakaa kuntatalous, toimivat palvelurakenteet ja henkilöstön korkea osaaminen. Tavoite 6: Hyvinvointipalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti Hyvinvointipalvelut tulee järjestää asiakkaiden tarpeista lähtien. Asiakkaiden tarpeiden kuuntelemista ja asiakastiedon hyödyntämistä palveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa tarvitaan nykyistä enemmän. Toisaalta julkisten palveluiden vastikkeettomuus tai edullisuus suhteessa yksityiseen tarjontaan luo palvelukysyntää, johon vastaamiseen ei ole varaa. Palveluiden tulee muuttua elämäntapojen muuttuessa. Uusien palvelutarpeiden noustessa esiin, joistakin aiemmin tarjotuista palveluista pitää voida luopua. Yleistynyt pendelöinti Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilta pääkaupunkiseudulle on esimerkki elämäntavan muutoksesta, joka asettaa vaatimuksia palveluiden järjestämiselle. Pitkät työmatkat pidentävät työpäivää, joka edellyttää joustoa erityisesti päivähoidon ja koulujen iltapäivätoiminnan osalta. Lisäksi se asettaa vaatimuksia sähköisen asioinnin kehittämiselle, koska virastoaikaan ei olla paikalla kotikunnassa. Sähköinen palvelu lisää asiakaslähtöisyyttä, koska se mahdollistaa asioinnin aikaan ja paikkaan katsomatta. Samalla se tehostaa viranhaltijoiden työajan käyttöä, joten palvelujen saavutettavuus ja tehokkuus kasvavat. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan sovi kaikkialle. Monissa hyvinvointipalveluissa palvelun laatu perustuu ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen, jota ei voi koneella korvata. Sähköisiä palveluja tarvitaankin erityisesti tehostamaan viranomaisten keskinäistä toimintaa ja korvaamaan esim. asiakkaiden tiedonhakuun, ilmoittautumiseen, maksamiseen tai yksinkertaiseen yhteydenpitoon liittyviä tilanteita. Ihmisten ikääntyessä hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja samalla korostuu asiakkaiden kuunteleminen palveluiden järjestämisessä. Saatavilla tulisi olla oman elämäntavan näköisiä palveluja, oli kysymyksessä sitten kotona asumista tukevat palvelut tai laitospalvelut. Kotona asuminen on useimman ikäihmisen ensisijainen tahto ja samalla myös yhteiskunnalle laitosasumista edullisempi vaihtoehto. Kotona asumista voidaan tukea palvelujen lisäksi monin tavoin myös tietotekniikkaa ja hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen. Ikääntyneiden vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksia tulee kehittää yhteistyössä asiakkaiden ja julkisten sekä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Ehdotus: Yhteisiä asiakastietojärjestelmiä kehitetään edelleen ja asiakastieto hyödynnetään systemaattisesti palveluiden suunnittelussa. Hämeen liitossa ja kunnissa mahdollistetaan sähköinen asiointi 24/7- periaatteen mukaisesti. Tavoite 7: Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja Ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen merkitys on sinänsä yleisesti tunnustettu. Palvelutarpeet, lainsäädännön velvoitteet ja taloudellisten voimavarojen rajallisuus on ohjannut palvelujen painopistettä raskaampiin, korjaaviin palveluihin. Ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta on myös vaikea mitata. Ennaltaehkäisevien palvelujen todennäköinen vaikuttavuus kun on sitä suurempi mitä varhemmin ja mitä suuremmalle väestöryhmälle palveluja voidaan kohdentaa 18

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot