PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESAELY/1671/2014 ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Vapo Oy Yrjönkatu 42, PL Jyväskylä Yhteyshenkilö Seppo Nykänen puh TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Lastaajankatu 3 Kiinteistötunnus Kiinteistön omistaja Misawa Homes of Finland Oy Lastaajankatu Mikkeli ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Mikkeli Jääkärinkatu Mikkeli

2 Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Maakuntakaavassa kohde on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa alue on merkitty ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden ja liiketoimintojen alueeksi. Asemakaavassa saha-alue ympäristöineen on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Kohteen kaavaan tai käyttömuotoon ei ole suunnitteilla muutoksia. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Vapo Oy on toiminut alueella (Pursialan saha) vuosina Kloorifenolipitoisia aineita käytettiin sahalla sinistymisenestokäsittelyssä vuosina Sahalla on harjoitettu mahdollisesti myös puutavaran CCA- kyllästystä. Misawa Homes of Finland jalostaa alueella nykyisin puutavaraa (saha). Saharakennus sijaitsee entisen Vapo Oy:n sahan suojakastelualtaiden päällä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Puhdistussuunnitelma Kunnostettava alue sijaitsee Pursialan harjualueen reunavyöhykkeessä, jossa kallionpinnan asema on suurimmillaan noin metriä ja pienimmillään noin 5 metriä maanpinnasta. Itäpuolella Saimaan pinta on noin 4 m kiinteistön maanpintaa alempana. Pohjavesipinta on saharakennuksen kohdalla noin 3-4 m maanpinnasta. Pintamaalajit saharakennuksen alueella koostuvat hienoainespitoisista lajittuneista kerroksista (siltti, silttinen hiekka ja hieno hiekka). Hienorakeisten maakerrosten alla on paremmin vettä johtava hiekkamoreenipatja ja edelleen kallio. Alueella on 2 3 m paksu karkearakeinen louhe- tai hiekkatäyttö, jonka päällä on asfalttikerros. Kohde sijaitsee Pursialan yhdyskuntien vedenhankintaan käytettävän (1 lk) pohjavesialueen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden virtaussuunta on sahan alueelta pääosin etelään ja lounaaseen kohti Pursialan vedenottamoa. Ajoittain virtaus voi olla myös kohti Saimaata. Kohde rajautuu idässä Saimaaseen, joka sijaitsee noin 100 m etäisyydellä lähdealueesta. Pursialanlahti sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä saharakennuksen länsipuolella. Pihaalueet on kauttaaltaan päällystetty ja pintavesiviemäröity. Tutkimustulokset Lähdealueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2008, 2010 ja Haitta-aineista tetrakloorifenolin, pentakloorifenolin ja dioksiinien pitoisuudet alueen maaperässä ylittävät paikoin ylemmän ohjearvotason. Trikloorifenoleilla esiintyy kynnysarvon ylityksiä, mutta dikloorifenoleilla kynnysarvo ei ylity. Kloorifenolien maksimipitoisuudet ovat syvyydellä 2 3 m ja niiden pitoisuudet laimenevat siten, että syvyystason 5 6 m alapuolella ei enää esiinny ylemmän ohjearvotason ylityksiä. Syvyystason 8 m alapuolella ei todettu kynnysarvon ylityksiä. Dioksiinipitoisuudet ovat suurimmillaan Vapo Oy:n sahan toiminta-aikaisissa pintamaissa, noin 2 4 m syvyydellä. Ylin noin 2 m paksu täyttökerros on puhdas. Alueen maaperästä on todettu lisäksi kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia arseenia, nikkeliä ja öljyhiilivetyjä. Saha-alueen maaperässä on todettu myös PAH-yhdisteitä, joiden osalta on aiemmin suoritettu kunnostustoimia.

3 Lähdealueella sijaitsee kaksi pohjavesiputkea. Pohjavedestä todetut pitoisuudet ylittävät TCP:n, TeCP:n ja PCP:n osalta STM:n asetuksessa 461/2000 esitetyt talousveden suositellut enimmäispitoisuudet sekä Valtioneuvoston asetuksen 341/2009 liitteen 7 mukaiset pohjaveden ympäristönlaatunormit. Suurimmat pitoisuudet rajautuvat suhteellisen kapealle vyöhykkeelle virtaussuunnassa käsittelypaikasta etelään. Kloorifenoleita ei ole juurikaan kulkeutunut Saimaan suuntaan. Näytepisteistä M54 ja M55 otetuista huokosilmanäytteistä ei todettu analyysimenetelmän määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia yhdestäkään tutkitusta kloorifenolijakeesta. Kloorifenolien kokonaismäärän arviointi sekä maaperässä että pohjavedessä sisältää huomattavia epävarmuuksia mm. keskipitoisuuksiin liittyen. Kunnostuksen tavoitetaso Kloorifenolien kulkeutumisen ja niitä sisältävän veden käyttämisen vedenottamon raakavetenä aiheuttaman terveysriskin vuoksi lähdealueen maaperällä ja pohjavedellä arvioidaan olevan kunnostustarve. Kunnostustavoitteeksi esitetään, että: - kloorifenolien määrää vähennetään haitattomalle tasolle; ja - estetään kloorifenolien haitallinen leviäminen alueelta. Kohteen maaperän kunnostuksen numeerisiksi tavoitepitoisuuksiksi ehdotetaan alustavasti Vna 214/2007 mukaisia alempia ohjearvotasoja. Dioksiinien ja muiden haitta-aineiden aiheuttamaa riskiä on arvioitu kohteesta tehdyissä riskinarvioissa. PCDD/F-aineiden, arseenin, öljyn ja nikkelin osalta ei arvioida aiheutuvan ekologista riskiä saha-alueella tai sen läheisyydessä. PCDD/F-aineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi alueelta, eikä niille ole asetettu numeerisia kunnostustavoitteita. Pohjaveden kunnostamisen laadullisiksi tavoitteiksi kunnostettavalla alueella esitetään, että: - Pohjaveden kloorifenolipitoisuutta vähennetään; - Kloorifenolien haitallista kulkeutumista rajoitetaan; ja - Maaperän kunnostustyöstä mahdollisesti aiheutuvan haitta-ainepulssin kulkeutuminen alueen ulkopuolelle estetään. Kohteen pohjaveden numeerisiksi tavoitepitoisuuksiksi ehdotetaan alustavasti WHO:n (2001) mukaisia juomavesikriteerejä. Tavoitepitoisuuksien toteutumisen tarkastelupiste on kiinteistön rajalla. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kunnostukseen on mahdollista käyttää kolmea in-situ menetelmää: - Pohjaveden pumppaus yhdistettynä maaperän huuhtomiseen ja biologiseen puhdistukseen; - Kemiallinen hapetus yhdistettynä suojapumppaukseen; - Elektrokineettinen menetelmä yhdistettynä suojapumppaukseen. Ensimmäisessä vaiheessa testataan eri puhdistusvaihtoehtoja. Tämä vaihe kestää noin kaksi vuotta. Kunnostus aloitetaan pelkällä pohjaveden pumppauksella lähdealueelta. Pumppauksella poistetaan pilaantumassa olevia liukoisia kloorifenoleja. Pumppauksen jälkeen aloitetaan varsinainen menetelmien testaus. Ennen menetelmätestausta rakennuksen ulko-

4 puolelle tehdään suojapumppauskaivot, joiden avulla voidaan estää kunnostustyöstä mahdollisesti aiheutuva kloorifenolien tai niiden hajoamistuotteiden kiihtyvä kulkeutuminen. Pumpattava vesi on tarkoitus johtaa Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Pumppauksen maksimivirtaama on 60 m 3 /vrk. Pumpattavan veden esipuhdistamiseen ennen viemäriin pumppaamista valmistaudutaan. Esipuhdistusmenetelmiä ovat laskeutus, suodatus ja aktiivihiilikäsittely. Laskeutus ja suodatus voidaan tarvita raudan poistoa varten. Esipuhdistuslaitteisto mitoitetaan virtaamalle 5 m 3 /h. Tehostetussa biologisessa puhdistuksessa pilaantunutta pohjavettä pumpataan pilaantuneelta syvyydeltä ja pumpattu vesi puhdistetaan siirrettävällä käsittely-yksiköllä. Pumpattua vettä kierrätetään takaisin maaperään, jolloin se huuhtoo pilaantumaa. Ilmastetussa huuhteluvedessä on happea, mikä edistää kloorifenolien aerobista hajoamista. Huuhteluveteen voidaan lisätä ravinteita, mikrobikantaa ja muita biohajoamista katalysoivia aineksia. Menetelmän aikana on suojapumppausvalmius. Kemialliseen hapettamiseen käytettävä kemikaali on vetyperoksidi tai muu happea vapauttava kemikaali. Kemikaalia injektoidaan olemassa oleviin pohjavesiputkiin tai asennettaviin uusiin injektointiputkiin. Kemikaalin leviämistä maaperässä tehostetaan suojapumppauslaitteistolla. Suojapumppaus pidetään päällä koko kemiallinen hapetus menetelmän testauksen ajan. Elektrokineettisen menetelmän toteuttamiseksi alueelle asennetaan pystyelektrodeja (hiiliteräs) noin 5 metrin etäisyydelle toisistaan. Kunnostuksen edistymistä ja mahdollista numeeristen kunnostustavoitteiden muutostarvetta tarkastellaan viimeistään noin kahden vuoden kuluttua kunnostuksen aloittamisesta laadittavaan toimenpideraporttiin liitettävässä laskennallisessa riskinarviossa. Mikäli tavoitteisiin ei joiltain osin kohtuudella päästä, tarkastellaan toimenpideraportissa tarvittavia jatkotoimenpiteitä ja esitetään kunnostukselle tarvittaessa uudet tavoitteet. Jätteiden käsittely Kunnostuksessa ei synny kiinteitä jätteitä. Pumpattava pilaantunut vesi johdetaan mahdollisen esikäsittelyn jälkeen Kenkäveronniemen puhdistamolle. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostuksen vaikuttavuutta seurataan lähinnä pohjaveden pitoisuuksia analysoimalla. Riskinhallinnan kannalta tärkeimmät tarkkailuparametrit ovat pohjaveden pinnan taso, pohjaveden fysikaaliset ominaisuudet, kloorifenolit hajoamistuotteineen sekä metallipitoisuudet. Ravinnepitoisuuksien tarkkailu liittyy tehostettuun biologiseen puhdistukseen ja hapetuskemikaalien tarkkailu kemiallisen hapetuksen tarkkailuun. Viemäriin pumpattavasta vedestä määritetään kloorifenolijakeet. Alkuvaiheessa näytteitä otetaan 1, 3, 5, 10 ja 15 vrk kuluttua pumppauksen käynnistymisestä. Tämän jälkeen näytteitä otetaan kunnostuksen aikana kerran kuukaudessa. Lisäksi esitetään tarkkailtavaksi puhdistamolle tulevaa ja sieltä lähtevää vettä sekä puhdistamolietettä kerran kuukaudessa. Tarkkailu tehdään näytteet ottavan tahon laatujärjestelmän ja ohjeiden mukaisesti. Näytteenottoon käytetään mahdollisuuksien mukaan näytteenottajaa, jolla on vesiympäristönäytteenottajien henkilösertifikaatti. Analyysit tehdään analysoivan laboratorion laatujärjestelmän mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan käytetään sertifioituja menetelmiä.

5 Kunnostuksen urakoitsija ja ympäristötekninen valvoja pitävät kunnostuksesta päiväkirjaa. Tarkkailutulokset saatetaan tiedoksi kahden viikon kuluessa niiden valmistumisesta Mikkelin Vesiliikelaitokselle, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä- Savon ELY-keskukselle. Tarkkailusta laaditaan 6 kk välein yhteenvetoraportti em. viranomaisille. Kunnostustyöstä tehdään loppuraportti. Viimeistään noin kahden vuoden kuluttua kunnostuksen aloituksesta laaditaan toimenpideraportti, mikäli kunnostusta on tarpeen jatkaa. Tähän liitetään riskinarvio. Toimenpide- ja loppuraportit toimitetaan Mikkelin Vesiliikelaitokselle, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon ELY-keskukselle. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Hankkeesta on järjestetty neuvottelu Neuvotteluun osallistuivat hakija, aluehallintovirasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen sekä Mikkelin kaupunki. Hakija on esittänyt täydennyksiä lupahakemukseen Täydennyksiin kuuluivat kulkeutumislaskennan raportti, esitys vaikutusten tarkkailuohjelmaksi, tarkennus kunnostusalueen rajaamiseen, kuvaus kloorifenolien hajoamisen sivutuotteista ja kunnostusmenetelmien riskeistä, kustannus/hyöty analyysi elektrokineettisen hapetuksen osalta, arvio mahdollisuudesta käynnissä olevien suojapumppauksien ja kunnostushankkeeseen liittyvien suojapumppauksien yhdistämisestä, arvio siitä, millä aikataululla kunnostustoimet näkyvät vedenottamolla, perustelut esitetyille pohjaveden kunnostustavoitteille ja vesien johtamiselle, kunnostusvaihtoehtojen vesitaseet sekä selvityksen kloorifenolipitoisten vesien käsittelystä ja johtamisesta kunnostuksen kestoajalla. Itä-Suomen Aluehallintovirasto on kuuluttanut hakemuksen Mikkelin kaupungin ja ISAVI:n ilmoitustaululla sekä lähettänyt kuulutuksen asianosaisille. Kuulutus on julkaistu Länsi-Savo lehdessä. ISAVI on pyytänyt lausunnon hankkeesta Etelä-Savon ELY-keskukselta, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Mikkelin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Mikkelin kaupungilta. Mikkelin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan , että koetoiminnan vaikutuksia on tarkkailtava huolellisesti ja riittävästi vesilaitoksen pohjaveden laadun turvaamiseksi. Mikkelin kaupunki ja Mikkelin Vesiliikelaitos toteavat lausunnossaan mm.: Lausunnon antaja pitää välttämättömänä, että hakija kunnostaa Pursialan entisen sahaalueen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden sekä poistaa pohjaveden pilaantumiselle aiheutuvan riskin. Haitta-aineet ovat jo kulkeutuneet pohjaveden mukana pitkälle entisen saha-alueen ulkopuolelle, joten pohjaveden puhdistamista on jatkettava pohjaveden virtaussuunnassa entisen saha-alueen ulkopuolelle tarvittaessa aina vedenottamolle asti. Pohjaveden kunnostustavoitteen on täytettävä tontin rajalla talousveden laatuvaatimukset. Tri-, tetra- ja pentakloorifenolien yhteispitoisuus ei saa ylittää 10 g/l. Luvanhakija on esittänyt käytettäväksi WHO:n kriteerejä, jotka eivät huomioi lainkaan 2,3,4,6-tetrakloorifenolia. Hakemuksessa esitetty pohjaveden numeerinen kunnostustavoite ei ole riittävä. Numeeriset kunnostustavoitteet on lisäksi esitettävä kloorifenolien mahdollisille hajoamistuotteille. Hajoamistuotteet ja niiden tavoitepitoisuudet on määriteltävä riskinarvioperusteisesti. Mikäli riskinarvioperustein ei kunnostustavoitteiden asettaminen ole mahdollista, on hajoamistuotteiden tavoitepitoisuudet asetettava riittävän alhaisiksi, esimerkiksi 1/10:aan

6 vastaavien kloorifenolien tavoitepitoisuuksista. Tarkkailun tulee jatkua kunnostustavoitteen saavuttamiseen asti ja tämän jälkeenkin. Kunnostusmenetelmän tulee olla sellainen, että pohjaveden pinnan yläpuolelta ei pääse kloorifenoleita tai niiden hajoamistuotteita pohjaveteen. Kunnostustavan valinnassa on tärkeimmäksi valintakriteeriksi asetettava riskittömyys. Etelä-Savon ELY -keskus on antanut lausuntonsa ELY -keskuksen käsityksen mukaan kulkeutumismallin lähtötiedot ovat virheellisiä, mikä vaikuttaa mm. arvioituihin virtausnopeuksiin ja haitta-aineiden leviämiseen. Kulkeutumismallinnuksessa olisi tullut käsitellä fenolaattimuodossa olevien aineiden ominaisuuksia ja kulkeutumista. Mallitarkastelut olisi tullut tehdä hakemuksessa tarkasteltua ns. A3 aluetta laajemmin aina Pursialan vedenottamolle saakka. Kulkeutumismallia ja sen lopputuloksia voi olla tarpeen tarkastella vielä lupaprosessin edetessä. Elektrokineettisen menetelmän osalta ei hakemuksessa ole esitetty riittävästi tietoa menetelmän toimivuuden ja mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Hakija on antanut vastineen lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Hakija on päättänyt testata elektrokineettistä menetelmää vasta viimeisenä vaihtoehtona. ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Vapo Oy:n jättämän, Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön (Lastaajankatu 3) pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän ja pohjaveden puhdistaminen 1. Tämä päätös koskee ainoastaan noin kaksi vuotta kestävää koetoimintavaihetta. Koetoiminnan aikana voidaan käyttää seuraavia menetelmiä: 1. Pohjaveden pumppaus yhdistettynä maaperän huuhtomiseen ja biologiseen puhdistukseen; 2. Kemiallinen hapetus. Maaperän kunnostuksen tavoitearvot ovat VNa 214/2007 alemmat ohjearvot: - monokloorifenolit 5 mg/kg; - dikloorifenolit 5 mg/kg; - trikloorifenolit 10 mg/kg; - tetrakloorifenolit 10 mg/kg; ja - pentakloorifenolit 10 mg/kg. Pohjaveden laadun lopullisena tavoitteena kiinteistön rajalla pidetään kloorifenolien summapitoisuutta 10 g/l, Koetoiminnan aikana pohjaveden kloorifenolien summapitoisuus kiinteistön rajalla (putket 88/89, 115 ja 90/91) ei saa kasvaa ennen koetoiminnan aloitusta määritettävästä vertailutasosta. (YSL 17 ) Mikäli pohjaveden kloorifenolien tai niiden hajoamistuotteiden pitoisuuksien havaitaan kasvavan kiinteistön rajalla koetoiminnan aikana, tulee koetoiminta keskeyttää ja/tai tehostaa suojapumppausta siten, että vedenottamon vedenlaadulle aiheutuva riski ei lisäänny. Toiminnanharjoittajan tulee laatia tätä varten varautumissuunnitelma ja esittää se Etelä- Savon ELY-keskuksen tarkastettavaksi vähintään 45 vrk ennen kunkin

7 koetoimintajakson aloittamista. (YSL 14 ja 15 :t) 2. Puhdistettavien alueiden maaperän ja pohjaveden puhtaus varmistetaan tarkkailemalla pohjaveden laatua esitetyn tarkkailuohjelman ( ) mukaisesti sekä ottamalla edustava määrä maaperänäytteitä lähdealueelta. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä valvontaviranomaisen (Etelä- Savon ELY keskus) hyväksymiä muutoksia. Tarkkailuparametreihin tulee lisätä sulfaatti ja PAH-yhdisteet. Sulfaattia tarkkaillaan kuten kloridia ja PAH-yhdisteitä kuten öljyhiilivetyjä. Päivitetty tarkkailuohjelma tulee esittää ELY-keskukselle tarkastettavaksi ennen koetoiminnan aloittamista. Putken HP10 toimivuus tulee varmistaa. Tarvittaessa tulee asentaa tälle korvaava putki. Saimaan suunnan tarkkailuun tulee lisätä putki HP11. Ennen koetoiminnan aloittamista tulee määrittää putkista 88/89, 90/91 ja 115 pohjaveden vertailuarvot kolmella näytteenottokerralla. Näytteenottokertojen välin tulee olla vähintään 7 vrk. (YSL 6, 7 ja 8 :t) 3. Suojapumppausrakenteet on asennettava ja testattava ennen varsinaisen koetoiminnan aloittamista. Suojapumppaussuunnitelmaan on lisättävä yksi kaivo pohjavesiputkien 90/91 ja lähdealueen välille. Suojapumppausjärjestelmä on pidettävä toiminnassa biologisen puhdistuksen ja kemiallisen hapetuksen aikana ja vähintään 90 vrk koetoiminnan päättymisen jälkeen. (YSL 7 ) 4. Jätevedenpuhdistamolle pumpattavasta vedestä on sovittava Mikkelin Vesiliikelaitoksen kanssa. Pumpattava vesi ei saa häiritä puhdistamon toimintaa eikä aiheuttaa puhdistamon lupaehtojen ylityksiä. Tarpeen mukaan tämän luvan haltijan on ryhdyttävä pumpattavan veden esikäsittelyyn tai muihin toimiin, joilla haitat puhdistamolla estetään. Puhdistamolle tulevaa ja sieltä lähtevää vettä sekä puhdistamolietettä on tarkkailtava esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. (YSL 7 ja 67 :t) 5. Koetoiminnan aikana maaperään syötettävät ravinteet, mikrobit tai katalyytit eivät saa aiheuttaa pohjaveden lisäpilaantumista. Käytettävät aineet ja niiden määrät on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen. (YSL 7, 16 ja 17 :t) 6. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL YSL 23, ) 7. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 8 )

8 Puhdistushankkeen seuranta 8. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 8 ja 172 ) 9. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 8 ja 172 ) 10. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 172 ) 11. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti koetoimintavaiheen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, molempien puhdistusmenetelmien tulokset, pohjaveden tarkkailutulokset, suojapumppausmäärät, jäteveden puhdistamolle johdetun veden haitta-ainepitoisuudet ja määrät, selvitys vaikutuksista jäteveden puhdistamoon, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksitoista kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) (YSL 172 ) 12. Koetoiminnan päätyttyä on hakijan esitettävä ELY-keskukselle uusi suunnitelma toimista, joilla Pursialan pohjavedenottamon vedenlaadulle kohteesta aiheutuva riski pidetään hyväksyttävällä tasolla. Suunnitelmaan on liitettävä esitys suojapumppausjärjestelyistä tulevaisuudessa. Suojapumppausjärjestelyt tulee tarvittaessa ulottaa kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle. Suunnitelmaan on lisäksi liitettävä selvitys havaituista kloorifenolien hajoamistuotteista ja niihin liittyvä riskinarvio. Alueen pohjavesimalli on päivitettävä Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto huomioiden. (YSL 71, 383/2009) Päätöksen perustelut Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan ja pohjaveden käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän ja poh-

9 javeden puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätyillä alueilla. Kloorifenolien kulkeutuminen kiinteistöltä pohjaveden mukana aiheuttaa tällä hetkellä riskin Pursialan vedenottamon vedenlaadulle. Tässä päätöksessä on kyseessä koetoiminta, jossa selvitetään erilaisten kunnostusmenetelmien soveltuvuutta kohteeseen. Lopullisista kunnostus- ja riskinhallintatoimista on jätettävä uusi ilmoitus Etelä-Savon ELYkeskukselle. Suojapumppausjärjestelyjen avulla voidaan estää koetoiminnan aiheuttama lisäriski Pursialan vedenottamon vedenlaadulle. ELY-keskus katsoo, että elektrokineettisen menetelmän käyttöön tässä kohteessa liittyy hallitsemattomia epävarmuustekijöitä. Menetelmää tulisi ennen täyden mittakaavan koetoimintaa testata paikallisia olosuhteita edustavalla pilot-mittakaavan koejärjestelyllä laboratoriossa. Vastaukset lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Mikkelin kaupungin, Mikkelin Vesiliikelaitoksen ja ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 11. ONGELMAJÄTTEEN (NYK. VAARALLINEN JÄTE) SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jäteasetuksen (179/2012) 24, jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. JÄTTEENKULJETTAJIEN REKISTERÖINTI Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus muistuttaa, että jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille. Rekisteriote on saatavissa Etelä-Savon ELY -keskukselta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

10 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) ja tämän muutos (342/2009) Valtioneuvoston asetu vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) MAKSU 2200 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 40 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Vapo Oy laskutetaan myöhemmin Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen

11 Ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESAELY/1671/2014 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, PL 204, Vaasa Telefax: Puhelin: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

12 Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97 euroa.